Pohjois-Savon liitto

Pohjois-Savon matkailustrategia2007 - 2013Kuopio 20072

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:54Kannet: Irma ToivanenKannen kuvat:Tuire Punkki/Kuopio Tanssii ja SoiKylpylähotelli RauhalahtiComma Group OyTimo ImmonenTaitto: Marja PartanenPainosmäärä 250 kplKuopio 2007Pohjois-Savon liittoSepänkatu 1, 70100 Kuopiopuh. 017-550 1400e-mail: kirjaamo@pohjois-savo.fifaksit: 017-262 5090 kirjaamo, 017-550 1428 johtoISBN 978-952-5188-77-6ISSN 1238-63833

Sisällysluettelo:1 Johdanto .................................................................................................... 52 Valmistelu .................................................................................................. 62.1 Valmisteluprosessi .......................................................................................... 62.2 Liittymät muihin matkailustrategioihin .......................................................... 72.3 Käsitteet ............................................................................................................ 73 Matkailun nykytila ja matkailustrategian 2001 - 2006 toteutuminen ... 103.1 Lähtökohdat ja tavoitteiden toteutuminen ................................................. 103.2 Strategian toimivuus ..................................................................................... 113.3 Toteutuminen toimintalinjoittain .................................................................. 123.4 Kysynnän trendit sekä toimintaympäristössä odotettavia muutoksia ... 123.5 Matkailualan koulutus ................................................................................... 143.6 Kilpailutilanne ja toimintaympäristö ............................................................ 144 Pohjois-Savon matkailun kehittämisstrategia ...................................... 164.1 SWOT-analyysi ............................................................................................. 164.2 Visio 2013 ...................................................................................................... 174.3 Tavoitteet ........................................................................................................ 174.4 Pohjois-Savon matkailustrategian ydin ..................................................... 185 Toimenpideohjelma................................................................................. 205.1 Kehityksen keihäänkärjet: Matkailukeskusten ja muiden keskeistenvetovoimakohteiden edelleen kehittäminen .............................................. 205.2 Tuoteryhmittäinen kehittäminen koko maakunnassa .............................. 225.3 Muu kehittäminen .......................................................................................... 245.4 Toimenpideohjelman rahoituksesta ........................................................... 26KESKEISIÄ KIRJALLISIA LÄHTEITÄ: .............................................................. 27LIITE 1 Itä-Suomen EAKR-ohjelma 2007 - 2013:Hankkeiden valintakriteerit……………….……………………………….314

1 JohdantoMatkailu on ollut viime vuosikymmenten aikana eräs maailman nopeimmin kasvavistaelinkeinoista, ja on kansainvälisesti merkittävä teollisuuden ala. Vuonna 2005 rikottiinensimmäistä kertaa kansainvälisissä saapumisissa 800 miljoonan matkustajan raja.Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,5 %. Rahallisesti tämä määrä matkustajialiikuttaa yli 500 mrd. euroa vuodessa. (UNWTO) Myös tulevaisuuden osalta arviot matkailunkehityksestä ovat myönteiset.Matkailun taloudellinen merkitys on lisääntynyt selvästi viime vuosikymmenten aikanaSuomessa. Maassamme kulutettiin matkailuun yhteensä 8,015 mrd. euroa v. 2001.Matkailun aikaansaama arvonlisäys oli 2,79 mrd. euroa, joka on 2,4 % Suomen bruttokansantuotteesta.Matkailu työllisti 57 000 henkilöä eli 2,4 % koko kansantalouden työllisistä.Matkailu aiheuttaa sekä suoria, välillisiä että johdettuja vaikutuksia kohdealueilla. Välillisetja johdetut vaikutukset ovat matkailun kerrannaisvaikutuksia, ja matkailulla voitäten olla suurikin taloudellinen merkitys alueellisesti mutta myös kansantaloudelle.Matkailu on kuitenkin ennen kaikkea alueellinen ilmiö, jonka takia sille ovat tyypillisiämyös alueelliset vaihtelut. Absoluuttisesti tarkasteltuna niin matkailutulo kuin -työllisyysovat keskittyneet perinteisesti Suomen ydinalueille sekä suurimpiin kaupunkeihin jamatkailukeskuksiin. Suhteellisesti tarkasteltuna matkailu voi olla kuitenkin erityisen tärkeäelinkeino myös maaseudulla. Matkailua pidetäänkin yleisesti merkittävänä talouspoliittisenatekijänä, jolla voidaan vaikuttaa aluekehitykseen. (Konttinen 2005, KTM2004, www.mek.fi.)Pohjois-Savossa matkailu on myös vahva elinkeino: välitön matkailutulo on yli 200 milj.euroa vuosittain ja työllisyysvaikutukset selvästi yli 2 000 henkilötyövuotta. Välillistenvaikutusten sekä muiden kerrannaisvaikutusten myötä matkailun taloudelliset vaikutuksetovat n. 300 milj. euroa vuodessa. Matkailun taloudelliset vaikutukset eivät kohdistupelkästään majoitus- ja ravitsemisalalle tai ohjelmapalveluyrityksiin ja liikenteen toimialalle.Suuren osan suorasta matkailutulosta saavat myös vähittäiskaupat ja huoltamot.(KTM 2004, Tyni 2003, ks. myös Kauppila 2004.) Matkailu aiheuttaa taloudellisten vaikutustenlisäksi myös sosiokulttuurisia ja ympäristövaikutuksia. Ei siis ole yhdentekevää,miten matkailun kehitystä pyritään ohjaamaan ja hallitsemaan.Tässä strategiassa määritellään keskeisiä Pohjois-Savon matkailun kriittisiä tekijöitäsekä määritellään strategia, miten matkailun positiiviseen kehitykseen pyritään vaikuttamaan.Strategiaan liittyvä toimenpideohjelma osoittaa, miten valitut strategiset painopistealueettai linjaukset pyritään käytännössä toteuttamaan esitettyjen tavoitteidensaavuttamiseksi..Matkailustrategian tavoitteita on useita. Sen tärkein tavoite on tukea matkailuelinkeinonkasvua, kilpailukykyä ja kannattavuutta. Tavoitteena on myös luoda maakunnan toimijoidenkesken yhteiset näkemykset kehittämisen painopisteistä sekä niistä toimintamuodoista,jotka edistävät valittujen painopistealueiden kehittymistä. Matkailustrategiantavoitteena on myös tehostaa julkisen rahoituksen vaikuttavuutta. Matkailustrategianavulla pyritään siis tunnistamaan ja poistamaan kasvun ja menestymisen esteitä, muttaennen kaikkea hyödyntämään maakunnan matkailulliset vahvuudet sekä luomaan näinedellytyksiä matkailun suotuisalle kehittymiselle.5

2 Valmistelu2.1 ValmisteluprosessiMatkailustrategian laadinnasta on vastannut Pohjois-Savon liitto. Strategiatyön keskeisenätoimijana on ollut liiton matkailuklusteriryhmä, joka muodostuu matkailuelinkeinossatyöskentelevistä matkailualan yrittäjistä sekä matkailuorganisaatioiden ja julkistentoimijoiden edustajista:Ryhänen Eero, kunnanjohtaja, puh. joht. Keiteleen kuntaAiras Rauno, alue-esimiesPalvelualojen ammattiliitto PAM ryHerronen Marja, hotellinjohtajaScandic Oscar VarkausJalkanen Veli-Jussi, toimitusjohtaja/Elämysten ja Ystävysten Kartano OymatkailuyrittäjäKoitermaa Rauno, kylpylän johtajaRunnin kylpyläKähärä Heikki, toimitusjohtaja/matkailupäällikkö Kuopion Matkailupalvelu OyKärkkäinen Pekka, kehittämispäällikköPohjois-Savon TE-keskusLuoma Esko, suunnittelujohtajaSavon koulutuskuntayhtymäMathalt Jari, toimitusjohtajaKeskusvaraamo Tahkovuori OyPallonen-Eriksson Elina, toimialajohtaja Osuuskauppa PeeÄssäPirttimäki Harry, hotellinjohtajaKylpylä-hotelli VesileppisSaukkonen Eero, ent. toimitusjohtajaOsuuskauppa PeeÄssäSivonen Pekka, toimitusjohtaja/Koivula Tapani, toimitusjohtajaBlueWhite Resorts OyTuomainen Eija, aluepäällikköSavon MatkailuVasamaa Tero, toimittajamaakuntahallituksen edustajaWulff Markku, kehittämispäällikköSavonia-ammattikorkeakouluKotiluoto Simo, sihteeri, aluekehityspäällikkö Pohjois-Savon liittoMatkailustrategian kirjallisesta tuotoksesta vastasi Savonia-ammattikorkeakoulun matkailunlehtori Markku Tyni. Matkailuklusteri kokoontui ensimmäisessä vaiheessa 19.9.,24.10. ja 8.12.2005. Jälkimmäisessä kokouksessa matkailuklusteriryhmästä eriytettiinpienempi ryhmä valmistelemaan matkailustrategiaa. Tähän ryhmään kuuluivat JariMathalt, Elina Pallonen-Eriksson, Tapani Koivula ja Rauno Koitermaa sekä Simo Kotiluotoja Markku Tyni. Ryhmä laati ehdotelman matkailustrategiasta, jota edelleen työstettiinmatkailuklusterin johdolla useissa kokouksissa.Matkailustrategian valmisteluprosessiin sisältyi seuduttaiset – erityisesti matkailuyrityksillesuunnatut – tilaisuudet. Näihin tilaisuuksiin kutsuttiin alueen matkailuyrittäjiä jamuita matkailualan keskeisiä toimijoita, esimerkiksi kuntien matkailuvastaavia sekämatkailuorganisaatioiden edustajia.Tilaisuuksien ajankohdat olivat seuraavat:• Tahko, 22.11.2005 – hotelli Tahkovuori – paikalla 8 henkilöä• Ylä-Savo, 23.11.2005 – Iisalmen raatihuone – paikalla 18 henkilöä• Sisä-Savo, 24.11.2005 – Suonenjoen kaupungintalo – paikalla 6 henkilöä• Koillis-Savo, 28.11.2005 – Juankosken kaupungintalo – paikalla 11 henkilöä• Kuopio – Siilinjärvi – Maaninka 30.11.2005 – hotelli Savonia, Kuopio – paikalla 12henkilöä• Varkaus – Leppävirta 11.12.2005 – hotel Oscar, Varkaus – paikalla 3 henkilöäSeututilaisuuksien tarkoituksena oli kartoittaa alueiden matkailun nykytilaa sekä pyrkimyksiämatkailun kehittämiseen. Seututilaisuuksien anti vaikutti vahvasti matkailustrategianmuotoutumiseen.6

