2013.8. - Suomen Koivisto seura ry

Nro 8 Elokuu 20133Johtokunna asjoiJohtokunta kokoontui Koivisto-juhlillaKarhulassa lauantaina 3.8.2013 klo 15.30.Kokous pidettiin Helilän koululla.• Koivisto-juhlat pidetään ensi vuonna Koivistolla. Tärkeätjuhlapäivämäärät ovat 19-20.7.2014. Juhlajärjestelyjenetenemisestä tiedotetaan jäsenille mm. tällä palstalla.• Jäsenmaksuja on maksettu vähemmän kuin samaan aikaanviime vuonna. Ensimmäiset jäsenmaksumuistutuksetpostitetaan elokuussa. Koiviston Viestiä ei postiteta, jos jäsenmaksuon edelleen maksamatta ennen toisen jäsenmaksumuistuksenlähettämistä.• Vuoden Koivistolainen 2013 on filosofian tohtori jaEuran kulttuuritoimenjohtaja Sirpa Wahlqvist. Nimitysmyönnettiin ansiokkaasta akateemisesta tutkimustyöstä,jossa tutkimuskohteena olivat koivistolaisuuteen keskeisestiliittyvät laivanrakennus ja laivanrakentajat. Sirpa Wahlqvistinväitöstutkimus "Sydämellä rakennetut seililaivat.Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F. W.Hollming Oy:n telakalla Raumalla 1945-1952." tarkastettiinTurun yliopistossa 27.1.2012. Nimitys julkistettiinKoivisto-juhlien pääjuhlassa sunnuntaina 4.8.2013.• Seura on myöntänyt kolme hopeista ansiomerkkiä Merkinsaajiennimet julkaistaan Koiviston Viestin joulukuunnumerossa.• Uusin myyntituote, Koivisto-logolla varustettu lippis onmyynnissä juhlilla. Lippiksen myyntihinta on 10 euroa.Päätettiin lopettaa korujen myynti, koska menekki on vähäistäja hinta aika korkea. Koruja saa tilata omatoimisesti.Sihteeriltä saa yhteystiedot. Uusia myyntituotteita ideoidaan.• Suomen Koivisto-Seuran perustajajäsen Teuvo Heino onnukkunut pois. Seura on kunnioittanut hänen poismenoaanmuistosähkeellä.voisit kuitenkin tänään, juhlapäivänä,ottaa ne asiat vieläuudelleen käsiteltäviksi. Anteeksiantaminenon ihmisenja etenkin meidän karjalaistenerikoisoikeus. Emme jumituvanhaan, vaan katsommeeteenpäin, unohdamme,annamme anteeksi, lähdemmekevein askelin ja mielinkohti tulevaisuutta.Päivän evankeliumissaJeesus tuntuu olevan kiihtyneessämielentilassa. Hännäkee henkensä silmin Jerusalemintulevat julmat kohtalot.Evankeliumi kertoo:”Kun Jeesus tuli lähemmäksija näki kaupungin, hän puhkesiitkuun sen tähden..”Anteeksiantaminenon ihmisen jaetenkin meidänkarjalaistenerikoisoikeus.• Koivisto-Seura oli edustettuna Mommilanjärven soutelu-tapahtumassa 20.7.2013. Koivisto-Seuran venekunnallelahjoitettiin lippikset. Koivisto-Seura maksoi myös venevuokran.• Seuran perinteinen syysseminaari pidetään PorvoonVanhamoision seuratalolla sunnuntaina 6.10.2013. Tilaisuudenkutsutaan koivistolaisten yhdistysten edustajia.Seminaarissa tiedotetaan ensi kesän juhlista Koivistollaja keskustellaan seuran strategiasta. SukututkijakonkariHannu Seppinen kertoo sukututkimuksen tämänhetkisistämahdollisuuksista. Seura tarjoaa osallistujille lounaan,joka on tarjolla kello 11:stä lähtien. Keskustelu aloitetaankello 12.00.• Karhulan Koivisto-juhlat ovat olleet esillä paikallislehdissäAnkkuri (31.7.) ja Kymen Sanomat (30.7.) sekä KymenlaaksonRadiossa.• Koivisto-juhlat pidetään vuonna 2015 Paraisilla Turun jaympäristön Koivistolaisten järjestämänä.• Johtokunnan seuraava kokous on Vanhamoision seuratalolla6.10.2013 kello 10.00.JohtokuntaJeesuksen kiihtymystäilmentää myös Matteuksenevankeliumissaan kertomatapaus viikunapuun kiroamisesta.Jeesus oli aamullamatkalla kaupunkiin ja hänelläoli nälkä. ”Hän näkitien vierellä viikunapuun jameni tutkimaan sitä, muttaei löytänyt muuta kuinlehtiä.” Niin Jeesus kirosipuun ja se kuivettui kokonaan.Tällaista Jeesuksen eikerrota koskaan aikaisemmintehneen.jatkuu viimeisellä sivulla— Puheenjohtajalt` itseltää —”Tiuha ko sian turkki,”sano vaari ko tukkaansa haroKarhulan Koivisto-juhlat ovat nyt jääneet taakse. Sekätunnelma että sää tuskin olisivat voineet olla lämpimämpiä.Kiitokset vielä kaikille, joiden työllään saivatjuhlat aikaan, ja kaikille, jotka niille osallistumalla osoittivatkoivistolaisen perinteen jatkuvan vahvana.