2013/2 - Etelä-Pohjanmaan liitto

ETELÄ-POHJANMAAN LIITON TIEDOTUSLEHTI2/2013

Kevätkylvö 2013kokosi aluekehittäjien kärkeä SeinäjoelleSeinäjoella järjestetty Kevätkylvö-tapahtuma kokosimaakuntakeskukseen mittavan joukon alue- ja maaseutukehittäjienkärkeä ympäri Suomea. Tapahtuman tavoitteenaoli vaikuttaa yhdessä siihen, millaista kehittämistyötä tulevanEU-ohjelmakauden 2014–2020 aikana tullaan tekemään.Keskustelun virittäjänä toimivat pian päättyvän kaudenhankkeiden tuotokset ja uuden kauden tavoitteet.Mukailtu, alkuperäinen teksti: Camilla Juntunen Kuvat: Hanne RantalaKevätkylvö 2013valtakunnallinen aluekehittäjienseminaari "Yhyres uutehenkautehen" järjestettiinSeinäjoella 22–23.5.2013.Reilut 250 aluekehittäjää ympäriSuomen saivat kahden päivänaikana kertoa ideoitaan, kysellätoisten toteuttamista hankkeistaja jakaa tehtyjä mokia. Tilaisuudessasaatiin tietoa EU:n ja Suomen välille laadittavastakumppanuussopimuksesta jatuoreesta maaseutuohjelmasta sekä pohdittiinyhdessä Suomen kannalta tärkeitä,nousevia aloja."Seminaarin kuvitusseinä oli hieno", osallistujat kiittelivät Maija Kotamäen visuaalista dokumentointiatapahtumasta.Ensimmäisenä päivänä kuultiin tarinoitahankkeiden tekijöiltä erityisesti siitä,mitä hankkeissa on opittu. Hankkeidenedustajat kertoivat, miten heidän tarinansaalkoivat ja mihin ongelmiin he ovat hankkeidensaedetessä törmänneet. ETLA:n tutkimusjohtajaMika Maliranta puolestaanherätti ajatuksia aiheesta ”Talouskasvu jaluova tuho”.Toisen päivän teemaksi nousi ”Ajatteleriittävän isosti – ajattele riittävän pienesti”,josta alusti Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö,yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki.Hän haastoi kuulijat unelmointiin jaymmärtämään kokeilemisen merkityksen.Päivien aikana käytössä ollut viestiseinätoimi oivallisena paikkana mieltä askarruttavillekysymyksille. Myös Twitter ja Facebooktäyttyivät osallistujien kysymyksistä jakommenteista.Tapahtuman päätteeksi pohdittiin, mitäpäivistä jäi käteen, mikä meni hyvin, mitäopin ja mitä tästä kaikesta voi soveltaa hetikäytäntöön? Kevätkylvö-tapahtuman anninvoisi kiteyttää niin, että yhteistyöllä jakumppaneiden kanssa toisiinsa luottaenpitää uskaltaa unelmoida isosti, kokeillamitä ihmeellisimpiä asioita ja kuunnellaasiakkaita. Siemeniä pitää kastella ja lannoittaa,antaa niille huolenpitoa ja rakkautta!•

"Verkostoitumisentärkeys tuli näkyviin."Uuden rakennerahastokaudensuuret linjat selvilläTeksti: Heli Rintala"Anssi Tuulenmäelläoli mainio, ajatuksiaherättävä ja rakentavalähestymistapa asioihin.""Parasta antiaolivat asiantuntijoidenravistelevat puheenvuorot.Oppi oli ehkä se, että asioitapitäisi muistaa ajatellauudella tavalla.""Tunnelmaltaan jaenergialtaan parasseminaari, johon olenosallistunut."Kommentit osallistujapalautetta.Aulatilassa oli mahdollisuus tutustua kuluvanohjelmakauden antiin Tulokset esiin -näyttelyssä.Suomen rakennerahastorahoitus ontulevalla ohjelmakaudella noin 1,2miljardia. Vähennystä kuluvaan ohjelmakauteenverrattuna on lähes 27prosenttia.Rahoitusosuuden selvittyä alueillatartuttiin asiaan ja lähdettiin hakemaanyhteistä näkemystä lähinnäsuuralueiden väliseen rahanjakoon.Alueiden esityksessä otettiin kantaamyös muun muassa valtakunnallistenteemojen osuuteen.Päätös rahoituksenalueellisesta jakautumisesta jatoimintalinjoistaTalouspoliittinen ministerivaliokuntapäätti 28.5.2013 rahoituksena jakautumisestaalueiden esityksen pohjalta.Tulevalla kaudella Itä- ja Pohjois-Suomen EU-osuus on noin 722 miljoonaaeuroa, Etelä- ja Länsi-Suomen(ELSA-alue) noin 286 miljoonaaeuroa ja Ahvenanmaan noin 5 miljoonaa.Lisäksi osa rahoituksesta onkorvamerkitty alueellisen yhteistyönohjelmiin.Ohjelman rahoituksesta käytetäänvaltakunnallisiin teemoihinEAKR:ssä 10 prosenttia ja ESR:ssä 25prosenttia. Osuus on linjassa alueidenesityksen kanssa.Rakennerahasto-ohjelmassa on viisitoimintalinjaa, joiksi päätettiin pkyritystoiminnankilpailukyvyn edistäminen(EAKR), uusimman tiedon jaosaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen(EAKR), työllisyys ja työvoimanliikkuvuus (ESR), koulutus, ammattitaitoja elinikäinen oppiminen(ESR) sekä sosiaalinen osallisuus jaköyhyyden torjunta (ESR).Vähähiiliseen talouteen käytetäänyhteensä 25 prosenttia