Miksi säännellään?

Miksi säännellään?• Markkinoiden hinnoilla on kolme tärkeää toisiinsa liittyvää tehtävää, jotkamahdollistavat sekasorron välttämisen:• hinta välittää informaatiota• hinta toimii kannustimena• hinta määrää tulonjakoaTäydellinen ja epätäydellinen kilpailu• Markkinoilla, joissa on paljon myyjiä ja ostajia, jokainen tietää, että hänenpäätöksellään ei ole vaikutusta markkinoiden kokonaistilaan. Esim. torimyynti ja osto• Sanotaan, että markkinoilla hinnat ovat annettuja• Täydellisen kilpailun markkinoilla markkinavoimat, hyödykkeen kysyntä ja tarjonta,määräävät hinnan. Yksittäiset myyjät tai ostajat eivät tee lainkaanhinnoittelupäätöksiä eivätkä siis vaikuta hintaan.• Erotuksena täydellisestä kilpailusta vallitsee kaikilla sellaisilla markkinoilla, joilla jokuyksittäinen ostaja tai myyjä vaikuttaa hintaan tai suoraan asettaa sen,epätäydellinen kilpailu.• Muutamilla markkinoilla on vain yksi tarjoaja: monopoli (Alko)• Toisinaan tarjoajia on muutama: oligopoli (Nokia, Motorola,… tai sanomalehdet(tosin ovat alueellisesti lähellä monopolia)) Lapin kansa ja Karjalainen eivät ”taistele”samoista asiakkaista• Todellisuudessa epätäydellisen kilpailun markkinat hallitsevat• Toisaalta täydellisen kilpailun markkinat ovat helpompi analysoida ja tarjoavat hyvänmittapuun muiden markkinoiden arvioimiselle.

Täydellisen kilpailun ehdot: yksittäinen ostaja taimyyjä ei voi vaikuttaa markkinahintaan.Täydellisessä kilpailussa seuraavat ehdot tuleetoteutua:• Ostajia ja myyjiä on riittävän monta ja kunkinmarkkinaosuus on riittävän pieni• Kaikkien tuottamat hyödykkeet ovat samanlaisia.• Vallitsee täydellinen tietämys hyödykkeidenominaisuuksista• Markkinoille on vapaa pääsy ja niiltä voi poistuavapaasti sekä hyödykkeen tuottamisoikeutta eiole mitenkään rajoitettu.• transaktiokustannukset ovat nolla• yksityiset hyödyt ja haitat vastaavatyhteiskunnan hyötyjä ja haittoja

Kuinka hyvin hyödykemarkkinat toimivat?Markkinoiden vahvat puolet:• Markkinat kannustavat tuottajia tuottamaan hyödykkeitä, joita kuluttajathaluavat• Markkinat kannustavat hankkimaan hiukkoja taitoja• Erityisen niukkojen hyödykkeiden ja tuotantotekijöiden hinnat ovat korkeita,mikä kannustaa niiden säästämiseen• Markkinoiden toimintaan sisältyy valinnan vapautta• Markkinoiden kautta talousyksiköt saavat tietoa paikallisista oloista, mikäolisi muuten vaikeaaMarkkinoiden heikkoudet:• Markkinat antavat rikkaille enemmän hyödykkeitä ja valinnan vapautta kuinköyhille• Säätelemättömät markkinat voivat olla epävakaat ja johtaa suuriinsuhdannevaihteluihin, inflaatioon ja työttömyyteen: riskinkaihtajuus• Epätäydellisen kilpailun vallitessa tuottajat voivat korottaa hintoja jarajoittaa tuotantoa• Markkinoilla tehtävät ostot ja myynnit eivät useinkaan ota huomioonulkoisvaikutuksia• Markkinat eivät voi huolehtia esimerkiksi järjestys- ja turvallisuuspalveluistamm. hintojen perimisen vaikeuden takia• Kuluttajan preferenssit saattavat olla tuottajien mainonnan avulla luotuja• Markkinat voivat olla kovin riippuvaisia ailahtelevista odotuksista

• Kuluttajan ja tuottajan ylijäämä• Kysyntä hintatasolla• Kysyntä maksuhalukkuutena• Aleneva rajahyöty merkitsee, ettäkuluttajan maksuhalukkuus laskeehyödykemäärän kasvaessa• Kuluttajat maksavat markkinoillatuotteista määrän P*Q, mutta itseasiassa he olisivat valmiitamaksamaan enemmänkin• He olisivat halukkaita maksamaanalueen 0P1EQ verran• Kuluttajan ylijäämä kertoo, kuinkapaljon kuluttajat hyötyvätvaihdannasta• Tuottajan ylijäämä kertoo, kuinkapaljon yritys saa verrattuna milläse olisi ollut halukas myymään• Ylijäämän käsitteillä voidaanosoittaa, että kysyntä- jatarjontakäyrien määräämällämarkkinahinnalla tapahtuva vaihtojohtaa suurimaan mahdolliseenhyvinvointiin.• Vaihdanta siis lisää tehokkuuttaAnalyysi muutoksessa kuluttajanylijäämässäAnalyysi yrityksen tarjonnasta jatuottajan ylijäämästäYhteiskunnan ylijäämä

