Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...

VUOSIKERTOMUS 2009

SISÄLTÖGASUM LYHYESTI 4GASUMIN VUOSI 2009 5TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6LIIKETOIMINTA 9Energiakauppa 9Energiakaasut 10Siirtopalvelut 10Energiapalvelut 13Liikennekäyttö 13ASIAKKUUDET 15MAAKAASUYHTEISÖ 21VASTUULLISUUS 27TILINPÄÄTÖS 31YHTEYSTIEDOT 55VUOSIKERTOMUS 2009Toimitus: Minna Ojala ja Viestintätoimisto Povitasku OyGraai nen suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Tasku OyKuvat: Tuomas Pietinen, Ari Karttunen/EMMA, Gasum arkisto,Jukka Isokoski, Petteri Kitti, Lacell Oy, Pekka Vainio, Museokeskus VapriikkiPiirroskuvat: Juha IlkkaPaino: EuraprintPainosmäärä: 1500 kpl3

GASUM LYHYESTIGASUMIN PERUSTEHTÄVÄHallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimmealan edelläkävijänä. Turvaamme maakaasun ja biokaasun saatavuudensekä kehitämme markkinaa Suomessa.LIIKEVAIHTO (MEUR)Meur120010001064,7GASUMIN PÄÄMÄÄRÄLuomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia.TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 2009• Maakaasun myynti 40,6 TWh (vähennystä edelliseen vuoteen 10 %)• Henkilöstö (keskimäärin) 222• Liikevaihto 1064,7 milj. euroa• Liikevoitto 102,5 milj. euroa• Investoinnit 68,6 milj. euroa• Taseen loppusumma 767,8 milj. euroaMaakaasu on puhdas luonnontuote, joka on syntynyt miljoonienvuosien aikana orgaanisista aineista maakerrosten puristuksessa.Maakaasu on pääosin metaania. Se ei sisällä rikkiä, orgaanista typpeä,raskasmetalleja tai muita kiinteitä epäpuhtauksia.Orgaanisen aineen hajotessa hapettomissa olosuhteissa syntyy biokaasua,joka on myös pääosin metaania. Biokaasu on uusiutuvaapolttoainetta, jota voidaan käyttää kuten maakaasua.800600400200%02004 2005 2006 2007 2008 2009SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (%)VEROJEN JÄLKEEN (RONA)1816 15,4141210864202004 2005 2006 2007 2008 2009LIIKEVOITTO (%)Maakaasulla ja muilla energiakaasuilla voidaan korvata kiinteitä janestemäisiä fossiilisia polttoaineita ja siten vähentää päästöjä.Gasum palvelee monipuolisesti energiantuotantoa, asumista ja teollisuuttasekä erityisesti suurten taajamien joukko- ja jakeluliikennettä.Gasum soveltaa ja kehittää aktiivisesti teknologioita, jotka vähentäväthiilidioksidipäästöjä ja tarjoavat kestävää kehitystä edistäviä ratkaisuja.Gasum-konserni toimii vastuullisesti suhteessa asiakkaisiin, henkilöstöönja ympäröivään yhteiskuntaan.LUPAUKSEMMETuomme maakaasun ylivoimaisetominaisuudet asiakkaidemme hyväksi.%121086420%7060504030201009,62004 2005 2006 2007 2008 2009OMAVARAISUUSASTE (%)52,22004 2005 2006 2007 2008 20094

GASUMIN VUOSI 2009TALVI• Tammi-maaliskuussa maakaasun myynti oli 12,6 TWh. Se oli 7,1 % vähemmänkuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Talouden taantuma vähensimaakaasun käyttöä teollisuudessa.• Gasumista tuli Biovakka Suomi Oy:n osakas. Gasumin ja Biovakan yhteistyöntavoitteena on tuottaa biokaasua liikenteen polttoaineeksi.• Tammi-maaliskuun välisenä aikana maakaasun hinta laski noin 12 %, myöstankkausasemilla autoille myytävän kaasun hintaa laskettiin.• Jakeluverkkoa laajennettiin Kouvolan seudulla, kun Iitin Kausalaan ulottuvanputken rakennustyöt aloitettiin.KEVÄT• Huhti-kesäkuussa maakaasun myynti oli 7,9 TWh, mikä oli 18 % vähemmänedellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.• Porvoossa otettiin käyttöön Suomen yhdestoista maakaasuautojentankkausasema.• Gasum ilmoitti tyytymättömyytensä markkinaoikeuden päätökseenkoskien tulkintaa maakaasun hinnoittelun kohtuullisuudesta.• Gasumin maakaasurahastosta myönnettiin yli 70 000 euroa apurahoja.KESÄ• Heinä-syyskuussa maakaasun myynti oli 7,6 TWh. Maakaasun myynti pysyiedellistä vuotta alhaisemmalla tasolla johtuen teollisuuden käytönvähenemisestä ja sähkön alhaisesta markkinahinnasta.• Hämeenlinnan ja Lempäälän välille rakennettu maakaasuputki otettiin käyttöön.• Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella aloitettiin nesteytetyn maakaasun (LNG)tuotantolaitoksen rakentaminen.• Maakaasuputken perusparannus Pajarin ja Kiehuvan välillä valmistui,projekti oli merkittävä työllistäjä Kouvolan alueella.• Uusi maakaasuautojen tankkausasema avattiin Helsingissä. Suomessa olinoin 500 maakaasuautoa, joista 100 pääkaupunkiseudulla liikennöiviä busseja.SYKSY• Loka-joulukuussa maakaasun myynti oli 12,5 TWh.• Espoon Suomenojalla otettiin käyttöön Fortumin uusimaakaasukäyttöinen voimalaitosyksikkö.• Yhteysviranomaisilta hyväksyvä lausunto Mäntsälä–Siuntio-hankkeenYVA-selostuksesta.• Kaksi uutta tankkausasemaa avattiin, kahden seuraavan rakentaminenaloitettiin – maakaasua käyttävien autojen määrä oli hyvässä kasvussa.• Joulukuussa kovat pakkaset ja korkea sähkön hinta nostivat kaasunkysyntää hetkellisesti hyvinkin reilusti, mutta Gasum pystyi toimittamaankaikki tilatut kaasumäärät.5

TEEMA:HÄMEENLINNA–LEMPÄÄLÄRINNAKKAISPUTKIVIITASAMMAKKO(Rana arvalis)Viitasammakko on EY:n luontodirektiivinmukaan tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis-ja levähdyspaikkojen hävittäminenon kielletty. Viitasammakko elää kosteissaelinympäristöissä, etenkin rehevillä rannoillaja soilla. Se saattaa pysytellä muutamienneliömetrien laajuisella alueella koko kesän.Laji talvehtii vesien pohjissa.Hämeenlinna–Lempäälä-putken alkuperäisenlinjauksen mukaisesta toteutuksestaVanajaveden Makkaranselän pohjoispuolellaolisi voinut koitua haittaa lajille, jotenGasum päätyi vaihtoehtoiseen putkilinjaukseen,joka ohitti viitasammakon esiintymisalueetturvalliselta etäisyydeltä.PUTKILINJAN LUONTOINVENTOINTIHämeenlinna–Lempäälä-rinnakkaisputkihankkeen esiselvityksiäoli tehty jo 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Ennen lopullistalinjausvaihtoehtojen määrittelyä ja rakentamispäätöstä Gasumteetti alueella luontoinventoinnin, jossa putkilinjalla tai sen läheisyydessähavaittiin sekä uhanalaisia eläinlajeja että luontoarvoltaansuojeltavia kohteita.LINJAUKSEN TARKISTAMINENLinjaussuunnittelun tavoitteena oli seurata aiemmin rakennettuaputkilinjaa mahdollisimman pitkään, jotta rinnakkaisputkenympäristövaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Paikoinmaastokäytävä oli liian ahdas ja lisäksi luontoinventoinnissa todetuthavainnot edellyttivät vaihtoehtoisten linjausten etsintääja uusia selvityksiä. Myös arkeologiset muinaisjäännöslöydöt vaikuttivatlinjausratkaisuihin.05/200606/200607/200608/200609/20068

