Näin Vaasassa tehdään sähkömiehiä - Vaasan Sähkö Oy

PÄÄKIRJOITUSSähkölämmitysvainon kohteenaKuva: Studio AlfaYmpäristöministeri nosti kaapista vanhan luurangon taaskerran kolisteltavaksi: ”sähkölämmitykselle harkitaan erillistäveroa”. Edellisellä kerralla vastaavan keskustelun taustallaoli kahden valtionyhtiön ylläpitämä öljyn ja sähkönvälinen keinotekoinen maaottelu lämmitysmarkkinoista,joka on nyt vuosia ollut pimennossa Nesteen ja ImatranVoiman fuusioiduttua Fortumiksi.Keskustelun avauksen ajankohta on hämmästyttävä.Ympäristöministeri itsekin perusteli veroa sähkölämmityksensuurella osuudella Suomen hiilidioksidipäästöistä, joilletämän vuoden alusta alkaen tuli rankka lisävero päästökaupanalkamisen muodossa. Toisin sanoen sähkölämmityksenlisävero on itse asiassa juuri astunut voimaan.Ennestään sähköä rasittaa sähkövero, josta kotitaloudetjoutuvat lisäksi maksamaan arvonlisäveron. Sähköäostaessaan asiakas todellakin joutuu maksamaan veroasiitä, että maksaa veroa.Sähkölämmityksen kilpailukyky muodostuu helppohoitoisuudesta,vaivattomuudesta ja helposta säädettävyydestä,jolloin oheiskustannusten määrä on pieni. Useissakaukolämpöverkon ulkopuolisissa kohteissa sähkölämmityson ominaisuuksiensa vuoksi ainoa varteenotettavalämmitysmuoto.Jos sähkölämmityksen osuus korvataan muilla lämmöntuotantomuodoilla, päästöjä syntyy todennäköisesti entistäenemmän. Tuolloin vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla tuotettulämmityssähkö on korvattava polttamalla jotain, jolloinaina syntyy hiilidioksidipäästöjä (oheinen Timo Mikamanpiirros). Yöllä kulutetusta sähköstä lämmityssähkön osuuson erityisen suuri. Tämä pienentää sähkön tuotannonvuorokausisäädön tarvetta, mikä säästää kustannuksia jajatkaa voimalaitosten elinikää.Ympäristöministeriön ideaa ei paljoa lievennä se, ettäuusi vero kohdennettaisiin vain uusiin sähkölämmitystalouksiin.Voidaan kysyä, onko perustuslain mukaista joutua maksamaansähkölämmitysveroa myös siitä sähköstä, joka käytetäänmuuhun kuin lämmitykseen. Tuntuu muutoinkinkovasti omituiselta, jos jonkun hyödykkeen hinta riippuisisiitä, kuka sen ostaa.Teknisesti ongelman voisi kiertää asentamalla kaksi mittaria- toisen lämmityssähkölle ja toisen muulle sähkölle.Käytännössä tämä ei ole terveeseen yhteiskuntaan soveltuvaratkaisu.Kun vielä lopuksi otetaan puheeksi mahdollisen sähkölämmitysveronkohdentuminen ennen kaikkea hajaasutusalueidenmaksettavaksi, niin eiköhän tästä aiheestataas päästä pelkällä keskustelulla eteenpäin.Aurinkoisia kevätpäiviä toivottaenHannu LinnatoimitusjohtajaCopyright Timo Mikama by arrangement with Tekniikka & Talous.3nette 1/2005

”KWH Pipe onainut muoviputkienvalmistaja, joka toimiikolmella mantereella.”Yhtiö on toiminut alusta asti monella alalla: se valmistimm. naisten vaatteita ja harjoitti turkistarhausta.Onpa yhtiö toiminut kirjapainoalallakin.Runsaasti yhteistyötä Vaasan Sähkön kanssaKWH Pipe aloitti kaukolämpöputkien valmistuksenvuonna 1974, ja tuotekehitystä on tehty yhdessä VaasanSähkön kanssa. Vaasan Sähkö ostaa kaukolämpöputkensapääsääntöisesti KWH Pipelta.