Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

ALANSA YKKÖNEN2/2011Kannesta jamonitoimihallistatulee Tampereensymboli, JyrkiLaiho sanoo. sivulla 30 36Kaupungin tilapalvelutuudistuvat – Mika Savolaisenurakka loppusuorallaVANTAASAA UUDENYHTIÖNsivu 6KUNTA-TEKNIIKKA65 VUOTTAHajajätevesiasetusmeniuusiksi sivu 18Allasveden laatuon monen tekijänsumma sivu 36Kuntatekniikaninvestoinneissa lieväälaskua sivu 40

2011Vesihuollon osto-oppaan 2011 paikat ovat nyt jaossa.Aineistopäivä on 10.6.2011.Nettioppaan suosio jatkuu.Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fiyrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT✘ alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä✘ kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiätarjoavat yritykset yhteystietoineenversio lehti.kuntatekniikka.fiNETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI✘ linkki yrityksen kotisivuille✘ tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuodenOTA YHTEYTTÄ:Marianne LohilahtiSuomen Business Viestintä Oypuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiPainettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikilleKuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalanpäättäjille. Lisäksi opasta jaetaan alan tilaisuuksissa syksylläsekä muun muassa Kuntamarkkinoilla 14.–15.9.2011.Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöidentärkeä työkalu.Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!Julkaisija: KL-Kustannus Oy / KuntatekniikkaToinen linja 14, 00530 Helsinki

SISÄLTÖ2/ 2011 22. maaliskuuta40 Ensi elokuussa valmistuvan Musiikkitalonympäristötyöt ovat yksi Helsinginkuntatekniikan kärkihankkeista tänävuonna. Kaupungin osuus niistä onparisen miljoonaa.22 – Lehti on tärkeä SKTY:n jäseniä yhdistävätekijä, Kunnallistekniikan päätoimittajana1980-luvulla toiminut Raimo K. Saarinen sanoo.30 Tampereelle junaradan päälle noussee 95miljoonan euron monitoimihalli kevään 2013jääkiekon MM-kilpailuihin mennessä.36 Uimahallien allasveden on oltava turvallista.STM:ssä harkitaan allasvesiasetuksenpäivittämistä valvontatutkimusten osalta.KIINTEISTÖTVantaa yhtiöittää tilapalvelunsavuoden loppuun mennessä 6Oulu sai 40 miljoonan euronAvohoitotalon 12Suomen sairaalat miljardikorjaustenedessä 14Kumppanuusmallia testataanEspoon ja Oulun hankkeissa 15VESIHUOLTOHajajätevesiasetusta ja ympäristönsuojelulakiauusittiin 18Valtio tukee jätevesineuvontaakolmella pilottialueella 20Varsinais-Suomi teki vesiosuuskuntaoppaan21lehti.kuntatekniikka.fiKUNTATEKNIIKKA 65 VUOTTAAlan ammattilaisten valistaja onkestänyt ja muuttunut ajassa 22Kaupungininsinööri teki lehtimiesuranKunnallistekniikka-lehdessä 22YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 25UKTY 29LIIKUNTAPAIKATTampere saa monitoimihallinradan päälle 30Kansi yhdistää raiteiden jakamankaupungin 33Nettiopas neuvoo jäähallienrakentamisessa 34Uimahallien hygienia vaatiiammattitaitoa 36Allasvesiasetus uudistuu? 37TEKNISET PALVELUTTeknisen sektorin investoinneissaei suuria leikkauksia 40Suurin osa kunnista käännetynalv-velvollisuuden piiriin 45ROTI huolissaan kuntainfrankorjausvelasta 46Rakennusluvan alhainen hintaei ole kunnan vetovoimatekijä 48PALSTAT / KOLUMNITPääkirjoitus 5Rytilät/Pekka Rytilä:Kaupunkien rytmit 17Uutisia 51Tuoteuutisia 55Henkilöuutisia 56Palveluja 58Kuntatekniikka 2/2011 3

lehti.kuntatekniikka.fiKUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI■ Energia■ Hankinnat■ Ilmastonmuutos■ Infra-IT■ Jätehuolto■ Kiinteistöt■ Kunnossapito■ Liikenne ja väylät■ Liikuntapaikat■ Maankäytön suunnittelu■ Maarakennus■ Rakentaminen■ Turvallisuus■ Uimahallit ja kylpylät■ Vesihuolto■ Viheralueet■ YmpäristöALANSA YKKÖNENKaupungin tilapalvelutuudistuvat – Mika Savolaisenurakka loppusuorallaVANTAASAA UUDENYHTIÖNsivu 62/2011Kannesta jamonitoimihallistatulee Tampereensymboli, JyrkiLaiho sanoo. sivulla 30 36KUNTA-TEKNIIKKA65 VUOTTAHajajätevesiasetusmeniuusiksi sivu 18Allasveden laatuon monen tekijänsumma sivu 36Kuntatekniikaninvestoinneissa lieväälaskua sivu 40Kannen kuva: Seppo HaavistoTOIMITUSToinen linja 14, 00530 HelsinkiInternet: lehti.kuntatekniikka.fiS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiPäätoimittaja DI Paavo TaipalePuh. 09 771 2557, 050 380 8368Toimitussihteeri Pirjo ValtakariPuh. 050 352 3155Media-assistentti Sirpa LokkinenPuh. 09 771 2319, 050 312 0204TOIMITUSNEUVOSTOHeikki LonkaKirsi RontuJuhani SandströmSami SillsténPaavo TaipaleTILAUKSETPuh. 09 771 2442asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fiVuodessa 8 numeroaKestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €Irtonumero 10 €ILMOITUKSETSuomen Business Viestintä OyMarianne LohilahtiPL 356, 00101 HelsinkiPuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiTYÖPAIKKAILMOITUKSETS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiHinta 3,65 €/palstammSIVUNVALMISTUSAste Helsinki OyPAINOPAIKKAForssa PrintISSN 1238-125X66. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKUSTANTAJA/JULKAISIJATKL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto rySuomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTYPÄÄKIRJOITUSPaavo Taipalepaavo.taipale@kuntatekniikka.fiKuntatekniikkaa vaali-ilmassa”Huhtikuussa käytäviin eduskuntavaaleihin on liittynyt poikkeuksellista värähtelyäviimeisen vuoden ajan. Poliittiseen kenttään on saanut liikettä iso mies nimeltäTimo Soini, jonka edustaman puolueen kannatus on mielipidetiedusteluissa noussutuusiin ennätyksiin. Ainakin yhdessä asiassa Soinin puolue on kovin samanmielinenmuiden kanssa: maamme perusinfrastruktuurista – liikenneväylistä sekäenergia- ja vesihuollon verkostoista – on huolehdittava aiempaa paremmin.Tätä asiaa ovat erityisesti rakennusalan eri etujärjestöt pitäneet näkyvästi esilläviime kuukausina. Rakennetun omaisuuden rapistuvaa tilaa luotaava ROTI-raporttikinvalmistui sopivasti vaalien alla. On yhdestoista hetki lisätä perusväylänpidonrahoitusta ja etenkin vesihuoltoverkostojen saneerausinvestointeja.Tähän kuoroon on helppo liittyä ja todeta samalla, että ongelma on yleismaailmallinen.Mutta mistä lisärahoitus löytyy? Elinkaarihankkeissakin pää voipian tulla vetävän käteen, jos vuotuisiksi palvelumaksuiksi muutetut investoinnitnielevät yhä suuremman osan budjettivaroista.Vesihuolto on asiakasmaksurahoitteista palvelua, joten sen hinnoittelussa onotettava lusikka kauniiseen käteen ja lopetettava VVY:n vuotuisen taksavertailunkeskiarvomaksujen ja naapurikunnan taksojen käyttäminen maksukattoina. Samallapitää huolehtia laitosten kustannustehokkuuden parantamisesta rakenteellisillauudistuksilla, uudella teknologialla ja työtapojen kehittämisellä.Väylien kunnossapidossa tilanne on hankalampi sekä valtiolla että kunnissa.Liikkumisen vapautta ei ole helppo heikentää, eli väylämaksujen poliittinen tie onkivinen. Verovaroille taas löytyy runsaasti muita ottajia kuntatekniikan ulkopuolelta.Missä rahat piileskelevät, kun maamme on vauraampi kuin koskaan?Keväthuumaa energiamarkkinoillaRuotsalainen Vattenfall on aikeissa luopua liiketoiminnastaan Suomessa.Yhtiö etsii ostajaa voimalaitoksilleen ja energiaverkoilleen useissa kaupungeissaja laajoilla maaseutualueilla. Runsaassa vuosikymmenessä strateginen kelkkakääntyi ja yhtiö päätti vetäytyä Suomesta.Ostajia riittänee. Saksalainen E.ON on jo ilmoittanut ostohaluistaan.Asiakkaan kannalta harvainvalta sähkömarkkinoilla jatkunee ellei peräti vahvistu,jos E.ON saa haluamansa. Onneksi meillä on vielä myös kuntien energiayhtiöitä.Eräät niistä saattavat innostua kaupantekoon, jos Vattenfallin omistuksiamyydään pienemmissä erissä. Huutokaupassa pää on syytä pitää kylmänä, etteikauppahinta ylitä ostajan kestokykyä. Asiakkaat kun lopulta aina maksavatkauppahinnan kuplat tuotteiden hinnoissa.Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT3/2011 13.4. 10.5. Liikenne ja väylät ■ Jätehuolto ja ympäristö ■ YT-messujulkaisu4/2011 20.5. 14.6. Rakentaminen ■ Maankäytön suunnittelu5/2011 5.8. 30.8. Vesihuolto ■ Hankinnat ■ Ilmasto ■ Kuntamarkkinat 14.–15.9.6/2011 9.9. 4.10. Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus

Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluista muodostuva osakeVANTAA YHTIÖITTÄÄVantaa järjestää toimitilapalvelunsauuteen uskoon. Tavoitteena on asiakkuuslähtöisyys.Uusi organisaatio koostuutilakeskuksesta ja kahdesta liiketoimintayksiköstä:teknisistä palveluista jakäyttäjäpalveluista. Liiketoimintayksiköistämuodostetaan osakeyhtiö,joka aloittaa toimintansa ensi vuodenalussa. Muutos koskee noin 1 200 työntekijää.He siirtyvät uusiin yksikköihinvanhoina työntekijöinä.TEKSTI Merja Kihlja Ari MononenKUVAT Seppo Haavisto Vantaan toimitilapalvelujenuudelleenjärjestelyteivät tule yllätyksenä,sillä niitä on pohjustettujo vuosia.– Vantaalla laadittiinvuonna 2006 kaupunkikonsernintoimitilastrategia.Siinä määriteltiinjo konkreettisia tavoitteitasiitä, mitä kaupungissatulee tehdä toimitilahallinnonja tilapalveluidenosalta, tilakeskuksen toimialajohtajaMika Savo-– Nyt meillä on suunnitelmat siitä, miten muutammekonsernirakennetta, miten yhtiöitämme tilapalvelut ja mitenulkoistamme korjausrakentamisen. Tänä vuonna toteutammenämä operaatiot, Vantaan tilakeskuksen toimialajohtajaMika Savolainen vakuuttaa.6 Kuntatekniikka 2/2011

yhtiö aloittaa ensi vuoden alussaTILAPALVELUNSAKIINTEISTÖTKuntatekniikka 2/20117

– Yritämme saada aikaan tehokkuutta siten, että meille tulee vain yksi yhtiö, yksi hallitus ja yksi toimitusjohtaja,mutta kuitenkin kaksi liiketoimintayksikköä, Mika Savolainen sanoo.lainen kertoo.Tärkein tavoite oli organisaationselkiyttäminen, päätöksenteonyksinkertaistaminen.– Toisin sanoen kaikki, mikäliittyy toimitilojen omistamiseen,hallinnointiin tai tilapalveluihin,haluttiin keskittää yhteen paikkaan.Tällä tavalla päätöksenteostasaadaan mahdollisimmanjohdonmukaista ja yksiselitteistäkoko kaupunkikonsernissa.PerustanaasiakkuuslähtöisyysKaupunkikonsernin antamiensuuntaviivojen mukaan strategiaaalettiin laatia luottamushenkilöidenja virkamiesten yhteistyönä.Vuonna 2007 valmistui esiteAsiakkuuslähtöinen tilakeskus,jossa asetettiin tavoitteet vuosille2008–10.– Koska Vantaalla tilakeskuksentavoitteeksi on asetettu asiakkuuslähtöisyys,kuvasimme esitteessätähän tavoitteeseen soveltuvaatoimintamallia. Siinä onkeskeistä se, mitä käyttäjät haluavatja mitä palveluita toimitiloillepitäisi tuottaa, Savolainenkertoo.Perusajatuksena oli, että kunkinalan ammattilaiset voisivatkeskittyä omaan työhönsä.– Vastuuta toimintaympäristöstähaluttiin siirtää enemmäntilakeskukselle. Tilakeskuksessapuolestaan katsottiin, että olisijärkevää, jos esimerkiksi vahtimestarit,siivoojat ja huoltomiehetvoisivat toimia yhtenä ’porukkana’.– Jos esimerkiksi lamppu onpalanut, niin siivooja huomaa senensimmäisenä. Kun hän ilmoittaasiitä heti huoltomiehelle, tämänei tarvitse tehdä turhia lenkkejä.Tavoitteissa tuotiin esiin myösorganisoituminen, keskittäminenja se, että tulosalueista tulisi tehdäitsenäisiä toimintayksikköjämyös taloudellisesti.Vantaa-sopimus toiuusia tavoitteitaPoliittiset ryhmät allekirjoittivatVantaa-sopimuksen syksyllä2009. Sopimuksessa asetettiintilakeskukselle vuoden 2010 talousarviokirjaanneljä sitovaa ta-VANTAAN KAUPUNGIN TOIMITILAPALVELUTNykytilanneTilakeskusKIINTEISTÖJOHTOHANKEPALVELUTKIINTEISTÖPALVELUTATERIA- JA SIIVOUSPALVELUTTALOUS- JA HALLINTOPALVELUT■■ ■■■Tilanne 1.1.2012Tilakeskus■■ Tilapalvelut OyTEKNISET PALVELUTKÄYTTÄJÄPALVELUT■■8 Kuntatekniikka 2/2011

KIINTEISTÖTTilakeskuksen korjausrakentaminenon tarkoitusulkoistaa kevään aikana. Se onerillinen päätös eikä liity muuntoiminnan yhtiöittämiseen.voitetta, jotka koskivat toiminnanuudistamista. Valtuusto hyväksyitavoitteet.Viime vuoden aikana oli katsottava,miten konsernirakennetoteutetaan toimitilojen osalta.Toiseksi tuli selvittää, miten tilapalvelutyhtiöitetään. Kolmantenahaasteena oli ratkaista, toteutetaankokiinteistöjen rahastoiminen.Edelleen oli tutkittava,miten korjausrakentamisestaluovutaan.– Perustimme näistä jokaisestaoman projektin, Savolainenkertoo.Pormestaripohdinnatvenyttivät aikatauluaSavolaisen mukaan alun perintavoitteena oli, että selvityksetvalmistuvat 2010 huhtikuunloppuun mennessä. Aikatauluuntuli kuitenkin muutos.– Poliitikkojen muodostamajohtotoimikunta alkoi miettiäVantaan kaupungin johtamisjärjestelmää.Alettiin kinastella,tarvitaanko tänne pormestari vaikaupunginjohtaja. Lopulta Vantaallepäätettiin valita kaupunginjohtaja.Johtamisjärjestelmän muutoskaavailuunupposi päättäjienaikaa, joten muita hankkeitalykättiin.Valmista tulee vuodenloppuun mennessäToimitilapalveluiden organisaatiojärjestelyjenmääräaika siirrettiin2010 loppuun.– Nyt meillä on suunnitelmatsiitä, miten muutamme konsernirakennetta,miten yhtiöitämmetilapalvelut ja miten ulkoistammekorjausrakentamisen.Tänä vuonna toteutamme nämäoperaatiot, Savolainen vakuuttaa.Ensimmäiset askeleet otettiinjo helmikuussa. Yhteistoimintaneuvottelutjärjestettiin 9.2. Ensimmäinenhenkilöstöinfo pidettiin17.2. Kaupunginhallitushyväksyi esitetyt organisaatiomuutoksetkokouksessaan 7.3.– Kaupunginhallitus teki periaatepäätöksenyhtiöittämisestä.Se on ennakkopäätös, jonkaperusteella voimme ryhtyä perustamaanyhtiötä.Yhtiön liiketoimintasuunnitelma,taloudelliset laskelmatsekä yhtiön perustamisasiakirjatkäsitellään vielä kaupunginhallituksessasyyskuun loppuunmennessä. Myös muuttarvittavat päätökset tehdäänajoissa, jotta kaikki on valmista31.12.2011.Yksi osakeyhtiö, kaksiliiketoimintayksikköäEnsi vuoden alussa Vantaalla tilapalveluttuotetaan osakeyhtiössä,jonka työnimenä on TilapalvelutOy. Yhtiössä on kaksiliiketoimintayksikköä: Teknisetpalvelut (kiinteistöpalvelut)ja Käyttäjäpalvelut (ateria-, siivous-ja vahtimestaripalvelut).Toiminnalliseen kokonaisuuteenkuuluu myös tilakeskus, muttase on osakeyhtiön ulkopuolinentoimiala.– Ei ole järkevää perustaauseita eri yhtiöitä, sillä se lisäisihallintoa. Yritämme saadaaikaan tehokkuutta siten, ettämeille tulee vain yksi yhtiö, yksihallitus ja yksi toimitusjohtaja,mutta kuitenkin kaksi liiketoimintayksikköä,Savolainenselvittää.Tilakeskus vastaa kiinteistöjenomistamisesta ja hallinnoinnista,tilapalvelujen strategisestajohtamisesta ja palvelujen tilaamisesta.Se myös toimii tilapalveluissakaupunkitasoisenaasiantuntijana.– Tilakeskus tekee sopimuksetsekä tilapalveluyhtiön Tek-Kuntatekniikka 2/20119

KIINTEISTÖTArkkitehtitoimisto Harris & Kjisik OyKehäradan varteen rakennettavaan Marja-Vantaan kaupunginosaan tulee noin 30 000 asuntoa ja 25 000 työpaikkaa. Marja-Vantaan palvelurakentaminenviekin leijonanosan kaupungin tänä vuonna toimitilainvestointeihin varatuista 82 miljoonasta eurosta.nisten palveluiden että ulkopuolistenpalveluntarjoajien kanssa.Tilakeskus tulee toimimaanKäyttäjäpalveluiden managerinaja laatii myös sen sopimukset.Tilapalvelut Oy onin-house -yhtiöTilakeskus ei peri palveluksistaanmanagerointipalkkiota. Setoimii oman määrärahan ja budjetinpuitteissa. Esimerkiksi kuntilataan koulun ateriapalvelu jokoKäyttäjäpalveluilta tai ulkopuoliseltayhtiöltä, lasku menee myyjältäsuoraan palvelua tarvitsevalletoimialalle eli sivistystoimelle,joka maksaa laskun sellaisenaan.– Teemme kuitenkin erillisetsopimukset teknisistä ja käyttäjäpalveluista.Meillä on tälläkinhetkellä sisäiset sopimukset, muttane ovat lähinnä yhteistoimintasopimuksia.Savolainen korostaa, että uusiosakeyhtiö on in-house -yhtiö.Se ei toimi markkinoilla eikä siistarjoa palveluita ulkopuolisille.Henkilökunnan edutsäilyvätNykyisessä tilakeskuksessa onnoin 1 200 työntekijää. Heistävaltaosa eli liki 1 100 henkilöäsiirtyy uuteen osakeyhtiöön. Loputsata jäävät tilakeskukseen.– Tällä hetkellä toimitilapalvelujenateriapalvelut työllistää 400henkilöä, siivouspalvelut 500 jakiinteistöpalvelut 200 työntekijää.He kaikki siirtyvät uuteen yhtiöönvanhoina työntekijöinä.– Vantaan kaupunki omistaaosakeyhtiön 100-prosenttisesti.Tämä takaa sen, että pääosinkaikki työsuhde-edut säilyvät.Lomiin, palkkoihin tai eläkkeisiinei tule mitään merkittäviämuutoksia. Työehtosopimukseksitulee KVTES:n sijaan jokin muusopimus. Yksi mahdollisuus onPTYTES, joka on lähellä kunnallistatyöehtosopimusta, Savolainentäsmentää.Työpaikkojen säilymistä tukeese, että tilakeskus tulee ostamaanuudelta yhtiöltä käyttäjäpalveluitavuosittain noin 55 miljoonallaeurolla.– Tällä hetkellä teemme itse80 prosenttia näistä töistä ja ostammeulkoa 20 prosenttia.KorjausrakentaminenulkoistetaanTilakeskuksen korjausrakentaminenon tarkoitus ulkoistaa keväänaikana.– Se on erillinen päätös eikäliity millään tavoin muun toiminnanyhtiöittämiseen, Savolainenkorostaa.– Olemme jakaneet korjaustoimintammetehtävät rakennus-,LVI-, sähkö-ja maalaustöihin.Näidentöiden hankintatoteutetaan kilpailullisenaneuvottelumenettelynä.Kilpailuunosallistuvat 15urakoitsijaa valittiinkaikistailmoittautuneista.Kilpailun perusteella valitaanneljä yritystä, yksi kultakin alalta.Korjausrakentamistoiminnannoin 60 henkilöä siirtyvät voittaneidenliikkeiden palvelukseen.Kaupunginhallitus on määritellyt,että siirtyvillä työntekijöilläon kahden vuoden irtisanomissuoja.Savolaisen mukaan kaupunkiaikoo ostaa ulkoistettavia korjauspalvelujakesäkuun alusta alkaennoin kuudella msiljoonallaper vuosi, joten töitä korjausrakentamisenammattilaisille riittäneejatkossakin.Kiinteistöjen myyntinappikauppaaVantaan kaupungin omistuksessaon Savolaisen mukaan vain vähäntyhjiä ja vapaita kiinteistöjä.– Olemme kuitenkin myyneetyksittäisiä kiinteistöjä. Teemmeniistä kymmenen kiinteistönmyyntisalkkuja, jotka viemmekaupunginhallituksen päätettäviksi.Viime vuoden aikana teimmekolme myyntisalkkua. Tänävuonna toimintaa jatketaan.ViimeTilakeskustulee ostamaanuudelta yhtiöltäkäyttäjäpalveluitavuosittain noin55 miljoonallaeurolla.vuonna Vantaamyi kiinteistöjäreilullamiljoonallaeurolla.– Se ontässä rahoitusmassassapienimuotoistatoimintaa.Myytävätkiinteistöt ovat pääasiassa yksittäisiäomakotitaloja, asuntoosakkeitatai sitten purkukuntoisiakiinteistöjä, joissa kaupungillaei ole mitään toimintaa.– Emme haali kiinteistöjä ulkopuolisillevuokrattaviksi. Kaikkikiinteistömme palvelevat omaatoimintaamme.ElinkaarihankkeitatulossaSen sijaan Vantaa rakentaa ja investoikoko ajan. Tänä vuonnakaupunki käyttää 82 miljoonaaeuroa toimitilainvestointeihin jaalkaa toteuttaa kiinteistöjen elinkaarihankkeita.Vantaalla uudisrakennuksetkeskittyvät kaupungin palveluidenosalta Marja-Vantaalle, Kivistönalueelle.– Kehäradan varteen rakennetaankokonainen kaupunginosa,jonne tulee 30 000 asuntoaja 25 000 työpaikkaa. Sinne tulevatpäiväkodit ja koulut ovat kaupunginisoimpia investointeja.Vantaalla on harkittu sitäkin,että myytäisiin koulukiinteistöt javuokrattaisiin ne takaisin opetuskäyttöön.Tarkoituksena on selvittääse vaihtoehto tämän vuodenaikana. Alunperin tavoitteena oli,että selvitystyö olisi tehty viimevuonna, mutta asiaa on lykätty.– Käymme ensin läpi organisoitumisenmuutokset. Senjälkeen katsomme kiinteistöjenomistukseen ja rahastointiin liittyvätasiat. Niitä ei kannata nytottaa samaan rytäkkään, MikaSavolainen perustelee. 10 Kuntatekniikka 2/2011

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasiratkaisun. Kun esität tarpeesi, annammeosaamisemme ja kokemuksemmekäyttöösi ja autamme sinua löytämäänparhaimmat tekniset ratkaisut.Taustallamme ovat tunnetutmerkkituotteet, joidentuotekehitys on jatkuvaaja systemaattista.Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattomansuorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaajäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:nasennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpomminja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.Maahantuoja:Kysy lisää!SGN Tekniikka OyJuurakkokuja 4, 01510 VantaaPuh. 030 650 50www.sgntekniikka.fi

