Urheilun rahoitus Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa
Urheilun rahoitus Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa
Urheilun rahoitus Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kilpa- <strong>ja</strong> huippu-urheilun tutkimuskeskus<strong>Urheilun</strong> <strong>rahoitus</strong> <strong>Suomessa</strong>, <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong><strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong>Huippu-urheilukeskustelu, SuomiAreena, Pori 17.7.2009 klo 11.00-12.15KIHU/Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä, Jukka Viitasalo <strong>ja</strong> Ville Ku<strong>ja</strong>npää23. kesäkuuta 2009Tässä huippu-urheilukeskustelun pohjustukseksi tarkoitetussataustapaperissa esitetään tiivistetysti Suomen, Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Ruotsinurheilurahoituksen <strong>ja</strong> –rakenteiden pääpiirteet. Tiedot poh<strong>ja</strong>utuvatlaajempaan KIHUssa käynnissä olevaan selvitykseen, jossa vertaillaan kuudenmaan urheilu<strong>rahoitus</strong>ta <strong>ja</strong> –rakenteita. Pohjoismaisessa vertailussa havaittiin,että Suomeen verrattuna: Yhteiskunnan taloudellinen tuki urheiluliikkeelle on<strong>Ruotsissa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> n. 2.5-kertainen. Valtion tuki huippu-urheilulle on<strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> noin 1.5-kertainen <strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong> kaksinkertainen. Erot valtionurheilurahoituksessa ovat syntyneet pääosin 2000-luvulla. <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> <strong>ja</strong><strong>Ruotsissa</strong> kohdistetaan yhteiskunnan tukea enemmän seuratasolle. <strong>Urheilun</strong>sponsoritulot ovat <strong>Ruotsissa</strong> kolminkertaiset. Kolmissa viimeisissä kesä- <strong>ja</strong>talviolympialaisissa <strong>ja</strong> –paralympialaisissa Nor<strong>ja</strong> on voittanut kaksi kertaaenemmän <strong>ja</strong> Ruotsi n. 1.5-kertaa enemmän mitale<strong>ja</strong>. Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Ruotsinurheiluorganisaatiot muodostavat Suomea yhtenäisemmän urheiluliikkeen.
Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä, Jukka Viitasalo <strong>ja</strong> Ville Ku<strong>ja</strong>npää 2<strong>Urheilun</strong> <strong>rahoitus</strong> <strong>Suomessa</strong>, <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong>SisällysRahapelien voittovarat .................................................................................................. 3Valtion urheilumäärärahat ............................................................................................ 3Valtion urheilumäärärahojen <strong>ja</strong>kaminen <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kautuminen .............................................. 4Kuntien seura-avustukset <strong>ja</strong> liikuntarakentaminen ....................................................... 5Julkinen tuki yhteensä .................................................................................................. 6Valtion huippu-urheilutuki ........................................................................................... 6<strong>Urheilun</strong> omat tulot ...................................................................................................... 