– Meillä on ollut useita kehityshankkeita; mm. ensimmäisetkaksiputkielementit asennettiin yhdessä VaasanSähkön kanssa, Kuivalainen kertoo. Kaksiputki-elementissämeno- ja paluuvesiputket ovat samassa suojakuoressa.KWH-yhtymä OyKWH-yhtymä on kansainvälinen ja monipuolinenteollisuuskonserni, joka valmistaamuovituotteita ja hiomatarvikkeita ja tarjoaalogistiikka-alan palveluja.Yhtymä muodostuu neljästä itsenäisestä alakonsernista:KWH Pipe, KWH Mirka, KWH Plastja KWH Logistics. Yhtymään kuuluu lisäksiliikekehitysryhmä KWH Invest.KWH Pipen liikevaihto oli vuonna 2004noin 210 miljoonaa euroa.KWH Pipe työllistää lähes puolet kokoyhtymän työntekijöistä.Vuonna 2004 Pipen työntekijämäärä oli noin1 250. Vaasassa työskentelee noin 400 työntekijääja toimihenkilöä.KWH Pipe myy kaukolämpöputkia Ruotsiin melkein yhtäpaljon kuin Suomeen. Kaukolämpöputkia menee myös mm.Venäjälle ja Baltian maihin, johtaja Pekka Kuivalainen kertoo.KWH Pipen Suomen pääkonttori sijaitseeVaasassa.5nette 1/2005

Latva-Rannan perhe vaihtoi modeeminNette KotikaistaanVaasalainen Latva-Rannan perhe luki lehdestä joulukuussa,että oma sähköyhtiö ryhtyy kauppaamaan myös kiinteitälaajakaistayhteyksiä. Pienen pohdinnan ja hintavertailunjälkeen hidas modeemiyhteys vaihtui nopeaan Nette Kotikaistaan.Marita ja Jari Latva-Rannan perheessä siirryttiin internet-aikaanrunsas vuosi sitten, kun kotiin hankittiinmodeemiyhteys. Eniten netissä surffailevat perheen11- ja 8-vuotiaat tytöt Anniina ja Pauliina. Heidänsuosikkisivujaan ovat mm. Barbie- ja Witch-sivut.– Sivujen latautuminen modeemilla kesti usein hyvinkauan, koska tyttöjen suosimilla sivuilla on paljonkuvia. Joskus yhteyttä ei saanut ollenkaan, Marita-äitikertoo.Kun Marita luki joulukuussa lehdestä, että VaasanSähkö ryhtyy myymään myös laajakaistayhteyksiä, päätösmodeemista luopumisesta syntyi nopeasti.– Vaasan Sähkö tuntuu luotettavalta palveluntarjoajalta,ja Nette-lehdessä ollut tarjous oli houkutteleva.Tarjouksen mukaan ei tarvinnut maksaa 60 euronhintaista avausmaksua, jos tilauksen teki 28. tammikuutamennessä. Latva-Rannan perheen päätökseenvaikutti erityisesti se, että liittymän mukana saa myöspalomuurin ja sähköpostiliikennettä valvovan postivahdin.– Se on hyvä, ettei niitä tarvitse hankkia erikseen.Uusi yhteys heti käyttökunnossaLatva-Rannan kotiin asennettiin edullisempi NetteKotikaista -vaihtoehto, yhteys, jonka nopeus on 512kilobittiä sekunnissa. Se maksaa 25 euroa kuukaudessa.Marita laskee, että internet-maksuihin meni aikaisemminkeskimäärin 15 euroa kuukaudessa.– Maksu on pysynyt niin matalana, koska olemmerajoittaneet aika paljon internetin käyttöä. Vaikkamaksu nyt hiukan nousee, on mukavaa, kun ei tarvitseenää samalla tavalla miettiä, kauanko nettiyhteyttämalttaa pitää auki. Sekin on ihanaa, että puhelinlinjaon vapaana puheluja varten.Uusi liittymä saatiin käyttöön nopeasti. Reilun viikonkuluttua tilauksesta tytöt istuvat jo tietokoneenääressä pelaamassa pelejä.– Palvelu oli todella nopeaa, eikä meidän tarvinnut”Eniten netissäsurffailevat perheen11- ja 8-vuotiaat tytötAnniina ja Pauliina.”tehdä itse mitään. Asentajatuli ja laittoi kaiken valmiiksi.Ei mennyt tuntiakaan, kunnettiin jo pääsi, Marita kehuu.Seuraavat samassa kerrostalossaasuvat saavat omat Nette-liittymänsä vielänopeammin kuin Latva-Rannat – parissa päivässä–, sillä nyt uuden poliisitalon naapurustossa sijaitsevaantaloon on asennettu yhteydet valmiiksi.Internetistä hyötyä läksyjen teossa– Kyllähän tuo internet on tullut jäädäkseen, Jari Latva-Ranta toteaa. Internetistä on hänen mielestään hyötyäetenkin jälkikasvulle. Jo nyt Tiku- ja Taku-gerbiilienomistajat etsivät internetistä lemmikkeihinsä ja harrastukseensaratsastukseen liittyvää tietoa. Internetistäon hyötyä myös koulutehtävien teossa.Vanhemmat aikovat jatkossakin valvoa tyttöjen tietokoneenja internetin käyttöä tarkasti.– Ei siinä ole mitään järkeä, jos siellä ruvetaan tuntikausiaviettämään. Tämänikäisten tyttöjen kuuluuvielä leikkiä, vanhemmat sanovat.7nette 1/2005