Sairaanhoitopiirin suurin investointi tällä vuosiOulu sai 40 miljoonan euronAVOHOITOTALONOulussa otettiinkäyttöön Avohoitotalomaaliskuun alussa.Se on Pohjois-Pohjanmaansairaanhoitopiirinsuurin rakennushankesitten Oulun yliopistollisenkeskussairaalan.Uuden kiinteistönvalmistuminen käynnistiketjureaktion, kunmyös vanhan sairaalantiloja järjestelläänuudelleen.TEKSTI Martti Ahlstén Avohoitotalo on 1969–76 rakennetunOulun yliopistollisenkeskussairaalan taakse, Medipoliksenviereen rakennettu uusisairaalarakennus, johon keskitetäänvaltaosa sairaanhoitopiirinlyhytjälkihoitoisesta kirurgiasta(Lyhki). Uusia leikkaussalejatulee kahdeksan. Vanhojen leikkaussalienuudelleenjärjestelyjenjälkeen leikkaussalien nettolisäyson kolme.Avohoitotalon myötä sairaanhoitopiirinleikkauskapasiteettikasvaa. Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukan mukaan leikkausjonotsaadaan hoidettua pois.Tähän asti jonoja on ollut vaikeapurkaa tilarajoitteiden takia edesylitöinä.– Uusien tilojen myötä pystymmejärjestämään myös vuodeosastotoiminnannykypäivänvaatimusten mukaisesti. Kun Lyhkisiirtyy uuteen taloon, pystymmevaraamaan vanhalle puolelleyhden salin päivystysleikkauksilleja yhden salin infektiopotilaidenleikkauksille, Ouka kertoo.Yksi OYS:n ongelma on ollutsisääntulorampin ruuhkaisuus.Sairaanhoitopiirillä on nykyiselläännoin 450 000 avohoitokäyntiä.Kaikki kävijät ovat tulleet sisäänsamaa väylää. Nyt näistäkäynneistä 104 000–120 000 siirtyyAvohoitotalon puolelle eli nykyiseensisäänkäyntiin verrattunatoiselle puolelle vanhaa kiinteistömassaa.Muunneltavissatuleviin tarpeisiinOYS:n vanhoja rakennuksia onvuosien varrella pitänyt saneeratamuuttuvien hoitotekniikoidentakia useaan kertaan. Sairaanhoitopiirinjohtaja Hannu Leskinenkertoo, että saneeraaminen onkäynyt koko ajan vaikeammaksi,kun tilaa ei ole ollut riittävästi.Avohoitotalo on voitu rakentaanykyajan vaatimusten mukaiseksi.Kun osa toiminnoista siirtyysinne, vanhojen rakennustentilajärjestelyihin ja saneerauksiinsaadaan uutta pelivaraa.– Sairaanhoitopiirin korjausrakentamisentarve on erittäinmerkittävä. Avohoitotalon hankkeeseensisältyi jonkin verranvanhojen tilojen saneeraamistauuteen käyttöön, mutta laajamittaisemmastasaneeraamisestapäätetään valmisteilla olevassakiinteistöstrategiassa, Leskinensanoo.Avohoitotalon suunnittelunlähtökohta on ollut muunnelta-Juha Sarkkinen12 Kuntatekniikka 2/2011

sadallaJuha SarkkinenOulun Avohoitotalo sijaitsee aivan Oulun yliopistollisen keskussairaalantakana ja Medipoliksen vieressä. Taloon tullaanKiviharjuntien pääovista, mutta myös vanhan OYS:n puoleltaon kulkuyhteys sinne kahdelta tasolta.vuus. Kukaan ei pysty ennustamaan,miten ja millaisella tekniikallaihmisiä hoidetaan 30–50 vuoden päästä. Avohoitotalonmuunneltavuus uudenlaisiintarpeisiin on kuitenkinpaljon parempi kuin vanhojensairaalarakennusten.Hoitokäytännöt ovat perusteellisenuudelleenarvioinninkohteena kaikkialla. Yleinentavoite on, että potilaiden sairaalassaoloaikojapitäisi pystyälyhentämään. Avohoitotalo onsuunniteltu tätä tavoitetta palvelemaan.Myös vanhan puolentiloja aletaan saneerata tämätavoite ohjenuorana.Uusinta tekniikkaaAvohoitotalo tulee olemaanpaitsi muunneltava, myös hyvintekninen rakennus. Tekniikkaei tällöin tarkoita pelkästäänhoidon välineitä vaanmyös automatiikkaa, turvallisuuttaja energian käyttöä.Esimerkiksi leikkaussalien ilmanvaihtoon uusinta teknologiaa.Tietyt tekniset hankinnatjätettiin aivan loppuvaiheeseen,jotta saataisiin mahdollisimmanuusia laitteita ja järjestelmiä.Esimerkiksi valaisimienkohdalla tämä osoittautuikannattavaksi ratkaisuksi.Avohoitotalon rakentaminenkesti noin kaksi vuotta jatyöllisti noin sata rakentajaa.Edessä runsaastirakentamistaMyös uudisrakentamisen tarveon jatkossa huomattava. Pohjois-pohjanmaansairaanhoitopiirinteknisen johtajan virastavuodenvaihteessa eläkkeellejäänyt Heikki Salumäkikertoo, että sairaanhoitopiirinkorjausrakentamisen tarveon noin 250 miljoonaa euroaja uudisrakentamisen tarveAvohoitotalon jälkeen noin200 miljoonaa euroa.– Kaikki se tulee tapahtumaanKontinkankaalle seuraavienrunsaan kahdenkymmenenvuoden aikana. Tarkempiaikataulu tehdään 2–4vuoden sisällä, kun ensin valmistuutyön alla oleva sairaanhoitopiirinkiinteistöstrategia,Salumäki sanoo. KIINTEISTÖTAVOHOITOTALO■ Rakennustyöt käynnistyivät elokuussa2008, talo otettiin käyttöön1.3.2011.■ Rakennustöiden kokonaiskustannusarvioon noin 40 milj. euroa.■ Sairaalalaite-, irtokaluste- ym.irtaimistohankinnat noin 10 milj.euroa.■ Pinta-ala 19 101 br. m 2 , huoneistoala14 244 m 2 , vanhojen tilojenmuutostöiden pinta-ala 933 br. m 2 .■ Viisi maanpäällistä ja kaksi maanalaistakerrosta.■ Arkkitehtisuunnittelu: ArkkitehtiryhmäReino Koivula Oy ja ArkkitehtitoimistoPekka Lukkaroinen Oy.Pääsuunnittelija arkkitehti PekkaLukkaroinen.TILAT■ Kahdeksan leikkaussalia■ Kirurgian ja neurokirurgianpoliklinikka■ 21-paikkainen heräämö■ Reumakeskus, johon on keskitettyaikuisten reumahoito kokonaisuudessaan■ Radiologian osaston tilat, myösOulun kaupungin perusterveydenhuollonradiologia■ Pieni ravintola■ Pysäköintitiloja 150 autolle, alempaaparkkialuetta voidaan käyttääväestönsuojanaJuha SarkkinenAvohoitotalossa on kahdeksanleikkaussalia.Uuden sairaalan suunnittelussa on vältetty pintakoreutta ja panostettu sen sijaan tilojen käytännöllisyyteenja toimivuuteen.Kuntatekniikka 2/201113

Suomen sairaalat miljardikorjausten edessä■ Avohoitotalon valmistuminenOuluun on osa jättiläismäistäSuomen sairaaloiden peruskorjaus-ja uudelleenrakennusurakkaa,joka valtaosiltaan on vieläedessä.Teknillisen korkeakoulun HE-MA-tutkimusyksikkö (Institute ofHealthcare Engineering, Managementand Architecture) raportoi2007, että maamme sairaaloillaon edessään 10–15 vuottakestävä korjausvaihe. Sairaalarakennuksenrunko kestää 80–100 vuotta, putkistot 30–40vuotta, ikkunat, ovet ja pinnoitteet10–20 vuotta. Prosessit jatoimintamallit muuttuvat siten,että ne tarvitsevat uutta tilaa8–10 vuoden välein.Suomen sairaalat on pääosinrakennettu 30–50 vuotta sitten,joten merkittävä osa niiden rakennuksistaon tullut teknisenelinkaarensa päähän. Ne ovattoiminnallisesti ahtaita, ja niissäon pikaista korjaamista vaativiaOulun Avohoitotalo on erittäin tekninen rakennus. Esimerkiksi sähköönliittyviä erilaisia järjestelmiä on 30. Sähköjohtoakin taloon onvedetty noin 500 kilometriä.kosteus- ja homevaurioita. Pelkkävaurioiden korjaaminen maksaaarviolta 400 miljoonaa euroa.Työterveyslaitoksen professoriKari Reijula muistuttaa, että 400miljoonaa euroa tarkoittaa välitöntäkorjaustarvetta. Hän arvioi,että puhutaan noin kolmesta miljardistaeurosta, kun mukaan lasketaankaikki tarpeelliset korjaus-,muutos- ja rakentamistyöt.Reijula johti 2005–08 toteutettuaValsai-hanketta (Valtakunnallinensairaaloiden kiinteistökannankehittämisprojekti), jonka laskelmistamyös HEMA-yksikön tiedotovat peräisin.Pirjo PyhäluotoRakennettavatulevaisuutta vartenSairaaloiden korjausrakentamisenarviointi sai alkunsa jo ennen Valsai-hanketta,sosiaali- ja terveysministeriönsairaaloiden sisäilmakartoituksesta,jonka selvitysmiehenäReijula toimi. Jo silloin todettiin,ettei sairaaloita milläänpystytä korjaamaan ajanmukaiselletasolle kertarysäyksellä. Ei mistäänlöydy sellaista rahaa.– Onneksi ei löytynyt, sillä senaikaisen tietämyksen perusteellarakentamista ei olisi osattu tehdäoikein. Olisi alettu rakentaa tätäpäivää varten, kun pitäisi rakentaatulevaisuutta varten.Reijulan mukaan sairaalarakentamisenperustana pitäisi ollavisio siitä, millainen Suomenterveydenhuolto on 10–15 vuodenkuluttua. Korjaus- ja uudelleenrakentamishankkeetpitäisitoteuttaa niin, että tiloissa eripuolilla Suomea voitaisiin toimiakansallisen mallin määritelemällätavalla.● Martti AhlsténKaksi yhdellä iskulla– eristys ja patolevy yhdellä asennuksellaFinnfoamin uudella kellarin seinän eristeratkaisullaCW-300/100 mm saadaan aikaiseksi vesitiivis lämmöneristys,joka toimii myös kellarin seinän vedeneristeenä.Rakenna viisaastija eristä Finnfoamilla!FINNFOAM OY | Satamakatu 5 | 24100 Salo | puh. (02) 777 300 | fax (02) 777 3020 | www.finnfoam.fi14 Kuntatekniikka 2/2011

KIINTEISTÖTOhjelman kohteet ovat Espoossa ja OulussaKäytännön ratkaisujaKUMPPANUUSHANKKEISIINArkkitehtitoimisto K2S OyEspoon sairaala on uudenlainen, muuntuva ja toimiva sairaalakampus, jonka laaja tila on jaettu ihmisen mittakaavaisiin yksiköihin.Kampusta on käsitelty kuten kaupunkia, joka jakautuu aukioihin, katuihin, puistoihin ja kortteleihin.Rakennus- ja kiinteistöalantoimijat ovat ryhtyneetratkomaan kumppanuusmalleihinliittyviähaasteita käytännöninvestointikohteidenympärille rakennetullakehitysohjelmalla.Tarkoituksena ontehostaa kumppanuusmallienkäyttöä julkissektorillaja mahdollistaayksityissektorininnovaatiot osanajulkisia hankintoja.Ohjelman rakennushankkeetovat Espoonsairaala ja seniorikeskussekä Oulun Kastellinmonitoimitalo.Espoon sairaala ja seniorikeskus■ Espoon sairaala vastaa ikääntyvänväestö hoivatarpeisiin,joita nykyinen peruskorjaustarpeessaoleva Puolarmetsän sairaalaei pysty täyttämään. Kaupunkiselvittää kumppanuusmallejajohtuen taloudellisestatilanteesta, jossa kaupungin tulotpienenevät ja tase heikkenee.Hankkeen monet palvelutuottajatja useat toimintamuodotmahdollistavat innovaatiotmyös tuki- ja terveyspalveluidentuotannossa.Toteutus elinkaarimallillayhtenä kokonaisuutenaEspoon sairaalan ja seniorikeskuksentoteutus on tarkoitushankkia yhtenä kokonaispalvelunaelinkaarimallilla. Kilpailutettavaanpalvelupakettiin sisältyyrakennussuunnittelu tilaajanteettämä arkkitehtikilpailuntuloksen pohjalta, rakentaminen,omistus- ja rahoitusratkaisusekä kiinteistön ylläpitovastuu20–30 vuoden ajan ja kiin-Sairaalan kuntoutusosastojen pyöreä muoto edistää yhteisöllisyyttäja tukee aktiivista kuntoutumista.teistöpalvelut. Varsinainen hoitotyöon rajattu palvelupaketin ulkopuolelle.Hankkeen laajuus on noin72 000 m 2 . Hankkeen tarkoituksenaon kehittää palveluprosessejaja hyödyntää modernia arkkitehtuuriaja teknologiaa terveydenhuollossa.Kokonaisuussisältää potilasosastoja, avoterveydenhuollontiloja, hoiva-asumisentiloja ja julkisia palvelutiloja.Hankkeen rakennuskustannusarvioon noin 200 miljoonaaeuroa. Kumppanuusmallinhankintaprosessi on käynnistettyjoulukuussa 2010.Arkkitehtitoimisto K2S Oy● Pekka Vaara, toimialapäällikköAsunto-, toimitila- ja rakennuttajaliittoRAKLI ry Käytännön kumppanuusmallit-kehitysprojektin tavoitteenaon kehittää vakiintunuttoimintatapa kumppanuusmallien(elinkaarimallit, PPP-mallit)toteutukseen ja saada hankintaprosessinopeammaksi ja edullisemmaksi.Näin alennetaan julkistentilaajien kynnystä kump-Kuntatekniikka 2/201115

KIINTEISTÖTKastellin monitoimitalo rakennetaan Oulun Kontinkankaan kaupunginosaan. Uuteen taloon tulee tilat yhtenäiselle peruskoululle, lukiolle,päiväkodille, nuorisotoiminnalle sekä kirjastolle. Sinne tulevat myös auditorio- ja liikuntatilat ja talon läheisyyteen ulkoliikuntakenttiä.Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy■ Oulun Kastellissa on kolmesuhteellisen lähellä olevaa koulukiinteistöämittavan peruskorjauksentarpeessa.Peruskorjauksiinliittyvien ongelmien takiasyntyi ajatus korvata koulutilatuudisrakennuksella.Suunnitellussa kokonaisuudessaKontinkankaan Sairaalarinteellesijoitetaan Kastellinyhtenäinen peruskoulu, päiväkoti,lukio, kirjasto sekä nuorisotoimintaaja liikuntapalvelutiloja.Oulun kaupungin tavoitteenaon yksi palvelusopimus, jonkaperusteella sopimuskumppanisuunnittelee ja rakentaasekä rahoittaa rakennuksen jatuottaa kiinteistön ylläpitopalvelut.Kaupunki maksaa sopimuskumppanillepalvelumaksua,jonka suuruuteen vaikutpanuusmallienkäyttöön osoittamallakäytännön hankkeillamallin hyödyt ja luomalla onnistuneitamalliratkaisuja toimitilajainfrahankkeista.Kehitystavoite saavutetaan toteuttamallakäytännössä muutamastarakennushankkeesta koostuvahankeohjelma, jossa laaditaaneri osapuolten (tilaaja, palveluntuottaja,sijoittaja, rahoittaja)näkemyksiin perustuvat hankeprosessinkuvaukset, tarjouspyyntöasiakirjat,palvelukuvauksetja sopimusdokumentaatiot.Hankeohjelman puitteissa toteutettaviarakennushankkeitaovat Espoon Puolarmetsän sairaalaja Oulun Kastellin monitoimitalo.Hankeohjelmaan otetaanmukaan myös muita soveltuviajulkisten tilaajien hankkeita.Käytännön kumppanuusmallit-kehitysprojektissa ovat em. rakennuskohteidentilaajien lisäksiRakli, Kuntaliitto, Tekes, InspiraOy, Pöyry CM Oy, Ernst & YoungOy ja Asianajotoimisto Peltonen,Ruokonen & Itäinen Oy.Malliasiakirjoja saavapaasti verkostaKäytännön kumppanuusmallitOulun Kastellin monitoimitalo-hankkeen tuloksena on jo syntynytseuraavat malliasiakirjat japalvelukuvaukset:● Elinkaarihankeen kilpailuttamisprosessi● MaksumekanismiluonnosSuunnittelukilpailun voittanut Hyrrä on neljästä rakennusosastamuodostuva kokonaisuus.tavat tilojen käytettävyysperusteet.Kastellin monitoimitalon tilojenpinta-alat ovat yhteensänoin 24 000 nelimetriä. Hankkeentavoitehinta-arvio on noin● Palvelu- ja vuokrasopimusrunkoluonnos● Palvelutasokuvaus● Tarjouspyyntöluonnos● Toteutusmallien vertailu● Vastuurajataulukko43 miljoonaa euroa. Hanke onsuunniteltu toteutettavaksi kahdessavaiheessa vuosina 2012–15. Kumppanuusmallin kilpailutuson tarkoitus käynnistää alkuvuodesta2011.Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki OyDokumentit ovat vapaastikäytettävissä ja löytyvät Raklinsivuilta osoitteesta www.rakli.fi/linkit/kehitysjaprojektit/kumppanuusmallit.16 Kuntatekniikka 2/2011

Kaupunkien rytmitYhdyskunta rakentaa itsensä jokapäivä uudelleen. Itse asiassakaupunkimainen yhdyskunta onsisimmältään prosessien toistoa samoinaja silti aina uusina. Rytmejäon vuorokauden, viikon, kuukaudenja vuoden tasolla.KAUPUNKILAISTEN PÄIVÄRYTMINÄKYY ENERGIANKULUTUKSESSAHelsinkiläisten vuorokausikulutus 6.9.2010lämpöKellon ympäriSyksyllä 2010 Dodo ry piti Megapolis2025 -päivät Vanhalla ylioppilastalollaja kirjoitti mm: ”Aamulla sytytämmevalon ja laitamme kahvintippumaan ennen suihkuun menoa.Päivällä tietokoneessa riittää virtaa.Työpäivän jälkeen valmistetaan ruokaaja surffataan netissä.”Rytmi kuvastuu energiankulutuksessa.Valaistuksen kuoppa onaamuyöllä, lämmityksen iltapäivällä,huiput molemmissa heti aamusella.Aamuyö klo 00–04, jota Itämerenpiirissä kutsutaan koiravahdiksi,ei suinkaan ole toimetonta aikaa.Yölaivat kyntävät merta, rahtijumbotkiitävät mannerten välejä,junat puskevat maalla kaukaisiinkohteisiinsa, rekkakuskit siirtävätedellispäivän keräilyt kohdepaikkakunnille,postinjakajat parveilevat.Leipurit virittelevät tuliaan saadakseenlämmintä leipää aamiaispöytiin.Torikauppiaat asettuvat asemiin.Päivässä on kolme puoliskoa,aamu, keskipäivä ja ilta. Tiukempi työtehdään aamuvoimilla. Iltapäivällätäydennellään. Lounasaika käytetääntapaamisiin. Pitkä ilta on tärkeätäjoustoaikaa. ”Tages Arbeit, AbendsGäste”, sanoo saksalainen. Naapurinpresidentti Dmitri Medvedev onjo päättänyt antaa kansalleen ikuisenkesän hävittämällä hölmön kellonsiirron,jonka tarkoituksena on antaalisää luonnonvaloa ranskalaistenmaanviljelijöiden kesäiltoihin.Viikot vierivätViikkorytmissä pidetään eri kulttuureissayksi lepopäivä, joka on juutalaisillalauantai, kristityillä sunnuntaija muslimeilla perjantai. Hyvä, hyvähuutavat maailman lapset, jotka saavatkolme peräkkäistä vapaapäivää.Ihminen on hyvin kekseliäs sen suhteen,mitä niillä voi tehdä.Älyhommissa on alkuviikko otollista.Mikä ei ole tehty keskiviikkoonpuoleenpäivään mennessä, niin kylläsähköHelsingin Energia tietää kertoa, että päivälläkuluu paljon sähköä, jolla koneet ja laitteetpyörivät. Yöllä ja aamulla tarvitaan lämpöä,kun nukutaan ja lotrataan aamusuihkuissa.se siltä viikolta tekemättäjää. Perjantainaovat ihmiset ja jopaeläintarhojen eläimetjo väsyneitä viikontyöstä. EspoonkaupunginjohtajaIlppo Aarnio kertoiolevansa TTGIF-puolueenmiehiä (Thanksto God it´s Friday).Kaupungeille onhaasteena se, ettäniin monet pakenevatviikonvaihteeksimaalle, merelle taitunturiin. Auton yhtenänimenä on Pakokone(Escape machine).Meidän pitäisilaittaa pystyyn kokoaikaisiakaupunkeja.Alvar Aalto neuvoi:”Mystillinen käsite kulttuurisyntyy akkumulaatioprosessinkautta, ei ole erillinen elämästä irrotettavailmiö vaan kudelanka,joka kulkee kaikkien ilmiöiden läpi.Pieninkin arkipäiväinen tehtäväon sellainen, että sen tulos voidaanhumanisoida ja saattaa siihenharmoniaa.”Kuukausista hirveinT.S. Eliot (1888–1965) kirjoitti1922 The Waste Land teoksessaanhuhtikuusta:APRIL is the cruellest month,breedingLilacs out of the dead land,mixingMemory and desire, stirringDull roots with spring rain.Suomennapa tuo itse, arvoisalukija. Huhtikuu kilpailee marraskuunkanssa vuoden epäsuosituimmankuukauden asemasta.Kaikkialla on rumaa rospuuttoa.Vanhempi väki kuolee talven rasituksiin.Mutta kuten runosta huomaamme,kukkasia nousee kuolleestamaasta ja elottomista juurista.Synkkä muisto vaihtuu toiveikkaaksikaipaukseksi. Yksijulmuus on siinäkin, että kesääodottavalle huhtikuu tuottaarunsaasti pettymyksiä takatalvienmuodossa.Suosittuja kuukausia ovat heinäkuuja joulukuu. Niissä on paljonlomapäiviäkin. Vuoden kuukausienkieriessä planeetta Maakiertää kertaalleen Aurinkonsaympäri. Maa on ihme kyllä lähimpänäaurinkoa silloin, kun meilläon pimeintä ja kylmintä.Sieltä takaa se ponkaisee uusillekierroksille, joita jatkuu niin kauankuin maailma seisoo nykyisessämuodossaan. Onneksi sitä ei tiedäkukaan, joten avaruusaluksenväki voi ottaa leppoisan asenteenkanssamatkustajiaan kohtaan,kestävän kehityksen hengessä. Pekka Rytilä on72-vuotias tekniikanlisensiaatti, joka toimiiLiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajanaja Pöyry Finland Oy:nerityisasiantuntijana.Kuntatekniikka 2/201117

Asetusta paikkailtiin ja osa säädöksistä siirrettiinJätevesisoppa kypsyiUuden hajajätevesiasetuksenpuhdistusvaatimuksetovat pääsääntöisestiaiempaa lievemmät.Vanhojen kiinteistöjentulee täyttää asetuksenvaatimukset vuoden2016 alkuun mennessä.Säädösten voimaantulohetkelläyli 68-vuotiaatkiinteistöllä vakinaisestiasuvat kiinteistönhaltijatvapautetaan uusistavaatimuksista.● Vesa ValpasvuoympäristöasiantuntijaSuomen KuntaliittoKoneyrittäjien liitto ry Vanha hajajätevesiasetus tulivoimaan vuonna 2004. Hajajätevesiasiatoli tarkoitus saattaakuntoon kymmenessä vuodessa.Mutta kun lähes puolet ajastaoli kulunut, joidenkin mielestäaikataulu oli jäänyt pahasti jälkeen.Havaittiin, että ”tarttis tehräjotain”! Koottiin jätevesityöryhmätehostamaan hajajätevesiasioidentoimeenpanoa. Asetettiinselvitysmies selvittelemään ongelmia.Tehtiin asiasta välikysymyksiäeduskunnassa.Lopulta ongelmia korjattiin lisäämälläosa asioista lakiin, kumoamallavanha asetus ja antamallasen tilalle uusi samanniminenasetus, jatkamalla toimeenpanoaikaaparilla vuodella sekävapauttamalla yli 68-vuotiaatkiinteistöhaltijat uusista käsittelyvaatimuksista.Vaikka asetus on uusittu, kaikkivanhat tekniset keinot ja tietolähteetsäilyvät ennallaan.18 Kuntatekniikka 2/2011

VESIHUOLTOympäristönsuojelulakiinvihdoinUusi luku ympäristönsuojelulakiinYmpäristönsuojelulakiin lisättiinuusi luku ”Talousjätevesienkäsittely viemäriverkostojen ulkopuolisillaalueilla”, johon siirrettiinlain vanhat jätevesien käsittelyäkoskevat pykälät. Uuteenlukuun koottiin tarvittavat lakitasoisetsäännökset, kuten talousjätevesienkäyttöön liittyvät määritelmät,jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus,vaatimuksetjätevesien käsittelyjärjestelmästäsekä siihen liittyen asetuksenantovaltuudetjätevesien puhdistustasonvähimmäisvaatimuksista jaohjeellisesta puhdistustasosta pilaantumiselleherkillä alueilla.Lukuun siirrettyä vanhaasäännöstä, jonka mukaan hakemuksellavoidaan myöntää enintäänviideksi vuodeksi kerrallaanvapautus asetuksen vaatimuksista,täydennettiin kiinteistön haltijoidenerityisen vaikean elämäntilanteenarvioinnin osalta. Lisäksilain voimaanpanosäännöksessätodettiin, että jos kiinteistön jätevesistäei aiheudu ympäristön pilaantumisenvaaraa, ei uusia käsittelyvaatimuksiasovelleta sellaisenkiinteistön käyttökuntoiseenjätevesijärjestelmään, joilla vakituisestiasuva kiinteistön haltijatai haltijat ovat lain voimaan tullessatäyttäneet 68 vuotta (automaattivapautus).Vapautus ei koskeuudisrakennuksia eikä vapaaajanasuntoja.Ympäristönsuojelumääräysten tarkistamistarve arvioitavaKunnan tulee viipymättä tarkistaa ja tarvittavilta osin päivittää ympäristönsuojelumääräyksensävastaamaan uusien säädösten perusteitaja säädettyjä vaatimuksia. Erityisen tärkeää tämä on, mikäli■ määräykset ovat ristiriidassa uusien säädösten kanssa ja/tai■ on ympäristönsuojelullisia perusteita antaa normaalia tiukempiapuhdistustasomääräyksiä pilaantumiselle herkille alueille kutentärkeille pohjavesialueille sekä erityisen herkille ranta-alueille.Uusi hajajätevesiasetusTalousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitostenviemäriverkostojenulkopuolisilla alueilla annettiinuusi valtioneuvoston asetus(uusi hajajätevesiasetus). Sen voimaantulonyhteydessä kumottiinvanha samanniminen asetus.Uusi hajajätevesiasetus on jätevesijärjestelmääkoskevan selvityksen,suunnitelman ja rakentamisen,käytön ja huollon, tiedonseurannan ja saatavuuden sekäliitteiden osalta hyvin samanlainenvanhan asetuksen kanssa.Uudessa asetuksessa määritellytvähimmäisvaatimukset jätevesienpuhdistustasolle ja ohjeellinenpuhdistustaso pilaantumiselleherkillä alueilla ovatsinänsä prosentti- ja pitoisuusarvoiltaansamanlaiset kuin vanhankinasetuksen käsittelyvaatimukset,mutta toisin päin.Nykyinen vähimmäisvaatimuson entinen lievempi vaatimustasoja nykyinen ohjeellinen,ankarampi puhdistustaso pilaantumiselleherkillä alueilla on entinentiukempi vaatimustaso (ks.taulukko). Vähimmäisvaatimustasokoskee kaikkia alueita, jaohjeellista, ankarampaa puhdistustasoakunnat käyttävät arvioidessaantarvetta määrätä ympäristönsuojelumääräyksilläänvähimmäisvaatimustatiukempaapuhdistustasoa esimerkiksi tärkeillepohjavesialueille.Nyt kyseessä olevan ympäristönsuojelulainuuden luvun yleisjayksityiskohtaiset perustelut onTalousjätevesien puhdistuksen vaatimustasot verrattuna käsittelemättömän jätevedenkuormitukseen prosentteina (%) sekä grammoina asukasta kohti vuorokaudessa (g/p d)KuormitusOrgaaninen aine(BHK/)Haja-asutuksenkuormituslukukirjattu ympäristövaliokunnanmietintöön (18/2010) ja uudenhajajätevesiasetuksen osalta sitäkoskevaan muistioon.Uudet säädöksetvoimaan välittömästiYmpäristönsuojelulain muutos jauusi hajajätevesiasetus tulivat voimaanmaaliskuussa 2011. Uudisrakentamistamuutokset koskevatheti säädösten voimaantultua.Olemassa olevissa kiinteistöissäuudet vaatimukset tulee täyttää2016 alkuun mennessä.Normaalia tiukempaa puhdistustasoakoskevien määräyksientarvetta arvioitaessa tulisi ottaahuomioon eduskunnan ympäristövaliokunnanasiaa koskevayksityiskohtainen perustelu:”Valiokunta katsoo, että kunnantulisi kiinnittää erityistähuomiota ympäristönsuojelumääräystenantamista harkitessaansellaisiin vesistöalueisiin tainiiden osiin, joilla haja-asutuksenjätevesien aiheuttama kuormituson arvioitu merkittäväksivesien hyvän tilan tavoitteensaavuttamisen kannalta. KoskaVähimmäisvaatimustasovesienhoitosuunnitelmat kattavatlaajoja vesistöalueita eikä niistäuudessa sääntelytilanteessa muutoinkaanole kaikilta osin johdettavissakonkreettisia toimenpide-ehdotuksia,tulisi ympäristönsuojelumääräystentarvetta arvioidakunkin konkreettisen, rajatunalueen osalta erikseen.”Säännösten täytäntöönpanonosalta kuntien tulee varautuaosallistumaan tiedotukseen janeuvontaan. Tässä yhteydessä tuleemuistaa, että kunnat ovat haja-asutuksenjätevesihuollon lupa-ja valvontaviranomaisia eivätkävoi antaa yksittäistapauksissakiinteistökohtaista neuvontaamm. esteellisyyssyistä.Kuntien neuvontatyöhön kuuluulähinnä kunnan ympäristönsuojelumääräyksiinperustuvistavaatimuksista sekä vesihuollontoiminta-alueiden määrittämistäkoskevista asioista tiedottaminenja neuvonta. Kunnan viranomaisetvoivat näin osaltaan tukeajärjestöjen ja muiden tahojenkiinteistökohtaista neuvontaa.Vanhat hyvät keinotedelleen käyttökelpoisiaKaikki vanhat tekniset keinot jatietolähteet säilyvät ennallaan.Jos on kuivakäymälä ja kantovesi,ei nyt – kuten ei aiemminkaan– tarvitse tehdä mitään tehostuksiatai muutoksia. Jos taas on vesikäymälä,niin on syytä selvittääasiantuntevan jätevesineuvojankanssa, riittääkö nykyinen puhdistusjärjestelmäkyseiselle kiin-Ohjeellinen ankarampi vaatimustasoherkillä alueilla50 g/p d 80 % ≤ 10,00 g/p d 90 % ≤ 5,00 g/p dKokonaisfosfori 2,2 g/p d 70 % ≤ 0,66 g/p d 85 % ≤ 0,33 g/p dKokonaistyppi 14 g/p d 30 % ≤ 9,80 g/p d 40 % ≤ 8,40 g/p dKuntatekniikka 2/201119