Alustavan luonnoksen pohjalta matkailustrategiaa on käsitelty laajasti maakunnassamm. eri palavereiden ja pyydettyjen kommenttien muodossa, joka prosessi on vaikuttanutstrategiaraportin lopulliseen muotoutumiseen. Mukana valmistelussa on ollutmaakunnan matkailun kehittämiseen vaikuttavat keskeiset tahot edustaen sekä peruskuntia,seututasoa, rahoittajia että ennen kaikkea matkailun perusyksikköjä, matkailuyrityksiä,joiden työ viime kädessä ratkaisee matkailun kehittymisen ja samalla elinkeinontavoitellun aluetaloudellisen hyödyn.Monilla kunnilla ja seuduilla samoin kuin matkailukeskuksilla/-keskittymillä on ollutmyös uusia tai uusittuja matkailustrategioitaan, jotka on hyödynnetty maakunnallistamatkailustrategiaa laadittaessa.2.2 Liittymät muihin matkailustrategioihinKansallinen matkailustrategia (KTM): Pohjois-Savon matkailustrategiaa laadittaessa onkoko ajan tiedostettu kansallinen matkailustrategia, joka valmistui toukokuussa 2006.Maaliskuussa 2005 MEK antoi kommentoitavaksi luonnoksen kansalliseksi matkailustrategiaksi,ja tämän Pohjois-Savon matkailustrategian tavoitteita, visiota, päämääriä,varsinaisia strategisia valintoja sekä toimintalinjoja peilattiiin kansallisen matkailustrategianluonnoksessa esitettyihin vastaaviin asioihin. Pohjois-Savon matkailustrategiaon hyvin yhdensuuntainen kansallisen matkailustrategian kanssa keskeisten strategistenvalintojen sekä toimintalinjojen osalta: keihäänkärjet toimivat kehityksen vetureina,keskeiset tuoteryhmät vastaavat pitkälti kansallisen strategian tuoteryhmiä ja valituttoimintalinjat ovat kaikki keskeisellä sijalla myös kansallisessa matkailustrategiassa.Etelä-Savossa matkailustrategia valmistui helmikuussa 2007. Pohjois-Karjalassa strategiantyöstäminen on loppuvaiheessa ja valmistuu alkukesästä 2007.Kuopion matkailustrategia on keskeisiltä linjauksiltaan Pohjois-Savon matkailustrategianmukainen ja Kuopion matkailustrategiassa tehdyt valinnat näkyvät myös Pohjois-Savon matkailustrategiassa.Tahkon alueen matkailutoimijat ovat laatineet MasterPlan -tyyppisen suunnitelmanTahkon kehittämisestä vuoteen 2015. Vastaavanlainen suunnitelma on laadittu myösLepppävirran Vokkolan aluetta koskien. Suunnitelmat on huomioitu maakunnallistamatkailustrategiaa laadittaessa.Sisä-Savon seutuyhtymä on laatinut oman matkailun kehittämistä koskevan suunnitelmansav. 2005. Tässä asiakirjassa mainitut keskeiset kehittämisen kohteet ovat linjassaPohjois-Savon matkailustrategian kanssa.2.3 KäsitteetMatkailun suuralue tarkoittaa esimerkiksi usean maakunnan muodostamaa matkailualuetta,jonka olosuhteet ja tarjonta ovat samankaltaista. Vuoristo & Vesterinen (2001)erottavat Suomesta viisi matkailun suuraluetta perustuen luonnonmaantieteellisiin jakulttuurisiin olosuhteisiin sekä matkailutarjontaan (Kulttuurialue, Järvialue, Vaara-alue,Pohjanmaa ja Lappi). Pohjois-Savo kuuluu tässä jaottelussa Järvialueeseen. Jatkossatapahtuva maakuntien välinen yhteistyö määrittää toimivan ja aktiivisen matkailunsuuralueen sen mukaan, mitkä maakunnat ovat mukana yhteistyössä. Parhaillaan LakelandFinland ry:n tulevaa toimintaa ollaan linjaamassa, ja tulevaan organisaatioon jasen toimintaan sitoutuvien voidaan katsoa muodostavan ytimen ko. matkailun suuralueesta.7

Matkailualue on usean kunnan muodostama kokonaisuus, joka perustuu samaan alueelliseenmatkailuvetovoimaan ja -tarjontaan. Matkailualueen tunnistamiskriteerejä ovatluonnon resurssit, väestö, liikenneyhteydet, matkailukeskukset ja -kohteet sekä tapahtumat,alueen imago ja yhtenäisyys, palvelut ja muut edellytykset. (Kauppila 2004; Vuoristo2003; Vuoristo & Vesterinen 2001.) Pohjois-Savoa voidaan pitää matkailualueena,jonka aluerajaus perustuu julkishallinnon luomiin aluerajoihin (ks. KTM 2006, 90). Pohjois-Savostavoidaan käyttää täten myös käsitettä ”matkailumaakunta” perustuen hallinnollisiinrajoihin.Matkailukeskus on kaupunkimainen yhteisö, jossa matkailu on pääasiallinentoiminto. Matkailukeskus on paikallistason alueyksikkö, toiminnallinen keskus. Matkailukeskuson matkailuyritysten ja -palvelujen sijaintipaikka. Matkailukeskuksen on tarjottavamajoitus- ja ravitsemispalveluita mutta myös vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia.Matkailukeskukset ovat varsinaisten matkailualueiden ytimiä. Yleensä matkailukeskuksellatarkoitetaan suurta tai suurehkoa, monipuolisia matkailupalveluja ja käyntikohteitatarjoavia yhdyskuntia. Viimeaikoina Suomessa on alettu käyttää termiä ”matkailukeskittymä”matkailukeskusten asemasta; tällöin viitataan niihin matkailukeskuksiin, jotkaovat syntyneet asutusalueiden ulkopuolelle (esim. Saariselkä). (Kauppila 2004; Vuoristo2003; Vuoristo & Vesterinen 2001; ks. myös KTM 2006, 90.)Pohjois-Savon alueelta voidaan hahmottaa yksi matkailukeskus, joka on Tahko.Kuopio on maakunnan keskus, jossa matkailu on yksi toiminto monien muiden joukossa– ja tarjoaa runsaasti majoitus- ja ravitsemis- mutta myös ohjelmapalveluja sekäuseita eri käyntikohteita. Kuopio on täten matkailukaupunki, jona voidaan pitää myösIisalmea (ks. Kauppila 2004; Vuoristo 2003). Kuopiota voidaan pitää liikenteen solmukohtienvuoksi Pohjois-Savon matkailijavirtojen keskuksena. Varkautta matkailukohteenaluonnehtii erityisesti huomattava työmatkailijoiden osuus.Pienemmistä matkailukeskuksista käytetään pääasiassa nimitystä matkailukohde.Matkailukohteen erottaa matkailukeskuksesta se, ettei se ole kaupunkimainen yhteisö,selkeästi tilallisesti rajautuva yhdyskunta, jossa useat eri yritykset tarjoavat matkailupalveluja(Kauppila 2004; Vuoristo 2003; vrt. KTM 2006, 90). Matkailukohteet voivatolla isoja tai pieniä riippuen niiden palvelutarjonnasta, asiakasmäärästä, liikevaihdostaja työllistävyydestä. Pohjois-Savon isoja matkailukohteita ovat Vesileppis, Lohimaa,Runni ja Metsäkartano. Ko. isoja matkailukohteita Kuopiolla täydennettynä voidaantoiminnallisesti nimittää myös matkailukeskittymiksi.Omana erityistyyppinä Pohjois-Savossa voidaan pitää Rautalammin useammasta matkailualanyrityksestä koostuvaa monipuolista yritysrypästä. Lähes kaikki tähän ryppääseenkuuluvat yritykset edustavat maaseutumatkailuyrityksiä. Maaseutumatkailu onmaaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin – luonto, maisema, kulttuuri, ihminen– sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa asiakaslähtöistä matkailun yritystoimintaa(Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Maaseutumatkailun teemaryhmä 2000).Käyntikohteita (attraktioita) ovat ne matkailuvetovoimaa omaavat kohteet ja paikat,joissa ei tarjota majoitusmahdollisuutta. Näitä kohteita ovat esimerkiksi museot, nähtävyydetja muistomerkit.Kootusti:Pohjois-Savo on matkailualue/matkailumaakunta.Pohjois-Savon matkailukeskus: TahkoPohjois-Savon matkailun solmukohta ja matkailukaupunki: KuopioPohjois-Savon matkailukaupunki: IisalmiPohjois-Savon isot matkailukohteet: Vesileppis/Leppävirta, Rauhalahti/Kuopio, Kunnonpaikka/Siilinjärvi,Lohimaa/Tervo, Runni/Iisalmi, Metsäkartano/Rautavaara8

Pohjois-Savon maaseutumatkailuyrityksiä (esimerkkejä): Haapaniemen Loma Oy/-Iisalmi, Viitakko/Tuusniemi, Eräpaimen Oy/Tuusniemi, Niemilomat/Leppävirta, KuusenkatveenKievari/Nilsiä, Kartanohotelli Kivennapa/Juankoski, Elämysten ja YstävyydenKartano/RautalampiPohjois-Savossa on suuri määrä käyntikohteita, esim. Puijo ja eri museot.Kärkituoteryhmien käsitemäärittelyt:Luontomatkailuaktiviteeteilla tarkoitetaan luonnossa liikkumista joko ohjatusti tai itsenäisesti.Yleensä aktiviteetit vaativat reitistöjä, tulentekopaikkoja yms. rakenteita tueksi.Liikkuminen tapahtuu joko lihasvoimin (hiihto, laskettelu, pyöräily, vaellus, retkeily,soutu, kanootilla liikkuminen) tai moottoriajoneuvolla (moottorikelkka, mönkijä, mopo,moottorivene). Ohjattuja aktiviteetteja ovat esim. safarit sekä ohjatut kalastus- ja metsästysretket.Osa luontomatkailuaktiviteeteista on selvästi ns. liikuntamatkailua, jossamatkailijan käyttämien matkailupalvelujen kokonaisuus liittyy aktiiviseen liikuntaan(Verhelä & Lackman 2003).Kulttuurimatkailu tarkoittaa matkailua, jonka pääasiallisena tarkoituksena on perehtyäkohteen kulttuuriseen vetovoimaan. Kulttuuri voidaan ymmärtää monella tavalla, jakäsitteenä se on monimuotoinen. Kulttuurin katsotaan sisältävän henkisen ja aineellisenkulttuuriperinteen, korkea- ja populaarikulttuurin, koulutuksen, urheilun, harrastustoiminnanja erilaiset alakulttuurit. Ympäristössämme kulttuuri esittäytyy erilaisina kulttuuri-ja vapaa-ajan palveluina, jotka tuottavat hyvinvointia ja viihtyvyyttä (Vuoristo2003; Swarbrooke & Horner 1999). Pohjois-Savon kulttuurinen vetovoima painottuuerityisesti tapahtumiin, joten tässä strategiassa tapahtumamatkailu määrittyy kulttuurimatkailunalaluokaksi. Tapahtumamatkailu on nimensä mukaan matkustamista toisellepaikkakunnalle tapahtumaan osallistumisen vuoksi (Tyni 2005; Swrabrooke & Horner1999).Hyvinvointimatkailu nähdään kattavana kokonaisuutena, johon kuuluu useitaerilaisia palveluja ja tuotteita, jotka on tarkoitettu elvyttämään ja ylläpitämäänmielen, sielun ja kehon hyvinvointia. Hyvinvointimatkailussa tavoitellaan siis fyysistä,psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja se liittyy ns. wellness-ajatteluun (keskeistäon se, että tehtyjen valintojen odotetaan edistävän terveyttä kaikilla em. osa-alueilla).Lisäksi tähän kuuluvat hemmottelu, nautiskelu ja hyvän mielen tavoittelu. Terveydenhoitomatkailuunkuuluvat matkat, joiden aikana matkailija on lääketieteellisen toimenpiteenkohteena. TYKY-matkailu on yhdistelmä terveydenhoito- ja hyvinvointimatkailua(TYKY = työnantajan työntekijöilleen järjestämä työkyvyn ylläpitoon tähtäävä toiminta).Hyvinvointimatkailussa kohtaavat selkeästi sekä aktiivinen (esim. liikunta) että passiivinen(esim. hieronta) toiminta. Osa asiakkaista haluaa fyysisiä kokemuksia, osa henkisiäkokemuksia ja osa molempia samaan aikaan. (Suontausta & Tyni 2005; Hentinen2005; Kairamo 2005.)Kokous- ja liikematkailu tarkoittaa lähinnä työ- ja kokousmatkailua, mutta tämän strategianyhteydessä käsitteen alle on otettu myös TYKY- ja TYHY (= työhyvinvointi) -toimintaan liittyvä matkailu, incentive -matkailu sekä yritysten ym. yhteisöjen matkojaomistamilleen loma-osakkeille tai mökeille.Laatu. Asiakkaan kannalta katsottuna laadukas matkailupalvelu on sellainen, jossaasiakkaan asettamat odotukset matkailupalvelua kohtaan toteutuvat tai ylittyvät. Laadukaspalvelutuote on asiakkaan mielestä erinomainen ja kokemuksena positiivinen.Asiakas itse määrittää palvelutuotteen laadukkaaksi tai ei-laadukkaaksi. Matkailupalvelutuotteenkokonaislaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat palvelun tuottajasta omaksuttuimago (mielikuvat, odotukset), tuotteen tekninen laatu (esim. laitteet, puitteet), tuotteentoiminnallinen laatu (palveluprosessin toimivuus; esim. ilmapiiri, palvelualttius) sekävuorovaikutuksen (kontaktihenkilöt, muut tilanteessa olevat henkilöt) laatu. Matkailu-9