7Urheilumenestys .......................................................................................................... 8Urheiluliikkeen organisoituminen <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong>, <strong>Ruotsissa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Suomessa</strong> .............................. 9Nor<strong>ja</strong> ........................................................................................................................ 9Ruotsi ..................................................................................................................... 11Suomi ..................................................................................................................... 13
Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä, Jukka Viitasalo <strong>ja</strong> Ville Ku<strong>ja</strong>npää 3<strong>Urheilun</strong> <strong>rahoitus</strong> <strong>Suomessa</strong>, <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong>Rahapelien voittovaratValtion tuki urheilulle perustuuPohjoismaissa pääosin rahapelien tuottoihineli voittovaroihin. <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> valtionmäärärahat urheilulle rahoitetaan kokonaanvaltion peliyhtiön voittovaroin. <strong>Suomessa</strong>Veikkauksen tuottojen osuus on noin 98prosenttia valtion urheilumäärärahoista.<strong>Ruotsissa</strong> vastaava luku on noin 75prosenttia, joten siellä varsinaistenbudjettivarojen osuus on suurin, noin 25prosenttia urheilun määrärahoista.Valtion urheilumäärärahat <strong>ja</strong>urheilun tulot omista peleistävuonna 2007<strong>Suomessa</strong>. Kuvioiden tuotot <strong>ja</strong> osuudet onlaskettu julkisten <strong>ja</strong> yksityisten tahojenylläpitämien rahapelien summasta.<strong>Urheilun</strong> osuus rahapelienvoittovaroista vuonna 200737 %20 %13 %Suomi Ruotsi Nor<strong>ja</strong>Suomen urheilu saa muita pohjoismaitavähemmän rahapelitulo<strong>ja</strong>, koska valtion silleosoittama voiton<strong>ja</strong>ko-osuus on pienempikuin naapurimaissa.Miljoonaa euroa250200150100500Suomi Ruotsi Nor<strong>ja</strong>Valtion peliyhtiöValtion urheilumäärärahatValtion budjettiTulot urheilun omista peleistäValtion urheilumäärärahatNor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Suomen valtioidenurheilumäärärahat olivat samalla tasollavuosituhannen vaihteessa. Tämän jälkeenmäärärahat ovat kasvaneet <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> <strong>ja</strong>etenkin <strong>Ruotsissa</strong> hyvin nopeasti. <strong>Suomessa</strong>vastaavaa kasvua ei ole tapahtunut, mistäjohtuen määrärahojen nykyinen taso onselvästi naapurimaita alhaisempi.Rahapelimarkkinoiden tuottamat voittovarateivät kuitenkaan oh<strong>ja</strong>udu urheilullepelkästään valtion kautta. <strong>Ruotsissa</strong> <strong>ja</strong><strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> urheiluliike on saanut varo<strong>ja</strong> myössuoraan omista peleistään ohi valtionbudjetin huomattavasti enemmän kuin
Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä, Jukka Viitasalo <strong>ja</strong> Ville Ku<strong>ja</strong>npää 4<strong>Urheilun</strong> <strong>rahoitus</strong> <strong>Suomessa</strong>, <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong>Miljoonaa euroa (ind. korj.)ValtionValtion urheilumäärärahat(Valtion peliyhtiön voittovarat +budjetti)200 €150 €100 €50 €- €1997200020032006Suomi Nor<strong>ja</strong> Ruotsiurheilumäärärahojen<strong>ja</strong>kaminen <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kautuminenJärjestöt19 %Muut13 %Ruotsi/valtionkorvamerkinnät2007Seurat,lapset <strong>ja</strong>nuoret68 %Ohjeistukset koskevat tyypillisesti varojenkäyttötarkoitusta. Urheiluliikkeen sisäiseksitehtäväksi on jätetty se, miten <strong>ja</strong> mitkätahot/organisaatiot tämän tarkoituksentoteuttavat. RF:n <strong>ja</strong> NIF:n valta on niinvarojen suuntaamisen kuin <strong>ja</strong>ontoteuttamisen osalta oleellisesti suurempikuin suomalaisilla järjestöillä.<strong>Suomessa</strong> valtion rahojen <strong>ja</strong>kamisentoteuttaa lopullisesti opetusministeriöasiantunti<strong>ja</strong>organisaation tuella. Sen si<strong>ja</strong>an<strong>Ruotsissa</strong> valtion urheilubudjetti siirretäänkokonaan <strong>ja</strong> <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> osittainurheiluliikkeen kattojärjestön (RF <strong>ja</strong> NIF)<strong>ja</strong>ettavaksi.Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että järjestötvoisivat <strong>ja</strong>kaa rahat täysin itsenäisesti.Maiden hallitukset suuntaavat varojenkäyttöä muun muassa viranomaiskirjein.Lisäksi <strong>Ruotsissa</strong> valtion budjetistaurheilulle myönnettävät varat käyvät läpinormaalin poliittisen talousarvioprosessin.Nor<strong>ja</strong>/valtionkorvamerkinnätMuut20075 %Urheilupaikat57 %Seurat,lapset <strong>ja</strong>nuoret14 %Järjestöt24 %
Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä, Jukka Viitasalo <strong>ja</strong> Ville Ku<strong>ja</strong>npää 5<strong>Urheilun</strong> <strong>rahoitus</strong> <strong>Suomessa</strong>, <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong>Valtioiden urheilumäärärahat kohdentuvattoisistaan poikkeavalla tavalla. <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong>valtio kohdistaa määrärahoista lähes 60prosenttia urheilupaikkojen rakentamiseen.<strong>Ruotsissa</strong> ei puolestaan tueta rakentamistalainkaan, vaan varat oh<strong>ja</strong>taan pääasiassaseuroille, erityisesti niiden lapsia <strong>ja</strong> nuoriakoskevaan toimintaan. Järjestöjen tukikäsittää lähinnä katto-organisaatioiden <strong>ja</strong>lajiliittojen perustuet, joiden osuus on<strong>Ruotsissa</strong> noin viidennes <strong>ja</strong> <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> noinneljännes urheilun määrärahoista.Suomi/valtionurheilumäärahat2007Urheilupaikat19 %Koulutuskeskukset14 %Muut17 %Kunnat16 %Kuntien seura-avustukset <strong>ja</strong>liikuntarakentaminenJärjestöt34 %Kaikissa vertailumaissa kuntien liikunta- <strong>ja</strong>urheilumenot ovat oleellisesti valtionmeno<strong>ja</strong> suuremmat. Huippu-urheilunedistäminen ei kuulu suoranaisestipohjoismaisten kuntien tehtäviin. Nekuitenkin tukevat sen perustaa kantamallapäävastuun liikuntapaikoista <strong>ja</strong> tukemallaseuratoimintaa.<strong>Ruotsissa</strong> seurojen kunnallinen tuki on ollutsuhteellisestikin ottaen selvästi suurintaollen tällä hetkellä noin 110 miljoonaaeuroa vuodessa. Nor<strong>ja</strong>n kuntien seuratukion noussut lähes samalle tasolle koskaRuotsin tuen taso on pysytellyt tällävuosituhannella muuttumattomana. Ruotsinvaltion, kuntien <strong>ja</strong> maakuntienyhteenlaskettu tuki (noin 240 m€)seuratasolle on kuitenkin vertailumaistaylivoimaisesti suurin. Suomen vastaavaluku on noin 5-6 kertaa Ruotsia pienempi.Ruotsin <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>n julkiset investoinnitliikuntarakentamiseen ovat vuosittain noin240 miljoonaa euroa <strong>ja</strong> Suomen noin 100miljoonaa euroa. <strong>Ruotsissa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong>urheiluseurat sekä omistavaturheilupaikko<strong>ja</strong> että osallistuvat niitäkoskeviin investointeihin. Nämä huomioidenRuotsin <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>n liikuntapaikkainvestoinnitovat noin kolminkertaiset Suomeenverrattuna.Miljoonaa euroa (ind. korj.)120 €100 €80 €60 €40 €20 €- €Kuntien avustukseturheiluseuroille200220032004200520062007Suomi Ruotsi Nor<strong>ja</strong>
Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä, Jukka Viitasalo <strong>ja</strong> Ville Ku<strong>ja</strong>npää 6<strong>Urheilun</strong> <strong>rahoitus</strong> <strong>Suomessa</strong>, <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong><strong>Ruotsissa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> myös maakunnattukevat seuratoimintaa. <strong>Ruotsissa</strong>maakuntien antaman seuratuenkokonaissumma on vuosittain noin 10miljoonaa euroa <strong>ja</strong> <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> 5 miljoonaaeuroa. Maakunnalliset tuet myönnetäänurheiluliikkeen alueorganisaatiolle, joka<strong>ja</strong>kaa osan tuesta seuroille.Julkinen tuki yhteensäEdellä käsittelyt julkiset tuet ovat laskettuyhteen alla olevassa taulukossa. Kuntien <strong>ja</strong>maakuntien liikuntatoimen käyttökustannustenvertailukelpoisuuden selvittäminenon vielä kesken, joten ne puuttuvatlaskelmasta. Kuntien <strong>ja</strong> maakuntienmenoista on otettu mukaan vain seuraavustukset<strong>ja</strong> investoinnit.Suomi Ruotsi Nor<strong>ja</strong>Urheiluliikkeen t uki 2007Valtion urheilumäärärahat 100 € 199 € 156 €Maakuntien seuratuki (netto) - € 10 € 5 €Kuntien seuratuki (netto) 20 € 108 € 89 €Yht eensä 120 € 317 € 250€Liikunt apaikka invest oinnit 2006Valtio 16 € - € 84 €Kunnat <strong>ja</strong> maakunnat (netto) 90 € 243 € 150 €Yht eensä 106 € 243 € 234€Suomen julkisen urheilurahoituksen taso jääalle puoleen Ruotsin <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>n tasosta.Suhteellisessa tarkastelussa Suomen eroaRuotsiin loiventaa väkiluku <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>annähden BKT:n arvo.Tarkasteltaessa tukien kohdentumistahuomio kiinnittyy suomalaisten seurojenpoikkeuksellisen heikkoon taloudelliseentukeen. <strong>Ruotsissa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> seuroilleoh<strong>ja</strong>utuu valtion, kuntien <strong>ja</strong> maakuntiensekä urheilun keskusjärjestöjen tukea.<strong>Suomessa</strong> julkinen tuki on ollut hyvinvähäistä. Lisäksi seurat maksavat urheilunkeskusjärjestöille huomattavan määränerilaisia osanotto- <strong>ja</strong> palvelumaksu<strong>ja</strong>.Valtion huippu-urheilutukiValtio tukee huippu-urheilua kaikissavertailumaissa. <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> valtion tukikeskitetäänkokonaisuudessaanOlympiatoppenille, joka toimii ikään kuinosastona urheilun katto-organisaatiossaNIF:ssa. <strong>Ruotsissa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Suomessa</strong> maidenolympiakomiteat ovat pääroolissa huippuurheilutoiminnansuhteen mutta valtionhuippu-urheilutukea vastaanottavat myösmuut tahot.Tuki+inv. yht eensä 226 € 560 € 484€Tuki henkilöä kohden 43 € 61 € 103 €Prosenttia BKT:sta 0,16 % 0,22 % 0,24 %
Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä, Jukka Viitasalo <strong>ja</strong> Ville Ku<strong>ja</strong>npää 7<strong>Urheilun</strong> <strong>rahoitus</strong> <strong>Suomessa</strong>, <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong>Miljoonaa euroa (ind. korj.)Valtion huippu-urheilutuki20 €15 €10 €5 €- €2001200220032004200520062007Suomi Nor<strong>ja</strong> Ruotsi (RF)Miljoonaa euroa (ind. korj.)Olympiakomiteat/ omat tulot8 €6 €4 €2 €-€20032004200520062007Suomi Nor<strong>ja</strong> RuotsiSuomen valtion huippu-urheilutuki olivuonna 2007 noin 4 miljoonaa euroapienempi kuin Nor<strong>ja</strong>n. Vuosituhannenalussa tuet olivat samalla tasolla. Ruotsinluvut on laskettu RF:n tilinpäätöksestä, jotakautta myös olympiakomitean tuki kulkee,vaikka se onkin itsenäinen yhdistys. Ruotsinvaltio on korvamerkinnyt RF:n budjetistahuippu-urheilulle vain olympiakomitean <strong>ja</strong>urheilulukioiden tuet, muita valinto<strong>ja</strong>voidaan pitää RF:n itsensä tekeminä.<strong>Urheilun</strong> omat tulotUrheiluorganisaatioiden omat tulot ovatpääsääntöisesti huomattavasti suuremmatkuin niiden saamat julkiset tuet. Lajienväliset erot ovat kuitenkin tulonsaantimahdollisuuksien suhteen hyvinerilaiset. Tässä yhteydessä tarkastellaanvain maan huippu-urheilusta päävastuunkantavien organisaatioiden eliolympiakomiteoiden <strong>ja</strong> lajiliittojen omiatulo<strong>ja</strong>.Ruotsin Olympiakomitean (SOK) <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>nOlympiatoppenin (OT) omat tulot ovatsamalla tasolla noin 4 miljoonassa eurossa.OT:n saamat sponsoritulot ovat vähentyneetvuosituhannen aikana voimakkaasti.Kehitykseen on saattanut myös vaikuttaahalu <strong>ja</strong> mahdollisuus siirtää rahoituksenpainopistettä vakaampaan valtion tukeen.Ruotsin SOK:n saama valtion tuki onhuomattavasti pienempi kuin OT:n. SOKkompensoi tätä eroa korkeammallaomatulorahoituksen osuudella. SuomenOK:n omat tulot ovat huomattavastipienemmät kuin OT:n <strong>ja</strong> SOK:n.Lajiliittojen yhteenlasketut omat tulot ovatviime vuosina olleet <strong>Ruotsissa</strong> noin 120-140 miljoonaa euroa <strong>ja</strong> <strong>Suomessa</strong> noin 50-60 miljoonaa euroa. <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> ei kootalajiliittojen tulo-/menotieto<strong>ja</strong> valtionavustusten <strong>ja</strong>on yhteydessä kuten <strong>Suomessa</strong><strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong>. Viimeisin tieto Nor<strong>ja</strong>nlajiliittojen yhteenlasketuista tuloista onvuodelta 2003, jolloin ne olivat 104miljoonaa euroa.
Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä, Jukka Viitasalo <strong>ja</strong> Ville Ku<strong>ja</strong>npää 8<strong>Urheilun</strong> <strong>rahoitus</strong> <strong>Suomessa</strong>, <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong>Tulolähteittäin tarkasteltuna urheilunmerkittävimmät tulot tulevatsponsoroinnista. Koko urheilu saasponsorointitulo<strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong> noin 300miljoona euroa vuosittain. <strong>Suomessa</strong>vastaava luku on noin 100 miljoonaa euroa.