EAKR:stä. Vähähiilistätaloutta tukevat toimet toteutetaanosana kahta muuta EAKRtoimintalinjaa.Tarkemmat ratkaisut syksylläMaakuntatason rahoitusosuudetratkaistaan työ- ja elinkeinoministeriössäsyksyn aikana. Etelä-Pohjanmaallapudotus tulee todennäköisestiolemaan suurempi EAKR:ssa kuinESR:ssa.Kuluvalla kaudella Etelä-PohjanmaanEAKR-osuus on ollut noin 20miljoonaa euroa. ESR:n osuus onollut noin 15 miljoonaa euroa, muttasummassa on mukana myös alueelleosoitettua valtakunnallisen osionosuutta. •Euroopanaluekehitysrahasto, EAKREAKR:n avulla panostetaanerityisesti uuteen yrittäjyyteenja innovaatiotoimintaan,joilla vaikutetaan edelleentyöllisyyteen, alueiden kilpailukyvynkasvuun sekä elinvoimaisuuteen.Euroopansosiaalirahasto, ESRESR:n varoilla tuetaan työllisyyttäja osaamista palveluitakehittämällä. Rahoituksenavulla tuetaan muun muassanuorisotakuun toteutumista,pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistäja maahanmuuttajienkotoutumista sekäehkäistään syrjäytymistä.2/20137

Turvallisen ja kestävänelintarvikeketjun osaamiselletilausta EuroopassaTeksti: Sanna AlarantaEuroopan komissio on esittänyt toimenpidepaketin,jonka tarkoituksena on lisätäelintarviketurvallisuutta lujittaen valvontaakoko elintarvikeketjun pituudelta. Toimenpidepaketissaesitetään uudistettuja ja yksinkertaisempiavalvontatoimia, joiden tarkoituksenaon varmistaa elintarvikeketjuntoimintaa sekä lisätä luottamusta kuluttajienkeskuudessa. Nykyinen elintarvikeketjuakoskeva EU-säännöstö kattaa lähes 70säädöstä, jotka komission uudessa esityksessäon supistettu viiteen.Uusien sääntöjen on tarkoitus olla yksinkertaisempia,ja paketti onkin vastausyksinkertaisemman ja järkevämmän sääntelynvaatimuksiin. Komissio on muunmuassa viimeaikaisten elintarvikeskandaalienmyötä todennut, että jäsenvaltioidenviranomaisten käytettävissä olevia valvontavälineitätulisi lujittaa.Päätavoitteena on kuluttajien tehokkaampisuojelu elintarviketuotteiden turvallisuudenkohentumisen ja avoimemmanvalvontaprosessin kautta. Myös alantoimijoiden työtä on tarkoitus helpottaavähentämällä hallinnollista rasitustaja menettelyitä tehostamalla.Euroopan komissio on myös muidenaloitteidensa kautta nostanut elintarviketurvallisuudenteeman korkealle EU:nagendalla. Komissio haluaa luoda Eurooppaankestävän ja turvallisen elintarviketuotannonketjun, jossa parhaat eurooppalaisetalan tutkijat, asiantuntijat ja toimijattuotaisiin yhteen ja uusimmat tutkimustuloksetja innovaatiot saataisiin nopeastikäytäntöön.Tähän pyritään muun muassa eurooppalaisenkestävän maataloustuotannoninnovaatiokumppanuuden kautta, jonkatoteuttamiseksi on tarkoitus käyttää yhdistellensopivia rahoitusinstrumentteja,erityisesti maaseudun kehittämisohjelmiasekä Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta,eli EU:n suoria tutkimukseen ja innovaatioihinosoitettuja rahoja.Horisontti 2020 -ohjelmassa, joka onEU:n tuleva tutkimuksen ja innovaationrahoitusohjelma vuosille 2014–2020 ja 80miljardin euron ehdotetulla budjetillaankaikkien aikojen suurin, on yhdeksi prioriteettiaiheeksikolmelle ensimmäisellevuodelle valittu juuri kestävän elintarvikehuollonteema. Tämä tarkoittaa, että kiinnostustaja rahoitusta elintarvikeketjujentutkimukseen ja innovaatioihin on runsaastitarjolla tulevina vuosina.Euroopan ruokaturvallisuusviranomaisenviimeisimmän raportin mukaanSuomessa tuotetaan Euroopan puhtaintaruokaa, ja me olemme ruokajärjestelmienlaadunhallinnan kärkimaita koko maailmassa.Kysymys kuuluukin, osaammekoottaa tilaisuudesta vaarin ja viedä elintarvikeosaamisemmeilosanomaa eteenpäinmaailmalle muun muassa EU:n tarjoaminvälinein? •Maakunnallinen turvetuotannonvesistövaikutusten arviointityö meneilläänEtelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavaanliittyvä turvetuotannon vesistövaikutustenarviointityö käynnistettiin tänä keväänä.Etelä-Pohjanmaan liitto ohjaa arviointityötä,jonka toteuttajaksi valittiin WSPFinland Oy. Vesistövaikutusten arviointityösisältää kaksi erillistä osiota: vesistökuormituksenarvioinnin ja vesistöihin kohdistuvanriskin arvioinnin.Arviointityö toteutetaan pääosin 2. jakovaiheenvaluma-alueille, kuten Töysänjoenvaluma-alueelle. Herkimpien vesistöjenosalta tarkastelu tehdään hienopiirteisemmänvaluma-aluejaon