palvelujen tuottaja voi asettaa tiettyjä kriteerejä palvelutuotteilleen, joiden hän sittenodottaa tuottavan laadukkaita kokemuksia asiakkailleen (Komppula & Boxberg 2002;Zeithaml & Bitner 2000; Swarbrooke & Horner 1999).Käsitemääritelmät ovat aina hieman häilyviä ja tarkkoja rajoja on yleensä jopa mahdotontaasettaa. Käytännössä edellä tehtyjä määritelmiä tuleekin peilata erityisesti matkailijanmotiiveihin ja käyttäytymiseen – mikä on se syy lähteä matkalle, mitä matkaltaodotetaan ja miten matkan aikana käyttäydytään ja toimitaan.3 Matkailun nykytila ja matkailustrategian 2001 - 2006toteutuminen3.1 Lähtökohdat ja tavoitteiden toteutuminenMaakuntatasolla tehdyn matkailun taloudellisia vaikutuksia koskevan selvityksen mukaanmatkailutulo on noussut Pohjois-Savossa 1,46 kertaiseksi vuodesta 1997 vuoteen2002 (kasvussa saattaa olla osa erilaisen tutkimusmenetelmän vaikutusta). Vuoden2002 välitön matkailutulo oli 205 milj. euroa. Välillinen matkailutulo v. 2002 oli n. 40milj. euroa. Välitön palkkatulovaikutus v. 2002 oli n. 42 milj. euroa ja välillinen palkkatulovaikutusn. 4,4 milj. euroa. Verotulovaikutukset v. 2002 olivat yhteensä n. 8,5 milj.euroa. Nämä edellä mainitut laskelmat perustuvat ns. Pohjoismaiseen tutkimusmalliin(Matkailun taloudelliset vaikutukset Pohjois-Savossa, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu2003).Valtakunnan tasolla laaditun maakuntakohtaisen satelliittitilinpidon mukaan Pohjois-Savon matkailutulo v. 2002 oli kotimaisten matkailijoiden osalta n. 156 milj. euroa, ulkomaistenmatkailijoiden osalta n. 33 milj. euroa, omilla mökeillä lomailijoiden osalta 18milj. euroa ja työajan korvatut matkakulut n. 47 milj. euroa. Yhteensä matkailijoidenkulutus v. 2002 oli Pohjois-Savossa n. 255 milj. euroa. Matkailijoiden kulutus v. 2002koko maassa oli 8 284 milj. euroa. Pohjois-Savon suhteellinen osuus oli siten 3,0 %(Konttinen 2005).Majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkojen määrä on noussut selvästi vuodesta 1997vuoteen 2004, jolloin ala työllisti 2 800 työntekijää (lisäys 644 työpaikkaa).Vuonna 2001 laaditun aikaisemman Pohjois-Savon matkailustrategian tavoitteidentoteutumisesta voidaan todeta keskeisimpien mittareiden osalta seuraavaa:Matkailustrategiassa 2001-2006 ulkomaisten matkailijoiden rekisteröityjen yöpymistenmäärässä tavoiteltiin vuoteen 2006 mennessä 20 % osuutta. Vuonna 2005ulkomaisten rekisteröityjen yöpymisten osuus oli 11,2 %. Kuitenkin ulkomaisten yöpyjienosuus on kasvanut vuodesta 1997 (7,9 %) vuoteen 2005.Yöpymisvuorokaudet v. 1999 Pohjois-Savossa oli 771 799 vrk ja koko maassa n.15,6 milj. (Pohjois-Savon osuus 4,9 %). Tavoite vuodelle 2005 oli 1 064 200 yöpymisvuorokautta,toteutunut 843 813 yöpymisvuorokautta – koko maassa n. 17,2 milj. yöpymisvuorokautta.Pohjois-Savon prosentuaalinen osuus v. 2005 oli edelleen 4,9 %tavoitteen ollessa 5,4 %. Mainituista tavoitteista on siis jääty jälkeen.Yöpymisvuorokausien määrässä tapahtui laskua vuosina 2002 ja 2003. Vuoden 2004osalta päästiin kuitenkin Pohjois-Savon matkailustrategiassa 2001-2006 asetettuuntavoitteeseen, sillä vuotuinen kasvu rekisteröityjen yöpymisten määrässä oli Pohjois-Savossa 3,5 %, valtakunnallisen kasvun ollessa keskimäärin 0,7 % (ero +2,8% -yksikköä; tavoite matkailustrategian 2001-2006 mukaan oli Pohjois-Savon yöpymistenkasvu 2,0 % yli valtakunnallisen keskiarvon). Vuonna 2005 Pohjois-Savossa yöpymis-10

vuorokausien määrä kasvoi 5,1 %, valtakunnallisen keskiarvon ollessa 3,8 % (ero 1,3%-yksikköä). Kehityskulku oli siis vuosina 2004 ja 2005 suunnilleen tavoitteiden mukainen.Vuonna 2006 Pohjois-Savon yöpymiset kasvoivat 5,1 % koko maan kasvun ollessa5,7 % (valtakunnallista lukua kasvatti v. 2006 merkittävästi Suomen EUpuheenjohtajuus,joka lisäsi erityisesti pääkaupunkiseudulla ulkomaisten yöpyjien määrää).Seuraavassa asetelmassa kuvataan matkailijoiden yöpymisvuorokausien kehitystäPohjois-Savossa aikajaksolla 2000-2006 verrattuna muihin Itä-Suomen maakuntiin:Yöpymiset Itä-Suomessa maakunnittain 2000 - 2006 (tuhansia)muutos (%)00-06Maakunta/vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006Pohjois-Savo 803 816 790 776 802 844 886 10,3 %Etelä-Savo 671 701 702 668 660 639 640 -4,6 %Pohjois-Karjala 462 464 454 457 455 467 469 +1,5 %Kainuu 725 770 743 725 687 764 793 +9,4 %Itä-Suomi 2661 2751 2689 2626 2604 2714 2788 +4,8%Lähde: Tilastokeskus3.2 Strategian toimivuusMatkailustrategiassa 2001-2006 lähtökohtana on asiakaslähtöinen, laadukas, ympäristövastuullinenja ympärivuotinen matkailun yritystoiminta.Strategia määriteltiin kaksijakoisena:1) Vetovoimaisten matkailukeskusten/-keskittymien edelleen kehittäminen2) Tuotepohjan/yritystoiminnan vahvistaminen seuraavissa valituissa tuoteryhmissä:vesistö- ja muu luontomatkailu, lomamökit, kannustematkailu, kulttuurimatkailu,työ/-kokousmatkailu oheistuotteineen ja hyvinvointimatkailu.Strategian toteutumisesta voidaan todeta seuraavaa:- Matkailustrategian perusajatuksena oli nykyisten matkailukeskusten edelleenkehittäminen, jonka odotettiin heijastavan yhteistyöverkostojen kautta positiivistavaikutusta myös maakunnan muuhun matkailuyrityskenttään, erityisesti ohjelmapalveluryrityksiin.- Strategia on osoittautunut onnistuneeksi. Tahko ja Leppävirta ovat kehittyneet toivotullatavalla. Kuopiossa on myös edistytty. Lohimaan omistussuhteet ovat selvenneet(BlueWhite Resorts Oy) ja kohteen myönteinen kehittyminen odotettavaa.- Tuoteryhmäpohjaisen kehittämisen osalta vesistö- ja luontomatkailun perusrakenteita- reitistöt tukipalveluineen - on kehitetty, mutta tarvetta on vielä reittien japalvelujen täydentämiseen. Jatkossa tarvitaan myös panostamista reittien laatuunsekä niiden ylläpitoon ja käyttöoikeuksiin.- Lomamökkien määrä on kasvanut; kuitenkaan vuokrattavissa olevien lomamökkienmäärä ei ole juuri lisääntynyt.- Tilastojen mukaan työmatkailu Pohjois-Savossa laski jatkuvasti 2000-luvun alussa,mutta on ollut kasvusuunnassa lähivuosien aikana.- Työmatkailuun liittyvä kannustematkailu ei ole muun Suomen tapaan myöskäänPohjois-Savossa lisääntynyt aikaisempia vahvoja kasvuodotuksia vastaavasti johtuenmm. verotukseen liittyvistä muutoksista.- Kulttuurimatkailuun liittyviä tapahtumia on tullut lisää (esim. Louhosooppera) ja aikaisempiakehitetty edelleen, mikä on merkinnyt kävijämäärien kasvua useissa tapahtumissa.- Hyvinvointimatkailu näyttää edelleen keskittyvän lähinnä kylpylöihin. Terveysmatkailunosalta yhteistyökumppaneita on Kuopion palvelujen tuottajien lisäksi mm.Leppävirralla, Iisalmessa, Siilinjärvellä ja Tahkolla.11

- Tuotteistamisessa on kuitenkin edelleen puutteita kaikkien em. strategisten tuoteryhmienkohdalla erityisesti markkinalähtöisyyden näkökulmasta. Palvelujen tuottajienvälillä on kuitenkin suuret erot.3.3 Toteutuminen toimintalinjoittainPohjois-Savon matkailustrategian 2001-2006 toimenpideosuudessa on esitetty viisi eritoimintalinjaa, jotka ovat 1) markkinointi ja myynti, 2) tuotekehitys ja osaamisen vahvistaminen,3) matkailuyritysten rahoitusjärjestelyt, 4) infrastruktuuri ja 5) matkailuelinkeinoakoskeva tieto.Toimintalinjojen toteutumisesta voidaan todeta seuraavaa:- Markkinointi- ja myyntiyhtiön toiminta ei ole käynnistynyt toimintaympäristössä tapahtuneidenmuutosten vuoksi. Myös informaatio- ja kommunikaatioteknologian(ICT) tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisessä on edetty tavoitteita hitaammin.- Tuotekehitykseen liittyvät asiat ovat edenneet, mutta ovat myös tulevalla ohjelmakaudellamatkailun kehitystyön ydinkysymyksiä. Kts. edellä kohta ”Strategian toteutuminen”.Tuotekehitykseen liittyvänä majoitus- ja ravitsemiskapasiteettiin (lisäys/remontointi)on panostettu merkittävästi.- Osaamisen lisäämiseen ja vahvistamiseen tarvitaan edelleen panostuksia, esim.Tahkolla on orastava työvoimapula suorittavan työn henkilöstöstä.- Infra: erityisesti luonto- ja vesistömatkailussa on menty eteenpäin reitistöjen jaoheispalvelujen kohdalla, kts. edellä ” Strategian toteutuminen”. Rissalan lentoasemaaon kehitetty merkittävästi eteenpäin matkailuintressit huomioiden, mm.Järviterminaali toteutumassa.- Valtakunnan tasolla matkailun tilastointia ollaan tehostamassa (mm. matkailutulo,vuokramökkiyöpymisten rekisteröinti).- Laatutonni -yrittäjien koulutus ei ole edennyt toivotulla tavalla, mm. riittävän kokoisiakoulutusryhmiä ei ole muodostunut. Osa koulutuksesta on toteutettu matkailuhankkeidenyhteydessä- Vaikka vuosille 2000-2006 laaditussa matkailustrategiassa ei maaseutumatkailulleasetettukaan omia erillisiä tavoitteitaan, on tämän matkailutermin piiriin kuuluvienyritysten kehittyminen ollut merkittävää. Yritykset ovat kehittäneet uusia palveluja japarantaneet niiden tasoa. Yritysten asiakasmäärät ovat kasvaneet.Johtavana läpäisyperiaatteena matkailustrategiassa on ollut yhteistyön tiivistäminen.Toteutumisesta voidaan todeta, että esimerkiksi matkailun alueorganisaatioiden keskenyhteistyö on tiivistä ja onnistunutta, samoin kuin matkailun rahoittajien kesken maakuntatasolla(mm. rahoittajien edustajista koostuva matkailutiimi). Yritysten kesken yhteistyöverkostotovat myös keskimäärin ottaen vahvistuneet. Kuitenkin kentältä on tullutviestejä myös yhteistyön vaikeuksista, samoin kuin haluttomuudesta yhteistyöhön.3.4 Kysynnän trendit sekä toimintaympäristössä odotettaviamuutoksiaMatkailuala on yksi nopeimmin kasvavista elinkeinosta globaalisti, ja matkailun odotetaankasvavan voimakkaasti ainakin vuoteen 2020 saakka.Matkailun kasvua ajatellen vapaa-ajan määrän kehittymisellä on keskeinen merkitys –eniten vaikuttavat vuosiloman pituus sekä eläkeikä. Työssäkäyvien vapaa-aika ei oleenää viime vuosina lisääntynyt. Eläkeiän mahdollinen nouseminen vaikuttaa myös vapaa-ajanmäärään. Kuitenkin esim. kaikkialla Euroopassa suuret ikäluokat ovat eläkeiänkynnyksellä ja tältä osin paljon vapaa-aikaa omaavien ihmisten määrä on siis kasvussa.12

