Ongelmaperustainen oppiminen / Opiskelijan opas

Ongelmaperustainen oppiminen / Opiskelijan opas
Olet aloittamassa verkko-opintoja ongelmaperustaisen oppimiseen (Problem-Based Learning, PBL)
perustuvan lähestymistavan mukaan. Tutustu alla olevaan materiaaliin, jotta tiedät kuinka opinnot
etenevät.
Ongelmaperustaiseen oppimiseen perustuvassa opiskelussa pyritään yhdistämään eri tiedon- ja tieteenaloja,
ja niihin sisältyviä aihekokonaisuuksia keskenään. Oppiminen alkaa ammatilliseen käytäntöön
liittyvän ongelman käsittelyllä pienryhmässä, ja etenee itsenäisen ja yhteisen työskentelyn
jatkumona. Opiskelussa korostuvat opiskelijan itseohjautuvuus, yhteistyökyky sekä vuorovaikutustaidot.
Lisäksi opiskelijalta vaaditaan kriittistä reflektiota ja halua itsensä kehittämiseen. Oppimisen
perustana on kaikkien opiskelijoiden aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vuorovaikutus
sekä yhteistoiminnallinen oppiminen.
Opiskelija pyrkii omassa oppimisprosessissaan yhdistämään aiemmin oppimaansa tietoainesta uusiin
tietoihin ja taitoihin. PBL:ssä itsearviointi on oppimisprosessin keskeisin osa. Tavoitteena on,
että opiskelija pystyy tarkastelemaan kriittisesti omaa oppimistaan. Arvioinnin kohteena ei ole ainoastaan
oma toiminta vaan myös ryhmän oppiminen. Oppiminen käynnistyy tutoriaaleissa, pienryhmätilanteissa,
joita ohjaa tutoropettaja. Tutoriaalit kokoontuvat verkossa yleensä 1-2 kertaa viikossa
5-10 opiskelijan ryhmässä.
Kuinka verkko-opintojaksolla työskentely etenee?
Opintojaksolle ilmoittautumisen jälkeen opiskelijoihin ollaan yhteydessä ja he saavat opiskelun
aloittamiseen liittyvää tietoa sekä teema-alueeseen liittyvän lähdeluettelon.
Kun pienryhmät on muodostettu, harjoitellaan verkkotyökaluja ja opiskelijat esittäytyvät. Koska
työskennellään verkossa, on tärkeää, että jokainen ryhmäläinen osallistuu toimintaan aktiivisesti.
Pienryhmässä voidaan sopia yhteisiä ”pelisääntöjä” (esim. kaikkien tulee osallistua pienryhmäistuntoihin,
verkkotapaamisista ei saa myöhästyä jne.). Ryhmässä annetaan ryhmäläisille myös erilaisia
rooleja (esim. puheenjohtaja, kirjuri, havainnoitsija, ymmärtämisen tarkastaja, rohkaisija).
Opiskelu etenee kahdeksan vaiheisen syklin mukaan ( kuva1.). Syklin aikana ryhmä kokoontuu
opintokokonaisuuden laajuudesta riippuen kaksi tai useampia kertoja verkkotutoriaaliin (pienryhmäistuntoon),
joissa on mukana myös tutoropettaja. Tutoriaalien välissä on itsenäisen tiedonhankinnan
vaihe, johon voi sisältyä myös opintokäyntejä, asiantuntijaluentoja, haastattelutehtäviä yms.
Istunnoissa on syytä keskustella siitä, mistä relevantein tieto löytyy ja mitkä ovat tärkeimpiä lähteitä.
Ensimmäisessä verkkotutoriaalissa opiskelijoille esitetään ongelma (oppimisen lähtökohta) autenttisesta
tilanteesta (1). Ongelma voi olla esimerkiksi tapauskertomus, kirjallinen tehtävä tai video.
Pienryhmässä pyritään pääsemään ensimmäisenä yhteisymmärrykseen ongelman tarkastelutavasta.

Ryhmäläiset tuovat ongelmaan liittyvän tietämyksen ja ideat esille aivoriihessä (2). Kirjuri kirjaa
aivoriihessä tulleet asiat ylös, jonka jälkeen tapahtuu asioiden ryhmittelyä (3) keskustelun pohjalta.
Näin hahmotetaan esille tulleiden asioiden väliset yhteydet. Tässä vaiheessa karsitaan turhat käsitteet
pois ja tehdään valinta (4) käsittelyn kannalta tärkeimmistä ja ajankohtaisimmasta aihealueista.
Valinnan jälkeen pienryhmässä määritellään kaikille yhteinen oppimistehtävä (5) mahdollisimman
konkreettiseksi, josta lähdetään hankkimaan uutta tietoa.