<strong>Urheilun</strong> osuudet sponsorimarkkinoista ovatkaikissa vertailumaissa samalla tasolla, noin60-65 prosentissa, joten maakohtaiset erottulevat sponsorimarkkinoiden laajuudesta.UrheilumenestysRuotsi <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong> ovat olleet selvästi Suomeamenestyksekkäämpiä tarkasteltaessasaavutettu<strong>ja</strong> olympiamitale<strong>ja</strong> 1990-luvultalähtien. Ruotsi on onnistunut vertailumaistaparhaiten kesäolympialaisissa <strong>ja</strong> Nor<strong>ja</strong>ylivoimaisella tavalla talviolympialaisissa.Mitalien lukumääräKesäolympialaiset 1992-200850403020100Ruotsi Nor<strong>ja</strong> SuomiRuotsin heikko menestys hiihtolajeissa onpitänyt sen Suomen takanatalviolympialaisten mitalien määrässä.Nor<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Ruotsin menestyskehitys onsaavutettujen mitalien suhteen nouseva <strong>ja</strong>Suomen laskeva 1990-luvulta lähtevässätarkastelussa. Suomen laskeva trendi ei olejyrkkä mutta sen erisuuntaisuus Ruotsin <strong>ja</strong>Nor<strong>ja</strong>n kanssa on kasvattanut eroa mitalienmäärässä suhteellisen nopeasti.Mitalien lukumääräTalviolympialaiset 1992-2006150100500Ruotsi Nor<strong>ja</strong> SuomiMaiden välinen järjestys ei muututarkasteltaessa paralympiamenestystä.Nor<strong>ja</strong> on saanut suurimman mitalisaaliinetenkin talvikisamenestyksensä ansioista.Ruotsi on puolestaan ollut ylivoimaisestiparas maa kesäkisoissa. Suomella onkesäkisoista voitettu<strong>ja</strong> mitaleita suurinpiirtein saman verran kuin talvikisoistakin.:Mitalien lukumääräKesä- <strong>ja</strong>talviparalympialaiset 1998-2008100500Nor<strong>ja</strong> Ruotsi Suomi
Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä, Jukka Viitasalo <strong>ja</strong> Ville Ku<strong>ja</strong>npää 9<strong>Urheilun</strong> <strong>rahoitus</strong> <strong>Suomessa</strong>, <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong>Urheiluliikkeen organisoituminen <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong>, <strong>Ruotsissa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Suomessa</strong>Nor<strong>ja</strong>Nor<strong>ja</strong>n Urheiluliittoa <strong>ja</strong> Olympiakomiteaa(NIF) voi kuvata sateenvarjoksi, joka peittääsuo<strong>ja</strong>ansa koko nor<strong>ja</strong>laisen urheiluelämän.Tai jos tämä kuva halutaan kääntääylösalaisin <strong>ja</strong> korostaa NIF:n kansalaislähtöisyyttä,voi sanoa, että NIF edustaakoko nor<strong>ja</strong>laista urheiluelämää. Tämäkattavuus, edustuksellisuus <strong>ja</strong> NIF:nsateenvarjon alle keskitetyturheiluorganisaatioiden suhteet tekevät siitäurheilumonopolin, joka voidaan nähdäikään kuin Nor<strong>ja</strong>n kuningaskunnan”yksityisenäurheiluhallituksena”.Urheiluhallitus” se on siinä mielessä, ettävaltio <strong>ja</strong> sen istuva hallitus voi toteuttaaurheilupolitiikkaansaainoastaanyhteistyössä NIF:n kanssa. Toisaalta <strong>ja</strong>vastavuoroisesti NIF on valtion tuestariippuvainen urheilun etua valtioon päina<strong>ja</strong>va intressiorganisaatio.NIF ei ole yksi selvära<strong>ja</strong>inen organisaatio,vaan se koostuu useista suhteellisenitsenäisistä organisaatioista. PuhuttaessaNIF:sta ilman tarkennusta tarkoitetaanyleensä sitä organisaatioista koostuvaakokonaisuutta, jonka jäsenet <strong>ja</strong> suhteet onesitetty jäljempänä olevassa kuviossa.Toisin sanoen NIF on Nor<strong>ja</strong>n urheilunyhteisorganisaatio (fellesorganisjon). Sensi<strong>ja</strong>an termillä NIF-keskus (sentralt NIF)viitataan yhteisorganisaation kansalliseenjohtoon esikuntineen. NIF käsittää siis NIFkeskuksen,19 urheilualuetta, 56 lajiliittoa,366 