Melkein 70 vuottailman sähköäTeksti Anne KytöläKuvat Mikko LehtimäkiAune Yrjänäinen on asunut Sundomin Långskärissä 69 vuotta ilman sähköä.Koti on lämmennyt puilla, ja valoa antavat kaasulamppu ja aurinkoenergiallatoimiva valaisin. Helmikuussa taloon asennettiin sähköt.Aune Yrjänäinen asuu lapsuudenkodissaanSundomin Långskärissä, noin 25kilometrin päässä Vaasan keskustasta.Mökki on Aunen lapsuudenkoti. Rakennuksenvanhin osa on aikoinaan palvellutkalastajien tupana.Aune on kouluaikaa lukuun ottamattaasunut mökissä koko ikänsä. KoskaAunen lapsuudessa ei ollut koulukyytejä,koulua oli helpompi käydä, kun muuttiSundomin kylään. Ensin Aune asui mökissävanhempiensa, sitten aviomiehensäkanssa. Aviomiehen kuoltua hän on ollutkohta jo 30 vuotta yksin.– Minulla oli koira, mutta se kuoli viimekesänä, Aune kertoo. Ajatus talvestailman 15 vuotta kaverina ollutta Donnaatuntui pahalta, ja Aune päätti muuttaatalvikuukausiksi Sundomin kylään. Jo tammikuussahän palasi kotiin, tutuille poluille,omiin askareisiinsa.– En oikein viihtynyt siellä. Kotona onenemmän puuhaa.Aune kalastaa talvisin verkoilla – niidenkokeminen onnistuu jäältä käsin yksinkin,ja vaikka talvi on ollut leuto,Aunen rannassa on ollut jäätä 30 senttimetrinpaksuudelta. Kesäisin kalastaminenon vaikeampaa, kun ei ole kaveriahoitamaan airoja. Pieni vene odottaa siltirannassa kesäkalastusta.Puuhaa riittää myös polttopuidenpilkkomisessa. Nuorena Aune kulki metsätöissäyhdessä miehensä kanssa. Isopuuarha ja kasvihuone teettävät kosoltitöitä kesäisin.– Kohta on taimien kasvatusaika käsillä,Aune sanoo. Aune kulki kylällä aikaisemminmopolla, mutta kyllästyi, kunjoutui muutaman kerran työntämään reissuunuuvahtaneen mopon takaisin kotiin.Nykyään Aune taittaa kauppareissut 15kilometrin päähän Sundomin kauppaantaksilla.Kun Aune palasi tammikuussa kotiin,tyhjillään ollut talo tuntui kylmältä ja kalsealta,joten pitkään mielessä ollut ajatuskypsyi päätökseksi, ja Aune päätti viimeinliittyä Vaasan Sähkön asiakkaaksi.– Pohdin sitä jo viime talvena, kun naapureinaolevat huvila-asukkaat tilasivatsähköt mökeilleen. Silloin olin kuitenkinsitä mieltä, että olen jo liian vanha.Sähkö tulee Aunen kotiin nimenomaanlämmöntuojaksi. Sähkö pitää jatkossa talossaperuslämmön, vaikka emäntä muuttaisikinkylmimmän talven ajaksi muualle.Haastattelupäivänä Sähkön miehet saivatsähkölinjan valmiiksi ja mittarikeskuk-Nils Pada asentaa mittauskeskuksenAune Yrjänäisen liiterin seinään.sen paikoilleen. Kunhan sähkömies onsaanut asennustyöt tehtyä talon sisällä,syrjäisessä Långskärin mökissä koittaahistoriallinen päivä: valot syttyvät sähkökatkaisimestaja Aune siirtyy – monenmielestä – nykyaikaan.Talon asukas ei itse ole vielä kovin vakuuttunutsähkön tarpeellisuudesta eikäaio ryhtyä hankkimaan kovasti sähkövempaimia.Hän ei ole niin varma, tarvitaankopiharakennuksissakaan valoa taimökkiin ulkovaloja.Valaisimetkin ovat valitsematta, muttatuvan pöydällä on paksu pinkka valaisinmallejaesitteleviä kirjoja. Sen Auneon päättänyt, että vanha pallokupuinenkaasulamppu saa joka tapauksessa jäädäpaikoilleen. Mökin päädyssä on myösaurinkopaneeli, joka lataa akut ja antaavirtaa tuvan kattolampulle, matkatelevisiolleja kännykälle.8nette 1/2005