Kansainvälinen kilpailu tulee kovenemaan jatkuvasti yhä useamman maan lisätessämarkkinoitaan ja tuotekehitystään. Matkailukeskuksista tulee yhä suurempia, isot yrityksetkasvavat ja alihankintajärjestelmät pienenevät. Kansainväliset investoinnit lisääntyvät.Maailma ”pienenee” entisestään ja koko maailma on matkailijoiden saavutettavissayhä helpommin ja nopeammin.Uudet EU-maat vaikuttavat kilpailutilanteeseen Euroopassa huomattavasti, ja ovat jokasvattaneet matkailijamääriään selvästi. Useimmilla uusilla EU-mailla on pitkiä perinteitämatkailussa. Etuna Suomeen on myös sijainti lähempänä suuria markkinoita, halvempihintataso ja huomattavasti suurempi kulttuurivetovoima.Kilpailun arvellaan ”helpottavan” kotimaan markkinoilla, kun suuret ikäluokat saavuttavateläkeiän. Tällöin sesongit voivat tasaantua, koska eläkeläisillä on mahdollisuusmatkustaa milloin vain. Senioriryhmät etenkin kotimaan ja Euroopan markkinoilla tulevatolemaan potentiaalisimmat asiakasryhmät. Muutokset ikärakenteessa tulevat olemaanerittäin merkittäviä seuraavien vuosikymmenien aikana. Aktiviteettien tarjonnassaon huomioitava väestön ikääntyminen (esim. laskettelusta murtomaahiihtoon).ICT mullistaa jo nyt matkailun markkinoita ja palvelujen myyntiä: tiedonvälitys, jakelutiet,hintavertailut, varaustoiminta, paikkatiedon ylläpito ja asiakastieto on yhä nopeampaaja ajantasaisempaa. Internet on jo nyt tärkeä tiedonlähde ja yhä tärkeämpi ostospaikka.Lisäksi ICT on avannut uusia mahdollisuuksia varsinaisissa matkailutuotteissa(esim. GPS, sykemittari jne.).Asiakkaiden hinta- ja laatutietoisuuden odotetaan muuttuvan. Tämä tarkoittaa sitä, ettätarvitaan entistä edullisempia massatuotteita ja niiden rinnalle kapeilla markkinasektoreillayksilöiden erityistarpeita tyydyttäviä tuotteita – sekä kaikkea tältä väliltä. Laatu onkuitenkin aina arviointikriteeri, joten laatuvaatimukset tulevat entisestään kasvamaan.Kestävän kehityksen periaatteet tulevat perusasioiksi ja ne tulevat koskemaan sekäekologista, taloudellista, sosiaalista että kulttuurista kestävyyttä. Kuluttajien vaatimuksetlisäävät ympäristöä säästävien palvelujen kehittämistä. Niinpä ympäristön huomioiminentulee olla itsestäänselvyys.Uusi kasvava matkailutuote on wellness-matkailu (hyvinvointimatkailu). Henkistä jafyysistä hyvinvointia ylläpitävien tai lisäävien tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan. Osaasiakkaista haluaa fyysisiä kokemuksia, osa henkisiä kokemuksia ja osa molempiasamaan aikaan.Perinteiset väestöllisiin ominaispiirteisiin (mm. ikä, sukupuoli) perustuvat asiakasryhmiinjaottelukriteerit muuttuvat asiakkaiden elämäntyylien, tottumusten ja pienryhmienalati muuttuviksi laadullisiksi kriteereiksi. Ostopäätöksen tekeminen tapahtuu lyhyelläaikavälillä ja asiakas on aktiivinen valitsija. Tuotteiden, yritysten ja matkailualueidenmielikuvien merkitys kasvaa - asiakas valitsee henkilökohtaisen profiilinsa mukaan.Yksilöllisyys tulee näkymään selkeämmin myös ostokäyttäytymisessä (lentoliput, varaukset,tiedonhaku jne.) ja internetin merkitys kasvaa edelleen. Kohdeuskollisuus vähenee.Lyhyet, nopeat lomat yleistyvät, jokin teema on varsinainen vetovoimatekijä.Vanhat koetut lomamuodot kuten vaelluslomat kasvattavat taas suosiotaan Keski-Euroopassa. Erilaisten extreme-lajien suosio kasvaa, kokonaisuudessaan näiden palvelujenosuus on kuitenkin pieni.Uhkia on myös hahmotettu. Näitä ovat mahdollinen energian hinnan jyrkkä kohoaminen;terrorismin lisääntyminen ja terroritekojen esiintyminen Euroopassa laajemmin;uudet kulkutaudit ja luonnonkatastrofit; ilmaston muutos; lentoliikenne voi joutua kiristyneenverotuksen kohteeksi esim. ympäristötekijöiden painotuksiin liittyen jne.13

3.5 Matkailualan koulutusPohjois-Savossa järjestetään matkailu- ja ravitsemisalan koulutusta sekä Savon ammatti-ja aikuisopistossa että Savonia-ammattikorkeakoulussa. Lisäksi erityisesti Kuopionyliopistossa järjestettävä kauppatieteellinen koulutus palvelee myös matkailualaalähinnä johtajatason koulutuksena.Savon ammatti- ja aikuisopistossa toteutetaan hotelli- ja ravintola-alan, catering-alanperustutkintoon tähtäävää koulutusta, sekä esimerkiksi matkailun ohjelmapalvelujentuottajaksi ja hotellivirkailijan tehtäviin valmentavaa koulutusta. Savon ammatti- ja aikuisopistostavalmistutaan ensisijaisesti suoritustason töihin. Savonia-ammattikorkeakoulussavalmistuu restonomeja matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelmasta sekähotelli- ja ravitsemisalan liikkeenjohdon koulutusohjelmasta. Ammattikorkeakoulustavalmistuvilla on valmiudet vaativimpiin työtehtäviin, aina esimiestasosta liikkeenjohtamiseen.Savonia-ammattikorkeakoulu järjestää myös aikuisille restonomikoulutusta mainituissakoulutusohjelmissa, sekä erityis- ja täydennyskoulutusta (esim. hyvinvointi- ja terveysmatkailunerikoistumisopinnot ja tapahtumien järjestäjien vastuuhenkilöille suunnattuatäydennyskoulutusta). Savonia-ammattikorkeakoulussa aloitettiin syksyllä 2006 myösylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä koulutus palvelujen tuottamisessa(vastaa maisterin tutkintoa). Uutena toimijana kentällä on vastikään aloittanut TahkoPaja,jonka puitteissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi matkailuinfraan liittyviin kysymyksiin(ylläpito, huolto jne) ja teknologian hyväksikäyttöön matkailupalvelujen tuottamisessa.Yhtenä lähtökohtana koulutuksessa on myös matkailualan monitoimiosaaminen.Koulutuksen ja työelämän välisiä suhteita pyritään edistämään molemmilla koulutusasteilla.Savonia-ammattikorkeakoulussa tehdään selvitystä matkailu-, ravitsemus- jatalousalan koulutuksen vaikuttavuudesta maakunnan matkailun elinkeinoon. Tavoitteenaon selvittää miten restonomit kokevat opintojen vastaavan työelämän tarpeita, muttamyös matkailuorganisaatioiden ja -yritysten näkökulmat restonomikoulutuksesta huomioidaan.Koulutusorganisaatioiden ja matkailuelinkeinon eri sektoreiden välistä keskusteluaonkin syytä lisätä, jotta koulutuksen sekä esimerkiksi amk:n tutkimus- ja kehittämistyökohtaisivat enenevässä määrin elinkeinon monipuoliset ja muuttuvat tarpeetkoskien työvoimaa ja koulutusta, sekä tutkimus- ja kehittämistyötä.3.6 Kilpailutilanne ja toimintaympäristöPohjois-Savo kilpailee lähinnä naapurimaakuntien (Kainuu, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi) kanssa tällä hetkellä varsin samantyyppisellä tarjonnalla ja samoistaasiakasryhmistä ja lähtöalueilta kotimaan markkinoiden osalta. Toisaalta näitänaapurimaakuntia on pidettävä myös yhteistyökumppaneina ja esimerkiksi saavutettavuudenja reitistöjen parantamisessa on yhteyksiä ajateltava myös ylimaakunnallisestanäkökulmasta. Tahkon menestyminen ympärivuotisena matkailukeskuksena merkitseemyös kilpailua Lapin ja Pohjois-Suomen matkailukeskusten kanssa.14

Kokonaisuutena ottaen matkailuelinkeino maassamme on vahvassa kehitysvaiheessa,jota kuvaa mm. vilkas investointivauhti erityisesti suurimmissa matkailukeskuksissa.Tämä merkitsee kilpailun edelleen kiristymistä sekä alueiden että matkailupalvelujentarjoajien kesken.Kriittisiä menestystekijöitä tulevat olemaan asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita vastaavattuotteet ja tuotekokonaisuudet, niiden ”oikea” hinnoittelu, mahdollisimman hyvä ja tehokaskoko jakeluketjun logistinen toimivuus palvelun tuottajalta asiakkaalle sen keskeisenäosana tiedon saanti matkailupalveluista asiakkaalle.Matkailussa elintärkeä kysymys on kohteiden saavutettavuus. Pohjois-Savon sijaintikotimaanmarkkinoita ajatellen on hyvä, keskeisten kulkureittien varrella (maantiet, juna,lentokenttä). VR ja Venäjä ovat tehneet sopimuksen nopeasta junayhteydestä, ja sentoteutuminen helpottaa Pohjois-Savon saavutettavuutta Venäjän suunnasta. VR:n kilpailukykyäon yleensäkin parantamassa nopeutuvat junayhteydet myös Pohjois-Savoon. Rissalan lentokentän palvelujen kehittäminen (mm. järviterminaali) on erittäintärkeä kysymys alueen matkailua ajatellen. Lisäksi järviterminaali ja Rissalan lentokenttävoivat palvella laajemmin koko Itä-Suomen matkailua.Pohjois-Savon sisäinen liikenneverkosto on yleensä ottaen varsin hyvä. Kuitenkin julkistenliikennevuorojen tarkastelu on aiheellista - miten liikenne on järjestetty solmukohdista(esim. Kuopion matkakeskus, Varkaus ja Iisalmi) maakunnan matkailukohteisiin.Fyysisen sijainnin lisäksi saavutettavuus-kysymyksessä tulee huomioida ”mentaalinenetäisyys”, eli miten kaukaiseksi Pohjois-Savo mielletään kansainvälisillä markkinoilla.15

4 Pohjois-Savon matkailun kehittämisstrategia4.1 SWOT-analyysiVahvuudet- järviluonto, ainutlaatuinen sisävesistöEuroopassa- sijainti (kotimaa – erityisesti pääkaupunkiseutuunnähden)- saavutettavuus, liikennereitit ja yhteydet(kotimaa)- monipuolinen kulttuuritarjonta ja kansallisestitunnettuja kärkitapahtumia- 4 vuodenaikaa- runsas loma-asutus- rauhallisuus, hiljaisuus, puhtaus- Tahko ja Kuopio ja sitä täydentäväpalveluverkosto maakunnassaHeikkoudet- tunnettujen valtakunnallisten kärkituotteidenvähäisyys- alueen heikko tunnettuus ulkomailla- etenkin ulkomaisten asiakkaiden tuntemusvielä puutteellista- laatujärjestelmän mukaan toimivienyritysten vähäinen määrä- yhteistyö yritysten kesken sekä myösseutu- ja kuntatasolla matkailun kehittämisessävielä puutteellistaMahdollisuudet- ympärivuotisuus- Venäjän läheisyys- 5-tien kylpyläverkosto; hyvinvointimatkailu- Rissalan alueen kehittäminen (mm.järviterminaali)- maakunnan kattavat reitistöt oheispalveluineen- verkostoituminen, laadun kohottaminenyrittäjälähtöisesti- ICT:n hyödyntäminen- Tahkon alueen kehittäminen valtakunnalliseksimatkailun kehittämis- ja innovaatiokeskukseksi- maakunnan vahvan hyvinvointiosaamisenhyödyntäminen hyvinvointi- jaterveysmatkailun kehittämisessä- ilmastonmuutosUhkat- tehokasta matkailutoimijoiden välistäyhteistyötä ei synny- yritysten hankala saada ammattitaitoistatyövoimaa keskipitkällä aikavälillä- erityisesti pienyrityksissä sukupolvenvaihdokset vähäistä- jäädään jälkeen uuden teknologianmahdollisuuksien hyödyntämisessä- ilmastonmuutos16