VESIHUOLTOVarsinais-Suomi, Etelä-Karjala ja Pohjois-PoValtio tukee jätevesineuvontaa kolteistölle jatkossakin.Uudisrakentajien tulee käyttääasiantuntevaa suunnittelijaaja työjohtoa, aivan kuten aiemminkinrakennushankkeen yhteydessäon pitänyt käyttää.Ns. automaattivapautus koskeeainoastaan lain voimaantullessa yli 68-vuotiaita kiinteistöllävakituisesti asuvia haltijoita.Muilla on mahdollisuussaada kunnan toimivaltaiseltaviranomaiselta (yleensä ympäristönsuojeluviranomainen)hakemuksesta poikkeus käsittelyvaatimuksistaenintään viideksivuodeksi kerrallaan, mikälilaissa säädetyt edellytyksettäyttyvät. www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/vesihuolto> haja-asutuksenjätevedet Valtion tukema jätevesineuvontakäynnistyy kolmella pilottialueellahuhti-toukokuussa.Tehostamalla jätevesineuvontaapyritään varmistamaan, ettäkiinteistöjen omistajat saavat luotettavantiedon siitä, tarvitseekooman kiinteistön jätevesien käsittelyäparantaa. Ympäristöministeriöon myöntänyt avustukset jätevesineuvonnanjärjestämiseksiviidelle järjestölle.Pilottivaiheen tavoite on kerätäkokemusta erilaisista toimintamalleistaja kehittää yhtenäinen,valtakunnallisesti sovellettavissaoleva malli jätevesineuvontaan.Avustuspäätöksissä painotettiinkinhakijoiden neuvontakokemuksenlisäksi sitä, että pilottihankkeeseensaatiin keskenäänerilaisia, innovatiivisia ja kustannustehokkaitatoimintamalleja.Myös pilottialueet on valittuniin, että ne poikkeavat olosuhteiltaantoisistaan.– Paikallinen jätevesineuvontaon tehokas tapa tavoittaa kiinteistönomistajatja auttaa heitävälttämään virheinvestointeja.Nyt käynnistyvä pilotti tarjoaasiihen erinomaisen mahdollisuuden,ympäristöneuvos SaaraBäck ympäristöministeriöstäpainottaa.Avustusta saavat alueetJätevesineuvonnan pilottialueetja avustuksia saaneet järjestöt:● Varsinais-Suomi (Salo,Sauvo, Somero ja Kemiönsaari):Varsinais-Suomen kestävän kehityksenja energia-asioiden palvelukeskusValonian ja Natur ochMiljön yhteishanke sekä Länsi-Someron vesiosuuskunta.● Etelä-Karjala (Lappeenranta,Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari):Omakotiliiton, Vesiensuojeluyhdistystenliiton ja SuomenKylät ry:n yhteishanke sekäEtelä-Karjalan Martat ry.● Pohjois-Pohjanmaa (Oulainen,Haapavesi, Siikalatva jaPyhäntä): Oulun ProAgria ry.Avustukset jätevesineuvonnanjärjestämiseksi pilottialueillaolivat haettavana loka-marraskuussa2010. Määräaikaan mennessäavustushakemuksia tuli 11.Kaikkiaan avustuksia jaettiin järjestöillelähes 700 000 euroa.JätevesineuvojillekoulutustaKaikki avustuksia saaneiden järjestöjenneuvojat tai neuvonnanvastuuhenkilöt osallistuvat Suomenympäristökeskuksen järjes-Fusamatic – lujialiitoksia Suomessajo yli 20 vuottaFusamatic-sähköhitsausjärjestelmä on kevyt,varma ja nopea liitosmenetelmä polyeteeniputkille.Fusamatic on todistanut luotettavuutensa:sillä on aikaansaatu itse putkealujempia liitoksia jo yli 20 vuotta. Fusamaticon helppokäyttöinen: Fusamatic Q-Box -sähköhitsausautomaatti ohjaa hitsaajaa alustaloppuun ja tallentaa sähköisesti hitsaustapahtumankeskeiset tiedot. Q-Box on saatavanakolmena eri versiona, joista kerromme mielellämmelisää. Fusamatic tarjoaa pitkäikäisen,luotettavan tekniikan ja markkinoiden laajimman osavalikoiman. Toimivahuoltopalvelu huolehtii, että työ jatkuu. Fusamatic-sähköhitsaustuotteettoimittaa KWH Pipe – putkiasiantuntija, jolla on jo 50 vuodenkokemus muoviputkien liittämisestä hitsaamalla. Saatavana myös hyvin varustetuista LVI-tukkuliikkeistäOy KWH Pipe Ab Puhelin 06 326 5511PL 21, 65101 Vaasa Telefax 06 315 3088www.kwhpipe.fiMember of the KWH Group20 Kuntatekniikka 2/2011

hjanmaa saavat 700 000 mella pilottialueellatämään koulutukseen. Tavoitteenaon kouluttaa paikallisten järjestöjenhenkilöistä neuvojia, jotkavoivat järjestää yleisötilaisuuksiapaikallisille tai antaa kiinteistökohtaistaneuvontaa esimerkiksipuhelimitse tai kiinteistökäynnillä.Kiinteistökohtaista neuvontaatekeviltä edellytetään lisäksi alanperustietämystä, esimerkiksi jätevesijärjestelmänsuunnittelijantai vastaavan työnjohtajan pätevyyttä.Koulutukset alkoivat pilottialueillamaaliskuussa. Koulutukseenkutsutaan myös pilottialueidenkuntienympäristönsuojelustajarakennusvalvonnastavastaavatsekäely-keskustenvesihuoltoasiantuntijat.Koulutuksessa painotetaanvaltakunnallisten yleisperiaatteidenhallintaa, kunnan omienmääräysten tuntemusta, kiinteistöjenolosuhteiden huomioonottamistasekä neuvojien vuorovaikutustaitojenkehittämistä. Lisäksihyödynnetään niitä kokemuksia,joita monet organisaatiot ovatjo neuvontatyöstä saaneet.Myöhemmin vastaava koulutusjärjestetään myös muuallakuin pilottialueilla toimivilleneuvontaorganisaatioille, kunnilleja ely-keskuksille.Varsinais-Suomi teki vesiosuuskuntaoppaan■ Haja-asutuksen vesihuoltoapalveleva vesihuolto-osuuskuntaopason valmistunut. Opason laadittu Varsinais-Suomenelyn ympäristö ja luonnonvarat-vastuualueen toimesta yhdessähaja-asutuksen jätevesiasioistatiedottavien neuvontaprojektienkanssa.Oppaan tarkoituksena on antaakokonaiskuva vesihuoltoosuuskunnanelinkaaresta senperustamisesta toiminnan lopettamiseen.Haja-asutusalueen vesihuollontoteuttaminen keskitetysti,yhdessä toimien on sekä taloudellisestiettä ympäristön kannaltajärkevää varsinkin tiheästiasutuilla alueilla. Mikäli kunnallisenvesihuoltolaitoksen verkostoaei uloteta alueelle, asukkaatvoivat perustaa osuuskunnan jatoteuttaa verkostot itse.Oppaassa käsitellään vesihuolto-osuuskunnanelinkaarenaikana esiin tulevia kysymyksiäja haasteita. Siinä käydään läpiosuuskunnan hankkeen käynnistäminen,osuuskunnan perustaminen,ylläpito, huolto jataloudenhoito. Lisäksi on käsiteltyinvestointien tuomat haasteettaloudelle, vastuu- ja sopimusasiatsekä tukimahdollisuudet.Myös investoinnin suunnitteluunja rakentamiseen liittyvättoimenpiteet on käsitelty.Opas on ladattavissa netistä osoitteestawww.ely-keskus.fi /varsinaissuomi> Ajankohtaista > Julkaisut. As2Kuntatekniikka 2/201121

Juttuaiheet vaihdelleet jälleenrakennuksen asuntoKunnallistekniikan ammattiKuntatekniikka-lehdenedeltäjän Kunnallistekniikka–Kommunalteknik-lehden ensimmäisennumeron ilmestymisestätulee tänä keväänäkuluneeksi 65 vuotta.Alan ammattilaistenvalistaja on kestänyt jamuuttunut ajassa. Lehdenmerkitys tuoreenasiantuntijatiedon välittäjänäja ammattikunnanyhdyssiteenä onsäilynyt tärkeänä läpivuosikymmenten.TEKSTI Paavo Taipale Vuonna 1926 perustetunSuomen Kunnallisteknisen yhdistyksenjäsentiedotusta ja ammatillistakehittymistä oli 1930-luvullahoidettu vuosittain julkaistunkunnallisteknisen vuosikirjanavulla. Sota kuitenkin lopettisen julkaisemisen vuosiksi 1939–1945. Rauhan koittaessa yhdistyksessäkoettiin, että tiedotustoimintaaoli kehitettävä.Keväällä 1946 ilmestyi Kunnallistekniikka–Kommunalteknik-lehden ensimmäinen numero.Päätoimittajana 1946 toimidiplomiarkkitehti Olavi Kivimaa.Uuden lehden ensimmäisennumeron pääkirjoituksessa”Taipaleelle lähdettäessä– Vid starten” SKTY:n puheenjohtaja,Helsingin kaupungininsinööriAkseli Linnavuori viittasijälleenrakennuksen vuosienmukanaan tuomiin asuntorakentamisenhaasteisiin, mutta myöslehden merkitykseen yhdistyksenjäsenten yhdyssiteenä:”…meidän on kuitenkin ainamuistettava, että äänenkannattajammevastainen kehitys onratkaisevasti riippuvainen meistäitsestämme. Ei paraskaan toimitusvaliokuntaeikä päätoimittajavoi ajanpitkään loihtia esiin pirteätäja monipuolisesti ansiokastalehteä, elleivät yhdistyksemmejäsenet omalta osaltaan ryhdy tukemaantoimitustyötä.… Rohkein ja luottavaisin mielinlähdemme nyt kulkemaan kohtituntematonta tulevaisuutta. Meitäkannustaa ponnistuksiin työnilo jatietoisuus siitä, että pyrkimyksemmeon palvella yhteistä hyvää.”Painavaa asiaamolemmilla kotimaisillaLehden juttutuotanto perustuikinaivan viime vuosiin saakka täysinaktiivisten jäsenten asiantuntijakirjoituksiin.Vasta 2007 lehdessäryhdyttiin julkaisemaan säännöllisestimyös ammattitoimittajienkirjoittamia juttuja.Ensimmäisenä ilmestymisvuonnalehden numeroiden sivumäärätvaihtelivat paristakymmenestä32:een. Ensimmäisessä numerossajulkaistiin neljä artikkelia,joista kaksi ruotsiksi. ProfessoriOtto-Iivari Meurman pohdiskeliotsikolla ”Kaupungin suuruus”,mikä olisi meidän oloihimmeotollisimman kokoinen kaupunki.Diplomi-insinööri WalterStarck kirjoitti perusteellisen artikkelinkatujen kuivatussuunnittelustaotsikolla ”Höjdplaners användningvid balansering av gator”.Kuvituksena oli useita yksityiskohtaisiapiirustuksia.Diplomi-insinööri Alpo Lippapuntaroi puurakentamistaakuutin asunto- ja rakennustarvikepulanoloissa kirjoituksessaan”Eräitä huomioita puurakentamisesta”.Seutukaavoituksenensimmäisiä askelmerkkejä asettelipuolestaan diplomiarkkitehtiBerndt Aminoff otsikkonaan”Frågan om bildandet av ett regionplaneförbundoch åstadkommandetav en regionplan för Helsingforsmed omgivningar”.Ruotsin kieli oli alkuvuosienlehdissä vahvasti esillä. Artikkelikielenäse tuli selvästi harvinaisemmaksikuitenkin jo 1960-luvunalkupuolella. Kannessa ruotsinkielinennimi säilyi viime vuo-Kaupungininsinööri teki lehtimiesuran Kunnallistekniikka■ Helsingin kaupungininsinööriRaimo K. Saarinentoimi 1980-luvulla pitkään silloisenKunnallistekniikka-lehdeneri tehtävissä. Hän hoitilehden mallitaittoa ja kirjapainoyhteyksiä1980-luvun alkuvuosinaja aloitti päätoimittajana1983 alussa, kun edellinenpäätoimittaja Kari Homanenlähti kehitysyhteistyötehtäviinulkomaille.– Olin jo teekkarivuosinaKarin apuna tekemässä lehteä.Koen kirjoittamisen vahvuutenani.Rakennusvirastossahuomasin SKTY:n merki-– Kuntatekniikka on aina ollut yhdistyksen jäsenlehti ja jäsensivutovat tärkeitä. Uskon, että yhdistyksen jäsenet lukevat lehteään, silläse on tärkeä jäseniä yhdistävä tekijä, Raimo K. Saarinen sanoo.Roy Kototyksen kesällä 1978, kun Kuntatekniikanpäivät olivat Porvoossaja yhtäkkiä koko porukka olipoissa ja minä kesäteekkarinayksinäni virastossa. Silloin pääsinhajulle siitä, mitä SKTY ja Kunnallistekniikka-lehtioikeastaanolivat, Saarinen kertoo.Valmistuttuaan Saarinen työskentelirakennusvirastossa, jahäntä pyydettiin tekemään lehdenmallitaittoa. Rakennusvirastonhenkilöstöllä on kautta aikojenollut olennainen osa lehdentekemisessä.– Lehti on aina perustunutasiantuntija-artikkeleihin. 80-lu-22 Kuntatekniikka 2/2011

KUNTATEKNIIKKA 65 VUOTTAbuumista nykypäivän tietomalleihinlaisten valistaja 65 vuotta1946 alkoi Kunnallistekniikkalehdentaival.1950-luvulla kansia alkoivathallita ilmoitukset.1960-luvulla Kunnallistekniikassatuntui alan kiristyvä kilpailu.1975 kirjoitettiin mm. Svetogorskinsellutehtaan putkista.situhannen lopulle saakka, viimeisenvuosikymmenen tosinsuomenkielistä nimeä pienemmälläpistekoolla.VuosikokousraportointiaRaportit SKTY:n vuosikokouksistaja artikkelit kokousesitelmistäovat kautta vuosikymmenten olleetolennainen osa lehteä. Lehdentoisessa numerossa raportoitiinyhdistyksen 20-vuotisjuhlakokouksentunnelmista. Kirjoituksessatodettiin, että ”juhliavietettiin vaatimattomin menoinHelsingin kaupungintalossa kuluvankesäkuun 14–16 päivinä.”Jo tuolloin vuosikokouksessaoli edustus myös pohjoismaisistaveljesjärjestöistä, tällä kertaa Ruotsista,Norjasta ja Tanskasta. Toisessanumerossa julkaistiin muunmuassa katsaus ”3. pohjoismaineninsinöörikokous Tukholmassa 27.–29.5.1946”.Vuosikokouksessa ”hyväksyttiinmyös hallituksen ehdotusjäsenmaksun korottamiseksi200 markasta 250 markkaan, johonlisäksi tulee yhdistyksen aikakauslehdentilausmaksuna 50markkaa. Hallitus pyysi samallavaltuudet saada määrätä lehdenhinnan ulkopuolisille tilaajille,mihin kokous suostui.” Hinnaksimäärättiin 100 markkaa.Kehityksen aikaaVuoden 1947 alussa lehden päätoimittajaksituli Helsingin kaupunginrakennustoimiston katurakennusosastonyli-insinööri,diplomi-insinööri Paavo Hyömäki.Alkuvuosina lehden kan-lehdessä 1980-luvullavulla, kun yhdistyksen ja lehdentoimintaa laajennettiin, myösjuttuaiheiden kirjo laajeni.Muun muassa energia-asiat olivattuolloin vahvasti esillä. Kunitsekin olen taustaltani vesihuoltoinsinööri,vesihuolto näkyimyös, Saarinen muistelee.Leikaten ja liimaten– Jutut tulivat yleensä konekirjoitettuina,mutta joskus myöskäsinkirjoitettuina. Niihin merkittiinpainoa varten versaalit,gemenat ja pistekoot. Aineistotuli painosta takaisin kahtenanippuna, joista toinen oli oikolukuavarten. Toisesta leikattiinja liimattiin millimetripaperilletehtyyn taittopohjaan sivut. Kuvienpienennyssuhde merkittiintussilla paperiin.Värikuvia ei tuolloin käytetty,mutta 80-luvun lopulla värillisetilmoitukset yleistyivät, jasen myötä osa sivuista tehtiinnelivärisinä. Mallitaitto ja kuvatlähetettiin painoon, josta tuli sinikopioviikon kuluttua tarkistustavarten.Tässä vaiheessa korjattiinenää vain painovirheitä ja tarkistettiinesimerkiksi kuvienasento. Ilmoitusaineisto kulkipainoon pääosin omia reittejään.Jakelu hoitui postin kautta,kuten nykyisinkin.Monipuolinen ammattilehtijäsenten yhdyssiteenä– Juttupolitiikassa noudatettiinmelko tiukkaa linjaa. Jutut pyydettiinitse, ja vain harvoin otettiinvastaan valmiita artikkeleitayrityksiltä. Tuoteuutisia kuitenkinjulkaistiin erillisissä osastoissajonkin verran.Parivuotisen päätoimittajapestinjälkeen Saarinen jatkoimallitaiton tekemistä vuoteen1988 ja toimi 1988–91 lehdentoimituskunnassa. 1989–92 hän toimi myös SKTY:n sihteerinä.– Kuntatekniikka on aina ollutyhdistyksen jäsenlehti, jajäsensivut ovat tärkeitä. Uskon,että yhdistyksen jäsenetlukevat lehteään, sillä se ontärkeä jäseniä yhdistävä tekijä.Sisällöltään sen tulisi jatkossakinolla monipuolisesti kuntatekniikaneri aloja käsitteleväammattilehti, Raimo K. Saarinenlinjaa.Kuntatekniikka 2/201123

KUNTATEKNIIKKA 65 VUOTTA1983 aloitti Raimo K. Saarinenlehden päätoimittajana.nen alaosa oli varattu ilmoitukselle,ja 1948 lähtien siihen tulikuva mukaan vahvemmin. Alkuvuosinajulkaistiin myös kaupunkikohtaisiateemanumeroita.Lehden numerossa 2/1951raportoitiin 25-vuotisjuhlakokouksesta,jonka juhlapuheessaSKTY:n puheenjohtaja, Helsinginkaupungininsinööri WalterStarck muisti lämpimästi lehdensilloisen kustantajan omistajaorganisaationpäättäjiä:”Suurta kiitollisuutta tunteeSuomen kunnallistekninen yhdistys”henkistä isäänsä” SuomenKaupunkiliiton hallitusta kohtaan.Yhdistys on aina tuntenut sen ystävällisyydenja luottamuksen,jolla kaupunkien liiton hallitus onsuhtautunut yhdistykseen.”Lehden nykyinen kustantajatoivoo, että tuo varhain syntynytystävällisyys, luottamus ja kiitollisuussäilyy ja vahvistuu molemminpuolisenatulevaisuudessakin.Lehti ilmestyi aluksi neljästivuodessa ja 1956 lähtien kuusikertaa vuodessa. Ilmestymiskertojenmäärä nousi kahdeksaanKuntatekniikka ja Tekniikka jaKunta -lehtien yhdistyessä 2007.Sivumäärät lisääntyivät alkuvuosienreilusta paristakymmenestävuosituhannen lopulla 50:een.Nykyisin sivumäärä on pääsääntöisesti60 tai 68.1992 Kunnallistekniikan kansiintulivat kokosivun nelivärikuvat.nä vuosina erityisenä vesihuollonkriisitilanteena tarkasteltiinradioaktiivista saastumista.Ilmoituksetelävöittivät ulkoasuaAlan yritysten ilmoitukset olivatjo varhain 1950-luvulla tärkeäosa lehteä. Enimmillään puoletsivumäärästä oli ilmoituksia.Merkittäviä ilmoittajia olivat rakennustarvikevalmistajatja urakointiyritykset.Ulkoasu-uudistuksia tehtiinsäännöllisesti. Kannen väriyhdistelmänäkokeiltiin keltavalkoista50-luvun alkuvuosina, muttapian palattiin sinivalkoiseen.60–70-luvuilla kannessa käytettiinuseampiakin värejä – yhtäkerrallaan. 50–60-lukujen kansiahallitsivat ilmoitukset. Juttusisältöönviittaavaa kansikuvaakäytettiin vasta 80-luvulla. Ensimmäinennimiötä lukuun ottamattakokokuvakansi julkaistiinnumerossa 4/1990.Lehden toistaiseksi pitkäaikaisinpäätoimittaja oli dipl.ins. KariOjala 1991–2003. Hän uudisti ensitöikseen lehden ulkoasua, ja ensimmäinennelivärinen kuvakansijulkaistiin numerossa 1/1992. Lehdennimi vaihtui KuntatekniikaksiSKTY:n vastaavan nimenmuutoksenseurauksena 1995. Kuntatekniikanja Tekniikka ja Kunta -lehdenyhdistyttyä 2007, ulkoasu sailähes nykyisen muotonsa.2002 lehti oli ilmestynyt Kuntatekniikka-nimelläjo 7 vuotta.Alan lehdet kilpailussaKuntatekniikan alalla ilmestyi jo1960-luvulla useampia ammattilehtiä,ja uusia syntyi myöhemmin.Lehtien koettiin jo tuolloinkilpailevan tarpeettomasti sekälukijoiden että ilmoittajien suosiostarajallisilla markkinoilla.Vuoden 1964 ensimmäisen numeronpääkirjoituksessa lehdentoimikunnan puheenjohtaja A.K. Jäppinen peilasi ongelmaamyös Ruotsin tilanteeseen:”Lehtien paljoudesta johtuenon vaikea seurata teknillisten alojenkehitystä, vaikka haluakin olisi.Sama kriisi vallitsee muissakinmaissa. Ruotsissa mm. puuhataanteknillisten lehtien ”saneerausta”.Viime syksynä tehtiin Kunnallistekniikka–Kommunalteknik-lehdelleesitys yhtymisestä erääseentoiseen teknillisen alan lehteen.Mainittu houkutteleva esitys hylättiinkuitenkin lehtemme toimikunnanlaajan keskustelun jälkeenyksimielisesti, koska katsottiin, ettälehtemme yhtenäinen lukijakuntakärsisi huomattavan menetyksenyhteisen lehden puuttuessa.”Nykyinen Kuntatekniikkalehtisyntyi reilut neljä vuosikymmentänäiden keskustelujen jälkeen.Kuntatekniikka ja Tekniikkaja Kunta (aiemmin Kunnalliselämä)yhdistyivät 1.1.2007, jayhdistyneen lehden kustantajaksituli Suomen Kuntaliiton omistamaKL-Kustannus Oy. Tekniikkaja Kunta -lehden kustantajaksiyhtiö oli tullut 1.9.2005. Ennenvuotta 2007 Kuntatekniikka-lehdenensimmäisenä SKTY:n ulkopuolisenakustantajana oli kolmenvuoden ajan ollut RakennustietoOy. ALANSA YKKÖNENKajaanin uimahallirapakunnossa sivu 14JyväskylänmaalaiskunnanperuskorjatunWellamonhygienia mitataanviikottain sivu 18Tekniset johtajat sanovat10 kunnan yhteistyönkehittyvän ilmanliitostakin1 / 2007 / 8,50 Ikivihreitä juttuaiheitaVuonna 1951 päätoimittajaksitullut Paavo Hyömäki kirjoittinumerossa 1/1951 ”Hiukan jätevedenkäsittelystä” tavalla, jokaharvaanasutuilla alueilla on mitäajankohtaisin 60 vuotta myöhemmin.Hän viittasi kirjoituksessaansaksalaiseen saostuskaivojen normiehdotukseenja totesi:”Se taas, että olen tarkemminkäsitellyt pienempiä puhdistuslaitoksia,johtuu siitä, että ne tulevatvielä kauan muodostamaan likavedenpuhdistamoidenvaltavan jahoidotta jäävän enemmistön. Myösse, että kehittyneemmissä maissapienpuhdistamoille asetetaan meikäläisiävaatimuksia paljon ankarammatehdot, vaikka niissä ilmasto-olotovat orgaanisten jätteidenhajautumiselle suotuisemmat, puhuusen puolesta, että meillä olisisyytä tarkistaa vaatimuksiammetässä suhteessa.”Päätoimittaja, diplomi-insinööriLemmitty Salmensaaripuolestaan harmitteli poliittisiavirkanimityksiä numerossa1/1958 todeten, että ”tosiasiaksikuitenkin jää, että kykeneviäteknikoita on sivuutettu poliitikkojenhyväksi”. Yleensäkin lehtioli huolissaan teknisen tutkinnonsuorittaneiden harvalukuisuudestakaupunkien johtavienvirkojen haltijoina.Nykyisen päätoimittajan syntymänaikoihin lehden numerossa4/1965 käsiteltiin tälläkin hetkelläerittäin ajankohtaisia asioita,otsikoina esimerkiksi ”erilaistenjohtojen ja kaapeleiden sekälaitteiden sijoitus katuun”, ”uuttajätteenpoltossa” ja ”vesihuollonturvaaminen kriisitilanteissa”.Tuolloin kylmän sodan hyytävi-VuoresarkkitehtiKay Biergannsei innostuvirtuaalimaailmastasivu 35Oulun seudulle yhteinenyleiskaava ensimmäisenäSuomessa sivu 41Jätehuoltonäyttää tietäSuur-Saloon sivu 62007 Kuntatekniikka sekä Tekniikkaja Kunta yhdistyivät.24 Kuntatekniikka 2/2011