&&&Seuran toiminta siirtyy hiljalleen syyskauteen. Pääpainoon tällöin paikallisyhdistyksissä, kyläyhdistyksissä ja sukuseuroilla.Toivoisin, että seuran jäsenyyttä tarjottaisiinkaikille, jotka tulevat mukaan toimintaan yhdistystasolla.Seuran talous perustuu jäsenmaksuihin, ja jäsenmääränaleneminen johtaa ymmärrettävästi tarpeeseenkerätä korkeampia jäsenmaksuja. Karjalaisseurojen piiristälöytyy esimerkkejä siitä, että jäsenkehityksen ei olepakko olla laskeva.Jäsenmaksun maksamisen onnistuu moitteetta valtaosaltajäseniä. Osa maksaa sen vasta, kun siitä muistutetaan,jotkut vain joka toinen vuosi. Valtaosa jäsenmaksustamenee Koiviston Viestin julkaisemiseen.Niinpä tätä yhteyttä tiivistetään nyt; lehdentulo lakkaa,jos jäsenmaksuja on rästissä.&&&Ensi vuoden Koivisto-juhlia on tarkoitus viettää19.7.2013 Koivistolla eli nykyisessäPrimorskissa. Suunnitelmat täsmentyvätedelleen, ja aikanaanryhdytään keräämään ilmoittautumisiamatkalle. Talven aikanakannattaa varmistaa, ettäpassi on voimassa vielä puolivuotta matkan jälkeen; niidentoimitusajat lyhenevättasatahtia päivän pituudenkanssa.Juhlista vieraalla maalla eiymmärrettävästi saada yhtälaajoja kuin on mihin kotimaassaon totuttu. Jotainsiirrämme todennäköisestiperinteisen syysseminaarinyhteyteen, joka normaalistikäsittelee järjestötoiminnankehittämistä. Esimerkiksivuoden koivistolainen valitaanmyös ensi vuonna, muttajulkistaminen sopii paremminSuomessa pidettävääntilaisuuteen.Jouni J SärkijärviSuomenKoivisto-Seura r.y.Perustettu 1948Toimii koivistolaisten yhdyssiteenä- järjestää kotiseututilaisuuksi- harjoittaa julkaisutoimintaa- suorittaa kotiseutukulttuuriin liittyvää kokoamista ja tallentamista.www.koivistolaiset.netPuheenjohtaja, Jouni J. SärkijärviKuurinniityntie 1, 02750 Espoopuh. 040-516 4951jouni.sarkijarvi@pp.inet.fiVarapuheenjohtaja, Tuula KoppinenRauhalanpuisto 10 B 36, 02230 Espoopuh. 050-516 5651Sihteeri, Virpi Huhtanen,Ahtaanmäki1A2, 02280 Espoo.puh. 0440-501 806virpi.huhtanen@kolumbus.fivaralla Risto Kaukiainen, HelsinkiTaloudenh. Karjalan Tilikeskus/PatrikainenRatakatu 47, 53100 Lappeenrantapuh. 05-5448850Perinnetoimikunta, Jorma Simola pj.Proomukatu 6 A 14, 15140 Lahtipuh. 040-564 9341Taidetoimikunta, Leena Airaksinen pj.Metsäpirtintie 10 A 1, 02130 Espoopuh. 050-548 1601Senioritoimikunta, Helge Teikari pj.07190 Halkiapuh. 019-664 8112Hallituksen muut jäsenet:Raimo Kyytsönen, Mäntsälävaralla Hannu Veijalainen, LahtiMatti Agge, Parainen. 040-536 7701varalla Airi Saarinen, TurkuTuomo Kokkala, Kotka. 050-589 4443varalla seppo Rytkölä, KotkaEsko Kaukiainen, Tuusula. 0400-800 752varalla Pertti Hämäläinen, EspooRiitta Nurmi, Porvoo. 041-455 8885varalla Marja-Leena Montonen, PorvooHannu Seppinen, Turku. 040-703 1244varalla Tuula Agge, ParainenTuula Raukola, Kotka. 044-522 8098varalla Mirja Haapanen, HaminaKoivisto-säätiö:Hallituksen pj. Sirpa Taskinenpuh. 040-5811 642Säätiön asiamies Pertti HoikkalaVanha Veckjärventie 11, 06150 Porvoopuh. 040-583 5397koivisto-saatio@kolumbus.fi

4 Nro 8 Elokuu 201365. Koivisto-juhlatKotkan Karhulassa 3.-4.8.2013Jorma KallonenMusiikkiteematoistuimyös lastentyöpajassa. Pajan järjestäjät soittivatCD-soittimesta Bachia, Mendelssohnia,Händelia ja Kirkaa.Osallistujien tehtävänä oli vangitamusiikin herättämiä mielikuviavesiväreillä. Yksikään paperi ei jäänyttyhjäksi, kun kirjavat kuviotkiemurtelivat kuvaten melodiaaja rytmiä.Piilevät kyvyt koetuksellaPerinteiseen tapaan juhlilla heitettiinmölkkyä ja piiltä. Mölkyssävoiton 80 pisteellä vei joukkue"Villanen/Patanen" eli Sari Patanen,Juhani Villanen sekä Sirkka-LiisaVillanen. Toiseksi pääsiTe luulette meidän unohtaneen, miten kaunis Karjala on."Humaljoki 2" eli Jorma Ratia,Ritva Tähkäpää ja Erkki Haarma(78 pistettä). Vielä palkittiinkolmanneksi tullut joukkue Karvoneneli sisarukset Pentti, Anuja Tapio Karvonen (65 pistettä).Kilpailuun osallistui yhteensä 10joukkuetta.Piilenheitossa kilpailtiin naistenja miesten sarjassa. Naistensarjan kärkikolmikko oli EevaKarkia, Kaisa Villa ja KaarinaVakkari. Miesten sarjassa parhaillepistelle pääsivät Jari Patanen, JussiKaruvaara ja Seppo Rytkölä.Maissa emme pidempään viihtyisikään.Iltajuhlassa Sammontalolla vauhdissa mukana puheenjohtajamme Jouni J.SärkijärviJorma KallonenKulttuurit ovat kulkeneet Karjalan läpi milloin itään, milloin länteen.

