Eteläpohjalaisen kulttuurin kansainvälistymisohjelma

4Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South OstrobothniaSISÄLTÖTIIVISTELMÄ1. ESIPUHE .......................................................................................................................................................... 52. JOHDANTO...................................................................................................................................................... 62.1. Maakunnallisen kulttuurin kansainvälistymisohjelman tarpeellisuudesta2.1.1. Ohjelmatyö2.1.2. Ohjelmaraportin sisältö2.1.3. Visio2.2. Kulttuurimaakunta2.3. Maakunnan kansainvälistymistoimenpiteitä2.4. Kulttuuriviennin kansalliset toimet3. ETELÄPOHJALAISEN KULTTUURIN KANSAINVÄLISTYMISEN NYKYTILANNE...........................113.1. Nykytoiminnan kartoitus ja kohdemaat3.2. Resurssien rajallisuus3.3. Kehittämis- ja koulutusorganisaatiot4. KANSAINVÄLISTYMISEN TAVOITTEET TOIMENPIDE-EHDOTUKSINEEN.....................................154.1. Kansainvälistymistoiminnan tavoitteet4.2. Kehittämishaasteet ja toimenpide-ehdotuksia4.2.1. Kulttuuritoimijoiden näkökulmasta4.2.2. Toimintaympäristön näkökulmasta4.3. Toimenpide-ehdotukset kansainvälistymistoiminnan koordinoimiseksi5. TOIMINTAOHJELMA...................................................................................................................................185.1. Toimenpiteet5.2. Kustannusten arviointitaulukko6. KANSAINVÄLISTYMISEN JA OHJELMAN SEURANTA SEKÄ PÄIVITTÄMINEN............................22LÄHTEETLIITTEET- SWOT- Ohjelmatyöhön osallistuneet tahot- Eteläpohjalaisten kuntien ystävyyskunnat- Kyselylomake

Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South Ostrobothnia72.2. KulttuurimaakuntaEtelä-Pohjanmaata on totuttu pitämään rohkeiden, työteliäiden japerinteitä kunnioittavien ihmisten maakuntana. Tarpeen niin vaatiessaon maakunnasta lähdetty kohti uutta elämää vieraalla maalla,valtaosan väestöstä pitäydyttyä totutuissa kuvioissa ja tutuissamaisemissa. Vaikka siirtolaisuus olikin aikanaan aktiivista ja kansainvälisiävaikutteita lipui paluumuuttajien mukana Suomeen, eimaakunta kansainvälistynyt merkittävästi. Eri mantereille levinneistäsukuyhteyksistä johtunee, että eteläpohjalaiset ovat kuitenkin ainaolleet kiinnostuneita muista kulttuureista ja jo vuosikymmenien ajanosallistuneet aktiivisesti kulttuurivaihtoon.Eteläpohjalaiset tunnetaan perinteeseen nojaavista piirteistään.Kansanmusiikki, Jussi-paidat, puukkojunkkarit, eteläpohjalaistenitsellinen maine ja lakeudella seisovat kaks’fooninkiset ovat levinneetnäytelmien, oopperoiden, kirjallisuuden ja nykyelokuvienkin aiheeksi.Mutta mitä eteläpohjalainen kulttuuri on tänään? Onko paikallisuuttatarpeen korostaa ja onko taiteilijan tai taideteoksen alkuperällä ylikansallisuudenaikana alkuunkaan merkitystä? Tarvitseeko eteläpohjalaistakulttuuria viedä muun maailman koettavaksi tai houkutellamuut sitä paikan päälle katsomaan ja kuulemaan?Kiihtyvästi globalisoituvassa maailmassa tuskin voisi käydä kulttuurienvälistä vuoropuhelua, elleivät alueet ominaispiirteineen eroaisitoisistaan ja niiden perinteitä vaalittaisi. Euroopan unioni pyrkiiedistämään yhteistä Euroopan kansalaisuutta sekä eurooppalaisilleyhteiseen kulttuuriperintöön perustuvaa kulttuurialuetta, muttaei ole tekemässä sitä kulttuurien ominaispiirteitä tasapäistämällä.Reiluun 400 miljoonaan euroon budjetoidun Kulttuuri 2007 -ohjelmantavoitteena on edistää kulttuurialalla toimivien henkilöiden liikkuvuutta,teosten, taide- ja kulttuurituotteiden kansainvälistälevitystä sekä kulttuurienvälistä vuoropuhelua.Etelä-Pohjanmaa on vahva kulttuuri-identiteetiltään ja sillä voi katsoaolevan runsaasti tarjottavaa kansainvälisellä kentällä. Alueen korkealaatuinentaide ja kulttuurituotanto ovat sekä perinteestä innoituksensaammentavaa että täysin synty-ympäristöstään riippumatonta.Nykymaakunnan kulttuurin kansainvälisesti tunnetuimpia piirteitäovat Alvar Aallon arkkitehtuuri sekä monet musiikkitapahtumat, jotkahoukuttelevat paikalle ulkomaista yleisöä ja kansainvälistä mediaa.Alueen käsi- ja taideteollisuustoimijoita on astunut menestyksekkäästikansainvälisille markkinoille korkealaatuisine tuotteineen.Vaikka eteläpohjalainen taide ja kulttuurituotteet kaiken kaikkiaanovat saavuttaneet kansallista ja kansainvälistäkin huomiota ja suosiota,ei valtiovalta kulttuuritoimijoiden mukaan noteeraa maakuntientoimijoita riittävästi. Tilastotiedot todistavat samaa: valtion panostuksetalueiden kulttuuripalveluihin ovat Etelä-Pohjanmaan osalta olleetmaan pienimmät asukaslukuun suhteutettuna Ahvenanmaata lukuunottamatta (Tilastokeskus 2000).Eteläpohjalaiset kulttuuritoimijat kokevat olevansa taloudellisestiheikoilla ja etäällä mahdollisista yhteistyökumppaneista. Päästäkseenmukaan valtakunnallisiin vientiverkostoihin ja noustakseen kansainvälisilleareenoille ja markkinoille, on eteläpohjalaistaiteilijoidenverkostoiduttava maakunnallisesti yli sektorirajojen, ylimaakunnallistayhteistyötä unohtamatta.2.3. Maakunnallisia kulttuurin kansainvälistymistoimenpiteitäEtelä-Pohjanmaa ei näyttäydy kovin monikulttuurisena maakuntanauuden vuosituhannen käynnistyttyäkään. Ulkomaalaisväestön ja ulkomaistenmatkailijoiden määrät ovat Etelä-Pohjanmaalla suhteellisestipienimmät muuhun Suomeen verrattuna. (Kulttuuristrategia, s. 30)Kuitenkin myös Etelä-Pohjanmaa tarvitsee maahanmuuttajia kotimaisentyöväestön ikääntymisestä johtuvaa työntekijävajetta täyttämään.Syksyllä 2006 hyväksyttävä maakuntaohjelma määrittelee maakunnantavoittelevan alueelleen 6 000 ulkomaalaista vuoteen 2030 mennessä.Tasaisen tahdin kasvu lisäisi maakunnan ulkomaalaisperäisen väestönmäärää 800:lla vuoteen 2010 mennessä.Valtiosta toiseen siirtyvien ihmisten kotoutuminen uuteen kotimaahankestää vuosia. Maakunnan toimijoiden on ryhdyttävä sektorirajatylittävään yhteistyöhön kotouttamispolitiikkaansa kehittääkseen jahoukutellakseen alueelle niin uusia kansalaisia kuin matkailijoitakin.Panostaminen monikulttuurisen osaamiseen, suvaitsevaisuuskasvatukseen,avoimen ja vastaanottavaisen asenteen omaksumiseen helpottaaniin tulijoita kuin vastaanottajiakin. Kohdemaakunnan kulttuu-Aalto-keskus Seinäjoella on Etelä-Pohjanmaankansainvälisesti tunnetuimpiakohteita.

Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South Ostrobothnia3. ETELÄPOHJALAISEN KULTTUURINKANSAINVÄLISTYMISEN NYKYTILANTEENKARTOITUS113.1. Nykyinen toiminta ja kohdemaatMaakunnan kulttuuritoimijoille osoitetun kyselyn vastausten mukaankulttuuritoiminnan kansainvälistäminen on satunnaista Etelä-Pohjanmaallaeikä kansainvälistymistä pidetä erityisen merkittävänätavoitteena. Harrastajatason kulttuurivaihtoon pääosin keskittyneenkansainvälisen toiminnan arvo mitataan kulttuurirajojen ylittämisenä,eteläpohjalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemisenä sekä kielitaitoa,suvaitsevaisuutta ja ryhmien tavoitteellisuutta lisäävänä tekijänä.Kansainvälisestä toiminnasta saatu liiketaloudellinen hyöty ei olemaakunnassa vielä kovin merkittävää.Laajaa kansainvälistä kokemusta keränneitä toimijoita on Etelä-Pohjanmaallamuutamia. Tämän kaltaisten toimijoiden vakiintuneeseentoimintakenttään lukeutuvat niin koti- kuin ulkomaatkin eikä kansainvälistyminenole enää erillinen tavoite. Useimmat toimijat läheskaikilta taiteenaloilta myöntävät kansainvälisen toimintansa suunnitelmallisuudenja tehokkuuden olevan vähäistä, vaikka kansainvälistymistahtoatoimijoilla olisikin. Merkittävimmät esteet kansainvälistymisellemuodostuvat vastaajien mukaan riittämättömistä talous- jahenkilöstöresursseista.Voimavarojen keskittämiseksi Etelä-Pohjanmaalla on totuttu tekemäänkansainvälistymisessä yhteistyötä. Merkittäviksi yhteistyökumppaneiksikulttuuritoimijat nimeävät kollegoitaan ja virallisia tahojaomalta paikkakunnalta, seutukunnasta, maakunnasta ja läänistä.Vain harva eteläpohjalaistoimija on toimintansa kansainvälistämiseksiyhteydessä valtakunnallisiin organisaatioihin, maailmalla sijaitseviinSuomen kulttuuri-instituutteihin ja edustustoihin tai suoraan ulkomaisiintahoihin. Paikallisesti voimia on koottu yhteiseen markki-SäveltaideMaakunnan säveltaiteen eri edustajien mukaan kansainvälisestitoimiminen on taiteenalalla itsestäänselvyys. Musiikkialan kv-toimintakoostuu maakunnassa vierailevista ulkomaisista artisti-, bändi- jakonserttivierailuista, maakunnan musiikkiryhmien ja artistien ulkomaillesuuntautuvista esiintymisistä, kulttuuri-, opiskelija-, opettajajaasiantuntijavaihdosta, kansainvälisestä levymyynnistä, kansainvälistentapahtumien ja kilpailujen järjestämisestä kotimaakunnassa,kv-seminaareihin, messuille ja konferensseihin osallistumisesta sekäulkomaisiin organisaatioihin tutustumisesta. Musiikki on maakunnantaiteenlajeista kansainvälisimpiä siksikin, että maakunnassa onkansainvälistä yleisöä vetäviä, isoja musiikkitapahtumia sekä taiteenalallatyöskentelee runsaasti ulkomaalaislähtöisiä ammattilaisia mm.musiikkiopistoissa opettajina.Kansainvälistymisen astetta käsittelevissä vastauksissaan musiikkialanedustajat harmittelevat taiteenalansa rahoituksen puutetta, jokaasettaa esteen kansallisista rajoista vapaan taidemuodon leviämisessälaajemmalle. Sama periaate taiteesta ylikansallisena kielenä ontoki sovitettavissa kaikkiin taidemuotoihin.TapahtumatSeinäjoella järjestettävät, monikymmentuhatpäisen yleisön vuosittainkaupunkiin vetävät Provinssirock ja Tangomarkkinat kiinnostavatkansainvälisestikin. Muita maakunnan isoja tapahtumia ovat musiikkifestivaalinautourheiluun yhdistävä Vauhtiajot, Kauhajoen Ruoka-nointiin, toiminnan suunnitteluun, rahoituksen etsimiseen erilaistenkv-toimien toteuttamiseksi, konserttien, näyttelyiden ja markkinointitapahtumienjärjestämiseen ulkomailla sekä kansainvälisten tapahtumienjärjestämiseen kotimaakunnassa.Yhteistyötä maahanmuuttajien kanssa tai heille suunnattua kulttuuritarjontaaeivät useimmat kulttuuritoimijat ja -tahot ole suunnitelleetlainkaan. Pienelle osalle toimijoista monikulttuurinen toiminta jayhteistyö maahanmuuttajien kanssa ovat osa normaalia, arkipäiväntoimintaa. Erään kunnan kulttuurihallinnon edustajan tavoitteena onedistää maahanmuuttajien kotoutumista ”integroimalla maahanmuuttajatluontevalla tavalla osaksi paikallista kulttuuritoimijoiden verkostoa.Tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita, jotka sekä avaavat paikallistakulttuuria, että helpottavat maahanmuuttajien sopeutumista jakontaktipintojen syntymistä kantaväestöön. --- Kunnallisen kulttuuritoimentulee olla vahvasti mukana tässä kehityksessä sekä kotouttamisenedistäjänä että alueen kantaväestön uuteen tilanteeseen sopeuttajana.”Eteläpohjanmaalta lähdetään esiintymis-, näyttely-, myynti- ja tutustumismatkoillepääosin Pohjoismaihin, Viroon ja muihin Baltian maihinsekä Keski-Eurooppaan. Suhteellisen moni on kerännyt kontaktejaja kokemuksia myös Venäjältä, Etelä-Euroopan maista, Pohjois- jaEtelä-Amerikasta, Japanista, Kiinasta, Australiasta, Afrikasta sekämuista yksittäisistä maista lukuun ottamatta kuitenkaan Lähi-idänmaita, joihin niihinkin muutamat osoittavat mielenkiintoa. Vuosienja jopa vuosikymmenien mittaan kertyneitä ulkomaisia kontaktejaarvostetaan, suhteita pyritään ylläpitämään ja hyödyntämään molemminpuolisiavierailuja sekä hankeyhteistyötä suunniteltaessa.Provinssirock tekee yhteistyötämuiden pohjoismaisten sekäeurooppalaisten rockfestivaalienkanssa.messut, Ilmajoen Musiikkijuhlat, Eteläpohjalaiset Spelit, Nummirock,Vanhan Paukun Festivaali ja Välipuistorock. Rockfestivaalit ovatkansainvälisimpiä esiintyjänimiltään, mutta ulkomaista musiikki- jatanssikulttuuria pääsee näkemään myös Speleissä, Vanhan PaukunFestivaaleilla ja jossain määrin Tangomarkkinoilla.KuvataideMaakunnassa toimivien kuvataiteilijoiden kansainvälistymistä ovatvauhdittaneet tahto edistää omaa uraa ja tunnettuutta sekä taideryhmissätoimiminen. Alueen kuvataiteilijat ovat esittäytyneet ulkomaillayksityisnäyttelyissä, biennaaleissa, ryhmien yhteisnäyttelyissä sekäkansainvälisille markkinoille suunnatuissa kirjahankkeissa. Maakunnantaiteilijoita on mukana kotimaisissa sekä kansainvälisissä ryhmissä,joiden tavoitteena on koota eri maiden taiteilijoita toimimaan yhdessä.

12Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South OstrobothniaKäsi- ja taideteollisuusEtelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys osallistuu Euroopankotiteollisuusliiton toimintaan valtakunnallisen keskusjärjestönkautta, on osallistunut kulttuurin vientihankkeen tapahtumiin sekätoteuttaa kansainvälisen osaston vuosittain järjestämillään Käsityömessuilla.Kansainvälisesti menestyneiden eteläpohjalaisten käsi- ja taideteollisuusalanedustajien mukaan taidetuotetta ei muokata erityisestikansainvälisiä markkinoita varten, mutta siellä pärjätäkseen tuotteenon sekä edustettava huippudesignia että oltava laadultaan korkeatasoinen.KirjallisuusEteläpohjanmaalta on kotoisin usea ammattikirjailija ja maakunnassaasuu runsaasti ammatti- ja harrastajakirjoittajia, joista muutamienteokset ovat valtakunnallisestikin tunnettuja sekä vieraille kielillekäännettyjä. Alueella eteläpohjalaisten kirjailijoiden verkostona toimivatPohjanmaan kirjailijat ry sekä Suomen tietokirjailijat ry Etelä-Pohjanmaanaluetoimikunta.RakennusperintöEtelä-Pohjanmaa tunnetaan lakeudella ja joentörmäällä seisovista,punamullatuista kaks’fooninkisistaan eli perinteisistä kaksikerroksisistaasuintaloista. Rakennuksia vaalitaan ja alueen rakentamisperinnettätalletetaan mm. Etelä-Pohjanmaan rakennuskulttuurikeskuksessa,joka on osallistunut myös kansainvälisiin hankkeisiin.Etelä-Pohjanmaalta kotoisin olleen, maailmanlaajuisen tunnettuudensaavuttaneen arkkitehti Alvar Aallon kotimaakuntaan suunnittelematuusklassiset ja modernit rakennukset ovat Etelä-Pohjanmaan kansainvälisestitunnetuimpia ja vetovoimaisimpia kohteita.TanssitaideMaakunnassa on vuosikymmenien ajan vieraillut ulkomaisia opettajiaopettamassa sekä tanssiryhmiä esiintymässä paikallisten tanssiorganisaatioidenkutsumana. Alueella toimii useita tanssikouluja ja -yhdistyksiä sekä ammattitanssiteatteri. Tanssikoulut ovat osallistuneetmm. Keskipohjola-yhteistyöhön.NäyttämötaideMaakunnan teattereiden lavalla on vieraillut useita ulkomaalaisiaproduktiota ja alueen ammatti- ja harrastajateattereissa on työskennellytkansainvälisiä ohjaajia, lavastajia sekä muita alan asiantuntijoita.Kulttuurijärjestöt, ystävyysseurat, korkeakoulut, oppilaitoksetOpiskelija- ja opettajavaihdon lisäksi maakunnan korkeakoulujen jaoppilaitosten harjoittaman kv-toiminnan laajuus vaihtelee laitoksittain.Seinäjoen ammattikorkeakoulun konservoinnin, kulttuurituotannonja muotoilun koulutusohjelmat sekä liiketalouden yksikköedistävät kulttuurin kansainvälistymistä osallistumalla messuillesekä toteuttamalla tutkimustyötä ja kv-hankkeita. Kehitteillä onuusia hankkeita ja samalla jatkon suunnittelu jo käynnissä olleilleprojekteille: Tili Tonse -projekti, Leonardo-ohjelman konservointihanke,K2000-ohjelman Intertango-hanke, K2000-ohjelman 3d Bridge-hanke.Kansalaisopistoissa on mahdollisuus opiskella eri maiden kieliä jakulttuureja ja mm. Järviseudun opistossa toteutetaan kansalais- jatyöväenopistojen kansainvälistymisohjelmaa.Kunnalliset taidelaitoksetMaakunnan erikois- ja kulttuurihistoriallisilla museoilla, mm. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolla, Jääkärimuseolla, Väinöntalolla jaSuojeluskunta- ja Lotta Svärd museolla on näyttelyvaihtotoiminnanmyötä muodostuneita vakiintuneita kv-kontakteja muihin eurooppalaisiinmuseoihin. Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskus ontoiminut Seinäjoella vuodesta 1994.Alajärvellä Nelimarkka-museon, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseonyhteydessä sijaitsee maakunnan tähän mennessä ainoa taiteilijaresidenssi.Kansainvälisiä kohtaamisia syntyy luontevasti residenssitaiteilijoidenohjatessa mm. koululaisten työpajoja. Seinäjoen taidehallilleon muodostunut pitkäaikaisia kv-suhteita taiteilijaseurojen kautta.Pirkanpohjan taidekeskuksessa, Ähtärissä esitellään maailmanhuipputaiteilijoiden teoksista koostuvaa grafiikankokoelmaa. Lapuantaidemuseo aloitti toimintansa syksyllä 2006.Maakunnassa on toimiva kirjastoverkko, jonka voimin kirjastot ovatkeränneet voimavaroja ja erikoistuneet. Seinäjoen kaupunginkirjastotoimii alueellisena keskuskirjastona ja Seinäjoen korkeakoulukirjastoerikoiskirjastona. Maakunnan kirjastojen kansainvälistä toimintaaon mm. vieraskielisen kirjallisuuden hankinta sekä vieraskielistenasiakkaiden palveleminen.Kuntien kulttuurihallinto, seurakunnatKuntien kulttuurihallinnot tukevat paikkakuntiensa eri ryhmiä luomallanäille olosuhteita tekemiseen sekä mm. myöntämällä avustuksiaulkomaille suuntautuviin esiintymismatkoihin. Kunnallisen tasonkansainvälisestä toiminnasta merkittävän osan muodostaa ystävyyskuntatoimintasekä seurakunnilla ystävyysseurakuntatoiminta. Seurakuntienkansainväliseen toimintaan lukeutuvat myös kansainvälisetkonsertit ja tapahtumat sekä lähetys- ja maahanmuuttajatyö. Osassakunnista ystävyyskuntatoiminta on hyvinkin aktiivista ja koskee virallistendelegaatioiden lisäksi nuoriso- sekä muiden ryhmien kulttuurivaihtoa.Pienessä kunnassa operoitaessa [kv-toimintaan] käytettävissäolevat varat määräävät pitkälle toiminnan syvyyden. Kv-näkökulmanäkyykin työssä vahvasti suodattuneena ja usein paikallisiin tai maakunnallisiinvoimavaroihin tukeutuvana.Näkyvästi kansainvälisen toiminnan suunnitelmallisuuteen satsaaLapuan kaupunki. Kulttuuritoimessa ja perusopetuksessa toimiiyhteinen kansainvälisten asioiden koordinaattori ja kaupungin organisaatioonon rakentumassa kv-toimintaa koordinoiva, eri sektoreistakoostuva toimikunta. Kaupungin tavoitteena on luoda ystävyyskaupunkitoiminnanpohjalle monialainen kv-verkosto.3.2. Resurssien rajallisuusUseimpien eteläpohjalaisten kulttuuritoiminnassa kansainvälistyminenon toissijaista. Hyvin harva toimija tähtää ainoastaan tai hyvinmäärätietoisesti toimintansa kansainvälistämiseen. Tähän vaikuttaapula niin henkilöstö- kuin talousresursseistakin. Eteläpohjalaistakulttuuria ja taidetta tehdään suhteellisen niukoin budjetein, eikäpitkäjänteisyyttä vaativaan, kansainvälisen toiminnan mahdollistavaantaloudelliseen satsaukseen liikene kuin murto-osa.Kysely pyrki selvittämään toimijoiden kansainvälisen toiminnan rahoitustapääpiirteittäin eikä kansainvälistymiseen käytettyjä summiatai saadun taloudellisen tuen määrää tiedusteltu. Maan rajat ylittäväkulttuuritoiminta on rahoitettu pääosin omasta kukkarosta, toiminnastakertynein tuloin sekä julkisen hallinnon puolella budjetti- jahankevaroin. Tahot, joilta toimijat ovat lisäksi rahoitusta hakeneet jasitä saaneet ovat Opetusministeriö, Etelä-Pohjanmaan liitto, kuntienkulttuurihallinnot, eri säätiöt ja rahastot sekä EU-rahastot. Kansainvälisentoiminnan tai kulttuuriviennin ovat mahdollistaneet myös Taiteenkeskustoimikunta ja Pohjanmaan taidetoimikunta residenssitoiminnanmuodossa sekä pohjoismaiset rahastot.

Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South Ostrobothnia13Moni toimija vastaa saaneensa sponsorirahoitusta. Varsinaisenkulttuurin sponsoroinnin voi olettaa kuitenkin olevan maakunnassavielä vähäistä ja osa ilmoitetusta sponsoroinnista merkinneekin tässäyhteydessä yksittäistä tukitoimintaa ja lahjoituksia.Yleisesti ottaen kansainvälistyminen koetaan raskaaksi mm. rahoituksenhankkimisen ja tarkoituksenmukaisten kontaktien puutteenvuoksi. EU-rahoitteisia projekteja vähin henkilöstöresursseintoimivat kulttuuritahot pitävät liian työläinä ja aikaa vievinä toteuttaa.Vakiintunutta liiketoimintaa harjoittavat kulttuuritoimijat kokevatpuolestaan jääneensä rannalle tukien jaossa. Kansainvälistymistäänedistääkseen tämän tason toimijat kaipaavat rahallista tukea hekin,ensisijaisesti matka-apurahojen ja vientitukien muodossa.Maakuntaan kohdistuvan rahoituksen lisäämiseksi olennaisenapidetään Opetusministeriö kiinnostuksen heräämistä maakunnankulttuurisisältöjä kohtaan.3.3. Lähivuosien suunnitelmatMonilla toimijoista on vireillä viiden vuoden aikajänteellä ja jolähitulevaisuudessa toteutuvia kansainvälisiä hankkeita. Pelkästäänsyksyn 2006 aikana eteläpohjalaista kulttuuria viedään eri muodoissaJapaniin, Italiaan, Saksaan ja Isoon-Britanniaan.Kansainvälisen yhteistyön käynnistäminen, kontaktien, verkostojen jayhteistyösopimusten luominen on pitkällinen prosessi ja vaatii montatapaamista yhteisen pöydän ympärillä. Lapuan kaupungin edustajatneuvottelivat kulttuuritoimenjohtaja Esa Honkimäen johdolla kulttuuriyhteistyöstäIrlannissa Droghedan kaupungin viranomaisten ja yhteistyökumppaneidenkanssa marraskuussa 2006.SäveltaideMusiikkialan toimijoiden lähiajan tavoitteena on kv-toiminnanvolyymin lisääminen. Työstettäviä suunnitelmia ovat kansainvälisensävellyskilpailun järjestäminen, koulutuksellisen yhteistyön tiivistäminenulkomaisten sisaroppilaitosten kanssa, levytysten saattaminenkansainväliseen levitykseen, äänitteiden lisensoinnin laajentaminenulkomailla, esiintymiset ulkomaisilla konserttiareenoilla ja festivaaleilla,yhteistyön käynnistäminen uusien kumppanimaiden (mm.Moldova) kanssa sekä pohjoismaisen yhteistyön ylläpitäminen jasyventäminen. Musiikkihankkeiden uskotaan saavan jatkoa uudenrahoituskauden käynnistyttyä.TapahtumatTavoitteena on muun muassa yhteistyön jatkaminen ja syventäminenpohjoismaisten musiikkifestivaalien sekä alan kansainvälisten yhteistyöverkostojenkanssa, tapahtumien kansainvälisen markkinointitarpeenselvittäminen sekä kansainvälisten esiintyjien ja esiintyjäryhmienkartoittaminen ja kiinnittäminen tuleviin tapahtumiin.KuvataideKuvataiteilijoiden suunnitelmissa on yksityisnäyttelyiden sekä yhteisnäyttelyidenjärjestäminen Keski-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa jaLähi-idässä. Kansainvälinen taiteilijayhteistyö jatkuu ryhmien taidetapahtuminaja yhteisnäyttelyinä.Käsi- ja taideteollisuusYksittäiset tekijät suunnittelevat yksityisnäyttelyiden pitämistä ulkomaisissagallerioissa sekä ulkomaille suuntautuvan liiketoiminnanterävöittämistä, Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistystyöstää eri kulttuurien käsityötekniikoita esittelevien workshoppienjärjestämistä sekä Konsti taideteollisuusyhdistys ry taiteilijavaihtoa.Ryhmien toiminnan todetaan olevan riippuvaista jäsenistön aktiivisuudesta.KirjallisuusPohjanmaan kirjailijoiden suunnitelmissa on yhteistyön käynnistäminenmm. Murmanskin kirjaston ja alueen kirjailijoiden kanssasekä kielimuurit ylittävien tarinankerrontatilaisuuksien järjestäminenkotimaakunnassa.RakennusperintöSeinäjoen kaupunki kehittää Aalto-keskuksen vetovoimaisuutta jamarkkinointia. Arkkitehti Aallon arkkitehtuuriperintöä vaalimaan javiihtyisää asuinympäristösuunnittelua edistämään perustettu Alvarianiayhdistys käynnistelee toimintaansa, johon kansainvälisyys tuleeluontaisena osana kuulumaan.TanssitaideAmmatillinen tanssiteatteri etsii rahoitusta suunnitelmissa olevienEtelä-Amerikkaan sekä eri puolille Eurooppaa suuntautuvienesiintymismatkojen toteuttamiseksi lähivuosina. Esimerkiksi Venäjäkiinnostaa tanssitoimijoita yhteistyöalueena.NäyttämötaideAsiantuntijavaihtoon panostaminen sekä kv-produktioiden vierailutkotimaakunnassa ja omien produktioiden vierailut ulkomailla. Promptereidenhankkiminen mahdollistaisi kansainvälisten produktioidenvierailumäärien kasvattamisen.Kulttuuriorganisaatiot, korkeakoulut, oppilaitokset, kulttuurijärjestötSeinäjoen ammattikorkeakoulu jatkaa kansainvälistä tutkimus- jakehittämistyötä konservoinnin, muotoilun, kulttuurituotannon jakulttuurivaihtoon liittyvän kansainvälisen liiketoiminnan alueella sekäsuunnittelee englanninkielisen kulttuurialan koulutusohjelman käynnistämistä.Korkeakoulun kansainvälisten asioiden toimisto tarjoaaverkostojaan ja hankeosaamistaan maakunnan kulttuuritoimijoidenkansainvälistymisen edistämiseksi.Eteläpohjalaiset Spelit kansanmusiikkiyhdistys suunnittelee toteuttavaksinuorten kansanmusiikkihanketta pohjoismaisella tasolla jaetsii uusia kontakteja eurooppalaisten ohjelmaryhmien löytämiseksitulevien vuosien Spelit-tapahtumiin.

14Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South OstrobothniaLapua järjesti yhteistapaamisen eurooppalaisilleystävyyskaupungeilleensyksyllä 2006.Ystävyysseurojen suunnitelmissa on suhteiden kehittäminen kohdemaanyhteistyökumppaneihin ja mm. Suomi-Puola -yhdistykselläoppilasvaihdon tukeminen. Pohjola-Norden jatkaa Ystävyyden penkki-projektia.Kunnalliset taidelaitoksetKulttuurihistoriallisten museoiden tavoitteena on löytää yhteistyökumppaneitamm. Keski-Euroopasta, syventää kansainvälistätoimintaansa ulkomaisten yhteistyömuseoiden kanssa sekä jatkaayhteistyötä EU-hankkeissa. Markkinointimateriaali, nettisivut jaesitteet päivitetään monikielisiksi. Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaanaluekeskuksen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon yhteistyönäsuunnitellaan Seinäjoelle perustettavaksi valtakunnallista Siirtolaisuudenkulttuurikeskusta, jota työstää Siirtolaisuusmuseohanke.Aluetaidemuseon kansainvälinen näyttely- ja residenssitoimintajatkuu ja Seinäjoella suunnitellaan taiteilijaresidenssin käynnistämistäseuraavan viiden vuoden sisällä. Varikko-galleria aikoo järjestää ulkomaistentaiteilijoiden kutsunäyttelyitä. Lapuan taidemuseo kartuttaamm. irlantilaisen nykytaiteen kokoelmaansa.Kuntien kulttuurihallinto, seurakunnatMoni maakunnan kunnista suunnittelee kansainvälistymistoimia toteutettavaksilähivuosina. Vaikka selkeiden toimintamallien todetaanvielä puuttuvan, paikallisen kulttuurin kv-kehitystä kuitenkin pyritääntukemaan. Kulttuuritoimet työstävät paikallisia kulttuuristrategioita,joihin sisältyy myös kv-osio. Pysyväisluonteista, vuosittaista kv-toimintaaedustavat muun muassa nuoriso- ja kulttuurivaihtoleirit.Ystävyyskuntatoimintaa aktiivisesti harjoittavat aikovat syventää jakehittää toimintaa uusin ideoin. Myös ystävyysseurakuntatoiminnassaaiotaan vastaisuudessa panostaa verkostoitumiseen, nuorisovaihtoonsekä vuorovaikutuksen lisäämiseen.Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta toteuttaa kulttuurin kansainvälistymisohjelmantoteuttamishanketta, jonka aikana mm. laaditaankansainvälinen hankesuunnitelma Kulttuuri 2007 -ohjelmaansekä vahvistetaan maakunnan suhteita valtakunnallisiin verkostoihin.

Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South Ostrobothnia154. KANSAINVÄLISTYMISEN TAVOITTEETTOIMENPIDE-EHDOTUKSINEEN4.1. Kansainvälistymistoiminnan tavoitteetKansainvälisen toiminnan tavoitteiksi eteläpohjalaiset kulttuuritoimijatnimeävät niin yksityiskohtaisen konkreettisia toimia kuin yleisen tasonidealistisempia linjauksiakin. Kansainvälistymisellä halutaan edistääomaa sekä koko suomalaisen kulttuurin tunnettuutta ja nostaa sitäkautta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Tavoitteena on lisätäsuvaitsevaisuutta, laajentaa näkökulmaa sekä tehdä toisen maankulttuuria tunnetuksi kotimaakunnassa. Siihen yltääkseen tekijättavoittelevat kansainvälisten kontaktien ja verkostojen löytämistä, niidenlisäämistä sekä suunnitelmallisuuden ja sitoutumisen syventämistä.Toimijoiden resursseista riippuen kulttuuritoiminta yleensä ja senkansainvälistämisen tavoitteet ovat eteläpohjalaisten toimijoidenkesken kovin eri tasoilla. Kun usean eri tahon tavoitteena on saadajoskus järjestettyä yksittäinen kansainvälinen tapahtuma tai tempauskotimaakunnassa, mahtuu maakuntaan toimintansa vakiinnuttaneitaorganisaatioita, joiden tavoitteena on nousta merkittäväksi tekijäksieurooppalaisella ja laajemmallakin tasolla.Säveltaidetoimijoiden tavoitteita:- Kansainväliset yhteistyöprojektit sekä kulttuurivaihto eri maiden jaalueiden kesken- Merenkurkun alueet yhdistävä korkeatasoinen musiikkiopetus jatapahtumajärjestäminen- Nuorison kasvattaminen sekä taiteellisesti korkeatasoisen musiikintason ymmärtäviksi, tavoitteellisiksi yksilöiksi että sosiaalisestiyhteistyökykyisiksi, toisiaan tukeviksi ja kulttuurisesti toisiaan ymmärtäviksija arvostaviksi henkilöiksiTapahtumat:- Yhteistyön syventäminen pohjoismaisten ja eurooppalaisten tapahtumienkanssaKuvataide:- Yksityisnäyttelyt sekä harkitusti koottujen ryhmien yhteisnäyttelytarvostetuissa museoissa ja gallerioissa, mm. Euroopan pääkaupungeissa- Korkeatasoisten, kansainvälisten näyttelyiden saaminen maakunnantaidemuseoihin, gallerioihin ja taidehalleihinKäsi- ja taideteollisuus:- Eurooppalaisen verkoston hyödyntäminen toiminnassa- Lahjakkaiden eteläpohjalaisten tekijöiden esilletuominen ulkomaillaja jälleenmyyntipaikkojen löytäminen- Kansainvälistymällä toiminnan liiketaloudellisesti kannattavaksisaattaminenKirjallisuus:- Käännöskirjallisuuden lisääminen- Kulttuurien yhteistyöllä oman toiminnan rikastaminenRakennusperintö:- Opintomatkat ulkomaille ja asiantuntijavaihto- Arkkitehti Alvar Aallon tuotannon tunnetuksi tekeminen- Näyttelyiden ja seminaarien järjestäminenTanssitaide:- Esiintymistilaisuuksien saaminen, kulttuurivaihto ja sitä kauttakokemuksen hankkiminenNäyttämötaide:- Kynnyksen laskeminen teatteritoiminnan kansainvälistymiseksiKulttuurijärjestöt, ystävyysseurat, korkeakoulut, oppilaitokset:- Kontaktien lisääminen oman alan kansainvälisten organisaatioidenkanssa ja toisilta oppiminen- Kansainvälisten, korkeatasoisten esiintyjäryhmien vierailut maakunnassa- Moniarvoisuuden lisääminen Etelä-Pohjanmaalla- Vieraan kielen harrastuneisuuden lisääminen kotimaakunnassaKunnalliset taidelaitokset:- Kansallisen ja kansainvälisen museoyhteistyön kehittäminenKuntien kulttuurihallinto, seurakunnat:- Kansainvälisen verkoston aikaansaaminen kunnallisesti ja alueellisestieri sektoreille ja reagoiminen yhdessä EU:n antamiin mahdollisuuksiin- Kv-verkoston osana toimiminen ja kansainvälisen kulttuurivaihdonsäännönmukaisuus- Muiden kulttuurien edustajien luonteva palveleminen ja rasisminkitkeminen- Ystävyyskaupunki- sekä ystävyysseurakuntatoiminnan uudistaminenja sisältöjen kehittäminen toimijoiden väliseksi yhteistyöksi4.2. Kehittämishaasteet ja toimenpide-ehdotuksia4.2.1. Kulttuuritoimijoiden näkökulmastaEteläpohjalaisten kulttuuritoimijoiden mukaan monet yksittäiset seikatasettavat erityisiä haasteita toiminnan kansainvälistämiselle. Esillenousevat asiat ovat taiteenalasta riippumatta osittain samankaltaisia,suunnitelmallista toimintaa häiritseviä tekijöitä, joita on kirjattukansainvälistymisen SWOT-analyysin heikkouksiin ja uhkiin ohjelmanliiteosiossa.Resurssipulan lisäksi tekijöiden mieltä painavat myös aineettomammathuolet, kuten huono itsetunto, oma jaksaminen, pelko innostuksenmenettämisestä, väestön ikääntyminen, sisällön kehittäminen,jatkuvuuden mielekkyys, nuorten kiinnostuksen herättäminen,kulttuuriset erot ja ennakkoluulojen murtaminen. Haasteina nähdäänmyös toimintalaadun riman nostaminen sekä alueen vetovoimaisuudenlisääminen.Maakunnallinen verkottuminen ja yhteistyö saman alan tekijöiden,muiden kulttuuritoimijoiden ja kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavienpaikallisten yritysten kanssa koetaan merkittäväksi kansainvälistymistäedistäväksi mahdollisuudeksi. Yritysten kulttuurimielenkiinnonherättämistä sekä monen eri organisaation yhteensovittamista

16Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South Ostrobothniapidetään haasteina, jotka on pystyttävä voittamaan sitouttamallakaikki osapuolet määrätietoiseen yhteistyöhön.Yleisten toimintalinjojen lisäksi kulttuuritoimijat esittävät yksittäisiähuomioita kansainvälistymisen edistämiseksi lähivuosina. Erityisenmerkittävänä koetaan verkostoitumisen ja konkreettisen yhteistyönkehittäminen maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.- Etelä-Pohjanmaan tulisi muodostaa jo olemassa olevia kansainvälisiäsuhteitaan hyödyntävä, ja sitä uusien EU-jäsenmaiden edustajillakasvatettava, maakuntatasolla toimiva kansainvälinen verkosto,johon kuuluisivat mm. Lääne-Virumaa Virosta, Schleswig-HolsteinSaksasta, Västerbotten Ruotsista ja Piemonte Italiasta. Valmiiksimaakuntien kesken laadittu, toimintalinjat määrittelevä yhteistyösopimusmahdollistaisi hankekokojen kasvattamisen sekä nopeanreagoimisen EU:n rahoitusmahdollisuuksiin.- Asiantuntija-alojen vastuuttaminen kv-hankkeiden suunnittelu-,toteutus- ja analyysivaiheessa.- Taloudellisen tuen kohdistaminen itse toimintaan kokeneille kvtoimijoille,joilla kansainväliset kontaktit jo luotuna.- Henkilöstö- ja taloudellisten resurssien, toimintamahdollisuuksiensekä osaamisen lisääminen. Nykyisellään toimijat kykenemättömiäpitkäjänteiseen kv-toiminnan suunnitelmallisuuteen ja linjanvetoon.- Kansainvälistymistaitojen, kielitaidon, oman ja vieraiden kulttuurientuntemuksen lisääminen.- Oman alan kansainväliseen toimintaan perehtyminen sekä omankv-verkoston luominen.- Osallistuminen taidealojen keskeisiin kansainvälisiin tapahtumiin,esim. musiikkialalla Midem Ranskassa, Popkomm Saksassa,International Live Music Conference (ILMC) ja World Music Expo(WOMEX).- Maakunnassa asuvien ulkomaalaisten sekä alueella toimivienystävyysseurojen kulttuurien tuntemuksen ja kielitaidon hyödyntäminen.- Alueellisten ja kansainvälisten kontaktien hyödyntäminen kansainvälistenharjoittelijoiden saamiseksi eteläpohjalaisiin kulttuuriorganisaatioihinja yrityksiin.- Tutustuminen kohdemaahan ja sen laatutasoon, markkinoihin,näyttely- ja konserttipaikkoihin yms. ennen vientitoimenpiteidenkäynnistämistä.- Kulttuuritoiminnan saattaminen kansainvälisesti kilpailukykyiseksi,liiketaloudellisesti kannattavaksi toiminnaksi vaatii sektori-,maakunta-, ja valtiorajojen ylittämisen oikeiden kumppaneiden jayhteistyömuodon löytämiseksi.- Kv-väylien avaaminen nuorille sekä nuorten vastuuttaminen kansainvälistymistoimiensuunnittelussa ja toteutuksessa.- Ystävyyskuntatoiminnan nykypäiväistäminen, uusien kulttuuriystävyyskaupunkisuhteidenluominen sekä kulttuuri- ja taidetoiminnanvahvistaminen jo olemassa olevien kaupunkisuhteiden toiminnassa.- Keskitetysti ylläpidettävä, ajankohtaista tietoa kv-tapahtumista, kvkontakteista,yhteistyökumppaneista ja kv-koulutuksesta eteläpohjalaisillekulttuuritoimijoille tarjoava tietopankki internetissä.- Maakunnan orkestereiden säännöllisen yhteistyön virittämiseksiesitetään kehitettäväksi ulkomaille suunnattava, vuosittainen produktio,josta vastuun kantaa kukin osallistuja vuorollaan.4.2.2. Toimintaympäristön näkökulmastaMaakunnan kulttuurin kansainvälistymisen pullonkaulan voi katsoamuodostuvan kansainvälisen agentuurin puuttumisesta. Kansainvälisentoimintakentän agenttien tehtäviin kuuluvat edustaminen,markkinointi ja myynti ovat Suomen näkökulmasta katsottuna vieläsuhteellisen uusia asioita.Kulttuuritoimintaa rahoittavan tahon edustajan näkökulmastamaakunnan kulttuuritoimijat ovat vielä kovin passiivisia kansainvälistyjiäja kv-asiat etenevät hitaasti. Eteläpohjalainen kulttuuri, taideja kulttuurituotteet, on nostettava esille ja saatettava ammattilaistenvientiverkostoihin, jotta siitä yleensä ottaen voitaisiin kiinnostualaajemmin.Maakunnassa on pystyttävä turvaamaan päätoiminen taiteen tekeminen.Jos päätoimisuus ja ammattimaisuus puuttuvat, jäävät kansainvälistymishankkeethelposti yksittäisiksi ponnisteluiksi ilman käteenjäävää tulosta. Siksi huomio tulee keskittää tarkoituksenmukaisiinjakelukanaviin eri kulttuuritoimintojen kansainvälistymisen edistämiseksi.Suomalaisen tangon tenho toimii maan rajojenulkopuolellakin. Kirsi Kuusisto kuuluttaatangokuningas Risto Nevalan lavalle HampurinFinnFest-tapahtumassa keväällä 2004.

Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South Ostrobothnia17Eteläpohjalaisen elinkeinoelämän kiinnostus oman maakunnankulttuuria kohtaan on nykyisellään vähäistä, mutta sen uskotaan kasvavanjuuri kansainvälistymisen myötä. Kulttuuri- ja yritysmaailmanintressit voivat kohdata alueen yritysten vienninedistämistyössä. Vienninedistämismatkatsekä ulkomaisten yhteistyötahojen vastavierailutSuomeen ovat luontevia tilanteita eteläpohjalaisen taiteen ja kulttuurinesittelylle. Kansainvälisillä kauppakumppaneilla on jo olemassakiinnostus maamme kulttuuria kohtaan.Yhteisten intressien hyödyntämiseksi elinkeinoelämän edustajattoivovat kulttuuritoimijoilta valppautta seurata ajankohtaisia asioitakaupallisesta näkökulmasta ja aloitteellista roolia yhteistyön solmimiseksisopivien elinkeinoelämän tahojen kanssa. Usean eri taiteenalanvalmiiksi tuotteistettuja palveluja keskitetysti verkossa esittelevän,alueellisen artistipankin uskottaisiin helpottavan yhteistyötä yritystenja taiteilijoiden välillä.Jos sponsorointi aiemmin miellettiin vastikkeettoman rahallisen tuenantamiseksi, nähdään se nykyään enenevässä määrin kaupallisenatoimintana, josta sponsoroija haluaa saada muutakin hyötyä kuinpelkkää logonäkyvyyttä ja puheenvuoron näyttelyn tai tapahtumanavajaistilaisuudessa. Mainostajien liiton julkaiseman sponsorointibarometrin2006 mukaan yritysten kiinnostus kulttuuriin sponsorointiakohtaan on laskenut. Karsittavien sponsorointikohteiden listalle ovatpäätyneet muun muassa yksittäiset taiteilijat, elokuvat sekä taidetapahtumat.Lähivuosina kasvavan määrän euroja sponsorit ovatjakamassa yhteiskunnallisille ja sosiaalisille kohteille.Taiteen ja kulttuurin sponsorointi lisääntyisi, mikäli yhteistyökumppanittarjoaisivat sponsoreille monipuolisempia yhteistyön hyödyntämismahdollisuuksiaja aktiivista toimintaa. Lyhyiden sponsorointisopimustensijaan niin yritykset kuin sponsorointikohteet itsekin etsivätnyt pitempiaikaisia, strategisia yhteistyösopimuksia. Parhaimmillaansponsorointi kertoo tarinan, joka on kiinnostava, hyvää tekevä ja tosi.Tehokkaimmillaan sponsorointi voi hyödyttää niin kohdetta, sponsoriakuin laajempaa yleisöäkin.Matkailumarkkinoinnin näkökulma perää kulttuuritoimijoilta joustavuuttasekä valmiutta tehdä kompromisseja, niin että Etelä-Pohjanmaaja eteläpohjalaiset kulttuurituotteet saavuttaisivat ja tyydyttäisivätkansainvälisiä käyttäjiä ja maakunnan vetovoimaisuus kasvaisi.Yksittäisten toimijoiden ja tapahtumien kansainvälisen markkinoinninlisäksi tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä maakunnan imagomarkkinoinninmuodon löytämiseksi. Markkinointiverkostojen luominen ontarpeen pyrittäessä tekemään maakunnasta kansainvälisesti tunnetumpija vetovoimaisempi kulttuurimatkailukohde.Matkailuorganisaation edustajan mukaan perinnekulttuuri tuo erinomaisenmausteen modernin maakunnan markkinointiin ja kulttuurimatkailunkehittämiseen kannattaa Etelä-Pohjanmaalla panostaaentisestään. Maakunnan kulttuurimatkailukohteiksi lukeutuvatrakennettu kulttuuriympäristö moderneine ja perinteisine arkkitehtuureineensekä peltolakeuksineen, laaja-alainen tapahtumatarjontamusiikki- ja kansanperinnefestivaaleineen, taide- ja kulttuurihistoriallisetmuseot, ostosmatkailukohteet, alueen huvi- ja eläinpuistot sekäeteläpohjalaista kulttuuriperintöä vaalivat maatilamatkailutilat.4.3. Toimenpide-ehdotukset kansainvälistymistoiminnankoordinoimiseksiOsa kulttuuritoimijoiden ja yhteistyötahojen toimenpide-ehdotuksistaon suunnattu Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnalle, joltaodotetaan maakunnan kulttuurin kansainvälistymisen kehittämistyössänäkyvää ja koordinoivaa roolia. Lautakunnan toivotaan ottavanvastuuta erityisesti kulttuuritoimijoiden kansainvälistymisen taloudellisestatukemisesta mutta myös avaavan maakunnan toimijoilleKymmenkunta eri kansallisuuksia edustavaa taiteilijaa asuu ja työskenteleevuosittain Nelimarkka-residenssissä Alajärvellä. Catherine BrownAustraliasta ja Baba Jakeh Sambiasta opastivat taidekoululaisia talvella2006kansainvälistymisväyliä, tarjoavan käytännön opastusta, kokoavanverkostoja taiteenaloittain ja laaja-alaisemmin, organisoivan yhteistäimagomarkkinointia sekä tukevan taiteenalakohtaistakin markkinointia.Resurssipulan vuoksi eri kulttuurialojen toimijat kokevat tarvitsevansakonkreettista apua niin kansainvälisten näyttely- ja konserttipaikkojenetsimisessä, asiakirjojen täyttämisessä kuin matkajärjestelyissäkin.Avuntarvetta ilmenee sekä kansainvälistymistä vasta aloittelevillaettä kokemusta keränneilläkin toimijoilla. Jo kansainvälistyneettoimijat luottavat omiin verkostoihinsa ja kontakteihinsa, muttakaipaavat taloudellista tukea toiminnalleen. Sen lisäksi apua tarvitaanrahoituksen suunnitteluun, avustusten hankkimiseen ja sponsoreidenlöytämiseen.Kulttuurilautakunnan toivotaan vastaisuudessakin vetävän Eteläpohjalaisenkulttuurin vientiprojektin kaltaisia hankkeita, joiden suunnitteluuntaidealojen edustajat ja kulttuuritoimijat toivovat pääsevänsäosallistumaan jo alkuvaiheessa.Vastaajien mukaan kulttuurilautakunnan tulisi, ennemminkin kuinsynnyttää uusia, tukea taloudellisesti jo olemassa olevia verkostoja.Osa toimijoista esittää, ettei vientiverkostoja voi synnyttää keinotekoisestija byrokraattisesti. Näkemyksen mukaan kyseisenlaiset ryhmätmuodostuvat luonteeltaan väkinäisiksi ja ovat liian löyhiä kestämäänhankkeiden loputtua. Yleisesti toivotaan, että verkostot koostuisivatmuutamasta saman taiteenalan toimijasta. Tekijät toivovat kansainvälistymisessätehtävän myös ylimaakunnallista yhteistyötä, jos sopiviakumppaneita verkostoon ei löydy kotimaakunnasta.Tulevan rakennerahastokauden aikana tulisi tarkastella Etelä-Pohjanmaanliiton kulttuurilautakunnan mahdollisuutta käynnistää kansainvälistymistoimienkoordinointi projektitoimintana.

18Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South Ostrobothnia5. TOIMINTAOHJELMA5.1. ToimenpiteetOhjelmaan kirjattujen toimenpide-ehdotusten tavoitteena on tehostaa eteläpohjalaisten kulttuuritoimijoiden kansainvälistymistä, kulttuurinvienninedistämistyötä, kansainvälistymis- ja liiketoimintaosaamista, kulttuuri- ja asiantuntijavaihtoa, maakunnan vetovoimaisuutta ja kulttuurimatkailua,kotikansainvälistymistä sekä suvaitsevaa monikulttuurisuutta. Toimenpiteet pyrkivät olemaan mahdollisimman konkreettisiaehdotuksia siitä, miten eteläpohjalaiset kulttuuritoimijat voisivat vuosina 2007-2013 toimia kansainvälisen toimintansa syventämiseksi ja jäntevöittämiseksi.Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelmaa voivat toteuttaa alueen kuntien, yritysten, oppilaitosten, muiden julkisten organisaatioidensekä yhdistysten ja järjestöjen hankkeet ja toimenpiteet.Toimenpiteet on lajiteltu eri tasoihin huomioiden yleisen tason kaikkia toimijoita koskevat toimenpiteet sekä ammatti- ja harrastajatason kansainvälistyneidentoimijoiden ja kansainvälistymistä käynnistelevien toimijoiden erilaiset lähtökohdat, kansalaistoiminta sekä alueen maahanmuuttajat.Kulttuurin kansainvälistymisohjelman toimenpiteiden tavoitteet:Pyritään turvaamaan taiteen ja kulttuurin kehittyminen, ammattimaisuus ja päätoiminen työskentely Etelä-Pohjanmaalla.- Ammattimainen taiteen tekeminen ja kulttuurituotteita tuottava elinkeino on turvattava Etelä-Pohjanmaalla osoittamalla kansallisiaja maakunnallisia apu-, työskentely- ja matka-apurahoja sekä palkintoja ja avustuksia alueella toimiville taiteen ammattilaisille sekäkulttuuri- ja taideorganisaatioille.- Maakunnassa on ylläpidettävä korkeatasoinen taiteen perusopetus ja panostettava ammatilliseen taidekoulutukseen.- Kuntien on turvattava kunnallisen kulttuurihallinnon toimintaedellytykset sekä järjestettävä joko itsenäisesti tai ylikunnallisena yhteistyönäalueensa eri taiteenalojen toimijoiden ja harrastajien käyttöön asianmukaisia harjoitus-, toiminta-, työskentely-, esiintymis- janäyttelytiloja.- Maakunnan on yhteisesti panostettava eri taiteenalojen ammattitason vaatimukset täyttävien estradien saamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.Rohkaistaan ja tuetaan vientikypsiä kulttuuritoimijoita kansainvälistymään ja tuetaan kv-toimintaa avustuksienmuodossa.- Ammattimaisen kulttuuritoiminnan kansainvälistämiseen on panostettava myöntämällä matka-apurahoja, tukea kv-täydennyskouluttautumiseenja suuntaamalla avustuksia kansainvälistymistoimien käynnistämiseen.- Tavoitteellisten, ammattilaisuuteen tähtäävien taiteenharrastajien kehittymistä ja kansainvälistymistä on edistettävä myöntämällätukea taiteenalakohtaisille kv-leireille osallistumiseen ja kansainvälisen lisäkoulutuksen hankkimiseen.Tuetaan harrastajatason kulttuurivaihtoa ja edesautetaan kansainvälistä vuorovaikutusta eteläpohjalaistenarjessa.Edistetään maakunnan monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajien kotoutumista Etelä-Pohjanmaalle.Lähivuosien toimenpiteet (2007-2010)Panostetaan kansainvälistymistoimien suunnitelmallisuuteen.- Taiteenalakohtaisten ja organisaatiokohtaisten kansainvälistymistoimintasuunnitelmienlaatiminen lähivuosiksi- Kulttuuriasiat sisältävien kunnallisten kv-strategioiden luominenyhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssaPanostetaan verkostoitumiseen.- Kartoitetaan yhteistyötahoja ja tuetaan kulttuuritoimijoiden verkostoitumistakeskenään ja yli sektorirajojen, ylikunnallisesti, maakunnallisesti,ylimaakunnallisesti (mm. Pohjanmaan taidetoimikunta,Länsi-Suomen Allianssi WFA) sekä kansallisesti (OPM, valtiontaidetoimikunnat)- Aktiivisesti yhteyttä pitävän, maakuntatason kv-verkoston perustaminensyventämällä jo olemassa olevia kontakteja Etelä-Pohjanmaanulkomaisilla yhteistyöalueilla. Kulttuurivaihtoa ja yhteistyötäluonnostelevien esisopimusten laadinta- Maakunnallisen, eri kulttuuriorganisaatioiden ja taiteenalojenedustajista muodostuvan kv-neuvotteluryhmän koolle kutsuminensäännöllisesti kokemusten ja kontaktien jakamiseksi- Taiteenaloittaisen asiantuntijavaihdon tukeminen- Maakunnan kulttuurimatkailun tukeminen sekä sitä järjestävienorganisaatioiden saattaminen yhteen maakunnan kulttuuritoimijoidenkanssa

Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South Ostrobothnia19Ilmajoen Pojanluomalla toimii kansainväliseenDie Schüle der Stimmenthüllung -laulukoulutusliikkeeseenkuuluva Laulukoulu. Monetkansallisuudet ja kielet kuuluvat koulunarkipäivään.Kehitetään alueen kulttuurin kansainvälistymistä koulutuksenja tutkimuksen keinoin.- Mahdollisuuden tarjoaminen kielten, tapakulttuurin, liiketoimintaosaamisenja tuotteistamisen opiskeluun ja ammatilliseen täydennyskoulutuksenalueen korkeakouluissa, aikuiskoulutuskeskuksissasekä kansalais- ja kansanopistoissa- Toisilta oppimisen ja eri kv-toimijoihin tutustumisen mahdollistavientaiteenaloittaisten workshopien ja seminaarien järjestäminen.Järjestäjinä mm. TE-keskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaankeskuskauppakamari- Maakunnassa kansainvälisiä asioita hoitavien tahojen edustajienhakeutuminen vaihtoon ulkomaisiin asiantuntijaorganisaatioihin,kansainvälisten harjoittelijoiden ottaminen alueen yrityksiin jaorganisaatioihinTuetaan kulttuuritoimijoiden ja elinkeinoelämän keskinäisiäsuhteita monitasoisen yhteistyön löytämiseksi.- Kulttuuritoimijoiden ja maakunnan yritysten välisten kontaktienluominen ja syventäminen vienti- ja sponsorointiyhteistyönkäynnistämiseksi yhteistyössä TE-keskuksen, Etelä-Pohjanmaankauppakamarin ja yrittäjäjärjestöjen kanssa- Sponsorointikonsultaation järjestäminen taiteen ammattilaisille jaharrastustoiminnasta vastaaville- Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaalin jalostaminen kv-verkostonkäyttöön soveltuvaksi tietopankiksi. Sivustolla alueen kulttuuriosaajatja kulttuurin kysyntä kohtaavat sekä suomeksi että muilla kielilläKehitetään markkinointiviestintää.- Kunkin tahon huolehtiminen sähköisen ja painetun esittelymateriaalinsaaktiivisesta päivittämisestä ja asianmukaisista käännöksistäsekä messu- ym. vierailuista- Erityishuomion kiinnittäminen verkossa näkymiseen, tiedottamiseenja markkinointiin. Alueen av-osaajien sekä nettitelevision(Trissa.tv) hyödyntäminen kulttuuritoimijoiden markkinoinnissa.Omien internetsivujen luomisen lisäksi pyrkiminenyhteisille, suomalaista kulttuuri esitteleville sivustoille (esim.,www.finnishdesign.fi, www.kulttuuri.net)- Markkinointiyhteistyön kehittäminen toimijoiden, Matkailun edistämiskeskuksenja Etelä-Pohjanmaan liiton ja kotikuntien kanssa.Luodaan yhteinen linja, jolla markkinoida Etelä-Pohjanmaatakansainvälisesti- Etelä-Pohjanmaan kulttuuriportaalin kehittäminen sisällyttämälläsivustolle kansainvälistyjän tietopankki- Taiteenaloittain yhteensopivien markkinointiverkostojen järjestäytyminenKoordinoidaan maakunnan kulttuurin kansainvälistymistoimet.- Vienninedistämisorganisaatioiden kartoittaminen vientikypsientaide- ja kulttuurialojen kansainvälistämiseksi. Yhteyksien luontiOpetusministeriön kulttuurivientiyksikköön- Maakunnallisen kansainvälisyyskoordinaattorin tarpeen kartoittaminen.Selvitetään, onko kv-koordinaattorin toimi tarpeen perustaayhteistyössä lähimaakuntien kanssa- Tuotteistamistyöpajojen ja seminaarien järjestäminenHuolehditaan kotikansainvälistymisestä.- Maakunnallisen, yli sektorirajojen muodostettavan työryhmänperustaminen uusien kansalaisten houkuttelemiseksi ja alueellisenkotouttamispolitiikan kehittämiseksi maakunnassa. Monipuolistenkulttuuripalveluiden merkitys kotoutumisen edistäjänä huomioitava- Kansainvälisten harjoittelijoiden palkkaaminen- Vieraiden kielten osaamisen ja opetuksen tason nostaminen- Kansainvälisten huipputason tanssi- ja teatteriproduktioiden, näyttelyidensekä konserttien Etelä-Pohjanmaalle tuottaminenValjastetaan maakunnassa toimivat ystävyysseurat aktiiviseenyhteistoimintaan.- Seurojen aktivoituminen löytämään monipuolisempia tapojarahoittaa toimintaansa ja ottamaan näkyvämpi rooli vieraiden kulttuurienja kielien asiantuntijoina Etelä-Pohjanmaalla- Ystävyysseurojen ja kulttuuritahojen tavoitteellisen yhteistyönedesauttaminen saattamalla toimijoita yhteen ajankohtaisten, erikansallisuuksiin kohdistuvien projektien myötäNykyaikaistetaan ystävyyskuntatoiminta.- Ystävyyskuntatoiminnan, ystävyyskaupunkitoiminnan ja ystävyysseurakuntatoiminnankehittäminen kytkemällä elinkeinoulottuvuus,yritystoiminta sekä ammattitason ja harrastajatason kulttuurituotantovahvasti toimintaan- Ideointi- ja toteutusvastuun jakaminen toimintaan osallistuvillenuorille- Ystävyystoiminnan aktivoiminen verkon kautta ympärivuotiseksi

20Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South OstrobothniaNuoriso- Nuorten kansainvälisyyskasvatukseen ja kv-vuorovaikutuksenlisäämiseen panostaminen avustamalla taideharrastusryhmienkulttuurivaihtoa- Nuorien vastuuttaminen kansainvälistymistoimien suunnittelussa jatoteuttamisessa- Kansainvälistymisen huomioiminen konkreettisissa asioissa lastentoimintaympäristöissä, koulussa, seurakunnassa, harrastusryhmissäHankkeistetaan organisaatioiden kansainvälistymistäedistäviä toimintoja.- Partnereiden etsiminen, kontaktien luominen sekä esisopimustenlaatiminen projektiosaamista tarjoavien tahojen mm. Seinäjoenammattikorkeakoulun kansainvälisten asiain toimiston, Etelä-Pohjanmaanliiton sekä TE-keskuksen avustuksellaAmmattilaistaso- Verkostoitumisen ja kontaktienluontimahdollisuuksien tukeminenmatka-apurahoin- Kansallinen verkottuminen oman taiteenalan kattojärjestöjen kanssa,hakeutuminen ammattilaisten vientiverkostoihin sekä taiteenaloittainyhteensopivien vientiverkostojen luominen- Panostaminen edustamis-, markkinointi- ja myyntipalvelut sisältävänkansainvälisen agentuuritoiminnan käynnistämiseksi maakunnassa- Ammattilaistason toimijoiden markkinointiviestinnän tukeminen- Liiketoimintaosaamisen lisääminen kouluttautumalla ja taidealojenliiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen kutsumalla mm. Valtiontaideteostoimikunta tutustumaan Etelä-Pohjanmaan tarjontaan- Ulkomaisten taidemuseoiden ja konserttisalien kartoittaminen jasopimusneuvottelujen aloittaminen- Sopimusneuvottelujen aloittaminen ulkomaisten taiteilijoidennäyttelyiden, konserttien, produktioiden yms. saamiseksi maakunnantaidemuseoihin ja -halleihin, konserttisaleihin, festivaaleille janäyttämöille sekä kulttuurihistoriallisten näyttelyiden saamiseksimuseoihin- Maakunnan taiteilijaresidenssien kehittämis- ja lisäämistarpeenkartoittaminen, residenssien kansainvälinen tiedotus ja markkinointi- kv-toimijato Kansainvälisten kontaktien luominen ja ylläpitäminen osallistumallaulkomaisille messuille ja seminaareihin sekä vierailemallayhteistyöorganisaatioissa ja -yrityksissä- kv-toimintaa käynnistäväto Kulttuurituotteen vientikypsäksi saattamineno Kansainväliseen toimintakenttään tutustuminen, messuille jakilpailuihin osallistuminenHarrastajataso- Tavoitteellisen taideharrastuksen tukeminen rahoittamalla mm.kansainvälisiin kilpailuihin osallistumista- Taiteenaloittain yhteensopivien verkostojen luominen sekä tunnustelutkv-toimintaa harjoittavien harrastajaryhmien keskinäisenyhteistyön lisäämiseksi, mm. kv-areenoille tähtäävän maakunnallisenorkesteriyhteistyön käynnistäminen- Yhteistyösiteiden solmiminen paikallisiin ystävyysseuroihin mm.kielenkääntöpalvelujen hankkimiseksiKansalaistoiminta- Ystävyyskuntatoiminnan ulottaminen kuntalaisten elinpiiriin januorison sitouttaminen toiminnan ideointiin ja toteuttamiseen- Vapaaehtoisen maahanmuuttajatyön käynnistäminenMaahanmuuttajat- Kielikoulutuksen järjestäminen- Uuteen kulttuuriin sopeutumista helpottavien kulttuuriaktiviteettienkehittäminen ja niitä muualta tuleville tarjoaminenLynn Simonson Yhdysvalloistaopetti jazztanssia kansainvälisessäjazz- ja teatteritanssisymposiumissaSeinäjoella kesällä 2006.Seuraavien vuosien toimenpiteet (2010-2013)Verkostoituminen, suhteiden luonti ja ylläpito- Suhteiden vahvistaminen ja verkostojen tavoitteellisen toiminnansuunnan tarkistaminen, varsinaisten sopimusten laatiminen- Uusien kv-kontaktien etsiminen ja esisopimuksien solmiminen- Henkilökohtaisiin tapaamisiin ja neuvotteluihin panostaminenhakemalla matka-avustuksiaHankkeistaminen- Partnereiden kanssa yhteistyöstä neuvotteleminen, sopimusten jarahoitushakemusten kirjoittaminen- Kv-partnereiden kanssa toteuttavien hankkeiden käynnistyminenYritysyhteistyö- Pitkäkestoisten sponsorointistrategioiden luominen yhdessä yhteistyökumppaneidenkanssa ja sponsorointisopimusten kirjoittaminen- Maakunnan kansainvälistä kauppaa käyvien yritysten vienninedistämistyöhönosallistuminen- Sponsorointisopimusten päivittäminenKulttuuriyrittäjyyden ja tuotteistamisen edistäminen- Luovan alan yrittäjyyden tukeminen- Kulttuuritoimijoiden rohkaiseminen yrittäjyyteen- Kulttuurituotteiden tuotteistamisen päivittämistarpeen kartoittaminen- Kulttuurimatkailutuotteita kehittelevän tuotekehitysyksikön perustaminenja myyntiverkoston kehittäminen ulkomaisten matkailijoidenhoukuttelemiseksi Etelä-PohjanmaalleMarkkinointiviestintä- Etelä-Pohjanmaan kansainvälinen markkinointimateriaali aktiiviseen,yhteiseen käyttöön- Panostaminen kansainvälisten mediakontaktien löytämiseen jaylläpitämiseen. Yhteistyökumppaneiden ja sponsoreiden tuella kvmediankutsuminen tutustumaan maakunnan taiteeseen, tapahtumiin,tekijöihin ja ilmiöihin- Markkinointitietojen päivittäminen- Vieraskielisen tiedottamisen toteuttaminen myös kotimaakunnassa- Ylläpidetään kv-toimijoiden käyttöön muokatussa kulttuuriportaalissakotimaakunnan kulttuuritoimijoiden yhteistä kv-kalenteria,johon kukin toimija päivittää tulossa olevat kansainväliset vierailut,vastavierailut ja tapahtumat.- toimintatavan tarkistaminen, ilmeen ja tietojen päivittäminenKulttuurin kv-koordinointi- Seminaareja, näyttelyitä, performansseja, konsertteja sekämaakunnan kulttuuritoimijoiden ja vientikypsien alojen esittelyjäsisältävän maakunnallisen kulttuurin kansainvälisyysviikon järjestäminen.Valtiovallan ja taiteen kattojärjestöjen sekä maakunnanvientiyritysten ja kansainvälisten yhteistyöalueiden edustajienpaikalle kutsuminen- Vuokrattavan prompterilaitteen hankkiminen kansainvälistenteatteri- ja oopperaproduktioiden vierailujen varalle, sekä omien

Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South Ostrobothnia21produktioiden ulkomaille viemisen helpottamiseksi- Tavoitteellisen toiminnan suunnitelmallisuuden tarkistaminen jayhteistyökumppaneiden sitouttaminen- Maakunnallisen kv-koordinaattorin toimen perustaminen tavoitteellisentoiminnan jatkon turvaamiseksi, tarvittaessa yhteistyössälähimaakuntien kanssa- Maakunnallisen kv-kulttuuriportaalin ylläpitäminen ja toimijoidensitouttaminen tietojen päivittämiseenYstävyysseuratoiminta- Ystävyysseurojen osaamisen hyödyntäminen ja siitä tiedottaminenalueen kulttuuritoimijoilleKotikansainvälistyminen- Kyvykkyyden toimia monikulttuurisessa ympäristössä merkityksenkasvun ymmärtäminen sekä erilaisuuden sietokyvyn korostuminentulevaisuudessaAmmattilaistaso- Agentuurisopimusten solmiminen- Ulkomailla järjestettävien näyttelyiden ja konserttien neuvotteluidenjatkaminen ja yksityiskohdista sopiminen- Koordinoivan tahon palkkaama kuraattori suunnittelemaan erilaisianäyttelykokonaisuuksia lähetettäväksi maailmalle- Ulkomaisiin residensseihin hakeutuminen ja ulkomaisten taiteilijoidenresidenssivierailut maakunnassa- Maakunnan taiteilijaresidenssien kehittäminen ja uusien perustaminen- Musiikkialan kansainvälisen konferenssin järjestäminen Provinssirockinyhteydessä- Ulkomailla pidettävien näyttelyiden ja konserttien järjestäminen- Kuvataidetriennaalin järjestäminen Etelä-Pohjanmaalla. Sponsoriyhteistyöstäsopiminen palkintojen rahoittamiseksi- Ulkomaisten näyttelyiden tuottaminen maakunnan kulttuurihistoriallisiinmuseoihin sponsoriyhteistyönä- Näyttelykokonaisuuksien, yksityisnäyttelyiden ja konserttien toteutuminenulkomaisissa museoissa ja konserttisaleissa- Alueellisten taideyhteisöjen avustusten turvin järjestämät taiteenaloittaisetkv-seminaarit maakunnassa- Suunnitelmallisen toiminnan ja yhteistyön jatkaminen- Ulkomaisille messuille ja taiteenalakohtaisiin konferensseihin osallistuminen,yhteistyösuhteiden ylläpito henkilökohtaisin tapaamisinsekä agentuurien kauttaHarrastajataso- Esiintymismatkat ulkomaisiin tapahtumiin sekä vastavierailut- Maakunnallisena yhteistyönä toteuttavan kv-produktion harjoituksetja kiertueen suunnittelu- Yhteistyön vahvistaminen maakunnan ystävyysseurojen kanssa- Maakunnallisena yhteistyönä toteuttavien produktioiden esiintymisetkv-areenoilla- Yhteismaakunnallisten taideprojektien vetovastuun siirtäminen jauuden kv-produktion suunnittelun käynnistäminen- Luotuihin verkostoihin sitoutuminen ja toiminnan jatkaminenKansalaistoiminta- Kansainvälisen kohtauspaikan perustamiseen tähtäävien suunnitelmienkäynnistäminen, yhteistyökumppaneiden kartoittaminen jasitouttaminen- Maakunnan yhteisen, kansainvälisen kohtauspaikan perustaminenSeinäjoelle- Maahanmuuttajien kutsuminen mukaan ystävyyskunta- ja ystävyysseuratoimintaanMaahanmuuttajat- Omaehtoisen kulttuuritoiminnan mahdollistaminen myöntämällätiloja ja avustuksia toimintaan, toiminnan vakiinnuttaminen- Maanmiesten vastaanottamiseen osallistuminen ja näiden auttaminensopeutumaan uuteen kulttuuriin Etelä-Pohjanmaalla- Yhteistyön syventäminen uuden kotimaan kulttuuria edustavientahojen kanssaSeinäjoen ammattikorkeakoulunkulttuurituotannon vaihto-opiskelijoitaSambiasta ja Liettuasta opiskeliosallistavia työtapoja Seinäjoellasyyskauden 2006. Metodeja testattiinkenttäjaksoilla mm. Ylistaron yläkoulussa.Vaihtojakson päävastuullisinaopettajina toimivat Jouni PiekkariSuomesta ja Macro Ferreira Portugalista(kuvassa).

22Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South Ostrobothnia5.2. Ohjelman toteuttamisen rahoittamistarpeen arviointitaulukkoHankeaihiot Rahoitus 2006-2013Koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeetYlimaakunnalliset hankkeetTuotteistaminen, kulttuuriyrittäjyysKulttuuriorganisaatioiden kv-toimienhankkeistaminenLänsi-Suomen lääninhallitus, TE-keskusEtelä-Pohjanmaan liittoLänsi-Suomen lääninhallitus, TE-keskus,maakuntien liitotTE-keskus, Länsi-Suomen lääninhallitus, Etelä-PohjanmaanliittoErillisohjelmat- Botnia Atlantica- EU:n kulttuuriohjelma- muut ohjelmat500 000 euroa500 000 euroa500 000 euroa350 000 euroa500 000 euroaKansalliset kansainvälistymistoimet Opetusministeriö 650 000 euroaRahoitustarve yhteensä3 milj. euroaLisäksi kuntien, kolmannen sektorin sekä muiden toimijoiden on mahdollista hakea eri rahoittajatahoilta apurahoja, stipendejä, matka-avustuksiakulttuuri- ja nuorisovaihtoon sekä avustuksia ystävyyskunta- ja ystävyysseuratoimintaan.6. KANSAINVÄLISTYMISEN JA OHJELMANSEURANTA SEKÄ PÄIVITTÄMINENEtelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma on laadittulähivuosien kansainvälistymistoiminnan suuntaa-antavaksi ohjeeksi,jota toteuttavat alueen kuntien, yritysten, oppilaitosten, muidenjulkisten organisaatioiden sekä yhdistysten ja järjestöjen hankkeet jatoimenpiteet.Muutokset toimintaympäristössä, yhteiskunnallisissa ja kansainvälisissäolosuhteissa aiheuttavat ohjelman päivitystarpeen. Päivitystyössähuomioidaan ennustettavissa olevat muutokset sekä eritoimijoiden tekemät muutos- eli toimenpide-ehdotukset. Kansainvälistymisohjelmaapäivitetään nettiversiona osoitteessa: www.etelapohjanmaa.fi/kulttuuri.Lehtimäellä järjestettiin kansainvälinen taidesymposium kesällä 2006.Symposiumin tilaisuudet tulkattiin ja esitettiin suorana internetissä.Ohjelman toimenpiteiden mukaisten hankkeiden toteuttamista seurataanlaatimalla kokoava rekisteri, josta ilmenee ainakin hankkeidenperustiedot (hankkeen nimi, kuvaus, tavoitteet, toteutuminen,jatkotoimenpiteet, toteuttamisjakso, toteuttaja sekä rahoittaja jarahamäärä). Seitsemän vuoden aikajanalle, vuosiksi 2007-2013 kirjoitetunkansainvälistymisohjelman puolivälissä selvitetään ja arvioidaanohjelmassa esitettyjen toimenpide-ehdotusten mukaisten tulostentoteutumista.

Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South Ostrobothnia23Lähteet- Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisohjelman tarpeellisuus ja päälinjaukset, Etelä-Pohjanmaan liitto E:11, 2003- Koivunen, Hannele: Onko kulttuurilla vientiä? OPM 2004:22- Kulttuuristrategia vuosille 2005-2013, Etelä-Pohjanmaan liitto A:14, 2004- Kulttuuritoimijan kansainvälistymisopas, Etelä-Pohjanmaan liitto C:45, 2006- Leikola, Markus – Leroux, Päivikki: Kulttuuriviennin liiketoimintamallit. Delicate Services, Tekes,2006.- Maakuntasuunnitelma 2030, Etelä-Pohjanmaan liitto A:17, 2006- Maakuntaohjelma 2007-2010 -luonnos, Etelä-Pohjanmaan liitto,2006- Peruspalveluohjelma 2030 -luonnos, Etelä-Pohjanmaan liitto, 2006- Sponsorointibarometri 2006, Mainostajien liitto, 2006- Virtanen, Leena: Kulttuurin sponsorit kaipaavat toimintaa, Helsingin Sanomat 11.4.2006- Yli-Lassila Jukka: Ei hätää, kyllä Kirsti järjestää, Helsingin Sanomat 23.2.2006- Eteläpohjalaisten kulttuuritoimijoiden kv-ohjelmatyökeskustelutilaisuudet Etelä-Pohjanmaan liitossa 2006- Kulttuuristrategian 2005-2013 kansainvälisyystyöryhmän muistiot 1-3Internetsivut- Finpro- Tekes- Frame- Musex- Kuntaliitto- Opetusministeriö- Image Match- Ex-Professo Arts Management- Etelä-Pohjanmaan liitto- Etelä-Pohjanmaan TE-keskus- Pohjanmaan taidetoimikunta- Järviseudun ja Härmänmaan kehittämisyhdistys- Kuusiokuntien kehittämisyhdistys- Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys- Suupohjan kehittämisyhdistys- Pohjoismaiden neuvosto- Pohjoismaiden ministerineuvosto- Siirtolaisuusinstituutti- Maakunnan kulttuurin toimijoiden internetsivut

24Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South OstrobothniaLiite 1. Kehittämisnäkymä tiivistetystiEteläpohjalaisen kulttuurin kansainvälistymisen nykytila ja kehittämishaasteettiivistyvät oheisessa, kansainvälistymiskyselyn vastauksiinperustuvassa SWOT-analyysissa.Vahvuudet- Pitkäaikaiset, kiinteät kv-kontaktit- Laaja kontaktiverkosto- Kv-verkoston hallittavissa oleva koko- Kielitaito- Motivaatio- Hankeosaaminen- Alan korkeakoulutus- Suomalaisuus- Omaleimaisuus- Oma tuote- Osaaminen ja sisällön tasokkuus- Korkea taiteellinen laatu- Taiteellinen ammattitaito- Osaaminen omassa yrityksessä- Pohjoismaisen kansanmusiikin oma erityinen status- Ryhmänäyttelyiden vastuunjako ja monipuolisuusMahdollisuudet- EU- Toimivan kv-verkoston luominen ja tiedon jakaminen- Suomeen kohdistuvan kansainvälisen kiinnostuksen kasvu- Paikallinen toimintavalmius- Alan korkeakoulutus alueella- Maahanmuuttajakoulutus- Nuoret ja heidän kiinnostuksensa- Alueellisen kv-ohjelman laatiminen- Kv-toiminta osaksi arkipäivää- Viennin tärkeyden oivaltaminen- Kulttuuri mukaan kv-liiketoiminnan edistämiseen- Kumppanuusmaan vahvuus- Rikas ja omaperäinen kulttuuri- Ammattimaisuus ja osaaminen- Korkea taiteellinen laatu- Taiteilijoiden avoimuus- Kulttuuriyrittäjyys- Asiantuntija- ja taiteilijavaihto- Kv-harjoittelijatHeikkoudet- Henkilöstön, kielitaidon ja rahan puute- Asiantuntemuksen ja ajan puute- Organisointi sekä resurssien vähyys- Kv-asioiden kehittämisen resurssipula- OPM:n vähäinen kiinnostus alueen kulttuuria kohtaan- Kunnallisen kulttuurihallinnon liian leveä toiminta-ala- Kulttuuritoimijoiden heikko liiketoimintaosaaminen- Tuotteistamisen puute- Sijainti ja paikalliset asenneongelmat- Maahanmuuttajataustaisen väestön vähyys- Kv-toiminnan suunnittelemattomuus- Sitoutumattomuus- Ei ole mahdollisuutta ottaa taloudellista riskiä- Etelä-Pohjanmaa ei ole musiikkielämän keskus- Osaaminen omassa yrityksessä- Tuottavuus ja tehokkuus eivät riittäviäUhat- Jatkuvuuden puute- Rahoituksen puute- Rahoituksen loppuminen- Panostuksen epäonnistuminen- Taloudellinen riski- Huono itsetunto- Koko toiminnan loppuminen- Verkostojen luominen kovan työn takana- Yhteistyön lässähtäminen- Toimijoiden keskinäinen kateus- Ei osata nähdä kansainvälistymisen mahdollisuuksia- Toiminnan sattumanvaraisuus ja linjattomuus- Lyhytnäköisyys suunnitelmien laadinnassa- Voimavarojen hukkaaminen ja riittämättömyys- Käsi- ja taideteollisuustuotteiden halpatuonti- Sitoutumattomuus- Harrastajaryhmien rinnastaminen ammattitaiteilijoihin- Suomalainen musiikki arvossaan ulkomailla- Käsityökulttuurin korkea osaamisentaso

Kulttuuri Etelä-Pohjanmaa / Culture South Ostrobothnia25Liite 2: Eteläpohjalaisen kulttuurin kansainvälistymisohjelmatyöhönosallistuneet tahot:1. Alavus/Helinä Mäyry2. Alajärven musiikkiopisto/Raija Aho3. Alvariania ry, Etelä-Pohjanmaan Alvar Aalto -seura/Tellervo Lahti4. Amfora/Päivi Rintaniemi5. E-P:n Rakennuskulttuurikeskus Herrala/Satu Kangas-Kuittinen6. Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Nelimarkka-museo,residenssi/Leena Passi7. Etelä-Pohjanmaan kauppakamari/Pertti Kinnunen8. Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry/Kaija Uola9. Etelä-Pohjanmaan maakuntakirjasto/Rispa Elonheimo10. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Suojeluskunta- ja LottaSvärd -museo/Marja-Liisa Haveri-Nieminen11. Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy/Ulla Jussila12. Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat – Jussit/Matti Salmenkangas13. Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto/Gabor Angyal14. Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura/Jorma Aro15. Etelä-Pohjanmaan opisto/Satu Korpela16. Evijärvi, Väinöntalo/Tuija Ahola17. Finn-Power/promoottori, av-tuottaja Timo Aalto18. Härmänmaan musiikkiopisto, Raimo Joensuu19. Ilmajoki/Leena Rajala20. Isojoki/Satu Laine21. Jalas Chamber/Jalasjärven musiikkiopiston kannatusyhdistysry/Auli Tuohimäki, Raine Rautanen22. Jalasjärvi/Johanna Vaissalo23. Järviseudun opisto/Leea Keto24. Kauhajoki, Panula-opisto/Markku Viitasaari25. Kauhava/Henry Flinkman26. Keski-Pohjolan kulttuuripäivät Teuvalla 2005/kansanmuusikkoTiina Panula27. Konsti Taideteollisuusyhdistys ry/Minna Tuohisto-Kokko28. Kortesjärvi, Jääkärimuseo/Hanna Rieck29. Kuortane/Riitta A. Tilus, Mika Itänen30. Kurikka/Maija-Leena Rostén31. Kuvataiteilija Antti Maasalo32. Kuvataiteilija Eero Hiironen33. Kvarken Big Band/Petri Kivimäki34. Lappajärvi/Mikko Valo35. Lapua/Esa Honkimäki36. Lapuan musiikkiopisto/Ilkka Hirvilammi37. Laulukoulu ry/Risto Suurla38. Lillbacka Powerco/Hanna Pollari39. Non Art -ryhmä/S.J.Tanninen40. Nurmo/Aila Taivalmäki41. Pohjanmaan kirjailijat ry/Marja-Leena Mäkelä42. Pohjola-Norden/Helena Teräväinen43. Provinssirock/Juha Koivisto44. Sedu/Kari Keskitalo45. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kansainvälisten asiain toimisto/Helli Kitinoja46. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurialan ja muotoilunyksikkö/Jussi Kareinen47. Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö/JulioVallejo-Medina48. Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö/KaleviKarjanlahti49. Seinäjoen Balettikoulu/Tiina Rajala50. Seinäjoen kaupunginorkesteri, Etelä-Pohjanmaanmusiikkiopisto/Jarmo Anttila51. Seinäjoen kaupunginteatteri/Marja-Leena Kallantie52. Seinäjoen kaupunki/Leena Kråknäs53. Seinäjoen seudun Suomi-Puola -yhdistys/Erkki Moisio54. Seinäjoen seurakunta/kanttori Maria Väinölä, talousjohtaja KeijoSulkko55. Seinäjoen Suomi-Saksa -yhdistys/Ritva Petäjä56. Seinäjoen Taidehalli/Liisa Kukkula57. Selmu ry/Harri Pihlajamäki58. Selmu ry, Sibelius-Akatemia/Mika Virkkala59. Siirtolaisuusinstituutti/Tuula Koskimies-Hautaniemi60. Suupohjan kulttuuriyhdistys/Reija Iso-Mustajärvi61. Taiteilijaryhmä Aimo/Liisa Malkamo62. Taiteilijaryhmä Aimo/Minna Herrala63. Tanssiteatteri Wimma/Raija Hietakangas, Ulla Koivisto64. Ylistaro/Anna-Maija Västi65. Ähtäri/Ulla AkonniemiEtelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan nimeämänkansainvälistymistyöryhmän jäsenet:66. Hanna Keisala67. Reijo Pitkäkoski68. Markus Aaltonen69. Marjatta Eväsoja, puheenjohtaja70. Carita Laitala, sihteeri71. Anna Valtari, ohjelman laatija

26Liite 3: Eteläpohjalaisten kuntien ystävyyskunnat(kunta/ystävyyskunta/maa/mistä lähtien)1 Alahärmä Jevnaker NORJA/NORWAY 19452 Alahärmä Nybro RUOTSI/SWEDEN 19503 Alahärmä Lemvig TANSKA/DENMARK 19504 Alahärmä Tahkuranna VIRO/ESTONIA 19605 Alajärvi Bjuv RUOTSI/SWEDEN6 Alajärvi Vilhelmina RUOTSI/SWEDEN 19877 Alajärvi Puudoinen VENÄJÄ/RUSSIA 19928 Alajärvi Escanaba / MichiganYHDYSVALLAT/USA 19829 Evijärvi Örnsköldsvik RUOTSI/SWEDEN10 Evijärvi Puudoinen VENÄJÄ/RUSSIA11 Evijärvi Vändra VIRO/ESTONIA 199012 Ilmajoki Koeru VIRO/ESTONIA 199013 Isojoki Ljusdal RUOTSI/SWEDEN14 Jalasjärvi Baragiano ITALIA/ITALY15 Jurva Helle TANSKA/DENMARK 199216 Jurva Sauga VIRO/ESTONIA 199317 Kauhajoki Hudiksvall RUOTSI/SWEDEN18 Kauhava Rygge NORJA/NORWAY 198919 Kauhava Vimmerby RUOTSI/SWEDEN 195820 Kauhava Skærbæk TANSKA/DENMARK 195521 Kauhava Rapla VIRO/ESTONIA 199022 Kortesjärvi Vimmerby RUOTSI/SWEDEN23 Kortesjärvi Puudoinen VENÄJÄ/RUSSIA24 Kortesjärvi Mustjala VIRO/ESTONIA 199425 Kuortane Ovanåker RUOTSI/SWEDEN 194426 Kurikka Melhus NORJA/NORWAY 198627 Lappajärvi Kramfors RUOTSI/SWEDEN 196228 Lappajärvi Springstille SAKSA/GERMANY 199929 Lappajärvi Puudoinen VENÄJÄ/RUSSIA 199230 Lapua Rakvere VIRO/ESTONIA 199031 Lapua Someru VIRO/ESTONIA 199032 Lapua Lantana YHDYSVALLAT/USA 197933 Lapua Hohenlockstedt SAKSA/GERMANY 197334 Lapua Hagfors RUOTSI/SVERIGE 196535 Lehtimäki Puudoinen VENÄJÄ/RUSSIA36 Lehtimäki Are VIRO/ESTONIA 199137 Nurmo Alstahaug NORJA/NORWAY 198838 Nurmo Åsele RUOTSI/SWEDEN 198239 Nurmo Rakvere, Someru VIRO/ESTONIA 199040 Seinäjoki Thunder Bay KANADA/CANADA 197441 Seinäjoki Frasund NORJA/NORWAY 194042 Seinäjoki Koszalin PUOLA/POLAND 198743 Seinäjoki Kristinehamn RUOTSI/SWEDEN 194044 Seinäjoki Schweinfurt SAKSA/GERMANY 196345 Seinäjoki Skagen TANSKA/DENMARK 194046 Seinäjoki Sopron UNKARI/HUNGARY 198647 Seinäjoki Velikie Luki VENÄJÄ/RUSSIA 196048 Seinäjoki Kose VIRO/ESTONIA 199149 Seinäjoki Kunda VIRO/ESTONIA 199450 Seinäjoki Virginia YHDYSVALLAT/USA 197751 Seinäjoki Orvieto ITALIA 200152 Soini Höör RUOTSI/SWEDEN 194153 Soini Stevus TANSKA/DENMARK 199254 Soini Puudoinen VENÄJÄ/RUSSIA55 Teuva Cieszyn PUOLA/POLAND 197556 Teuva Orust RUOTSI/SWEDEN 197557 Vimpeli Mosvik NORJA/NORWAY 198058 Vimpeli Puudoinen VENÄJÄ/RUSSIA59 Ylihärmä Aegviidu VIRO/ESTONIA 198960 Ylistaro Valga VIRO/ESTONIA 198961 Ylistaro Valgan maakunta VIRO/ESTONIA 199562 Ähtäri Lycksele RUOTSI/SWEDEN 198663 Ähtäri Audru VIRO/ESTONIA 1993

Liite 4. Eteläpohjalaisille kulttuurin toimijoilleosoitettu kyselylomake

Klikkaa itsesi eteläpohjalaiseen kulttuuriportaaliin!www.etelapohjanmaa.fi/kulttuuriwww.trissa.tvEtelä-Pohjanmaan liittoKampusranta 9 CPL 10960101 SEINÄJOKIPuhelin: 020 124 4100Faksi: 020 124 4150www.epliitto.fi