Jyrki VättöSuomen kuntatekniikanyhdistysPL 51,00131 Helsinki,puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiFinlands kommuntekniskaföreningBox 51,00131 Helsingfors,tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiTOIMIHENKILÖTToiminnanjohtaja/VerksamhetsledareDanne LångströmPL 51, 00131 Helsinkipuh. 09 3103 8556, 045 3536534dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fiTalouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe,PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 3102 5957, 050 3767414kyosti.oasmaa@hel.fiKokousmestari/KonferensmästareToimittaja/RedaktörJyrki VättöHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 3103 8631, 050 5591435jyrki.vatto@hel.fijyrki.vatto@kolumbus.fiSKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupanOtaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo(TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaKari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,rakentamispalvelu STARAPL 1580, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 3103 39630, 050 3801022kari.haapaniemi@hel.fiLuvassa Turun Myllysiltaa, Espoon Suurpeltoa, Marja-Vantaata...Kuntatekniikan päivien ohjelma yllättää SKTY:n hallitus kokoontui tammikuunlopulla Helsingissä. Hallitustutustui ensin Helsingin kaupunginoman tuotantolaitoksen, Starantoimintoihin. Hannu Virtasaloesitteli mm. kaupungin talvikunnossapitoaja lumenvastaanottoa.Seuraavana aamuna Helsingin kaupungininsinööriRaimo K. Saarinenesitteli rakennusviraston toimintaa.Hallituksen kokousasioina puitiinlähinnä Turun Kuntatekniikan päivienohjelmaa sekä viime vuoden toimintaa.Uusina jäseninä yhdistykseenhyväksyttiin jo viime marraskuussaMMM Nea Kielenneva jaDI Saara Kanto, molemmat Helsingistä.Vuodenvaihteen aikana eiuusia jäsenhakemuksia tullut, muttatammikuun kokouksen jälkeen niitäon taas ilahduttavasti saatu. Hallituspäättää uusien jäsenten hyväksymisestäseuraavassa kokouksessaanmaaliskuun lopulla.Kokouksia on pidetty myös ensivuonna järjestettävän IFME:n maailmankongressintiimoilta. HelsingissäRIL:n tiloissa pidetyn kokouksenaiheina olivat nettisivujen päivityksetja seminaariohjelman laadinta.Valmisteluja kannattaa seurataosoitteessa www.ifme2012.com.Sivuilla on jo nyt aika paljon tietoatapahtumasta. Luentojen aiheetselviävät tosin vasta myöhemmin.Turun päiville voi joilmoittautuaTurun Kuntatekniikan päiville ilmoittautuminentulee kohta ajankohtaiseksi.SKTY:n sivuilla (www.kuntatekniikka.fi) on jo auennutlomake, jonka kautta voi ilmoittautuaseminaariin ja sen oheistapahtumiin.Samaisilla sivuilla voi myösliittyä yhdistyksen jäseneksi.Kuntatekniikan päivät pidetään19.–20.5.2011. Jos et vielä tunneyhdistystä tai tiedä Kuntatekniikanpäivistä, niin kysy työtovereiltasi,he kyllä tietävät. Seminaarin ohjelmaon SKTY:n nettisivuilla. Seminaarinyhteydessä on tänä vuonnamyös Yhdyskuntatekniikan näyttelyYT11. Näyttelyyn voi käydä tutustumassaosoitteessa www.yhdyskuntatekniikka.fi.Jäsenpostia tulossaYhdistyksen jäsenille on siis keväänaikana taas tulossa postia jäsenkir-IFME 2012:n valmisteluja pohdittiin RIL:n tiloissa Helsingissäpidetyssä kokouksessa.Jäät ovat varmasti jo lähteneet AurajoestaKuntatekniikan päiviin mennessä.jeen muodossa. Jäsenkirjeen mukanatulee tietoa Turun Kuntatekniikanpäivistä, mutta kirjeen mukanatulee myös jäsenmaksulomake.Viime vuoden jäsenmaksuasiateivät menneet kovin mallikkaasti.Kirjeen mukana lähetetty jäsenmaksuei jostain syystä tavoittanutjäseniä, ja monta sataa jäsenmaksuajäi maksamatta. Näitä maksujakarhuttiin sitten pitkin vuottavaihtelevin menestyksin. Maksujenseuraamista vaikeutti osin myös se,että kaikissa maksetuissa maksuissaei ollut viitteenä jäsenen nimeä.Maksaja kun ei aina välttämättä oleitse jäsen, niin maksun kohdistaminenosoittautui tämänkin takia melkohankalaksi.Vuoden loppuun mennessämaksurästit oli pääosin saatu karhuttua,mutta vajausta viime vuodenjäsenmaksujen suhteen vieläon. Jos sinulla on epäilys siitä, ettämaksu on saattanut epähuomiossajäädä maksamatta, niin voit ottaayhteyttä rahastonhoitajaamme(Kyösti) tai kokousmestariimme (Jyrki),niin tarkastamme asian.Jäsenrekisterissämme on myöspaljon puutteita sähköpostiosoitteidensuhteen. Osoitteet ovat saattaneetajan myötä muuttua tai nepuuttuvat tiedostoista kokonaan.Sähköpostiosoitteita sekä lehtemmepostitusosoitteita voi päivittää kokousmestarinkautta.Toukokuuta odotellen,● Jyrki VättökokousmestariKuntatekniikka 2/201125

Suomalainen kuntatekniikka kiinnostaa kansainvälistäkin mediaaJENKIT HELSINGIN LUMISODASSA Amerikkalainen televisioyhtiöCNN (Cable News Network) kävitammikuussa TV-ryhmänsä kanssakuvaamassa Suomen talvea ja Helsingintalvikunnossapitoa. Kiinnostuksenkohteita oli paljon. Ryhmäkuvasi runsaan viikon aikana mm.jäänmurtajia, Helsinki-Vantaan lentokenttää,talviajo-opetusta HeikkiKovalaisen johdolla, kattolumienpuhdistusta ja Helsingin ”OperaatioLumisotaan” liittyviä asioita.Ohjelma näytettiin kanavalla helmimaaliskuussaneljänä jaksona. Se onosana isompaa sarjaa, jonka nimi on”Future Cities”.Oli mielenkiintoista seurata lähietäisyydellätoimintaa. Mielenkiintoistaon myös se, että he kuvasivatlumitöitä yhteensä noin 20 tunninajan – ja tietääkseni ohjelmassanäistä tulee ulos kaikkiaan vajaan10 minuutin pätkä. Loppumateriaalikäytetään tietenkin jossain vaiheessasiellä täällä muissa kanavan ohjelmissa– mutta kuitenkin…Danne LångströmRosie Tomkinsin haastateltavana Ville Alatyppö.Hakaniemen torilla lumen kuormaus kiinnosti kameramiestä.Kiinteistöinsinöörien kerhon kuulumisia Kiinteistöinsinöörien kerhon johtokuntaankuuluvat puheenjohtajaAnnamari Räty (Espoo), varapuheenjohtajaPentti Viljanmaa(Vaasa), sihteeri Vuokko Eerolainen(Helsinki), Jarno Mansner(Helsinki), Mika Järvelä (Lahti) jaJuha Kantanen (Jyväskylä). Johtokuntakeskittyi viime vuonna erityisestikouluttamiseen ja koulutustensuunnitteluun sekä yhteistyöhönmaanmittauslaitoksen kanssa.Kiinteistöinsinöörien kerhon johtokunnan kokous pidettiin 27.1.Helsingissä, vas. Pentti Viljanmaa, Jarno Mansner, Annamari Räty,Mika Järvelä, Vuokko Eerolainen ja Juha Kantanen.Jussi PirinenMaanmittareita kuultava,kiinteistöveroon korjaustaTänä vuonna kiinteistöinsinöörienkerho haluaa erityisesti panostaasiihen, että kuntien maanmittareidenääni kuuluisi jatkossa paremminmaanmittausalan lainsäädäntötyössä.Kerhon ihmetyksenaiheenaon osin ollut se, ettei Kuntatekniikanyhdistykseltä ja sen myötäkiinteistöinsinöörien kerholta enääpyydetä lausuntoja keskeisistä kuntamaanmittarintyöhön vaikuttavistalakiuudistuksista.Tähän pyritään saamaan muutosyhteistyössä maanmittauslaitoksenkanssa. Maanmittauslaitoksenprosessivastaavien kanssa onsovittu yhteistyökuvioita koskevapalaveri maaliskuulle.Toinen keskeinen asia, johonkiinteistöinsinöörien kerho ajaa parannustaon lainsäädäntö, jokakoskee nk. rakentamattomien rakennuspaikkojenkorkeampaa kiinteistöveroa.Valtionvarainministeriölleon viestitetty lakiin liittyvistäepäkohdista, ja ministeriön edustajienkanssa on neuvoteltu lakimuutostenaikaansaamiseksi. Työhönpalataan toivottavasti nopeastieduskuntavaalien jälkeen.3D-kiinteistönmuodostussaatava mahdolliseksiKolmas keskeinen asia, jota kiinteistöinsinöörienkerhon on tarkoitusedistää, on lakiuudistus, jokamahdollistaisi tontin muodostamisenmaan alle tai maan päälle elink. 3D-kiinteistönmuodostus. Lainsäädännönmuuttaminen on tarpeen,sillä nykyaikainen kaupunkimainenyhteiskunta ei enää pärjääkaksiulotteisella kiinteistöjärjestelmällä.Uudeksi työkaluksi mm. isojenmaanalaisten toriparkkien taivaikkapa Tampereen monitoimihallintoteuttamiseen tarvittaisiin kipeästiuusia keinoja.Edellä mainittujen lakiasioidenlisäksi kiinteistöinsinöörien kerhokeskittyy jatkossakin jäsenten auttamiseenkäytännön ongelmissasekä kuntapuolen mittausväenkouluttamiseen ja ohjaamiseen.Kiinteistöinsinöörien kerhoon saaparhaiten yhteyden sähköpostitseannamari.raty@espoo.fi taivuokko.eerolainen@hel.fi.Yhteistyöterveisin● AnnamariapulaiskaupungingeodeettiEspoosta26 Kuntatekniikka 2/2011

Toimittaja Richard Quest Maununnevan lumenvastaanottopaikalla...Danne Långström... ja Vallilassa tiehöylää tutkimassa.Amazing, fantastic,incredible...CNN:n kuvausryhmään kuului alunperin kaksi henkilöä: Rosie Tomkinshaastatteli (mm. apulaiskaupunginjohtajaPekka Sauria ja Helsinginkaupungin rakennusvirastonylläpidon projektijohtaja Ville Alatyppöä)ja australialainen BeauMolloy filmasi.Kuvausten pääpaino oli ensimmäisenäpäivänä lumenvastaanotossa.Kävimme Hernesaaren vastaanottopaikalla,missä lunta kipattiinmereen ja kaksi alusta pyöri sotkemassalunta meriveteen. PääsipäTV-ryhmä siellä luotsikutteri Nallenkyytiinkin. Tämän jälkeen kävimmevielä Hakaniemen torilla, missä luntakuormattiin autoihin, sekä Maununnevanlumenvastaanottopaikan”lumivuorella”.Myöhemmin viikolla joukkoonliittyi ”maailmantähti”, toimittajaRichard Quest, ja kuvauksia jatkettiinmm. Maununnevan lumenvastaanottopaikallasekä Vallilassa tiehöylänkyydissä. Richardin useimmintoistamat sanat olivat ”amazing”,”fantastic” ja ”incredible”. Kuulimmemyös paljon muuta samantyylistäsuperlatiivi-muminaa ja vakuutuimmesiitä, että ryhmä oli tyytyväinenniin antiin kuin kohteluun. Itsekin”pääsin” haastateltavien armoitettuunjoukkoon.Positiivista peeärrääMainiota tässä oli tietysti se, ettäHelsinki ja Suomi pääsivät positiivisessamielessä maailmanlaajuiseenmediaan (ohjelmalla arvioitiin olevann. 270 miljoonaa katsojaa), muttamyös se, että tämä vierailu herättimielenkiinnon suomalaisessakinmediassa. Muun muassa HelsinginSanomat, MTV3 ja TV2 uutisoivatohjelman tekoa. Tuntuu siltä, ettäheidän niin kuin myös muun medianlähestymistapansa lumitöihin ontämän jälkeen ollut jollain lailla pikkuisen”pehmeämpää”.Tämä voi olla tietenkin vain ohimeneväilmiö, mutta nautitaan tästäniin kauan kuin vain suinkin voidaan…● Danne LångströmtoiminnanjohtajaVUODENKUNTATEKNIIKANSAAVUTUS 2011 Vuoden kuntatekniikan saavutusjulistetaan Turussa Kuntatekniikanpäivillä 19.–21.5.OSALLISTU KILPAILUUNJA TEE OMA EHDOTUSHALLITUKSELLE!Onko sinulla hyviä ajatuksiatai ehdotuksia tämän vuodenkuntatekniikan saavutukseksi?Minkä insinööri- ja/tai arkkitehtikunnanhengenluoman ja/tai rakennusponnistuksen tulisimielestäsi saada valtakunnallistamainetta ja kunniaa?Tee oma ehdotuksesi SKTY:nhallitukselle ja lähetä se toiminnanjohtajalle(dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi)torstaihin 7.4.2011 mennessä.Saavutuksen valitsee lehdistöraati.● Danne LångströmSKTY:n toiminnanjohtaja/sihteeri045 3536534 tai 050 4327300dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fiSKTY ry, PL 51, 00131 HELSINKI Kulkiessani Etelä-Korean pääkaupungissaSoulissa katseeni kiinnittyitaksin ikkunasta merellä siintyväänpitkään valkeaan viivaan, joka tuntuivain jatkuvan ja jatkuvan, vaikka omataksinikin kulki rantatietä tuhatta jasataa. Mikä on tuo rakennelma?Se on lokakuussa 2009 avattuIncheon Bridge. Sillalla on pituuttayhteensä 12,3 kilometriä ja leveyttä33,4 metriä. Siltakompleksin keskelläon 800 metriä pitkä, viisijänteinenvinoköysisilta, jonka pylonien korkeusmerenpinnasta on peräti 238metriä (Näsinneula mastoineen 168Korealaista siltaa voi ihmetellä osoitteessa www.incheonbridge.com.Valkea viiva Keltaisellamerelläm). Väylä yhdistää Incheonin kaupunginja Yeongjongin saaren muodostaenkuusikaistaisen moottoritieyhteydenSongdon ja Incheoninlentokentän välille.Yli 21 km pitkään silta- ja moottoritiehankkeeseenkäytettiin sekäyksityistä (n. 52 %) että valtion (n.48 %) rahoitusta. Kustannukset olivatvaatimattomasti noin 1,5 miljardiaeuroa. Rakennustyötkin kestivät53 kuukautta. Sillan elinkaaritavoiteon asetettu yli sadan vuoden päähän,ja sen rakenteet on suunniteltukestämään mm. 72 m/s tuulet ja 7Richterin asteikon maanjäristykset.Incheon Bridgen ja moottoritienkustannukset pyritään kattamaankäyttömaksuilla. Siltamaksu on tavalliseltaautolta 5 500 wonia (n. 3,8euroa), josta 5 200 wonia (n. 95 %)meni siltatoimintaa pyörittävälle yhtiölleja 300 wonia valtiolle. Liikennemääräksisillalle on ennustettu40 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.Siltaa hoitavalla yhtiöllä on 30 vuodenylläpitosopimus.Meillä vaatimattomampaaSilta muistuttaa ulkonäöltään Raippaluodonsiltaa (valmistunut 1997),joka on Suomen pisin silta. SiltojenKuntatekniikka 2/201127

mittasuhteet vain poikkeavat toisistaanmelkoisesti. Raippaluodonsillalla on pituutta 1,045 kilometriäja sen tukipilaritkin nousevat”vain” 82 metriin. Liikennemääräon alle 2 500 ajoneuvoa/vrk.Helsingissä avataan keväälläCrusellin silta, joka yhdistää Jätkäsaarenja Ruoholahden. Tämä vinoköysisiltaon 143 metriä pitkä ja25 metriä leveä. Pyloneiden korkeusmerenpinnasta on 49 metriä. SKTY järjestää seminaarimatkanEtelä-Afrikkaan 22.10.–1.11.2011. Etelä-Afrikassa yhdistyvätmonimuotoiset perinteet,modernit kaupungit ja toimivainfrastruktuuri. Kasvi- ja eläinmaailmaovat myös aivan oma lukunsa.Matkaohjelma valmistuulähikuukausina.Matka aloitetaan näillä näkyminlauantaisella yölennolla Johannesburgiin,jonne laskeudummeseuraavana aamuna. Siirrymmebussilla hotelliin, ja sunnuntai-iltapäiväon vapaata. Tällöinvoi mm. tehdä kävelyretken keskustaantai Sandtonin puutarhakaupunkiin.Maanantaipäivästä käytämmepuolet kuntatekniseen kiertoajeluunJohannesburgissa. Tutustummemm. huippu-moderniin liikeelämänkeskustaan ja apartheidhallinnonaikaiseen värillisten kaupungin-osaanSowetoon.Tiistaista torstaihin (26.–28.10.) ohjelmassa on paikallisenSKTY:n eli IMESA:n (Institute ofSeminaarimatka Etelä-Afrikkaan ensi syksynäHospital Bend – Cape TownUrakan kustannusarvio on vajaat18 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvätrantamuurit ja siltaan kytkeytyneetkatutyöt. Sillalla on molemminsuuntaistenajoratojen lisäksikaistat kevyelle liikenteelle ja sillankeskellä raitiotiekiskot. Ratikat tosinpääsevät sillalle vasta loppukesästä.Turussa on puolestaan rakenteillaAurajoen ylittävä 90 metriä pitkäja noin 20 metriä leveä”Myllyn Teräs”.Alustavan arvion mukaan sillanrakentaminen maksaa noin 6miljoonaa euroa. Silta rakennetaanvalmiiksi STX:n Turun telakalla jauitetaan paikoilleen toukokuussa.Molemmat em. siltaprojektit ovatsilti melko vaatimattomia korealaistensiltaan verrattuina. ToisaaltaSuomessa sillat rakennetaan kaupunkienomilla rahoilla, ja niidenkäyttö on maksutonta.● Jyrki VättöMunicipal Engineering of Southern Africa)seminaaripäivät Johannesburgissa.Seminaariohjelma ei ole vielä kaikiltaosin tiedossamme. Seminaarimaksuei kuulu matkan hintaan. Pyrimmelisäksi pääsemään esimerkiksi Johannesburginteknisen toimen vieraaksi.Matka jatkunee perjantaina lennollaKapkaupunkiin, missä pyrimme saamaanohjelmaan kaupungin teknisentoimen esittelyn sekä kuntateknisenkiertoajelun. Viikonlopun aikana tavaoitteenaon tutustua vielä mm.Robben Islandiin, Durbaniin jaKruger Parkiin. Paluulento Suomeenlähtenee maanantaina31.10, jolloin laskeudumme Helsinki-Vantaalletiistaina 1.11.Matkan alustava hinta onnoin 2 300 euroa henkilöltä kahdenhengen huoneessa ja noin3 000 euroa yhden hengenhuoneessa. Hinnat ja päivämäärättarkentuvat vielä. Hintoihinsisältyvät lentomatkatturistiluokassa lentoveroineen,lentokenttäkuljetukset ja ohjelmanmukaiset retket opaspalveluineensekä majoittumiset jaaamiaiset hyvissä turistiluokanhotelleissa.Matkalle voi alustavasti ilmoittautua(ei vielä sitova ilmoittautuminen)kuntatekniikansivuilla, www.kuntatekniikka.fi.Muutamia ilmoittautumisiaon jo tullut. Liity joukkoon!● Dan Långström● Aktiv Resor OySKTY:N HALLITUSPuheenjohtaja/OrdförandeJorma VaskelainenLahden kaupunki, kunnallistekniikkaPL 126, 15141 Lahtipuh. 03 814 2425, 050 63892jorma.vaskelainen@lahti.fi1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeHannu VirtasaloHelsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARAPL 1570, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 09 310 38806, 050 5591419hannu.virtasalo@hel.fi2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeHeikki LonkaInsinööritoimisto Olof Granlund OyMalminkaari 21, 00700 Helsinkipuh. 050 3504297heikki.i.lonka@granlund.fiMuut jäsenetLeila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,kaavoitusPL 233, 40101 Jyväskyläpuh. 014 625 5055, 040 7718867leila.stromberg@jkl.fiMilko Tietäväinen, Tampereen kaupunkiPL 487, 33101 Tamperepuh. 040 5068600milko.tietavainen@tampere.fiTuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,yhdyskuntatekniikkaPL 233, 40101 Jyväskyläpuh. 014 266 5137, 050 5901032tuula.smolander@jkl.fiPekka Virkamäki, Vantaan kaupunkirakennusvalvontaKielotie 20 C, 01300 Vantaapuh. 09 8392 4438, 050 5592082pekka.virkamaki@vantaa.fiJyrki Mattila, Hyvinkään kaupunkiTekniikka ja ympäristöPL 21, 05801 Hyvinkääpuh. 019 459 4601, 040 5419576jyrki.mattila@hyvinkaa.fiVårvindar friska Ja, man får väl hoppas, attdet lider mot vår, när den härtidningen har kommit ut. Nunär jag skriver det här, så är dagarnasoliga – och fruktansvärtkalla (burrr) – men somsagt, det blir nog troligen våräven i år!I januari och februari har vihär i Helsingfors varit populära.Snön och kölden har förorsakatdet, att det har varit besök avsåväl kolleger som pressen frånbåde Finland som från resten avvärlden. Mesta delen av besökarnahar varit från St. Petersburg– de har samma klimat,och ännu större problem (litenstad, små problem – stor stad,stora problem?). Här har varitgrupper, tv, radio, tidningar osv.– så någonting rätt torde vi görai alla fall.Ett av de mera intressantabesöken var, när CNN var häri över en vecka, för att (blandannat) filma hur Helsingforsklarar av vintern. Personligenvar jag med dem i över 40h,och allt detta resulterade i ett7 min långt klipp på kanalen –men vackert så. Allt dylikt tasemot med tacksamhet – föregåendegång Finland var frammei internationella TV sammanhang,var troligen efter någonskolmassaker eller dyligt,så visst är det här bättre!Allt som allt, så kom det 4avsnitt från Helsingfors på kanalenifråga, och dem kan duchecka in på www.cnn.com/futurecities.FKTF:s styrelse höll åretsförsta möte i Helsingfors i slutetav januari. Första dagen visadevice ordföraren Hannu”Hintu” Virtasalo Staras (utförarorganisationenhär i Helsingfors)depåer, snötippar ochdylikt, och den andra dagenberättade FKTF:s ”Grand OldMan” Raimo K. Saarinenom Byggnadskontorets stukturoch uppgifter. Under mötet behandladesnärmast finansiellafrågor samt de kommande årsdagarnai Åbo.Till slut en liten förklaringvarför jag kallade Raimo tillGrand Old Man – och det är juför att han har varit sekreterare(verksamhetsledare), huvudredaktöroch allt möjligt annat inomföreningen. Dessutom harhan varit med i YT-sammanhangenända sedan vi började drivavåra utställningar (som YT11nu i vår i Åbo), och dessutomär det bara en tidsfråga, innanhan väljs in i styrelsen – kanskerentav som ordförande år2015–17... Who knows?!?Nu, skall jag packa och begemej till Saint Petersburg, och efterdet på två veckor till där detär mycket varmare... det vill säga;dra dit som pepparn växer!Vi ses i Åbo!● Danne Långström28 Kuntatekniikka 2/2011

www.ukty.fiNIMI EI TAKAA LAATUAUIMAHALLIENRAKENTAMISESSA Kulunut talvi on osoittanut jälleen kerran, mitäon olla Suomessa. Olemme saaneet viettää kunnontalvea. On ollut lunta ja pakkasia, ja tätä kirjoittaessaympärillä on pelkkää kaunista talvimaisemaa.Rakentajille ja kiinteistöjen ylläpitäjille talvi onteettänyt paljon töitä. Uimahallien ja kylpylöidenenergialasku tulee olemaan tältä talvelta huomattava.Etenkin lämmitys- ja sähkökustannuksissatulee kulutuksen kasvu näkyville kuluvan talvikaudenosalta. Onkin erittäin tärkeätä, että opetus- jakulttuuriministeriö teettää selvitystä energiatehokkuudestaAalto-yliopiston kanssa. Näin saataneentulevaisuudessa ohjeita siitä, miten halleja hoidetaantaloudellisesti.Vuosaaren uimahallistatuoreimmat uutiset laatuongelmistaRakennuttaminen ja rakentaminen näyttää muodostuvantämän hetken Akilleen kantapääksi.Olemmehan puhuneet rakentamisen laadusta paljon.Tuoreimmat huolestuttavat uutiset laatuongelmistaolen kuullut Vuosaaren uimahallista, jossalaajennuksen yhteydessä on toimittu välinpitämättömästirakennuttamisessa ja rakentamisessa.Maan tunnetuimpiin ja suurimpiin kuuluvat rakennuttajakonsulttiyhtiöja rakennusliike ovat osoittaneetsellaista ammattitaidottomuutta, että ihmetellätäytyy. Vanha totuus, ettei nimi kerro mitäänammattitaidosta vaan ammattitaitoiset henkilöt nimentakana, pitää paikkansa tässäkin tapauksessa.Tapaus osoittaa taas kerran, että uimahallienrakentaminen ja rakennuttaminen vaatii erikoisammattitaitoa,joka ei tule pelkästään nimen perusteella.On valitettavaa, ettei tällaisia erikoistöitäoteta niille kuuluvalla vakavuudella. Tässä onkinalan ihmisille laajemman mietiskelyn paikka, mitenpäästään laadullisesti hyviin lopputuloksiin.Uimahalli- ja kylpyläpäivät suuri menestysYhdistyksemme helmikuun alussa järjestämät valtakunnallisetuimahalli- ja kylpyläpäivät olivat suurimenestys. Osanottajia oli ennätysmäärä. Päivistäsaadut kommentit olivat järjestäjiä mairittelevat.Eräs ihmetyksen aihe on ollut joka vuosi, että päivillelöytävät tiensä vain hyvin harvat rakennuttajatja urakoitsijat. Olisi hyvä kuulla, pitäisikö uimahalliensuunnittelijoille, rakennuttajille ja urakoitsijoillejärjestää omaa koulutusta. Toivonkin, että tästätulisi palautetta.Yhdistyksemme toiminta on lähtenyt kuluvanavuonna vilkkaasti liikkeelle. Uimahalli- ja kylpylärekisteri,jonka yhdistyksemme on luvannut tehdäopetus- ja kulttuuriministeriölle, on hyvässä vauhdissa.Tavoitteena on, että se valmistuu tulevansyksyn aikana.Suunnittelutarjouspyyntöjenmalli valmisteillaYhdistyksemme on aloittamassa myös uimahallienja kylpylöiden suunnittelutarjouspyyntöjen mallinlaatimista. Tavoitteena on luoda kaikille suunnittelualueillemalliohjelma. Työ vietäisiin Uktyn kotisivuillekaikkien sitä tarvitsevien saataville. Työ onjuuri alkamassa, joten tämän vuoden aikana palataanasiaan tarkemmin.Tätä lukiessa on yhdistyksemme sääntöjenmääräämä vuosikokouskin pidetty. Siitä tarkemminseuraavan lehden palstalla.Syksyn koulutusmatka Saksaan työn allaSyksyn koulutusmatka Saksaan on vielä työn alla.Kun saamme asiasta varmuuden – kylläkin lähiaikoina– niin palaamme asiaan myös jäsenkirjeessä.Aika olisi 25.–29.10.2011, joten merkitsese omaan kalenteriisi. Matka suuntautuisi Berliiniinja nähtävästi Kasselin kautta Kölniin, missäon Euroopan suurimmat urheilulaitosmessut sekäkongressi.Näillä eväillä menemme näitä kauniita kevätpäiviäja koetamme kehittää tekniikkaa parempienlopputulosten saamiseksi.Kaunista ja työntäyteistäkevättalvea kaikille!Uimahalli- ja kylpylätekninenyhdistys Ukty■ Yhdistyksen tarkoituksena onkehittää ja ylläpitää Suomenuimaloiden, uimahallien jakylpylöiden toiminnallista jateknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.Yhdistyksentärkeimpiä toimintamuotojaovat vuosittaisen koulutus- jakeskustelutilaisuuden (Uimahalli-ja kylpyläpäivät) järjestäminen,jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-ja koulutustilaisuudetsekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniä noin100. Uktyn jäseneksi voi liittyäuimahalli- ja kylpylätekniikkaantyönsä tai harrastuksensa perusteellaperehtynyt henkilö.Alalla toimivat oikeuskelpoisetyhteisöt voivat liittyäyhdistyksen kannatusjäseniksi.YhteystiedotInternet: www.ukty.fis-posti: ukty@ukty.fiYhdistyksen puheenjohtajaPertti Kärpänens-posti: pertti.karpanen@ukty.fipuh. 0400 205 296Yhdistyksen varapuheenjohtajaTapio Ala-Peijaris-posti:tapio.ala-peijari@kolumbus.fipuh. 040 829 0068Terveisin,● Pertti KärpänenpuheenjohtajaKuntatekniikka 2/201129