Nro 8 Elokuu 20137Juhlapuhe:Koivistolaisuus kestääSunnuntaina juhlaväki kokoontuiHelilän koulun juhlasaliin.Juhlapuheen piti kotkalainenAntero Kekkonen,kansanedustajanakin toiminutammattipuhuja. Puheen aluksiKekkonen ylisti karjalaista itsepintaisuutta,jonka voimallakoivistolainen kulttuuri onkestänyt hajaantuneena ympäriSuomea. Karjalainen kulttuurikarjalanpiirakoista kansanrunoihinon Kekkosen mukaantullut osaksi koko Suomenidentiteettiä. Elias Lönnrothankeräsi Kalevalan Karjalanalueelta, ja Kalevalasta tuli suomalaisenkansallisromantiikankulmakivi.Kekkonen kertoo tarinanevakon ompelukoneesta, jokakuvastaa karjalaista ja koivistolaistakestokykyä koettelemustenedessä. Kun ilmoituslähdöstä tuli, pakattiin mukaanvain välttämättömimmät tavarat:ompelija pakkasi ompelukoneensa.Evakkojuna joutui kuitenkinpommitukseen, ja ompelukonesinkoutui maahan, toinen rautajalkakatkesi. Ompelukone otettiinkuitenkin takaisin kyytiin jaennen kuin juna oli perillä, oltiinompelukoneelle vuolemassa puustauutta jalkaa. “Elämä jatkuu,vaikka puujalan varassa,” Kekkonensanoo. Sellaista on karjalainenkestävyys.Koivistolaisuus on alkanutelää uudenlaista elämää myös tieteellisentutkimuksen kohteena.Joistakin tämä voi tuntua vieraalta,mutta Kekkonen näkee tutkimuksenpositiivisena asiana. “Se,että tutkitaan, on elämän merkki”,Kekkonen sanoo.“Rajat ovat tulleetjäädäkseen,mutta on hyvähuomata, ettärajat madaltuvatkoko ajan”Entäs haave Karjalan palauttamisesta?Kekkonen toteaa, ettämuistojen Koivisto ei palaa, vaikkaalueet palautettaisiinkin. “Emmeolisi koivistolaisia, jos emmeikävöisi Koivistoa,” Kekkonen sanoo.“Emme kuitenkaan sitä, mitäsiellä on, vaan sitä, mitä siellä oli.”“Rajat ovat tulleet jäädäkseen,mutta on hyvä huomata, että rajatmadaltuvat koko ajan,” Kekkonensanoo. Matkustaminen Venäjälleon helpompaa kuin ennen, jakansainvälinen yhteistyökinon mahdollista. Liekö Kekkonentiennyt, että ensi vuodenKoivisto-juhlia suunnitellaanKoivistolle?Vuoden koivistolainen: Sirpa WahlqvistVuoden koivistolainen julkistettiinKoivisto-juhlien huipennukseksisunnuntain pääjuhlassa. Vuoden2013 koivistolainen on Eurankunnan kulttuuritoimenjohtaja,filosofian tohtori Sirpa Wahlqvist.Tohtorinväitös valmistui Turunyliopistosta vuonna 2012. Väitöstutkimuskäsitteli koivistolaistenosuutta sotakorvauskuunareidenrakentamisessa Raumalla."En olisi viran ohella väitellytaiheesta, joka ei olisi ollut itselletärkeä", Sirpa Wahlqvist sanoo.Väitöskirja “Sydämellä rakennetutseililaivat” paljastaa, että Raumantelakalla vuosina 1945-1952 toimijohtavissa asemissa koivistolaisialaivanrakentajia. Lähes 50-metriset,kolmimastoiset puulaivat rakennettiinperinteisin menetelmineli ilman koneita ja ilman piirrustuksia,joten taitavia työnjohtajiatarvittiin. Wahlqvistin mukaanväitöstutkimus osoittaa, että koivistolaistenpanos ja osaaminen valtavassaurakassa oli korvaamaton.Vahvat koivistolaiset juuretovat Wahlqvistille selvä asia. “Kunminulta kysytään, mistä olen kotoisin,vastaan: asun Euralla, olensyntynyt Raumalla, vanhempaniovat koivistolaisia,” Wahlqvistkertoo. Wahlqvistin vanhemmatVäinö ja Maire Wahlqvist asuvatyhä Raumalla, jonne he saapuivatevakkoina Koivistolta. Molemmatovat yli yhdeksänkymmentävuotiaita.Väinö Wahlqvist onkotoisin Eistilän kylästä, Maire(omaa sukua Mannonen) puolestaanKiiskilästä. Sirpa Wahlqviston vieraillut Primorskissa sekäisänsä että äitinsä kotipaikoilla.Koivistolaisuus kuuluu SirpaWahlqvistin arkeen. "Koivistonmurretta on ihana kuulla," Wahlqvistsanoo. Wahlqvistin vanhemmatpuhuvat tietenkin Koivistonmurretta, ja hän itse osaa sitä "paremminkuin Länsi-Suomen murretta".Wahlqvist on myös pitänyttärkeänä opetella valmistamaankoivistolaisia perinneruokia, kutenhapankaalisoppaa. Erityistä herkkuaWahlqvistille on rusupiirakka.“Koivistolaiset juuret eivätenää kasva itsestään,” Wahlqvistmuistutti juhlayleisöä nimityksensäjälkeen. Siksi Wahlqvistinmielestä on tärkeää, että koivistolaisuudestakerrotaan seuraavillesukupolville, lapsille ja nuorille."Vaikka koivistolaisuus elävänäkulttuurina voi väistyä, jotain jääelämään," Wahlqvist sanoo. "Seon meistä kiinni."Essi SalmenkiviSirpa Wahlqvistin väitöskirjaSydämellä rakennetut seililaivatSotakorvauskuunareiden rakentaminenja rakentajatF.W. Hollming Oy:n telakallaRaumalla 1945–1952Turun yliopisto 2011Karjalaisuudelle käyttöä uutta aikaa rakennettaessa.Me ikävöimme sitä, mitä siellä oli.

