Lupapäätös Nro 14/2010/4 Dnro ESAVI/225/04.09/2010 Annettu ...

Etelä-SuomiLupapäätösNro 14/2010/4Dnro ESAVI/225/04.09/2010Annettu julkipanon jälkeen26.2.2010ASIALUVAN HAKIJATVermasjärven kunnostus rakentamalla pohjapato järven luusuaan sekätöiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, VirratVirtain kaupunki sekä Härkösen, Luodespohjan, Koskelan ja Vermaan-Sipilän osakaskunnatMERKINTÄLänsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 31.12.2009. Tämänasian käsittelyä on jatkanut 1.1.2010 alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto.ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEETVirtain kaupunki oli 8.11.2000 ympäristölupavirastoon toimittamassaanhakemuksessa pyytänyt lupaa Hämeen ympäristökeskuksessa laaditun,12.12.1997 päivätyn Vermasjärven kunnostussuunnitelman toteuttamiselleVirtain kaupungissa.Länsi-Suomen ympäristölupavirasto oli 3.9.2002 antamallaan päätöksellänro 51/2002/2 myöntänyt Virtain kaupungille luvan pohjapadon rakentamiseenVermasjärven luusuaan Vermasjärven alivedenkorkeuksiennostamiseksi edellä mainitun suunnitelman mukaisesti sekä vesilain 2luvun 8 §:n nojalla pysyvän käyttöoikeuden pohjapadon rakentamistavarten tarvittavaan ja vesialueeksi muuttuviin alueisiin.Vaasan hallinto-oikeus oli 23.9.2003 antamallaan päätöksellä nro03/0246/2 kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen ja hylännyt hakemuksen.Hallinto-oikeus katsoi, ettei hanke ollut yleisen tarpeen vaatimaeikä pysyvää käyttöoikeutta toisille kuuluvaan alueeseen voitu näinollen myöntää vesilain 2 luvun 8 §:n nojalla. Kun hakija ei omistanutosaakaan hanketta varten tarvittavista alueista eikä hallinnut niitä pysyvälläkäyttöoikeudella, ei käyttöoikeutta voitu myöntää myöskään vesilain2 luvun 7 §:n nojalla.ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOpuh. 020 636 1040fax 03 570 8002kirjaamo.etela@avi.fiwww.avi.fi/etelaYMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUEHelsingin toimipaikkaAsemapäällikönkatu 14PL 115, 00231 Helsinki

Korkein hallinto-oikeus oli 7.4.2005 antamallaan päätöksellä taltionumero770 hylännyt hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen.2HAKEMUSVirtain kaupunki sekä Härkösen (Härkösen vedet RN:o 876:2), Luodespohjan(Yhteinen vesialue RN:o 876:6), Koskelan (Yhteinen vesialueRN:o 876:7) ja Vermaan-Sipilän (Wermais-Sipilän vedet RN:o 876:1)osakaskunnat ovat 30.5.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaanja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Hämeenympäristökeskuksessa laaditun, 12.12.1997 päivätyn ja 25.5.2007 täydennetynVermasjärven kunnostussuunnitelman toteuttamiselle Virtainkaupungissa. Hakijoiden tarkoitus on rakentaa Vermasjärven luusuaanpohjapato järven alivedenkorkeuksien nostamiseksi. Hakijat ovat lisäksipyytäneet lupaa töiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksitulemista. Hanke on tärkeä ja laajasti kannatettu ja ollut kestoltaanpitkäaikainen.Lupaa haetaan uudelleen, sillä kunnostuksen tuomat hyödyt koetaanalueella edelleen erittäin tarpeellisiksi. Virtain kaupunginhallitus on4.12.2006 tehnyt päätöksen hakemuksen tekemisestä. Härkösen, Luodespohjanja Koskelan osakaskunnat ovat kokouksessaan 7.7.2005 jaVermaan-Sipilän osakaskunta kokouksessaan 7.7.2005 päättäneet lähteähakijoiksi Vermasjärven kunnostushankkeeseen.SUUNNITELMAHankkeen tausta ja tavoitteetVesistötiedotVesistön yleiskuvausVermasjärvi sijaitsee Virtain kaupungissa valtatien nro 23 varrella noin 8km Virtain keskustasta länteen. Järven pinta-ala on 5,4 km 2 . Järvessäon kolme erillistä osaa (allasta).Vermasjärvi on rehevöitynyt pitkän kehityksen tuloksena. Sen kunnostuksestaon tehty lukuisia aloitteita 1970-luvun loppupuolelta lähtien.Järven tilaa, luonnontaloutta ja kunnostusmahdollisuuksia on selvitetty1990-luvulla tehdyissä selvityksissä. Suurimpina ongelmina Vermasjärvelläon koettu veden heikko laatu ja alhaiset kesävedenkorkeudet.Kunnostussuunnitelma on tehty tiiviissä yhteistyössä Vermasjärven suojeluyhdistyksenja Virtain kaupungin kanssa, jotka ovat voimakkaastiajaneet hanketta eteenpäin.Vermasjärven pinta-ala on 5,4 km 2 vedenkorkeudella N 60 + 124,40 m.Järvi muodostuu kolmesta osa-altaasta, joista eteläisin laskee Pohjoisselkäänja tämä edelleen Viinaselkään. Mäntylänlahden kautta Pohjoisselällelaskevan Uskalinjoen valuma-alue muodostaa noin 60 % Ver-

masjärven 90 km 2 :n suuruisesta valuma-alueesta. Koko Vermasjärvenvaluma-alueen järvisyys on noin 6 %.Vermasjärven ja sen osa-altaiden ja niiden valuma-alueiden pinta-alatovat seuraavat:Osa-allas Ala Valuma-aluekm 2 km 2Eteläosa 1,8 21Pohjoisselkä 1,9 64- Uskalinjoki 55- lähivaluma-alue 9Viinaselkä 1,7 5- lähivaluma-alue 5Vermasjärvi 5,4 90Ihmisen toimet ovat muuttaneet Vermasjärven hydrologisia olosuhteita.1800-luvun alussa toteutetun Makkaraojan perkauksen seurauksenaVermasjärvi laski noin metrillä.3VirtaamatVermasjärven tulovirtaamat ovat muuttuneet olennaisesti ihmisen toiminnanseurauksena. Selvimmin tämän huomaa Uskalinjoen valumaalueella,jossa Äijännevan alue on kuivattu viljelymaaksi, metsät on ojitettuja suoalueet ovat turvetuotannossa. Näin on menetetty valumaalueenveden varastointikyky, jolloin sulamis- ja sadevedet purkautuvatnopeasti Uskalinjokeen. Tämän seurauksena Uskalinjoen virtaamavaihtelutovat erittäin suuria ja nopeita. Vermasjärven luusuasta (Makkaraojasta)on käytössä tarkat virtaamamittaustulokset väliltä 0,03 - 2,5m 3 /s. Virtaamamittaukset on tehty vuosina 1995 - 97. Suurimmat virtaamaton arvioitu teoreettisesti valuma-alueen ominaisuuksien perusteella.Vermasjärven luusuan (Makkaraojan) teoreettiset virtaamat ovat seuraavat:HQ 1/20 (ylivirtaama keskimäärin kerran 20 vuodessa) 9,8 m 3 /sMHQ (keskiylivirtaama) 5,8 m 3 /sMQ (keskivirtaama) 0,8 m 3 /sVermasjärven luusuan eri vedenkorkeuksia vastaavat virtaamat on esitettyseuraavassa. Vedenkorkeudet perustuvat vuosina 1975 - 96 suoritettuihinepäsäännöllisiin havaintoihin.

4keskiylivedenkorkeutta vastaava virtaama 3,3 m 3 /skeskivedenkorkeutta vastaava virtaama 0,8 m 3 /skeskialivedenkorkeutta vastaava virtaama 0,1 m 3 /salivedenkorkeutta vastaava virtaama n. 0,03 m 3 /sErikoisuutena järven virtauksista on todettu, että vaikka Eteläosa normaalistilaskee Pohjoisselkään, voi vesi järven ollessa alhaalla ja kääntyessänopeaan nousuun esimerkiksi rankkasateiden jälkeen virrata KotasalmessaPohjoisselältä Eteläosaan päin. Ilmiö on kuitenkin lyhytaikaineneikä sillä ole pysyvää vaikutusta Eteläosan veden laatuun.VedenkorkeudetVermasjärven vedenkorkeuksia on seurattu Kauraniemessä sijaitsevastaasteikosta vuodesta 1975 alkaen. Huhtikuun alusta marraskuun puoliväliinon runsaasti havaintoja, kun taas talvikaudesta on epäsäännöllisiähavaintoja vain joiltakin vuosilta. Kauraniemen lisäksi on vedenkorkeuksiaseurattu suunnittelutyön aikana epäsäännöllisesti myös Kotasalmessaja Mäntylänlahden lintutornin vieressä sijaitsevista asteikoista.Pohjoisselän, Viinaselän ja Eteläosan vedenkorkeus on käytännössäsama kaikissa virtaama- ja vedenkorkeustilanteissa. Mäntylänlahdenvedenkorkeus puolestaan on yleensä 0 - 10 cm ylempänä kuin varsinaisenjärven korkeus. Korkeusero riippuu vedenkorkeuden ja virtaaman lisäksivuodenajasta (kasvillisuus). Suurimmillaan korkeusero on järvenollessa alhaalla ja Uskalinjoen virtaaman kasvaessa nopeasti esimerkiksirunsaiden sateiden jälkeen.Seuraavassa taulukossa on esitetty Vermasjärven (Kauraniemen asteikko)vedenkorkeuksien keski- ja ääriarvoja ajanjaksolta 1975 - 96.Jakson ylin havaittu vedenkorkeus on ollut N 60 + 125,27 m (7.5.1988) jaalin havaittu vedenkorkeus N 60 + 123,78 m (21.3.1976). Ylimmän jaalimman vedenkorkeuden ero on siis ollut 1,49 m.Vedenkorkeus N 60 + mHW MHW MW MNW NW125,27 124,80 124,15 123,92 123,78Järveen kohdistuva kuormitus ja veden laatuVermasjärven vesi on humuspitoista ja pitkän kehityksen tuloksena rehevöitynyttä.Pirkanmaan ympäristökeskuksen pintavesien laadullisessakäyttökelpoisuusluokituksessa (2000 - 2003) on Vermasjärven Pohjoisselkäsijoitettu luokkaan välttävä, Viinaselkä luokkaan tyydyttävä ja Eteläosaluokkaan hyvä.Veden laadun vaihtelu järven eri osissa johtuu valuma-alueiden ja niidenmaankäyttömuotojen erilaisuudesta. Järven pohjoisosassa sijaitsevanUskalinjoen valuma-alue on pääosin kuivattua suota, jossa harjoitetaanmaanviljelystä ja turvetuotantoa. Tämän lisäksi valuma-alueella on pal-