Oppimistehtävän määrittelyn jälkeen alkavassa tiedonhankintavaiheessa (6) opiskelija lähtee hakemaan
itsenäisesti (tai yhteistyötä tehden) uutta tietoa asiasta. Itsenäisen opiskelun vaiheessa opiskelija
voi hakea tukea myös tutoropettajalta. Lisäksi tiedonhankinnan tueksi voidaan osoittaa luentoja,
harjoituksia, opintokäyntejä, haastattelutehtäviä jne.
Ongelmanratkaisu jatkuu
1. Ongelman
asettaminen
2. Aivoriihi, vapaa
assosiointi
8. Selventäminen 3. Ryhmittelyn
Arviointi tekeminen
4. Ongelma-alueen
7. Tiedon konstruointi valinta
5. Oppimistehtävän
laatiminen
6. Itsenäinen tiedonhankinta
Asiantuntijat Tietoverkot
Työharjoittelu Luennot Kirjasto
Työpaikat Harjoitukset Media
Kuva 1. Ongelmaperustainen oppiminen ja itsenäinen tiedonhankinta (Poikela, E. & Poikela, S.
2005.
Tiedonhankinnan jälkeen pienryhmä kokoontuu järjestyksessään toiseen verkkotutoriaaliin. Toisessa
tapaamisessa tietoa konsturoidaan (7), eli ongelma-aluetta käsitellään uudelleen hankitun
tiedon valossa sekä jäsennetään yhdessä. Tässä vaiheessa opiskelijat arvioivat hankkimaansa tietoa
sekä pohtivat hankitun tiedon merkitystä ja tarkoituksenmukaisuutta (reflektio). Tutor tukee opiskelijoita
asioiden ymmärtämisessä ja hankalien kohtien selkiyttämisessä. Tämän jälkeen opiskelijat
palaavat alkuperäiseen ongelmaan, selventävät ja selkiyttävät (8) tehtävää sekä tarkastelevat
2

koko oppimisprosessia itsensä ja ryhmän kannalta. Ryhmä voi nostaa myös uusia tiedonhankintatarpeita
(ks. kuva 1, ongelmanratkaisu jatkuu).
Koko opiskelusyklin ajan tapahtuu arviointia, se liittyy jokaiseen vaiheeseen ja lopulta koko oppimisprosessiin
sekä ryhmän toimintaan ja oppimisen yhteistoiminnallisuuteen. Palautetta annetaan ja
saadaan koko syklin ajan tutoropettajalta, mutta myös ryhmän jäsenet arvioivat oppimisprosessia ja
siihen vaikuttavia tekijöitä. Oppimisprosessin arviointi koostuu sekä itse- ja yhteisarvioinnista. Arvioinnissa
voidaan hyödyntää päiväkirjoja, portfolioita, tapauskertomuksia, projekteja, ryhmätöitä,
itsearviointikysymyksiä, oppimisprofiileja, käytännön harjoitteluraportteja jne. Tutoropettaja sopii
jokaisen opintojakson arviointitavasta ja arviointikriteereistä erikseen pienryhmän kanssa. Joissain
tapauksissa ongelmaperustaisen oppimisen syklin aikana opiskelija tekee teema- alueeseen liittyvän
seminaarityön, josta opiskelija saa ohjausta ja palautetta opettajalta. Seminaarityöt esitellään teema-alueen
lopuksi ryhmäläisille.
Toiminta ja roolit PBL-syklin aikana
Ennen varsinaisen opiskelun aloittamista
a. Tutustutaan verkko-opiskelussa käytettäviin työkaluihin.
b. Tutustutaan toisiin opiskelijoihin keskustelualueella
Tutoriaalissa
c. Valitaan puheenjohtaja, jonka tehtävänä on jakaa keskusteluissa puheenvuoroja.
Hän huolehtii että kaikki osallistuvat työskentelyyn tasavertaisena ja huolehtii aikataulusta.
Lisäksi hän tekee oppimisprosessista yhteenvedon. Hän osallistuu myös tasavertaisena
työskentelyyn.
d. Valitaan sihteeri, joka kirjaa tutoriaaleissa tulevat asiat ylös. Osallistuu itse myös
aktiivisesti ryhmän toimintaan.
e. Valitaan havainnoitsija/tarkkailija, joka tarkkailee ryhmän toimintaa ja antaa palautetta
mm. keskustelun etenemisestä, tavoitteiden saavuttamisesta ja oppimisprosessista
f. Ensimmäisen tutoriaalin alussa laaditaan lisäksi yhdessä työskentelyyn liittyvät pelisäännöt:
esim. kaikkien on osallistuttava verkkotutoriaaleihin, jos ei verkossa ole
mukana verkkotyöskentelyssä, niin kuinka korvataan poissaolo, aikataulussa pysyminen
g. Tutor ohjaa ja opastaa ryhmän toimintaa ja työskentelyä tutoriaaleissa tarpeen mukaan.