Gasum hankki vähemmistöosuudenBiovakka Oy:stä. Sopimuksen allekirjoittivatBiovakan Janne Lehtonen ja Jyrki Heilä jaGasumin Antero Jännes ja Björn Ahlnäs.Tampereella tehtiin yhteensä kymmenenerilaista liitostyötä, mm. uuden Hämeenrinnakkaisputken sekä Lakalaivanja Lahdesjärven tiemuutoksien vaatimatliitostyöt.Merkittävät verkoston laajennushankkeetTurun talousalueelle ja MäntsälästäSipooseen ovat Gasumin investointiohjelmassa.Lisäksi alkuperäisen,70-luvulla rakennetun runkoputken peruskorjaustaImatran ja Kouvolan välilläjatketaan.Muutoksia siirtoliiketoiminnanvalvontamalliinMaakaasun siirtopalveluliiketoimintaa valvooEnergiamarkkinavirasto (EMV). Vuoden2009 lopussa päättyi ensimmäinenneljän vuoden valvontajakso, jonka aikanaEMV seurasi siirtopalveluliiketoiminnantuoton kohtuullisuutta. Ensimmäisellä valvontajaksollaGasumin verkkoliiketoiminnantuotto jäi alle viranomaisen määrittelemänsallitun kohtuullisen tuottotason.Uusi, neljän vuoden valvontajakso alkoivuoden 2010 alusta. Uuden jaksonmyötä valvontamalliin lisättiin maakaasunsiirtoliiketoiminnan toimitusvarmuusja kustannustehokkuus. Molemmissa valvontaelementeissäEnergiamarkkinavirastoasettaa tavoitetason.Kustannustehokkuuskannustimentavoitetaso asetetaan neuvottelumenettelylläkevään 2010 aikana. Toimitusvarmuuskannustimentavoitetaso onkiinteä. Kustannustavoitteen alittuessaGasumilla on mahdollisuus bonukseen,ylittyminen puolestaan johtaa sakkoon.Toimitusvarmuuskannustin sisältää tavoitetasontoimittamatta jääneelle kaasumäärälle,jonka syynä ovat joko suunnitelluttai suunnittelemattomat katkokset.Tavoitetason ylittyminen johtaa sakkoon.Toimitusvarmuuskannustimessa ei olebonusmahdollisuutta.Gasumin verkko sopiimyös biopohjaisille kaasuilleSiirtopalvelujen kehittämistyössä on huomioitavamyös verkossa siirrettävät uudetenergiakaasut, kuten biokaasu. Selvitystenmukaan erityyppisestä biomassastatuotettu biokaasu voidaan jalostusprosessinjälkeen syöttää Gasumin siirtoverkkoon.Gasum käynnisti vuonna 2009 selvityksetliittyen suurimittakaavaiseen kaasuntuotantoon biomassaa kaasuttamalla.Gasumin siirtoverkon avulla tämä biopohjainensynteettinen maakaasu, SNG(synthetic natural gas), voidaan siirtäätehokkaasti myös Etelä-Suomen tiheästiasutuille alueille. Gasum osallistuu muunmuassa VTT:n koordinoimaan UCGFunda-projektiin,jossa tutkitaan erilaisten biomassapohjaistenpolttoaineiden kaasutusta,kaasun puhdistusta sekä arvioidaan erilopputuotteisiin tähtääviä prosesseja.Nämä uudet kaasut edellyttävätmuutoksia sekä Gasumin siirtoverkostonettä koko Suomen kattavan maakaasunsiirtojärjestelmän taseselvitykseen. Gasumon käynnistänyt taseselvitysmallinkehittämistyön. Tavoitteena on, että Gasumillaon valmius puhdistetun biokaasunvastaanottamiseen verkkoonsa vuoden2011 aikana. Biokaasun vastaanottoverkkoon edellyttää huolellista biokaasunkoostumuksen ja laadun seurantaa. Biokaasuntuotteistukseen ja hinnoitteluunvaikuttavat oleellisesti viranomaisten päätöksetbiopolttoaineiden syöttötarifi staja verokohtelusta.Gasum jatkaa selvityksiä mahdollisuuksistamaakaasun hankinnan hajauttamiseennesteytetyn maakaasun (LNG)tuonnin aloittamisella. Uudet, kevyemmätja edullisemmat LNG:n purkutekniikatvoivat nopeuttaa tämän vaihtoehdontoteutumista.GAASIENERGIAGasumin Virossa toimivan tytäryhtiöGaasienergian liiketoiminta kehittyi hyvinvuonna 2009. Yhtiön operatiivinentulos oli sen historian parhaita. Gaasienergiankaasun myynti oli hieman ennakoituakorkeampi. Ennakkoon arvioitiin,että Gaasienergian asiakkaista siirtyisihuomattava osa Eesti Gaasin asiakkaaksi.Kaasun siirtovolyymi oli ennakkoarvioidenmukainen. Taloudellinen lama hidastiinvestointeja, vuonna 2009 toteutettiinvain viidennes suunnitteilla olleista investoinneista.Gaasienergia otti vuonna2009 käyttöön uudet kaasuntoimituksentyyppisopimusehdot.11

LIIKETOIMINTAMaakaasun nesteytyslaitoksen rakennustyötovat käynnissä Porvoon Kilpilahdessa. 36 metriäpitkät säiliöt kuljetettiin Kilpilahden satamastaGasumin työmaalle helmikuussa.Nesteytetyn maakaasun, LNG:n, markkinatovat kasvaneet maailmalla voimakkaastiviime vuosina. Myös Suomessa kysyntäkasvaa. Tähän vaikuttavat muunmuassa öljyn hintakehitys ja LNG:n uudetkäyttökohteet, kuten Itämeren laivaliikenne.Esimerkiksi Destia suunnitteleeLNG-käyttöisten saariston yhteyslauttojenhankkimista.Nesteytettynä maakaasua voidaanmarkkinoida niillekin alueille, jotka eivätole maakaasuverkoston piirissä. Sitä käytetäänmuun muassa kaasumoottoreidenkoekäyttöön ja testaukseen sekä maakaasunja biokaasun varapolttoaineeksi.Porvoon nesteytyslaitoksenrakentaminen alkoiKysyntään vastatakseen Gasum rakentaamaakaasun nesteytyslaitoksen PorvooseenKilpilahden teollisuusalueelle. Maanrakennustyötja perustukset tehtiin vuonna2009, ja laiteasennukset alkoivat tammikuussa2010. Laitteet on toimittanutHamworthy Gas Systems Norjasta.Investoinnin arvo on noin 18 miljoonaaeuroa. Tuotannon on tarkoitus alkaalaitoksella kesällä 2010. Valmistuttuaanlaitos nelinkertaistaa LNG:n tuotannonnoin 20 000 tonniin vuodessa.Nesteytysprosessissa tarvittava nesteytettytyppi hankitaan Gasumin laitokselleläheiseltä AGAn ilmakaasutehtaalta.Gasum ostaa AGAlta myös laitoksen käytön,valvonnan sekä huollon ja kunnossapidon.Laitoksen käyttövalvonta tapahtuukauko-ohjatusti AGAn Harjavallantehtaalta.LNG kuljetetaan asiakkaille rekoilla.Gasum otti käyttöön kaksi LNG-rekkaahelmikuussa 2009.Gasumin tuotantolaitoksen yhteyteenrakennetaan yli 2 000 kuutiometrintuotevarasto, joka parantaa toimitusvarmuutta.Lisäksi Gasum hankkii siirrettävänLNG-höyrystimen varapolttoainekäyttöävarten.GASUM ANTOIITÄMERI-SITOUMUKSENGasum antoi sitoumuksensa Itämerentilan parantamiseksi Baltic Sea ActionGroupin (BSAG) kautta helmikuussa2010. Gasum on sitoutunut kehittämäänmahdollisuuksia käyttää puhdastapolttoainetta, LNG:tä, meriliikenteenpolttoaineena.Alkuvaiheessa tavoitteena on saadaLNG saaristomeren yhteyslauttojenpolttoaineeksi, jatkossa mahdollisestilaajemminkin käyttöön Itämeren liikenteessä.LNG sopii hyvin meriliikenteenpolttoaineeksi, sillä siitä aiheutuuympäristöön huomattavasti vähemmänpäästöjä kuin esimerkiksi kevyestäpolttoöljystä.Laivaliikenteessä maakaasuun siirtymistävauhdittaa Kansainvälisen merijärjestönIMO:n vaatimus laivojen polttoaineenrikittömyydestä vuoteen 2015mennessä.BSAG-säätiö kerää konkreettisia sitoumuksiaItämeren hyväksi julkisinstituutioilta,yrityksiltä ja kansalaisyhteiskunnantoimijoilta. Osa sitoumuksista vaikuttaasuoraan Itämeren tilaan ja osa onvälillistä apua Itämerityöhön.12