mukaan. Vesistöriskinarvioinnissa tunnistetaan vesistöillekohdistuvien riskien suhteen herkimmätvesistöalueet. Samalla tunnistetaan ne vesistöalueet,joilla vesistöihin kohdistuvariski on pienin. Vaihemaakuntakaavan valmistelussaon tavoitteena suunnata turvetuotantokuormitusta ja riskejä parhaitenkestäville valuma-alueille.Vesistöalueille aiheutuvan riskin arviointiperusteinaovat vesistöjen arvot, kutenvirkistysarvo tai kalataloudellinen arvo, sekävesistön herkkyys kuormitukselle. Vesistöriskinarviointityössä käytetään Suomenympäristökeskuksen kehittämää arviointimenetelmää.Siinä arviointikriteerit määritelläänmaakuntaan sopiviksi alueellisissatyöpajoissa, joihin osallistuu monipuolinenvesistöasiantuntijoista koostuva arviointiryhmä.Ryhmä kokoontui 24.4. määrittelemäänarviointikriteerejä, ja elokuussa pidettävässätoisessa työpajassa määritelläänvalittujen kriteerien painoarvot.Suomessa on meneillään myös uusienvesienhoitosuunnitelmien ja niiden toimenpideohjelmienlaatimistyö. Etelä-PohjanmaanIII maakuntakaavaa varten tehtävässäturvetuotannon vesistökuormituksenarvioinnissa huomioidaan vesiensuojeluntoimenpideohjelmien päivityksestä saatavauusin tieto. •8 2/2013

Komia pirot -keskustelufoorumiSuomi-Areenan hengessäIlmajoen Musiikkijuhlien yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa Komiatpirot -keskustelufoorumi Suomi-Areenan hengessä. Tilaisuudessa kultiin erilaisianäkemyksiä siitä, millainen on Etelä-Pohjanmaan tulevaisuus vuonna 2025.Komiat Pirot -keskustelufoorumissaajatuksiaanmaakunnan tulevaisuudestaesittivät Jukka Alho, JohannaKankaanpää, Satu Takala,Timo Aro, Osku Ketola jaEero Heinäluoma.Teksti ja kuva: Hanne RantalaInka-ohjelmaan pääseminenkoko maakunnan etu– Jos Suomi menestyy, pärjää Etelä-Pohjanmaakin.Täällä on edelleen sellainen mentaliteetti,että tekemällä pärjää, eduskunnanpuhemies Eero Heinäluoma linjasi keskustelunalussa.Hän piti tärkeinä maakunnan menestystekijöinäosaamista ja koulutusta − verkostomainenkorkeakoulumalli on Heinäluomanmielestä erinomainen keino tukea korkeaaosaamista.Eduskunnan puhemies korosti myösSeinäjoen INKA (innovatiiviset kaupungit)-ohjelmaan pääsyn painoarvoa koko maakunnankehittymisen kannalta.– Hakemusten alkuarviointi on nyt tehty.Jos muistan oikein, olivat parhaimmat hakemuksetOulusta, Tampereelta, Jyväskylästäja Seinäjoelta. Uskoisin, että Seinäjoella onhyvät mahdollisuudet päästä mukaan, Heinäluomapohtii.Kasvavia yrityksiä kaivataanSuomen Teollisuussijoituksen hallituksenpuheenjohtaja Jukka Alho laskeskeli, ettäEtelä-Pohjanmaalla on kymmenkunta sellaistasuuryritystä, jotka työllistävät yli 250"Täällä on edelleensellainen mentaliteetti,että tekemällä pärjää."henkilöä. Pk-yrityksiä maakunnan yrityskannastaon noin 11 000 kappaletta. Alhokorosti, että maakuntaan olisi saatava lisääkasvuhalukkaita vientiyrityksiä.– Tarvitsemme joukon vientikelpoiseksikasvavia yrityksiä. Ellei niitä synny, täytyypohtia, onko olemassa sellaisia syitä, jotkaestävät menestyvien yritysten kasvun vientipuolelle?Alho huomauttaa.Kasvun suhteen keskustelijat peräsiväterityisesti yritysten tahtotilaa. Paneeli oli sitämieltä, että tukea ja apua löytyy, jos yritykselläon hyvä idea ja tahtoa kasvaa. Puhujatmuistuttivat myös, että aina kasvua ei tarvitseyrittää tavoitella yksin.Heinäluoma huomautti kuitenkin, ettämaakunta toki kehittyy myös pk-yritystenvoimin. Hänen mukaansa kehittyminen onhitaampaa kuin suurten yritysten imussa,mutta pienet yritykset eivät myöskään oleniin alttiita haavoittumaan toimintaympäristönmuutoksista.Maakunnan ja keskuskaupungin suhdepuhututtiKeskustelua maakuntakeskuksen ja sen keskuskaupunginsuhteesta herätteli erityisestiPorin kaupungin kehittämispäällikkö TimoAro. Hän pohti alustuksessaan, imeekö keskuskaupunkimuun maakunnan kuiviin vaisäteileekö se positiivista vaikutustaan kauemmas.– Jos Seinäjoen vetovoima kestää, koituuse lopulta koko maakunnan eduksi. Nykyäänalueiden kehitys kautta linjan on tiivistikiinni siitä, mitä tapahtuu kaupunkiseuduille.Maakuntalähtöisyydestä on alettu siirtyäkohti kaupunkiseutulähtöisyyttä, sanoo Aro.Aro heitti ilmoille myös ajatuksen, ettävuonna 2025 Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaaolisivat samaa maakuntaa. Lisäksi olisiolemassa Seinäjoki−Vaasan kaksoiskaupunki.Aron mielestä kummankin kaupunginosaamisalat ja vahvuudet yhdistämällä aluevoisi nousta vetovoimaltaan ja elinvoimaltaanvaltakunnan kärkeen. •