4.2 Visio 2013Pohjois-Savo on Suomen kolmen merkittävimmän matkailumaakunnan joukossa kotijaulkomaan markkinoilla. Helposti ja nopeasti saavutettava luontomatkailuaktiviteettien,tapahtumien, hyvinvointipalvelujen ja liikematkailun luvattu maakunta tarjoaa laadukkaitapalveluja ja elämyksiä ympäri vuoden aitoon savolaiseen tapaan.4.3 TavoitteetLähtökohtana kehittämisessä on kannattava alan yritystoiminta ja sen vahvistuminen.Tämä edellyttää mm. majoituskapasiteetin käyttöasteen kohoamista sekä kannattavuudenturvaavaa tuotteiden hintatasoa.Määrälliset tavoitteet vuosille 2007 - 2013:• maksullisessa majoituksessa yöpyvien määrän nousuo kotimaiset matkailijat: kasvua 6 % vuodessa (valtakunnallinen tavoite 3 %)o ulkomaiset matkailijat: kasvua 10 % vuodessa (valtakunnallinen tavoite 5 %)Vuosi Kotimaiset Ulkomaiset Yhteensämatkailijat Osuus (%) matkailijat Osuus (%)2006 773 859 87,4 112 018 12,6 885 8772007 820 300 86,9 123 200 13,1 943 5002008 869 500 86,5 135 500 13,5 1 005 0002009 921 700 86,1 149 100 13,9 1 070 8002010 977 000 85,6 164 000 14,4 1 141 0002011 1 035 600 85,2 180 400 14,8 1 216 0002012 1 097 700 84,7 198 400 15,3 1 296 1002013 1 163 600 84,2 218 300 15,8 1 381 900• Kolme laadukasta ja vetovoimaista uutta tapahtumaa Pohjois-Savoon suunnittelujaksolla.• Matkailuyöpymisiä koskeva tavoite edellyttää n. 6000 uuden vuodepaikan rakentamistasuunnittelujaksolla Pohjois-Savoon. Pääosa kasvusta suuntautuu Tahkonalueelle. Tällä hetkellä Pohjois-Savossa matkailuun liittyviä vuodepaikkoja on n.11 000.Muita tavoitteita vuosille 2007-2013:• Pohjois-Savon mielikuvatekijät hahmotetaan selkeästi ja alueen imago vahvistuu• Pohjois-Savo erottautuu omana matkailualueenaan osana Järvi-Suomea, joka tunnistetaanerityisesti kotimaan markkinoilla, mutta tunnettuus lisääntyy myös valituissaulkomaissa• ympärivuotinen matkailukysyntä vahvistuu edelleen• Pohjois-Savon nykyisten vetovoimaisten matkailutapahtumien edelleen kehittäminen• viikoittainen junayhteys Pietari-Iisalmi• imagomarkkinointi varmistettu (tunnettuus)• yksi vahva toimija markkinoi Pohjois-Savoa yhtenä alueena• hyvinvointimatkailun asema vahvistuu sekä koti- että ulkomaan markkinoilla• ICT:n hyödyntämisessä on otettu selkeitä edistysaskeleita17

Laadulliset tavoitteetMatkailun kärkikohteiden ja yritysten toiminnan laadun taso varmistetaan. Tästä työstävastaavat erityisesti kärkikohteet, mutta myös oppilaitosten rooli on tärkeä työvoimantuottajana. Kotimaassa tunnustettua laatutyötä tulee tehdä jokaisessa yrityksessä(esim. ISO9000) järjestelmällisesti yrityksen toiminnan ehdoin. Laatutyö tulee saadaosaksi toimintaa kaikkiin keskeisiin matkailukeskuksiin ja kohteisiin.4.4 Pohjois-Savon matkailustrategian ydinMatkailustrategian lähtökohtana on asiakaslähtöinen, laadukas, ympäristövastuullinenja ympärivuotinen matkailun yritystoiminta. Strategia on tiivistetty seuraavan sivunkuvioon.Kehittämisstrategian ydin on seuraava:• Nykyisten vetovoimaisten matkailukeskusten/keskittymien edelleen kehittäminen.• Tuotepohjan/yritystoiminnan vahvistaminen erityisesti seuraavissa tuoteryhmissä:luonto- ja liikuntamatkailu, tapahtuma-/kulttuurimatkailu, hyvinvointimatkailu, kokous-ja liikematkailu ja siihen liittyvät oheistuotteet sekä maaseutumatkailu sen keskeisenäosana lomamökit.• Pohjois-Savon saavutettavuuden parantaminen.• Toisiaan täydentävien yhteistyöverkostojen vahvistaminen mm. tuotekokonaisuuksienluomiseksi.• informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) täysimittainen hyödyntäminen.Matkailukeskusten ja -kohteiden sekä käyntikohteiden verkostoituminen on välttämätöntä,mutta sen tulee lähteä liikkeelle yrityksistä itsestään ja perustua molemminpuoliseenhyötyyn. Matkailukeskukset ja -kohteet sekä käyntikohteet erikoistuvat (tuotteet jasegmentit) omiin päätöksiinsä perustuen.Julkista tukea ohjataan ensisijaisesti valittuihin kärkikohteisiin, jotka ovat kehittyviä ja jomenestyviä matkailukeskuksia ja -kohteita. Näiden ohella tuetaan myös ammattimaisestiyrittämiseen paneutuvia maaseutumatkailuyrityksiä. Tukea myönnetään myöskärkituoteryhmien kehittämiseen, infran rakentamiseen ja parantamiseen siihen liittyenerityisesti saavutettavuuden parantamiseen liittyvät hankkeet ja palveluketjun kehittämiseensisältäen laatu-, sekä tutkimus- ja muun tiedonhankinnan. Lisäksi julkista tukeaohjataan maakunnan markkinointiin selkeänä painopisteenä ulkomaat (katso tarkemminkpl 5.4 Toimenpideohjelman rahoituksesta).Kehitettävät tuoteryhmät ovat yhteisiä kaikille Pohjois-Savon seutukunnille, mutta niidenpainoarvo luonnollisesti vaihtelee eri seuduilla.Keskeiset asiakaskohderyhmät:• lapsiperheet• aktiviteettilomailijat• hyvinvointimatkailijat (erityisesti seniorit)• tapahtumiin osallistuvat matkailijat• yrityksetKeihäänkärkien ja muiden kehittämiskohteiden valintakriteerejä ovat:• aktiivinen kehittämisote toiminnassa• monipuolinen ja vahva / tai selkeästi kehittyvä matkailutarjonta• tuottopotentiaali• kysyntä (nykyinen ja odotettu tuleva kysyntä)18

Pohjois-Savon matkailustrategia 2007 – 2013Päämäärä:Strategia:Keskeiset kehittämistoimenpiteet:• Lähtökohtana kannattava alanyritystoiminta• Matkailijamäärän kasvu• Matkailutulon kasvu• Työpaikkojen lisääminen• Investointien kasvu• Laadukkaat palvelutVetovoimaisten matkailukeskusten ja-kohteiden edelleen kehittäminenTuotepohjan/yritystoiminnan vahvistaminenseuraavissa tuoteryhmissä:• luonto- ja liikuntamatkailuaktiviteetit• ohjelmapalvelut• itsenäinen liikkuminen• kulttuuri-/tapahtumamatkailu• hyvinvointimatkailu• kokous- ja liikematkailu• maaseutumatkailu ja lomamökitPalveluketjun kehittäminen:• ICT:n hyödyntäminen kokonaisvaltaisesti• palvelujen saatavuuden ja laaduntakaaminen• asiakkaiden ”hankkiminen” ulkomailta• saavutettavuuden parantaminen, mm.- joukkoliikenne ja yksityinen liikennealueelle ja sen sisällä- kilpailun lisääminen lentoliikenteessä,mm. chartertoimintaInfrastruktuuri• Kuopion lentoaseman kehittäminen• Savonradan nopeustason nosto• tieyhteydet, erityisesti 5-tie• vesistömatkailuinfra• reitistöt: rakentaminen, varustelu, ylläpitoTuotekehitystyöhön panostaminen valituissa tuoteryhmissäLaatutyöhön panostaminen kärkikohteiden johdollaMarkkinointi – yhteismarkkinointi ja imagotyöMyynti ja jakelu:• yhteistyöverkostojen myynti- ja jakelukanavien kehittäminen• ICT:n hyödyntäminenKoulutus:• ”TahkoPaja”• matkailualan jatko- ja täydennyskoulutus sekä vaihto-opiskelu(kulttuurin vaihto/oppiminen)• koulutuksen tavoitteena palvella matkailukeskusten työvoimajaosaamistarpeita• Educational Tours – konseptin edelleen kehittäminenTutkimuksen vahvistaminen ja elinkeinoa koskevan tiedon hankinta:• kärkikohteissa systemaattinen tiedonkeruu asiakkailta(profiili, käyttäytyminen, tyytyväisyys)• yliopiston, ammattikorkeakoulun ja TahkoPajan toimintojenhyödyntäminen• osaamiskeskusohjelman hyödyntäminen19

5 Toimenpideohjelma5.1 Kehityksen keihäänkärjet: Matkailukeskusten ja muidenkeskeisten vetovoimakohteiden edelleen kehittäminenTahko:Luontomatkailuaktiviteetit ja liikuntamatkailu: Strategiakaudella laajennetaan rinnealueita,tuotteistetaan ulkoilureittejä, nostetaan ulkoilureittien laatua, kehitetään maakunnallistaja ylimaakunnallista moottorikelkkailuverkostoa, varataan liikkumisväylät moottoriaktiviteeteilleja muille liikkumismuodoille. Ohjelmapalveluyrityksissä panostetaanmyös muihin kuin moottoriaktiviteetteihin.Tapahtumamatkailu: Tahkon tavoitteena on lisätä tapahtumien määrää ja monipuolistaaniiden sisältöä. Tapahtumaorganisaatioiden toimintoja pyritään keskittämään sekälisäämään niiden ammattimaisuutta. Etenkin kulttuuritapahtumissa alku- ja käyttöpääomarahoituson ongelmallista, ja tähän pyritään löytämään ratkaisuja.Liike- ja kokousmatkailu: Tahko tarvitsee lisää toimintapaikkoja – mahdollisesti kongressikeskuksen.Laatu: kehitetään systemaattinen laadun seurantajärjestelmä koko Tahkon alueelle.Saavutettavuus: Kuopion ja Siilinjärven joukkoliikenneasemien ja Tahkon välistä yhteysliikennettäkehitetään edelleen; asiakasystävällisyys lähtökohtana. Tahkon alueensisäisiä liikennejärjestelmiä kehitetään (esim. pysäköinti ja paikallinen liikenne). Järviterminaalinrakentamisen myötä nopea vesiliikenneyhteys tulee yhä ajankohtaisemmaksi.Infrastruktuuri: ks. luontomatkailuaktiviteetit ja liikuntamatkailu sekä saavutettavuusMarkkinointi: Tahkon oma Markkinointi Oy on keskeisessä roolissa alueen yritystenyhteisenä foorumina, erityisesti kotimaisten asiakkaiden hankintaa ajatellen.Myynti- ja jakelu: Matkailun vientikauppaa ajatellen tarvitaan laaja-alainen yhteistyöverkosto.Tahkon alueelle tulee kansainvälisiä toimijoita suorine yhteyksineen kansainvälisillemarkkinoille. Tahkon omistus- ja toimijarakenne on murroksessa, ja tällä on omavaikutuksensa.Tutkimustiedon ja elinkeinoa koskevan tiedon tarve: erityisesti kuluttajien käyttäytymisenennakointi on tarpeen kulutustottumusten ja rahankäytön osalta.Koulutus: matkailualan koulutuksen laajentaminen on tärkeää Tahkolle. Erityisesti suorittavaatyötä tekevien saatavuus alueelle on jo nyt muodostumassa ongelmalliseksi.Alueelle saattaa tulla runsaastikin kansainvälistä työvoimaa – eri kulttuureista tulevienkouluttaminen työtehtäviin on tarpeen. Monitaitoisuuden tulee olla yksi koulutuksenkehittämisen lähtökohtia.Koulutetun työvoiman saatavuutta palvelee käynnistynyt TahkoPaja -hanke, jonka puitteissasuunnitellaan matkailualan koulutuksen käynnistämistä Tahkolla sen ”luonnollisessa”toimintaympäristössä.20