• Markkinahäiriöt• Julkisen vallan interventiotatarvitaan markkinoilla, koskamarkkinoilla ei saavutetaparasta mahdollista tilaa:taloudessa resurssit eivätjakaannu kaikkientehokkaimmalla tavalla sanotaan, että markkinoillaesiintyy markkinahäiriöitä• Markkinahäiriöidenesiintyessä, joitakin tuotteitakulutetaan liikaa ja toisia liianvähän.• Jossakin tapauksessaongelmana on markkinoidenpuuttuminen kokonaan:kuluttaja ei voi ostaa puhdastailmaa tai rauhaa markkinoilta• Oikeudenmukaisuusongelmana• Julkisen vallan interventio

Sääntelyn syitä• Monopoli ja luonnollinen monopoli• Wind fall –voitto (ylivoitto)• Ulkoisvaikutukset• Informaation epätäydellisyys• Palveluiden jatkuvuus ja saatavuus• Julkishyödyke• Erisuuri neuvotteluvoima• Niukkuus• Tulonjako ja sosiaalipolitiikka• Rationalisointi ja koordinointi

Monopoli ja luonnollinen monopoli• Monopoli tilanteessa markkinoilla toimii ainoastaan yksi tuottaja• Yksittäinen myyjä hallitsee koko markkinoita• Tuotteet, joita myydään ovat uniikkeja, ja tuotteille ei löydy läheisiäsubstituuttituotteita• Markkinoille tulemisen ja poistumisen esteet ovat suuria toisille yrityksille• Yritys tuottaa määrän Q, missä rajatulo MR eli viimeisen tuotteen myynninlisäyksestä saatu lisätulo on sama kuin viimeisen tuotteen tuottamisenrajakustannukset MC• Tulos on sama sekä täyden kilpailun että monopoli markkinoilla.• Kun markkinoilla on vain yksi tarjoaja, se voi määrätä markkinahinnan• Jos monopoli tunteen markkinoiden kysyntäkäyrän, se voi näin ollen valita itselleensopivimman hintatason• Samoin kuin täydellisen kilpailun markkinoilla, myös monopoliyritys maksimoivoittoaan tuottamalla määrän, jolla rajakustannus (MC) on yhtä suuri kuin rajatulo(MR). (Lyhyellä aikavälillä SMC ja pitkällä LMC)• Mutta kun täydellisen kilpailun yritykselle myyntihinta ja rajatulo olivat yhtä suuret,monopolille rajatulo on myyntihintaa pienempi• Monopoli kohtaa koko markkinoiden kysyntäkäyrän, joka on alaspäin laskeva• Kun monopoli haluaa lisätä myyntiään, sen tulee alentaa hintaa: myynnin lisääminenlaskee jokaisesta hyödykkeestä saatua hintaa• Mitä joustamattomampi kysyntä sitä enemmän hinnan tulee laskea, jos halutaanlisätä myyntiä

• Vieressä oleva kuvio osoittaa, ettämonopolin tuotoksen määrä saadaanselville rajatulon MR jarajakustannusten MC yhtäsuuruudenmukaan• Mikäli hinta kattaa keskimääräisetkokonaiskustannukset, monopolituottaa voittoa (monopolivoittoa)• Täydellisen kilpailun markkinoilla yritystoimii hinnan ottajana, mutta monopolitoimii hinnan asettajana• Monopoli asettaa hinnan P, joka onsuurempi kuin rajakustannukset• Täydellisen kilpailun markkinoilla hintaoli aina rajakustannusten suuruinen• Monopolivoimaa voidaan mitatahinnan ja rajakustannusten välisenäerotuksena:• Esim Lerner indeksi: (P-MC)/P ,• Missä L on indeksi, P on yrityksenvoittoa maksimoiva hinta ja MC ontuotannon rajakustannus voittoamaksimoivan tuotannon tasolla.• Kun yrityksellä on hinnoittelussaanmarkkinavoimaa, niin hintataso voittoamaksimoitaessa voi olla suurempi kuinrajakustannuksetMCPACACMR=MCMRMonopolivoitto on alueen (P-AC)*Q1 suuruinenD

Monopolin tehottomuus• Verrataan monopolin hinnoittelua jatäydellisen kilpailun markkinoita• Verrattuna täydelliseen kilpailun tilanteeseenmonopoli nostaa hintoja ja vähentäätuotantoa• Monopoli on vähemmän tehokasmarkkinamuoto kuin täydellinen kilpailu• Markkinahäiriö estää, joitakin hyötymästävaihdannasta•Kysyntäkäyrä osoittaa kuluttajanmaksuhalukkuuden tietystä tuotteesta• Kuluttajan ylijäämä on maksuhalukkuuden jamaksettavan hinnan erotus• Täydellisen kilpailun tilanteessa tuotteentuottamisen kustannukset ovat samoja kuinkuluttajien maksuhalukkuus viimeisestätuotteesta• Monopolitilanteessa viimeisen myydyntuotteen tuottamisen rajakustannukset ovatpienemmät kuin kuluttajien maksuhalukkuusviimeisestä tuotteesta• Monopolin aiheuttama hyvinvointitappio(deadweight loss) mittaa tappiotaallokatiivisen tehokkuuden vähenemisestä:siis kuluttajien hyvinvointitappion ja tuottajanvoiton erotusta, kun tuotannon määrä on alletehokkaan tason