Nro 8 Elokuu 20139Taistelujen TuppuraTeksti ja kuvat Jorma KallonenToukokuussa lämpimän kesäisessä säässä kävimmeKoiviston Pullinniemen jatkona olevalla Tuppuranlinnakesaarella. Matkan kohde taisi olla kaikille mukanaolleille ensimmäinen laatuaan tuolle kuuluisalleja kovia kokeneelle Tuppuran linnakkeelle.tiniemen järeä patteri tuki Tuppurantaistelua ainoalla ehjällä12 tuuman tykillään ampumallakuusikymmentä laukausta. Tuppuranraskas patteri ampui kaikkijäljellä olleet laukauksensa. Puolustajatjäivät Tuppurassa saarroksiin,mutta murtautuivat ja illanpimeydessä pääsivät pakenemaanjuosten saartorenkaan läpi kohtiSäkkijärveä. Kaikki eivät kuitenkaansiinä onnistuneet. Kolmannespuolustajista jäi panssariajoneuvojentelojen alle tai tulivatammutuiksi. Teikariin aamuyölläRyhmäkuva tykkiasemallatunkeutunut vihollinen lyötiin iltaanmennessä vastahyökkäyksinpois saaresta. Ristiniemen järeätykki tuki taistelua.Laskimme tykkiaseman reunallekukat ja lauloimme Isänmaanvirrestä säkeet 3-5. Ryhmäkuvanjälkeen siirryimme takaisinlaiturille. Tutkimme matkallamuutkin tykkiasemat ja tj-tornin,Manjana (myöhemmin)Matka oli Säkkijärvi-säätiön järjestämäja ansioituneena sotahistoriallisenaasiantuntijana olimatkalla mukana kapt. TaistoPuustelli. Edellisen retken kohteenaoli Teikarsaari. Molemmatsaaret kuuluivat aikanaan Säkkijärvenkuntaan. Käytännön arkipäiväisetyhteydet Koivistoonja Johanneksen Uuraaseen olivatkuitenkin hyvin lujat.Ensimmäisenä matkapäivänävietettiin muistotilaisuudet SäkkijärvenKirkonmäellä ja toinenvanhalla hautausmaalla, jossaon Suomen valtion pystyttämävirallinen sotilasmuistomerkki.Puheenjohtaja Pekka Tommiskakertasi kirkonmäellä kirkkoalueenhistoriaa. Puheen päätteeksi pidettiinhiljainen hetki esivanhempienja sankarivainajien muistolle.Kirkonmäeltä siirryttiin vanhallehautausmaalle. Täällä Tommiskakertoi tuntemattomien sankarivainajienhautausmaa-alueesta,sekä säkkijärveläisten vainajienmuistolehdosta. Molemmilla hautausmaillalaskettiin kukkalaitteetja laulettiin virret.Viipurissa käväistiin edelleenrapistuvassa Monrepos-puistossa.Aamulla jatkoimme matkaa Johannekseenkohti Uuraan satamaa. Kylällä pienen etsimisen jälkeenlöysimme sovitun laivalaiturin, jossameitä odottivatkin jo Viipuristatilatut purjeveneet. Ilma vaikuttiaamulla sumuiselta ja sateiselta,mutta kirkastui päivän mitaan aivanliiankin aurinkoiseksi. VenematkaUuraasta Tuppuraan sujuimainiosti, vaikka purjeita ei nostettukaan,matka taittui tunnissa.Rantautuminen saareen onnistuimukavasti vanhan järeän kivilaiturinkylkeen. Ensi¬silmäyksellä saarivaikutti autiolta ja yllättävän kallioiselta.Karjalassa kun ei yleensä oletotuttu näkemään paljaita kallioita.Suuria vanhoja kivilouhoksia oliuseita. Näistä lienee kivet menneetvenäläisten saaren linnoitustöihinja loput laituriin joskus 1900 -luvunalussa. Kokoonnuimme saarenkeskiosan korkeimmalla harjanteella,vanhalla tykkiasemalla.Oppaamme Taisto Puustelli kertoiyksityiskohtia saarella käydystähenkiinjäämis¬taistelusta talvella1940.Venäläiset pääsivät yllättäenpiirittämään tankeillaan aamuyöllä2.3.1940 saarella olleet noin800 suomalaissotilasta paksunmerijään aikana. Säkkijärven Risjostaoli hulppeat näkymät kokosaarelle, Koiviston Pullinniemeensekä Uuraaseen. Laiturilla venemiehemmeolivat valmistaneetkoko porukalle maittavan piknikin.Leipää, makkaraa, munia,olutta, kahvia, yms. Jopillakinoli mukanaan ihan omat eväät,varmuuden vuoksi. Punainenluotsivene lipui myös seuraammelaiturille kahvipaussille ja siinäsamalla heitettiin vähän kansaivälisiäkuulumisiakin.Paluumatka takaisin Uuraaseensujui hymyssäsuin jaauringon paahteessa. Matkallalaskimme vielä yhden kukkalaitteenmereen jääneille suomalaissotilaille.Mukava reissu, tälläkertaakaikki onnistui suunnitellusti.Mainittakoon, että Pullinniemestäkotoisin oleva isäni Aarne olimukana tuossa Tuppuran piirityksessäja palasi sieltä vahingoittumatta.Matkan innoittamanaTuppura alkoi kiinnostaa minuaenemmän ja satuin löytämäänasiaa valaisevan kirjan "Koivistoja Viipurinlahti 1939-44" / A.E.Lyytinen & ym. Oheinen karttakuva/ "Talvisodan taisteluja"/A.Raunio, J.Kilin