Suomen toiseksi suurimman hallin rakentaminenTAMPERE SAA MONITOIMIKevään 2013 jääkiekon MM-kilpailuihinmennessä pitäisi Tampereenydinkeskustassa ratapihanpäällä olla 95 miljoonaneuron monitoimihalli. Hallin tiellesaattaa vielä tulla mutkia rahoituksestakaavavalituksiin.Keskusareenan jälkeen kannenpäälle nousee viisi tornitaloa.TEKSTI Matti Valli Tampereen keskustaanjunaradan päälle alkaa noustahuippuarkkitehti DanielLibeskindin suunnittelemauusi kaupunginosa. Kokonaisuudenelementit ovatradan kattava kansi sekä senpäälle tuleva keskusareena javiisi tornitaloa, joihin sijoittuuhotelli, toimistotiloja jaasuntoja.Keskusareenaksi nimetynmonitoimihallin kokonaislaajuuson vajaat 50 000neliömetriä. Siellä järjestettäviinurheilutilaisuuksiinmahtuu 11 000 katsojaa– konsertteja voi seurata14 000 mukanaolijaa. Muitatoimisto-, liike-, hotelli- jaasuintiloja radan päälle tuleerunsaan 60 000 neliönverran.Tarkoitus on, että keväällä2013 keskusareenalla voitaisiinpelata jääkiekon MMkisojenvälierät. Jotta näinkävisi, hallin rahoitus ja alueenkaava tulisi saada kuntoonmaaliskuussa 2011. Pitääköaikataulu?– Tähtäämme vuoden2013 MM-kisoihin, muttaemme tee jotakin pelkästäänaikataulun vuoksi. Hyvälopputulos on tärkeämpitavoite. Halli- ja kansihankkeentielle voi nousta muitakinesteitä kuin rahoitus,kuten vaikkapa kaavoistatehtävät valitukset, Tampe-Studio Daniel Libeskind30 Kuntatekniikka 2/2011

LIIKUNTAPAIKATydinkeskustaan on ainutlaatuinen mahdollisuusHALLIN RAUTATIEN PÄÄLLEreen kaupungin elinkeinojamaankäyttöjohtaja JyrkiLaiho sanoo.Alueen kehittäminenon rakentamissopimuksellapaalutettu NCC-yhtiölle,ja kaupunki toimii hankkeenmahdollistajana ja kaavoittajana.Kaava on valmis,mutta valtuusto voi sen hyväksyävasta, kun sopimusmaan hallinnasta on allekirjoitettu.NCC on laatinut kannenja hallin rakentamisesta tarkatsuunnitelmat, joissa onotettu huomioon jopa rautateidenasetinlaitteiden siirto.Jos kannen reuna jatkuisihiukankin etelämmäksi,jouduttaisiin uusimaan sekäseuraava vaihdesysteemi ettävastaantuleva silta.Rahoituksen hintavielä aukiHallihankkeen toteuttaaTampereen KeskusareenaMerja OjalaKansi ja keskusareena rakennetaan ratapihan päälle tähän kohtaan.Juna sukeltaa Tampereen Keskusareenanalle kevään 2013 jääkiekon MMkilpailuihinmennessä, jos kaikki sujuusuunnitellusti.Kuntatekniikka 2/201131

TAMPEREENKESKUSAREENA■ Omistaja TampereenKeskusareenan Kiinteistöt,operoija Tampereen KeskusareenaOy■ PInta-ala vajaat 50 000 m 2■ Rakentamiskustannukset yhteensä126,6 milj. euroa: Areena95,2 milj. euroa, parkkihalli 12,4milj. euroa, kansi 19 milj. euroa■ Liikevaihto 7 milj. euroa■ Tulojen suhde: Jääkiekko54 %, kulttuuri ja muut tapahtumat46 %■ Vuosivuokra 4,3 milj. euroa■ Katsojamäärä 11 000 + 3 000konserttiversiossa■ Aitioita 50, koot 26+8–60+20m 2 , 24 omistusaitiota■ Valmistumisvuosi 2013■ Ravintolapaikat: 2 500 kiinteääpaikkaa, 7 000 pikaruokapaikkaa■ Liiketiloja 4 800 m 2■ Kävijöitä vuosittain 680 000■ Jääkiekko-otteluita 80■ Konsertteja 20 (yli 3 000katsojaa)■ Muita isompia tapahtumia 10■ Pientapahtumia lähes päivittäin■ Olympiakomitean lista merkittävimmistähankkeista: toinen sijaheti Olympiastadionin peruskorjauksenjälkeen■ www.tampereenkeskusareena.fiOmistus ja hallinta■ Tampereen KeskusareenanKiinteistö Oy:n osakkaina ovatTampereen Keskusareena Oy, aitioidenomistajat ja yksityiset sijoittajat.■ Tampereen Keskusareena Oyvuokraa areenan käyttöönsäkiinteistön omistajalta pitkäaikaisellavuokrasopimuksella.■ Tampereen Keskusareena Oy:npääomistajat ovat Ilves-HockeyOy, Tamhockey Oy, Arena InvestTampere Oy sekä Kirves SijoitusOy, kaikki yhtä suurella omistusosuudella.Hankkeen vetäjänätoimiva ja Tampereen KeskusareenaOy:n perustaja RikardBjurström omistaa yhtiöstä kymmenenprosenttia.Kannesta ja hallista tulee Tampereen symboli pitkäksi aikaa samallatapaa kuin Näsinneula on ollut 40 vuoden ajan.Halliin tulee 24 omistusaitiota, jotka on tarkoitus myydä sijoittajille11 milj. eurolla. Tähän mennessä kasassa on 5 miljoonaa.Oy, ja toimitusjohtaja RikardBjurströmin tehtävänä on etsiähalliin sekä rahoittajat että vuokralaiset.Hän ei epäile rahoituksenjärjestymistä, mutta sen lopullinenhinta on vielä auki.Sijoittajia houkuttelee se, ettäydinkeskustan parhaalle paikalletoteutettavan hankkeen tuottoodotuksetovat hyvät ja sijoitusriskivarsin pieni verrattuna moneenmuuhun kohteeseen.Yksi sijoittajille tarjottava rahoitusinstrumenttiovat aitiot,joita aiotaan myydä 11 miljoonallaeurolla. Tähän mennessä niitäon myyty viidellä miljoonalla eurolla.Toinen sijoittajille tarjottavavaihtoehto on vaihtovelkakirjalaina,joka voidaan muuttaa osakkeiksitai maksaa takaisin.– Valtiolta on anottu liikuntapaikkarakentamiseentarkoitettuaavustusta kymmenen miljoonaaeuroa. Yksityistä rahoitustaon tarkoitus kerätä noin 65miljoonaa euroa, josta lainarahaaolisi 40–50 miljoonaa euroa,Bjurström sanoo.Hallirakentamisessa NCC toimiiprojektinjohtourakoitsijana,ja hallin toteuttaja kilpailuttaarakentamisen. Kilpailuun NCCvoi tietysti lähettää oman tarjouksensa.Studio Daniel Libeskind, ilmakuva Lentokuva Vallas Oy Studio Daniel LibeskindHallin paikka onydinkeskustassaAsemakaavan mukaan alue onliikenteelle tarkoitettua aluetta,eikä kannen ja hallin rakentaminentätä käyttötarkoitusta muuta.Kannen rakentamista vartenrata-aluetta hallinnoiva liikennevirastoluovuttaa NCC:lle pilarinpohjan kokoisia maa-alueita sekäjoitakin reunakaistaleita.Juristeille on aiheuttanutpäänvaivaa se, että kansi ja senpäälle tulevat rakennelmat toteutetaanpaikalle, jota ei ole olemassakaan.– NCC rakentaa radan päällekannen joka tapauksessa riippumattakeskusareenan toteutuksenetenemisvauhdista. Kaupunkiosallistuu hallikustannuksiinostamalla NCC:ltä hallin allejäävän osan kantta ja vuokraasen halliyhtiölle. Näin kaupunkisaa sijoituksestaan tuloja, Laihosanoo.Keskusareenalle on etsitty paikkaajo pitkään, sillä Suomen ensimmäinenjäähalli, Hakametsän halli,on 45 vuoden ikäinen. Se on toiminnallisestivanhentunut ja sijaitseesyrjässä. Uuden hallin rakentaminenkaupungin keskustaan onainutlaatuinen mahdollisuus, sillärautatieaseman läpi kulkee päivittäinvaltavasti ihmisiä. JunamatkaHelsingistäkin kestää vain noinpuolitoista tuntia.– Jotta halli alkaa elää ja tuottaarahaa, sen paikka on ydinkeskustassa.Kokonaisuudelle pitääensin luoda ansaintalogiikka.Kun se on kunnossa, niin sijoittajatinnostuvat, Laiho pohtii.Pysäköinti ei ole ongelmaJyrki Laiho ei kanna huolta liikenteestäeikä pysäköintitilojenriittävyydestä, sillä ydinkeskustassahallivieraat voivat valitavaihtoehtoisia kulkureittejä. EppuNormaalin konsertissa Ratinanstadionilla voi olla 30 000 ihmistä,eikä ihmismäärien liikkumistakaupunkirakenteessa juurihuomaa.Maakunnasta paikalle tullaantietysti omalla autolla, ja heitävarten hallin viereen rakennetaanpysäköintitalo vajaalle 600 autolle.Autot voidaan pysäköidä myösrautatieaseman viereen valmistuvaan1 000-paikkaiseen Hämpinparkkiin, josta voi nousta hissilläkannelle ja kulkea halliin melkeinpäkenkiä kastelematta.Vertailun vuoksi: Hakametsänhallin liigaotteluissa autojenmäärä on parhaimmillaan ollut1 200, mutta keskustassa sijaitsevaanhalliin pääsee muillakin liikennevälineillätai kävellen.Areenalla tullaan järjestämäänjoka viikko keskimäärin kaksi tapahtumaa,joihin myydään yli3 000 lippua. Suunnitelmien mukaantapahtumia olisi 111, josta65 olisi liigaotteluita.Elävä kokonaisuusTampereen kansihallista on tar-32 Kuntatekniikka 2/2011

LIIKUNTAPAIKATKuvat Merja Ojala– Ydinkeskustan parhaalle paikalle toteutettavan hallin tuottoodotuksetovat hyvät, Tampereen Keskusareena Oy:n toimitusjohtajaRikard Bjurström vakuuttaa.– Halli- ja kansihankkeen tielle voi nousta muitakin esteitä kuinrahoitus, kuten vaikkapa kaavavalitukset, kaupungin elinkeino- jamaankäyttöjohtaja Jyrki Laiho sanoo.Kansi yhdistää raiteiden jakaman kaupungin■ Keskusareena on vain yksiosa radan päälle rakennettavastakokonaisuudesta. Kansi jasen päälle rakennettavat, kohtitaivasta kurottavat toimistojaasuinrakennukset sekä hotelliovat paljon isompi ja näyttävämpikokonaisuus.NCC:n arkkitehti Daniel Libeskindiltätilaama visiosuunnitelmaluo ainutlaatuisen ympäristön,joka yhdistää raiteidenkahtia jakaman kaupungin. Uusikaupunginosa kytkeytyy luontevastiympäröivään keskustaanja rautatieasemaan. Ratkaisultakaupunki odottaa kahdeksanmiljoonan euron vuotuisia verotuloja.Ratapihasta tuottavaaasuin- ja liiketoimintaaMittasuhteiden takia Tampereenkaupungin elinkeino- ja maankäyttöjohtajaJyrki Laiho puhuumieluummin kansihankkeestakuin pelkästään hallista.– Hanke on rohkea, suunnitelmatloistavia ja vastaanottoon ollut innostunut. Alue on täl-Keskusareenan lisäksi kannen päälle rakennetaan myöhemmintoimisto- ja asuinrakennuksia sekä 21-kerroksinen hotelli yhteensäreilun 60 000 neliön verran.lä hetkellä tyypillistä ratapihaa elirautaa, puita ja pensaita keskelläkaupunkia. Kansi muuttaa tämänkaiken eläväksi ja tuottavaksiasuin- ja liiketoiminnaksi, Laihosanoo.Kerroksia kansihotelliin tulee 21eli vähemmän kun lähes viereenStudio Daniel Libeskindkoitus rakentaa monipuolisempikokonaisuus kuin 15 vuodenikään ehtineestä Helsingin Hartwall-areenasta.Tampereen hallinkäytäviltä avautuu näkymäsuoraan pelikentälle. Niinpä osakonserttivieraista voidaan sijoittaaalatasanteelle, jolloin väkeähalliin mahtuu 3 000 enemmäneli peräti 14 000.– Hartwall-areenan rakentamisenjälkeen elektroniikka onkehittynyt valtavasti, joten valojenkäyttö sekä kuvan- ja äänentoistonlaatu on varmasti parempaa.Parhaat mahdolliset elektronisetratkaisut tukevat hallinkäyttöä konserttitarkoituksiin,Rikard Bjurström sanoo.Sisäurheilumahdollisuuksiakinon pohdittu. Ne tuskin onnistuvat,sillä ratkaisut vaatisivatpaljon liikuteltavia katsomo-osia.Esimerkiksi juoksuradat täytyisisaada tarpeeksi suuriksi.Kokonaisuuteen kuuluu harjoitushallimuun muassa junioritoimintaavarten, pysäköintihalli,21-kerrosta käsittävä hotelli sekävuokrattavia toimitiloja. Liiketilaarakennetaan 5 000 neliötä, jasitä vuokrataan urheiluseuroilleja mihin tahansa hyvinvointia tukevaantarkoitukseen. Sinne sijoittuvatmyös Ilveksen ja Tapparantoimistot ja fanimyymälät.Ravintolat palvelevat silloinkin,kun muuta toimintaa ei ole.Radan päälle rakennetuistaurheiluhalleista tunnetuin onNew Yorkin Madison SquareGarden. Tukholman keskusrautatieasemantuntumaan ollaanrakentamassa vastaavaa kantta.Täydellisesti epäonnistuneitahallihankkeita Bjurströminei tiedä, sillä ainakin yksityisellärahalla rakennetut hallit tuottavatja kannattavat. Hänestä parasratkaisu on Lontoon elämääsykkivä O2-areena. nousevaan SOK:n veturihallin hotelliin,jonka kerrosluku on 24. Periaatteessahotellit ovat kuitenkinyhtä korkeita, sillä radan päällä sijaitsevankansihotellin lähtökorkeuson 10 metriä ylempänä. Rakennustensuunnittelutyöstä vastaaNCC. Kaupungilta hankkeessaon mukana enemmän tai vähemmänaktiivisesti kymmenenkaavoittajaa ja neuvottelijaa.Kaupungilta hankkeeseen19 milj. euroa– Kannesta ja päälle toteutettavastahallista ja muista rakennuksistatulee Tampereen symbolipitkäksi aikaa samalla tapaa kuinNäsinneula on ollut 40 vuodenajan. Kaavoitus- ja toteutustyötävoi verrata umpihankeen tallaamiseen,sillä teemme jotakinmitä maassamme ei aikaisemminole tehty, Laiho sanoo.Konsulttitoimisto Deloitte onarvioinut, että kannen ja päälletulevien rakennusten toteuttaminentyöllistäisi keskimäärin360 henkeä 2011–18. Huippuvuonna2012 projekti työllistäisijopa 630 henkilöä. Kansihankeloisi alueelle noin 2 300 uuttapysyvää työpaikkaa, joista 1 500liittyy lisääntyneeseen toimistotilaan.Tampereen kaupunki on sitoutunuthankkeeseen noin 19miljoonalla eurolla.Kuntatekniikka 2/201133

Kansainvälisen Jääkiekkoliiton IIHF Arena GuideNETTIOPAS neuvoo jäähallienSuomen Jääkiekkoliittoon KansainvälisenJääkiekkoliiton toimeksiannostakoonnut sähköisenjäähallin rakentamisoppaan.Neljästähallin perustyypistäkerrotaan mm. ominaisuudetsekä investointijakäyttökustannukset.Opas ilmestyy internetissäkevään aikana.● Jyrki Laihoelinkeino- ja maankäyttöjohtajaTampereen kaupunki Suomalainen jäähallirakentaminenon tunnetusti kansainvälisestiarvioiden korkealla tasolla.Ankarat olosuhteemmeovat pakottaneet etsimään jalöytämään ratkaisuja, joita muuallaei välttämättä ole käytössä.Toiseksi Suomi on ehdottomastiyksi jääkiekon huippumaista jaeräs harvoista, joissa jokin muukuin jalkapallo on ykköslaji. Nämäasiat yhdistettyinä ovat kehittäneetsuomalaisista jäähalliratkaisuistalaadukkaita.Tämä oli varmaankin yksikeskeisistä syistä, miksi KansainvälisenJääkiekkoliiton IIHF:n(International Ice Hockey Federation)johtohenkilöt halutessaanyksinkertaisen ja toimivansähköisen oppaan erilaistenjäähallien rakentamiseksi kääntyivätSuomen Jääkiekkoliitonpuoleen.Siellä olosuhde- ja ympäristövaliokunnanydinjoukko keräsikinympärilleen parasta suomalaistaosaamista ja otti haasteenvastaan. Mukana oli kaikkiaanneljä arkkitehtitoimistoa, VTTja muita erikoiskonsultteja.Tavoitteena helppolukuinentietopakettiTavoitteena oli luoda yksinkertainenja helppolukuinen tietopakettikaikille jäähallien rakentamistasuunnitteleville tahoille,niin jo vakiintuneissa jääkiekkokulttuureissakuin lajin levitessäuusissakin IIHF:n jäsenmaissa.Sähköisenä tiedostona sieltälöytyy selvityksiä perusasioihinja vastauksia kysymyksiin, joitakäyttäjä ei ehkä itse osaisi kysyäkään.Opas auttaa oikean ja tarpeeseenvastaavan hallityypin valintaaeri vaihtoehtoja vertailemalla.Se myös tarjoaa osaajien yhteystietojaja antaa sellaisenaanpäätöksentekoon tarvittavanmateriaalin.Jäähallin neljäperustyyppiäJäähallit ovat tänä päivänä aikapitkälti tuotekauppaa, jotenmitään uutta ei sinänsä tarvitsekeksiä – kehittää toki täytyy kokoajan. Riittää, kun valitsee tarjollaolevista rungoista ja komponenteistaomansa. Usein vaikeusonkin juuri siinä kuinka valinnatsaadaan vastaamaan käyttäjän jarakennuttajan tarpeita.Jotta valinta helpottuisi, päätettiinluoda neljä erilaista perustyyppiä,joiden välillä valinta voiIIHF Arena Guide -oppaassa esitellyt hallityypit pienimmästäEsimerkki tyypistä HH1/ARK-BAU OyEsimerkki tyypistä HH2/Pro-Ark Oy■ HH1 eli ainoa yksiratainen harjoitusjäähalli, joka on tarkoitettutäyttämään vain perustarpeita paikallisesti. Käytännössä eikatsomopaikkoja, tai ainakin alle 200.■ HH2 eli kaksiratainen harjoitushalli. Ehkä suositeltavin perustyyppi,sillä tehokkaampien henkilöstö- ja käyttökustannusten kauttajään hintaa saadaan edullisemmaksi. Katsomopaikkoja tässä tyypissäon edelleenkin alle 200. Täyttää jo alueellisiakin tarpeita.34 Kuntatekniikka 2/2011

LIIKUNTAPAIKATilmestyy kevään aikanarakentamisessatapahtua (ks. tyyppiesittelyt alla).Suurhallit ja monitoimiareenatovat aina tapauskohtaisia hankkeita,joten ne päätettiin jättääkokonaan tarkastelun ulkopuolelle.Nyt oli kyse puhtaasti jääurheilunsuorituspaikoista ensi sijassajääkiekon tarpeisiin.ErityispiirteenäindeksijärjestelmäOpas kertoo kunkin tyypin ominaisuudetselkeästi ja vertailukelpoisesti.Erityisenä piirteenä onindeksijärjestelmä, jossa osoitetaanhallien väliset investointi- jakäyttökustannukset vertailukelpoisinalukuina.Yksirataista perustyyppiäHH1 merkitään indekseillä100/100, ja esimerkiksi kaksiratainenHH2 on silloin 190/120.Se tarkoittaa, että investointion kyllä lähes kaksinkertainen,mutta käyttökustannukset vainnoin 20 prosenttia suuremmatkuin yksirataisessa harjoitusjäähallissa.Rakennuksena vaativasuunnittelukohdeTyyppihallien lisäksi oppaassaon tekninen osio, jossa korostetaanjäähallien luonnettaerikoisrakennuksena. Jäähallion rakennuksena äärimmäisenvaativa suunnittelukohde. Jääntekoon sinänsä teknisesti helppoa,mutta tärkeätä on sisäilmanlämpötilan ja kosteuden hallitseminen.Hallissa pitää olla vakio-olosuhteetläpi vuoden, vaikka ulkoilmanlämpötila voi vaihdella30 astetta kumpaankin suuntaan.Kesällä sisällä on kylmempääkuin ulkona, talvella taas tilanneon päinvastoin. Mikäänmuu kohde ei ole tässä mielessäniin vaativa. Jotta sisäilman hallintaonnistuisi, niin rakennuksenvaipan on oltava hyvin tiivis,koneistojen oikein suunniteltujaja niitä on osattava myöskäyttää.Myös tästä osiosta löytyy vertailukelpoisiaratkaisuja erilaisiinteknisiin ja runkojärjestelmiin.Sähköinen opas helpostipäivitettävissäTavoitteena on se, että kuka tahansajäähallin rakentamisestakiinnostunut saa tästä oppaastaperustiedot valintansa pohjaksi.Lisäksi opas helpottaa kansainvälisellätasolla neuvontatyötäkun perustieto on koottuna yhteen.Myös Suomen Jääkiekkoliitonolosuhde- ja ympäristövaliokuntasaa itse siitä tukea päivittäiseenasiointiinsa eri toimijoidenkanssa.Sähköinen muoto takaa sen,että tietoa on helppo päivittää.Sääntöjen muuttuessa muutokseton helppo viedä oppaaseen,eikä oppaan laajentamisessa Wikipediantavoin ole rajoja.Uusi opas on sisällöltään valmisja parhaillaan viimeisteltävänägraafiseen asuunsa IIHF:npäämajassa Sveitsissä. ArenaGuide on tarkoitus julkistaa javiedä niin Kansainvälisen Jääkiekkoliitonkuin kansallistenliittojenkin sivuille kevään aikana.www.iihf.comwww.finhockey.fisuurimpaanEsimerkki tyypistä PKH + HH/AREENA Arkkitehdit OyEsimerkki tyypistä KH + HH/Pro-Ark Oy■ PKH + HH eli kaksiratainen pieni kilpailuhalli, joka toisen kaukalonosalta ottaa huomioon jo katsojankin tarpeet. Katsojapaikkojenmäärä on alle 1 500. Sopii alempien sarjojen ja juniorikiekkoilijoidenhalliksi, ja harjoittelupaikkana täyttää alueellisiakin tarpeita.■ KH + HH on suurempi, pienten kaupunkienkin areenaksi sopivakahden jään kompleksi. Muuten samankaltainen kuin edellinen,mutta pääkentällä katsojapaikkoja on 3 000–6 000. Tämä tarkoittaajo huomattavaa lisäystä palvelutarjontaan.Kuntatekniikka 2/201135

Uimareiden asenteet, siivous, ilmanvaihto, rakenteUIMAHALLIEN HYGIENIAUimahallit vaativat korkeaaammattitaitoaniin suunnittelijoilta,rakentajilta kuin ylläpidostahuolehtiviltakin.Näihin suosittuihin liikunta-ja virkistyspaikkoihintehdään Suomessavuosittain yli 20miljoonaa käyntiä. Uimahalleissaon toimintaakaikille väestöryhmillevauvaikäisistä senioreihin,mikä tekeeniiden hygieniasta huolehtimisenhaastavaksi.● Ilpo Johanssontekninen asiantuntijaSuomen Uimaopetus- jaHengenpelastusliitto ry Maailmanlaajuisesti näyttäävalitettavan usein siltä, ettäylettömällä kloorin syöttämiselläkorvataan uimareiden omassahygieniassa, allasosaston yleisessähygieniassa ja vedenpuhdistusjärjestelmässäilmenevätpuutteet.Suomessa asia on juuri päinvastoin,ja viimeksi mainitut tekijättulevat aina ensi sijalle. Kunnämä ovat kunnossa, voidaan hyvinvähäisellä kloorin määrällähoitaa allasveden desinfiointi.Henkilökohtainenhygienia avainasemassaAllasveden hyvän laadun ja kokoallasosaston hygienian tärkeintukipilari on uimareidenhenkilökohtainen hygienia.Huolellinen peseytyminen ennenaltaaseen menoa ja puhdasuimiseen tarkoitettu uima-asuovat lähtökohdat, jotta allasvedenpuhdistusjärjestelmälläolisi mahdollisuudet selviytyäkuormituksesta. Tämän asianymmärretyksi tekeminen vaatiihenkilökunnalta paljon työtäja kärsivällisyyttä.Ongelmista saatetaan syyttäämm. kansainvälistymistä, vaikkavälinpitämätön suhtautuminenhygieniaan ei ole etninen kysymys.Yksittäistapausten osoittelunsijaan tarvitaan pitkäjänteisyyttäja asiakaspalveluosaamista.Valvojien asiallinen ja tarvittaessatiukka ote, kuvalliset ohjeetmahdollisesti useammallakielellä selostettuina ja intimiteettisuojaatarjoavat rakenteetedesauttavat korkean hygieniatasonsaavuttamista.Siivous jailmanvaihto kuntoonHenkilökohtaisen hygienianohella tärkeää on allasosastonpuhtaanapito ja ilmanvaihto. Altaiden,kourujen ja kaikkien allasosastontilojen säännöllinenja oikein mitoitettu puhtaanapitoon tärkeää taisteltaessa niin altaidenlikaantumista kuin bakteerejaja muita eliöitä vastaan.Vääriä tai ylimitoitettuja puhdistusmenetelmiäei kannatakäyttää, koska näillä vain tuhotaansekä saumat että laattapinnat.Uimahallin puhtaanapidononnistumista tulee seurata omavalvonnalla.Siivousvälineille tulee ollakunnolliset puhdistus- ja säilytystilat.Huonosti huolletut väli-Uimareiden henkilökohtaisen hygienian ohella tärkeää on allasosaston puhtaanapito ja ilmanvaihto.36 Kuntatekniikka 2/2011