LIIKETOIMINTAENERGIAPALVELUTGasumin energiapalveluihin kuuluvatmaakaasupohjaiset energiaratkaisut, kutenlämmönmyynti sekä kaasulaitteidenmyynti, asennukset ja huolto. Lämpöpalvelujentuotekehitys edistyi hyvin. Useitauusia lämmön toimitussopimuksia tuleekäyttöön vuoden 2010 aikana.Lähivuosina energiapalveluiden painopisteon yhä energiatehokkaampien jaympäristömyötäisempien asiakasratkaisujenkehittämisessä. Gasum on jo lanseerannutaurinkolämpötuotteen, jossamaakaasulämmityksen rinnalla voidaanhyödyntää aurinkokeräimien tuottamaaenergiaa. Viimeisin kondenssikattilatekniikkanostaa maakaasulämmityksen hyötysuhteenjopa 109 prosenttiin ja on tehokkuudeltaanmarkkinoiden paras lämmitysratkaisu.Lisäksi Gasum PaikallisjakeluOy selvittää reaaliaikaisen, etäluettavankaasunmittausjärjestelmän toteuttamista.Pienasiakkaille aktiivistamaakaasun myyntiäGasum-konserniin kuuluva Gasum PaikallisjakeluOy myy maakaasua kotitalouksilleja yrityksille kahdeksalla paikkakunnalla.Jakeluputkiston pituus on noin 500 km.Gasum Paikallisjakelun myynti kasvoi noin8 % edellisvuoteen verrattuna. Merkittävimminmyyntiä kasvattivat uudet käyttökohteenerilaisten tuotantolaitostenprosesseissa. Gasumin suurin yksittäinenjakeluverkko on Helsingin kaupunginalueella, jossa kaasua toimitetaan noin30 000 kotitalouteen sekä 300 ravintolaanliesikäyttäjille. Muita jakeluverkkojaon mm. Lohjalla, Kotkassa, Porvoossaja Siuntiossa. Maakaasuverkoston tuntumassaoleville pientaloalueille markkinoitiinmaakaasua suorapostituskampanjalla.Kun uusi maakaasuputki MäntsälästäSiuntioon valmistuu, kaasunjakelun piiriintulee useita uusia kuntia läntisellä Uudellamaalla.Gasum on jo kartoittanut näidenkuntien kaasun käyttöpotentiaalia.LIIKENNEKÄYTTÖGasumilla oli vuoden 2009 lopussa 12 julkistamaakaasuautojen tankkausasemaa.Vuoden 2009 aikana valmistuivat asematPorvooseen, Helsingin Roihupeltoon, Hyvinkäälleja Lahteen. Gasumin tavoitteenaon lähivuosien aikana rakentaa noin 30 asemanverkosto maakaasu-Suomen alueelle.Gasum on asettanut tavoitteekseentarjota vuodesta 2011 alkaen kaasuautoilijoidenkäyttöön biokaasua, jokaon uusiutuva, kotimainen polttoaine. Kunmaakaasuverkoston alueen, erityisestipääkaupunkiseudun joukkoliikenteen,biokaasupotentiaali hyödynnetään tehokkaasti,Gasum voi ratkaisuillaan merkittävästiedistää liikenteen uusiutuvan energian10 prosentin tavoitteen saavuttamista.Gasum tekee tiivistä yhteistyötämaakaasuautojen myyjien ja maahantuojienkanssa maakaasuautoilun edistämiseksi.Vuonna 2009 järjestettiin useitaammattiautoilijoille suunnattuja tapahtumiaja tilaisuuksia, joissa esiteltiin maakaasuautojenominaisuuksia ja edullisiakäyttökustannuksia.Bensiinikäyttöisiin autoihin asennettavat,kaasun käytön mahdollistavat jälkiasennussarjatovat herättäneet kiinnostustaautoilijoissa. Vuonna 2009 asennustoimintaansaatiin uusia toimijoita, mikämyös kasvatti maakaasuautojen määrää.JyväskyläVarkausSavonlinPoriMikkeliRaumaHeinolaUusikaupunkiNastolaKuusankoskiLuumäkiGasumin tankkausasemientilanne huhtikuussa 2010SaloTuusulaGasumin tankkausasemaMuun toimijan tankkausasemaGasumin asema suunnitteillaKirkkonummi1313

TEEMA:HÄMEENLINNA–LEMPÄÄLÄRINNAKKAISPUTKIKELTAMATARA(Galium Verum)Keltamatara on aiemmin ollut yleinenkuivien ketojen ja pientareiden laji, muttaperinneympäristöjen kuten niittyjen kato a-minen on tehnyt siitä harvinaisen, uhanalaisenlajin. Värikkäänä kasvina keltamataraon ollut merkittävä värjäyskasvi, jonkakukista on saatu keltaista ja juurista upeankorallinpunaista väriä. Kasvia on myöskäytetty rohdoksi hoitona turvotukseensekä munuais- ja rakkovaivoihin.Hämeenlinna–Lempäälä-putkilinjaus kulkeeKaskenmäen Natura 2000 -alueenlänsipuolta ylittäen paikallisesti arvokkaaksiluontokohteeksi nimetyn Lintustenmäenniityn. Linjausta oli mahdotontasiirtää Natura 2000 -alueen ja asutuksenvuoksi, joten perinnemaiseman säilyttämisenja keltamataran kasvuolosuhteidenkannalta alueen rakennustyöt tehtiin erityistävarovaisuutta noudattaen.MAANOMISTAJIEN KUULEMINENNeljänkymmentä kilometriä pitkän maakaasuputken rakentaminenkosketti 350 maanomistajaa, joiden kanssa Gasum oli tiiviissävuorovaikutuksessa koko hankkeen ajan. Kesällä 2006 pidettiinensimmäiset keskustelu- ja infotilaisuudet, joista linjasuunnittelijatsaivat paljon hyödyllistä tietoa paikallisista olosuhteistajatkosuunnittelun avuksi. Seuraavana kesänä oli vuorossa lunastuslainedellyttämät maanomistajien kuulemiset.YMPÄRISTÖSELVITYS VALMISTUIHämeen ympäristökeskus katsoi Gasumin ja Neste Jacobsinlaatiman ympäristöselvityksen täyttävän YVA-lain mukaisen selvilläolovelvollisuuden.Ympäristöselvityksessä arvioitiin kattavastihankkeen rakentamisvaiheen ja käytön aikaisia vaikutuksiaympäristöön. Selvityksen mukaan maakaasuputken merkittävimmätympäristövaikutukset aiheutuvat rakentamisen aikana.Rakennustöiden jälkeen putken käytön vaikutukset ovat huomattavastivähäisemmät.06/200707/200708/200709/200710/200714

ASIAKKUUDETPAIKALLISET TARPEET KOROSTUVATMaakaasun käytössä on suuria, paikallisia eroja. Kaakkois-Suomessa maakaasua on käytetty jo yli 30 vuotta, kunesimerkiksi osassa Länsi-Uuttamaata maakaasua päästäänhyödyntämään ensimmäistä kertaa.ILMASTONMUUTOSPAIKALLISENA HAASTEENAKunnalliset energiayhtiöt ovat Gasumintärkeä asiakasryhmä, niiden osuusGasumin maakaasun myynnistä on noin45 %. Kunnallisissa energiayhtiöissä ontapahtunut monia rakennemuutoksiakuntaliitoksista sekä toimintojen eriyttämisestäjohtuen. Kuntia, joiden alueellamaakaasuverkko kulkee ja maakaasu onhyödynnettävissä, oli Suomessa vuonna2009 kaikkiaan 41.Kuntaliitto teki vuonna 2009 selvityksenkuntien ilmastopolitiikasta. Selvityksenperusteella maakaasu-Suomenkunnat ovat lähteneet aktiivisesti kehittämäänilmastopolitiikkaansa. Mm. Lahti,Lappeenranta, Lohja ja Riihimäki sekäpääkaupunkiseudun kunnat yhdessä ovatlaatineet ilmastostrategian. Strategioissaankunnat korostavat uusiutuvien polttoaineidenkäytön lisäämistä ja energiatuotannonhiilidioksidipäästöjen vähentämistä.Kunnat haluavat edelleen panostaakaukolämmön kehittämiseen.Gasum pyrkii aktiivisesti viestimäänkuntapäättäjille maakaasun entistä monipuolisemmistahyödyntämismahdollisuuksistasekä myönteisistä vaikutuksistalähi-ilmanlaatuun. Maakaasulla nähdäänkasvupotentiaalia myös liikennekäytössä,vaihtoehtoisena polttoaineena yrityksille,taloyhtiöille ja omakotiasukkaille.Myös biokaasuliiketoiminnassa kunnillaon merkittävä rooli mm. jäte- ja vesiyhtiöidensäkautta. Esimerkiksi vesilaitostenjätevesilietteitä voidaan käyttää raaka-aineenabiokaasureaktoreissa, joitaGasumin osin omistama Biovakka suunnitteleerakentavansa maakaasuverkostontuntumaan.Gasum selvitti näkemyksiäYhteistyön kehittämisen kannalta onoleellista, että Gasum ja sen tuotteetTUNNETKO OMALLE ASUINKUNNALLESI ASETETUTHIILIDIOKSIDIN PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEET? (%) MAAKAASUN SUURIN KASVUPOTENTIAALI (%) N=343%1009080706050403020100KylläEi68 6632 35Kaikkin=343Luottamusmiehetn=260116 600 t 27 600 t7525Asiantuntijatn=111%302520151050Teollisuuden prosessitLiikenteen polttoaineLämmön ja sähkön yhteistuotantoTärkeinToiseksi tärkeinKolmanneksi tärkeinKiinteistöjen lämmitysLämmön tuotantoKasvihuoneviljelySähkön tuotantoKotitaloudetRavintolat ja suurkeittiöt15