Vesistön ja rantojen käyttöKalastus ja ravustusjon ojitettua metsää. Näistä syistä Uskalinjoen vesi on hyvin ravinnerikasta.Koska Uskalinjoen valuma-alue muodostaa noin 60 % Vermasjärven90 km 2 :n suuruisesta valuma-alueesta, on joen veden laadullasuora vaikutus Vermasjärven veden laatuun. Eteläosalla on oma valuma-alueensa,mikä selittää Eteläosan veden paremman laadun.Järven Eteläosa on luokiteltu rehevöitymättömäksi alueeksi, missä eiesiinny happikatoja ja ravinnetaso on alhainen. Pohjoisselkä taas onvoimakkaasti rehevöitynyt. Alueen tila on ollut heikko jo 1960-luvulla, jolloinveden laatua on tutkittu ensimmäisen kerran. Jo tällöin pohjan läheinenvesimassa oli ajoittain hapeton ja fosforitaso selvästi korkeampikuin Eteläosassa. Nykyisin talvikerrostuneisuuden aikana veden happipitoisuuson alentunut koko vesimassassa. Vuosina 1999 - 2004 Pohjoisselänkokonaisfosforipitoisuus 1 metrin syvyydessä on ollut keskimäärin105 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus keskimäärin noin 1 030 μg/l.Suurimmat fosforipitoisuudet ovat kerrostuneisuuskausina olleet pohjanläheisissä vesikerroksissa noin 200 μg/l.Viinaselän veden laatu on parempi kuin Pohjoisselällä, mutta ravinnepitoisuudetovat reheville vesille tyypillisiä. Kokonaisfosforipitoisuus 1metrin syvyydessä on ollut keskimäärin 52 μg/l ja kokonaistyppipitoisuuskeskimäärin noin 880 μg/l. Viinaselän alusveden happitilanne on useinheikko.Järven rehevöityminen ja mataluus näkyy selvimmin järven pohjoisosassasijaitsevan Mäntylänlahden umpeen kasvamisena. Kasvillisuudenvoimakkaan lisääntymisen myötä on lahden lintukanta monipuolistunutja lisääntynyt.Vermasjärvellä harrastetaan virkistys- ja kotitarvekalastusta. Vuonna2004 kokonaissaalis oli 3 100 kg eli noin 5,9 kg/ha. Hehtaarisaalis onvuosina 1992, 1995, 1998 ja 2001 vaihdellut välillä 4,5 - 13,5 kg/ha/v.Saalis on hieman laskenut 1990-luvun tasosta. Eniten kalastusta harrastetaanViinaselällä. Vuoden 2004 koekalastuksessa selkäalueiden saalismuodostui pääosin särjestä ja ahvenesta. Järven kalastoon kuuluvatmyös hauki, kiiski, kuha, lahna, made, siika, sulkava ja säyne.Vermasjärvestä laskeva Makkaraoja on aikoinaan ollut hyvä ravustuspaikka.Vermasjärven lähiseudulla on esiintynyt rapuruttoa 1980-luvunpuolivälissä. Vuosina 1992 ja 1995 järvellä ei kalastustiedustelujen mukaanravustettu. Yksi rapu kuitenkin saatiin verkkopyynnin sivusaaliinavuonna 1995. Viinaselällä suoritettiin kesällä 1997 koeravustus, jolloinkertasaalis 90 putkimerralla oli 9 täysikasvuista rapua, joista osa oli sukukypsiänaaraita. Rapukanta on mahdollisesti alkanut elpyä. Nuoremmatikäluokat puuttuivat kuitenkin saaliista. Hämeen maaseutuelinkeinopiirintietojen mukaan järveen ei ole istutettu rapua tai täplärapua.5

Kalastustiedustelussa vuonna 2004 pidettiin pahimpana kalastusta haittavanatekijänä pyydysten likaantumista. Muita haittoja olivat runsas vesikasvillisuusja umpeenkasvu sekä vähempiarvoisten kalalajien runsaus.Vermasjärven vesialueen omistavat hakijoina toimivat Härkösen, Luodespohjan,Koskelan ja Vermaan-Sipilän osakaskunnat.Linnuston suojelu ja metsästysHämeen lääninhallituksen ja Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin vuonna1993 laatimassa selvityksessä “Luonnontalouden perusselvitys VirtainVermasjärven Mäntylänlahden kunnostamista varten” on todettu, ettäMäntylänlahti on pesimälinnuston osalta valtakunnallisesti arvokas kohde.Lisäksi selvityksessä todetaan, että Mäntylänlahdella on huomattavamerkitys vesilintujen muuton aikaisena levähdysalueena.Mäntylänlahden ennustetaan kehittyvän linnuston kannalta epäedulliseensuuntaan. Mäntylänlahden luonnontalouden perusselvityksessäon esitetty alustavia ehdotuksia mahdollisista kunnostustoimenpiteistälinnuston kannalta. Merkittävimpiä näistä ovat noin 0,5m:n kesävesipinnan nosto ja avovesialueiden laajentaminen niittämälläja paikoin ruoppaamalla. Selvityksessä on esitetty seuraavia näkökohtialinnuston kannalta:- avovesialueen laajentaminen parantaa sorsien elinmahdollisuuksia,- vesisyvyyden lisääminen parantaa uikkujen ja sukeltajien ruokailumahdollisuuksia,- laajan kortteikon rikkominen veden ja kasvillisuuden labyrintiksi lisäävesilintupoikueiden suojapaikkoja verrattuna suuriin yhtenäisiinvesialtaisiin,- lietepintojen muodostaminen parantaa pesivien kahlaajien ruokailumahdollisuuksiaja lisää Mäntylänlahden merkitystä muuttavienkahlaajien levähdysalueena,- ruoppausmassoista läjitettävät niittymäiset saaret lisäävät muuttavienhanhien ruokailumahdollisuuksia,- ruoppausmassoista läjitettävät saaret lisäävät lintujen pesäpaikkoja.Mäntylänlahden lintuvesikunnostuksesta on tehty aloitteita ympäristöministeriölle.Aloitteiden tavoitteena on käynnistää kunnostushankevaltion varoilla. Vermasjärvi ja varsinkin sen Mäntylänlahti on erittäinsuosittu vesilintujen metsästyspaikkana.Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen vuonna 2003 antaman lausunnonmukaan Vermasjärven Mäntylänlahti on Virtain alueen tärkeimpiälintualueita ja ehdottomasti merkittävin muuton aikainen lintujen levähdysalueVirroilla ja kokonaisuutena yksi Suomenselän alueen parhaitalintuvesikohteita. Linnuston kannalta on tärkeää, että vedenpintaanostettaisiin, jolloin alueen umpeenkasvua saataisiin hidastettua.6

7Rantojen käyttöVesiliikenneYleinen virkistyskäyttöVermasjärveen, Uskalinjoen alaosaan (Koskelan sillalta alaspäin) jaMakkaraojaan (järven luusuasta Marttisenalaseen) rajoittuu yhteensä167 tilaa. Näiden lisäksi on vielä muutamia yhteisalueita. Vermasjärvenrannoilla on yhteensä yli 80 loma-asuntoa, joista suurin osa eli noin 40kappaletta sijaitsee järven Eteläosassa. Viinaselän rannoilla on yli 20loma-asuntoa ja Pohjoisselän rannoilla toistakymmentä.Jos rakennuksen sokkelikorkeus on suurempi kuin N 60 + 126,00 m, ei rakennuksellaole tulvavaaraa missään olosuhteissa. Jos sokkelin korkeuson N 60 + 125,50 - 126,00 m, on rakennuksen korkeusasema sellainen,että sillä ei ole tulvavaaraa kuin korkeintaan erittäin poikkeuksellisinatulvakeväinä. Tällainen tulva on ollut esimerkiksi vuonna 1899. Jos taassokkelin korkeus on välillä N 60 + 125,00 - 125,49 m, on rakennuksellatulvavaara noin kerran kymmenessä vuodessa tapahtuvalla tulvalla.Viimeksi tällainen tulva oli vuonna 1988, jolloin Vermasjärven ylin havaittukorkeus oli N 60 + 125,27 m. Kun sokkelin korkeus on pienempi kuinN 60 + 125,00 m, on rakennus perustettu selvästi liian alhaalle ja se kärsiitulvista useina keväinä.Loma-asuntojen kuten myös rakentamattomien rantojen käyttöä heikentävätennen kaikkea alhaiset kesävedenkorkeudet ja runsas vesikasvillisuus.Suurimmat ongelmat ovat osalla Pohjoisselän ja Viinaselän rannoista,joissa vesi karkaa useiden kymmenien metrien päähän varsinaisestarantaviivasta. Pienimmät haitat alhaisista kesävedenkorkeuksistaon Eteläosassa.Vermasjärven vesiliikenne on soutuveneilyä. Osa soutuveneistä on varustettupienillä perämoottoreilla. Alhaiset kesävedenkorkeudet ja rehevävesikasvillisuus heikentävät olennaisesti veneilymahdollisuuksia.Selvin muutos on tapahtunut Mäntylänlahdella, joka oli veneilykelpoinenvielä 1950-luvulla. Nykyisin veneily on siellä mahdollista vain tulvaaikana.Uskalinjoki ja Makkaraoja ovat muodoltaan sellaisia, ettei veneily niissäole mahdollista. Niitä ei käytetä melontaankaan. Makkaraojan osalla tämäjohtuu kesäkauden pienten virtaamien lisäksi koskien jyrkkyydestä.Vermasjärven ja Marttisenalasen välillä on korkeuseroa noin 28 metriä.Vermasjärven yleistä virkistyskäyttöä heikentävät runsas vesikasvillisuusja rantojen mataluus alivirtaamakausina. Kotasalmen ylittääJärvi-Suomentie (valtatie 23) ja siinä on levähdysalue. Levähdysalueeltasamoin kuin tieltäkin on esteetön näköyhteys Pohjoisselälle. Eteläosa eipuuston takia näy kovin selvästi. Myös Viinaselkä näkyy tielle selkeästi.