PäivitettyKULTTUURINkansainvälistymisohjelma 2013–2016lähtee maakuntakierrokselleTaiteen ja kulttuurin merkitys kansainvälisen vuorovaikutuksen ja toimeliaisuuden edistäjänäon ollut tunnustettu tosiasia jo vuosisatojen ajan. Taidemaalarit, säveltäjät, kirjailijat jatanssijat ovat kulkeneet suvereenisti yli valtioiden rajojen toimien taiteensa kautta kansojenvuorovaikutuksen, yhteiskunnallisten viestien ja kaupan yhteyksien välittäjinä. Niinpä Suomenensimmäisessä kulttuurivientiohjelmassa ulkopolitiikan ja erityisesti julkisuusdiplomatiannäkökulmasta kulttuuri on haluttu vahvemmaksi osaksi Suomen maabrändiä.Teksti: Virpi MyllymäkiKulttuurin kansainvälistymiseneteen tehdään töitä myös Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaanliiton kulttuurilautakuntakäynnisti Etelä-Pohjanmaankulttuurin kansainvälistymisohjelman2013–2016 päivitystyön keväällä 2012. Tavoitteenaoli saada aikaan osallistava prosessi,joka löytää ja jalostaa edelleen vuosienaikana hankitut kokemukset kulttuurinkansainvälisestä toiminnasta kulttuurivaihdon,kulttuuriviennin ja kulttuurituonninosalta.Prosessin kautta haluttiin myös tunnistaakulttuurin toimijoiden tahtotilasuhteessa omaan ja maakunnan kansainvälisyyteensekä löytää kokeneiden kulttuuri-ja taideorganisaatioiden ja toimijoidenverkostoja kansainvälistymisosaamisesta.Etelä-Pohjanmaan taide- ja kulttuurielämänparissa työskentelee useita toimijoita,joille kansainvälisyys on arkipäivää. Hetoimivat tavoitteellisesti esimerkiksi omankansainvälisen yhteistyöverkostonsa jäseninä,suunnittelevat ja toteuttavat pitkänaikavälin toimintaa erityisesti Euroopassaja toimivat onnistuneesti kansainvälisentaide- ja kulttuurielämän soihdunkantajinamyös omassa maakunnassa.Päivitetty Etelä-Pohjanmaan kulttuurinkansainvälistymisohjelma sisältää uudistetunnäkemyksen maakunnan kulttuurintoimijoidentahtotilasta vuoteen 2016saakka. Ohjelma sisältää myös tiivistetynosion Etelä-Pohjanmaan liiton omastaroolista aktiivisena toimijana maakunnankulttuurin kansainvälistymispyrkimystenedistämiseksi.Päivitetty ohjelma löytyy Etelä-Pohjanmaanliiton verkkosivuilta. Lisäksi sitä voitilata liitosta paperiversiona.Ideat kehiin kiertueella!Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelmajalkautetaan seminaarikiertueellakesän ja syksyn 2013 aikana. Kaikkitilaisuudet ovat avoimia ja niihin kutsutaankulttuurin ja taiteen alan toimijoita. Kiertuehuipentuu kulttuurin kansainvälistymisseminaariinmarras-joulukuun vaihteessa.Tavoitteena on löytää uusia ideoita, toimijoitaja muodostaa toimivia verkostojakulttuurin ja taiteen alojen kansainvälistymisenkonkretisoimiseksi.Erityisesti tähtäimessä on uuden EU:nohjelmakauden, ja erityisesti Luova Eurooppa-ohjelman, suomat mahdollisuudenalueille. •Kiertueen aikataulu:Alajärvi ................. 12.6.Lapua .................. 19.6.Seinäjoki ................. 2.7.Teuva .................... 2.8.Ähtäri (elokuussa)Lisätietoja kiertueesta:www.etela-pohjanmaa.fi/kulttuuriMediamatka toitoimittajia maakuntaanEtelä-Pohjanmaan kulttuuritoimijatpääsivät kesäkuussa esittäytymäänryhmälle eurooppalaisia toimittajia,kun Merenkurkun neuvoston toteuttamaSelling-hanke järjesti mediamatkanmaakuntaan.Kohteina olivat tällä kertaa SoileYli-Mäyryn taidehalli, Aalto-keskus jaStudio Amfora. Maakunnan ruokailutarjontaanryhmä pääsi tutustumaanAlma- ja Juurella-ravintoloissa.– Mediamatkalle osallistuneettoimittajat saivat tuhdin tietopaketinohjelmassa olevista kohteista joetukäteen, kertoo Selling-hankkeenkoordinaattori Tuuliina TuominenEtelä-Pohjanmaan liitosta.10 2/2013