Luonnollinen monopoli• Luonnollinen monopoli on monopolin erityistapaus• Erityispiirteenä ovat suuret kiinteät kustannukset verrattuna muuttuviinkustannuksiin: rautatie, sillat, moottoritie• Suuret kiinteät kustannukset johtavat siihen, että keskimääräisetkustannukset (AC) ovat suuria pienillä tuotannon määrillä laskevattuotannon kasvaessa• Kysymys:– Säänteleekö viranomainen yrityksen toimintaa vai ei?– Jos sääntelee, miten?• Neljä vaihtoehtoa• Annetaan toimia vapaasti voiton maksimointi• Nollavoitto: pakotetaan myymään tuotteita keskimääräisten kustannustenmukaan• Pakotetaan tuottajan hinnoittelemaan rajakustannusten perusteella yritystekee tappiota• Tuotetaan palvelu ilmaiseksi yhteiskunnan varoin

Ansioton arvonnousu (Windfallprofits)• Yritys saattaa saada ansiotonta arvonnousua, jos se esimerkiksi löytäärikkaan mineraaliesiintymän ja sen vuoksi yritys pystyy tuottamaan esim.metalleja muita halvemmalla (myy kuitenkin markkinahintaan)• Sääntelyn tavoitteena on siirtää osa voitoista veronmaksajille ja antaaveronmaksajien tai julkisen viranomaisen saada osansa voitoista.• Sääntelypaine on suurimmillaan, silloin kun ansioton arvon nousu on tullutsattumalta eikä esimerkiksi investointien ja tutkimuksen kautta.• Muuten kannustimet voiton tavoittelulle vähenisivät.• Esimerkki Suomesta: Päästökauppajärjestelmä on nostanut sähkön hintaa.Hiilidioksidipäästöistä maksettavat oikeudet nostavat kivihiilellä tuotettavansähkön hintaa. Tämä on osoittautunut onnenpotkuksi ydin- ja vesivoimantuottajille, koska niiden tuotantokustannukset eivät ole kasvaneet, muttasähkön hinta kylläkin (markkinoilla on yksi hinta riippumatta tuotannosta).• Huom. Esimerkiksi täydellisen kilpailun tilanteessa kenenkään ei kannatamyydä markkinahintaa halvemmalla

• Ulkoisvaikutus on tuotannon tai kulutuksensivuvaikutus, josta ei suoriteta maksua• Esimerkiksi yritys ei huomioi tuotannossaanja hinnoittelussaan aiheuttamiaansaastehaittoja (negatiivinen ulkoishaitta)• Rikollinen ei ota huomioon, että rikollinentoiminta aiheuttaa haittaa myös muillekinkuin pelkälle uhrille: pelko, potentiaalisetuhrit alkavat suojautumaan enemmänrikollisuudelta: rahalliset ja ajallisetkustannukset• Esimerkki positiivinen ulkoishyödystä onkoulutus: koulutus ei ainoastaan lisääkoulutetun hyvinvointia, vaan myös muidenkansalaisten: koulutettu maksaa veroja, luotoiminnallaan uusia työpaikkoja• Terveydenhuolto luo myös positiivisiaulkoishyötyjä: rokotuskampanja suojaarokotettuja, mutta samalla estää heitälevittämästä tauteja muille• Markkinahinnat eivät ota huomioon yrityksenaiheuttamia haittoja kolmansille osapuolille:esim. yhteiskunnallinen rajakustannus(MSC) > yksityinen rajakustannus (PMC)• Sanotaan, että markkinat eivät toimitehokkaasti, koska osapuolet eivät otahuomioon kaikkia kustannuksia, joita heaiheuttavatUlkoisvaikutuksetD = MSBQ* QMSCPMC

• Esimerkiksi verottamalla tuotantoasaadaan pienennettyä tuotannonmäärää• Esimerkki: Asetetaan saastuttajallevero jokaisesta myydystä tuotteesta• Yritys siirtää veron suoraan hintaan.Hinnalla P2 (P0 + vero) syntyytarjonnan ylijäämä.• Kuluttajat sopeuttavat kulutustaan,markkinahinnaksi muodostuu P1 (P1-P0 < vero) ja kulutus on Q1• Kuluttajien ylijäämä pienenee alueenP0P1E1E0 verran• Tuottajien ylijäämä pienenee alueesta0P0E0 alueeseen 0P3A• Julkinen valta saa tuloina alueenP3P1E1A verran• Verotus aiheuttaa yhteiskunnallahyvinvointitappiota alueen AE1E0verran. Ainakin tämän verran tulisiympäristön tilan parantua, jotta verotusolisi tehokasta.• Se, miten veron kohtaanto jakautuukuluttajien ja tuottajien kesken, riippuukysynnän ja tarjonnan hintajoustoista.Mitä joustamattomampi kysyntä, sitäsuuremman osan verosta maksavatkuluttajat.