10 Nro 8 Elokuu 2013Koivisto-tuotteitaLippis 10 eMuistoja Humaljoelta.Humaljoen kylätoimikunta on julkaissut kirjan, johon on koottu kylänhistoriaan liittyviä autenttisia tarinoita ja tietoa entisten asukkaidenkertomana. Toimittanut Anneli Rantanen. Julkaisija Humaljoen kylätoimikunta.ISBN 978-952-93-2425-5.Sateenvarjo Koivisto-logolla 15 eKoivisto-pinssi 2 ePronssilaatta 35 ePikee paita 15 eKassi 3 eRintamerkki 1 e. Paljon eri lauseita.Myydään min 5kpl tai muiden tuotteiden yhteydessä.Koivistonsalmen luotsituvan piirustuksistaSuomen Merimuseolla on julkaisukokoelmassaan näköispainos Koivistonsalmenluotsituvan piirustuksista. Kuvia on painettu 400 kpl janumeroituja kappaleita on myynnissä museokaupassa. Julkaisusarjaankuuluu muitakin historiallisten merirakennusten kuten majakoidenpiirustuksia.Poletti avaimenperä 2 eIsännänviiri4m - 55 e5m - 60 eMobile 26 eLisäksi: Pieni viiri 1,1m 30 eAdressi8 eKoiviston kirkko-kortti 1 eKOIVISTON AUTOwww.koivistonauto.fiKoivistotuotteiden tilauksiaottaa vastaan:Virpi HuhtanenAhtaanmäki 1 A 2, 02280 Espoop. 0440 501 806, virpi.huhtanen@kolumbus.fi

Nro 8 Elokuu 201311Koivisto-säätiö ja kunnostustyötKoivisto-säätiön hallintoneuvoston kokouksen avajaisiksiKarhulassa 3.8.13 puheenjohtaja Kalevi Luukkainen kertoiKarjala-lehden ja Karjala-talon tilanteesta.Kummassakin Koivisto-säätiölläon merkittävästi osakkeita. Karjala-lehdentilauskanta on saatunousuun tehostetun markkinoinninavulla, mutta Luukkainenkatsoo, että lehdestä tulisi tehdäKarjalan Liiton jäsenlehti. Nykyisinvain joka kymmenes Liitonjäsenistä kuuluu tilaajiin. Karjalataloon 40 vuodessa rapistunut, jaedellyttää mittavia korjaustöitä.Niiden rahoittamiseksi järjestetäänsuunnattu osakeanti. Koivisto-säätiöon jo tarttunut haasteeseen,mutta osakkeita voivatlunastaa myös yksityiset.Huomattavia kunnostustöitäon meneillään myös siinäPorvoon Aleksanterinkadun jaRauhankadun kulmassa olevassatalossa, jonka asunto-osakkeistaKoivisto-säätiö saa valtaosantuloistaan. Talo on alun perinrakennettu 1902, ja viimeinensuuri remontti on tehty 1950-luvulla,joten on korkea aika uusiamm. putkisto. Korjauksia vartenasunto-osakeyhtiö on ottanutlainaa 1.800.000 euroa; säätiönosuus siitä on noin kolmannes.Niinpä tilikauden ylijäämä23.399 euroa päätettiin sijoittaakorjausten rahoitusrahastoon.Toimintavuonna 1.4.2012-31.3.2013 Koivisto-säätiö myönsierilaisia avustuksia 19.615 eurolla.Taseen loppusumma oli 266.435 € .Opintoavustuksia (á 400 €)myönnettiin 24 opiskelijalle.Nykyisin vainjoka kymmenesLiiton jäsenistäkuuluu Karjalalehdentilaajiin.Opintoavustusta haetaan syksyisinKoivisto-säätiön kotisivuillaolevan ohjeen mukaisesti, ja sitäon mahdollisuus saada vain yhdenkerran. Hallintoneuvostossaesitettiin, että avustussummaakorotettaisiin, ja avustusten hakijamäärästäriippuen se voitaneentehdä, jos budjetti sallii. Muihinkarjalaissäätiöihin verrattuna jonykyinen määrä on parhaastapäästä; useilla muilla säätiöilläopintoavustus (jos sellaisia lainkaanmyönnetään) on luokkaa180 – 200 €.Koivistolaisia ylioppilaita,joita oli 20, muistettiin KoivistonViestin vuosikerralla ja kirjallaKoiviston arkielämää. (Ylioppilaidenosoitteet voi ilmoittaa jokosähköpostilla koivisto-saatio@kolumbus.fi tai kortilla asiamiesPertti Hoikkalalle, Vanha Veckjärventie11, 06150 