Deli & Design -hanke– toimialat ylittävää yhteistyötäYhteistyössä on voimaa, ja toimialat ylittävässä yhteistyössä on voimaasitäkin enemmän. Maaliskuussa 2013 käynnistynyt Deli & Design -hankekokoaa yhteen eteläpohjalaiset elintarvike-, käsityö- ja design-alanyritykset, jotka haluavat kehittää osaamistaan ja verkostojaan.Teksti: Pekko HokkanenHankkeen tarkoituksena on tarjota yrityksille mahdollisuusverkostoitua, vertaisoppia, parantaa yritystenvälistä yhteistyötä, kehittää uusia yhteisiä tuotteita taipalveluja sekä hankkia omien tarpeidensa mukaistakoulutusta muun muassa markkinoinnissa, brändäyksessäja myynninedistämisessä.Yhteistyötä ja luottamustaHankkeen alkuvaiheessa tehdyn tarvekartoituksen mukaan97 prosenttia yrityksistä piti yritysten välistä yhteistyötäerittäin tärkeänä. Myös yritysten välisen luottamuksenkasvattaminen nähtiin tärkeänä asiana.Deli & Design -hankkeen vetäjät toivovatkin, että tulevanvuoden aikana syntyisi yritysten kesken lukuisiauusia yhteistyökuvioita, uusia palveluja ja tuotteita. Näitätultaisiin testaamaan hankkeen aikana muun muassasosiaalisessa mediassa, tuotetestauksin ja tarvittaessamyös markkinatutkimuksin.Räätälöityä koulutustaHankkeeseen mukaan tuleva yritys tullaan haastattelemaanpääkouluttajan toimesta ennen koulutuskokonaisuudenalkua, jotta yksilölliset tarpeet ja mahdollisetosaamisen puutteet voidaan koulutuksen aikana ottaatäysimääräisesti huomioon. Kunkin koulutusmoduulinjälkeen tilanne tarkastetaan, jotta koulutuksen suuntaaja tavoitteita voidaan tarpeen mukaan muuttaa.Nyt on oiva tilaisuus päivittää osaamistaan, löytääuusia yhteistyökumppaneita ja mikä parasta, keskustellaasioista muiden yrittäjien kanssa. Kukaan ei vielätiedä, mitä toimialat ylittävä yhteistyö lopulta tuo tullessaan,mutta nyt on enemmän kuin hyvä mahdollisuushypätä mukaan. Ensimmäinen koulutusjakso aloitetaanelokuussa 2013. •Lisätietoja:pekko.hokkanen@etela-pohjanmaa.fi,kirsti.vuori@etela-pohjanmaa.fi2/201311

KansainvälinenEtelä-PohjanmaaHaaveissa ura SuomessaSeinäjoen ammattikorkeakoulustakansainvälistä väriä sairaanhoitoalalleUnkarilainen Predrag Alilovicja intialainen Ashish Soni ovatjuuri päättäneet ensimmäisenopiskeluvuotensa Seinäjoenammattikorkeakoulun englanninkielisessähoitotyön koulutusohjelmassa.Kummatkinopiskelijat ovat mielestäänlöytäneet nyt tiensä kotiin, jahaaveissa siintää opintojenpäätyttyä ura Suomessa.Teksti: Hanne RantalaPredrag Alilovic ja Ashish Soni työskentelevät tällä hetkellä Hoivakoti Hopeaharjussa Ähtärissä.Seinäjoelle sattumaltaAlilovic löysi tiensä Seinäjoelle unkarilaisenystävänsä suosituksesta. Hänellä olisosiaalialan maisterintutkinto jo valmiina,mutta sairaanhoito-opinnot ja niiden ohessauusien kielien opiskelu kiinnostivat.Soni puolestaan hakiSoni on tyytyväinen,että päätyi aloittamaanopintonsa juuriSeinäjoella.alun perin Seinäjoen lisäksimyös Tampereelle,Jyväskylään ja Lahteen.Vaikka Seinäjoki oli hänenhakulistallaan GoogleMapsin perusteellavalikoiduista kaupunkivaihtoehdoistaviimeinen,on hän tyytyväinen, että päätyi aloittamaanopintonsa juuri Seinäjoella. Myöshänellä oli aikaisempi tutkinto valmiinakotimaastaan.Pieni kaupunki viehättääSeinäjoki ihastuttaa hitaalla elämänrytmilläänerityisesti Sonia. Eikä ihme, sillä muutosaikaisempaan on melkoinen.– Tulen Intian suurimmasta kaupungista,Mumbaista, joka on pinta-alaltaan kymmenenkertaa Suomea pienempi muttaasukasluvultaan nelinkertainen koko Suomenasukaslukuun nähden,Soni kertoo.Alilovic pitää myös Seinäjoenrauhallisuudesta.Hän on tyytyväinen siitä,että Seinäjoelta löytyy myösmuita kansainvälisiä opiskelijoita.Ystävyyssuhteitakinon jo ehtinyt syntyä.– Ihmiset tekivät oloni tervetulleeksi ensimmäisestäpäivästä lähtien, ja juuri tämätekee paikasta erityisen.SeAMK kerää kiitostaKummatkin opiskelijat kiittelevät Seinäjoenammattikorkeakoulun opetusta. Heovat erityisen tyytyväisiä koulutuksen järjestelyihinja viihtyvät opinahjossaan erinomaisesti.– Suhteeni opettajaani, ystäviini, luokkakavereihinisekä harjoittelupaikkani kollegoihinimotivoivat minua opinnoissanija tulevaisuuden suunnitelmissani. Tällähetkellä en haluaisi muuttaa mitään, vaankatsoa, mitä mahdollisuuksia minulle ontäällä tarjolla, pohtii Alilovic.Alilovic pitää myös SeAMKin ystäväperhetoimintaaerittäin tärkeänä. Sitä kauttahän on ystävystynyt läheisesti täällä asuvanperheen kanssa. Ilman tätä mahdollisuuttahän arvelee tutustumisen suomalaiseenkulttuuriin olevan huomattavasti vaikeampaa.Tulevaisuus Etelä-Pohjanmaalla?Näyttää siltä, että miehillä saattaa olla edessäänpitempi oleskelu Etelä-Pohjanmaalla,sillä kumpikin heistä näkee tulevaisuu-12 2/2013