Teksti Anne KytöläKuvat Mikko LehtimäkiSähköstäSähköala tarvitsee monenlaisiatekijöitä. Nette tutustui tuleviinsähkö-, elektroniikka- ja automaatioasentajiinVaasan ammattiopistossa.ammattiKolmannen vuosikurssin sähköasentajaopiskelijatKalle Karvinen, Jarno Mannila,Mikko Bäck ja Toni Hirvonen viimeistelevätkahta oppilastyönä rakennettuataloa Orrenmäenkadulla, Metsäkallionalueella. Tammikuinen pakkaspäivä onkirpakan aurinkoinen; juuri sellainenkuin talvipäivän tuleekin olla.– Tämä talvi on ollut helppo rakentajille.Hanskoja tarvittiin ensimmäisenkerran vasta marraskuussa, poikien opettajaPentti Toivonen kertoo.Vaasan ammattiopiston rakennus-,sähkö- ja lvi-alan opiskelijat rakentavatMetsäkallioon kaikkiaan kymmenen keltatiilistäomakotitaloa.Kaksi taloista on valmiina, ja kaksiseuraavaa ehtii muuttokuntoon jouluksi.Lopuissa riittää muutamaksi vuodeksiurakkaa tuleville opiskelijoille. Muurausjamaalaustöitä lukuun ottamatta talotrakentuvat oppilasvoimin. >>”Alalla on töitäeikä palkkakaanole huono.”Sähköasentajaksi keväällä valmistuva KalleKarvinen asensi, kytki ja testasi päättötyönäänhälytysjärjestelmän helmikuussa valmistuneeseentaloon.9nette 1/2005

Vaasan ammattiopiston rakentamiin taloihin tehdään yleiskaapelointieli kaikkiin huoneisiin vedetään johdot televisiota, puhelintaja tietokonetta varten. Kuvassa Toni Hirvonen ja Kalle Karvinen.Taru Rantala ja Johnny Martin tekevätkytkentöjä lähestymiskytkimeen.>>Tänä keväänä sähköasentajiksi valmistuvat pojat ovattehneet sähköllä lämpenevien talojen sähkötyöt: vetäneetmaakaapelit, asentaneet sähkökiukaat ja muutsähkölaitteet, pistorasiat ja valaisimet, kytkeneet hälytysjärjestelmät.Talon teknisentilan seinällä ja katossa kulkeevalkoisia johtoja leveänä raitana,siististi vieri vieressä.– Taloon on tehty yleiskaapelointi,eli joka huoneeseen onvedetty johdot televisiota, puhelintaja tietokonetta varten, pojatselittävät.– Joo, lukeminen ei kauheasti kiinnosta, mutta Amison kyllä yllättänyt myönteisesti. Kolmessa vuodessaon oppinut paljon, Mikko Bäck lisää.Sähköasentajaksi valmistava sähkö- ja energiatekniikankoulutusohjelma on poikienmielestä ammattiopiston mielenkiintoisinlinja.– Joka päivä oppii jotakin uutta,ja työ on monipuolista, Toni Hirvonentoteaa.Hyvältä tuntuu myös se, että alallaon töitä eikä palkkakaan ole huono.Töissä pääseeylittämään itsensäNuoret miehet ovat valinneet sähköasentajan uran,koska he haluavat tehdä töitä käsillään.– Käytännön työ on sitä, missä pääsee ylittämäänitsensä, Kalle Karvinen sanoo.Parturi-kampaajastaelektroniikka-asentajaksiAmmattiopistoon teknisiä aineita opiskelemaan tulleetopiskelijat lukevat ensin syksyn yhdessä perusopintoja.Joulun jälkeen jokainen valitsee oman alansa jokoauto-, metalli- tai sähköosastolta. Vaasan ammatti-10nette 1/2005