LIIKUNTAPAIKATiden tiiveys, allasveden laatu...vaatii ammattitaitoaAltaiden veden laatuvaatimukset määritellään Suomessa lainsäädäntötasolla.Vauvauintialtaille on lisäksi erityisvaatimuksia.neet vain levittävät likaa. Uimahallistatulee löytyä siivouskeskusja pienempiä siivousvälinevarastojasiivouskohteiden lähistöllä.Myös vesiliikuntavälineilletulee löytyä kunnolliset kuivatusjasäilytystilat.Altaista haihtuu runsaastikosteutta ja erilaisia kemiallisiayhdisteitä. Oikein toimivallaja huollettulla ilmanvaihtojärjestelmälläestetään kosteusvaurioidenja mikrobikasvuston syntyäsekä varmistetaan ilman hyvälaatu kaikkialla allasosastolla.Rakenteiden tiiveydestähuolehdittavaAllasosaston ilmatiiveydellä onilmanvaihdon toiminnassa merkittävärooli. Uudisrakentamisessailmatiiveyden huomioiminenon helppoa, mutta olemassa olevissarakennuksissakin voi löytyähelposti korjattavia tiiveyttä heikentäviäkohtia.Turhaan avoinna olevat tai kokonaanpuuttuvat väliovet, huonokuntoisetikkunat ja ovet sekäalakattoihin, yläpohjiin ja vastaaviinpaikkoihin piiloon jääneetrakennepuutteet ja tiivistämättömätläpiviennit heikentävätratkaisevasti ilmatiiveyttä jasiten ilmanvaihtojärjestelmientoimivuutta.Vaikeammin korjattavia ovatpuutteelliset ja vuotavat höyrysulut,joiden vaikutuksesta kokorakennuksen ilmatiiveys on heikkoja vakavat kosteusvauriot ovatmahdollisia. Pahimmillaan ei ilmanvaihtokoneenlämmöntalteenottolaitteistaole suurtakaaniloa, kun valtaosa ilmanvaihdostatoimii vuotoilma- ja siirtoilmaperiaatteella.Haasteena talviolot jailman liikkeetSuomen talviset olosuhteet ovattoinen haaste ilmanvaihtojärjestelmille.Uimahallien kosteuskuormituson korkea ja ilma sisältääklooriyhdisteitä. Ilman riittävänliikkeen aikaansaamiseksikäytetään paljon palautusilmaa.Kylmän ulkoilman ja mainittujentekijöiden summana ovat ilmanvaihtokoneetja kanavistot suuressakosteus-, korroosio- ja jäätymisrasituksessa.Virheet ilmanvaihdon toiminnoissaaiheuttavat hygieniaongelmiavarsin nopeasti. Ilmanvaihtojärjestelmientoimintojensäännöllinen seuranta on sitentärkeää.Kolmantena haasteena on ilmanriittävä liike kaikkialla allastilassa.Vaikeimpia kohtiaovat altaiden pintataso sekä syrjäisetnurkat. Ilman tulee liikkua(eli vaihtua) altaiden pintatasolla,jotta pintatasolle kertyvät kloorinyhdisteet laimenevat riittävästi.Tämä edellyttää sekä riittävänsuurta yleisilmanvaihtoa että pintaansuunnattua puhallusta.Pintaan suunnatussa puhalluksessaon kieltämättä teknisiäongelmia ilman lämpötilasta jahaihdunnasta johtuen, mutta pienikinlisä pintatason ilmanvaihtoonvoi olla merkittävä lisä saavutetunhygienian ja viihtyvyydenkannalta.Syrjäiset nurkat muodostuvatpaikoiksi, joissa ilma ei liiku juurilainkaan ja kosteusongelmatovat mahdollisia. Nämäkin alueetedellyttävät erillispuhalluksenjärjestämistä ilman liikkeen varmistamiseksi.Hyvän allasvedentuntomerkitYleisessä käytössä olevien altaidenveden laatuvaatimukset määritelläänSuomessa lainsäädäntötasolla.Sosiaali- ja terveysministeriön2002 antama allasvesiasetus315/2002 sisältää kolme mikrobiologistaja seitsemän fysikaalis-kemiallistalaatuvaatimusta.Lisäksi vauvauintialtaille on kaksierityisvaatimusta.Oikein mitoitetulla ja säännöllisestihuolletulla vedenpuhdistusjärjestelmälläasetuksenvaatimukset ovat toteutettavissa.Oleellisia tekijöitä ovat päivittäinenkloori- ja pH-arvojentarkastus, suodattimien huuhtelutja korvausveden määrän sekäkierrätysvirtaamien seuranta.Allasveden laatuvaatimustenlähtökohtana on mikrobiologi-Allasvesiasetus uudistuu valvontatutkimusten osalta?■ Sosiaali- ja terveysministeriössäollaan harkitsemassa allasvesiasetuksenpäivittämistä viranomaisvalvonnanvalvontatutkimustenosalta. Tärkeimpänä onklooripitoisuuden mittaus, jokaolisi tarkoituksenmukaista siirtääsuoraan kentällä tapahtuvaksitarkoitukseen soveltuvillakenttämittauslaitteilla. Nykyisessälaboratoriomenettelyssäon ongelmana se, että näytteetsaattavat olla vanhentuneita jasiten antaa vääriä tuloksia.Toisena kaavailtuna muutoksenaon valvontatutkimusten lukumääränarviointi riskiperusteisesti.Kun laitoksen omavalvonta,käyttötarkkailu ja siivousohjelmaovat toimivia, olisi mahdollistaharkita viranomaisvalvonnanvähentämistä.Kolmantena arvioitavanakohteena on ureapitoisuudenmittauksen tarpeellisuus. Tässämenevät mielipiteet ristiin. Ureaon tällä hetkellä mukana mitattavienmuuttujien joukossa,koska se toisaalta liittyy haitallisensidotun kloorin syntyyn jatoisaalta kertoo allasveden vanhenemisesta.Allasvesiasetus 315/2002 löytyykokonaisuudessaan osoitteestawww.finlex.fi.Sosiaali- ja terveysministeriönneuvotteleva virkamies JarkkoRapala ottaa mielellään vastaanperusteltuja kommentteja nykyisenallasvesiasetuksen päivitystarpeista.Esityksiä voi tehdä sähköpostitsejarkko.rapala@stm.fi.Kuntatekniikka 2/201137

LIIKUNTAPAIKATUimahalleista tulee löytyä myös vesiliikuntavälineille kunnollisetkuivatus- ja säilytystilat, etteivät ne jää nurkkiin märkinä lojuviksibakteeripesiksi.sen puhtauden varmistaminen.Allasvesi ei saa sisältää bakteereja,viruksia, loisia tai muita eliöitäsiinä määrin, että näistä olisiterveydellistä haittaa. Näin ollensen tulee sisältää pieni määräklooria, joka tuhoaa mikrobitvarsin nopeasti.Mikrobit syynissäKloorin ansiosta tutkitaankinallasveden mikrobiologista laatuasäännöllisesti vain kolmellamuuttujalla. Tavanomaistenmikrobien määrää selvitetäänheterotrofisilla pesäkeluvuilla,jotka määritetään kahdessa erilämpötilassa (22°C ja 36°C).Alempi pesäkeluku kuvaa allastiloistaperäisin olevaa mikrobikantaaja siten myös puhtaanapidontasoa. Ylempi pesäkelukukuvaa ihmisperäistä mikrobikantaaja siten myös uimareidenhenkilökohtaista hygieniaa.Heterotrofiset pesäkeluvutkuvaavat myös kloorin desinfiointikykyä.Pelkän pesäkeluvun perusteellaei voida tehdä johtopäätöksiätaudinaiheuttajien läsnäolosta.Niinpä heterotrofistenpesäkelukujen ohella tutkitaansäännöllisesti yksi tunnettu taudinaiheuttaja.Pseudomonas aeruginosa ontunnetuin allasveden välityksellätulehduksia ja ihottumaa aiheuttavabakteeri. Sitä ei saa esiintyäallasvedessä lainkaan. Tämäbakteeri kestää hyvin klooria.Klooripitoisuusei saa laskea liian alasSuomessa vaaditaan varsin alhaisiaklooripitoisuuksia, jotenklooripitoisuuden päästämistä alleminimivaatimusten tulisi ehdottomastivälttää. Kloorinsyöttöävalvovien antureiden päivittäisistätarkistuksista ja kalibroinneistaon huolehdittava.Vuosittain joudutaan muutamassauimahallissa vaativiin puhdistustoimenpiteisiin,kun Pseudomonasaeruginosa on päässytpesiytymään allasosastolle juuriliian alhaisen klooripitoisuudenjohdosta.Fysikaalis-kemiallisten laatuvaatimustentarkoituksena onvarmistaa kloorin desinfiointikykysekä se, ettei allasvedessä oleliikaa terveydelle haitallisia aineita.Vauvauintitoiminnan osaltahalutaan lisäksi varmistaa vauvojenfysiologian kannalta riittävänkorkea allasveden lämpötila(vähintään 32°C). UUSI SAL UV-LAITEOlemme tuoneet markkinoille oman kilpailukykyisenSAL Alfa Line UV-laitesarjan. Laitteet on suunniteltuuima-allasveden lisäksi juomaveden desinfiointiin.Meiltä saat kaiken, mitä uimahalliin tai kylpylääntarvitset: monipuolisen tuotevalikoiman sekäsuunnittelutyöt toteutuksineen, huollon ja koulutuksen.Puhdas vesi vaatii ammattitaitoa.Puh. 020 720 9292www.suomenallaslaite.fi38 Kuntatekniikka 2/2011

Helsingin ydinkeskustaan arviolta 160 miljoonalla eurolla nouseva Musiikkitalo valmistuu elokuussa. Kaupungin osuus Musiikkitalonympäristötöistä on parisen miljoonaa. Talon on suunnittelut LPR-arkkitehdit Oy.Teknisen sektorin kukkaronnyörit ovat edelleenInvestoinneissa ei suuKuntatekniikka kysäisi toimialankuluvan vuoden taloudenja toiminnan päälinjojakuudelta kaupungilta. Tilannevaihtelee, mutta keskimäärininvestoinnit näyttävät pysyvänedellisvuosien tasolla. Käyttömenoistanipistetään joissakinkaupungeissa ja uuden henkilöstönrekrytoinnissa ollaanpidättyväisiä.TEKSTI Antti Pulkkinen jaPaavo Taipale Kuntatekniikan investoinnitHelsingissä vähenevät aavistuksenviimevuotisesta. Julkisuudessaolleet väitteet huomattavistaleikkauksista perustuvatpääosin kuntasuunnitelmanmukaisiin investointitarpeisiin,ei viime vuodenmenotasoon. Nyt lähinnä uusiahankkeita siirretään.– Useiden uusien aluerakennushankkeidentoteutustahtiahidastettiin. Muutenkininvestointibudjetista leikattiinlähinnä jyrkkää kasvua.Viitisen vuotta sitten esimerkiksikatujen investointibudjettioli 50 miljoonaa euroa,kun se viime vuonna olijo yli 100 miljoonaa, kertooHelsingin kaupungininsinööriRaimo K. Saarinen.Joillakin alueilla myös laatutasonnostaminen on lisännytyksikkökustannuksia. Tällaisiaovat muun muassa Keskuskadunsaneeraus ja Musiikkitalonympäristörakentaminen.Investointibudjettikatupuolella on kymmenisenprosenttia viimevuotista pienempi.Enemmän leikkauksen näkyvätpuistorakentamisen rahoituksessa.Puistojen rakentamistaja peruskorjauksia onvähennetty kuntasuunnitelmantavoitetasosta noin 40prosenttia. Käyttömenoja onkaikissa hallintokunnissa leikattu1,7 prosenttia. Virastotasollaon päätetty leikkaustenkohdentamisesta. Kunnossapidossalumi aiheutti erityishaasteita.– Meillä oli viime vuonnakaksi pahaa talvea saman vuodenaikana, kun kuluva talvialkoi jo marraskuun loppu-40 Kuntatekniikka 2/2011

TEKNISET PALVELUTKuopion tämän vuoden suurhanke on 28 miljoonaa maksava Alatori, jossa laajennetaan toriparkkia ja kävelykeskustaa.Kaupungin halu korvata vanha kalahalli pyöreällä lasipaviljongilla on johtanut valituskierteeseen. Havainnekuva/QVIMArkkitehdit OyInterpaneSeinäjoen kärkihanke tänä vuonna on 12 miljoonan euron kirjastotalo. Osaksi Aalto-keskusta rakennettavan talonon määrä valmistua vuodenvaihteen 2011–12 tietämillä. Kirjastotalon suunnittelija on JKMM Arkkitehdit Oy.tiukassaria leikkauksia– Useiden uusien aluerakennushankkeidentoteutustahtia hidastettiin.Muutenkin investointibudjetistaleikattiin lähinnäjyrkkää kasvua, Helsingin kaupungininsinööriRaimo K. Saarinensanoo.Roy Kotopuolella. Tätä ennätystä ei varmastikaanpanna paremmaksi,Saarinen sanoo.– Käyttömenoistamme valtaosamenee katujen ylläpitoon.Palkka- ja polttoainekustannustennousu sekä uusi kunnossapitoontuleva katu- ja puistopintaalakiristävät taloutta. Keskimääräistähoitotasoa joudutaan jonkinverran laskemaan.Helsingin kuntatekniikan kärkihankkeenakuluvana vuonnaon elokuussa valmistuva Musiikkitalo.Kaupungin osuus Musiikkitalonympäristötöistä on parisenmiljoonaa.– Talon avajaiset ovat 18.8.,jolloin ympäristönkin olisi syytäolla kunnossa. Avajaispuhettaei parane pitää työmaalla.Muita keskeisiä hankkeita ovatmuun muassa Crusellin sillan jaJätkäsaaren ensimmäisten osienkunnallistekniikan valmistuminen,Saarinen listaa.Suurempia organisaatiouudistuksiaei tänä vuonna ole tiedossa.Kun kuntatekniikan tuotantosiirrettiin 2009 perustettuunnettoyksikköön STARAan, katu-ja puisto-osasto edustaa nykyisinyli kahta kolmasosaa virastontaloudesta.– Rakenne ei ole tasapainoinen,ja sille tullaan varmasti tekemäänjotakin. Tänä vuonnaasiaa selvitellään. Voi olla, ettäpysäköinninvalvonnasta tehdäänoma osasto. Nyt se edustaa henkilömäärältäänneljännestä kokovirastosta, Saarinen puntaroi.Oman tuotannon osalta ei tapahtunesuuria muutoksia. Kaupunginlaatiman hankintastrategianpohjalta virasto tekee tänävuonna palvelujen tuotantotapaselvityksenomalta osaltaan.Rakennusvirastossa on tarkoituspalkata korkeakouluopiskelijoitatöihin viimevuosien malliin.Kuntatekniikka 2/201141

Jyväskylän suurininvestointi ovatSatamakadun rakennustyöt.Vilkasliikenteisenkadunautoliikenne lasketaantunneliin jakevyen liikenteenannetaan kulkeaesteettä yli.– Oman tuotannon osuus kunnallistekniikanrakentamisessapienenee, Jyväskylän apulaiskaupunginjohtajaTimo Koivistokertoo.Jyväskylän kaupunki– Elämme tänäkin vuonna veitsikurkulla, Seinäjoen kaupungintekninen johtaja Markku Kujanpääsanoo.Seinäjoen kaupunki/Juha Harju– Aiempaa parempi taloustilanneheijastui vuosikatteeseen jatämän vuoden investointeihin,Rovaniemen apulaiskaupunginjohtajaMartti Anttila toteaa.Rovaniemen kaupunkiUlkoalueiden kesähoitoon STA-RA palkkaa perinteiseen tapaanmyös koululaisia.Kuopio rakentaaasuinalueitaKuopion organisaatio uudistuivuoden alussa. Toimialojen tilalletuli kuusi palvelualuetta. Kaupunkiympäristönpalvelualueeseenkuuluvat rakentamisen jakunnossapidon investoinnit ovatKuopiossa kasvussa.Yhdyskuntarakentamiseenmenee 16,4 miljoonaa, mikä onhieman viime vuotta enemmän.– Vuoden alussa Kuopioonliittyneen Karttulan osuus tästäon toista miljoonaa, valaiseekaupungininsinööri Ismo Heikkinen.Tärkeimpiä rakennushankkeitaon 28 miljoonaa maksava Alatori,jossa laajennetaan toriparkkiaja kävelykeskustaa. Kaupunginhalu korvata vanha kalahalliuudella lasipaviljongilla on johtanutvalituskierteeseen.– Valitusten takia työt eivätetene suunnitellusti. Rakennammetänä vuonna niitä osia, joitavoimme, Heikkinen arvelee.Uudisrakentamiseen uppoaareilusta 16 miljoonasta melkeinkolmannes. Kesän 2010 asuntomessuistatutun Saaristokaupunginlisäksi työn alla ovat satamanHannu VallasMaljalahti ja keskustan tuntumanPihlajalaakso.Rakentamisen ja kunnossapidonkäyttömenoihin on varattu17 miljoonaa, mikä on viimevuoden tasoa. Henkilöstön määräkinon pysynyt ennallaan.– Henkilöstössä on säästettyjo aiemmin sen verran, että poislähtevät pitää nyt korvata uusillatyöntekijöillä, Heikkinen muotoilee.Kesätyöntekijöitä otetaan viitisenkymmentä.Säästöjä on haettukasvihuonetoiminnan lopettamisesta.Lahti korjaa katujaja kenttiäLahdessa on varattu rahaa kuntatekniikaninvestointeihin noin 16miljoonaa euroa.– Se on samaa tasoa kuinedellisvuonna, vs. kunnallistekniikanjohtaja Matti Hoikkanenkertoo.Tärkein hanke on Möysänvanhan liikenteenjakajan muuttaminenkiertoliittymäksi. Merkittäviätöitä ovat myös Tapparakadunsaneeraus ja alikulku,Kauppiaankadun rakentaminenja Ajokadun saneeraus. Kisapuistonpesäpallokentälle tulee hiekkatekonurmi.Kunnallistekniikan yksikönkäyttötalous pyörii 15 miljoonallaeurolla, kuten viime vuonnakin.Isoja muutoksia ei menoissaole, kuten ei palvelujen järjestämisessäkään.– Katualueiden kunnossapidossamuutokset on jo pääosintehty eli 80 prosenttia kaupunginalueesta on kilpailutettu. Rakentamisessakinjo suurin osa kilpailutetaan.Olemme pienehkö tilaajaorganisaatio.Kesätyöntekijöitäpalkataan viime vuoden tapaanmuutamia satamien kunnossapitoon,Hoikkanen sanoo.Jyväskylä laskeeSatamakatua alemmasJyväskylässä tehdään kuntatekniikaninvestointeja reilulla 21miljoonalla eurolla. Viime vuonnapanostus oli 19,5 miljoonaa.Suurin investointi ovat Satamakadunrakennustyöt. Vilkasliikenteisenkadun autoliikenne lasketaantunneliin ja kevyen liikenteenannetaan kulkea esteettä yli.Jyväskylä investoi kuntatekniikkaantänä vuonna 21 miljoonaaeuroa, josta puolitoistamiljoona pistetään Keljonlahdenbiovoimalalle kulkevaantiehen.42 Kuntatekniikka 2/2011

Rovaniemen keskeisin hanke tänä vuonna on Lappia-talon peruskorjaus. Hankkeen kustannusarvioon toistakymmentä miljoonaa, ja työn on määrä valmistua ensi vuoden lopussa.Tien päälle tuleva kansi yhdistääLutakon aukion ja sataman.– Ratkaisu maksaa 4–5 miljoonaa.Yksi syy on liikenneturvallisuus,painottaa apulaiskaupunginjohtajaTimo Koivisto.Puolentoista miljoonan investointion myös Keljonlahden voimalallekulkeva tie.Jyväskylän kaupunkirakennepalveluidenmenot ovat edellisvuodentasolla 48 miljoonassa.Viheralueiden kunnossapidostaon tingitty.– Olemme etsineet säästökohteita,joissa leikkaukset eivät vaarannaturvallisuutta, Koivisto selvittää.Viime vuonna Jyväskylässäalettiin avata kunnallistekniikanrakentamista kilpailulle.– Nytkin oman tuotannonosuus putoaa parikymmentä prosenttia,Koivisto kertoo.Kaupungin organisaatio uudistuu2013 alussa. Teknisenpuolen henkilöstömääriin ei oletulossa suuria muutoksia. Tilaajapuolellaon 60 henkeä ja tuotannossa200.– Jälkimmäisestä vähenee väkikymmenellä prosentilla eläkkeellesiirtymisten myötä.Tekniselle sektorille tulee yhteensä150 kesätyöntekijää, mikäon Koiviston mukaan viime kesäntasoa.Rovaniemen näkymätviime vuotta valoisammatRovaniemellä taloustilanne onvuoden takaisesta jonkin verranparantunut, ja tekniselläkin toimialallainvestoinnit piristyvät.Ydinkeskustassa on menossa isojakaavamuutoksia liikerakentamisenvauhdittamiseksi. Vuoden2006 kuntaliitoksen jälkeenasukasluku on kasvanut 400–500asukkaan vuosivauhdilla, ja pientalorakentaminenon vilkastunutnyt uudelleen.– Tilanne on nyt hiukan parempi.Se heijastui vuosikatteeseenja myös tämän vuoden investointeihin.Pääsimme aloittamaanuuden asuinalueen kunnallistekniikanrakentamisen. Se ontarpeen, sillä olemme kasvukuntaja 60 000 asukkaan raja meniviime vuonna rikki, apulaiskaupunginjohtajaMartti Anttila sanoo.Toimitilarakentamisen osaltakeskeisin hanke tänä vuonnaon Lappia-talon peruskorjaus.Hankkeen kustannusarvioon toistakymmentä miljoonaa jatyön on määrä olla valmis 2012lopussa.TEKNISET PALVELUTRovaniemen kaupunki/Aarno TorvinenSeinäjoella yksityisteidenhoitopäätettiin yhdistymissopimuksessajättääennalleen. Kaupunginhoitoon tulinäin valtava määräyksityisteitä.Seinäjoelleuusi kirjastotaloEtelä-Pohjanmaan veturi Seinäjokijatkaa edellisvuosien niukkaalinjaa teknisen sektorin käyttötaloudessa.Edes inflaatiotarkistuksiaei ole talousarvioon kaikiltaosin saatu.– Vaikka kaupungin ylläpitämäinfra laajenee koko ajan, ylläpitoonkäytettävissä oleva rahamääräreaalisesti jopa pienenee.Monivuotisten hankkeidenja ostopalvelusopimusten osaltaon jouduttu tekemään pieniämenolisäyksiä. Elämme tänäkinvuonna veitsi kurkulla, Seinäjoenkaupungin tekninen johtajaMarkku Kujanpää kertoo.Investointitaso on Seinäjoellatänä vuonna selvästi viime vuottaalhaisempi. Pääsyynä siihen onkaupungin osarahoittamien valtionväylähankkeiden päättyminen.Toimitilarakentamisessa kuluvanvuoden kärkihankkeena on12 miljoonan euron kirjastotalo.Sen on määrä valmistua vuodenvaihteentietämillä. Kunnallistekniikaninvestoinnit keskittyvätasuinalueiden laajennuksiin.Näihin kuluu rahaa noin seitsemänmiljoonaa.Henkilöstömäärän kehittymistäseurataan tarkasti ja eläkkeellesiirtyneiden tilalle uusiapalkattaessa on tiukka seula. Kesätyöntekijöitäotetaan lähinnäpuistotöihin.– Vaikka kaavoitukseen on resurssejalisätty viime vuosina, seon meillä edelleen pullonkaula.Kasvukaupunki tarvitsee kaavoittajia,Kujanpää painottaa.Kuntaliitossopimusjarruttaa uudistuksiaTaloussuunnittelussa aletaan vähitellenvalmistautua jo seuraavaanvaltuustokauteen ja Seinäjoentapauksessa aikaan, jolloinkuntien yhdistymissopimuksenvelvoitteet raukeavat.– Ne ovat olleet tietynlainenrajoite. Meillä esimerkiksi yksityisteidenhoito päätettiin yhdistymissopimuksessajättää ennalleen.Kaupungin hoitoon tulinäin valtava määrä yksityisteitä.Harmonisointipaineita on olemassaja niiden ratkaisusta tuleekova vääntö valtuustotasolla, Kujanpääarvioi.Kirjavuutta on edelleen myöskiinteistönhuollossa. Ulkoistamisaikeitaei Seinäjoella kuitenkaanteknisen sektorin palvelujenosalta tänä vuonna ole.– Olennaista on palvelutarjonnanlaatu ja laajuus. Pitäisi saadajonkinlainen varmuus markkinoidentoimivuudesta pitkälläaikavälillä. Kuntatekniikka 2/201143