Porvoo).Muita avustuksia myönnettiinPertti Hänniselle (dokumenttielokuvantekemiseen PekkaMikkosesta ja Kiiskilän kylänhistoriasta), Seppo Mäkiselle(yhdyshenkilö Koiviston kirkonentisöintityössä), Karjalan tietokantasäätiölle(1800-luvun rippikirjojentallentamiseen), Saarenpään,Hyttölän ja Harilaistenkylien kotisivuihin, WiipurilaisenOsakunnan Laulajille (konserttikiertueIslantiin), Kiiskilän kylätoimikunnalle(kyläkirjan painamiseen)ja Mervi Myllyojalle(musiikkivideon tekemiseen).Säätiö on myös perinteisesti an-tanut Koivisto-juhlien taidenäyttelyyntöitään toimittaneille tunnustuspalkkion,jonka jakamisestapäättää Suomen Koivisto-Seurantaidetoimikunta. Sen saivat AilaSalo, Ulla Stenback, Kirsi Backmanja Eevi Mäkeläinen.Hallintoneuvoston kokoonpanosäilyi ennallaan. Puheenjohtajanajatkaa talousneuvos KaleviLuukkainen ja varapuheenjohtajanaekonomi Risto Mäkeläinen.Koivisto-säätiön hallituksenpitkäaikainen, arvostettu varapuheenjohtajaAarre Tölkkö luopuipaikastaan, ja hänen tilalleen valittiinVeli Sainio. Tuula Koppinennostettiin hallituksen varsinaiseksijäseneksi ja hänen tilalleen varajäseneksinimettiin Kata Aaltonen.Edesmenneen Aune Kirman tilallevarajäseneksi nimettiin TapaniHovi. Hallituksen puheenjohtajanajatkaa Sirpa Taskinen.Säätiön kotisivuilta (hakusanaKoivisto-säätiö) voi tilata kirjoja,tehdä avustushakemuksia sekäkatsella säätiön tuella tehdyn videon”Tyttö ja päkä”, jossa kiiskiläläinenLeena Hänninen muisteleelapsuusaikojaan.Sirpa TaskinenKirjotuksii` ja kuulumissii`Saappaat ja savukekoteloLeho Perttiihä Valkealas kotonnaatäm miul kerto sota-aikoi muistellessaa:Tahto kerra yks sotajermu lomallaaelävii kuvvii viijjä kultaan katsomaa.Mut saappaat hänel vanhat ol ja kuluneet,paremmat päivään jo kaua sit ne lie nähneet.Hää kaveriltaa alko appuu kintraamma:"Voisitsie saappaitas miul täks illaks lainata?"Ei tahtont toine, vaik kavereita hyö olliitki,uusist saappahistaa luopuu, siks vastaskii:"Tiijjä hänt, vällee sil tielleis vaik jäisitkii!""Saat pantiks täm miu tupakkikoteloi hoppeise;yhe tupaki vaa sytytän täst ensiks itsellei."Nii pääs tyttöää sotapoika illal tappaamma.Hoppeekotelo taskuhee työns toine oottamaa,et saappahaan takasii taas sais aikannaa.Ei tietäneet noist sotapojist kumpikaa:Syväri rintamal ol tult tilanne tos vaikia -kaikkii lomiltaa pit viipymättä palata.Ei saant toine jäähä tytö kans kuhertelemmaa,eikä kaverikkaa saappahiiaan oottelemmaa.Toiselt kaverilt jäi lainasaappaat palauttamatta,toine vuorostaa sai asetaki rintataskuu kaivaa,ko hoppeekotelost tahto Lupi 77 panna palamaa.Syväril kaatu ne lainasaappaat jalassaaurohist toine. - Haavottu höist siel toinekii;osu luoti rintaa taistelus kyl hänneeki -just siihe, mis se hopehine kotelo ol,minkä kaveriltaa pantiks kerra sotur saant ol.Läpäs luoti vaik hopehiset kannet kummatkii,ni sev verra suuntaa muutti kuiteskii, et seei syvämmee käynt, män vähä ohitse!Sai sotapoika olla kaverillee kiitolline,ja itsiään onnitella, et ol olt auttavaineja saappahii lainant, kaveriiaan auttaa tahto.Elloo jäi, ko taskus ol pantiks saatu hoppeekotelo.Martti PielaTervehdysMartti Piela esitti etusivun jutussaan kysymyksenketkä kaksi kovaa kaveria pitivät Koivistolla huippukokouksenja pyysi siihen vastausta.Vastaus: Kyseessä ovat Saksan keisari Wilhelm II jaVenäjän keisari Nikolai II. He tulivat paikalle huvipursillaan- Wilhelm Hohenzollernilla ja NikolaiStandartilla. Keisarit solmivat ns Koiviston sopimuksen25 - 26.7.1905. Kyseessä oli ystävyyssopimus, jokaoli tähdätty lähinnä Englantia vastaan. Sopimustaei koskaan ratifioitu. Sen teksti julkaistiin vasta 1917.Lähde: Wikipedia.Lähettäjä: Martti Asikainen, KotkaMie tiijjänKui lysti ol saaha huomata, et viel