ASIAKKUUDETtunnistetaan myös kunnallisten luottamushenkiöidenparissa. Vuoden 2009lopussa Gasum teki läntisen Uudenmaankuntapäättäjien keskuudessa sähköisenkyselyn, jossa selvitettiin luottamushenkilöidennäkemyksiä paikallisestailmastonmuutoksen torjunnasta sekämielipiteitä maakaasusta, biokaasusta jaGasumista. Gasumin tunnettuus vastaajienkeskuudessa oli heikohko, mutta maakaasuapidettiin tehokkaana ja biokaasuatulevaisuuden energialähteenä. Vuoden2010 aikana Gasumin on tarkoitusedelleen parantaa alueellista näkyvyyttäänerilaisilla paikallisesti suunnatuillaviestintähankkeilla.PÄÄKAUPUNKISEUTULUOTTAA MAAKAASUUNValtaosa pääkaupunkiseutulaisista asuukaukolämpökiinteistöissä, ja pääkaupunkiseudunenergiayhtiöiden kaukolämmöntuotannosta noin puolet katetaanmaakaasulla. Alueen kaukolämpötuotantoon keskittynyt pääosin yhteistuotantolaitoksiin,joissa tuotetaan myös merkittävämäärä sähköä.Espoossa Fortum otti marraskuussa2009 käyttöön uuden, maakaasukäyt-Lähde: Energiateollisuus ryMAAKAASUN OSUUS KAUKO LÄMMÖNJA SÄHKÖN YHTEISTUOTANNOSSAtöisen voimalaitoksen Suomenojalla. Maakaasunosuus Espoon kaukolämmön tuotannossanousi uuden voimalaitoksenmyötä noin 60 prosenttiin, ja samalla sähköntuotantotehokasvoi merkittävästi.Pääkaupunkiseudulle on tulossa lähivuosinamyös toinen merkittävä maakaasuratkaisu.Vantaan Energian hyötyvoimalaitoskonseptivoitti YTV:n (nyk. Helsinginseudun ympäristöpalvelut HSY) kilpailutuksenpääkaupunkiseudun jätehuollosta.Vuonna 2014 valmistuvan laitoksen jätteenpoltonsähköntuotantokapasiteettialisätään maakaasun avulla.Monipuolista maakaasun käyttöäPaitsi maakaasulla tuotettua sähköä jakaukolämpöä, metropolialueen asukkaathyödyntävät myös maakaasubussien puhtaampaaliikennettä. Pääkaupunkiseudullaliikennöi tällä hetkellä noin sata maakaasukäyttöistäbussia, joita on käytössämm. Helsingin Bussiliikenteen, Tammelundinliikenteen sekä Nobinan operoimillareiteillä.Maakaasua käyttävät pääkaupunkiseudullauseat teollisuuslaitokset, mm.uusi Pauligin kahvipaahtimo Vuosaaressasekä Hansaprintin painolaitos Vantaalla.Kivihiili 26 %Maakaasu 35 %Turve 16 %Öljy 7 %Uusiutuvat 14 %Muut 2 %Polttoaine-energia yhteensä v. 2009 57,8 TWhHelsingin alueella on myös Suomen suurinmaakaasun paikallisjakeluverkko.Vuoden 2010 alussa pääkaupunkiseudullaaloittivat toimintansa uudet yhteistyöelimet,Helsingin seudun liikenne(HSL) sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut(HSY). Molemmilla organisaatioillaon tärkeä rooli erityisesti biokaasunhyödyntämismahdollisuuksien kehittäjänäpääkaupunkiseudulla.Pääkaupunkiseudulla on sitouduttuhiilidioksidipäästöjen vähentämiseenja uusiutuvien energialähteiden lisäämiseenomalla ilmasto-ohjelmalla. HelsinginEnergia näkee yhtenä tulevaisuudenvaihtoehtona biopohjaisen synteettisenmaakaasun hyödyntämisen Vuosaarenvoimalaitoksella. Kaasumaisen uusiutuvanpolttoaineen logistiikka voitaisiin hoitaatehokkaasti putkea pitkin kuten maakaasunkin.Ratkaisun toteuttaminen vieneekuitenkin useita vuosia.ASIAKKAAT MUKANA UUDENHINNOITTELUJÄRJESTELMÄNKEHITYSTYÖSSÄMaakaasun tukkumyynnin hinnoittelussaotettiin käyttöön uusi hinnoittelujärjestelmäeli tarifi vuoden 2010 alussa. Gasumhalusi ottaa hinnoittelujärjestelmän kehitystyössäasiakasnäkökulman mahdollisimmanaikaisin ja tehokkaasti mukaan.Asiakastyöryhmien kokoonpanoissa pyrittiinsaamaan kattava edustus erikokoisiaja eri käyttäjätyypin kaasuasiakkaita.Työryhmien ensimmäiset kokoukset olivattammi-helmikuussa 2008 ja viimeinenloppuvuonna 2009. Gasum esitteli uudenhinnoittelujärjestelmänsä rakennettatoukokuussa 2009, ja uusi hinnasto julkistettiinelokuussa.jatkuu sivulle 1816

Lacell Oy:n maakaasun avullavalmistuva rullamuotoinen raakamateriaalipäätyy suomalaisille,venäläisille, baltialaisille ja keskieurooppalaisilleyrityksille.METSÄTEOLLISUUDENINNOVAATIO VALMISTUUMAAKAASUN AVULLALacell Oy on suomalaisen metsäteollisuuden valopilkkuja.Alan uusi tulokas rakennutti kuitukangasta valmistavan tehtaanKymenlaaksoon ja työllistää nyt kymmeniä paperiteollisuudenammattilaisia. Tehdas rakennettiin Iitin Kausalaan maakaasuverkonlähelle, sillä yrityksen perustajat näkivät maakaasussamonia etuja.– Maakaasu sopii toimitus- ja huoltovarmuutensa vuoksierinomaisesti prosessiimme. Myös polttoaineen vähäpäästöisyyson meille tärkeää, Lacell Oy:n toimitusjohtaja Risto Tamminenselittää.Lacell Oy käyttää maakaasua tehtaan lämmitykseen japolttoaineena tuotannon kuivaimissa.– Tuotantoprosessi on hyvin energiaintensiivistä, sillä kankaanon kuivuttava nopeasti. Tällöin kiertoilmakuivausjärjestelmänpolttoaineen on oltava kaasumainen. Kaasu voi ollasuoraan kosketuksessa tuotteeseen puhtautensa vuoksi.Lacell Oy valmistaa ainoana Suomessa airlaid-tekniikallaeli ilman avulla kuitukangasta. Suomessa kehitetyllä menetelmälläkotimaisesta selluloosasta syntyy paperinomainen materiaali.Sen puhtaus on tärkeää, sillä Lacellin asiakasyrityksetvalmistavat siitä hygienia-, pyyhintä-, kattaus, pakkaus-, suodatus-ja sairaalatuotteita.ETUA MUUTTUVILLA MARKKINOILLAImukykyisiä kuitukangastuotteita kysytään yhä enemmänSkandinaviassa ja erityisesti Venäjällä. Etenkin hygienia- ja terveydenhuoltotuotteissakuitukangas lisää suosiotaan korvatenperinteisiä puuvilla- ja muovipohjaisia tuotteita. Se pystyyerottumaan kilpailijoitaan ympäristöystävällisempänävaihtoehtona.– Puuvillan tuotanto ja valmiiden tuotteiden usein toistuvapeseminen on kallista ja kuormittaa ympäristöä. Muovikuitutuotteitataas ei voi kompostoida. Kuitukangastuotteen voikompostoida tai polttaa energiajätteenä.Ekologisuutta painottavaan kokonaisuuteen maakaasusopii Tammisen mielestä hyvin.– Maakaasu on yksi puhtaimmista energiamuodoista. Kunottaa alkuvaiheessa huomioon ympäristöasiat niin raaka-aineissakuin tuotannossa, saa etulyöntiaseman markkinoilla.MAAKAASU HYVIN VASTAAN KAUSALASSAGasum rakensi uutta kuitukangastehdasta varten Kausalaanyksitoista kilometriä pitkän jakeluputken. Putkiyhteys valmistuisuunnitelmien mukaisesti vuoden 2009 loppuun mennessä,ja tehtaan avajaisia juhlittiin alkuvuonna 2010.Putkilinja kulkee noin kahdenkymmenen yksityisen maanomistajansekä seurakunnan ja Iitin kunnan alueilla. Yhteistyömaanomistajien kanssa sujui hyvin. Gasum sopi kaikkienmaanomistajien kanssa putken sijoittamisesta ja maa-alueidenkäyttöoikeudesta.Uusi putkiyhteys tuo Kausalan alueen muullekin teollisuudelleja asukkaille mahdollisuuden siirtyä maakaasun käyttöön.17