Kuopion seutu:Luontomatkailuaktiviteetit ja liikuntamatkailu: panostetaan ympärivuotisten toimintaedellytystenkehittämiseen ja turvaamiseen. Tavoitteena on myös vieras- ja vuokravenepalveluidentoteuttaminen sekä reittien varrella olevien muiden palvelupisteidenkehittäminen. Puijon alueen luonto-, liikunta- ja muut matkailupalvelut koordinoidaan javastuutetaan kokonaisuuksina. Kuopion puisto- ja metsäalueiden huoltosuunnitelmissaturvataan kasvava matkailukäyttö.Panostetaan Ritoniemen alueen kehittämiseen mahdollisuuksiltaan yhtenä merkittävimmistävesistömatkailukohteista maakunnassa.Tapahtumamatkailu: Kehitetään ja turvataan ympärivuotiset toimintaedellytykset. Tapahtumienyhteismarkkinoinnin koordinointi ja vahvistaminen on myös keskeinen tehtävästrategiakaudella.Terveysmatkailu: Tavoitteena on kehittää alueelle yhteistoimintaverkosto terveysmatkailutuotteistaja palvelukokonaisuuksista. Tähän liittyy myös vahvasti informaatio- jakommunikaatioteknologiaan (ICT) hyödyntäminen ja sähköinen kaupankäynti.Kokous- ja liikematkailu: Kuopissa täydennetään kokous- ja kongressivarustusta japalveluja nykyisissä kokous- ja kongressitiloissa. Lisäksi kartoitetaan uusia tiloja (mm.korkeatasoisen hotellikapasiteetin lisääminen). Samoin pyritään vahvistamaan kokousjakongressitoimiston toimintaedellytyksiä.Infrastruktuuri: Vuokravenejärjestelmän kehittäminen ja vierasvenesatamapalvelujenkehittäminen, Puijon alueen liikuntamatkailupalvelujen kehittäminen sekä matkailunintressien huomioiminen kaupungin puisto- ja metsäalueiden käyttöä suunniteltaessa.Uutena vetovoimakohteena erityisesti perhematkailun näkökulmasta on käynnistynytkesäkuussa 2007 Hoksopolis Rauhalahden leirintäalueen yhteyteen. Puijolle sijoittuvastaluontotiedekeskuksesta on laadittu esiselvitys.Markkinointi: Kuopiossa keskitytään kohdemarkkina-alueiden ja yhteistyökumppaneidenvalintaan ja sitouttamiseen. Kohdealueet sijaitsevat Euroopassa, Venäjällä ja Kiinassa.Myynti- ja jakelu: ICT:n hyödyntäminen (ks. terveysmatkailu).Koulutus: vahvistetaan ja tuetaan koulutusyhteistyötä kohdemarkkina-alueiden kulttuurin,palvelumekanismien ja tarpeiden tunnistamiseksi.Pohjois-Savon kylpyläverkosto(Runni, Fontanella, Kunnonpaikka, Rauhalahti, Vesileppis, Kuntoranta,Tahko-Spa):Luontomatkailuaktiviteetit ja liikuntamatkailu: liikkumis- ja liikuntamahdollisuuksien parantaminensekä sisä- että ulkotiloissa.Hyvinvointimatkailu: Tuotteiden ja palvelujen edelleen kehittäminen – segmentointi jaasiakaslähtöisyys lähtökohtana. Kohteiden erikoistuminen joko tuotteissa ja/tai kohderyhmissä.Kokous- ja liikematkailu: tyky- ja tyhy -tuotteiden edelleen kehittäminen.Laatu: hyvinvointimatkailupalvelujen kysynnässä laatuun kiinnitetään entistäkin enemmänhuomiota (palvelun yksilöllisyys).21

Monipuolisin ym. kohteista on Leppävirralla sijaitseva Vesileppis, jota voidaan pitäämaakunnallisesti merkittävänä matkailukeskittymänä. Vokkolan alueelle on olemassamyös merkittäviä jatkoinvestointisuunnitelmia.Lohimaa:Lohimaata kehitetään lähtökohtana kansainvälisesti vetovoimainen, johtava kalastusmatkailukeskusmaassamme. Yksi toiminnallisen kehittämisen painopiste on palveluverkostojenvahvistaminen.Metsäkartano:Rautavaaralla sijaitsevaa Metsäkartanoa kehitetään nykyluonteensa mukaisesti erämaahenkisenä,luontoaktiviteetteja tarjoavana loma-, kurssi-, kokous- ja retkeilykeskuksena.Erityinen paino kohdetta kehitettäessä on luonto- ja ympäristöarvojen huomioonottamisessa ja kunnioittamisessa.5.2 Tuoteryhmittäinen kehittäminen koko maakunnassaLuontomatkailu- ja liikuntamatkailuaktiviteetit:Tavoitteet:- luonnossa liikkumiseen tarvittavien reittien ja niihin liittyvien palvelujen vahvistaminen– aktiivisen lomailun mahdollisuuksien edistäminen ja alueen vetovoimanlisääminen matkailukysyntä kasvaa.Toimenpiteet:- ohjelmapalvelut: uusien ja innovatiivisten ohjelmapalvelujen kehittäminen- perusinfran laittaminen kuntoon – tarkoittaa käytännössä reittien rakentamisen,niiden kattavuuden (koko maakunta, ylimaakunnallisuus huomioitava) varmistamisensekä oheispalvelujen (esim. taukopaikat) rakentamisen.- rakenteiden huolto ja ylläpito jatkossa- reittien rakentamisessa tulee huomioida eri käyttäjäryhmät (esim. mönkijäsafarija ratsastussafari eivät sovi samalle reitille)- yritykset osallistuvat liiketaloudelliseen käyttöön tarkoitettujen reittien rakentamiseenja huoltoon- julkista tukea voidaan ohjata sekä yleisiin että erityisesti matkailukäyttöön tarkoitetuillereiteille- reitistöt voivat palvella omatoimista ja/tai ohjattua liikkumista luonnossa- vuokravenejärjestelmän kehittäminen- koskee koko maakuntaaKulttuuri-/tapahtumamatkailu:Tavoitteet:- maakunnan kulttuurisen vetovoiman vahvistaminen ja lisääminen tapahtumientoimintaedellytysten vahvistamisen ja edistämisen kautta kysyntä kasvaa,ympärivuotisen matkailun vahvistaminen.Toimenpiteet:- nykyisten vetovoimaisten tapahtumien järjestämisen varmistaminen- tapahtumanjärjestäjien osaamisen vahvistaminen- uusien vetovoimaisten ja ammattimaisesti järjestettävien tapahtumien kehittäminen- tapahtuman järjestäjien verkostoituminen (oma-aloitteisuus)22

- museoiden, teatterien ja musiikkikeskuksen matkailullisen vetovoiman kehittäminenja voimakkaampi esiintuontiHyvinvointimatkailu:Tavoitteet:- kylpylät ovat tarjontansa suhteen murroksessa, uudenlaisten hyvinvointia ylläpitävienja edistävien palvelujen kysyntä on kasvussa asiakkaiden käyttäytymisessätapahtuneiden ja edelleen tapahtuvien muutosten vuoksi- hyvinvointimatkailun kasvuodotukset ovat suotuisat (ks. MEK 2006), tähän kysyntäänvastaaminen; ympärivuotisen matkailun vahvistaminen.Toimenpiteet:- kylpyläkeskittymään kuuluvien kylpylöiden yhteistoiminnan tehostaminen- hyvinvointimatkailun asiakaspalvelujen voimakas kehittäminen- erikoistuminen (palvelut, segmentit)- luontoaktiviteettien sekä tapahtumien ja muun kulttuuritarjonnan hyödyntäminenpalvelupakettien tuotteistamisessa- terveysmatkailun kehittäminen Kuopion johdollaKokous- ja liikematkailu:Tavoitteet:- liikematkailun edellytysten ylläpitäminen ja kehittäminen- Pohjois-Savosta haluttu sijoituskohde yrityksille ympärivuotisen matkailunvahvistaminenToimenpiteet:- Pohjois-Savon markkinointi:o yritysten vapaa-ajan ja yhdistetyn työ- ja vapaa-ajan vieton kohteenao houkuttavana sijoituskohteena (kärjet)- kannustematkailuun valmiudet pidettävä ylläLomamökit ja muu maaseutumatkailuTavoitteet:- vuokramökkien laatu vaihtelee, saatava kohotettua- ”ammattimaisen otteen” lisääminen mökkinsä vuokraajille (tärkeää mm. laadunturvaamisen kannalta)- loma-asutus tärkeä maaseudun kehitystekijä - pyrittävä edistämään- maaseutumatkailuyritysten liiketoiminnan kasvattaminen asiakasmääriälisäämälläToimenpiteet:- vuokramökkien omistajien aktivointi mökkien laadun kohottamiseen- mökinvuokrauksen mahdollisuuksien markkinointi mökkien omistajille- kokonaispalvelujen kehittäminen mökkiasiakkaille (mm. oheispalvelut, teemapaketit)- rantarakentamisen ohjaaminen kaavoituksella em. kehittämisnäkökulma ja ympäristötekijättasapuolisesti huomioivasti- maaseutumatkailuyritysten palvelujen edelleen kehittäminen (uusia palveluja janiiden laatu) ja markkinoinnin tehostaminen (mm. verkostoituminen)23

5.3 Muu kehittäminenSaavutettavuus/Infrastruktuuri:Tavoitteet:- varmistaa toimivat, joustavat ja nopeat liikennejärjestelyt (logistiikka) alueelle jasen sisällä- nopeat junayhteydet kotimaassa sekä nopea junayhteys Pietariin – kulkuyhteyksienkehittäminen kysynnän kasvuToimenpiteet:- Rissalan lentokentän ja sen toimintojen edelleen kehittäminen vastaamaankansainvälisiä vaatimustasoja ja lisääntyvää ulkomailta suuntautuvaa matkailua.- Järviterminaalin rakentaminen Rissalan lentokentän yhteyteen (palvelee erityisestiohjelmapalveluyritysten ja risteily-yritysten toimintaedellytyksiä).- Lentoyhtiöiden kanssa uusia sopimuksia/charter -toiminnan kehittäminen myöskansainvälisellä tasolla.- Savonradan nopeustason nosto- tieyhteydet, erityisesti 5-tie- vesistömatkailuinfra- reitistöt: rakentaminen, varustelu, ylläpito- vesistöreitit, taukopaikat, venevuokrausjärjestelmä- moottorikelkkareitit tauko- ja huoltopisteineen- vaellus-, retkeily-, pyöräily-, ratsastus- ja hiihtoreitit taukopaikkoineen- mönkijät ja muu moottoroitu maaliikkuminen – reitit & taukopaikat(erityisen tarkkaan ympäristötekijät huomioiden)- Alueen sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen (esim. aikataulut juna-asemilta jalentokentiltä).Imagomarkkinointi (kehysmarkkinointi):Tavoitteet:- alueellisten vahvojen positiivisten mielikuvien vahvistaminen- tunnettuuden ja houkuttavuuden lisääminen sekä kotimaassa että ulkomailla- mukanaolo kansallisessa yhteistyössä, joka suunnittelee ja toteuttaa SuomimarkkinointiaulkomailleToimenpiteet:- Pohjois-Savon matkailun kehittämisen tavoitteet ovat varsin haastavia matkailijamäärienosalta. Kasvutavoitteet on mahdollista saavuttaa vain ulkomailta tulevienasiakasmäärien merkittävänä kasvuna. Tästä lähtökohdasta ulkomaillesuuntautuva matkailun markkinointi on tärkeässä asemassa. Järvi-Suomi -alueella ulkomaan markkinointia yhdistävä keskeinen hanke on ollut Lakelandhanke,jota on toteutettu vuodesta 2000 lähtien erillisenä hankkeena. Uutta ohjelmakauttakoskien ulkomaille suuntautuvan matkailumarkkinoinnin organisointiaollaan linjaamassa par´aikaa.- Tärkeää on ulkomaille suuntautuvan Lakeland-markkinoinnin jatkon turvaaminen.Tavoitteena on yksi vahva toimija vahvoin resurssein. Mikäli riittävää yhteistyöhalukkuuttaLakeland-alueen maakuntien kesken ei synny - mikä matkailustrategianviimeistelyvaiheessa loppukesästä 2007 näyttää todennäköiseltä -myös Pohjois-Savon on toimittava itsenäisesti oman, laadittavan markkinointistrategianja -suunnitelmansa pohjalta. Oleellista on riittävien resurssien turvaaminenmarkkinointiin osapuolina ensisijassa keskeisimmät matkailuyritykset,mutta myös julkiset rahoittajat. Jotta tässäkin tapauksessa eri maakuntien to-24