3

Ensimmäinen verkkotutoriaali (alkututoriaali)
1. Ongelman esittäminen:
o Todelliseen elämäntilanteeseen perustuva ongelma esitetään verkkoympäristössä
esim. tapauskertomuksena, videona, kuvana, teemana tai käsitteenä.
2. Aivoriihityöskentely:
o Kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat ideointiin aktiivisesti.
o Puheenjohtaja huolehtii lisäksi aikataulusta ja seuraavaan työskentelyvaiheeseen
siirtymisestä.
o Sihteeri kirjaa ideat esim. piirtotaululle sitä mukaan kun osallistujat niitä
tuottavat etukäteen sovitulla tavalla (ääniyhteydessä ja/tai chatissa).
o Tarkkailija tarkkailee samalla kuinka ryhmä toimii ja kirjaa itselleen kommentteja
työskentelystä.
3. Ongelma-alueiden jäsentäminen / ryhmittely
o Osallistujat käyttävät ääniyhteyttä ja/tai chattia yhteisessä keskustelussa ja
ajatustenvaihdossa.
o Puheenjohtaja huolehtii, että kaikki saavat sanoa mielipiteensä ja jakaa tarvittaessa
puheenvuoroja.
o Sihteeri ryhmittelee ideoita piirtotaululla osallistujilta tulleiden kommenttien
mukaan esim. idearyppäiksi käsitekarttaan.
o Lopuksi nimetään tuotetut ryhmät, näin helpotetaan sisällön arviointia ja jatkossa
keskustelu helpottuu.
o Tarkkailija seuraa samalla, kuinka ryhmä toimii ja kuinka päästään yhteiseen
tavoitteeseen sekä kirjaa huomionsa ylös tarkkailuraporttia varten.
4. Sisältöalueen valinta
o Ryhmittelyn jälkeen valitaan yhdessä neuvotellen tärkeimmät ja ajankohtaisimmat
aihealueet jatkotyöskentelyä varten.
o Sihteeri tekee yhteenvedon ja tallentaa myöhemmin tuotoksen keskustelufoorumille.
o Tarkkailija seuraa samalla, kuinka ryhmä toimii ja kuinka päästään yhteiseen
tavoitteeseen sekä kirjaa huomionsa ylös tarkkailuraporttia varten.
5. Oppimistehtävän muodostaminen
o Luodaan yhdessä konkreettinen oppimistehtävä, joka muotoillaan selkeäksi
tehtäväksi tai kysymykseksi, jonka sihteeri kirjaa näkyviin piirtotaululle ja
myöhemmin yhteiselle keskustelualueelle.
o Sovitaan yhdessä kuinka tietoa hankitaan (mitä yhteisiä lähteitä luetaan, miten
ja mistä tietoa hankitaan, millainen työnjako sovitaan jne).
o Sihteeri kirjaa tiedonhankinnan suunnitelman näkyviin piirtotaululle ja myöhemmin
yhteiselle keskustelualueelle oppimistehtävän yhteyteen.
o Puheenjohtaja johtaa keskustelua ja huolehtii aikataulussa pysymisestä.
o Tutoropettaja antaa tarvittaessa aiheeseen kuuluvia lähdeviitteitä ja auttaa
tarvittaessa tiedonhankinnan suunnittelussa.
4

o Tarkkailija raportoi ryhmän toiminnasta tekemistään huomioista, työskentelyn
toimivuudesta, prosessin etenemisestä, ryhmäläisten tasapuolisesta osallistumisesta
jne. Tarkkailijan kommentit ovat pohjana arviointikeskustelulle
ja ryhmän toiminnan kehittämiselle.
Itsenäisen opiskelun ja tiedonhankinnan vaihe
6. Tiedonhankinta
o Jokainen osallistuja hankkii tietoa itsenäisesti hyödyntäen kirjallisuutta,
verkkolähteitä, asiantuntijoita jne. Tarkoitus on pysyä tehdyssä toimintasuunnitelmassa.
Jokaisella ryhmäläisellä on vastuunsa ryhmälle.
o Tiedonhankintavaihe voi sisältää myös luentoja, harjoittelua, opintokäyntejä,
asiantuntijoiden haastattelua jne.
o Jokainen laittaa hyvistä lähteitä ja tiedonhankinnan tuloksista tietoa toisille
keskustelualueen kautta.
o Jokaisen tulee tutustua etukäteen aineistoon, jotta tutoriaalissa yhteisen tiedon
rakentaminen on helpompaa.
o Tutoropettaja seuraa keskustelualuetta ja tarvittaessa osallistuu keskusteluun.