niitä löytyy täs maassellasii koivistolaisii, kutka o peril entise kotiseuvu asjoisttaik ainaskii tietäät, mist tietoo saattaa löytää. Myöhä ollaakaima kans täyvellisest sammaa mieltä siint, kutka keisarit,millo ja mis tarkotukses kohtasiit Koivistol ensmäse maailmasovaeel. Usiastha myö koivistolaisetkii, nii karjalaisiivaik ollaaki ja valmihii haastamaa melkee mist aiheest vaa,ko niiksee tulloo, mut sitko pitäis omal nimel jossai lehesjottai riivustaa, ni sit kainostellaa nii et. Sen näkköö paikallislehtiiTekstarit-palsoil selväst; harvaha siel uskaltaaomal nimellää mittää kirjottaa. Mie oon sitä mielt, et josjoku sattuu pahastummaa nii kovast toise kirjotuksest, ethaluvaa haastaa tekstari kirjottaja käräjiil, ni ei käräjätuppaavoi kettää nimimerkki "Syvänjuurii ast suuttunutta" haastaa,kyl sillo pittää esittää vastaaja nimikii.Nikolaist viel sev verra, et hää jo enne hallitsijaks tuloaaseilail issään Aleksanter III:e kymmänäl lomareissul huvipurs"Tsarevnal" Suomelahe saaristos ja käi nii olle Koivistolkii.Sitko hänest tul Suome suurruhtinas (1894), nihää vierail vuosiinn 1901 - 1914, usjast perreinee, Koivistolyheksä kertaa, useimmite issään rakennuttamal 120 metriipitkäl "Shtandart" -huvijahil, ko esmerkiks Langikoskel hääpistäyty vaa kerra.Martti Piela

12 Nro 8 Elokuu 2013Onnitteluit` jamuistamissii`Ylioppilaaksi Arkadianyhteislyseosta Klaukkalastakirjoitti MARJAANAVUORMA Vihdistä.Hänen vanhempansaMinna os. Keränen jaTarmo Vuorma Vihdistä.Isovanhemmat: Leenaos. Hämäläinen ja KaukoKeränen Kiukaisista.Isoisovanhemmat: Kainoos. Eskola ja Nestor MattiHämäläinen KoivistonKiiskilästäSastamalan kaupunginVammalan lukiosta kirjoittikeväällä 2013 ylioppilaaksiJOONAS HILSKAJoonaksen isän äijä oliJulius Hilska KoivistonHärkälän kylästä (AlaMikko).ONNI LAPPALAINENkirjoitti ylioppilaaksiMikkelin Lyseosta 1.6.2013.Onnin äidinäiti on RaijaLehviö, o.s. Pukki KoivistonVatnuorista. Juhlissaoli kolme sukupolveaylioppilaita. Vasemmallavanhin tyttärenpojista,Riiko Lappalainen, RaijaLehviö, Onni Lappalainen,Raija Lehviön tytär Ritva-Liisa Lehviö- Lappalainenja keskimmäinentyttärenpojista, AnttonLappalainen.Tääl` tapahtuuTurun ja ympäristön Koivistolaiset jaKoiviston senjoritTeemme taas yhteisen risteilyn Turusta Tukholmaan uuden ajanViking Gracella.Lähtö: Ma. 7.10.2013 klo 2055 Turun Viking TerminaalistaPaluu: Ti. 8.10.2013 klo 19.50 TurkuunHinta 44 €/henk. sisältää risteilyn- A-luokan seaside-hytissä (jos 2 samassa hytissä)Lounaan Buffet Aurorassa, kahvin, ruokajuomat (viini,olut, siideri, virvoitusjuomat, maito ja vesi)- Oman ohjelmallisen tilaisuuden koulutustiloissa arpajaisineen- arpavoittoja toivotaan(Lisämaksusta meriaamiainen Buffet Aurorassa 10 €/henk.)Laivan tähtiesiintyjänä Finlanders, muina Elixir Show Band,Jari Puhakka ja Naasma.Tule nauttimaan merimatkasta kanssamme ja hyväksi todetustaasiakaspalvelusta. Katsomista ja meininkiä riittää joka lähtöön.Ilmoita tulostasi syyskuun aikana jokoAirille puh.0400-538 443, airi.a.saarinen@gmail.com taiHelgelle puh. 019-664 8112Tervetuloa!Koivistolaisten kirkkopyhäKoivistolaisten kirkkopyhää vietetään Särkisalon kirkossa29.9.2013 klo 10.00.Messun jälkeen kukkien lasku Karjalaan jääneiden vainajienmuistomerkillä.Kirkkokahvit seurakuntatalossa.Tervetuloa!Salon SeurakuntaAamuhartaus jatkuu sivulta 3Perniön ja ympäristön KoivistokerhoJeesuksen mielentilaa kuvaamyös päivän evankeliumin kohta,jossa hän alkaa ajaa temppelistäpois kauppiaita. Jeesus toteaa harmistuneena,että temppeli on tarkoitetturukoushuoneeksi, muttasiitä on hänen mielestään tullutrosvojen luola.Jeesuksen kiihtymykselle voidaannähdä kaksi syytä. EnsinnäkinJeesus odotti pian toteutuvaaJumalan valtakuntaa. Sen