Lupapäätös Nro 14/2010/4 Dnro ESAVI/225/04.09/2010 Annettu ...

4keskiylivedenkorkeutta vastaava virtaama 3,3 m 3 /skeskivedenkorkeutta vastaava virtaama 0,8 m 3 /skeskialivedenkorkeutta vastaava virtaama 0,1 m 3 /salivedenkorkeutta vastaava virtaama n. 0,03 m 3 /sErikoisuutena järven virtauksista on todettu, että vaikka Eteläosa normaalistilaskee Pohjoisselkään, voi vesi järven ollessa alhaalla ja kääntyessänopeaan nousuun esimerkiksi rankkasateiden jälkeen virrata KotasalmessaPohjoisselältä Eteläosaan päin. Ilmiö on kuitenkin lyhytaikaineneikä sillä ole pysyvää vaikutusta Eteläosan veden laatuun.VedenkorkeudetVermasjärven vedenkorkeuksia on seurattu Kauraniemessä sijaitsevastaasteikosta vuodesta 1975 alkaen. Huhtikuun alusta marraskuun puoliväliinon runsaasti havaintoja, kun taas talvikaudesta on epäsäännöllisiähavaintoja vain joiltakin vuosilta. Kauraniemen lisäksi on vedenkorkeuksiaseurattu suunnittelutyön aikana epäsäännöllisesti myös Kotasalmessaja Mäntylänlahden lintutornin vieressä sijaitsevista asteikoista.Pohjoisselän, Viinaselän ja Eteläosan vedenkorkeus on käytännössäsama kaikissa virtaama- ja vedenkorkeustilanteissa. Mäntylänlahdenvedenkorkeus puolestaan on yleensä 0 - 10 cm ylempänä kuin varsinaisenjärven korkeus. Korkeusero riippuu vedenkorkeuden ja virtaaman lisäksivuodenajasta (kasvillisuus). Suurimmillaan korkeusero on järvenollessa alhaalla ja Uskalinjoen virtaaman kasvaessa nopeasti esimerkiksirunsaiden sateiden jälkeen.Seuraavassa taulukossa on esitetty Vermasjärven (Kauraniemen asteikko)vedenkorkeuksien keski- ja ääriarvoja ajanjaksolta 1975 - 96.Jakson ylin havaittu vedenkorkeus on ollut N 60 + 125,27 m (7.5.1988) jaalin havaittu vedenkorkeus N 60 + 123,78 m (21.3.1976). Ylimmän jaalimman vedenkorkeuden ero on siis ollut 1,49 m.Vedenkorkeus N 60 + mHW MHW MW MNW NW125,27 124,80 124,15 123,92 123,78Järveen kohdistuva kuormitus ja veden laatuVermasjärven vesi on humuspitoista ja pitkän kehityksen tuloksena rehevöitynyttä.Pirkanmaan ympäristökeskuksen pintavesien laadullisessakäyttökelpoisuusluokituksessa (2000 - 2003) on Vermasjärven Pohjoisselkäsijoitettu luokkaan välttävä, Viinaselkä luokkaan tyydyttävä ja Eteläosaluokkaan hyvä.Veden laadun vaihtelu järven eri osissa johtuu valuma-alueiden ja niidenmaankäyttömuotojen erilaisuudesta. Järven pohjoisosassa sijaitsevanUskalinjoen valuma-alue on pääosin kuivattua suota, jossa harjoitetaanmaanviljelystä ja turvetuotantoa. Tämän lisäksi valuma-alueella on pal-