8KunnostustoimenpiteetVermasjärven alivedenkorkeuksien nostamiseksi rakennetaan järvenluusuaan teräspontilla vahvistettu moreenipohjapato.Pohjapadon pituus on noin 8,5 m ja harjan korkeus N 60 + 124,30 m.Padon keskellä on 2,0 m levyinen V-aukko, jonka alareuna on tasollaN 60 + 124,20 m. Etuluiska tehdään kaltevuuteen noin 1:3 ja takaluiskakaltevuuteen noin 1:8. Harjan leveys on virtaussuunnassa noin metri.Takaluiska kivetään ja harjan kohdalla vahvistetaan molempia rantojakiveyksellä teräsponttiseinän reunoilta. Perusmaa padon reunoilla tasoitetaanharjan tasoon N 60 + 124,30 m noin 10 metrin leveydeltä.Padon rakennuspaikalla maaperä on kivikkoa ja kivistä moreenia. Noin20 metriä padon alapuolelta alkaen on Makkaraoja louhittu kallioon.Kunnostuksen vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiinSeuraavassa esitettävät pohjapadon yläpuoliset vedenkorkeudet on laskettuveden epätasaisen liikkeen laskentakaavoilla niissä virtaama- javedenkorkeustilanteissa, joissa alavesi vaikuttaa. Tilanteissa, joissa alavesiei vaikuta (virtaamaan 1,2 m 3 /s asti), on korkeudet saatu laskemallapurkautuminen ylisyöksypadon kaavalla.Vedenkorkeus N 60 + mHW MHW MW MNW NWVermasjärvi nykytilanne 125,27 124,80 124,15 123,92 123,78Vermasjärvi tuleva 125,27 124,90 124,40 124,33 124,29Padon rakentamisen jälkeen Vermasjärven alivedenkorkeus tulee olemaanN 60 + 124,29 m eli noin puoli metriä nykyistä suurempi. Vastaavastikeskivedenkorkeus tulee olemaan N 60 + noin 124,40 m eli noin 25 cmnykyistä suurempi. Suurimmissa tulvakorkeuksissa ei tapahdu muutosta,mutta keskiylivedenkorkeus tulee olemaan noin N 60 + 124,90 m elinoin 10 cm nykyistä suurempi.Pohjapadon rakentamisen jälkeen Vermasjärven vedenkorkeus tuleepysymään suurimman osan vuotta melko vakiona vaihdellen välilläN 60 + 124,30 - 124,40 m. Kevättulvien ja syyssateiden aikana ovat muutoksetnykyisiin vedenkorkeuksiin vähäisiä.Järven sisäisten virtaamien kannalta merkittävin muutos tapahtuu Kotasalmessa,jossa Eteläosa laskee Pohjoisselkään. Nykytilanteessa järvenollessa alhaalla ja kääntyessä esimerkiksi rankkasateiden jälkeennopeaan nousuun virtaa vesi Pohjoisselältä Eteläosaan. Tämä johtuusiitä, että Pohjoisselän valuma-alue (ilman Eteläosaa) on noin kolmekertaa suurempi kuin Eteläosan oma valuma-alue, ja toisaalta siitä, että

järvi saa nousta noin 40 cm alimmista korkeuksista, ennen kuin Makkaraojanvirtaama on edes kuutiometrin sekunnissa. Padon rakentamisenjälkeen vesi virtaa Kotasalmessa Pohjoisselältä Eteläosaan päin vainpoikkeustapauksissa ja ilmiö on kestoltaan hyvin lyhytaikainen.Järven luusuasta alkavan Makkaraojan virtaamat tulevat jatkossa vastaamaannykyistä enemmän järven tulovirtaamia. Tästä johtuen vedenkorkeusei jatkossa vaihtele niin voimakkaasti kuin nykytilanteessa.Makkaraojan ali- ja ylivirtaamissa ei tule tapahtumaan muutoksia.Kunnostuksella saavutettavat hyödyt ja aiheutuvat haitat9MaisemaNykytilanteessa Vermasjärven maisemakuva on varsinkin kuivina kesinämasentavan näköinen, kun rannat jäävät kuiville vesirajan siirtyessäuseita kymmeniä metrejä järvelle päin. Seuraavassa taulukossa on kuvattuVermasjärven nykyisiä ja tulevia pinta-aloja, tilavuuksia ja keskisyvyyksiäeri tilanteissa.vedenkorkeuspinta-alahatilavuusmilj.m 3keskisyvyysmMW nyk. = N 60 + 124,15 m 470 13,5 2,9n. NW nyk. = N 60 + 123,80 m 390 12,0 3,1n. MW tul. = N 60 + 124,40 m 545 14,8 2,7Veden laatuKasvillisuusKalasto ja kalastusVermasjärven vedenpinnan noston (NW noin + 50 cm ja MW noin +25cm) seurauksena ei veden laadussa tapahdu olennaisia muutoksia. Vedenlaadun paraneminen edellyttää valuma-alueelta tulevan kuormituksenolennaista vähentämistä. Toimet kuormituksen pienentämiseksi onvaluma-alueella aloitettu ja niitä tulee edelleen jatkaa ja tehostaa.Esitetyllä vedenpinnan nostolla ei ole suurta vaikutusta vesikasvillisuuteen.Vedenpinnan vaihtelujen pienentyessä ja vesitilavuuden lisääntyessäkalaston lisääntymis- ja kasvuolosuhteet paranevat. Myös kalastusmahdollisuudettulevat moni paikoin ympärivuotisiksi.Linnuston suojelu ja metsästysVermasjärven (lähinnä Mäntylänlahden) vesilinnustolle ei pelkästä vedenpinnannostosta ole kovin suurta hyötyä. Mäntylänlahden umpeenkasvuhidastuu ja avovesilampareissa tulee vesisyvyys olemaan kuivinakausina lähes puoli metriä nykyistä suurempi. Mikäli lintuvesiarvo halutaansäilyttää tai parantaa sitä, tulisi toteuttaa erikseen Mäntylänlahdenluonnontalouden perusselvityksessä esitetyt kunnostustoimenpiteet lin-

Rantojen käyttönuston kannalta. Vesilintujen metsästysedellytykset paranevat, kun järvelläliikkuminen helpottuu vedenkorkeuden noston seurauksena.Vedenpinnan noston seurauksena suurin osa Vermasjärven rantaviivastamuuttuu paremmin virkistyskäyttöön sopivaksi. Rakennettujen rantatilojensekä niiden tilojen, joille on myöhemmin mahdollista rakentaa, rahallinenarvonnousu on huomattava.Veneily Veneilymahdollisuudet paranevat olennaisesti vedennoston seurauksena.Ainoa ongelmakohta on Kotasalmessa, jossa on vierekkäinsekä uusi maantiesilta että levähdyspaikkaan kuuluva vanha kiviholvisilta.Tulevalla keskivedenkorkeudella on vanhan sillan vapaa alikulkukorkeusvain noin 1,2 m ja uuden sillan vapaa alikulkukorkeus noin 1,7 m.Soutuveneillä pääsee vanhan sillan ali tulvatilanteita lukuun ottamatta.Uinti ja muu virkistyskäyttöMaa- ja metsätalousKustannukset ja toteutusVermasjärven käyttö uintiin tulee vedenkorkeuksien noston jälkeen lisääntymään.Rantaviivan vakiintuminen puolestaan lisää ranta-alueidenmerkitystä ulkoilun harrastamisessa.Vedenpinnan nostosta aiheutuu vähäistä haittaa osalle tiloista. Vermasjärvensuojeluyhdistys ja Virtain kaupunki ovat pyrkineet hankkimaansuostumukset vedenpinnan nostolle.Uskalinjoen alaosassa olevien viljelysmaiden tulva-aikaiset vettymishaitatjohtuvat Vermasjärven korkeuksista ja täten Uskalinjoen alaosanperkaamisella ja uoman avaamisella Mäntylänlahteen ei ole olennaistamerkitystä peltojen kuivatustilanteeseen. Vedenkorkeushavaintojenmukaan Uskalinjoen alaosan vedenkorkeus seuraa tulvaaikanamuutaman senttimetrin erolla Vermasjärven korkeuksia. Kuntaas Vermasjärvi on alhaalla eli sen korkeus on alle N 60 + 124,20 m, jääUskalinjoen alaosan vedenkorkeus virtaamatilanteesta riippuen noin20 - 40 cm korkeammalle. Näillä vedenkorkeuksilla ei vettymishaittaaviljelyksille aiheudu.Vermasjärven pohjapadon rakentamisen kustannusarvio on vuoden2007 kustannustasossa 21 500 euroa ilman arvonlisäveroa.Padon rakentaminen tulee toteuttaa ajankohtana, jolloin järven vedenpintaon alhaalla. Todennäköisesti paras toteuttamisajankohta on heinäelokuu.Vermasjärveen ja Uskalinjokeen hankkeen vaikutusalueella rajoittuu145 tilaa, joista 125 tilan omistajat ovat antaneet kirjallisen suostumuk-10

