JOENSUUN YLIOPISTO - Itä-Suomen yliopisto

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOOikeustieteiden laitosYLEISHALLINTO-OIKEUS (5311304 J)Kuulustelu 24.5.2013Jäsentele vastauksesi ja perustele kannanottosi. Vältä asioiden laveaa kuvailua, keskity olennaiseen.Täysin virheelliset väittämät otetaan huomioon vastauksen kokonaisarvostelussa. Kuulustelunhyväksyminen edellyttää, että saat vähintään 15/30 pistettä. Jätä tilaa oikeaan marginaaliinvastauksen arvostelua varten. Tiivistä vastauksesi annetun vastaustilan mukaisesti.Tehtävät ja arvosteluperusteet1. A:n kaupungin ja ulkomaisen säätiön välillä käytiin neuvotteluja säätiöön kuuluvan taidelaitoksenperustamisesta A:n kaupunkiin. Taidelaitoksen perustaminen olisi ollut kaupungin kannaltataloudellisesti mittava investointi. A:n kaupunki nimesi hankkeen vastuuhenkilökseen kaupungintaidejohtaja B:n. Neuvotteluvaiheen aikana taidejohtaja B kutsuttiin yhtiö C:n hallituksen jäseneksi.Yhtiön toimiala ei liittynyt taidealaan. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja – ja samalla yhtiön osakas –toimi sen sijaan mainitun ulkomaisen säätiön hallituksen jäsenenä.Oikeustapaus liittyy kysymykseen taidejohtaja B:n esteellisyydestä. Mitkä esteellisyysperusteet ontapauksen arvioinnissa otettava huomioon? Tee ensin selkoa tapaukseen soveltuvista esteellisyysperusteista.Älä käy luettelemaan niitä esteellisyysperusteita, joilla ei ole tapauksen arvioinnissamerkitystä. Ota lopuksi perusteltu kanta siihen, oliko B esteellinen toimimaan kaupungin vastuuhenkilönä.Tiivistä vastauksesi yhteen sivuun (arvostelu 0-10 pistettä).Vastausten arvostelussa on otettu huomioon lähinnä seuraavaa:*Esteellisyyssäännökset tulevat sovellettaviksi, koska kyse on kaupungin päätöksenteon valmistelustataloudellisesti merkittävässä asiassa ja koska kaupungin viranhaltija, taidejohtaja B toimi kaupunginpuolesta vastuuhenkilönä kyseisessä hankkeessa. (2 p)Esteellisyys voi tällaisessa tapauksessa perustua intressijääviyteen, yhteisöjääviyteen tai yleislausekejääviyteen.Intressijääviyden syntyminen edellyttäisi, että taidelaitoksen perustamisesta kaupunkiinolisi odotettavissa tuntuvaa taloudellista hyötyä tai haittaa taidejohtaja B:lle tai jollekin hänenperhepiiriinsä kuuluvalle. Tällaisesta ei ole mitään tietoa. Yhteisöjääviys ei voi tulla kyseeseen, koskayhtiö C ei ollut asiassa asianosainen eikä intresentti. (2+2 p)Virkamies voi kuitenkin olla yleislausekejäävi, jos luottamus virkamiehen puolueettomuuteen muustaerityisestä syystä kuin hallintolaissa yksilöidystä jääviysperusteesta (intressijääviydestä tms.) johtuenvaarantuu. Yleislausekejääviys voi syntyä moninaisissa tilanteissa, joissa kokonaisarvostelu antaaperustellun syyn epäillä virkamiehen puolueettomuuden vaarantumista. (2 p)Tässä tapauksessa on merkityksellistä se, että taidejohtaja B toimi hankkeen valmistelun aikaansellaisen yhtiön hallituksen jäsenenä, jonka puheenjohtaja oli asianosaisena olevan ulkomaisen säätiönhallituksen jäsen. Taidejohtaja B:lle on voinut syntyä yhtiö C:n hallituksen jäsenyyden myötäerityinen sidonnaisuus ulkomaiseen säätiöön ja sen myötä itse hankkeeseen, joten B:tä voi pitääesteellisenä osallistumaan taidelaitoksen perustamista koskevan asian valmisteluun kaupunginvastuuhenkilönä. (2 p)

22. Tee selkoa (puoli sivua/kohta) seuraavista hallintolain käsitteistä:a) hallintoasia?Hallintoasian käsitettä ei ole hallintolaissa määritelty, mutta siihen viitataan lain soveltamisalaakoskevassa säännöksessä: laissa säädetään hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä. Hallintoasiankäsite liittyy siis hallintolain asialliseen soveltamisalaan. Hallintoasioita ovat kirjallisenmuodon saavat, hallinnollisen ratkaisun tekemiseen liittyvät asiat, mm. hallintopäätös, esitys,lausunto, suunnitelma, ohjesääntö, viranomaisen sisäinen päätös oikeustoimen tekemisestä. (5 p)b) asiamies?Hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Asiamies on henkilö, joka käyttää asianosaisen,päämiehen, puolesta puhevaltaa päämiehen osoittamassa laajuudessa. Asiamiehen on esitettävävaltakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä.Valtakirja on viranomaisen määräyksestä yksilöitävä, jos toimivallasta tai toimivallanlaajuudesta on epäselvyyttä. Asianajajan ja julkisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan,jos viranomainen niin määrää. (5 p)Lisäksi kumpaakin vastausta pyydettiin konkretisoimaan yhdellä esimerkillä tilanteesta, jossa käsitettätarvitaan. Arvostelu yhteensä 0-10 pistettä.3. Hallintovalituksen pääpiirteet hallintolainkäyttölain mukaan: kuka voi valittaa, millaisessa asiassa,millä perusteella, miten menetellen ja mille viranomaiselle? Selvennä vastaustasi kuhunkin kysymykseenesimerkillä. Tiivistä vastauksesi yhteen sivuun (arvostelu 0-10 pistettä).* kuka voi valittaa (valitusoikeus) (2 p)- asianosainen (se kenen etua, oikeutta, velvollisuutta asia koskee)- päätöksen tehneellä viranomaisella on valitusoikeus, jos niin lailla säädetty tai jos se tarpeenviranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi* millaisessa asiassa voi valittaa (valituskelpoisuus) (2 p)- lopullinen asiaratkaisu- ei esim. valmistelutoimi, ei normipäätös eivätkä virkakäskyt* millä perusteella (valitusperuste) (2 p)- laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteella- valtioneuvoston ja ministeriön päätöksestä voi kuitenkin valittaa vain laillisuusperusteella;KHO:n siirrettävä puhtaat tarkoituksenmukaisuuskysymykset valtioneuvoston ratkaistavaksi* miten menetellen (valitusmenettely) (2 p)- valitusaika on 30 pv päätöksen tiedoksisaannista- valittajan on laadittava valituskirjelmä, jossa on ilmoitettava valituksen kohteena oleva päätös,vaadittavat muutokset ja niiden perusteet sekä valittajan henkilö- ja osoitetiedot* mille viranomaiselle (valitusviranomainen) (2 p)- toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle; hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimmallehallinto-oikeudelle- valtioneuvoston ja ministeriön päätöksestä valitetaan kuitenkin suoraan korkeimmalle hallintooikeudelleLisätietoja:- avoimen yliopiston opiskelijat: Anne.M.Korhonen@uef.fi- tutkinto-opiskelijat: Tarmo.Miettinen@uef.fi