opiston sähköosastolta valmistuu sähköasentajienlisäksi elektroniikka-asentajiaja automaatioasentajia.24-vuotias Mirka Vähäkangas on päättötyötävaille valmis parturi-kampaaja.Hän on aikaisemmin opiskellut myös vaatetusalaa.Nyt tyttö pakertaa kuitenkinpiirilevyjen parissa, ja valmistuu keväälläelektroniikka-asentajaksi.– Vaihdoin alaa, koska olen aina ollutkiinnostunut elektroniikasta ja automaatiosta.Pidän siitä, että tässä saa tehdäkäsillä monia erilaisia töitä. Se on oikeastaansama juttu kampaajallakin: jokainenasiakas on erilainen, Mirka vertaa.Hän aikoo suorittaa loppuun vielä parturiopinnotkin,mutta uskoo uran löytyvänsähköalalta.– Tällä alalla on töitä. Työpaikan saantion kiinni vain omasta innosta.Vaasan seudulla elektroniikka-asentajiatyöllistävät mm. ABB, Enics ja Vacon.Työhön kuuluu kokoonpanoa, testaustasekä korjaus- ja huoltotöitä. Elektroniikka-asentajanperustaitoihin kuuluu myösesimerkiksi tietokoneen kokoaminen.Opettaja Kari Välimäki ei käytä opetuksessajuurikaan kirjoja, koska elektroniikanja tietotekniikan alalla tieto vanheneenopeasti.– Pistän nuoret tekemään ja selvittämäänasioita itse. Se on paras tapa oppia.Automaatioasentajapistää robotit töihinAutomaatioasennuksen luokassa tulevatautomaatioasentajat ovat kumartuneet harmaidenmuovikoteloiden ylle. Taru Rantalaja Johnny Martin kertovat tekevänsäkytkentöjä lähestymiskytkimeen. Lyhyestisanottuna automaatioasentaja pyrkii”Käytännöntyö on sitä,missä pääseeylittämään itsensä.”siihen, että laite tai robotti tekee halututtoiminnot automaattisesti. Tähän päästäänkytkemällä johdot kytkentäkaavionmukaisesti. Opettaja Kari Helanderinmukaan mielenkiintoisimpaan vaiheeseenpäästään silloin, kun kaikki ei menesuunnitelmien mukaan.– Vianhaku on opettavaisinta hommaa,hän toteaa.Automaatioasentajan työ vaatii tarkkuuttaja sorminäppäryyttä.– Tämä on tosi kiinnostavaa, Taru toteaa.Hän uskoo valmistuttuaan löytävänsätöitä helposti, sillä ensi kesäksikin onjo alan kesätyöpaikka tiedossa ABB:llä.Mirka Vähäkangas ja Miika Hallikastutkivat Miikan päättötyönään tekemäämurtohälytintä.11nette 1/2005

Sven Lundström ja Jani Heikkilä pitävät tilannekatsauksen Kapteeninkadunasennustyömaalla. Työt sujuvat piirustusten mukaan.Sven Lundström ja Klaus Nikko tutkivat Nälkälinnanlämmityslaitteita. Kaukolämpöasentajakäy uusien kaukolämpöasiakkaiden kanssa läpikaukolämpöön liittyviä asioita käyttöönottoopastuksenyhteydessä.tikoulusta 1984 valmistunut Sven ontehnyt monenlaisia töitä Suomessa jaulkomailla.– Olin 90-luvun puolivälissä kolmevuotta Yhdysvalloissa motelliyrittäjänä.Vaasan Sähkön työntekijä Svenistätuli 1999, mutta kolmisen vuotta sittenhän lähti vielä pariksi vuodeksi töihinNorjaan.– Se oli opintomatka: tein putkihitsaus-ja teräsrakennetöitä monissa eripaikoissa, mm. kalankäsittelylaitoksillaja öljynjalostamoilla. Siinä oppi omaaloitteisuutta.Kaukolämpöasentajan tutkinnon Svensuoritti muutama vuosi sitten Hyvinkäällä.Suunnitelmissa on vielä kaukolämpöyliasentajantutkinto, mutta aikatauluon avoin. Raippaluodosta ostetussavanhassa maalaistalossa riittää urakkaajoksikin aikaa.Kaukolämpöasentajan työ sopii Svenille,joka tarttuu mielellään moneen erilaiseenpuuhaan. Kaikki työpäivät ovaterilaisia ja tehtävät monipuolisia. Päiviinmahtuu mm. suunnittelua, asiakastapaamisiaja asiakasneuvontaa, tarvikkeidenhankkimista, mittarien vaihtoja.