11Vahingonarviosensa hankkeen toteuttamiseen. Loppujen 20 tilan omistajat eivät oleantaneet suostumustaan ja näiden tilojen osalta on tehty tilakohtaisetvahingonarviot.Vahingonarvioinnin perusteetMaatalousmaan vettymishaitta lasketaan tavallisesti prosentteina vettyvänmaan arvosta tai se perustuu maan tuottokyvyn ja viljeltävyydenvähenemiseen. Vettymishaitan määritys on teoriassa kuivatushyödynlaskemisen käänteistoimitus. Kummassakin tapauksessa määritetäänmaan suhteellinen arvo sekä ennen että jälkeen toimenpiteen ja muutoson edellä mainittujen arvojen erotus.Sadon suuruus riippuu kasvukauden aikaisesta kuivatussyvyydestä, tulvankorkeudesta, kestoajasta, sattumisajankohdasta sekä esiintymistiheydestä.Tutkimuksilla on selvitetty, että optimikuivavara kasvukaudenaikana on kivennäismailla noin 60 cm ja turvemailla noin 70 cm, jolloinon otettu huomioon myös koneellisen maatalouden vaatima pellon kantokyky.Biologinen kuivavara on edellä mainittuja arvoja jonkin verranpienempi. Ojitusteknisistä syistä (salaojitus) johtuen voidaan pellon riittävänäkuivavarana pitää 80 cm. Paksuturpeisilla mailla tulee lisäksi ottaahuomioon maan painuminen. Jos pelto aikaisemmin on salaojitettutätä syvemmälle, on salaojitukselle mahdollisesti koituva haitta arvioitavaerikseen.Kun tulvat sattuvat yleensä keväällä ennen muokkauskautta, voidaanmaanarvokäyrät piirtää eräiden peruspisteiden kautta. Peruspisteitäovat:- korkeus, jossa maatalousmaalla on täysi arvo- peltoviljelyn alarajan korkeus, jossa maan arvo on noin kolmanneseli 30 - 40 % täydestä arvosta- korkeus, jossa maatalousmaan arvo on nolla.Maatalousmaan täyden arvon korkeus on ylivesi (HW) + 0 - 30 cm taikasvukauden keskivesi (MWveg) + 80 cm. Näistä valitaan korkeampi lukema.Vermasjärven ylivedenkorkeus on ollut N 60 + 125,27 m. Keskivedenkorkeutta(MW) voidaan pitää myös kasvukauden keskivedenkorkeutena.Tuleva keskivedenkorkeus olisi N 60 + 124,40 m, joka olisi samallamyös kasvukauden keskivedenkorkeus. Ylivedenkorkeus ei tulisimuuttumaan vaan olisi N 60 + 125,27 m. Ylivedenkorkeuden mukaan olisimaatalousmaan täysi arvo nykytilanteessa ja padon rakentamisen jälkeenHW + 0,15 m eli N 60 + 125,42 m. Kasvukauden keskivedenkorkeudenmukaan olisi maatalousmaan täysi arvo nykytilanteessa MWvegnyk. + 0,8 m eli N 60 + 124,95 m ja padon rakentamisen jälkeen MWvegtuleva + 0,8 m eli N 60 + 125,20 m. Määräävä korkeus on siis ylivedenkorkeus+ 0,15 m eli N 60 + 125,42 m.

Peltoviljelyn alaraja on nykyaikaisessa koneellisessa viljelyksessä keskimäärin40 cm MWveg-korkeuden yläpuolella eli niin arvioituna se olisinykyisin N 60 + noin 124,55 m. Käytännössä peltojen alaraja Vermasjärvelläon mainittu korkeus tai hieman sen alapuolella. Pellon arvona voidaansiten korkeudella N 60 + 124,55 m pitää 35 % sen täydestä arvosta.Vedenpinnan noston jälkeen vastaava korkeus tulisi olemaanN 60 + 124,80 m. Viljelyksen alarajan alapuolella olevilla alueilla on merkitystävain laitumina.Maatalousmaan arvo on nolla kasvukauden keskivedenkorkeudella elinykyisin N 60 + 124,15 m ja vedenpinnan noston jälkeen N 60 + 124,40 m.Metsämaalle tuleva vettymishaitta lasketaan saman periaatteen mukaisestikuin maatalousmaallekin eli määritetään maan suhteellinen arvosekä ennen että jälkeen toimenpiteen ja muutos on mainittujen arvojenerotus. Yleisimmät metsäpuulajit vaativat suunnilleen saman kuivatussyvyydenkuin viljelykasvitkin. Nämä eivät kuitenkaan ole tulvatuhoilleyhtä herkkiä kuin peltokasvit. Lähinnä vahinkovyöhykkeen alarajaa menestyyvielä koivu varsin hyvin ja 80 cm:n kuivatus on riittävä kaikillepuulajeille. Metsämaan suhteellinen arvo voidaan määrittää niin, että 80cm kasvukauden keskivedenkorkeuden yläpuolella (MWveg + 0,8 m) seon 100 % ja kasvukauden keskivedenkorkeudella (MWveg) se on 0 %.Väliarvot voidaan ottaa suoraviivaisesti suhteuttamalla. Vermasjärvennykyinen MWveg on N 60 + 124,15 m ja siten MWveg + 0,8 m on N 60 +124,95 m. Järven tuleva MWveg on N 60 + 124,40 m ja siten MWveg +0,8 m tulee olemaanN 60 + 125,20 m.Rakennettujen ja rakennusoikeuden omaavien tonttien arvon muutos onkaksijakoinen. Toisaalta tonteille aiheutuu vahinkoa, kun keskivedenkorkeudennoston seurauksena maa-aluetta muuttuu vesialueeksi, muttatoisaalta taas tontin arvo nousee, kun tontin käyttöarvo lisääntyy alijakeskivedenkorkeuksien noston seurauksena. Useimmissa tapauksissarantatonttien rantavyöhyke on jyrkkä ja esitetystä 25 cm:n keskivedenkorkeudennostosta aiheutuva vahinko on vähäinen. Suunnitelmassaei ole arvioitu rakennettujen ja rakennusoikeuden omaavien tonttienarvonnousua tilakohtaisesti, mutta karkeasti arvioiden arvonnousu ontontista riippuen suuruusluokkaa 841 - 5 046 euroa.Maatalousmaan hintaa arvioidaan yleisimmin tuottoarvon tai kauppaarvonmukaan. Suunnitelmassa on käytetty vahingonarvioinnissa kauppa-arvoa,joka on suunnittelualueella salaojitetun pellon kohdalla keskimäärin3 364 €/ha ja avo-ojitetun pellon kohdalla keskimäärin2 355 €/ha.Metsäalueiden hinnat määräytyvät käytännössä lähinnä puuston kantohintojenja taimikoiden kustannusarvojen mukaan. Maapohjan hinnallaei käytännössä ole sanottavaa merkitystä. Metsämaapohjan hintana onkäytetty 505 €/ha. Puustolle aiheutuvia vaikutuksia ei ole rahallisesti arvioitu.12

Tilakohtaiset vahingotVesijättöjen osalta on vahingonarvioinnissa käytetty yksikköhintana 336€/ha. Jäljempänä olevissa korvauslaskelmissa on huomioitu vesilain 11luvun 6 §:ssä mainituissa tapauksissa edellytetty korvauksen puolitoistakertaisuus.Korvauslaskelmat on esitetty vain niiden tilojen osalta, joidenomistajat eivät ole antaneet kirjallista suostumustaan hankkeen toteuttamiseen.Tilat sijaitsevat Virtain kaupungin Virtain kylässä.Uskalinjoen alaosaKiikkumäki RN:o 14:67, omistaja AAPeltoalue, joka sijaitsee Uskalinjoen itärannalla. Vahinkoarviomittaustatehtäessä joen vedenkorkeus oli 34 cm korkeammalla kuin järvessä.Joen keskivedenkorkeus on pellon kohdalla nykyisin noin N 60 + 124,50m ja kunnostuksen jälkeen noin N 60 + 124,60 m. Pellon alin kohta onN 60 + 124,80 m ja ylimmät kohdat ovat yli N 60 + 126,00 m. Pellosta noin2,3 ha sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N 60 + 124,80 - 125,60 m. Tälle vyöhykkeellearvioidaan aiheutuvan noin 10 %:n kuivatushaitta. Näin ollenkorvaus on 10/100 x 2,3 ha x 3 364 €/ha = 773,66 €.MäntylänlahtiKortelahti RN:o 5:127, omistaja BB, CC ja DDRakentamaton metsätila, joka jakautuu neljään lohkoon. Tila sijaitseeMäntylänlahden rannalla. Tilaan kuuluu rantaviivaa 315 m. Rantavyöhykeon pääosin vesijättöä, jossa puusto on osittain sekametsää, osittainistutettua mäntymetsää. Korkeusvyöhykkeessä N 60 +124,95 - 125,20 mpinta-ala on 0,104 ha, jonka arvon muutos on 16 %. Korvaus on näin ollen0,16 x 0,104 ha x 505 €/ha = 8,40 €.PohjoisselkäYläluodes RN:o 9:27:M601, omistaja EEVermasjärven länsiosassa sijaitsevan metsätilan rakentamattomat rantavyöhykkeet,jotka ovat osittain vesijättöä. Puusto etupäässä sekametsää.Tilaan kuuluu rantaviivaa 233 m. Maa-aluetta muuttuu vesialueeksinoin 0,020 ha. Korkeusvyöhykkeessä N 60 +124,40 - 124,95 m pinta-alaon 0,130 ha, jonka arvon muutos on 32 %. Korkeusvyöhykkeessä N 60+124,95 – 125,20 m pinta-ala on 0,072 ha, jonka arvon muutos on 16%. Korvaus on näin ollen 1,5 x 0,020 x 337 €/ha + 0,32 x 0,130 x 505€/ha + 0,16 x 0,072 ha x 505 €/ha = 36,94 €.13