Informaation epätäydellisyys• Täydellisessä kilpailussa tuli seuraavan ehdon toteutua: ”Vallitseetäydellinen tietämys hyödykkeiden ominaisuuksista”• Kuluttajansuojalaki 2 LUKU: Markkinoinnin sääntely• ”Markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muutoinkuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä.• Markkinointia, joka ei sisällä kuluttajien terveyden tai taloudellisenturvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja, on aina pidettäväsopimattomana.”Vajavaisen informaation merkitys• Täydellisen kilpailun markkinoiden olettamuksiin kuuluu täydellinen jailmainen informaatio hyödykkeistä ja niiden ominaisuuksista,preferensseistä ja tuotantotekniikoista.• Tosiasiassa markkinaosapuolten täytyy käyttää rahaa sopivienhyödykkeiden etsimiseen ja niiden ominaisuuksien selvittämiseen.• Taloudellinen valintatilanne: Kuinka paljon aikaa, vaivaa ja rahaa kannattaasijoittaa informaation etsimiseen?• Informaation etsintäkustannukset ovat kaikkea muuta kuin nolla.

Markkinat ovat kehittäneet monia ratkaisuja informaatioongelmiin:• yritykset välittävät kuvaa tuotteidensa laadusta markkinoinnilla jaantamalla takuita• Myyjät pyrkivät luomaan uskottavuutta ja hyvää mainetta• Tuotemerkeillä on tässä tärkeä merkitys• Työmarkkinoilla, missä työnantaja ei voi tuntea työnhakijanominaisuuksia, heitä valitaan sellaisten ominaisuuksien perusteella,joilla ei ole suoraa merkitystä työtehtävälle. Esim. tutkinnonsuorittaminen kuvaa yleisesti motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä. Entämaistereiden ylituotanto?• Huom: vaara tilastolliseen syrjintään.• Vakuutusmarkkinoiden informaatio-ongelma ratkaistaan esimerkiksitutkimalla vakuutettavat kohteet (terveystarkastukset),kannustamalla tiettyyn käyttäytymiseen (alennuksettupakoimattomalle) ja rankaisemalla väärästä käyttäytymisestä(omavastuu, bonusjärjestelmä).• Luonnollisesti solmittavat sopimukset ovat usein varsinyksityiskohtaisia, niissä määritellään tarkasti, milloin korvausmaksetaan, milloin taas ei ja miten vahinko on todettava.• Prosessioikeus ja prekluusiouhka

• Vajavainen ja epäsymmetrinen informaatio tuottaa kuitenkin suuriaongelmia markkinoilla.• Informaatio voikin usein olla tyypillinen julkishyödyke. Asettamallastandardeja ja testaamalla tuotteita julkinen valta tuottaa tietojahyödykkeiden ominaisuuksista.• Lainsäädäntö taas estää ja rajoittaa huonolaatuisten hyödykkeidenkauppaa.Esimerkiksi työturvallisuuteen ja siitä vakuuttamiseen liittyy erilaisiainformaation puutteellisuuden tapauksia.• 1) Työntekijät eivät osaa arvioida työhön liittyviä riskejä ja omiamahdollisuuksiaan vaikuttaa niihin.• 2) Työnantajien on vaikea havainnoida, mikä on yksittäisen työntekijänriskialttius onnettomuudelle. Lisäksi oikeusviranomaisten on vaikea havaitatyöntekijän varovaisuutta ja turvallisuuden huomioimista onnettomuudensattuessa.• 3) Vakuutusyhtiöiden on vaikea havaita yksittäisen yrityksen ja työntekijänriskialttiutta ja onnettomuuksien laajuutta.• 4) Työntekijät eivät osaa arvioida pystyvätkö yritykset maksamaanvahingonkorvauksia onnettomuuden sattuessa ja pystytäänkö edesvahingon aiheuttajaa tunnistamaan. Esimerkiksi vaarallisten aineidentapauksissa tautien aiheuttajaa ei osata aina tunnistaa ja sairaus voi puhjetavasta useiden vuosien jälkeen altistumisesta ja silloin vastuullista yritys eivälttämättä toimi enää markkinoilla.

Esimerkki informaatiosta (ja sen sääntelystä) ja siitä, pitääkö informaatiotapaljastaa esim. kauppatilanteessa• Täydellisesti toimivilla markkinoilla oletetaan olevan täydellinen informaatio.Voisi olettaa, että taloustieteellisesti olisi aina perusteltua, ettämarkkinaosapuolet paljastaisivat kaiken informaation vapaaehtoisesti, jottamarkkinoiden toiminta olisi mahdollisimman täydellistä. Asia ei olekuitenkaan näin yksinkertainen.• Taloustieteessä informaatio luokitellaan joko a) yhteiskunnallisestiarvokkaaksi informaatioksi (socially valuable information) ja b) puhtaastivarallisuutta jakavaksi informaatioksi (purely distributive information)• Taloustiede: puhtaasti jakava informaatio pitää paljastaa jayhteiskunnallisesti tuottavaa ei ole pakko paljastaa!• Vrt. esim. oikeudenkäynti ja prosessisäännökset: informaatio onpaljastettava ennen oikeudenkäyntiä ja uutta infoa ei saa tuoda enääoikeudenkäyntiin.• Lehmän myynti (kuuluisa Sherwood vs. Walker tapaus). Myyjä tarjoaalehmäänsä myytäväksi (lihoiksi) uskoen lehmän poikimiskyvyttömäksi.Kuitenkin 10 % lehmistä paljastuukin lisääntymiskykyiseksi ennen kuinteurastaja ehtii toimia (jolloin uusi omistaja käyttää lehmäänsä poikimiseeneikä pistä lihoiksi). Kuitenkaan myyjä tai ostaja ei tee toimenpiteitä tilanteentunnistamiseksi. Eli info paljastuu vasta myynnin jälkeen, mutta ennenteuraaksi joutumista.