– Viihdyn työssäni tosi hyvin. Se on tärkeää,koska ihminen viettää suuren osanelämästään töissä, Sven pohtii.Nälkälinnakinlämpenee kaukolämmölläHaastattelupäivän ohjelmaan kuuluumyös käynti paikassa, jota vaasalaisetkutsuvat Nälkälinnaksi. Nälkälinna japihapiirin renkitupa rakennettiin aikoinaanperheellisten aliupseerien kodiksi.Entisistä kasarmialueen rakennuksistaon muodostettu asunto-osakeyhtiö, janeljä perhettä remontoi niitä kodikseen.Nälkälinna ja tontille rakennetut uudisrakennuksetliitetään kaukolämpöverkkoon.– Kaukolämpö on minun mielestänikaupunkialueella ainoa oikea vaihtoehto,Klaus Nikko, yksi tulevista asukkaistasanoo. Nikko arvostaa kaukolämmönhuolettomuutta ja luotettavuutta. Muunlaisetlämmitysratkaisut tulisivat Nälkälinnassaliian kalliiksikin, sillä lämmitettäviäkuutioita on huikeasti enemmänkuin omakotitalossa. Päärakennuksenhuonekorkeus on 3,5 metriä ja huoneitaon kolmessa kerroksessa.Virtausmittarin vaihto on rutiinityötä. Lämmönvaihtimenkautta kiertävän kaukolämpövedenmäärää rekisteröivä mittari kuluu ajan myötäja markkinoille tulee myös uusia malleja, joitavaihdetaan vanhojen tilalle.Kaukolämpö lyhyesti2 317 asiakastaVerkostoa 170 kmUutta verkostoa rakennetaan vuosittain 2-3 km.Kaukolämpöön liittyy 30–40 uuttaasiakasta vuodessa.Kaukolämpöyksikössä työskentelee noin40 henkilöä.Suurin osa Vaasan kiinteistöistä lämpeneekaukolämmöllä.13nette 1/2005

TESTI >>Johanna Rajamäki, suunnitteluinsinööriVaasan Sähkön sähkönsiirtoyksiköstä, arvostaasilitysraudassa selkeitä ja helposti luettavia säätömerkintöjä.Silitysraudassa on hyvä olla myössumutussuutin, jotta ei tarvitse käyttää erillistäsuihkupulloa. – Kosteutta ei saisi olla silti liikaa,Johanna sanoo. Jos vettä tupsahtaa pohjanhöyryaukoista liikaa yhteen paikkaan, arkaanvaatteeseen voi jäädä läikkiä.Halvallakin saahyvän höyrysilitysraudanHöyrysilitysrautojen hinnat vaihtelevat paljon,alle 20 eurosta yli sataan euroon. Hinta ei ainakerro laadusta, sillä testin mukaan halpa rautasilitti yhtä hyvin kuin kallis.Teksti Anne KytöläKuva Mikko LehtimäkiTuotekuvat valmistajienja maahantuojienLähde: Kuluttajalehti6/2004Nette poimi testiin ne Kuluttajalehdessä 6/2004 testatuthöyrysilitysraudat, joita oli vaasalaisten liikkeidenhyllyillä tammi-helmikuussa, kun hintatiedot kerättiin.Työtehoseuran toteuttamassa testissä oli mukanakaikkiaan 12 silitysrautaa. Jotakin silitysrautojen mallienkirjosta kertoo se, että vain neljää testissä mukanaollutta mallia löytyi Vaasasta, vaikka liikkeissä toki olirunsaasti erilaisia höyrysilitysrautoja.Silitysrautojen hinta vaihtelee yhtä paljon kuinmallitkin. Testin halvin silitysrauta maksoi maahantuojanviime kesänä ilmoittaman hinnan mukaan 26euroa ja kallein 115 euroa. Ääripäitä edustavat silitysraudatolivat molemmat Rowenta-merkkisiä, jamielenkiintoista oli se, ettei kalliimpi Rowenta DX9100 yltänyt parempiin suorituksiin kuin halvempikilpakumppaninsa Rowenta DM 112. KalliimmanRowentan höyrynmuodostus tuomittiin itse asiassatestin surkeimmaksi, ja se sai arvosanaksi vain 1,5.Arvosteluasteikko oli 1 – 5.Testin halvimman silitysraudan hinta-laatusuhde olikintestin paras. Sen höyrynmuodostus oli testin parastatasoa (5), ja muutkin testatut ominaisuudet tasaisenhyviä (3 – 3,5). Voikin miettiä, miksi silitysraudastapitäisi maksaa enemmän, jos halvemmallakin saa hyvän.Kalliimman Rowentan puolustukseksi on kerrottava,että sen ja Braun SI 6250:n sekä Bosch TDA8306:n silitystulokset arvioitiin testin parhaimmiksi(3,5). Silitysajasta annettu arvosana 2,5 viestii siitä,että