14ViinaselkäKultaranta RN:o 5:224, omistaja FF kpTila sijaitsee Viinaselän Kauraniemen itärannalla. Tilan ja järven välissäon jakokunnan omistamaa vesijättöä. Tilan maapinta-alaa ei muutu vesialueeksi.Tilalle on rakenteilla kesämökki, joka on perustettu tulvarajojenyläpuolelle. Tilalle ei aiheudu korvattavaa vahinkoa, vaan sen arvonnousuon huomattava ali- ja keskivedenkorkeuksien noston seurauksena.Kaislaranta RN:o 5:225, omistaja GG ja HHTila sijaitsee kahdessa lohkossa Kauraniemen itärannalla. Etelänpuoleinenlohko on pääosin peltoa, josta noin 500 m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeelläN 60 + 125,10 - 125,42 m. Eteläpuoleisen lohkon järvenpuoleinen reuna on metsämaata. Sen ja järven välissä on jakokunnanomistamaa vesijättöä. Ko. tilan osalle on rakenteilla kesämökki, joka onperustettu tulvarajojen yläpuolelle. Ko. lohkon maapinta-alaa ei muutuvesialueeksi. Metsämaasta sijaitsee noin 2 000 m 2 korkeusvyöhykkeelläN 60 + 124,40 - 124,95 m ja noin 800 m 2 korkeusvyöhykkeellä N 60 +124,95 -125,20 m.Tilan pohjoisen puoleinen lohko on myös pääosin peltoa, jonka korkeusasemaon kauttaaltaan suurempi kuin N 60 + 125,42 m. Ko. tila ei uloturantaan Kauraniemen länsipuolella, vaan sen ja rannan välissä on tilaanKauraniemi RN:o 5:184 kuuluvaa maata. Pohjoisenpuoleisen lohkonidänpuoleinen reuna on metsämaata, josta noin 1 800 m 2 muuttuu maaalueestavesialueeksi. Metsämaasta sijaitsee noin 4 000 m 2 korkeusvyöhykkeelläN 60 + 124,40 - 124,95 m ja noin 1 900 m 2 korkeusvyöhykkeelläN 60 + 124,95 - 125,20 m.Jos ko. tila olisi rakentamaton, eikä sillä olisi rakennusoikeutta, esitettäisiinko. tilalle korvausta edellä olevien vahinkopinta-alojen mukaan noin269 €.Tilalle ei aiheudu korvattavaa vahinkoa, vaan sen arvonnousu on huomattavaali- ja keskivedenkorkeuksien noston seurauksena.Metsäranta RN:o 5:181 ja Kauraniemi RN:o 5:184, omistaja II ja JJMetsätiloja, jotka sijaitsevat Kauraniemen länsipuolella. Metsämaatamuuttuu vesialueeksi noin 100 m 2 ja korvaus on näin ollen 1,5 x 0,01 x505 €/ha = 7,57 €.Metsämaasta noin 500 m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N 60 + 124,40 -124,95 m, jolloin suhteellisen arvon muutos on 32 %. Vastaavasti noin500 m 2 metsämaasta sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N 60 + 124,95 -125,20 m, jolloin suhteellisen arvon muutos on 16 %. Korvaus metsämaalleaiheutuvasta kuivatushaitasta on yhteensä 32/100 x 0,05 ha x

505 €/ha + 16/100 x 0,05 ha x 505 €/ha = 12,11 e. Puusto on kuituvaltaistasekametsää.Korvaus on yhteensä 19,68 €.Leppäranta RN:o 5:223, omistaja KKAsuintila, joka sijaitsee Kauraniemen pohjoispään itäreunassa. Tilanmaa-aluetta muuttuu vesialueeksi noin 400 m 2 . Maa-alueesta sijaitseenoin 600 m 2 korkeusvyöhykkeellä N 60 + 124,40 - 124,95 m ja noin 800m 2 korkeusvyöhykkeellä N 60 + 124,95 - 125,20 m. Tilaan kuuluva saunaon perustettu liian alhaalle ja se kärsii tulvista. Esitetyillä toimenpiteillä eiole vaikutusta Vermasjärven tulvakorkeuksiin. Tilalle ei aiheudu korvattavaahaittaa, vaan sen arvonnousu on huomattava järven yleisen arvostuksenlisääntyessä.Nuottakallio RN:o 5:182 ja Toivonniemi RN:o 5:139, omistaja LL ja MM,NN, OO, PP, QQ ja RRToivonniemi RN:o 5:139 on asuintila/kesämökki. Nuottakallio RN:o5:182 on metsämaata ja se sijaitsee tilan Toivonniemi molemmilla puolilla.Tilojen maapinta-alaa muuttuu vesialueeksi noin 500 m 2 . KorkeusvyöhykkeelläN 60 + 124,40 - 124,95 m sijaitsee noin 1 300 m 2 tiloista javastaavasti korkeusvyöhykkeellä N 60 + 124,95 - 125,20 m sijaitsee noin1 100 m 2 tiloista. Tilalla Toivonniemi olevat rakennukset on perustettutulvarajojen yläpuolelle. Tiloille ei aiheudu korvattavaa haittaa, vaan niidenarvonnousu on huomattava järven yleisen arvostuksen lisääntyessä.Marttala RN:o 5:244, omistaja SS kpKaurametsä RN:o 5:239, omistaja TTMetsätiloja, jotka sijaitsevat Viinaselän etelärannalla. Tilojen pinta-alastanoin 430 m 2 muuttuu maa-alueesta vesialueeksi ja korvaus on näin ollen0,043 x 505 €/ha x 1,5 = 32,64 €.Metsämaasta noin 1 600 m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N 60 + 124,40- 124,95 m, jolloin metsämaan suhteellisen arvon muutos on 32 %. Vastaavastimetsämaasta noin 730 m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N 60 +124,95 - 125,20 m, jolloin suhteellisen arvon muutos on 16 %. Korvauson näin ollen 32/100 x 0,16 ha x 505 €/ha + 16/100 x 0,073 ha x 505€/ha = 31,78 €. Puusto on pääosin hakattua, mutta rantavyöhykkeessäkasvaa kuitupuuta.Korvaus on yhteensä 64,42 €.15

16Riistaniemi RN:o 5:250, omistaja UURakentamaton metsätila, joka jakautuu kahteen palstaan. Rantaviivaaon mantereen puolella noin 720 m ja saaressa noin 300 m. Tilan pohjois-ja länsipuolella sekä saaren edustalla on vesijättöä. Länsipuolellarantavyöhykkeellä kasvaa mäntymetsää, itäpuolella sekametsää. Mantereenpuolella korkeusvyöhykkeessä N 60 +124,40 - 124,95 m pinta-alaon 0,527 ha, jonka arvon muutos on 32 %. KorkeusvyöhykkeessäN 60 +124,95 – 125,20 m pinta-ala on 0,330 ha, jonka arvon muutos on16 %. Korvaus on näin ollen 0,32 x 0,527 x 505 €/ha + 0,16 x 0,330 ha x505 €/ha = 111,80 €. Saaressa korkeusvyöhykkeessä N 60 +124,15 -124,40 m pinta-ala on 0,200 ha. Korkeusvyöhykkeessä N 60 +124,40 -125,40 m pinta-ala on 0,270 ha, jonka arvon muutos on 32 %. Korvauson näin ollen 1,5 x 0,200 x 337 €/ha + 0,32 x 0,270 x 505 €/ha =144,73 €. Korvaus on yhteensä 256,53 €.VermaaSaarela RN:o 7:39, omistaja VV kp ja XXTila muodostuu Vermaan itärannan tuntumassa olevasta Koukkarinsaaresta.Saaren rantaviivan pituus on noin 550 m ja sen koilliskärjessäsijaitsee tilaan kuuluva kesämökki. Tilan pinta-alasta noin1 300 m 2 muuttuu maa-alueesta vesialueeksi. Metsästä noin 1 900 m 2sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N 60 + 124,40 - 124,95 m ja noin 900 m 2korkeusvyöhykkeellä N 60 + 124,95 - 125,20 m. Rantaviivan puusto on tilanetelä- ja itärajalla pääosin koivutukkeja ja koivukuitua. Länsi- ja pohjoisrajallaon myös mäntyvaltaista puustoa. Itärajan rantakoivuista osakärsii keskivedenkorkeuden 25 cm:n nostosta. Huolimatta edellä esitetyistävahingoista hakijat ovat katsoneet, ettei ko. tilalle aiheudu korvattavaahaittaa, koska saaren arvo kasvaa järven yleisen arvostuksen lisääntyessä.Samalla myös saaren etelä- ja länsireunan sekä mantereenvälisen alueen maisema ja virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat.Kalliokulma RN:o 7:130, omistaja YYTila on kesämökki ja se sijaitsee Vermaan itärannalla Kallioniemen pohjoiskärjessä.Tilan rantavyöhyke on jyrkkä ja esitetystä 25 cm:n keskivedenkorkeudennostosta aiheutuva vahinko on marginaalinen. Tilan pinta-alastanoin 70 m 2 muuttuu maa-alueesta vesialueeksi. Rantavyöhykkeestänoin 260 m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N 60 + 124,40 - 124,95m ja noin 120 m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N 60 + 124,95 - 125,20 m.Rantavyöhyke on kivinen ja kallioinen ja sen puusto on lähinnä maisemapuita.Tilalle ei aiheudu korvattavaa haittaa, koska kesämökin arvokasvaa järven yleisen arvostuksen lisääntyessä.Mäntyniemi, RN:o 7:92, omistaja ZZTila on kesämökki ja se sijaitsee Vermaan itärannalla. Tilan rantavyöhykeon pääosin jyrkkä ja esitetystä 25 cm:n keskivedenkorkeuden