merkiksihän oli parantanut sairaita ja auttanutkärsiviä, saarnannut lohdutustapuutteessa eläville ja halveksituille.Sen merkkinä hän oli juuri ratsastanutJerusalemiin, Vanhan testamentinennustuksen mukaisesti,aasinvarsalla. Oli luonnollista, ettäJumalan valtakunnan lopullinen toteutuminenalkaisi temppelistä. Sitävarten Jeesus suoritti siellä suursiivouksenja ajoi roskaväen sivummalle.Jumalan valtakunnan tulo ohittikaiken muun, jopa luonnonlait.Viikunapuunkin olisi pitänyt ollakoristettu hedelmin, vaikka ei ollutniiden aikakaan.Toiseksi Jeesuksen kiihtymyksensyynä oli se, että hän aavistiyhden rastinvälin olevan vielä jäljellähänen matkastaan. Siihen sisältyisijotakin pelottavaa ja kauheaa.”Kun Jeesus tuli lähemmäksija näki kaupungin, hän puhkesiitkuun sen tähden.” Ihmiset eivätolleetkaan vielä valmiita Jumalanvaltakunnan lopulliselle ilmestymiselle.Itkiessään kaupunkia Jeesusitki samalla omaa kohtaloaan.Edellä mainitut kaksi Jeesuksenkiihtymyksen aihetta liittyivätyhteen. Jumalan valtakuntatodella tuli, ei kuitenkaan temppelialueelle.Siellä ei tapahtunutmitään. Kauppiaat saattoivatpystyttää pöytänsä uudelleen jajatkaa myyntiään. Jumalan valtakuntatuli temppelin ja kaupunginulkopuolelle, pääkallonpaikalle,jossa Jumalan Poika kidutettiinkuoliaaksi, kristillisen opin mukaanmeidän syntiemme tähden.Samantapainen jännitys kuinpäivän evankeliumissa vallitseetänäänkin. Maailmassa vaikuttaamonenlaisia, pelottavia pahuudenvoimia, joille me yksittäiset ihmisetemme voi mitään. Mutta tämänkeskellä elää myös Jumalan valtakunta,seurakunnassa ja meissäitsessämme. Erityisesti se ilmeneeTurun ja ympäristön KoivistolaisetSyksyn toiminta alkaa taas.Kaikki toiminta omassa Kajuutassamme Itäpellontie 2 Turku 30.Naisten kerho kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä maanantainaklo 13 alkaen 2.9.Jaalamiehet kokoontuvat joka torstai klo 14, paitsi viikolla jolloinkajuutta ilta tai yhdistyksen muuta toimintaa. Syksyn ensimmäinentapaaminen 5.9.Syksyn ensimmäinen Kajuuttailta tiistaina 17.9. klo 17 ja siitäeteenpäin kokoonnumme joka kuukauden kolmas tiistai klo 17.Käsityökerho aloittaa tiistaina 3.9. klo 10.Tule opettelemaan Hapankaalin valmistusta. Kajuutassa maanantaina23.9.2013 klo 12. Hinta määräytyy kustannusten ja tarvikkeidenmukaan sisältäen säilöntäastian, kaalit, mausteet, työvälineidenkäytön. Oma juustohöylä mukaan.Ilmoittautumiset 17.9., syksyn ensimmäiseen kajuuttailtaan mennessäKirsti Laaksonen 0400-442 388tai Hanna Silfver 040-7711 425Syksyn muuta toimintaa:Tulossa ainakin Iltamat lauantaina 26.10. jaKäsityökerhon myyjäiset la-su 16-17.11.2013Mei yhistykses kiel käyp ja sie sovit just sopivast mei joukkoo.Tervetuloa !Aila Muuriselle kannustusstipendiAila Muuriselle myönnettiin Koivisto-juhlien yhteydessä kannustusstipendija kunniakirja. Jotta ne voitaisiin myös luovuttaa, pyydetäänAilaa ottamaan yhteyttä Tuula Raukolaan p. 044-5228 098.Koivisto-Seuran syysseminaari koivistolaisilleyhdistyksillePorvoon Vanhamoision seuratalolla su 6.10.2013 klo 12.00Lounas klo 11.00 alkaenAiheina:• Koivisto-juhlat Koivistolla 19.-20.7.2014• Koivisto-Seuran strategia tuleville vuosille• Missä sukututkimuksessa mennään? / Hannu SeppinenIlmoittautuminen sihteerille 1.10.2013 mennessävirpi.huhtanen@kolumbus.fi / p. 0440 - 501 806.Tervetulloo!äsken puheena olleessa anteeksiantamisessa.Kun annamme ja saammeanteeksi, Jumalan valtakunnankirkkaus leimahtaa maailman pimeydenkeskellä.Jeesuksen opetuksessa ihmistenkeskeinen sovinnon teko jaJumalan anteeksianto liitetään yhteen.Kun me annamme anteeksi,Jumalakin antaa. Sinäkin, väsynytja hermostunut elämän tien kulkijasaat syntisi anteeksi Jeesuksenristinkuoleman tähden!JohtokuntaLeo Karkia