hyvä tulos saavutettiin ajan kustannuksella. Parhaimpaansilitystulokseen yltäneistä silitysraudoistaoli Vaasassa myynnissä vain Braun SI 6250.Testin silitysrautojen tasaisuudesta kertoo se, ettäkokonaisarvosana oli suurimmalla osalla täsmälleensama: 3,5. Neljä silitysrautaa sai kokonaisarvosanaksikolmosen.Mitä testattiin?Testissä mitattiin höyrysilitysrautojen suorituskykyä.Ammattisilittäjät silittivät erilaisia tekstiilejä niin kauan,ettei silitystulos enää parantunut. Tulosta arvioitiinsilitykseen kuluneella ajalla ja silitystuloksen laadulla.Höyrynmuodostusta arvioitiin periaatteella: mitäenemmän höyryä, sitä parempi. Testissä tutkittiin myös,pysyykö höyryn määrä riittävän suurena 250 tunnin ajan,joka vastaa kahden vuoden käyttöä. Parhaiten höyrytestinläpäisivät Rowenta DM 112 ja Philips GC 2105.14nette 1/2005

MistäVaasan Sähkönsähkö on tehty?Ydinvoima42,2 %Fossiilisetenergianlähteet38,1 %MaakaasuKivihiiliTurveÖljyUusiutuvatenergianlähteet19,7 %Vesi- jatuulivoimaPuupolttoaineitaUusiutuvatjätepolttoaineetVaasan Sähkön myymän sähköenergiantuotantorakenne muuttui vuoden 2005 alussamerkittävästi. Muutokset johtuvat osaksi Norjastasaatavasta vesivoimasta, osaksi vuodenalussa alkaneesta Euroopan unionin sisäisestäpäästökaupasta.Vaasan Sähkön myymä sähkö on entistä ympäristöystävällisempää Norjan vesivoimanansiosta. Norjasta saatava vesivoima lisää Vaasan Sähkön myymän sähkönympäristöystävällisyyttä, energiapäällikkö Seppo Pajukoski ja sähkökaupan asiantuntijaJari Hovila kertovat.Vaasan Sähkön myymän sähkön ympäristöystävällisyyslisääntyy Norjasta saatavan vesivoiman ansiosta.Vaasan Sähkö saa Etelä-Pohjanmaan Voiman suurimpanaosakkeenomistajana käyttöönsä Ranan vesivoimalaitoksellatuotettavaa sähköä, kun EPV vuokraaosan vesivoimalaitoksen tuotantokapasiteetista seuraavien15 vuoden ajan.Norjan vesivoiman ansiosta uusiutuvien energialähteidenosuus sähköntuotannossa kasvaa ja fossiilistenenergialähteiden käyttöä voidaan vähentää.– Fossiilisten energialähteiden osuuden pieneneminenon ympäristön kannalta positiivista, sillä hiilidioksidipäästötvähenevät, energiapäällikkö SeppoPajukoski sanoo.Uusiutuvilla energialähteillä on tähän asti tuotettunoin 4 prosenttia sähköstä. Nyt uusiutuvien energialähteidenosuus on lähes 20 prosenttia. Fossiilistenenergialähteiden osuus taas pienenee noin 38 prosenttiin.Maakaasulla, kivihiilellä, turpeella ja öljyllätuotetun sähkön osuus oli vielä viime vuonna runsaat53 prosenttia.16nette 1/2005

NETTE UUTISETVaasan Sähkön myymästä sähköenergiastamerkittävä osa tehdään ydinvoimalla.Sen osuus on runsaat 42 prosenttia.Kivihiilestä ja muista fossiilisista energialähteistäei voida Pajukosken mukaanSuomessa kokonaan luopua, koska saatavillaei ole riittävästi muita, korvaaviaenergianlähteitä. Vaasassa kivihiilenkäyttö on myös kannattavaa, koska hiilivoidaan kuljettaa kaupunkiin meritse.Hiilen tuottama energia hyödynnetäänVaasassa tarkoin: sähkön lisäksi Vaskiluodonyhteistuotantovoimalassa tuotetaanlämpöä kaukolämpöasiakkaille.Seinäjoen voimalaitoksella sähköä jalämpöä syntyy turpeesta, joka on tuottamiensahiilidioksidipäästöjen takiasamanlaisessa huonossa maineessa kuinkivihiili.