Vesialueeksi muuttuvat maa-alueetN 60 + 124,07 m ja Valkeajärven korkeus N 60 + 124,35 m. Navettalahti olisiten 23 cm ylempänä kuin varsinainen Vermasjärvi ja vastaavasti Valkeajärvioli 51 cm ylempänä kuin Vermasjärvi. Vedenkorkeuden nostollaei käytännössä ole merkitystä Valkeajärvellä.Navettalahden vesialueen ympärillä on melko laaja soistunut vyöhyke,jonka korkeus on alle nykyisen MW veg -korkeuden eli alle N 60 +124,25m. Vesijättöä/metsämaata muuttuu vesialueeksi yhteensä 0,8 ha korkeusvyöhykkeessäN 60 +124,25 - 124,40 m. Korvaus on näin ollen 1,5 x0,900 ha x 505 €/ha = 681,75 €. Puusto on lähinnä lehtipensaikkoa.Metsämaasta noin 1,34 ha sijaitsee korkeusvyöhykkeessä N 60 +124,40 -125,05 m, jonka arvon muutos on 20 %. Korkeusvyöhykkeessä N 60+125,05 - 125,20 m pinta-ala on 0,28 ha, jonka arvon muutos on 10 %.Korvaus on näin ollen 0,20 x 1,340 x 505 €/ha + 0,10 x 0,280 ha x 505€/ha = 149,48 €.Metsämaan osalta korvaus on yhteensä 1 013,21 € ja koko tilan osalta1 747,91 €.Kesäranta RN:o 7:195, omistaja ÖÖ ja AAATila on kesämökki ja se sijaitsee Vermaan keskivaiheilla länsirannalla.Tilan pinta-alasta muuttuu maa-aluetta vesialueeksi noin 120 m 2 . Tämäalue on kivikkoa ja kalliota. Nykytilanteessa järven ollessa alivedenkorkeudessamuodostuu tilan ja järven väliin noin 60 m 2 :n laajuinen hiekkaranta.Tämä alue on kuitenkin nykyiselläkin keskivedenkorkeudella vesialuetta.Tilalle ei aiheudu korvattavaa haittaa, koska myös Vermaanpuolella olevien kiinteistöjen arvo kasvaa järven yleisen arvostuksen lisääntyessä.Kukkari RN:o 7:194, omistaja BBB ja CCCTila on kesämökki ja se sijaitsee Vermaan keskivaiheilla länsirannalla.Tilan pinta-alasta muuttuu maa-aluetta vesialueeksi noin 150 m 2 . Tämäalue on rantakivikkoa ja hieman kalliota. Tilalle ei aiheudu korvattavaahaittaa, koska myös Vermaan puolella olevien kiinteistöjen arvo kasvaayleisen arvostuksen lisääntyessä.Keskivedenkorkeuden nousun johdosta vesialueeksi muuttuvan maaalueenpinta-ala on arvioitu käyttämällä Maanmittauslaitoksen sähköistäaineistoa ja kunnostussuunnitelman liitteessä esitettyjä veden syvyystietoja.Vesialueeksi muuttuvaa maa-aluetta on selvityksen mukaan 23,220ha, josta 21,371 ha (92,0 %) on hakijoiden hallinnassa.18KUULUTUSYmpäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllätavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Virtain kaupungissavarannut tilaisuuden muistutusten, vaatimusten ja mielipiteidenesittämiseen hakemuksen johdosta 14.4. - 14.5.2008 välisenä aikana.

19MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSETKuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisilleja asianosaisille.1) Pirkanmaan ympäristökeskus on huomauttanut, että kun keskivedenkorkeuttanostetaan 25 cm, ei perusaineiston tarkkuus ole riittävämäärittämään veden alle jääviä maa-alueita. Veden alle jäävistä alueistasuurin osa on vesijättöä. Vesijätön määrittämisessä on usein käytännönongelmia, vaikka alueella suoritettaisiin mittauksia. Tilan rannanpuoleistarajaa ei useinkaan ole käyty. Erityisen ongelman muodostavat kelluvatalueet. Haitta-arviokohteissa on suoritettu korkeusmittauksia, jotentältä osin asia on kunnossa.Ympäristökeskus on katsonut, että hanke on yleisen tarpeen vaatima jaettä mikäli suunnitelmassa esitetyt veden alle jääviä maa-alueita koskevattiedot pitävät paikkansa, haettu lupa voidaan myöntää tavanmukaisinlupaehdoin.2) Hämeen TE-keskus on lausunut, että hankkeen suurin hyöty lieneevesimaiseman kohentuminen ja rantojen virkistyskäytön ja veneilynedellytysten paraneminen. Kala- ja rapukantoihin hankkeella ei lienesuurta vaikutusta, mutta virkistyskalastuksen edellytyksiä hanke parantaa.Hanke äärevöittää jonkin verran Makkaraojan virtaamia, mutta muutokseteivät liene kovin suuria. Kala pääsee nousemaan suunnitellunpohjapadon yli kaikissa virtaamatilanteissa. Padon rakennustöiden aikanakiintoaine- ja ravinnekuormitus aiheuttavat tilapäistä haittaa, jotaon mahdollista vähentää asianmukaisilla työtavoilla ja menetelmillä.TE-keskus on todennut, että hanke osaltaan parantaa kalastuksen edellytyksiäVermasjärvessä, ja puoltanut luvan myöntämistä.3) ZZ (Mäntyniemi RN:o 7:92, Virrat, Virrat) on lausunut, että Vermasjärvenvesi on ajoittain noussut hänen kiinteistöllään olevan saunan pukuhuoneenlattialle ja venevajaan. Ilmaston muutos tulee ilman patoakinnostamaan veden pintaa. Pato tulee lisäämään tulvia. Kuka korvaamahdolliset tulevat vahingot? Muistuttaja on vaatinut patotöiden lykkäämistätai niiden kokonaan peruuttamista.4) DDD ja KK ( Leppäranta RN:o 5:223, Virrat, Virrat) ovat vastustaneethakemusta epäillen hankkeen huonontavan järven veden laatua ja aiheuttavanjärven umpeen kasvua.5) EE (Yläluodes RN:o 9:27:M601, Virrat, Virrat) on ilmoittanut, ettei hänkannata pohjapadon rakentamista järven luusuaan. Järven suurimmatongelmat ovat veden laatu ja keväiset huipputulvat. Arviot vedenkorkeudenvaihtelujen muutoksista eivät pohjaudu systemaattiseen järvenvedenkorkeuksien seurantaan vaan kesäasukkaan satunnaisiin mittauksiin.Mittausaineisto ei ole saatavilla. Ylivedenkorkeutta ei ole ilmoitettu.

Kuinka voidaan verrata tulevaa ylivedenkorkeutta entiseen, kun sitä eiole havaittu ennen nostoa. Muistuttaja on epäillyt, ratkaiseeko pohjapatoäkilliset vedenkorkeuden vaihtelut, kun veden lähtökorkeus on ylempänäkuin nykyisin. Vedennoston vaikutus veden laatuun on epävarma.Pohjoispään linnuston tilanne ei parane, koska kortelautat ovat kelluvia.Muistuttaja on esittänyt, että luusuaan voisi rakentaa padon, joka olisikeväällä avoin. Näin vältettäisiin huipputulvat. Makkarajoen kunnosta tulisihuolehtia.6) AAA ja ÖÖ (Kesäranta RN:o 7:195, Virrat, Virrat) ovat vaatineet, etteilupaa padon rakentamiseen ja vedenkorkeuden nostoon eikä töidenaloittamiseen myönnetä. Hanketta ei voida katsoa yleisen tarpeen vaatimaksi.Vedenpinnan nosto ei paranna veden laatua järven pohjoisosallaja Viinaselällä eikä siitä ole selkeää hyötyä linnustolle, virkistyskalastukselleja metsästykselle. Hankkeesta aiheutuisi muistuttajien kiinteistönvirkistyskäytön huononeminen ja arvon aleneminen.Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, muistuttajat ovat vaatineet korvaustahiekkarannan menetyksestä 8 800 € ja tontin arvon alennuksesta5 500 €. Lisäksi he ovat vaatineet mahdollisten oikeudenkäyntikulujensakorvaamista. He ovat myös pidättäneet oikeuden korvauksiin, mikäli vedenpinnannosto aiheuttaa eroosiota kiinteistön ranta-alueella. Kiinteistönrajat on mitattava uudelleen hakijan kustannuksella.7) CCC ja BBB (Kukkari RN:o 7:194, Virrat, Virrat) ovat vaatineet, etteilupaa pohjapadon rakentamiseen eikä töiden aloittamiseen myönnetä.Hanketta ei voida katsoa yleisen tarpeen vaatimaksi. Vedenkorkeusmittauksiaon vuosina 1975 - 96 tehty epäsäännöllisesti. Luotettavien tulostenaikaan saamiseksi tulee havaintoja tehdä säännöllisesti usean vuodenajan. Veden laatuongelmia on vain järven pohjoisosassa, eteläosantilanne on erilainen. Alhaiset kesävedenkorkeudet eivät ole olleet ongelmajärven eteläosassa. Vedennosto ei tuo parannusta veden laatuun.Muistuttajat ovat katsoneet, että veden laatua huonontavat tekijät onpoistettava. Toimenpiteiden vaikutusta on seurattava useamman vuodenajan. Vesipinnan noston merkitys kasvillisuudelle on vähäinen eikäse ratkaise kalastukseen liittyviä ongelmia. Linnuston osalta tarvitaanmuita toimenpiteitä. Virkistyskäytön osalta ei järven eteläosassa ole ollutongelmia.Vedenpinnan nosto pienentäisi muistuttajien rantatontin pinta-alaa kohtuuttomasti,jolloin myös kiinteistön arvo alenisi. Mökkirannan käyttö uintiinja muuhun virkistäytymiseen vaikeutuisi huomattavasti. Runsaidensateiden ja tulvien aikana muistuttajien kiinteistön rakennuksille ja mökkitielleaiheutuu vesivahingon vaara. Esitetyt korvaukset ovat täysin alimitoitettuja.Muistuttajat ovat varanneet oikeuden korvauksiin, mikäli vedenpinnannosto toteutetaan.20