SeAMK kouluttaasairaanhoitajia englanniksiTeksti: Mervi LehtolaEri kulttuureista tulevat opiskelijat rikkausSeinäjoen ammattikorkeakoulussa käynnistyi syksyllä 2009 ensimmäistäkertaa englanninkielinen sairaanhoitajakoulutus nursingkoulutusohjelmanopiskelijoiden aloittaessa opintonsa. Suoritettututkinto (Registered Nurse, RN) vastaa sisällöltään täysin suomalaistasairaanhoitajan tutkintoa.Sosiaali- ja terveysalan yksikön johtaja Asta Heikkilä kuvaa ensimmäisenenglanninkielisen sairaanhoitajaryhmän kouluttamistaSeinäjoella pioneerityöksi.– Valmistuneet sairaanhoitajat ovat saaneet hyvät valmiudet työskennellähoitotehtävissä Suomessa ja kansainvälisissä työympäristöissä.Koulutus on ollut monella tapaa antoisaa myös koko SeAMKyhteisönja Etelä-Pohjamaan terveydenhuollon organisaatioille sekävahvistanut kansainvälisyysosaamistamme, Asta Heikkilä toteaa.Ryhmän tutoropettajana sekä nursing-koulutuksen vastuuopettajanatoiminut Mari Salminen-Tuomaala iloitsee opiskelijoiden innokkuudestaja motivoituneisuudesta.– Eri kulttuureista tulevat opiskelijat ovat rikkaus. He hoitavaterityisesti vanhuksia arvokkaasti ja sydämellä, sillä monissa maissaja kulttuureissa ikäihmisiä arvostetaan suuresti, Mari Salminen-Tuomaala kertoo.Ensimmäiset englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen suorittaneetvalmistuivat SeAMKista joulukuussa 2012.teensa täällä.– Haluaisin jatkossa asettua tänne pysyvästija löytää itselleni sopivan työn, Sonivakuuttaa.Alilovic puolestaan haaveilee siitä, ettävoisi sairaanhoitotyön ohella opettaa alaatuleville sukupolville. Myös hänuskoo jäävänsä opintojensajälkeen maakuntaan.Ura Etelä-Pohjanmaallaon jo aluillaan:kummatkinopiskelijat työskentelevätkesän HoivakotiHopeaharjussaÄhtärissä.Hoivakoti on tarjonnutopiskelijoillemyös opintoihinkuuluvan harjoittelupaikan.•Tietoverkkoasiantuntijatkokoontuvat syyskuussaKauhajoellaSuupohjan Seutuverkon valon nopeat tietoliikenneyhteydetja avoimen verkon periaatteella toimivamalli on herättänyt Suomen lisäksi suurta kiinnostustaEuroopassa ja Pohjois-Amerikassa saakka.Euroopan komissio on puolestaan kiinnittänytpositiivista huomiota aiheen ympärille rakennettuakansainvälistä ENGAGE-hanketta kohtaan.Kauhajoella järjestetään 11. syyskuuta kansainvälinenseminaari teemalla "Mitä kuitu kotiintarkoittaa omalla alueellasi?". Yleisössä tuleeolemaan poliittisia päätöksentekijöitä ja ict-alanasiantuntijoita ympäri Eurooppaa. Puhujina on alanasiantuntijoita USA:sta ja Euroopasta.– Päivän ohjelmaan kuuluu myös demo, jossakauhajokelaiset oppilaat ja opettajat näyttävät,miten tietotekniikkaa käytetään opetuksessaSuomessa. Tämä tulee varmasti olemaan mielenkiinoistaerityisesti ulkomaalaisille osallistujille,projektipäällikkö Anne-Mari Leppinen SEK:stäkertoo.Seminaari liittyy Interreg IVC -rahoitteiseen EN-GAGE (Enhancing Next Generation Access Growthin Europe) -hankkeeseen, jonka avulla yritetäänehkäistä digitaalista syrjäytymistä ja edesauttaanopeiden tietoliikenneverkkojen rakentumista hajaasutusalueilleEuroopassa.Yhteisymmärrys Euroopanlaajuisen liikenneverkonuudistuksestaEuroopan komissio, neuvosto ja parlamentti pääsivät30. toukokuuta sopuun Euroopan laajuisen liikenneverkon(Trans-European Transport Network,TEN-T) uudistuksesta. Yhteisymmärryksen ansiostaEurooppaan perustetaan liikenteen ydinverkko,jonka on määrä olla valmis vuoteen 2030 mennessä.Ydinverkonon tarkoitus toimia liikenteen selkärankanasisämarkkinoilla.Uutta Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkkoatuetaan kattavalla verkolla, jonka reititovat liitetty ydinverkkoon alueellisella ja kansallisellatasolla. Kattavan verkon rahoittamisestavastaavat suurelta osin jäsenvaltiot. Tavoitteenaon, että viimeistään vuonna 2050 Euroopan kansalaistenja yritysten suuri enemmistö on enintään 30minuutin matkustajan päässä kattavasta verkosta.2/201313