– Turpeella tuotettu sähkö on kuitenkinalueellisesti tärkeää, sillä sekä voimalaitosettä turpeen nosto ja kuljetustyöllistävät paljon ihmisiä Seinäjoen seudulla,Pajukoski huomauttaa.Vuoden alussa alkanut päästökauppakinvaikuttaa sähköntuotantoon. Se onPajukosken mukaan vähentänyt kokomaassa sähkön tuottamista fossiilisillapolttoaineilla.Päästökauppa liittyy Kioton ilmastosopimukseen,jonka tavoitteena on vähentääteollisuusmaiden kasvihuonepäästöjä.Päästökauppajärjestelmää sovelletaan alkuvaiheessavain hiilidioksidipäästöihin,vaikka Kioton sopimus koskee kaikkiaankuutta kasvihuonekaasua.Käytännössä päästökauppa tarkoittaasitä, että Kioton ilmastosopimuksenhyväksyneiden maiden teollisuus- ja sähköntuotantolaitoksetsaavat ilmaiseksitietyn määrän päästöoikeuksia. Jos ilmaisetoikeudet eivät riitä, joutuu laitosostamaan niitä sellaiselta toimijalta, jollapäästöoikeuksia on jäänyt käyttämättä.– Tuotantoa hillitään ja päästölupiasäästellään tässä vaiheessa, koska ne ovatkauppatavaraa, sähkökaupan asiantuntijaJari Hovila selittää. Hovila ja Pajukoskivastaavat yhdessä Vaasan Sähkössäsähköenergian ostamisesta.Vaasan Sähkö on tähän asti myynytsähköä paitsi omille asiakkailleen, myössähköpörssissä, mutta päästökaupan jaalentuneiden markkinahintojen takiasähköä tuotetaan tänä vuonna hiukanvähemmän kuin aikaisemmin.Hoida sähkö- ja lämpöasiatverkossaRekisteröidy Online-palvelun käyttäjäksiRekisteröitymällä Vaasan Sähkön Online-palvelun käyttäjäksi voit hoitaa kaikkisähköön ja kaukolämpöön liittyvät asiasi internetissä silloin kun sinulle parhaitensopii. Verkossa voit tehdä sähkösopimuksen, maksaa energialaskusi ja tarkastellaaiempia laskujasi, ilmoittaa mittarilukemat, tehdä muuttoilmoituksen ja päivittääyhteystietosi.Joulukuun aikana palvelun käyttäjiksi rekisteröityneiden kesken arvottiin viisirannekelloa. Onni suosi arvonnassa seuraavia henkilöitä: Annemari PulkkinenVaasa, Ture Rönnlund Maalahti, Pekka Kero Vaasa, Ahti Kinnari Vaasa ja SamiRiippi Vaasa. Kellot on toimitettu voittajille.Online-palveluun rekisteröidyt osoitteessa: www.vaasansahko.fiAsiakkaat tyytyväisiäVaasan Sähkön toimintaanVaasan Sähkö osallistui viime syksynä sähköyhtiöiden palvelututkimukseen, jokaselvitti yhtiöiden asiakaspalvelun laatua ja onnistumista. Tutkimuksessa selvitettiinyksityisasiakkaiden mielikuvaa omasta sähköyhtiöstään ja mitattiin asiakastyytyväisyyttä.Asiakastyytyväisyyttä kuvataan tutkimuksessa palveluindeksillä, joka laskettiintutkimuksen eri kysymyksistä. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy, jasiihen osallistui 34 sähköyhtiötä.Tutkimus osoitti, että Vaasan Sähkön asiakkaat luottavat sähköyhtiöönsä.Kun sähköyhtiöt laitettiin paremmuusjärjestykseen palveluindeksien perusteella,Vaasan Sähkö sijoittui yhdeksänneksi luvulla 89,08. Kaikkien sähköyhtiöidenpalveluindeksien keskiarvo oli 87,45. Vaasan Sähkö on parantanut sijoitustaan,sillä vuonna 2002 toteutetussa tutkimuksessa yhtiö oli sijalla 26.Verkkourakointiyksikköurakoi FortumilleVerkkourakointiyksikkö rakentaa kevään aikana 20 kV johtolähdöt Pjelaxin110 kV sähköasemalle Närpiöön. Urakkaan kuuluu kuusi lähtöä, kaikkiaan noin2,5 kilometriä maakaapeli- ja 2,2 kilometriä avojohtoverkkoa sekä 10 erotinasemaa.Yksikön johtaja Kyösti Salon mukaan urakka on merkittävä askel yksiköntaipaleella, koska strategiansa mukaisesti yksikkö etsii töitä myös Vaasan Sähkönjakelualueen ulkopuolelta.17nette 1/2005

NETTE OPASTAA18nette 1/2005

NETTE RISTIKKO19nette 1/2005