21HAKIJOIDEN SELITYSHakijat ovat selityksessään 1) Pirkanmaan ympäristökeskuksenmuistutuksen osalta huomauttaneet, että hakijoiden hallussa on noin93 % vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta. Hakijoiden mukaan määritystarkkuuson riittävä.2) Hämeen TE-keskuksen muistutuksen johdosta hakijoilla ei ole olluthuomautettavaa.3) ZZ:n muistutuksen johdosta hakijat ovat todenneet, ettei hankkeellavaikuteta ylivedenkorkeuksiin. Tilan sauna ja venevaja on perustettu tulvakorkeuksiinverrattuna liian alas. Tilan osalta on tehty vahingonarvio.4) DDD:n ja KK:n muistutuksen johdosta hakijat ovat todenneet, ettähankkeen hyödyt on esitetty lupahakemuksessa. Eräänä tavoitteena onhidastaa/pysäyttää matalien järven osien umpeenkasvu. Vedennostonjälkeen voidaan avovesialuetta lisätä myös niittämällä vesikasvillisuutta.Hankkeella ei vaikuteta ylivedenkorkeuksiin. Lasku-uomasta perataanvanhan betonipadon jäänteet, mikä parantaa veden virtausta. Tilan saunaon perustettu tulvavedenkorkeuksiin nähden liian alas. Tilan osaltaon tehty vahingonarvio.5) EE:n muistutuksen johdosta hakijat ovat todenneet, että vedenkorkeustiedotovat riittävät. Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta vedenlaatuun. Veden laadun parantaminen edellyttää valuma-alueelta tulevankuormituksen pienentämistä. Lasku-uomasta perataan vanhan betonipadonjäänteet, mikä parantaa veden virtausta.6) AAA:n ja ÖÖ:n muistutuksen johdosta hakijat ovat todenneet, ettälupaa haetaan uudestaan sillä perusteella, että hakijoilla on hallussaannoin 93 % vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta. Maanmittauslaitokseltasaadun selvityksen mukaan muistuttajien tilaan ei ole lunastettuvesijättöä, joten veden alle jäävä alue on osakaskunnan omistuksessa.Hankkeen hyödyt on esitetty lupahakemuksessa. Veden laatua koskevanväitteen osalta hakijat ovat viitanneet 5) EE:n muistutuksesta lausuttuun.7) CCC:n ja BBB:n muistutuksen johdosta hakijat ovat todenneet, ettähankkeen hyödyt on esitetty lupahakemuksessa. Maanmittauslaitokseltasaadun selvityksen mukaan muistuttajien tilaan ei ole lunastettu vesijättöä,joten veden alle jäävä alue on osakaskunnan omistuksessa. Vedenlaatua koskevan väitteen osalta hakijat ovat viitanneet 5) EE:nmuistutuksesta lausuttuun.

22ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISULuparatkaisuAluehallintovirasto myöntää Virtain kaupungille sekä Härkösen (Härkösenvedet RN:o 876:2), Luodespohjan (Yhteinen vesialue RN:o 876:6),Koskelan (Yhteinen vesialue RN:o 876:7) ja Vermaan-Sipilän (Wermais-Sipilän vedet RN:o 876:1) osakaskunnille luvan pohjapadon rakentamiseenVermasjärven luusuaan Vermasjärven alivedenkorkeuksien nostamiseksiHämeen ympäristökeskuksessa laaditun, 12.12.1997 päivätynja 25.5.2007 täydennetyn Vermasjärven kunnostussuunnitelman Tnro0397Y0070/16 mukaisesti Virtain kaupungin Virtain kylässä.Vermasjärven keskivedenkorkeus ja samalla vesilain 1 luvun 6 §:n mukainenvesialueen raja maata vastaan, joka nyt on N 60 +124,15 m, tuleepadon rakentamisen jälkeen olemaan N 60 +124, 40 m.Aluehallintovirasto myöntää Virtain kaupungille sekä Härkösen, Luodespohjan,Koskelan ja Vermaan-Sipilän osakaskunnille pysyvän käyttöoikeudenkeskivedenkorkeuden nousun seurauksena vesialueeksi muuttuvaan0,9 hehtaarin suuruiseen osaan kiinteistön Vermas RN:o 7:196maa-alueesta.Aluehallintovirasto määrää myönnetystä käyttöoikeudesta ja vettyvistämaa-alueista maksettavaksi korvaukset lupamääräyksessä 7). Hankkeestaei ennalta arvioiden aiheudu muuta vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä.Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.Lupamääräykset1) Vermasjärven luusuaan rakennetaan teräspontilla vahvistettu moreenipohjapatosuunnitelman liitteenä 3 olevan kartan, mittakaava1:500, osoittamaan paikkaan liitteenä 5 olevassa pohjapadon pituus- japoikkileikkauspiirustuksessa, mittakaava 1:50, esitetyllä tavalla.Pohjapadon pituus on noin 8,5 m ja harjan korkeus N 60 + 124,30 m. Padonkeskellä on 2,0 metrin levyinen V-aukko, jonka alareuna on tasollaN 60 + 124,20 m. Padon etuluiska tehdään kaltevuuteen noin 1:3 ja takaluiskakaltevuuteen noin 1:8. Harjan leveys on virtaussuunnassa noin1,0 m. Perusmaa padon reunoilla tasataan tasoon N 60 + 124,30 m noin10 metrin leveydeltä.2) Padon läheisyyteen Vermasjärven puolelle yleisölle helposti päästäväänpaikkaan on tehtävä vedenkorkeusasteikko.3) Työt on toteutettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuumahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle sekä niin, etteivettä tarpeettomasti padoteta.4) Luvan saajilla on oikeus rakentaa hankkeen toteuttamista varten tarpeellisettyömaatiet ja työpadot maanomistajien kanssa sovittaville alu-

eille. Töiden valmistuttua työpadot ja maanomistajien vaatimuksestatyömaatiet on purettava sekä alueet saatettava asianmukaiseen kuntoon.5) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä rakennuspaikatmuutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttäväänkuntoon.6) Luvan saajien on pidettävä pohjapato suunnitelman mukaisessa kunnossa.7) Luvan saajien on maksettava, mikäli ei toisin sovita, vesialueeksimuuttuvaan alueeseen myönnetystä käyttöoikeudesta tilan VermasRN:o 7:196 omistajalle kertakaikkisena korvauksena 1 364 euroa. Korvaukseensisältyy vesilain 11 luvun 6 §:n mukainen puolitoistakertaisuus.Luvan saajien on maksettava, mikäli ei toisin sovita, pelto- ja metsämaidenvettymisestä seuraavat kertakaikkiset korvaukset. Tilat sijaitsevatVirtain kaupungin Virtain kylässä.Tilan nimi RN:o Omistaja Korvauksetyhteensä (euroa)Kiikkumäki 14:67 Tietoverkossa olevasta päätöksestäMetsäranta 5:181Kauraniemi 5:184 on poistettu omistajatiedot jaKaurametsä 5:239Marttala 5:244 korvaussummatMetsä-Ellilä 7:199Vermas 7:196Kortelahti 5:127Yläluodes 9:27:M601Riistaniemi 5:250Korvaukset on maksettava ennen töihin ryhtymistä, kuitenkin viimeistäänkahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.Eräpäivästä lähtien korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa.Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.8) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainenvahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa eiole edellytetty ja josta luvan saajat ovat vesilain mukaan vastuussa,edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainenvoi saattaa asian lupapäätöksen estämättä aluehallintovirastonkäsiteltäväksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on vesilaissasäädetty.23

Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvattavaviivytyksettä asianomaiselle vahingonkärsijälle, ellei toisin sovita.9) Luvan saajien on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vesistön vedenkorkeuksiinja virtaamiin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenhyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettavakeskukselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksenlainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailut on aloitettava hyvissä ajoin ennen rakentamisenaloittamista.Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailusuunnitelmassa sanotuinmääräajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Virtain kaupunginympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pyydettäessä esitettävämyös niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen10) Mikäli tarkkailutulokset osoittavat, etteivät suunnitelman mukaisetvedenkorkeudet toteudu, on padon muotoa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla muutettava siten,että edellä mainittu tavoite saavutetaan.11) Luvan saajien on hyvissä ajoin tarkoitusta vastaavalla tavalla ilmoitettavatöiden aloittamisesta asianomaisille maanomistajille, Pirkanmaanelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle12) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava kolmen ja saatettavaolennaisin osin loppuun viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksitulosta uhalla, että lupa ja myönnetty käyttöoikeus on muutoinkatsottava rauenneiksi13) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava aluehallintovirastolle,Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselleja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.24PerustelutVermasjärven ongelmana on ollut järven heikko tila ja alhaiset kesävedenkorkeudet,jotka ovat haitanneet virkistyskäyttöä. Vermasjärvenrannalla on noin 80 vapaa-ajan asuntoa. Järven vedenpinnan nostollavoidaan parantaa järven maisemakuvaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.Järven vesitilavuuden lisäys parantaa järven happitilannettasekä kalaston elinolosuhteita. Vermasjärven ja Uskalinjoen alaosan 145rantakiinteistöstä 125 kiinteistön omistajat ovat antaneet suostumuksenhankkeelle.Hankkeesta saatavan hyödyn rahallista arvoa on vaikea arvioida. Vapaa-ajanasuntojen osalta virkistyskäyttöhyödyksi voidaan kuitenkin arvioidakeskimäärin vähintään 1 000 euroa asuntoa kohti eli yhteensävähintään 80 000 euroa. Hankkeesta aiheutuvat korvattavat vahingotovat yhteensä noin 5 600 euroa.