KansainvälinenEtelä-PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa kasvaamaahanmuutollaEtelä-Pohjanmaa on useilla mittareilla mitattuna yksi Suomen vähiten kansainvälistyneistämaakunnista. Etelä-Pohjanmaan väestönkasvun taustalla on kuitenkinlähes kokonaisuudessaan maahanmuutto ja vieraskielisen väestön kasvu.Teksti: Marko RossinenEsimerkiksi vuosina 2011–2012 suomeapuhuvan väestön määrä on Etelä-Pohjanmaallavähentynyt noin 200 henkeä,mutta vieraskielisten määrä on samaanaikaan kasvanut noin 740 hengellä. Vuosina2011–2012 jokainen Etelä-Pohjanmaankunta Soinia ja Vimpeliä lukuun ottamattasai muuttovoittoa siirtolaisuudesta.Suomenkielisten osuus oli vuoden 2012lopulla edelleen Etelä-Pohjanmaalla Suomenmaakunnista korkein, sillä väestöstäpuhui suomea äidinkielenään 98,2 prosenttia,kun koko maassa suomea puhuvienosuus oli 89,7 prosenttia. Vieraskielisenväestön osuus oli Etelä-Pohjanmaalla maakunnistammepienin eli 1,6 prosenttia,valtakunnallisen osuuden ollessa 4,9 prosenttia.Vieraskielisten asukkaiden määräkasvaa nopeastiEtelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2012 lopulla3 076 vieraskielistä, eli lähes 2 200henkeä enemmän kuin kymmenen vuottaaiemmin. Suurimpia vieraskielisten asukkaidenryhmiä olivat viron- ja venäjänkieliset.Jokaisessa Etelä-Pohjanmaan kunnassaasui vieraskielistä väestöä ja ulkomaidenkansalaisia. Vieraskielisten asukkaidenlukumäärä oli suurin Seinäjoella (1 090),Kauhavalla (331) ja Lapualla (298).Vähiten vieraskielisiä asui Soinissa,jossa oli 17 vieraskielistä asukasta. MyösKarijoella vieraskielisten määrä (19) jäialle kahdenkymmenen. Mielenkiintoisenayksityiskohtana voidaan mainita, että vuoden2012 lopulla Etelä-Pohjanmaalla asuiäidinkielenään venäjää tai viroa puhuviaenemmän kuin äidinkielenään ruotsia puhuvia.Lappajärvi vieraskielisinSuhteessa väkilukuun vieraskielisten määräoli vuoden 2012 lopulla korkein Lappajärvellä(2,8 %), Isojoella (2,3 %) ja Lapualla(2,0 %). Vieraskielisten väestöosuudet olivatmatalimpia Vimpelissä, Teuvalla ja Soinissa(0,7 % kussakin).Ulkomaiden kansalaisia Etelä-Pohjanmaallaasui vuoden 2012 lopulla 2 743 henkeä.Suurimpia ulkomaiden kansalaistenryhmiä olivat Viron (684 henkeä) ja Venäjänkansalaisten (440 henkeä) ryhmät. Ulkomaankansalaisia asui eniten Seinäjoella(895), Kauhavalla (296) ja Lapualla (275). Ulkomaankansalaisia asui vähiten Vimpelissä(14) ja Soinissa (18).Suhteessa väkilukuun ulkomaan kansalaisiaoli eniten Lappajärvellä (2,7 %), Isojoella(2,5 %) ja Evijärvellä (2,1 %). Pienimpiäulkomaan kansalaisten suhteelliset osuudetolivat Vimpelissä (0,4 %) ja Soinissa sekä Jalasjärvellä(0,8 % kummassakin). •Vieraskielisellä väestöllä tarkoitetaan muuta kuin suomea, ruotsia tai saameaäidinkielenään puhuvaa väestöä. Vieraskielisten määrää voidaan pitää parempanaulkomaalaistaustaisen väestön mittarina kuin ulkomaan kansalaisten määrää. Tämä johtuusiitä, että henkilön virallinen kansalaisuus voi muuttua, mutta äidinkieli pysyy samana.8007006005004003002001000Ruotsia, viroa ja venäjää äidinkielenään puhuvaEtelä-Pohjanmaan väestö 1990-2012, henkeä1990 19952000 2005 2010 2012ruotsi viro venäjä Tilastokeskus, väestörakennetilastotEtelä-Pohjanmaalla asuu viroa ja venäjää äidinkielenään puhuvia enemmän kuin ruotsia äidinkielenäänpuhuvia.14 2/2013

Etäpalvelukiinnostaa kansalaisiaAsiantuntijapalvelu etänä, videoyhteyden välityksellä, kiinnostaa monia. Valtion ja kuntientarjoamaa etäpalvelua on kokeiltu Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa vuoden2012 toukokuusta lähtien. Valtiovarainministeriön Taloustutkimuksella teettämässätutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin näiden maakuntien asukkaat tuntevat etäpalvelua.Etäpalvelussa on keskeistä tarjota viranomaistenasiantuntijapalveluja asiakkaillevideokuvan välityksellä. Myös asiakirjojaja lomakkeita voidaan käsitellä yhdessäsähköisesti ja saada ne siirtymään suoraanviranomaisen järjestelmiin. Etäpalvelua onpilotoitu Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomenmaakuntien yhteispalvelupisteissä.Tavoitteena on etäpalvelujen laaja käyttöönottovuoden 2014 aikana.Tieto etäpalvelustaei ole vielä tavoittanut kaikkiaTutkimukseen haastateltiin yhteensä 1003henkilöä, joista suurinta osaa kiinnostaaetäpalvelumahdollisuus. Jos lähimpäänviranomaisen palvelupisteeseen olisi matkaavähintään 40 kilometriä, 60 prosenttiakohderyhmästä hoitaisi asiansa mieluumminetäpalveluna yhteispalvelupisteessäkuin matkaisi viranomaisen omaan palvelupisteeseen.Etäpalveluita käyttäneistä yli80 prosenttia hoitaisi asiansa jatkossakinmieluummin etäpalveluna kuin matkaisivähintään 40 kilometrin päähän.Noin kolmannes kohderyhmästä tietääyhteispalvelupisteistä ja niissä saatavillaolevasta