urheiluneuvostoa, yli 12 tuhattaurheiluseuraa <strong>ja</strong> muut kuviossa esitetytorganisaatiot.NIF:n organisaatio on <strong>ja</strong>ettu kahteen lin<strong>ja</strong>a.Niin sanottu NIF-lin<strong>ja</strong> koostuuUrheilualueista <strong>ja</strong> -neuvostoista.Lajiliittolin<strong>ja</strong> käsittää puolestaan lajiliitot <strong>ja</strong>niiden alueet. Monimuotoisestaorganisaatiorakenteesta johtuen vastuu- <strong>ja</strong>päätöslin<strong>ja</strong>t eivät ole aina täysinselvära<strong>ja</strong>isia. NIF-lin<strong>ja</strong> kantaa kuitenkinpäävastuun strategisista lin<strong>ja</strong>uksista <strong>ja</strong>nor<strong>ja</strong>laisen urheilun perusedellytyksistä.Lajiliittolin<strong>ja</strong> taas vastaa yksittäistenurheilulajien toiminnan kehittämisestä sekäomista urheilupoliittisista tavoitteistaan.Ylimpänä kuviossa ovat urheiluseurat <strong>ja</strong>niiden jäsenet, jotka liittyvät molempiinlinjoihin. Kuvan alaosassa on NIF-keskus,joka niin ikään on yhteydessä molempiinlinjoihin. Lajiliitot, urheilualueet <strong>ja</strong>Urheiluopintoliitto (ISF) ovat itsenäisiä
Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä, Jukka Viitasalo <strong>ja</strong> Ville Ku<strong>ja</strong>npää 10<strong>Urheilun</strong> <strong>rahoitus</strong> <strong>Suomessa</strong>, <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong>juridisia henkilöitä. NIF voi ottaajäsenikseen vain yhdistysmuotoisialajiliitto<strong>ja</strong> urheiluseuro<strong>ja</strong> tai niidenliittoutumia, jonka vuoksi kaupallisetyhtiömuodot ovat NIF:n yhteydessä poisluettu<strong>ja</strong>.2 miljoonaa jäsentä"NIF‐lin<strong>ja</strong>"366 urheiluneuvostoa (idrettsråd)kunnissa19 alueellistaopintoaluetta (fylkes‐ISF)12.200 urheiluseuraa (idrettslag)19 urheilualuetta(idrettskretser)Lajiliittojen alueet(særkretser)56 lajiliittoa (særforbund)"Lajiliitto‐lin<strong>ja</strong>"Nationa Regional LocalUrheiluopintoliitto(ISF)Nor<strong>ja</strong>n Urheiluliitto <strong>ja</strong> Olympiatoppen(Norges Idrettsforbund og Olympiske Komité)Health exerciseElite sport
Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä, Jukka Viitasalo <strong>ja</strong> Ville Ku<strong>ja</strong>npää 11<strong>Urheilun</strong> <strong>rahoitus</strong> <strong>Suomessa</strong>, <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong>RuotsiLiikunnan <strong>ja</strong> urheilun kansalaistoiminta onorganisoitunut <strong>Ruotsissa</strong> pitkälle Nor<strong>ja</strong>amuistuttavalla tavalla. Seuraavassa onlueteltu maiden väliset yhtäläisyydet <strong>ja</strong>poikkeavuudet lyhyesti.YHTÄLÄISTÄ• Molemmilla mailla on lähes kaikenorganisoidun urheilun kattavasateenvarjo-organisaatio (NIF <strong>ja</strong> RF),jolla ono monopolistinen asemasuhteessa organisoituunkilpaurheiluuno käytännössä yksinoikeusvaltion urheilumäärärahoihino organisaatio, joka <strong>ja</strong>kautuuurheilualueisiin, lajiliittoihin,lajiliittojen alueisiin <strong>ja</strong>urheiluseuroihino hallinto, jossa urheiluliikkeenpiiristä edustuksellisestivalittu yleiskokous (tinget)käyttää ylintä päätäntävaltaaasettaen urheilupolitiikansuuntaviivat, jotka sillevastuullinen hallitustoimeenpanee keskustoimiston/kanslianavulla.POIKKEAVAA• Nor<strong>ja</strong>n Olympiakomitea <strong>ja</strong> NIF ovatmuodostaneet yhteisorganisaationvuodesta 1996 lähtien kun taas<strong>Ruotsissa</strong> vastaavat