Tiedonhankintaraportti
o Tiivistetty raportti, jossa opiskelija kuvaa ja arvioi käyttämiään tiedonhankintakeinoja
ja – lähteitä, tiedonhankinnan etenemistä ja keskeisiä tiedonhankinnan tuloksia.
o Tiedonhankintaraportti palautetaan keskustelualueelle hyvissä ajoin ennen toista tutoriaalia
yhteistä tiedonjakoa ja tutustumista varten.
o Tiedonhankintaraportin loppuun liitetään lähdeluettelo tarkkoine lähdeviitetietoineen.
Toinen verkkotutoriaali (loppututoriaali)
7. Uudelleen käsitteellistäminen / tiedon konstruointi
o Toisen verkkotutoriaalin alussa käydään lyhyt keskustelukierros tiedonhankinnan
keinoista ja tuloksista.
o Puheenjohtaja voi esittää ehdotuksen hankitun tiedon käsittelytavasta.
o Jokainen ryhmäläinen osallistuu aktiivisesti yhteiseen keskusteluun, kommentoi
ja täsmentää aiempaa tietämystä hankitun uuden tiedon valossa. Samalla
muodostetaan yhteistä jäsennystä käsitellyistä sisällöistä.
o Puheenjohtaja ohjaa keskustelua, huolehtii aikataulussa pysymisestä ja varmistaa,
että kaikki ovat tasapuolisesti mukana.
o Sihteeri huolehtii ydinasioiden kirjaamisesta ja muut jäsenet auttavat tarvittaessa
ääniyhteydessä ja/tai chatissa sihteeriä.
o Tarkkailija seuraa samalla, kuinka ryhmä toimii ja kuinka päästään yhteiseen
tavoitteeseen sekä kirjaa huomionsa ylös tarkkailuraporttia varten.
o Yhteistä synteesiä voidaan selkiyttää esim. käsitekartaksi.
o Työskentely päättyy, kun ryhmä on tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin
5

Lähteet
8. Selventäminen ja vertailu lähtötilanteeseen
o Laadittua jäsennettyä tuotosta käytetään hyväksi lähtötilanteen tarkasteluun,
jota ohjaa puheenjohtaja. Opittujen asioiden perusteella voidaan ymmärtää ja
selittää lähtötilannetta. Tarkastelu ja vertailu ohjaavat oppimisprosessin pohdintaa.
o Tarkkailija raportoi ryhmän toiminnasta tekemistään huomioista, työskentelyn
toimivuudesta, prosessin etenemisestä, ryhmäläisten tasapuolisesta osallistumisesta
jne. Tarkkailijan kommentit ovat pohjana arviointikeskustelulle
ja ryhmän toiminnan kehittämiselle.
o Lopuksi kaikki osallistujat arvioivat miten oma ja ryhmän yhteinen työskentely
on toiminut, mitä on opittu, miten oppimista voisi tehostaa tai miten olisi
kannattanut tehdä toisin.
Oppimisraportti
o Tiivistetty ja jäsennetty raportti, jossa opiskelija pohtii opittua sisältöä sekä omaa
oppimisprosessiaan. Oman oppimisen arviointi keskeinen osa raporttia
o Oppimisraportti palautetaan tutoropettajalle, vertaisarvioitsijalle tai koko ryhmälle
keskustelualueelle palautteen antamista varten
Poikela, E. & Poikela, S. 2005. Ongelmaperustainen opetussuunnitelma – teoria, kehittäminen ja
suunnittelu. Teoksessa Poikela, E. & Poikela, S. (toim.) 2005. Ongelmista oppimisen iloa – ongelmaperustaisen
pedagogiikan kokeiluja ja kehittämistä, Tampere University Press, 27-52.
Poikela, S. 1998. Ongelmaperustainen oppiminen. Uusi tapa oppia ja opettaa. Ammattikasvatussarja
19. Hämeenlinna. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos.
Poikela, S. 2003. Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen. Akateeminen väitöskirja.
Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Tampere University Press.
Poikela, S. & Portimojärvi, T. 2004. Opettajana verkossa. Ongelmaperustainen pedagogiikka verkko-oppimisympäristöjen
toimijoiden haasteena. Teoksessa V. Korhonen (toim.) Verkko-oppiminen
ja yliopistopedagogiikka. Tampere: Tampere University Press.
Pöllänen, S. & Vuoskoski, P. 2004. Avain ammattitaitoon. Opiskelijan opas lukuvuodelle 2004-
2005. Mikkelin ammattikorkeakoulu.
6