• Poikimiskykyisen lehmän arvoon 1000 € (arvokkaampivasikoiden tuottajana kuinlihana) ja poikimiskyvyttömänlehmän arvo on vastaavasti100 €. Lehmän odotettu hintaon 10 %*1000 € + 90 %*100 €= 190 €.• Mitä oikeus tekeetapauksessa, jossa myyjävaatii sopimuksen purkamistakohtuuttomuuteen vetoamalla,kun lehmä osoittautuupoikimiskelpoiseksi• Vieressä oleva taulukkokuvaa tilannetta. Jos oikeuspitää sopimuksen voimassa ostaja saa 810 € wind fall –voittoa, jos lehmä onpoikimiskykyinen ja 90tappiota, jos ei ole. Myyjä saavastaavasti 190 euroa jokatilanteessa.Tila Ostajalle arvo Myyjälle arvo YhteiskunnallinenarvoLisääntymiskykyinen 1000 €-190 €=810 € 190 € 1000 €Lisääntymiskyvytön 100 €-190 €=-90 € 190 € 100 €Odotettu arvo 10 %*810 € - 90%*90 € = 0 €.190 € 10 %*1000 € + 90%*100 € = 190 €.

• Oletetaan, että oikeusperuuttaakin kaupan. Allaoleva taulukko kuvaatilannetta. Ostaja ei ole valmismaksamaan lehmästä kuin100 €, koska hän joutuisiperuuttamaan kaupattilanteessa, jossa lehmäosoittautuu poikimiskykyiseksi ostajan odotettu hyöty onnolla. Myyjä saa vastaavastierisuuruisen hyödyn riippuensiitä, onko lehmäpoikimiskykyinen vai ei.Odotettu hyöty myyjälle on 190€. oikeudenpäätös jakaavarallisuutta myyjän ja ostajankesken, mutta ei luo lisäarvoamarkkinoilla. edellisenperusteella emme voisuositella jompaakumpaavaihtoehtoa yhteiskunnassaTila Ostajalle arvo Myyjälle arvo YhteiskunnallinenarvoLisääntymiskykyinen 0 € 1000 € 1000 €Lisääntymiskyvytön 100 € - 100€ 100 € 100 €Odotettu arvo 0 € 10 %*1000 € + 90%*100 € = 190 €.10 %*1000 € + 90%*100 € = 190 €.

• Muutetaan esimerkkiä hieman. Oletetaan, että ostaja voi saada selvillelehmän tyypin varmuudella käyttämällä 50 € testaamiseen ennen ostamista(voi opetella esim. taidon, jolla voi arvioida asiana). Myyjä ei tiedätestaamisesta mitään.• Voisi kuvitella, että investointi olisi yhteiskunnan kannalta hyvä asia.• Oletetaan, että oikeus pitää kaupan voimassa tilanteessa, jossa lehmä onpoikimiskykyinen (eli oikeus ei vaadi informaation paljastamista). Jos lehmäon poikimiskykyinen, ostaja saa 810 euron tuoton 50 euron investoinnille.Vastaavasti, jos lehmä on poikimiskyvytön, ostaja ei osta. Ostajan odotettuvoitto investoinnin seurauksena• 10%*810 +90%(0) – 50 = 31 € on positiivinen eli kannattaa investoida• Huomaa, että ostajan voitto on tässä tapauksessa jakavaa koska info eimuuta lehmän käyttökohdetta, ainoastaan jakaa uudelleen voittoja• Myyjälle tuotto on 190 € tilanteessa, jossa lehmä on poikimiskykyinen ja 100€ jos ei (koska ei mene kaupaksi). Myyjän odotettu voitto on10%*190€+90€*100 = 109 €• Yhteiskunnallinen arvo kaupasta on 140 €, mikä on 50 € vähemmän kuintilanteessa, jossa investointeja ei tehty. investointi on yhteiskunnankannalta haitallista, koska se ei luo lisäarvoa. kun informaatio onainoastaan jakavaa, oikeuden tulisi vaatia yksityisen informaationpaljastamista ei olisi kannustinta hankki ko. informaatiota