ASIAKKUUDETGasumin asiakastyöryhmät osoittautuivatonnistuneeksi tavaksi tuoda asiakkaattiiviimmin mukaan hinnoittelun kehitystyöhön.Myös työryhmissä mukana olleetasiakkaiden edustajat katsoivat työnhyödylliseksi ja lisää tietoa hinnoittelunperusteista tarjonneeksi.SIIRRON LISÄ-PALVELUT TUTUIKSIGasumin asiakassuhteiden hoidossasäännölliset tapaamiset ovat avainasemassa.Viime vuosina Gasum on panostanuterityisesti siirtopalvelujen yhteyshenkilöidentapaamisiin. Heille järjestettiin viisialueellista tapaamista vuonna 2009.Tapahtumissa kerrottiin mm. Gasuminsiirtoverkoston kehittämishankkeista,liitostöiden aiheuttamista poikkeustilanteistasekä Gasumin lisäpalveluista,joita ovat esimerkiksi maakaasulaitteidenmekaaninen ja sähköinen kunnossapito,maakaasun määrämittareiden ja määrämuuntimienhuolto ja kalibrointi sekälinkkimastopaikkojen ja katodisen suojauksenvuokrauspalvelut.Gasum selvitti lisäpalveluidensa asiakkaidentyytyväisyyttä palveluihin marraskuussa.Kysely lähetettiin palveluita käyttäneidenyritysten yhteyshenkilöille. Kyselynperusteella Gasumin toimintakoetaan ammattitaitoiseksi, luotettavaksi,laadukkaaksi ja asiakasta palvelevaksi.Kehityskohteiksi arvioitiin lisäpalveluidentunnettavuus.KEHÄ VIITOSTA HALUTAANAJAA MAAKAASUAUTOILLAKehä V -yhteistyöhankkeessa kehitetäänmetropolialuetta ympäröivien, Hanko–Hyvinkää–Porvoo-tien varren kuntienyhteistyötä. Kehä V on ottanut yhdeksitavoitteekseen, että tien alueella pystytäänhyödyntämään maakaasuajoneuvoja.Kehä V -vyöhyke on noin 200 km pitkä.Sen ytimenä ovat valtatie 25 ja kantatie55 muodostama tieyhteys ”Kehä V” jaHanko–Hyvinkää-rata. Kehä V kautta kulkevatkaikki pääkaupunkiseudun säteittäisetyhteydet – valtakunnalliset pääväylätja pääradat.Kehä V -vyöhykkeellä asuu noin300 000 suomalaista ja pääosa siitä onalle tunnin matkaetäisyydellä Helsingistä.Kehä V:llä liikenne sujuu turvallisestija ruuhkitta myös tulevaisuudessa. Senliikennemäärä vaihtelee 4 000 – 20 000ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuuson merkittävä. Gasum liittyi yhdeksiKehä V -hankkeen yhteistyökumppaniksikeväällä 2009.LOHJAN SEUTUVT 1LOHJAHYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUTUVT 2VIHTIVT 3 VT 4NURMI-JÄRVIHYVINKÄÄKUUMAKUNNATMÄNTSÄLÄKT 55PORVOOVT 6VT 7RAASEPORINSEUTUKARJAAKT 25HELSINKIPORVOON SEUTUTAMMISAARIHANKOKehä V:tä palvelevat maakaasun tankkausasemat18

LÄMPÖASIAKKUUS KASVUSSAMaakaasulla tuotettu lämpö on erityisen kilpailukykyinenniillä maakaasu-Suomen alueilla, joilla kaukolämpöä ei olesaatavissa.Gasumin lämpöpalveluiden toimintamalli on kehitettymahdollisimman asiakasystävälliseksi. Asiakkaan tarvitsemalämpö tuotetaan lähellä, jolloin siirtohäviöt jäävät minimiin.Kaikki tarvittavat laitteet lämmön tuottamiseksi ovat GasumEnergiapalveluiden vastuulla, mikä keventää asiakkaan omia investointitarpeita.Lämmitysratkaisun käyttöönotto sujuu kokonaisuudessaanGasumin kautta.SUNILASSA SANEERAUKSELLAENERGIASÄÄSTÖJÄKotkan Sunilaan rakennettiin paperiteollisuuden voimakkaankasvun vuosina 1930-luvun lopulla sulfaattiselluloosatehdassekä asuntoalue palvelemaan tehtaan johtoa ja työntekijöitä.Alueen arkkitehtinä toimi Alvar Aalto. Vuodesta 1969 lähtienasuinrakennuksista on muodostettu asunto-osakeyhtiöitä jaalkuperäisestä, tiiviistä tehdasyhteisöstä on muovautunut korkea-arkkitehtuurinen,moni-ilmeinen lähiö.Sunilan alueen lämpökeskuksissa siirryttiin 1980-luvun lopullamaakaasun käyttöön. Vuonna 2009 Etelä-Kymin AsuntoOy EKA päätti päivittää laitteiston nykytekniikan tasolle.– Vanha kattila oli palvellut jo yli 20 vuotta, ja Gasum tekiurakkatarjouksen, johon oli helppo tarttua, kohteen isännöitsijäLasse Arola perustelee.Uusi kondenssikattila jäi muutostöiden jälkeen Gasuminomistukseen ja valvontaan.– Isännöitsijä voi nukkua nyt yönsä rauhassa, vaikkakin kokemuksenimukaan maakaasukattiloissa on ollut vähemmänvikoja kuin öljykattiloissa. Olemme olleet tyytyväisiä maakaasunkäyttäjiä tähänkin asti, mutta säästöt polttoainekulutuksessaotetaan hyvillä mielin vastaan, Lasse Arola jatkaa.Gasum Paikallisjakelu OyMAAKAASUN MYYNTIAlue- ja kaukolämpö 16,7 %Liesikäyttäjät 1,7 %Lämmitys pientalot 4,9 %Rivi- ja kerrostalot 9,9 %Puutarhat 0,9 %Palvelu-, liike- ja julkinen sektori 21,7 %Teollisuus 32,4 %Liikenne 11,8 %Gasum Energiapalvelut OyLIIKEVAIHDON JAKAUMAAsennus 64,28 %Laitemyynti 20,86 %Lämpöpalvelut 14,87 %Maakaasun myynti yhteensä 492,70 GWh19

TEEMA:HÄMEENLINNA–LEMPÄÄLÄRINNAKKAISPUTKIKYNÄJALAVA(Ulmus laevis)Kynäjalava eli vanhan kansan kielelläkynneppää on yksi harvoista rauhoitetuistapuulajeista Suomessa. Kynäjalavakasvaa tyypillisesti 12–20 metriseksipuuksi, jossa on leveä ja pyöreähkö latvus.Suomessa tärkein kynäjalavan esiintymäon Hämeessä Vanajaveden rannoilla.Yksi Hämeenlinna–Lempäälä-putkilin -jauk sen eteläisistä vaihtoehdoista olisisaattanut hävittää uhanalaisen kynäjalavanesiintymän. Valittu putkilinjauskiersi kynäjalavaesiintymät ja säilyttiluontoarvoiltaan arvokkaimmat rantalehdotkoskemattomina.VALTIONEUVOSTO MYÖNSIGASUMILLE LUNASTUSLUVANHämeelinna–Lempäälä-putkihanke pääsi konkreettisesti vauhtiin,kun valtioneuvosto omalta osaltaan hyväksyi hankkeen jaantoi Gasumille luvan ryhtyä tarvittavien maa-alueiden lunastuksiin.Jo ennen ennakkohaltuunottoa sovittiin putkilinjan puustonpoistosta maanomistajien kanssa. Jokaisen 350 maanomistankanssa pidettiin myös alkukatselmus putkilinjalla.RAKENNUSTYÖT ALKOIVATRakennustyöt alkoivat linjan raivauksella, louhinnalla ja asennustienrakentamisella. Työt etenivät linjaa pitkin pohjoisesta etelään,ja loppukesästä ensimmäiset, teräksiset kaasuputket laskettiinkaivantoon. Rakennusmenetelmissä huomioitiin maan tulevatkäyttötarpeet. Kaivutöissä peltoalueilla ruokamultakerrossiirrettiin ensin syrjään, jotta se ei sekaantuisi muuhun kaivumassaanja heikentäisi pellon viljelyominaisuuksia jatkossa.02/200803/200804/200805/200806/200820