etäpalvelusta. Yhteispalvelupisteidenja etäpalvelupisteiden tuntemisessaon kuitenkin kuntakohtaisia eroja. Etäpalvelujaon itse käyttänyt viisi prosenttiakohderyhmästä ja viisi prosenttia sanooperheenjäsenen tai tuttavan käyttäneen niitä.Suurin osa vastaajista on saanut tietoaetäpalvelusta tiedotusvälineistä ja pitää niitämyös parhaimpina kanavina saada tietoaetäpalveluista.Kelan ja poliisinetäpalvelut kysytyimpiäNiiltä vastaajilta, jotka ovat kuulleet yhteispalvelupisteidenetäpalveluista, kysyttiin,minkä viranomaisen palveluja he arvelevatsaatavan etäpalveluina. Lähes puolet mainitseeKelan ja viidennes mainitsee poliisintai poliisin lupapalvelut ja niin ikäänviidennes mainitsee TE-toimiston palvelut.Kaksi viidestä etäpalveluista kuulleista eiosaa nimetä mitään viranomaispalvelua.Yhtenä vastauksiin vaikuttavana tekijänäon se, että yhteispalvelupisteiden ja etäpalvelujenpalveluvalikoimat vaihtelevat.Tavoitteena ovat yhdenvertaisetpalvelut kaikkialla SuomessaEtäpalvelun tavoitteena on, että kansalainentavoittaa viranomaisen vaivattomastietäisyydestä riippumatta. Myös asiakaspalvelupisteitätarvitaan edelleen turvaamaanpalvelujen saanti ja takaamaan kansalaisilleyhdenvertainen palvelu – myös niille,joille ei ole mahdollista käyttää verkkopalveluitakotoaan käsin. •Keskipohjolan kulttuuripäivät 2013 KauhajoellaLähiruokaa pohjoismaisin mausteinKeskipohjolan kulttuuripäivät järjestetääntänä vuonna Kauhajoella Ruokamessut-tapahtuman yhteydessä 29.8.–1.9. VuosittainKeskipohjolan eri alueilla järjestettäväntapahtuman teema on tänä vuonnaruoka ja design, ja siksi kulttuuripäivät lomittuvatluontevasti tunnetun Ruokamessut-tapahtumanoheen.Keskipohjolan kulttuuripäivät kokoaaKauhajoelle ruoka- ja käsityöalan yrittäjiä,opiskelijoita ja kehittäjiä koko Keskipohjolanalueelta.Keskipohjola-komitea on Keskipohjolanalueiden yhteistyöorganisaatio. KeskisenNorjan, Ruotsin ja Suomen halkova alueulottuu idästä Venäjän rajalta länteen Atlantille.Keskipohjola-komitea on poliittisestijohdettu pohjoismainen raja-alueorganisaatio,joka on toiminut jo 30 vuotta.Alueella on yhteensä n. 1,5 miljoonaa asukasta.•Lisätietoja:kirsi.virtanen@kauhajoki.fiwww.mittnorden.netwww.ruokamessut.fi2/201315

EU-tietokeskusKesälomalla Eurooppaan?Eurooppalainen sairaanhoitokorttion hyvä lisä matkavakuutuksen rinnalleEsittämällä eurooppalaisen sairaanhoitokortinEU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä on mahdollistasaada hoitoa samalla tavalla ja samaan hintaankuin kyseisien maiden asukkaat. Joissakinmaissa hoito on jopa ilmaista.– Jos sairastut äkillisesti tilapäisen ulkomailla oleskelunaikana, eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saat oikeudensamaan lakisääteiseen sairaanhoitoon, mikä onoleskelumaasi omilla kansalaisilla. On syytä kuitenkinmuistaa, että jokaisen maan terveydenhoitojärjestelmäon erilainen, Sanna Inkeri Etelä-Pohjanmaan liiton EUtietokeskuksestakertoo.Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei sinällään korvaamatkavakuutusta, mutta ne täydentävät toisiaan. Eurooppalainensairaanhoitokortti kelpaa vain julkisessaterveydenhuollossa, ja se on konkreettinen todiste siitä,että sinulla on sairausvakuutus jossakin EU-maassa.Tällöin hoitoon pääsee myös silloin kun pitkäaikaissairaus,raskaus tai synnytys niin äkillisesti vaatii.– Ilman eurooppalaista sairaanhoitokorttia voitjoutua maksamaan hoidon oikean hinnan ensin itse.Hoidon kustannukset voivat myös ylittää matkavakuutuksenkorvausmäärän sekä vakuutuksen ehdoissa voidaanjoskus rajata sairaanhoitokustannusten korvauksiasairaanhoidon tarpeen tai syiden mukaan, Inkeri huomauttaa.Suomessa eurooppalaisen sairaanhoitokortin myöntäjäon Kela. Kortti on voimassa enintään kaksi vuotta.Kela lähettää uuden kortin automaattisesti, jos henkilökuuluu tarkistushetkellä Suomen sairausvakuutuksenpiiriin tai Suomi vastaa hänen sairaanhoitokustannuksistaan.•Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskusKansainvälisten asioiden assistentti Sanna InkeriKampusranta 9 C, 60101 Seinäjoki | puh. 0400 241 813 |eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi | www.epliitto.fiEU-tietokeskus sijaitsee Etelä-Pohjanmaan liiton tiloissa(Frami, C-osan 4. kerros) ja palvelee käyntiasiakkaita liiton aukioloaikoina.