• Muutetaan tilannetta hieman. Oletetaan,että informaatio lehmän tilasta ei tuletietoon, jollei ostaja investoi 50 € asianselvittämiseen. Eli jos ostaja ei investoi, hänostaa lehmän 100 eurolla ja teurastaa sen.• Oletetaan, että ostaja investoi 50 euroa jaoikeus pitää voimassa kaupan. Alla olevataulukko kertoo tilanteesta.• Ostaja tekee investoinnin, koska se onkannattava hänelle, mutta toisin kuinaiemmin, se on myös yhteiskunnankannalta kannattava. Investoinnin ansiostalehmän arvo yhteiskunnassa on 140 € jailman investointia ainoastaan 100 €. Syyerotukselle on siinä, että investoinninansiosta lehmän käyttökohde voi muuttua.Ostajan intressit ovat samansuuntaiset kuinyhteiskunnan intressit.• Aikaisemmassa esimerkissä informaatio olisitullut joka tapauksessa julkiseksi, investointiainoastaan nopeutti sitä (ja loijakovaikutuksen osapuolten välillä).• Nyt oikeuden tulisi pitää voimassa sopimus,koska muuten osapuolilla ei olisi kannustintahankkia informaatiota, joka auttaakäyttämään kohdetta kaikkein tehokkaimmin kun informaatio on yhteiskunnallisestiarvokasta, oikeuden ei tulisi pakottaainformaation paljastamista.Tila Ostajalle arvo Myyjälle arvo YhteiskunnallinenarvoLisääntymiskykyinen 1000 €-100€ -100 € 950 €50€=850 €Lisääntymiskyvytön 100 €-100 €- 50€ =- 100 € - 50 €- 50 €Odotettu arvo 10 %*850 € + 90%*(-50) € = 40 €.100 € 140 € (vrt 100 €)

Transaktiokustannukset• Transaktiokustannukset voidaan määritellä kahdesta näkökulmasta: yritysten ja yhteiskunnan.• Yrityksen näkökulmasta transaktiokustannukset voidaan kääntää liiketoimintakustannuksiksi taioikeustoimikustannuksiksi.• oikeustoimikustannukset nostavat esille kustannusten ja kustannusvaikutusten laajenemisenyksittäisen oikeustoimen ja sen osapuolten ulkopuolelle (oikeusjärjestelmään jatäytäntöönpanokoneistoon sidoksissa olevat kustannukset).• Ennakolliset transaktiokustannukset– etsintäkustannukset: potentiaalisten sopimuskumppaneiden tai asiakkaiden etsimisestä ja löytämisestäsyntyviä kustannuksia– sopimuskustannukset: sopimusneuvotteluista ja sopimuksen laatimisesta aiheutuvia kustannuksia– valvonta- ja turvaamiskustannukset: sopimuksen toteuttamisesta ja sopimusvelvoitteiden täyttämistävarmistavista toimista aiheutuvat kustannukset• Jälkikäteiset transaktiokustannukset– virhesuorituskustannukset: kun sopimuksen mukainen suoritus ei toteudu edellytetyllä tavalla (tavarassavirhe, myyjä viivästyy suorituksessaan)– tinkimiskustannukset: kun osapuolet pyrkivät yhteistyössä korjaamaan tai minimoimaan virhesuorituksenvaikutuksia (neuvottelut virheen korjaamisesta tai korvaavasta suorituksesta)– järjestelmäkustannukset: koostuu niistä mekanismeista, joiden kautta tai välityksellä sopimusriidatratkaistaan (tuomioistuinjärjestelmä, välimiesmenettely)– täytäntöönpanokustannukset: aiheutuvat valvonta- ja turvaamistoimien tai mekanismien täytäntöönpanosta(ulosmittaus, konkurssimenettely)• Yhteiskunnan näkökulmasta transaktiokustannukset voidaan kääntää vaihdannan kustannuksiksi• Yritystoiminnan organisoitumisesta aiheutuvat kustannukset. Näihin voi vaikuttaa erilaisillalainsäädännöllisillä, taloudellisilla ja myös yritystasoisilla ratkaisuilla• Kustannukset oikeuksien voimaan saattamisesta, oikeuksien sisällön sääntelystä ja oikeuksienvoimassapysymisen suojaamisessa Järjestyneen vaihdannan edellytysten turvaamisestaaiheutuvat kustannukset

Jatkuvuus ja palveluiden saatavuus• Esimerkiksi katkokset sähkönjakelussa aiheuttavat haittaa yrityksille jakuluttajille• Esimerkiksi joidenkin työntekijöiden lakkoaikana työntekijä puoli turvaaminimipalvelun (esim. lääkärit, poliisit, sairaanhoitajat)• Joissakin olosuhteissa markkinat eivät tarjoa yhteiskunnallisesti haluttuamäärää tai saatavuutta jotakin palvelua.• Yritykset saattavat ainoastaan kuoria ”kerman” päältä eli tuottaa ainoastaansilloin kun se on kannattavinta• Esimerkkinä käykööt hajaseutualueiden linja-autovuorot.• Yhteiskunta tukee linja-auto yhtiöitä, jotta ne ajaisivat myös sellaisiavuoroja, joilla kysyntää on vähän. Mutta ne, jotka sitä kysyvät tarvitsevatpalvelua paljon. Samoin esimerkiksi poliisien olemassa olo on koettu niintärkeäksi, että palvelun tuottamista ei ole jätetty yritysten varaan.• Vaikka työntekijöillä on periaatteessa Suomessa lakkovapaus, on sitärajoitettu lailla. Työrauhavelvollisuus tarkoittaa sitä, että työntekijäpuolella eiole oikeutta lakkoon, joka kohdistuu voimassa olevaantyöehtosopimukseen.• Lakkoon ryhtyvillä on myös ennakkoilmoitusvelvollisuus.• Ilmoitusvelvollisuus takaa sen, että työntekijä puolella on mahdollistaneuvotella kiistanalaisista kysymyksistä sekä valmistella yritystä tulevaalakkoa varten.