TEKNISET PALVELUTToistuva rakentamispalvelujen myynti perusteenaSuurin osa kunnista käännetynarvonlisäverovelvollisuuden piiriinRakentamispalvelujenkäännetty arvonlisäverovelvollisuusastuuvoimaan 1.4.2011.Käännetyllä arvonlisäverovelvollisuudellatarkoitetaansitä, että ostajasuorittaa palvelunmyynnistä arvonlisäveronmyyjän puolesta.● Annika Suortokehittämispäällikkö, kuntatalousSuomen Kuntaliitto Arvonlisäverolain mukaanrakentamispalvelujen käännettyäverovelvollisuutta sovelletaan,jos palvelu on tietty rakentamispalveluja ostaja on elinkeinonharjoittaja,joka muutoin kuin satunnaisestimyy rakentamispalvelua.Verohallinnon ohjeistuksenmukaan kunnat ja kuntayhtymätrinnastetaan tässä elinkeinonharjoittajiin.Laki tulee sitenkoskemaan suurinta osaa kunnistaja kuntayhtymistä.Kuntien erityispiirre verrattunayrityksiin on se, että kunnatmyyvät rakentamispalveluitasuhteellisen vähän, mutta kuitenkinenemmän kuin satunnaisesti.Toisaalta kunnat ostavat rakentamispalveluitamelko paljon. Tällöinnämä toistuvat myynnit aiheuttavatsen, että myös kaikkiinkunnan ostamiin rakentamispalveluihinsovelletaan käännettyäverovelvollisuutta.Jos esimerkiksi kunnan yhdyskuntatekniikanyksikkö laskuttaaulkopuolisia asiakkaita –joko kuntalaisia tai yrityksiä –vaikkapa erilaisista kaivutöistä,tulee kaikki kunnan ostamat rakentamispalveluttoimialasta riippumattakäännetyn arvonlisäveronpiiriin.Haasteellisinta lain tulkinnassa on määrittää, mikä on rakentamispalveluaja mikä satunnaista myyntiä.Satunnaista vai jatkuvaa?Uuden menettelyn kannalta olennaisintaon selvittää, myykö kuntarakentamispalveluita muutoinkuin satunnaisesti. Suurin osakunnista tulee uuden menettelynpiiriin, koska rakentamispalvelujenmyynti on usein jatkuvaavaikkakin vähäistä.Kuntayhtymistä sellaiset toisenasteen koulutusta järjestävätkuntayhtymät, jotka myyvätoppilastöinä rakentamispalveluja,tulevat myös menettelyn piiriin.Tällöin rakentamispalveluidenkäännettyä verovelvollisuuttasovelletaan kaikkiin näiden kuntienja kuntayhtymien ostamiinrakentamispalveluihin.Lain tulkinnassa haasteellisintaon määrittää, mikä on rakentamispalveluaja toisaalta mikä onsatunnaista myyntiä.Rakentamispalvelua on arvonlisäverolainmukaan kiinteistöönkohdistuva rakennus- tai korjaustyösekä työn yhteydessä asennetuntavaran luovuttaminen. Rakentamispalveluaovat myös rakentamispalveluunliittyvä suunnittelu,valvonta ja muu verrattavapalvelu, mutta käännettyä verovelvollisuuttaei kuitenkaansovelleta näihin palveluihin. Esimerkiksiarkkitehdin suunnittelupalvelulaskutetaan jatkossakinverollisella laskulla.Menettely koskee laajastirakentamistaUusi menettely koskee rakentamispalvelujavarsin laajasti. Rakentamispalvelujenkäännetty alv-järjestelmäkoskee mm. uudisrakentamista,perusparannusta, korjausrakentamista,maa- ja vesirakentamiseenkuuluvia kulkuyhteyksien(tiet, kadut, rautatiet, vesiväylät,kanavat ja lentokentät), verkostojen(vesi-, viemäri-, tietoliikenne-,kaasu-, lämpö- ja sähköverkostot)sekä muiden ympäristö- ja maarakenteiden(esimerkiksi ojien) rakentamista.Käännettyä verovelvollisuuttasovelletaan myös erikoistuneeseenrakennustoimintaan kuuluviinrakennusasennuksiin (mm.LVI-, sähkö- ja kattotyöt), rakentamisenviimeistelytöihin (mm.rappaus, maalaus ja lasitus) sekärakennuspaikan valmistelutyöhönja rakennusten purkuun.Laissa tarkoitettua rakentamispalveluaei sen sijaan ole mm.viheralueiden istutus ja hoito, ulkotilojen(tiet, lentokentät, torit,puistot yms.) puhtaanapito taikuljetuspalvelut.Tavoitteena matalasatunnaisuuden kynnysUuden menettelyn soveltamisentoisena edellytyksenä on, että ostajamuutoin kuin satunnaisestiPirjo Valtakarimyy rakentamispalvelua. Satunnainenrakentaminen tarkoittaapääasiassa kertaluonteista, tilapäistä,ei toistuvaa tai vähäistä rakentamista,jota ei ole tarkoitettujatkuvaksi toiminnaksi.Ostajan statuksen määrittelyynvaikuttavat ostajan pääasiallinentoimiala ja toiminta, rakentamispalvelujenmyynninsäännöllisyys sekä palvelusuoritustenmäärä ja laajuus. Tilanneon yleensä selvä, kun kyse on rakennusyrityksestä.Toiminnan ei kuitenkaan tarvitseolla pääasiallisesti rakentamispalveluidenmyyntiä, vaansivutoiminenkin rakentamispalvelujenmyynti täyttää käännetynarvonlisäverovelvollisuudenedellytykset. Verohallinnon kantanäyttäisi olevan, että toiminnansäännöllisyydellä ja toistuvuudellaon enemmän merkitystä kuintoiminnan laajuudella tai vähäisyydellä.Valtiovarainvaliokunnanmietinnössä on myös todettu,että satunnaisuuden kynnyksentulisi olla erittäin matala.Tarkastelu onkuntakohtaistaVerohallinnon ohjeessa on todettukunnista, että kuntia tarkastellaankuntakohtaisesti ja – jos yksittäinenkunta tai kuntayhtymämyy rakentamispalvelua ulkopuolisillemuutoin kuin satunnaisesti– käännettyä verovelvollisuuttasovelletaan kaikkiin kyseisenkunnan tai kuntayhtymänostamiin rakentamispalveluihin.Kunnat, kuntayhtymät ja kunnallisetosakeyhtiöt ovat erillisiäoikeussubjekteja, joten lähtökohtaisestinäitä tulee tarkastella toisistaanerillisinä, kun arvioidaanmyynnin satunnaisuutta. Liikelaitoksetovat osa kuntaa ja sitenkunnan myynti liikelaitokselle onkunnan sisäistä myyntiä, mikä eiaiheuta ylipäänsä minkäänlaisiaarvonlisäveroseuraamuksia.Kuntatekniikka 2/201145

Kuntien tulee 1.4.2011 mennessäpyrkiä määrittelemään omastatuksensa (myykö kunta rakentamispalveluitamuutoin kuin satunnaisesti?).Tämä on olennaista,koska tämä ratkaisee kaikkien kunnanostamien rakentamispalveluidenarvonlisäveromenettelyn.KEYPRO – AVAIN VERKKOTIETOONKeyAquaHelppokäyttöinen tietojärjestelmäverkkotietojen katseluun ja ylläpitoonMenettely koskeekuntia myös myyjinäUusi menettely koskee luonnollisestikuntia myös myyjän asemassa.Tällöin kunnan tulee tietää,onko kyse käännetyn verovelvollisuudenaiheuttamasta rakentamispalvelunmyynnistä. Lisäksikunnan tulee selvittää ostajanstatus ja antaa oikeat laskumerkintävaatimuksetsisältävälasku.Kunnan oman toiminnanluonteella ei ole merkitystä silloin,kun kunta toimii myyjänä.Kunta voi siten satunnaisestimyydä rakentamispalvelun rakennusyritykselle,jolloin myyntiinsovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.Kunnan tulisi jo nyt huolehtia,että tarjouspyyntöasiakirjoissaja urakkasopimuksissa yms. onmainittu miten arvonlisävero käsitellään.Kunnan tulee myös varmistaa,että tarvittavat muutokset tehdäänosto- ja myyntilaskutusjärjestelmiinsekä kirjanpitoon. Joskunnan tulee soveltaa uutta menettelyä,kunnan kaikkien niidentahojen, jotka ostavat rakentamispalveluja,on oltava tietoisiauusista säännöksistä. Kunnan tuleemyös mahdollisuuksien mukaanilmoittaa rakentamispalvelujenmyyjille, sovelletaanko kunnanostoihin käännettyä verovelvollisuuttaesimerkiksi internetsivuillaantai lähettämällä toimittajilleentiedotteen. Tarkempia ohjeita: www.vero.fi www.kunnat.net www.rakennusteollisuus.fiVesi- ja viemäriverkon tiedothyötykäyttöön100% Internetissä toimiva järjestelmä palvelunaAvaimet käteen -toimitus, tiedot siirretäänvanhoista lähteistäKysy tarjous tai soviilmainen esittely!Puh. 09 836 2310www.keypro.fiRakennetun ympäristönROTI edelleenAsiantuntijapaneelienarvioihin ja tilastotietoihinpohjautuvakolmas Rakennetunomaisuuden tila -raporttijulkistettiin helmikuussa.Kuntainfraosana rakennettuaomaisuuttamme ontyydyttävässä, jopa hyvässäkunnossa, muttatutut uhat rapistumisestaväijyvät heti nurkantakana. Uudeksilääkkeeksi tarjotaanmuun muassa rakennetunympäristön superministeriötä.TEKSTI Paavo Taipale ROTI-tarkastelussa rakennettuomaisuus jaettiin tavanmukaan kolmeen ryhmään:rakennuksiin, liikenneverkkoihinja yhdyskuntatekniikkaan.Rajaukset kuntien rakennetunomaisuuden osalta poikkesivatjoiltakin osin aiemmista arvioinneista,sillä nyt esimerkiksikadut olivat osa yhdyskuntatekniikkaaeikä liikenneverkkoja.– Raportissa leimallista onomaisuuden rapistumissuunta.Myös päättäjien keskuudessaon edelleen tietämättömyyttärapistumisen seurauksista. Rakennettuympäristö ei saa mennärikki, koska kaupasta ei noinvain saa uutta. Täysin uuteenmeillä ei edes olisi varaa, RO-TI-projektipäällikkö, SuomenRakennusinsinööriliitto RIL:nkehitysjohtaja Teemu Vehmaskoskipainotti raportin julkistamistilaisuudessa.Hän oli huolissaan siitä, ettäyhdyskuntien hajautumiskehitysnäyttää jatkuvan vielä 20-30 vuotta päinvastaisista pyrkimyksistähuolimatta.– Ilahduttavaa kuitenkinon, että rohkeita kaavoittajiaon useiden hankkeiden paristaviime vuosina löytynyt. Tämänkehityksen on jatkuttava,Vehmaskoski vaati.Poliittiseen ohjaukseen kaivataanuusia tuulia. Liikenneverkkojentilaa arvioinut paneeliantoi tunnustusta kaikkienliikennemuotojen hallinnonkokoamisesta Liikennevirastoon.Tämän katsottiin parantavanedellytyksiä pitkäjänteisellekehittämiselle. Nyt olisihalua koota maankäytön, rakentamisen,asumisen ja liikenteenhallinnonalat eri ministeriöistärakennetun ympäristönministeriöksi.Hyvää ja tyydyttävääRakennukset ja liikenneverkotsaivat kouluarvosanaksi 7½ jayhdyskuntatekniikka 8. Mitäändramaattista muutosta ei siisnäyttäisi tapahtuneen parissavuodessa, sillä edellisessä arvioinnissakaikki kolme saivat arvosanakseen8–. Vaikka tilannepäällisin puolin onkin varsintyydyttävä, ellei peräti hyvä,uhkana on kehityksen suunta.Kaikkien kolmen omaisuusryhmäntilan arvioidaan heikkeneväntulevaisuudessa.Erityisesti julkiset palvelurakennuksetsaivat sapiskaa raportissa.Ne saavat arvosanakseenvain 7+, kun muut rakennuksettuotantotiloja lukuunottamatta ovat keskimäärinkahdeksikon arvoisessa kun-46 Kuntatekniikka 2/2011

TEKNISET PALVELUTministeriöllä ryhtiä päätöksentekoonhuolissaan korjausvelastanossa. Raportissa ei kuitenkaanjuuri puututa julkisten palvelurakennustenhuonon kunnonsyihin eikä esitetä keinoja tilanparantamiseksi. Onko kyseessämahdoton tehtävä?Vesihuoltoverkkojen arvosanaksituli koko raportissa varsinaistenomaisuusryhmien saamistaarvosanoista tietoliikenneverkkojenjälkeen toiseksi heikoin7. Sitä veti alaspäin erityisestijatkuvasti kasvava korjausvelka.Raportin mukaan vain harva vesihuoltolaitoson kasvattanut saneerausinvestointejaanriittävästikorjausvelan vähentämiseksi.Katuverkon arvioidaan olevanhyvässä kunnossa, vaikka katutöidenkoordinointia ja kunnossapidonvarautumista luonnonilmiöihinkritisoidaankin. Jätehuoltoja kaukolämpö saavatkorkeimmat arvosanat osin siksi,että niiden rakenteet ovat iältäänkeskimäärin selvästi muitanuorempia.Risuja ja ruusujaRakennusten osalta erityistähuolta kannetaan siitä, että rakennetunympäristön uudistamisessakäytettäisiin kestävänkehityksen mukaisia ratkaisuja.Korjausrakentamisen aktivoitumisestaannetaan puolestaan kiitoksiapäättäjille.Raide- ja tieverkkoon kaivataanpitkäjänteisiä investointeja.Myös rohkeutta investoida älyliikenteeseentoivotaan. Kiitoksetsaa kokonaisvaltaisen liikennejärjestelmäajattelunyleistyminen.Yhdyskuntatekniikan saralleedellytetään ohjauskeinoja, resurssejaja uusia toimintamallejajärjestelmien uusimiseksi. Kiitoksiajaetaan maailman korkeatasoisimmalleyhdyskuntien jätevedenpuhdistukselle.Ekotehokkuus ja koulutusmyötätuulessaEkotehokkuus oli arvioinnissamukana toista kertaa. Alallaedetään nyt pitkin harppauksin,mutta lähtötason oltua matalalla,matka tavoitteisiin on vielä pitkä.Tunnustusta ROTI-raportti antaauudisrakentamisen normien kehitykselleja markkinoiden mukaantulolletalkoisiin.Peruskorjausten toimintatavatja nykyiset ohjauskeinot puolestaaneivät asiantuntijapaneelinmielestä edistä energiatehokkuutta.Rakennusten ja alueidenkoko elinkaaren kattavien ympäristövaikutustenarvioimiseksikaivataan käyttökelpoisia arviointi-ja laskentamenetelmiä.Koulutus ja tutkimus olivatparantaneet aiempia heikohkojaarvosanojaan. Alan huippuosaamistaedistävän RYM Oy:n perustaminensai erityiskiitokset.Pätevyyden arvostamista rakennushankkeidensuunnitteluttamis-ja rakennuttamisprosesseissaperäänkuulutettiin vahvasti.– Rakennusalalle tulisi saadalääketieteen tapaan pakollinenosaamisen päivityskoulutus.Myös tutkimus- ja kehitystoiminnanjalkauttaminen liiketoimintaanon heikkoa. Samaa tutkitaantoistuvasti, harmitteli koulutus- jakehityspaneelin puheenjohtajanaraportin havaintoja esitellyt VahanenGroupin hallituksen puheenjohtajaRisto Vahanen.Hän kaipasi alalle lisää poikkitieteellisyyttäja oli huolissaan siitä,että ulkomaisessa omistuksessaolevat alan yritykset ovat keskittäneettutkimus- ja kehitystoimintansaSuomen ulkopuolelle.Hyvinvointi- ja kilpailukykyvaikutuksetmukanaROTI-arviointiin oli nyt otettumukaan poikkileikkaavina teemoinavaikutukset hyvinvointiinja kilpailukykyyn. Näidenpelkistäminen kouluarvosanoiksiosoittautui ilmeisen vaikeaksi,sillä tasaisesti kahdeksikkoa pukkasiniin rakennuksille, liikenneverkoillekuin yhdyskuntateknisillerakenteillekin.Ekotehokkuuden hyvinvointivaikutustenarvioitiin kuitenkinolevan vain viitosen arvoisia. Tämäjohtunee suurelta osin siitä,etteivät kansalaiset toistaiseksikoe saavansa lisää hyvinvointiayhteiskunnan ekotehokkuutta lisäävistätoimenpiteistä. Kilpailukykytekijänäniin ekotehokkuuskuin koulutus ja kehityskin jäävätarvioijien mukaan vielä kuutosentasolle, joten parantamisenvaraa on rutkasti. www.roti.fiKuvat Adolfo VeraROTI-projektipäällikkö, RILin kehitysjohtaja Teemu Vehmaskoski olihuolissaan rakennetun omaisuuden rapistumissuunnasta. – Rakennettuympäristö ei saa mennä rikki, koska kaupasta ei noin vainsaa uutta, hän korosti.Vahanen Groupin hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen kaipasirakennusalalle lisää poikkitieteellisyyttä ja oli huolissaan alan tutkimus-ja kehitystoiminnan valumisesta ulkomaille yritysten ulkomaisenomistuksen myötä.Kuntatekniikka 2/201147

Kunnat voivat täydentääPAKKAUSJÄTTEEN KERÄYSTÄ● Eduskunta on hyväksynyt uudenjätelain, jonka on tarkoitustulla voimaan 2012 alkupuolella.Uudessa laissa olennainen muutoson pakkausjätteen täysi tuottajavastuu,joka toteutetaan kokomaan kattavalla aluekeräysverkostolla.Tuottaja maksaa keräyksenkustannukset ja vastaajätteen kierrätyksestä ja muustajätehuollosta.Jätetermeihinselkeyttä● Jätelaitosyhdistys on laatinut valtakunnallisensuosituksen jätehuollonperustermeistä. Suositus sisältäätavanomaisimmat erikseen kerättävätjätelajit sekä keräyspaikat.Termit kuvaavat pääosin itse jätettätai sen ominaisuuksia. Kunasiakas tulee jäteastiarivistölle, hänelleriittää pelkkä materiaalia kuvaavatermi kuten paperi, kartonki,metalli. Kun kierrätykseen kerättävätjätteet on lajiteltu, jää jäljelle sekalaistaainesta, joita ovat energiajäteja sekajäte.Jätelakiuudistuksen myötä ongelmajätetermimuuttuu. Jatkossahaitallisesta jätteestä käytetään nimitystävaarallinen jäte.www.jly.fiKuntien täydentävä keräysetusijallaJos tuottaja ei järjestä maksutontakiinteistökohtaista keräystä, kunnatvoivat huolehtia erilliskerätynpakkausjätteen kuljetuksesta kiinteistöiltä.Kuntien täydentävä pakkausjätteenkiinteistökohtainen keräysvoi koskea kunnan jätehuoltovastuullaolevia yhdyskuntajätteitä.Elinkeinotoiminnan pakkausjätteetjäävät yleensä ulkopuolelle.Pakkausjätteen täydentävässäkunnallisessa keräyksessä voidaanantaa yleisiä kunnallisia jätehuoltomääräyksiäkiinteistökohtaisestalajittelusta ja erilliskeräyksestä. Täydentävänkeräyksen kustannuksetperitään kiinteistön haltijoilta. Pakkausjätetoimitetaan tuottajalle.Jos tuottaja tai kunnan jätelaitoseivät järjestä kiinteistökohtaistapakkausjätteen kuljetusta,jätteenkuljetusyritykset voivat tarjotapakkausjätteen erilliskeräyspalveluakiinteistönhaltijoille. Yrityksetperivät kiinteistönhaltijoiltakuhunkin sopimukseen perustuvanyksityisoikeudellisen maksunpalvelusta. Pakkausjäte toimitetaantuottajalle.Myös muuta tuottajankeräystä voidaan täydentääKunnat voivat täydentää muutenkintuottajavastuun alaistenjätteiden keräystä siltä osin kuintuottaja ei sitä järjestä. Tämä voikoskea muutakin tuottajavastuujätettäkuin pakkauksia. Kuntientäydentävä pakkausjätteen erilliskeräysaluepisteissä voi siis jatkua.Käytännössä kuntien jätelaitoksetjärjestävät myös mm. sähkö- jaelektroniikkaromun keräystä.Tuottajavastuujätteen keräyspalveluavoivat muutkin toimijatjärjestää yhteistoiminnassa tuottajankanssa. Tällainen palvelu eivoi kuitenkaan syrjäyttää kunnalleerityisesti säädettyä pakkausjätteenkiinteistökohtaista erilliskeräystä.● Leena EränköympäristölakimiesSuomen KuntaliittoMaarakentamisenkoneluokittelunettipalveluksi● Maarakentamisen koneluokitteluon siirtynyt nettiin. Samalla koneluokitustietojatarvitseville on luotuinternet-palvelu, jossa luokiteltujakoneita voi vertailla ja selata.Koneluokittelun piirissä olevillemaarakennuskoneille on annettukoneluokittelutyöryhmän toimestank. koneluokka. Työryhmässä ovatedustettuina kuntien ja aluehallintoviranomaistensekä yrittäjäjärjestöjenedustajat.Koneliike saa luokiteltua uudenkoneen pyytämällä sille luokitustaja lähettämällä vaaditut asiakirjattyöryhmälle.www.koneluokittelu.fi/perusteetFree Solo -ehdotus hyödyntää vesisäiliöissä olevan vedenenergian. Näköalaterassin katolla sijaitsevat aurinkopaneelittuottavat siihen tarvittavan sähkön.Loviisa rakentaavesitornin● Loviisan kaupunki järjestiviime vuonna kutsukilpailunuuden vesitornin suunnittelemiseksilähelle Loviisanlahdenvierasvenesatamaa. Kilpailuunkutsuttiin viisi ehdokasta, joistayleisö sai valita suosikkinsa.Perinteinenkinvoi muuttuaUuden teknologianPVC-M -maaviemäri Wavin-Labko Oywww.wavin-labko.fiVoittajaksi nousi ”Free Solo”,joka keräsi 41,2 prosenttiaäänistä. Voittaneen ehdotuksentakana on työyhteenliittymäArkkitehtitoimisto MarkusPernthaler, Airix Ympäristö Oyja Finnmap Consulting Oy.Vesitornin rakentamisen ontarkoitus alkaa ensi syksynä.Kuntatekniikka2/201151

Kokkolan kävelykeskustassa kadut, aukiot, tori ja historialliset rakennukset on sovitettu yhteen hienovaraisesti.Kuvatiimi Aki PaavolaKOKKOLA PALKITTIIN ELÄVÄSTÄ JA LAADUKKAASTA KÄVELYKESKUSTASTAAN● Elävä Kaupunkikeskusta ry onvalinnut Kokkolan tämän vuodenkeskustapalkinnon saajaksi.Palkintoraati kiitteli kaupunginonnistunutta keskustauudistusta,sen harkittua kokonaisuutta,laadukkaita rakennusmateriaalejaja kukkaloistoa.Raadin mukaan Kokkolan kävelykeskustaon toteutettu pitkäjänteisestija huolellisesti. Materiaalitovat laadukkaita ja kestäviä.Kadut, aukiot, tori ja historiallisetrakennukset on sovitettu yhteenhienovaraisesti.Keskusta on myös helpostisaavutettavissa eri liikennevälineillä,ja siellä on runsaasti tapahtumatarjontaa.Kokkolassa järjestetään ensikesänä asuntomessut.– Asuntomessujen aikanaKokkolassa ei revitä yhtään katuaauki, raati muistutti.Elävä Kaupunkikeskusta ryon palkinnut kaupunkikeskustojavuodesta 1999. Viime vuonnapalkinnon sai Kotka.Kuntatekniikan foorumi uudistuu● Vuonna 2007 Suomenkuntatekniikan yhdistys SK-TY ja useat suuret kaupungitkäynnistivät Kuntatekniikanfoorumin ja verkkopalvelun,jota SITO Oy koordinoi. Foorumiuudistuu toukokuussa.Tavoitteena on muodostaasiitä entistä paremmin kuntatekniikantekijöitä palvelevakohtaamispaikka ja tuoreenasiantuntijatiedon välittäjä.Tekesin tukeman Kuperan(kuntien perusrakennepalvelujenkehittämishanke) yhteydessäon uudistettu palvelualustantekniset ratkaisutja kehitetty sisällöntuotannontoimintatapoja. Verkkopalvelunuusi tuottaja onKL-Kustannus Oy. Palvelunsisällöntuotannon rahoitukseenosallistuu tänä vuonnayhteensä 19 suurta ja keskisuurtakaupunkia, Kuntaliittoja SKTY.Täysin uudistetut www.kuntatekniikka.fi -sivut julkistetaanYT11-näyttelyssäTurussa 18.5. Sivuilta löytyyKL-Kustannus Oy:n toimittajienja muiden uutislähteidentarjoamia kuntatekniikan uutisia,avoimia alan huipputyöpaikkojasekä tietoa täydennyskoulutuskursseista,seminaareistaja messuista – japaljon muuta.Verkkotyötilat tärkeäosa uudistustaOlennainen osa uudistusta ovatkuntatekniikan palvelujen hankekehitykseensoveltuvat verkkotyötilat,joiden käyttäjähallintaon kunkin hankkeen vastuuhenkilöllä.Verkkotyötilat mahdollistavatmyös luottamuksellisenmielipiteiden vaihdon jaasiakirjojen valmistelun.Sivujen interaktiivisuuttapyritään lisäämään muunmuassa uutiskeskusteluillaja ajankohtaisiin aiheisiiniskevällä Puheenvuoro-palstalla.Kuntatekniikan julkaisu-ja kuvapankit ovat jatkossaniin ikään käytettävissä japalvelevat siinä laajuudessakuin käyttäjät niihin aineistoatuottavat.18.5. kuntatekniikastakuuluu kummia – tule silloinkuulolle osoitteessawww.kuntatekniikka.fiLaukon silta on teknisesti haastava. Vinon pylonin kannattama viuhkamainenköysistö yhdessä sekä pysty- että vaakatasossa kaarevankannen kanssa antaa monivivahteisen kuvan sillasta.Laukon silta saijälleen tunnustusta● Suomen RakennusinsinöörienLiitto RIL on valinnut Tampereellasijaitsevan Laukon sillan vuoden sillaksi.Sillan pääsuunnittelija on DI,toimialajohtaja Pekka PulkkinenWSP Finland Oy:stä.Laukon silta on jännitetty betoninenvinoköysisilta, jossa on teräsrakenteinenpyloni. Silta yhdistääLaukontorin ja Ratinan stadionin jaluo uuden kulkuyhteyden keskustastaRatinan kauppakeskukseen jaRatinan asuntoalueelle.Tampereen kaupunki antoi sillallehyvän rakentamisen palkinnonviime vuonna.Helsinki julkaisitäydennysrakentamissivut● Helsinki on julkaissut Suomenensimmäiset täydennysrakentamistaesittelevät verkkosivut. Uusillasivuilla kerrotaan muun muassa,millaista taloudellista tai muutahyötyä asukkaat voivat saada, josheidän tontilleen rakennetaan uusiaasuntoja. Helsingissä on paljon1950–70-lukujen asuinalueita, jotkaon rakennettu väljästi.Uusien verkkosivujen sisällöstävastaa kaupungin työryhmä yhdessäKiinteistöliiton kanssa.www.taydennysrakentaminen.hel.fiTiia Ettala52 Kuntatekniikka 2/2011