organisaatiotovat <strong>ja</strong>tkaneet erillisinä.o Tästä syystä huippu-urheiluon kytkeytynyt tiiviimminNIF:iin kuin RF:iin;Olympiatoppenonkäytännössä NIF:n ”huippuurheiluosasto”.Tämämerkitsee, ettei RF ole yhtäkeskeisessä asemassamaansa urheilujärjestelmässäkuin NIF, jolla onorganisaatiomonopoli myösnor<strong>ja</strong>laisen huippu-urheilunsuhteen.Lisäksi lajiliitoilla on <strong>Ruotsissa</strong> keskeisempirooli kuin <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong>. Bersgaard (2008)katsoo vahvojen urheilualueiden yhdessävahvan NIF-keskuksen kanssa ehkäisevänvallan keskittymistä niihin. <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong>urheilualueet ovat työväen urheiluliikkeen(Arbeidernes Idrettsforbund) perinnönvaalijoita kansanurheilun edistäjänä, <strong>ja</strong>niiden roolista huolehtiminen on ollutpoliittisesti tärkeää. Konkreettisesti maidenvälinen eron näkyy esimerkiksi siinä, ettäRuotsin urheilualueiden osuus
Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä, Jukka Viitasalo <strong>ja</strong> Ville Ku<strong>ja</strong>npää 12<strong>Urheilun</strong> <strong>rahoitus</strong> <strong>Suomessa</strong>, <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong>yleiskokouksen äänioikeutetuista jäsenistäon vain 10 prosenttia, kun <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> se onpuolet, lajiliittojen muodostaessa toisenpuoliskon.2,3 miljoonaaaktiivi‐ <strong>ja</strong> 0,9 miljoonaa passiivijäsentä21 opintoaluetta(SISU distrik)Urheiluopintoliitto(SISU Idrottsutbildarna)20 000 urheiluseuraa (idrottsförening) <strong>ja</strong> 7 000 puulaakiseuraa (korpklub)21 urheilualuetta(DF/distriksförbund)750 Lajiliittojenaluetta(SDF/specialdistriksförbund)68 lajiliittoa (specialidrottsförbund)Ruotsin Vammaisurheiluliitto,paralympiatoiminta (SHIF/SvenskaHandikappidrottsförbundet)9 paikallistahuippuurheilukeskusta (Reg-EIC)Huippuurheilukeskus(EIC/Elitidrottcentrum, Bosö)National Regional LocalRuotsin Urheiluliitto(RF/Riksidrottsförbundet)RuotsinOlympiakomitea(SOK)jäsenyyssuhde hallintosuhde alueellinen toimielinHealth exerciseElite sport
Jarmo Mäkinen, Jari Lämsä, Jukka Viitasalo <strong>ja</strong> Ville Ku<strong>ja</strong>npää 13<strong>Urheilun</strong> <strong>rahoitus</strong> <strong>Suomessa</strong>, <strong>Nor<strong>ja</strong>ssa</strong> <strong>ja</strong> <strong>Ruotsissa</strong>SuomiSuomen urheilun organisoitumismallipoikkeaa melko paljon niin nor<strong>ja</strong>laisestakuin ruotsalaisestakin mallista. Tämä johtuupitkälti siitä, ettei Suomeen ole kehittynytNIF:n tai RF:n kaltaista urheiluorganisaatiotyhteen kokoavaa urheiluliikettä. Tällöinkeskusjärjestötasolle on jäänyt useitatoimijoita, joilla osalla on myös oma laji- <strong>ja</strong>alueorganisaationsa.Suomenuimaop. <strong>ja</strong>heng.pelastusliittoSLU‐alueet (15)1,1 miljoonaa jäsentä9000 urheiluseuraa<strong>ja</strong> liikuntayhdistystä11+3UrheiluopistoaTUL‐piirit (15) SFI‐alueet (3)TULUrheiluakatemiatValmennuskeskuksetSFILajiliittojenalueet <strong>ja</strong> piiritLAJILIITOT (74)MuutliikuntajärjestötKoululais‐ <strong>ja</strong>Suomenopiskeli<strong>ja</strong>järjestötSFI‐lajiliitot (7)Latu TUL‐laji<strong>ja</strong>ostot(27)ErityisryhmienliikuntajärjestötKIHUnational Regional LocalKunto ryNuoriSuomiSuomen Liikunta <strong>ja</strong> Urheilu ry (SLU)SuomenParalympiakomiteaSuomenOlympiakomiteaHealth exerciseElite sport
Change language