Julkishyödykkeet• Julkishyödykkeitä markkinateivät yksinkertaisesti pystytuottamaan (optimaalistamäärää).• Julkishyödykkeillä on kaksiominaisuutta.• Yksi lisäkuluttaja ei kasvatalainkaan tuotantokustannuksia,ja on vaikea estää ketäänkuluttamasta hyödykettä(esimerkkinä turvallisuus).• Toisaalta on vaikea sulkeaketään tuotetun turvanulkopuolelle. Esimerkiksiruuhkaantumattomat kadut jamaantiet ovat tyypillisiäjulkishyödykkeitä.HyödykelajitKuluvuusEi-kuluvuusSuljettavuusMarkkinahyödyke: ruoka,auto, taloSilta, moottoritie (lähelläluonnollista monopolia:tietullit)Ei-suljettavuusLuonnon resurssit,luonnonsuojelualue(yhteisresurssit)Julkishyödyke: majakka,puolustusvoimat, kaunismaisema

• Julkishyödykkeet sopivat markkinoille huonosti niiden hinnoittelunvaikeuden vuoksi. Jos rajakustannus on nolla, normaali sääntörajakustannushinnoittelusta ei voi päteä.• Jos ketään ei voida sulkea kulutuksen ulkopuolelle, syntyy ns.vapaamatkustaja-ongelma.• Kukin kuluttaja väittää, ettei halua julkishyödykettä luottaen siihen, että muuthaluavat ja että hyödyke on siksi tarjolla myös hänelle. Yksityisillämarkkinoilla hyödykkeen tarjonta jää liian vähäiseksi tai puuttuu kokonaan.• Julkishyödykkeellä on vahva ulkoisvaikutus: sinun ostama ”palvelupuolustusvoimilta” hyödyttää kaikkia kansalaisia koska sinun kokemayksityinen hyöty poikkeaa koko yhteiskunnan kokemasta hyödystä,yksityinen markkina epäonnistuu tuottamaan optimaalisen määrän tiettyäjulkishyödykettä.• Usein käytetty ratkaisu on kattaa julkishyödykkeen tuotantokustannuksetverotuloilla. Valtio pakottaa näin kaikki hyötyjät maksamaanjulkishyödykkeistä.• Julkisen vallan on osattava määrittää optimaalinen taso julkishyödykkeenmäärää.• Julkisvalta voi tuottaa itse julkishyödykkeen (puolustusvoimat) tai ostaajulkishyödykkeen yksityiseltä yritykseltä (esim. katujen kunnossapito)

Miksi julkisesta tuotannosta on alettu luopumaan ja onyksityistetty perinteisiä julkisen sektorin toimia?• Julkisen sektorin tehottomuuden syyt:1) rakenteelliset erot• pehmeä budjettirajoite: tuotannon ei tarvitse olla kannattavaa, koskatappiot voidaan korvata valtion budjetista• voiton maksimoinnin puuttuminen• kilpailun puuttuminen• poliittiset päämäärät: työpaikkojen turvaaminen, panostenhankkiminen oman kunnan alueelta2) yksilöiden erot• kannustinpalkkausjärjestelmän puuttuminen, erottaminen vaikeaa• Työntekijöiden laatu heikompaa• Päämies-agenttiongelma: virkamiesten (agentti) tavoitteena onkasvattaa organisaation kokoa, mikä ei ole välttämättäveronmaksajien/kansalaisten etujen mukaista (päämies)

Erisuuri neuvotteluvoima• Kuluttaja v. yritys, Työntekijä v. työnantaja• työoikeuden lähtökohtia: heikommuusperiaate ja suojeluperiaate• Koska työntekijä katsotaan heikommaksi osapuoleksi kuin työnantaja, niin on katsottuperustelluksi rajoittaa lähtökohtaisesti sopimusvapautta ja säännöstellä työsuhdetta melkovoimakkaasti.• Varsinkin työsuhdetta sisällöllisesti säännöstelevä lainsäädäntö rakentuu työntekijän suojelunperiaatteelle.• PL 18§: Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta• Yhtenä edellytyksenä tehokkaalle ja oikeudenmukaiselle varallisuuden jaolle pidetään, ettätyömarkkinaosapuolilla on riittävästi neuvotteluvoimaa.• Jos neuvotteluvoima on jakautunut epätasaisesti, sääntelyllä voidaan suojella heikompaaosapuolta.• Esimerkiksi työlait ovat pitkälle luotu suojelemaan yksittäistä työntekijää. Samoinammattiyhdistysliikkeet voidaan nähdä vastapainona yrittäjien vahvalle neuvotteluvoimalle (yksilöon heikko, mutta joukko on vahva).• Eräs työntekijöiden neuvotteluvoimaa lisäävä tekijä on lakko-oikeus. Toisaalta esimerkiksivirkamiesten lakko-oikeutta on rajoitettu, koska on katsottu, että palveluiden saatavuus on niintärkeätä.• ”Työsopimuslaissa olevien säännösten keskeisenä oikeuspoliittisena periaatteena on kokotyöoikeudellisen lainsäädännön historian ajan ollut työntekijän suojelun periaate. Suojankannalta tärkeät säännökset on säädetty pakottaviksi siten, että niistä ei voida sopia työntekijänvahingoksi.” HE 157/2000.• Sukupuolisyrjintä: Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saavuttamiseen työelämässä pyritään sekäyhdenvertaisuuden edistämistoimilla että syrjinnän kieltävillä säännöksillä. Yhdenvertaisuuslainsamoin kuin muunkin yhdenvertaisuutta koskevan lainsäädännön tavoitteena on turvata ihmistensamanlainen kohtelu ja estää erilaista kohtelua.