MAAKAASUYHTEISÖGASUM-KONSERNIN HENKILÖSTÖIKÄJAKAUMATYÖSSÄOLOVUODETHENKILÖSTÖRYHMÄTalle 25 v. 1,5 %26–40 36,1 %41–55 40,6 %56– 21,8 %alle 10 40,9 %11–20 18,2 %21–30 29,1 %31– 11,8 %johtajat 4,8 %esimiehet ja asiantuntijat 34 %toimihenkilöt 30,6 %työntekijät 30,6 %totesi selvitystä koskevassa kannanotossaan,että VTT:n malleista yksi, ns. sovitettuympäristömalli, huomioi myös paikallispäästöt,mutta ei toisaalta hyvitä niitäriittävästi. Tämänhetkisen tiedon mukaanverolainsäädännön valmistelu etenee valtiovarainministeriössätähän malliin pohjautuenja tulee eduskunnan käsittelyynkesällä.Maakaasun turvallisuussäädöksetuudistuivatMaakaasun käsittelyn turvallisuudesta annettuuusi asetus astui voimaan heinäkuussa2009. Asetus selkeytti säännöstöämm. lupamenettelyn, varastoinnin,asennus- ja huoltotoiminnan, tarkastusten,käytön ja käytön valvonnan sekä räjähdystenestämisen ja niiltä suojautumisenosalta.Asetuksen soveltamisalaan kuuluvatpaitsi maakaasuputkisto laitteistoineen,myös maakaasukäyttöisten ajoneuvojentankkausasemat ja maakaasun varastointi.Maakaasusäännöksiä sovelletaan myösbiokaasun tekniseen käyttöön ja biokaasuntalteenottoon, siirtoon, jakeluun jakäyttöön tarkoitettuihin putkistoihin jalaitteistoihin. Biokaasun valmistus ja siihenliittyvä välitön käyttö kuuluvat edelleenkemikaalisäädösten piiriin.Valtio-omistus toi julkisuuttaGasumin omistusrakenteessa ei tapahtunutmuutoksia vuoden 2009 aikana.Gasum on edelleen pääosin suomalaisessaomistuksessa. Suurin omistaja onFortum 31 % osuudella, Suomen valtionomistus on 24 %. Muut omistajat ovatvenäläinen kaasuntoimittaja Gazprom25 % osuudella ja saksalainen E.ON 20 %osuudella. Gazprom ja E.ON ovat myösItämerelle rakennettavan Nord Streamkaasuputkiyhtiönmerkittäviä osakkaita.Valtio on ryhmitellyt osakkuusyhtiönsäkolmeen kategoriaan, joista yhdessävaltiolla on lähes tai yksinomaan vahvasijoittajaintressi, toisessa sijoittajaintressiinsisältyy vahva strateginen intressi ja kolmannessavaltiolla on omistajana sääntelyyntai viranomaistehtäviin liittyvä erityisintressi.Gasum kuuluu toisena mainittuunryhmään, jossa on myös muitaenergia- ja infrastruktuuriyhtiöitä.Vuoden 2009 aikana julkisuudessa käsiteltiinvaltion osakkuusyhtiöiden toimintaamonelta eri puolelta, mm. palkkio- jaeläkejärjestelyjen sekä poliittisen toiminnantukemisen osalta. Valtion omistajaohjausyksikkökehotti kaikkia osakkuusyhtiöitälaatimaan yhtiölle eettiset ohjeet. TiivistelmäGasumin eettisistä ohjeista onjulkaistu Gasumin internet-sivuilla.GASUMIN HENKILÖSTÖVuonna 2009 Gasum jatkoi organisaationsakehittämistä vastaamaan toimintaympäristönmuutosta ja uusien liiketoiminta-alueidenkehittämistarpeita.Kunnossapito organisoitiin uudelleen yhdistämälläkonsernin eri yhtiöiden kunnossapitotoiminnotvuoden 2010 alussa.Gasum-konsernin palveluksessa olivuonna 2009 keskimäärin 222 henkilöä,joista vakituisia 206. Näistä 176 oli emoyhtiöGasum Oy:n palveluksessa. Suurimpientytäryhtiöiden Gasum EnergiapalvelutOy:n palveluksessa oli 37 jaGasum Paikallisjakelu Oy:n palveluksessa5 henkilöä.Perinteisesti Gasumilla henkilöstöntyöurat ovat pitkiä. Maakaasun käyttöSuomessa täytti vuoden 2009 alussa 35vuotta. Useita elämäntyönsä maakaasunpalveluksessa tehneitä gasumlaisia onkinjäänyt tai jäämässä eläkkeelle lähivuosina.Myös toiminnan monipuolistuminen onlisännyt henkilöstötarvetta. Vuonna 2009työt yhtiön palveluksessa aloitti 8 uuttagasumlaista.Työhyvinvointiin satsataanGasum on mukana Nolla työtapaturmaa-foorumissa, johon liittyneet yritykset tekevätaktiivisesti työtä työtapaturmienehkäisemiseksi. Vuonna 2009 konsernissa22

”Todellinen pioneeri”, totesivuoden gasumlaisen valinnut raati.Raati koostui viidestä aiemmasta”vuoden maakaasulaisesta”.Raadin puheenjohtajanatoimi edellinen vuodengasumlainen, TuuliaToivanen.MISTER MAAKAASUSiten voisi kutsua vuoden gasumlaista,asiakaspalvelupäällikkö ArtoRiikosta. Tunnustuksen mies saipitkän linjan omistautuneesta ja väsymättömästätyöstään maakaasunpuolestapuhujana.Kaasualan sekatyömieheksi itseääntituleeraava Riikonen on ehtinyt ollayli neljänkymmenen vuoden aikanamonessa mukana, ensin Nesteellä javuodesta 1994 lähtien tuolloin perustetussaGasumissa. Hän on muun muassakehittänyt Gasumin uusia liiketoimintoja:liikennekäyttöä ja nesteytettyämaakaasua LNG:tä. Lillehammerinolympialaisten tulen suunnittelu vuonna1994 on uran ikimuistoisin hetki.Riikosen maakaasutietämys onkin omaaluokkaansa.– Sitten on vaikea juttu, jos joudunnostamaan kädet pystyyn, arvioi mies itse.Riikonen löysi uran nuorena, uteliaanainsinöörinä maakaasun paristasattumalta, ”paikka vain oli auki”. Vaiherikkaatvuosikymmenet alalla ovat opettaneethänelle ainakin sen, että muutoson jatkuvaa.– Maalin tavoittaminen pakenee aina.Silloin ei auta kuin kääriä hihat uudestaan.Riikonen on haluttu esitelmöitsijä,jonka on ”kohtalaisen helppo käyttääsanavarastoa viljalti”. Hän opettaakaasutekniikkaa muun muassa Lappeenrannanja Aalto-yliopiston teknillisissäkorkeakouluissa.Gasum lahjoitti GAS 40 -rekisterikilvenArto Riikoselle, kun hän oli ollut neljäkymmentävuotta alalla. Maakaasunliikennekäytön kehittäminen on ollutRiikosen tärkeitä tehtäviä.– Opettaminen pitää virkeänä, silläsiinä on pakko skarpata. Myös työnantajaarvostaa sitä, että on yhteysopiskelijoihin.Riikonen on monille tuttu myössukkelista asiantuntijakirjoituksistaanGasetti-lehden Arton palstalla ja alanlehdissä.Eläkepäivien kiireettömät kalastusreissutmökillä häämöttävät reilunvuoden päässä. On kuitenkin vaikeakuvitella, että Riikonen jättäisi maakaasualankokonaan.tapahtui viisi työtapaturmaa. Tapaturmateivät olleet vakavia, mutta aiheuttivat kuitenkinainakin yhden työstä poissaolopäivän.Sairauspoissaoloprosentti oli 2,8 %.Gasum-konsernin yhteisillä tulospalkkiotavoitteillavuodelle 2009 haluttiinkiinnittää henkilöstön huomiota turvallisuuteenja energiatehokkuuteen.Turvallisuutta mitattiin työtapaturmienmäärällä, energiatehokkuutta videoneuvottelulaitteidenkäyttöasteella sekä energiatehokkuusasioidensisäisen tiedottamisenmäärällä.Henkilöstön hyvinvointia Gasum kehittäätukemalla liikuntapalveluiden käyttöä.Koulutustarpeita kartoitetaan vuosittainkehityskeskustelussa. Vuonna 2009kukin gasumlainen osallistui keskimäärin5 koulutuspäivään.Sisäistä tiedotusta Gasumilla hoidetaanmm. intranetin avulla. Intranetin sisällöntuotannossa otettiin käyttöön uusitekninen alusta vuonna 2009. Sisäisentiedonkulun parantamiseksi aloitettiin videoyhteyksiähyödyntämällä kaikkien toimipisteidenyhteiset aamuinfot joka toinenperjantai.23