teuttama markkinointi tukisi toisiaan, tärkeää olisi markkinaviestin rakentaminenkaikkien maakuntien ulkomaan markkinoinnissa Lakeland-brandin pohjalle.- Alueellisten tunnuspiirteiden hahmottaminen, profilointi - mielikuvat.- Osallistuminen tapauskohtaisen harkinnan mukaan Matkailun edistämiskeskuksenulkomaanmarkkinointioperaatioihin sekä mm. ulkomaantiedotuksen koordinointitoimikunnan(UTKT) työskentelyyn ja Suomi-viestinnän suunnitteluun jatoteutukseen.- Markkinointiyhteistyön tiivistäminen maakunnan sisällä (erityisen tärkeää matkailukeskusten/-keskittymienkesken).Pitkäjänteinen laatutyö:Tavoitteet:- asiakkaiden laatuvaatimuksiin vastaaminen - koko palveluketjusta laadukas kokonaisuus tyytyväiset ja kohteeseen palaavat asiakkaat; positiiviset kertomuksetlomasta Pohjois-Savossa.Toimenpiteet:- kärkikohteissa laadun kehittäminen oltava osa jatkuvaa kehittämistyötä yhteistyöhönpyrkivät muut toimijat sitoutuvat tämän myötä laadun kehittämiseen- kunkin yrittäjän vastattava palvelujen laadusta; laatupoikkeamat pois ketjusta- ympärivuotisesti toimivien kohteiden laadun takaaminen myös hiljaisina aikoina- laatusertifikaattiKoulutus:Tavoitteet:- osaamisen ja ammattitaidon lisääminen alueella erityisesti asiakaspalvelutilanteissatyöskentelevien osalta- tiedon tuottaminen asiakkaiden tuntemisen lisäämiseksi ja entistä paremmanasiakaslähtöisen palveluketjun tuottamiseksiToimenpiteet:- TahkoPaja -yritysten ja oppilaitosten kohtaamispiste innovaatioiden, tuotekehityksenja koulutuksen aloilla, TahkoPaja palvelee matkailukeskusten työvoimajaosaamistarpeita soveltamalla uusinta tutkimusta, teknologiaa, osaamista jatyömenetelmiä käytännössä luonnollisessa toimintaympäristössään yritystenkanssa (kts. sivu 21, Tahko)- Tahkon monipuolinen ja ympärivuotinen matkailun palveluyritysten verkosto luopohjan harjoitteluun, osaamisen soveltamiseen ja uusiin innovaatioihin- vaihto-opiskelumahdollisuuksien hyödyntäminen – kieli- ja kulttuuriosaamistakohteen kannalta tärkeimmistä matkailun lähtömaista- varmistetaan koulutetun matkailutyövoiman saanti alueella (ammatti- ja aikuisopisto,amk)- oppilaitosten ja matkailuelinkeinon eri sektoreiden välisen keskustelun lisääminenkoulutuksen kehittämiseksi entistä lähemmäksi työelämää ja sen tarpeita- tutkimustiedon ja käytännön osaamisen linkittäminen selkeämmin osaksi opintoja- jatko- ja täydennyskoulutuksen varmistaminen alueella matkailuelinkeinon tarpeethuomioiden (ylempi amk, erikoistumisopinnot, aikuiskoulutus)- matkailualan kasvu lisää työvoiman kysyntää, nykyiset aloituspaikat säilytettävä(ammattiopisto ja amk)- Educational Tours -konseptin edelleen kehittäminen- osallistuminen Itä-Suomen matkailun osaamiskeskus -toimintaan (liittyy sekäkoulutukseen että tutkimukseen)25

Tutkimus ja muu matkailun tietopohjan vahvistaminen:Tavoitteet:- matkailijoiden parempi tunteminen, asiakaslähtöisen tuotekehityksen tehostaminen,asiakaslupausten lunastamisen seuraaminen paremman kilpailukyvynhankkiminen- matkailun vaikutusten ja tulevien muutosten tunnistaminen ja ennakointi- teknologian hyödyntämismahdollisuuksien tutkiminen matkailun ja vapaa-ajanpalvelujen tuotekehityksen tueksiToimenpiteet:- tutkitaan kärkikohteiden ja suurempien matkailukohteiden asiakkaiden tyytyväisyyttä,käyttäytymistä ja profiileja- keskeisten asiakassegmenttien tarkempi tutkiminen- tutkitaan potentiaalisten asiakkaiden sosiokulttuurisia kulutustekijöitä ja sosiotaloudellisiakäyttäytymispiirteitä- matkailun vaikutusten tutkimus tärkeä- tutkimustiedon välittäminen eri tahoille matkailun kehittämisen tueksi- Itä-Suomen matkailun osaamiskeskuksen hyödyntäminen tutkimus- ym. tiedonvälittämisessä yritysten käyttöön5.4 Toimenpideohjelman rahoituksestaMaakuntatasolla toimivat rahoittajatahot (Pohjois-Savon TE-keskus, Pohjois-Savonympäristökeskus, Pohjois-Savon liitto ja Itä-Suomen lääninhallitus) sekä maaseudunpaikalliset toimintaryhmät (Kalakukko ry, Mansikka ry sekä Ylä-Savon Veturi ry) ovatkohdistaneet rahoitusta matkailuhankkeisiin kaudella 2000 - 2006 yhteensä n. 43 miljoonaaeuroa. Tämä jakaantuu seuraavasti:• yritystuki 11,4 milj. euroa• matkailuinfra 23,5 milj. euroa• kehittämishankkeet 8,1 milj. euroaMerkittävin yksittäinen rahoituslähde em. matkailulle kohdistetussa tuessa ovat olleetEU-ohjelmat. Kehittämishankkeiden kohderyhminä ovat tyypillisimmillään yritysryhmät.Merkittävä osa kehittämishankkeista on ollut yritysten yhteismarkkinointihankkeita.Tulevalla EU:n rakennerahastokaudella 2007-2013 Pohjois-Savolla on käytettävissäEU-rahoitusta lähes sama määrä kuin edellisellä ohjelmakaudella. Sekä EAKR- ettäESR-rahoituksen vuosijaksotus on varsin nopeasti aleneva ohjelmakauden loppuakohden. Kuitenkin yhteenvetona voidaan todeta, että EU-rahoitusta on edelleen varsinhyvin käytettävissä matkailustrategiaa toteuttaviin hyviin (= yrityslähtöisiin) hankkeisiin.Uudella ohjelmakaudella erityisesti painottuvia tekijöitä ovat innovatiiviset, yritystenkilpailukykyä parantavat yrityshankkeet sekä yritysten toimintaympäristöä vahvistavatmuut, mm. osaamisen vahvistamiseen sekä infraan kohdistuvat hankkeet. Selvä resurssipainotusEAKR-ohjelman rahoituskehyksissä on kuitenkin suoraan yritystoiminnanvahvistamiseen tähtäävissä hankkeissa. EAKR-ohjelman osalta hankkeiden valintakriteeriton esitetty liitteessä 1.ESR-ohjelman osalta matkailuun liittyvät rahoitusmahdollisuudet kohdistuvat ensisijaisestiyritysten henkilöstön koulutukseen sekä uuden yritystoiminnan käynnistämisentukemiseen. Vastaavasti EU:n maaseutuohjelman puitteissa tukimahdollisuudet liittyvätmaaseutumatkailun ja muun maaseudulle sijoittuvan, matkailuun liittyvän yritystoiminnantukemiseen.26

KESKEISIÄ KIRJALLISIA LÄHTEITÄ:Alkire, S. 2002. Dimensions of Human Development. World Development. Vol. 30 (2) 181-205.Colton, C. 1987. Leisure, Recreation, Tourism: A Symbolic Interactionism View. Annals of TourismResearch. Vol. 14 (3) 345-360.Fesenmeier, D. R. & Gretzel, U. 2004. Searching for Experience: Technology-Related Trends Shapingthe Future of Tourism. In (Eds.) Weiermair, K. & Mathies, C. The Tourism and Leisure Industry:Shaping the Future. The Haworth Hospitality Press. New York, London & Oxford.Florida, R. 2002. The Rise of the Creative Class. And How It’s Transforming Work, Leisure, Communityand Everyday Life. Basic Books, New York.Franklin, A. 2003. Tourism. An Introduction. Sage, London.García-Altés, A. 2005. The Development of Health Tourism Services. Annals of Tourism Research.Vol. 32 (1). 262 - 266.Graburn, N. H. H. 2001.Secular Ritual: A General Theory of Tourism. In (Eds.) Smith, V. & Brent, M.Hosts and Guests Revisited. Tourism Issues of the 21 st Century. Cognizant Communication Corporation.New York.Health and Wellness Tourism – Global, Travel & Tourism Analyst, August 2004. Mintel, LondonHentinen, L. 2005. Hyvinvointi- ja terveysmatkailun peruskartoitus. Matkailun edistämiskeskus,MEK A:144, Helsinki.Hemmi, J. & Vuoristo, K.-V. 1994. Matkailu. WSOY, Porvoo.Honkanen, A. 2004. Menneisyyden tulevaisuus: postmodernit matkailuteoriat ja vapaa-ajan matkailunmuutokset eräissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa vuosina 1985 ja 1997. Keskustelua ja raporttejaNo 5, Matkailualan verkostoyliopisto. Savonlinna.Kairamo, H. 2005. Lapin matkailun lähitulevaisuus 2010 – 2015 – 2020: Tutkimus matkailun trendienvaikutuksesta Lappiin. Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus. Rovaniemi.Kauppila, P. 2004. Matkailukeskusten kehitysprosessi ja rooli aluekehityksessä paikallistasolla:esimerkkeinä Levi, Ruka, Saariselkä ja Ylläs. Nordia: Geographical Publications. Vol. 33:1. OuluKomppula, R. & Boxberg, M. 2002. Matkailuyrityksen tuotekehitys. Edita. Helsinki.Konttinen, J.-P. 2005. Matkailun satelliittitilinpito ja aluetaloudelliset vaikutukset.Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 4/2005.KTM. 2006. Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille 2007-2013.KTM Julkaisuja 21/2006. Elinkeino-osasto. Edita.KTM. 2004. Matkailun satelliittitilinpidon loppuraportti. Kauppa- ja teollisuusministeriö,Rahoitetut tutkimukset 8/2004.KTM. 2002. Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset. Seurantaindikaattorit ja vuoden 2000 tulokset.Kauppa- ja teollisuusministeriön kertomuksia ja selvityksiä 4/2002.Kauppa- ja teollisuusministeriö. Markkinaosasto.Lobo, F. 2004. Cultural Tourism and the Leisure Paradigm: The Australian Experience” Teoksessa(toim.) Weiermair, K. & Mathies, C. The Tourism and Leisure Industry: Shaping the Future.The Haworth Hospitality Press. New York, London & Oxford.Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Maaseutumatkailun teemaryhmä 2000. Maaseutumatkailun strategiaja kehittämisohjelma27