Niukkuus ja säännöstely• Esimerkiksi lakkojen aikana (sota-aikana)julkinen valta voi huolehtia siitä, että tiettyjäperushyödykkeitä on kaikkien saatavillarajoitetusti, eikä siten että markkinat (hinta)määräisivät ketkä tuotteita pystyvät kuluttamaan.• Esim. lintuinfluenssan varalta viranomainen onryhtynyt toimiin hankkiakseen rokotettatarpeellisessa määrin

Sosiaalipolitiikka ja tulojaonoikeudenmukaisuus• Varallisuuden jakaminen oikeuden mukaisesti siten, ettäyhteiskunnallinen hyvinvointi ja varallisuus maksimoituvat on eräsperuste sääntelylle.• Esimerkiksi tulonsiirrot opiskelijoille ja pieni palkkaisille työntekijöilleja työttömyyskorvaus työttömälle ovat eräs sääntelyn muoto.• Tulonsiirrot vaikuttavat yksilön päätökseen osallistua työmarkkinoilleja siten vaikuttavat markkinoiden toimintaan.• Eräs sääntelyn muoto on syrjinnän kieltäminen. ”Syrjintäkielto jatasapuolisuusvelvoite. Työnantajan on työsopimuslain 17 §:n 3momentin mukaan kohdeltava työntekijöitään tasapuolisesti.Työnantaja ei saa asettaa ketään perusteettomasti toisiin nähden eriasemaan syntyperän, uskonnon, iän, poliittisen taiammattiyhdistystoiminnan tai muun näihin verrattavan seikanvuoksi. Eri asemaan asettamiselle pitää olla objektiivisestihyväksyttävä syy, joka voi liittyä esimerkiksi suoritettavan työnluonteeseen liittyviin erityisvaatimuksiin.” HE 157/2000.

Koordinointi ja rationalisointi• Transaktiokustannusten suuruus voi olla peruste julkisen vallanpuuttumiselle markkinoilla ja koordinoimalla markkinoiden toimintaa.• Esim. radiotaajuuksien jakaminen• Työnantajien ja -tekijöiden väliset neuvottelut aiheuttavat kustannuksiakuten informaation hankintakustannukset ja neuvottelukustannukset.• Eräs sääntelyn muoto on, että laissa on asetettu minimioikeudettyöntekijälle.• Samoin työehtosopimuksissa määrätään minimipalkat, lomapäivät,irtisanomisajat yms.• Neuvotteluprosessi on yksinkertaisempi, koska asioista, joista voidaanneuvotella, on rajoitettu.• Työlait sekä ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajien järjestöjen sopimuksethelpottavat, mutta samalla rajoittavat neuvotteluprosessia.• Tarkoituksena sopimusten rationalisoinnissa ja suunnittelussa on vähentääsopimusosapuolten transaktiokustannuksia. Transaktiokustannuksillatarkoitetaan kaikkea sopimuksen tekemiseen ja työntekijän kouluttamiseenliittyviä kustannuksia, joita osapuolet kokevat.

Suunnittelu• Nykyiset sukupolvet eivät välttämättä ota huomioon tarpeellisessa määrintulevien sukupolvien tarpeita tarvitaan sääntelyä tulevia sukupolviavarten• Toisaalta ihmiset ovat valmiita luopumaan osasta nykyistä kulutusta tuleviensukupolvien hyväksi, mikäli muutkin olisivat valmiita niin tekemään Sääntelyä tarvitaan varmistamaan esimerkiksi se, että vapaamatkustajaongelmaei esiintyisi• Esimerkki työmarkkinoilta: Työntekijöiden hyvinvointi riippuu myöstulevaisuudesta. Työntekijät arvostavat työpaikkaa, jossa on pieniirtisanomisriski. Työntekijät ja työnantajat haluavat kehittää ja pitää yllätyökykyä ja työilmapiiriä. Tällaisia asioita säännellään yhteistoimintalaissa.• Yhteistoimintalailla tavoitellaan seuraavia tarkoitusperiä: yrityksen toiminnankehittämistä, työolosuhteiden kehittämistä, työnantajan ja henkilöstönvälisen yhteistoiminnan tehostamista sekä henkilöstön keskinäisenyhteistoiminnan tehostamista (YTL 1§).• Työttömien tukityöllistämisen ja kouluttamisen yhtenä tarkoituksena on olluttyövoiman kouluttaminen vastaamaan muuttuvien taloudellisten rakenteidentarpeita. Esimerkiksi ATK-taitojen parantaminen lisää työttömänmahdollisuuksia työllistymiseen.