MAAKAASUYHTEISÖTampereella Museokeskus Vapriikissavietettiin uuden näyttelyn avajaisia joulukuussa2009.GASUMINYHTEISTYÖKUMPPANITEMMA – Espoonmodernin taiteen museoEMMA ja Gasum ovat tehneet yhteistyötäheti museon toiminnan alkamisestalähtien. EMMAn perustana on Espoonkaupungin kokoelma sekä Saastamoisensäätiön kokoelma, joiden lisäksiEMMAssa järjestetään vaihtuvia nykytaiteensekä 1900-luvun taiteen näyttelyitäkotimaasta ja ulkomailta.Gasum kutsuu joka vuosi asiakkaitaanja yhteistyökumppaneitaan tutustumaantuoreeltaan EMMAn ajankohtaisiin näyttelyihin.Vuonna 2009 Gasumin vieraattutustuivat Tapio Wirkkala -näyttelyyn.Gasumin ja EMMAn arvomaailmojayhdistävät ammattitaito ja asiantuntemus.Suomen Ladun Päivi Purola esitteleegeokätkön sisältöä Liikuntahaastekampanjanpäätöstilaisuudessa.Suomen LatuSuomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilynasiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö.Latulaisia on jo 77 000 jatoimintaa 224 jäsenyhdistyksessä. SuomenLadun ja Gasumin yhteistyösopimussolmittiin vuonna 2008. Yhteistyönmerkeissä on toteutettu mm. Hyvä energialiikkeelle -kampanja, johon haastettiinmukaan Gasumin asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.Kampanja päättyi kesäkuussa2009 ja sen aikana lähes 12 000 liikuntasuorituksellakerätty 10 000 kWh(8 720 000 kcal) energiapotti lahjoitettinkäytettäväksi Kiilopään latuvalaistukseen.Kouvolan KouvotKouvot ry on vuonna 1964 perustettukoripalloilun erikoisseura, jonka kotipaikkaon Kouvola ja toimintakenttänä Pohjois-Kymenlaakso.Viimeisen kymmenenvuoden aikana Kouvot on vakiinnuttanutasemansa yhtenä suomalaisen koripalloilunhuippuseurana.Kouvolassa sijaitsee Gasumin henkilömäärältäänsuurin toimipiste, maakaasukeskus.Muutoinkin Kymenlaaksoon perinteistä maakaasualuetta isoinemetsäteollisuuslaitoksineen. Gasum haluaanäkyä kymenlaaksolaisten arjessamyös tukemalla paikallista urheilua ja senjuniorityötä.Tammerkoski ja kosken kaupunkiMuseokeskus Vapriikissa joulukuussa2009 auennut uusi näyttely kertaakosken partaalle syntyneen teollisuuskaupunginhistoriaa. Näyttelyn myötä muunmuassa kaupunkia vuonna 1890 kuvaavapienoismalli saatiin jälleen tamperelaistenihasteltavaksi. Pienoismalliin on liitettymyös uutta multimediatekniikkaa. Näyttelykertoo myös tamperelaisista ilmiöistä,kuten mustasta makkarasta, Manserokistaja paikallisista jääkiekkoseuroista.Tampere lähiseutuineen on erittäinmerkittävä maakaasun käyttäjä jaGasumin asiakas, joten monivuotisenyhteistyösopimuksen solmiminen oliperusteltua.Gasum haluaa näkyä kymenlaaksolaistenarjessa tukemalla paikallista urheilua.Tekniikan akatemia -säätiöTekniikan Akatemia -säätiön tehtävänäon ihmisten elinolosuhteisiin myönteisestivaikuttavan, humaaneille arvoille rakentuvanja uutta teknologiaa kehittävän tieteellisentutkimuksen ja innovatiivisuudenedistäminen ja näitä tavoitteita palvelevanyhteistyön tukeminen. Säätiö on tunnettukansainvälisen Millennium-teknologiapalkinnonjakajana. Gasum on toiminut säätiönyhteistyöyrityksenä vuodesta 2006.24

KARANMERIBARENTSIN MERINORJAN MERIVIENANMERIATLANTIN VALTAMERIPOHJANMERINORJARUOTSIPOHJANLAHTISUOMEN LAHTISUOMIVENÄJÄNORTHERN LIGHTSVIROISO-BRITANNIAITÄMERIHOLLANTISAKSABELGIAPUOLARANSKATSEKINMAASLOVAKIASVEITSI ITÄVALTAITALIAUNKARIMaakaasun vientireitit Venäjältä Eurooppaan.LATVIALIETTUAVALKO-VENÄJÄB R OT H E R H O OUKRAINAKAZAKSTANEUROOPAN KAASUMARKKINATEuroopan unionin alueella kaasuvuosi2009 käynnistyi dramaattisesti, kun Venäjäja Ukraina eivät päässeet sopuun kaasunhinnasta ja transitomaksuista ja kaasuntoimitukset Ukrainan kautta EU-markkinoillekeskeytyivät. Euroopan unioninkomissio perusti kaasukoordinaatioryhmän(Gas Coordination Group) seuraamaanja valvomaan kaasun saatavuutta.Useat vaihtoehtoiset maakaasun toimitusreitit,kuten Saksan ja Venäjän välinenNord Stream ja Turkin kautta Vähä-Aasiantasavalloista Eurooppaan kaasua tuovaNabucco, saivat uutta vauhtia.Maakaasun käyttö Euroopassa laski6,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tärkeinsyy kaasun käytön vähenemiseen oliteollisuuden vähentynyt kaasun käyttö taloudentaantuman takia. Energiatehokkuuttaparantavat toimenpiteet vähensivätkotitalouksien kaasun käyttöä. Euroopankaasun käytöstä oman tuotannon osuus on36 %, tärkeimmät tuontimaat ovat Venäjä(22 %), Norja (19 %) ja Algeria (10 %).Poikkeavaa hintakehitystäMyös maakaasun hinnan osalta EUalueenkaasumarkkinoilla tapahtui uuden-laista kehitystä, kun pitkillä hankintasopimuksillahankittavan kaasun hinta muodostuikalliimmaksi kuin lyhyen kaupanmarkkinoilta, esimerkiksi nesteytettynälaivoilla tuotava kaasu. Tilanne on arvioitupoikkeukselliseksi ja maailmanlaajuisestatalouslamasta johtuvaksi, mutta se synnyttikuitenkin uudenlaista keskustelua pitkienhankintasopimuksien toimivuudesta.Yhteistyö tiivistyySuomi kehittää vaihtoehtoisia kaasun toimitusreittejäyhdessä Baltian maiden kanssa.Kesällä 2009 Suomen ja Itämeren alueenmaiden pääministerit allekirjoittivatverkkoinfrastruktuurien yhdistämistä koskevanasiakirjan (Memorandum of Understanding),Baltic Interconnection Plan.Osana uutta sisämarkkinadirektiiviäeurooppalaiset kaasunsiirtoyhtiöt perustivatjoulukuun alussa uuden yhteistyöorganisaation,European Networkof Transmission System Operations forGas – ENTSOG. Organisaatioon kuuluu31 yritystä 21 Euroopan maasta, mukanaon myös Gasum. ENTSOGin perustaminenliittyy Euroopan unionin viime kesänähyväksymään kolmanteen sisämarkkinapakettiin.Sen säädökset velvoittavatkantaverkkoyhtiöt perustamaan kaasu- jasähkömarkkinoille omat yhteistyöelimet.MAAKAASU MAAILMALLALokakuun alussa 2009 järjestettiin ArgentiinassaBuenos Airesissa kansainvälinenkaasualan konferenssi. Konferenssissa olivatkoolla kaikkiaan 81 maan kaasualanasiantuntijat, myös suomalaiset. Konferenssinpuheenvuoroissa maakaasullanähtiin edelleen tärkeä rooli ilmastonmuutoksenuhan torjumisessa. Suomalainenosaaminen maakaasun hyödyntämisessätehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossaoli esillä konferenssissa.International Energy Agency (IEA)esitteli arvioita maailman maakaasumarkkinoidenkehittymisestä raportissaan kesäkuussa2009. Maailmanlaajuisen taloudentaantuman vuoksi IEA arvioi, ettäensimmäistä kertaa 50 vuoteen kaasunkysyntä tulee vähenemään. Nesteytetynmaakaasun (LNG) tuotantokapasiteettiaarvioitiin valmistuvan lisää vuoden 2009aikana. Kysynnän väheneminen voi toisaaltaaiheuttaa investointien vähenemistä,ja pulaa maakaasusta talouden lähtiessätaas nousuun, IEA varoitti.25