Kivitalojenääneneristys● Kirjassa kuvataan ääntä ja senominaisuuksia rakennuksessa sekäerilaisten rakenteiden ja rakennustenääniteknisiä ominaisuuksia.Kirja on tarkoitettu apuneuvoksiarkkitehdeille, rakennesuunnittelujoilleja rakentajille, jotta rakennus-ten äänitekninen suunnittelu jatoteutus johtaisivat hyvään lopputulokseen.Kirjan kirjoittajalla, tekniikanlisensiaatti Mikko Kylliäiselläon 15 vuoden kokemusrakennusten huoneakustiikan,ääneneristyksen ja meluntorjunnansuunnittelusta sekä tutkimuksesta.Sivuja 80, hinta 38,37 euroa(sis. alv). Kustantaja SuomenRakennusmedia Oywww.rakennusmedia.fiTyökalupakkiohjaa kestäväänasumiseen● 4V-hanke on julkaissut vuokrataloyhtiöillesuunnatun Kestävänasumisen työkalupakin,jonka avulla voi edistää viihtyisää,kustannustehokasta jaympäristöystävällistä asumista.Teknisten seikkojen sijaankirjassa keskitytään asumistottumuksiin.– Työkalupakki on ensimmäinenyleinen opaskirja viihtyisänasumisen edistämiseksija asumisen ympäristövaikutustenvähentämiseksi asukaslähtöisesti.Jopa kolmasosaasumisen energiasäästöistävoidaan saavuttaaasukkaiden toimintatapojenmuutoksilla, yksi kirjankirjoittajista, yhteisöllisyyskoordinaattoriVille Heiniläkertoo.Asukaslähtöisyys on tärkeää,sillä turhien energia-, ilkivalta-ja jätehuoltokulujen karsintaantarvitaan yhteisvastuuta.Samalla asukkaiden kokematurvallisuus ja asumisviihtyisyysparantuvat.Työkalupakkia on valmisteltuyhdessä Espoonkruunun,VAV Asuntojen, Kontulan Kiinteistöjen,Roihuvuoren Kiinteistöjen,Vesalan Kiinteistöjen,VVO-yhtymän ja HSY Jätehuollonkanssa.Kestävän asumisen työkalupakkion julkaistu 4V-hankkeennettisivuilla. Kirjan tarkistuslistojaja raporttilomakkeita voivapaasti kopioida tai tulostaa.www.4v.fi/tyokalupakkiYksi kone, monta työtäAvant on parhaimmillaan ahtaissa paikoissa. Esimerkiksikatolta pudotetun lumen lastaaminen kuoma-autoononnistuu ahtailta sisäpihoilta ja porttikongeista kätevästi.Kärkikippaavalla kuution kauhalla kuorma-autonlastaaminen käy nopeasti, kippauskorkeus on reilu 3 metriä.Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusimallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa tasavertaisestiperinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja suorituskyvyllään, muttahuomattavasti edullisempaan hintaan. Pienemmät 200- ja 400-sarjankoneet ovat oivia talonmiehen apulaisia. Avantilla on kiinteistönhoidossatöitä ympärivuoden.Ylötie 133470 YLÖJÄRVIPuh. (03) 347 8800Hinnat alkaen 12.165 € sis. alvwww.avanttecno.comKuntatekniikka 8/201053

Arkkitehtitoimisto JKMM Oyja ECADISuomen ympäristökeskuksen päätoimipaikasta Synergiatalosta on tarkoitus tehdä lähesnollaenergiarakennus, jossa keskeistä on päämateriaalien vähäinen hiilijalanjälki.SYKE:npäämajaksi lähesnollaenergiatalo● Suomen ympäristökeskuksenuudesta päätoimipaikastajärjestelyn suunnittelukilpailunon voittanut ehdotus ”Apila”,tekijöinä Arkkitehtitoimisto JK-MM Oy ja ECADI (East ChinaArchitectural Design & ResearchInstitute Co., Ltd.). Työryhmäänkuuluivat myös LOCI MaisemaarkkitehditOy, Finnmap ConsultingOy ja InsinööritoimistoGranlund Oy.Helsingin Viikkiin kaavaillustatoimitalosta on tarkoitustehdä energia- ja ekotehokkaanrakentamisen suunnannäyttäjäsekä hyvää työympäristöämuodostavan, kustannustehokkaanja kokonaistaloudellisentoimitilarakentamisen esimerkkikohde.Viikin tiedepuistoon nousevaanSynergiataloon on kaavailtutyötilat noin 625 henkilölle.12 855 m 2 :n rakennuksestanoin 20 prosenttia on laboratoriotiloja.Rakennuskustannuksetovat arviolta 50 milj. euroa.Rakennuksen on tarkoitus valmistuasyksyllä 2013.Vuodenpyöräilykuntaon Kokkola● Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokuntaon valinnut Kokkolantämän vuoden pyöräilykunnaksi.Perusteina valinnalleovat pitkäjänteinen pyöräilynolosuhteiden kehittäminen sekäkaupunkilaisten aktiivinen kannustaminenpyöräilyyn erilaistentapahtumien ja kampanjoidenavulla.Noin 50 000 asukkaan ja1 444 neliökilometrin Kokkolaon kokonsa puolesta sopivakaupunki pyöräilijöille. Kokkolassatoteutettiin onnistunutkeskustauudistus, jossa kävelijätja pyöräilijät otettiin erityisestihuomioon.Kaupunki panostaa pyöräteidenylläpitoon ympäri vuoden.Lumenaurausraja on 3 cm.www.poljin.fiwww.pyoraillensuomessa.fiLahdessa designvesipisteitä● World Design Capital vuoteenliittyen Lahden Muotoiluasema onaloittanut toimintansa esittelemälläLahden amk:n muotoiluinstituutinopiskelijoiden suunnitelmia eri puolellekaupunkia sijoitettavista vesipisteistä.WDC 2012 -hankkeen yhteistyökumppaneinavesipisteidensuunnittelussa ovat olleet Lahdentiede- ja yrityspuisto, Lahti Aqua jaLahden kaupungin vihertoimi.Juha TanhuaKirsi Enkovaaran (kuvassa) jaElina Tarkkosen Pisara on suunniteltulapsille.Työryhmiltä lääkkeet kasvukeskusten ja syrjäseutujen asuntopolitiikkaan● Kaksi asuntopolitiikkaa pohtinuttatyöryhmää on jättänyt hiljattainmietintönsä. Toinen selvittivaltiovallan roolia 2010-luvunasuntomarkkinoilla, ja senpäähuomio oli kasvukeskuksissa.AKKU-työryhmä puolestaan keskittyialueisiin, joilla ongelmanaon asuntojen liikatarjonta ja siitäseuraavat vaikeudet.Helsingin ongelmatheijastuvat koko maahanEnsin mainittu työryhmä toteaa,että Helsingin seudun ongelmatasumisessa heijastuvatkielteisesti koko maan taloudenkasvuun ja kilpailukykyyn. Seudunja valtion yhteistyötä aiesopimuksenmuodossa on jatkettavaja liikennehankkeet on otettavasitovasti mukaan sopimukseen.Vastaavaa sopimuskäytäntöäehdotetaan myös muille kasvukeskuksille.Asuntotuotantoon kaivataanlisää kilpailua. Tuotantoa ja materiaalienkäyttöä on monipuolistettavaja koerakentamista lisättävä.Kunnat voivat tukea kilpailunlisäämistä toteuttamallahankkeita niin, että myös pienetja keskisuuret rakentajat voivatniihin osallistua.Yleishyödyllisiä rakennuttajiahoukutellaan takaisin asuntorakentamisenpiiriin lupaamalla lievennyksiäyleishyödyllisyyssäännöksiinja parantamalla valtionkorkotuen ehtoja. Asumisen verokohteluapitää yhtenäistää jaasuntolainojen korkovähennystäpienentää ja viimein poistaa.Asumistukea pitää uudistaa,yhdyskuntarakennetta tiivistää javaltion roolia korjausrakentamisenkehittämisessä edistää. Lisäävaltion tukea korjauksiin ei luvata.Ikääntyneiden asumisestalaaditaan kehittämisohjelma.Omistajan hyvä salkuttaaasuntokantansaAKKU-työryhmä painiskeli väestöäänmenettävien kuntienvuokratalojen ongelmien parissa.Ennusteiden mukaan supistuvienkuntien väestökato kiihtyyja vanhusten suhteellinenosuus lisääntyy. Myös näidenkuntien sisällä on muuttoliikettä,joka suuntautuu kunnan keskustaan.Asuntojen kokonaiskysyntälaskee, mutta vanhukset saattavattarvita uusia asuntoja.Työryhmä painottaa suunnittelunmerkitystä, ongelmien ennaltaehkäisyäja nopeaa tarttumistaepäkohtiin. Omistajan onhyvä salkuttaa asuntokantaansaja määritellä, miten kantaakehitetään. Raaka salkuttamismallivoisi olla esimerkiksi sellainen,että parhaat asunnot pidetäänhyvässä kunnossa, vähäisemmänkysynnän asunnot ajetaanhissukseen alas ja tyhjät puretaansaman tien.Työryhmä kävi läpi nykyisetavustus- ja tukimuodot, joitavaltio tarjoaa talousvaikeuksissaoleville vuokrataloille. Todettiin,että tukia on haettu melko vähän.Tämän ei kuitenkaan katsottumerkitsevän vähäisiä ongelmiavaan nykyisten tukimuotojentoimimattomuutta. Työryhmä ehdottaakinvaltion tuki- ja avustusmuotoihinparannuksia ja väljennyksiätuensaantiehtoihin.● Eero HiltunenerityisasiantuntijaSuomen KuntaliittoValtiovallan rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla,työryhmäraportti,YMra 8/2011Asuntokannan kehittäminen kasvukeskustenulkopuolella, työryhmänraporttiwww.ymparisto.fi54 Kuntatekniikka 2/2011

HELSINKI VISIOITELAKKA-ALUEENTULEVAISUUTTA● Helsingin Hietalahden historiallisentelakka-alueen tulevaisuuttavisioivan kutsukilpailun on voittanuttanskalaisen Lundgaard & TranbergArkitekter A/S:n työ ”LivingHarbour”.Kilpailun tavoitteena oli löytääratkaisu uuden hotellin ja designliikkeitäsisältävän rakennuksen sijoittamisestateollisuusrakennustenyhteyteen. Lisäksi etsittiin ideoitavanhojen rakennusten uusiokäyttöönja asuinkorttelin sijoittamiseenalueelle.Kilpailun tuomaristo nosti voittajatyönansioiksi erityisesti teolliseenympäristöön hyvin sopivanHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston mukaan Lundgaard & TranbergArkitekter A/S:n työ ”Living Harbour” luo hyvän pohjan Hietalahdenalueen asemakaavan laadinnalle.rohkean otteen, joka yhdistää eriaikakausina alueelle syntyneitä kerrostumiaja teollisuuden tuomaarosoisuutta. Myös julkiseksi tilaksikaavaillun laiturialueen tunnelmaapidettiin työn vahvuutena.Nimistötoimikunta ehdottaaalueen nimeksi Rööperinrantaa.Kuluttajienenergianeuvontalaajenee● Motiva Oy käynnistää työ- jaelinkeinoministeriön toimeksiannosta10 uutta neuvontahankettaerityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.Hankekokonaisuuden kustannusarviotoimijoiden omarahoitusosuudetmukaan laskien on yli600 000 euroa, josta valtion rahoituksenosuus on noin 300 000 euroa.Hankkeet toteutetaan tämänvuoden aikana.Hankkeet kohdistuvat pääasiassauudis- ja korjausrakentamiseen,loma-asumiseen, kotitalouksiin jakiinteistöihin. Niiden toteuttajatovat kaupunkeja ja kuntia, järjestöjäja energiatoimistoja sekä koulutusorganisaatioita.Rahoitettavia hankkeita onmm. Forssassa, Kotkassa, Mikkelissä,Oulussa, Padasjoella ja Pohjois-Karjalassa.www.kuluttajienenergianeuvonta.fiTeklan BIMsight-sovellusta voi käyttää tavallisellatietokoneella.Ilmainennettiohjelmistorakennusalalle● Rakennusalalla yhä useammathyödyntävät 3Dmallejavisualisointiin, mittauksiinja suunnitteluunsekä projektin viestintäänja hallintaan. Edistääkseentietomallipohjaisen yhteistyönvakiintumista Teklaon julkaissut ilmaisen internet-ohjelmiston.Tekla BIMsight-sovelluksellavoi lisätä, korvata,tarkastella, navigoida,suodattaa, valita, merkitä,hallita ja tarkistaa rakennuksenosia ja niihin liittyviätietoja. Sovelluksessavoi hallita mallin objektiennäkyvyyttä, ajaa automaattisiatörmäystarkistuksiasuunnitteluvirheidenja epäjohdonmukaisuuksienlöytämiseksisekä mitata esimerkiksirakenteiden väliset liikkumavarat.Sen kautta voi myöstarkastella mallinnettujenrakenteiden kohteita janiihin liittyvää dokumentaatiota.www.teklabimsight.comAurattavatkaapelit hajaasutukseen● Drakan aurattavienvoimakaapeleiden uudetominaisuudet helpottavatasennusta ja tuovat lisäävarmuutta sähkönja-keluun. Suojaava ulkovaippakestää mekaanistarasitusta jataivutusta. Kaapeleillaon erinomaisetkosteus- ja routasuojausominaisuudet.Kaapeleitaon saatavissa jopa kolmenkilometrin toimituspituuksina.www.draka.fiParmanecopaalutsyvemmälle● Parma Oy:n tuotekehityksenuutuutena on jatkettuecopaalu, jossa on symmetrisestijännitetty rakenne.Jatkospaalujen ansiostaulottuvuutta saadaan helpostilisää. Kun hyödynne-Parman ecopaalujenkalliokärjen ansiostapaalua voi lyödä kovaankinmaapohjaan.tään 20 metriä pitkiä betonipaaluja,päästään entistäsyvemmälle vähemmälläjatkosmäärällä.Ecopaalut-tuoteperheeseenkuuluu nyt myösmaakärjellisen paalun lisäksikalliokärjellinenpaalu. Kalliokärki pystyyvaativaankin maapohjaan,mikä lisää ecopaalunsoveltuvuutta erilaisiinkohteisiin.www.parma.fiAurattavat kaapelit sopivat erityisen hyvin hajaasutuksenpien- ja keskijänniteverkkoihin.Tesomajärvenkatu2–6:n talojen saneerausvalmistui viimemarraskuussa.Lisäeristystäjulkisivuihin● Tampereen Tesomalla sijaitsevatviisi kerrostaloa saivatuuden ilmeen, kun 1967rakennettujen talojen julkisivutja parvekkeet korjattiin.Seinärakenteet lisäeristettiinThermiSolin EPS-eristeellä,joka vähentää lämmitysenergiantarvetta.100 mm:n EPS-eristekiinnitetään vanhan seinärakenteenpäälle liimalaastillaja mekaanisillakiinniketulpilla. Eristeenpäälle levitetään verkotuslaastiaja lujitettu lasikuiturappausverkko.www.thermisol.fiKuntatekniikka2/201155

FCG FinnishConsultingGroup Oyprojektijohtaja Ari Kolehmainenon nimitettyliiton tytäryhtiön FCGFinnish Consulting GroupOy:n toimitusjohtajaksi.Hallintotieteen maisteriAri Kolehmainen, 59,on toiminut 1984 lähtienKuntaliittokonsernissamuun muassa 2000–09FCG:n koulutus- ja konsultointiyhtiönEfekontoimitusjohtajana. Vuosina2005–09 hän oli myösFCG-konsernin varatoimitusjohtaja.Seppo Arvio on nimitettyLapin alueen ja Rovaniementoimipaikan aluepäälliköksi.Reetta Klemettion nimitetty projekti-insinööriksiVesi- ja jätehuollonprosessisuunnittelutoimialalle. Virpi Leminenon nimitetty suunnittelijaksiAlueidenkäytönkonsultointi -toimialalleKuopioon.Espoon kaupunkijohtajana toimivan kaupungininsinöörinvirkaanon valittu diplomiinsinööriJouko Vehkakoski.Oulun EnergiaUrakointi OyOulun Energia -konsernissaaloitti vuoden alussauusi yhtiö, Oulun EnergiaUrakointi Oy, jonkavastuulle kuuluvat sähköverkkojen,katuvalaistuksen,liikennevalojen, kameravalvontajärjestelmiensekä televerkkojen rakentaminen,ylläpito ja asiantuntijapalvelut.Antti Timonen on nimitettytoimitusjohtajaksi.Timonen toimii myös OulunEnergia Siirto ja JakeluOy:n toimitusjohtajana.Jari Säkkinen on nimitettymyyntipäälliköksiSäkkinen toimii myös yhtiönkäytönjohtajana.Reino Nygård on nimitettyverkonrakennuspäälliköksi.Nygård toimiimyös yhtiön sähkötöidenjohtajana.Markku Väyrynen onnimitetty logistiikkavastaavaksi.Energiateollisuus ryviestintä- ja yhteiskuntasuhteidenjohtajaksi onkutsuttu KTM, HTM EevaKalli.RambollFinland OyJanneHuttunen on nimitettyYmpäristökonsultointi-yksikönpäälliköksiJyväskylään.ri Niko Karjalainenon nimitetty johtavaksiasiantuntijaksi Ympäristökonsultointi-yksikköönKuopioon.Ari Kolehmainenon nimitetty ryhmäpäälliköksiYmpäristökonsultointi-yksikköönKuopioon.Jukka Nevalainenon nimitetty projektipäälliköksiYmpäristökonsultointi-yksikköönTampereelle.PekkaRanki on nimitettyprojektipäälliköksi Ympäristökonsultointi-yksikköönJyväskylään.Toni Salonenon nimitetty projektipäälliköksiYmpäristökonsultointi-yksikköönJyväskylään.Mikko Harmanenon nimitetty projektipäälliköksiTalo-yksikössäTampereella. Kari Kiviranta onnimitetty ryhmäpäällikök-sikköön Mikkeliin.Suvi Kuoksaköön projektipäälliköksiRambolliin kuuluvaanTuomi Yhtiöt Oy:hyn.Tuomas Lehteinenon nimitetty ÄlyliikenteenpalvelupäälliköksiLiikenne-yksikössäEspoossa.Jukka Merviö on nimitettyryhmäpäälliköksiTalo-yksikössä Tampereellavastuualueenaan korjausrakentaminen.JanneMäcklin on nimitettyprojektipäälliköksi korjausrakentamisryhmäänTalo-yksikössä Tampereella.Riikka Salli on nimitettyprojektipäälliköksiLiikenneväylät-yksikköönTampereelle.Anna-Liisa Siikaahoon nimitetty suunnit-kössä Oulussa. Merja Sivonen onnimitetty projektipäälli-lussa.Kirsi Stranden onnimitetty vanhemmaksisuunnittelijaksi Vesihuolto-yksikköönHollolaan.WSP InternationalEuropeMarkus Saari on ni-Europen varatoimitusjohtajaksi.Saari toimii myösWSP Finland Oy:n vientijohtajana.WSP Finland OyOlavi Raunio onnimitetty konsultiksi Energia-ja ympäristökonsultointi-toimialalle Helsinkiin.Mikko Ahokas onnimitetty yksikönpäälli-56Kuntatekniikka 2/2011

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitälähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumiavuonna 2011 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.köksi Energia- ja ympäristökonsultointi-toimialalleOuluun.Aatu Kettunenon nimitetty konsultiksiEnergia- ja ympäristökonsultointi-toimialalle Helsinkiin.Tommi Paasivirtaasiantuntijaksi Tutkimusja Mittaus -toimialalleTampereelle.Jouni Heikkiläon nimitetty pää-toimialalle Ouluun.Vesa Ekokoski onnimitetty rakennuttajapäälliköksiHelsinkiin.Tekla Oyjion -liiketoiminta-alueellaSoftware Engineer -tehtäväänon nimitetty TuomasLindeberg, MirkoGatto, Mikko Kuitunenja Alexey Otavin.tävään on nimitetty AnttiSoikkeli.tävään on nimitetty JoniMoilanen.Helsinginkaupunginasunnot OyHelsingin kaupunginomistamat 21 aravakiinteistöyhtiötäfuusioidaan1.1.2012 kaupungin perustamaanja omistamaanosakeyhtiöön.asunnot Oy:n toimitusjohtajaksion nimitettyOTK Jaana Närö Helsinginseurakuntayhtymänkiinteistökehityspäällikköntehtävistä.Draka NK Cablestipäälliköksi on nimitettysähkövoimatekniikan insinööriMarkku Hansén-Haug.SuomenTalokeskus OyJari Koskela on nimitettyaluepäälliköksi Jyväskyläntoimistoon.Vapo-konserniMia Suominenkonsernin ympäristöjohtajaksi.Viestintävirastojohtajaksi on nimitettykauppatieteiden lisensiaattiAsta Sihvonen-Punkka 1.3.2011–30.9.2015.ka siirtyy virkaan Energiamarkkinavirastosta,jossahän on toiminut ylijohtajanavuodesta 2002 jajohtajana vuodesta 1998lähtien.toiminut vuodesta 2008lähtien EU:n sähkömarkkinatyöryhmänpuheenjohtajana.2011Sportec 201124.–25.3.2011 Tamperewww.sportec.fiPalvelusopimustenlaadinnan haasteet5.4.2011 Helsinkiwww.ptcs.fiUusi hajajätevesiasetus5.4.2011 Rovaniemi12.4.2011 Kuopio15.4.2011 Hämeenlinna19.4.2011 Seinäjokiwww.fcg.fi33. RakennuttajakoulutusRAPS6.4.–17.11.2011 6 x 2 pv, Espooaaltopro.aalto.fiKuntienrakennuttamispäivät7.–8.4.2011 Hämeenlinnawww.fcg.fiJulkiset hankinnatrakennuttamisessa11.4.2011 Helsinkiwww.kiinko.fiJulkisten hankintojenjatkokurssi12.4.2011 Helsinkiwww.ptcs.fiKatujen ja yleisten alueidenylläpidon toimintatavat12.4.2011 Helsinkiwww.fcg.fiKuntien Digiroadylläpitopäivä13.4.2011 Jyväskyläwww.digiroad.fiJätehuollon neuvottelupäivät13.–14.4.2011 Helsinkiwww.fcg.fiJäähallipäivät19.–21.4.2011 Hki-Tukholma-Hkiwww.finhockey.fi/palvelut/jaahallipaivatWASSER BERLININTERNATIONAL2.–5.5.2011 Berliiniwww.wasser-berlin.dePilaantuneet maat10.5.2011 Helsinkiwww.kiinko.fiMRL ja infralait18.5.2011 Helsinkiwww.fcg.fiYhdyskuntatekniikkaYT11-näyttely18.–20.5.2011 Turkuwww.yhdyskuntatekniikka.fiKuntatekniikan päivät19.–21.5.2010 Turkuwww.kuntatekniikka.fiYmpäristöjohdonneuvottelupäivät19.–20.5.2011 Kuopiowww.fcg.fiUusi jätelaki25.5.2011 Helsinkiwww.fcg.fiOsakeyhtiö- jaliikelaitoskonferenssit25.–27.5.2011 Hki-Tukholma-Hkiwww.fcg.fiStone+tec22.–25.6.2011, Nürnbergwww.stone-tec.comLoma-asuntomessut27.6.–10.7.2011, Mäntyharjuwww.asuntomessut.fiAsuntomessut15.7.–14.8.2011, Kokkolawww.asuntomessut.fiKuntamarkkinat14–15.9.2011, Helsinkiwww.kuntamarkkinat.fiFinnSec 201112.–14.10.2011 HelsinkiWorld Sustainable BuildingConference18.–21.10.2011 Helsinkiwww.sb11.orgtapahtumakalenteriKuntatekniikka 2/2011 57

sivulla 36sivulla 36YMPÄRISTTEKNIIKKAMESSU6.–9.10.201VIRALLINEN MESSLUETTELO KESKAUKEAMALLLännen Alituspalvelu OyVaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksellawww.lannenalitus.comTyöntöporausta American Augers 72-1200NGkoneella, DN1600 asennus.ALITUSPORAUKSET kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 mHonkapuistontie 95, 28430 Poripuh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928email: lannenalitus@lannenalitus.com Kuntatekniikan foorumiuudistuu!www.kuntatekniikka.fion yhteinen verkostomme, joka kokeetäydellisen muodonmuutoksen 18.5.Pysy sivustolla!Tehokasta täsmänäkyvyyttäIlmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fi2/2011Kannesta jamonitoimihallistatulee Tampereensymboli, JyrkiLaiho sanoo. sivu 30sivulla 36ALANSA YKKÖNENKaupungin tilapalvelutuudistuvat – Mika Savolaisenurakka loppusuorallaVANTAASAA UUDENYHTIÖNsivu 6KUNTA-TEKNIIKKA65 VUOTTA2011Hajajätevesiasetusmeniuusiksi sivu 18Allasveden laatuon monen tekijänsumma sivu 36Kuntatekniikaninvestoinneissa lieväälaskua sivu 40Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fiTILAAKuntatekniikka!Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvanakestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päällesyyskuussa 2011 ilmestyvän Vesihuollonosto-oppaan.Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus(8 numeroa) maksaa 80 euroa,irtonumero 10 euroa.Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimminos. http://lehti.kuntatekniikka.fiasiakaspalvelu@kuntatekniikka.fitai puh. 09 771 2442.Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myösosoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fiAkaan vesijohtoverkoston kunnossapidosta oli mielenkiintoinenjuttu jossain Kuntatekniikan numerossa... olikohanse 3/2010? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkistopaikkaa. Käytössäsi lehden pdf:t vuodesta 2006.Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkistoALANSA YKKÖNENJukka Sandelinlaskeutuu Akaanvesijohtoverkostonpaineenkorotusasemalle2 /2010Ellen Matsenjwaarvostaa yhteistyötäSalon kanssaMbabanen kehittämisessä.sivu 26Tekstarivaroittaa rankkasateestasivu 14Espoon uusinjäähalli onenergiapihi sivu 20Kajaani sai vanhanteollisuusalueenkukoistamaan sivu 29Kaatopaikanremontti paransipintavesiä sivu 38VEDET HALLINNASSAsivu 6ALANSA YKKÖNEN6 /2010HSL:n SuviRihtniemi haluaalisää raideliikennettäHelsinginseudulle. sivu 18Bostonin keskustatunnelion USA:n uuden kaupungin oiko-energiaksi ÄmmässuonOrimattila rakentaa Kaatopaikkakaasutsuurin infrahanke sivu 22 radan varteen sivu 28 voimalassa sivu 38Turun Seudun Veden Jyrki Valtonenja sadan kilometrin putkiston pää sivu 6PITKÄ VEDENHAKUALANSA YKKÖNEN7 /2010Vihdin Mari Pja-Kuhna: Kuei kykene jätneuvontaan ppäällä. sivu 44Shared Space yhdistää Bostonin pysäköinninvalvonnassauusintajulkisen tilan kaikkienkäyttöön sivu 18 teknologiaa sivu 29Vahuvu58 Kuntatekniikka 2/2011

Tarkatlaitos ja kuntasääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,ympäristön sekä maankäytön jarakentamisen kysymyksissä.Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a na s i a n t u n t i j a p a l v e l u tpilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittauksetkulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimuksetp. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fiFCG – Hyvän elämän tekijätSuunnittelemme hyvääinfrastruktuuria, ympäristöäja yhdyskuntaawww.fcg.fiTäyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!Puhelin: 010 8369900www.axflow.fiWSP Finland Oyp. 0207 864 11www.wspgroup.fiSUUNNITTELUPALVELUJAMONIALAISESTIRAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE VESIHUOLTOPALVELUA Kuntatekniikka 2/201159

SUOMEN TEKOJÄÄ OYJÄÄHALLIEN KYLMÄTEKNIIKKA- Ammoniakki kylmäkoneistot- CO2 kylmäkoneistot- R404A kylmäkoneistot- Lämpöpumput lauhdelämmön tehokkaaseenhyödyntämiseen- Siirrettävien jääratojen kylmäkoneistot- Jäähallien ilmanvaihto-, ilmankuivaus- jalämmöntalteenottojärjestelmätSUOMEN TEKOJÄÄ OYSepänkatu 8, 39700 ParkanoPuh. (03) 440 21Fax (03) 440 2206GSM 0400 654 000timo.mansikkaviita@suomentekojaa.fiwww.suomentekojaa.fi