Hankkeesta suunnitelmassa ja edellä olevissa lupamääräyksissä sanotullatavalla toteutettuna saatava hyöty on erityisesti yleiseltä kannaltakatsottuna siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseenverrattuna huomattava. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa,aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissatai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononnapaikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja.Vermasjärveä on aikaisemmin laskettu noin metrillä, minkä seurauksenajärven rannoille on muodostunut vesijättöä. Asiakirjoista saatavan selvityksenmukaan vesijättö kuuluu pääosin hakijoina toimiville osakaskunnille.Vesijättöä on lunastettu vain 8 rantakiinteistöön, joiden omistajatovat antaneet kirjallisen suostumuksensa hankkeelle. Hakemuksestapoiketen aluehallintovirasto katsoo, ettei muiden Vermasjärven rantakiinteistöjenaluetta jää veden alle eikä tältä osin ole tarvetta myöntääkäyttöoikeutta eikä myöskään määrätä siitä korvauksia. Padon rakennuspaikankiinteistön omistaja antanut kirjallisen suostumuksen hankkeentoteuttamiseen ja yhteinen vesialue padon kohdalla kuuluu hakijanaolevalle Härkösen osakaskunnalle.Erillisen Navettalahden ympäristössä jää tilan Vermas RN:o 7:196 aluettaveden alle noin 0,9 ha. Tähän alueeseen tarvitaan pysyvä käyttöoikeus.Veden alle jää vedennoston seurauksena maa-aluetta yhteensä23,22 ha, josta 21,37 ha (92,0 %) eli suurin osa kuuluu hakijoille. Käyttöoikeusvoidaan näin ollen myöntää vesilain 2 luvun 7 §:n 1 momentinperusteella.Aluehallintovirasto hyväksyy hakijoiden esityksen vettymisvahingoistamaksettaviksi korvauksiksi. Vettymisvahinkojen ja edellä mainitun käyttöoikeudestamäärätyn korvauksen osalta yksikköhinnat korotetaan kuitenkinkaksinkertaisiksi hintatason muutoksen johdosta. Kun otetaanhuomioon korvausten vähäinen merkitys ao. kiinteistöjen arvoon nähden,ei vesilain 11 luvun 15 §:ssä tarkoitettua tallettamista ole suoritettava.Valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymän vesienhoidon järjestämisestäannetun lain mukaisen Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueenvesienhoitosuunnitelman mukaan Vermasjärven nykyinenekologinen luokka on tyydyttävä. Vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvässäPirkanmaan pintavesien toimenpideohjelmassa Vermasjärven tilaaparantavana lisätoimenpiteenä on mainittu järven kunnostus. Järventilan on arvioitu kohentuvan hyväksi vuoteen 2015 mennessä. Nyt käsilläoleva kunnostushanke on mainitun vesienhoitosuunnitelman tavoitteidenmukainen ja osaltaan auttaa Vermasjärven hyvän tilan saavuttamisessavuoteen 2015 mennessä.Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 §:n 2 momentti, 7 §:n 1 momentti, 11 ja 11 a §, 11luvun 3, 5, 14 ja 14 a § sekä 16 luvun 23 a §25

26TöidenaloittamislupaPerustelutAluehallintovirasto myöntää Virtain kaupungille sekä Härkösen, Luodespohjan,Koskelan ja Vermaan-Sipilän osakaskunnille luvan aloittaa rakentamistyötennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupamääräyksestä7) ilmenevät korvaukset on maksettava ennen töidenaloittamista.Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi erityisesti hakijoina olevilleosakaskunnille huomattavaa vahinkoa. Töiden aloittaminen voi tapahtuatuottamatta muille vesistön käyttömuodoille tai luonnolle ja sentoiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa. Luvassa tarkoitetut työt ovatsellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osinpalauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai senmääräyksiä muutetaan.Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 §Lausunto muistutuksista ja vaatimuksistaAluehallintovirasto toteaa 1) Pirkanmaan ympäristökeskuksen muistutuksenosalta, että hakijoiden hallussa on noin 92,0 % vesialueeksimuuttuvasta maa-alueesta. Kun otetaan huomioon, että veden alle jääväalue on lähes kokonaan hakijoiden hallussa, määritystarkkuus on riittävä.3) ZZ:n muistutuksen johdosta aluehallintovirasto toteaa, ettei hankenosta ylivedenkorkeuksia. Kiinteistöllä oleva sauna ja venevaja on perustettuliian alas. Luvan saajat ovat vastuussa hankkeesta mahdollisestiaiheutuvasta ennakoimattomasta vahingosta. Muilta osin aluehallintovirastoviittaa luparatkaisun perusteluissa lausuttuun.4) DDD:n ja KK:n muistutuksen johdosta aluehallintovirasto viittaa luparatkaisunperusteluissa lausuttuun. Hanke ei heikennä veden laatua eikäaiheuta järven umpeen kasvua.5) EE:n muistutuksen johdosta aluehallintovirasto toteaa, että vedenkorkeustiedotovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Hankkeella ei oleoleellista vaikutusta veden laatuun. Veden laadun parantaminen edellyttäävaluma-alueelta tulevan kuormituksen pienentämistä. Hakijoidenmukaan järven purku-uomasta poistetaan vanhan betonipadon jäänteet.Muilta osin aluehallintovirasto viittaa luparatkaisun perusteluissa lausuttuun.6) AAA:n ja ÖÖ:n muistutuksen johdosta aluehallintovirasto viittaa luparatkaisunperusteluissa lausuttuun. Hankkeella ei ole oleellista vaikutustaveden laatuun. Muistuttajien tilaan ei ole lunastettu vesijättöä, jotenveden alle jäävä alue on osakaskunnan hallinnassa. Järven vedenpinnannosto ei heikennä kiinteistön virkistyskäyttömahdollisuuksia eikäalenna kiinteistön arvoa, minkä vuoksi korvausvaatimukset hylätään.Luvan saajat ovat vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta en-

nakoimattomasta vahingosta. Hankkeella ei muuteta kiinteistöjen rajoja,joten rajojen uudelleen määrittämistä koskeva vaatimus hylätään.7) CCC:n ja BBB:n muistutuksen johdosta aluehallintovirasto viittaa luparatkaisunperusteluissa lausuttuun. Vedenkorkeustiedot ovat riittävätasian ratkaisemiseksi. Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta veden laatuun.Muistuttajien tilaan ei ole lunastettu vesijättöä, joten veden allejäävä alue on osakaskunnan hallinnassa. Hanke ei pienennä muistuttajienkiinteistöä eikä alenna sen arvoa. Vedenpinnan nosto ei vaikeutarannan käyttöä uintiin ja muuhun virkistäytymiseen. Hanke ei nosta ylivedenkorkeuksiaeikä lisää sanottavasti tulvia muistuttajien kiinteistöllä.27KÄSITTELYMAKSUKäsittelymaksu on 4 380 euroa, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinnonpalvelukeskus laskuttaa myöhemmin.Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetunaluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen(1145/2009) mukaisesti. Asetuksen 7 §:n 2 momentin mukaan suoritteesta,jota koskeva asia on tullut vireille ennen 1.1.2010, peritään maksuasetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupavirastonmaksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen(1388/2006) mukaan vesilain 2 luvun mukaisen pohjapatoa, jolla padotetaanvesialuetta yli 4 km 2 , koskevan hakemuksen käsittelystä perittävänmaksun suuruus on 4 380 euroa.LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINENPäätösVirtain kaupunki sekä Härkösen, Luodespohjan, Koskelan ja Vermaan-Sipilän osakaskunnat/ Virtain kaupunkiJäljennös päätöksestäIlmoitus päätöksestäVirtain kaupunkiSuomen ympäristökeskus (sähköisesti)Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti)Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ elinkeinot, työvoima,osaaminen ja kulttuuri -vastuualueVirtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomainenAsianosaisille listan dpoESAVI-225-04-09-2010 mukaan.Ilmoittaminen ilmoitustauluillaTieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueenja Virtain kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.

28MUUTOKSENHAKULiitePäätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.ValitusosoitusLeena SimpanenJukka LeinonenEsko VähäsöyrinkiPäätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen,Jukka Leinonen ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian onesitellyt Jukka Leinonen.JL/sl

LiiteVALITUSOSOITUSValitusviranomainenValitusaikaValitusoikeusValituksen sisältöValituksen liitteetEtelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutostaVaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaansamassa järjestyksessä kuin pääasiasta.Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksenantopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.3.2010.Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekävaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristönviihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaisetkunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisetja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava- päätös, johon haetaan muutosta- valittajan nimi ja kotikunta- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaakoskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat,on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi- perusteet, joilla muutosta vaaditaan- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmäätoimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)Valituskirjelmään on liitettävä- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmintoimitettu viranomaiselle- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitysasiamiehen toimivallastaValituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolleValituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomenaluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan.Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennenvirka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse,telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla)toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessatai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennenvirka-ajan päättymistä.Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedotkäyntiosoite:Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinkipostiosoite:PL 115, 00231 Helsinkipuhelin: (vaihde) 020 636 1040telekopio: (09) 726 0233sähköposti:kirjaamo.etela@avi.fiaukioloaika: klo 8 - 16.15OikeudenkäyntimaksuValittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteistaperittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista,joissa maksua ei peritä.