Mannell, R. C. & Iso-Ahola, S. E. 1987. Psychological Nature of Leisure and Tourism Experience.Annals of Tourism Research. Vol. 14, pp. 314-331.Matkailun osaamiskeskus - Hyvinvointimatkailu. [Viitattu 21.6.2005]http://moske.matkailu.org/index.phtml?menu_id=3&lang=1Matkailutilastot 2000-2004. Tilastokeskus.MEK. 2004. Maakunnalliset matkailustrategiat: tiivistelmä. [Viitattu 15.6.2005](Viimeisin päivitys Kymenlaakson matkailustrategia 2004-2008, joulukuussa 2004)MEK. 2004. Matkailu vuonna 2020 – faktaa ja fiktiota.Reinikainen, H.; Sirviö, T. & Tyni, M. (toim.) 2005. Museo, elämys, ja mielikuvat: tarkastelussaSuomen ortodoksinen kirkkomuseo. Savonia-ammattikorkeakoulu. Julkaisusarja D 6/2005. Kuopio.Sharpley, R. 1994. Tourism, Tourists & Society. ELM Publications, Cambridgeshire.Shaw, G. & Williams, A. M. 1994. Critical Issues in Tourism: a Geographical Perspective.Blackwell Publishers, Oxford.Suontausta, H. & Tyni, M 2005. Wellness-matkailu – hyvinvointi matkailun tuotekehityksessä.Edita. Helsinki.Swarbrooke, J. & Horner, S. 1999. Consumer Behaviour in Tourism. Butterworth-Heinemann. Oxford.Taylor, A. J. W. 2003. Justice as a basic human need. New Ideas in Psychology. Vol. 21. 209-219.Timonen, P. 2005. Kuluttajien vapaa-ajan haaveet ja elämysklusteri. Kuluttajatutkimuskeskus,Työselosteita ja esitelmiä 86 – 2005, HelsinkiToivonen, T. & Räsänen P. 2004. ”Kulutus ja elämäntapa”. Teoksessa (toim.) Kantola, I. Koskinen,K. & Räsänen, P. Sosiologisia karttalehtiä. 3. täysin uudistettu painos. Vastapaino. Tampere.Tyni, M. 2005. Itäsuomalaisten tapahtumien ominaispiirteitä. Savonia-ammattikorkeakoulu.Julkaisusarja D 1/2005. Kuopio.Tyni, M. 2003. Matkailun taloudelliset vaikutukset Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu.Julkaisusarja A 3/2003. Kuopio.UNWTO. www-dokumentti. http://www.world-tourism.orgVerhelä, P. & Lackman, P. 2003. Matkailun ohjelmapalvelut.Matkailuelämyksen tuottaminen ja toteuttaminen, WSOY. Porvoo.Vuoristo, K.-V. & Vesterinen, N. 2001. Lumen ja Suven maa: Suomen matkailumaantiedeWSOY. Helsinki.Vuoristo, K.-V. 2003. Matkailun maailma: kansainvälisen matkailun maantiedeWSOY. Porvoo.Vuoristo, K.-V. 1998. Matkailun muodot. WSOY, Porvoo.Zeithaml, V. A. & Bitner, M. J. 2000. Services Marketing: Integrating Customer Focus across the Firm.McBraw-Hill. New York.28

LIITE 1Itä-Suomen EAKR-ohjelma 2007 - 2013HANKKEIDEN VALINTAKRITEERITYleiset hankevalintakriteeritHankkeen tulee olla:1. ohjelman mukainen, ohjelman strategiaa ja ao. toimintalinjan tavoitteita toteuttava,maakunnallisia painopisteitä tukeva2. toteuttamiskelpoinen3. toteutustavaltaan taloudellinen ja kustannustehokas, toteuttajatahon tulee ollakykenevä hankkeen toteuttamiseen4. ympäristövaikutuksiltaan arvioitu ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen5. pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottavaOhjaavat valintakriteeritHankkeen valintaa tukee, jos hanke on:6. innovatiivinen, alueellista kilpailukykyä, vetovoimaa ja uusiutumista edistävä7. työllisyyttä edistävä8. uutta yritystoimintaa synnyttävä ja elinkeinoelämän sitoutumista edistävä9. tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä edistävä10. tasa-arvoa tukeva11. verkostoitumista edistävä29

Pohjois-Savon liiton julkaisuluettelo:Sarja AA:1 Kunnallistalouden pitkän aikavälin kehitysnäkymistäPohjois-Savossa,A:2 Varkauden seudun pohjoisosan seutukaava Varkaus,LeppävirtaA:3 Saimaan Vuoksi, Veneily ja vesimatkailu/LähtökohtaselvitysA:4 Pohjois-Savon jätehuoltosuunnitelmaA:5 Koillis-Savo. Ulkoilureitistön yleissuunnitelmaA:6 Maakuntasuunnitelma 2017 - TavoitteetA:7 Koillis-Savon seutukaava. Ehdotus 14.6.1¬993.A:8 Lähetäänpäs käymään taululla. Satu Syrjälä: sosiaalityönsuuntautumisvaihtoehdon pro gradututkielma,Tampereen yliopisto 1993A:9 Lineaarikiihdyttimen sijaintipaikkatutkimus Pohjois-Savon alueellaA:10 Pohjois-Savon kalastusmatkailu 2000A:11 Pohjois-Savon kehittämisohjelma 1995-1999A:12 Kyläkauppa muuttuu - Kyläkauppiaan oheislukemistoA:13 Kirkollisiin rakennuksiin ja alueisiin liittyvät uhkatekijätPohjois-SavossaA:15 Pohjois-Savon 6-ohjelma 1995-1999A:16 Pohjois-Savon 5b-ohjelma 1995-1999A:17 Alueellinen kehittäminen yrittäjyyden ja omatoimisuudenedistäjänä SavossaA:18 Sisä-Savon seutukaava. Ehdotus 9.6.1997.A:19 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2020A:20 Koillis-Savon seutukaavaA:21 Pohjois-Savon kehittämisohjelma 1998-2000A:22 Varkauden seudun pohjoisosan seutukaavan muutos,LeppävirtaA:23 Korjataan yhdessä - Pohjois-Savon asuntokannankorjaustoiminnan edistämisprojektin loppuraporttiA:24 Pohjois-Savon elintarvikealan kehittämisohjelma v.2000-2006A:25 Pohjois-Savon Maakuntakuvatutkimus 2000A:26 Pohjois-Savo vuonna 2000 – nykytilanne ja aiempienmaakuntasuunnitelmien tavoitteiden toteutuminenA:27 Pohjois-Savon matkailustrategia 2001-2006A:28 Pohjois-Savon hyvinvointiklusteri – TOIMINTAOHJEL-MA 2002-2006A:29 Pohjois-Savon ICT-yritysten toimintaympäristöA:30 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma v. 2020A:31 Sisä-Savon seutukaavaA:32 Pohjois-Savon kulttuuriklusterin käynnistämisselvitysA:33 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2003-2006A:34 PUHTAASTI PARASTA! Pohjois-Savon elintarvikealankehittämisohjelma2003-2010A:35 Euroopan unionin laajentumisen taloudelliset vaikutuksetja sen tarjoamatliiketoimintamahdollisuudet Suomen pk-yrityksilleA:36 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallienvaikutuksetA:37 Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemallienpalveluverkkoselvitysA:38 Kuopion seudun maakuntakaava – rakennevaihtoehtojenliikennejärjestelmätja niiden vertailuA:39 Pohjois-Savon tietoyhteiskuntastrategiaA:40 Pohjois-Savon kulttuuriklusterin kehittämisohjelmaA:41 Kuopion seudun maakuntakaava, yhdistelmärakennemallinvaikutuksetA:42 Ylä-Savon seudun maakuntakaavaA:43 Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksiA:44 Kuopion seudun maakuntakaavaA:45 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 203030A:46 Pohjois-Savon kulttuuristrategiaA:47 Paikoillanne. Valmiina . . .A:48 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2007-2010A:49 Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko 2006.Maakuntakaavan palveluselvitys.A:50 Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko.Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet.A:51 Opetustoimen arviointiryhmän LOPPURAPORTTIA:52 Leppävirran pohjoisosan VT5:n maakuntakaava. Ehdotus28.5.2007.A:53 Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointiryhmän LOPPU-RAPORTTIA:54 Pohjois-Savon matkailustrategia 2007 – 2013Sarja BB:1 Pohjois-Savon Liiton kuntainliittosuunnitelma 1991-95,toimintasuunnitelma 1991 ja talousarvio 1991B:2 Pohjois-Savon Liiton kuntainliittosuunnitelma 1992-96,toimintasuunnitelma 1992 ja talousarvio 1992B:3 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1991B:4 Pohjois-Savon lähiajan kehitysnäkymät 1991B:5 Maakunnallisen kehittämisrahan seurantaraportti vuosilta1989-91B:6 Pohjois-Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1991B:7 Pohjois-Savon Liiton kuntainliittosuunnitelma 1993-97,toimintasuunnitelma 1993 ja talousarvio 1993B:8 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1992B:9 Pohjois-Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1992B:10 Maakuntien ja kuntien muuttuva asema eurooppalaisessayhteydessä - vaikutuksia Pohjois-SavoonB:11 Kuntayhtymäsuunnitelma 1994-98, toimintasuunnitelmaja talousarvio 1994B:12 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1993B:13 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 1993B:14 Pohjois-Savon liiton kuntayhtymäsuunnitelma 1995-1999, toimintasuunnitelma 1995 ja talousarvio 1995B:15 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1994B:16 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1994B:17 Savon Liiton kuntayhtymäsuunnitelma 1996-2000,toimintasuunnitelma ja talousarvio 1996B:18 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1995B:19 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1995B:20 Savon Liiton toimintasuunnitelma 1997, talousarvio1997 ja taloussuunnitelma 1997-1999B:21 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1996B:22 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1996B:23 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1996,B:24 Maakuntarahan seurantaraportti 1994B:25 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1995B:26 Maakunnallisen kehittämisrahaston seurantaraporttivuosilta 1989-1995B:27 Savon Liiton toimintasuunnitelma 1998, taloussuunnitelma1998-2000, talousarvio 1998B:28 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1997B:29 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1997B:30 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1997B:31 Toiminta- ja taloussuunnitelmia 1999-2001 sekä talousarvio1999B:32 Pohjois-Savon kehitykseen vaikuttavat sektoripolitiikatja aluekehityspolitiikka sekä alueen taloussosiaalinen tilaB:33 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1998B:34 Savon Liiton toimintakertomus vuodelta 1998B:35 Työvoimatarpeen ja ammatillisen koulutuksen kohtaaminenPohjois-Savossa 1998-1999, Faktat ja visiot -loppuraporttiB:36 Osaaminen ja koulutustarve Pohjois-Savon yrityksissäja toimipaikoissa

B:37 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1998B:38 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2000 sekä taloussuunnitelma2001 - 2002B:39 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 1999B:40 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 1999B:41 Pohjois-Savon väliaikainen ammattikorkeakoulu –kokeilusta vakinaiseksi ammattikorkeakouluksiB:42 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 1999B:43 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma 2001 sekätalousarvion 2001 puitteetB:44 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 2000B:45 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2000B:46 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 2000B:47 Maakunnallisen kehittämisrahaston seurantaraporttivuosilta 1996-2000B:48 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2002 sekä taloussuunnitelma 2003-2004B:49 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2001B:50 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti 2001B:51 Pohjois-Savon toimipaikkarekisteri 2001B:52 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2003 sekä taloussuunnitelma 2004-2005B:53 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2002B:54 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2004 sekä taloussuunnitelma 2005-2006B:55 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2003B:56 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2005 sekä taloussuunnitelma 2006-2007B:57 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2004B:58 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2006 sekä taloussuunnitelma 2007-2008B:59 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaTOTSU 2006-2007B:60 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2005B:61 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2007 sekä taloussuunnitelma 2008-2009B:62 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaTOTSU 2007-2008B:63 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2006B:64 Pohjois-Savon liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio2008 sekä taloussuunnitelma 2009-2010ISBN 952-5188-77-6ISSN 1238-638331