TEEMA:HÄMEENLINNA–LEMPÄÄLÄRINNAKKAISPUTKIHANKERUSKOSUOHAUKKA(Circus aeruginosus)Ruskosuohaukka on suurikokoinen, siipiväliltään115–140 cm:n lintu, joka onluokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi. Suomessakannaksi on arvioitu 600–800 paria.Ruskosuohaukka pesii matalavetisissäja laajoissa ruovikoissa kuivista oksista jajärviruo’oista tehdyssä pesässä. Poikasetsyntyvät kesäkuun loppupuolella.Hämeenlinna–Lempäälä-siirtoputki eiselvitysten mukaan ollut uhka ruskosuohaukanpesimäalueelle VanajavedenMakkaranselän pohjoisrannalla. Vesistönalitukseen liittyvät työt pyrittiin tekemäänsiten, että niistä aiheutuisi mahdollisimmanvähän haittaa arvokkaan lintulajinpesinnälle.VESILUPA VANAJAVEDENMAAKAASUPUTKIALITUSTÖIHIN VANAJAVEDEN POHJAANPutkilinjan puolivälissä maakaasuputki tuli rakentaa VanajavedenMakkaranselän alitse. Maaliskuussa 2009 Länsi-Suomen ympäristölupavirastomyönsi vesistön alitustöihin oikeuttavan vesiluvan.Lupaehtojen mukaisesti Kokemäenjoenvesistön vesiensuojeluyhdistysseurasi vesistövaikutuksia rakennustöiden aikana.Veden laatua tarkkailtiin viikon välein ja lisäksi seurattiin mahdollisiavaikutuksia kala- ja rapukantoihin. Vanajavettä kuvattiinmyös ilmasta käsin useaan otteeseen kesän aikana. Loppuraportoinninmukaan putken rakentamisen vesistövaikutukset jäivätmelko vähäisiksi.Heinäkuun ensimmäisten viikkojen aikana maakaasuputki uitettiinVanajaveden Makkaranselän ylitse ja upotettiin onnistuneestijärven pohjaan. Kaksitoistametriset teräsputket hitsattiin rannalla350 metrisiksi esivalmisteiksi, jotka yhdistettiin ja uitettiinponttoonien avulla järvelle. Kaikkiaan putkea laskettiin järvenpohjaan lähes neljä kilometriä.03/200906/200907/200908/200909/2009RINNAKKAISPUTKI VALMISTUIJA OTETTIIN KÄYTTÖÖN26

VASTUULLISUUSENERGIATEHOKKUUDELLAPÄÄSTÖSÄÄSTÖJÄMitä tehokkaampaan energiantuotantoon ja polttoaineenhyöty käyttöön päästään, sitä pienemmiksi kokonaispäästöt jäävät.Maakaasun käytön lisääminen vaikuttaamyönteisesti suomalaisten elinympä ristöönja viihtyvyyteen sekä auttaa Suomeasaavuttamaan kansainväliset kasvihuonekaasupäästöjenvähennystavoitteensa.ENERGIAKAASUJENYLIVOIMAINEN LOGISTIIKKAMaakaasun kuljettaminen ei rasita tieverkostoa.Maanalainen putkiverkosto on tehokasja lähes päästötön tapa siirtää polttoainettaasiakkaille. Maakaasun poltostaei synny tuhkaa, joten myöskään palamisjätteidenkuljetuksista ei aiheudu haitallisiapäästöjä. Jatkossa maakaasun siirtoonrakennettua putkiverkostoa voidaan käyttäämyös biokaasun siirtoon ja jakeluun.Energiaratkaisujen päästövaikutuksiavertailtaessa tulisi ottaa entistä paremminhuomioon kaikki käytettävään polttoaineeseen,tuotantoon ja palamisjätteidenkäsittelyyn liittyvät päästöt. Maakaasunenergiatehokkuus tulee erityisen hyvinesiin yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossakombivoimalaitoksilla sekä lämmöntuotannossakondenssikattiloilla.Maakaasun toimitusvarmuus hyväGasum omistaa maakaasun siirtoverkostonSuomessa ja vastaa siitä, että verkostonkapasiteetti riittää maakaasun siirtämiseenasiakkaiden tarpeita vastaavasti.Kapasiteettia pidetään yllä ja parannetaanmuun muassa verkoston säännölliselläkunnossapidolla, liittämällä uusia alueitasiirtoverkoston piiriin uusilla putkilla sekärakentamalla rinnakkaisia putkilinjoja olemassaolevan verkoston alueelle.Lisääntynyt yhteistyö ja tiedonvaihtokaasun toimittajan kanssa ennaltaehkäiseemaakaasun toimitushäiriöitä.LNG-tekniikkaan perustuva maakaasunvarmuusvarasto tulee myös jatkossapienentämään toimitushäiriöiden riskiä.Gasumin maakaasun nesteytyslaitos jamaakaasun varmuusvarasto valmistuvatPorvooseen kesällä 2010.GASUMILLE SERTIFIOITUTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄGasumin sertii oitu toimintajärjestelmänoudattaa ISO 9001:2000, ISO 14001:2004 ja OHSAS 18001:2007 standardeja.Gasum on sisällyttänyt toimintajärjestelmäänsälaatu- ja ympäristöjärjestelmänohella myös turvallisuusjohtamisjärjestelmän,joka sertii oitiin osana toimintajärjestelmäävuonna 2009. Turvallisuusjohtamisjärjestelmäperustuu OHSAS18001:2007 Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä-standardiin.Turvallisuus maakaasuputkenläheisyydessäMaakaasun siirtoputken vaikutusalueellaon tuhansia maanomistajia. GasumMAAKAASUTIETOUTTA VUONNA 2009lunastaa putkialueille käyttöoikeuden,venttiili- ja paineenvähennysasemien kiinteistötlunastetaan omistusoikeuksin. Putkiaiheuttaa kiinteistöille joitakin käyttörajoituksia.Vuonna 2009 Gasum antoi noin300 kirjallista lupaa ja lausuntoa maakaasuputkenvälittömässä läheisyydessä tapahtuvastamaankäytöstä ja rakentamisesta.Gasum myös valvoo putken läheisyydessätehtäviä rakennustöitä paikan päällä.ENERGIATEHOKKUUS JATEKNOLOGIAYHTEISTYÖGasum on mukana Kemianteollisuus ry:nResponsible Care -ohjelmassa ja elinkeinoelämänenergiatehokkuussopimuksessa.Sopimusjärjestelmään sitoutunutyritys asettaa tavoitteita energiankäytöntehostamiseksi ja ottaa käyttöön energiatehokkuudenjatkuvan parantamisenmenettelytavat. Energiatehokkuuden parantaminenoli myös yksi Gasumin henkilöstöntulostavoitteista vuonna 2009.Toiminnan energiatehokkuutta pyrittiinkehittämään mm. lisäämällä videoneuvottelujakokouksiin matkustamisen sijastasekä aktiivisella sisäisellä tiedotuksellaenergiatehokkuusasioista.• Suurin vuorokausikäyttö 15. joulukuuta oli 19,6 miljoonaa m³• Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystäenergiamäärästä 0,002 %• Suunnitellut keskeytykset 11 kpl• Häiriökeskeytykset 3 kpl27

VASTUULLISUUSMAAKAASUN ANSIOSTAVÄHENTYNEET PÄÄSTÖTSUOMESSA 2008%10090807060504030201006,6 Mt38,6 Mt48 600 t57 300 t16 600 t116 600 t3 800 t27 600 tCO2 SO2 NOx HiukkasetPäästötMaakaasun ansiosta vähentyneet päästötMAAKAASUN ANSIOSTA VÄHENTYNYT POLTTOAINEEN KÄYTTÖSUOMESSA VUONNA 2008TWh80706050403020100Kivihiili Öljy TurveKorvattu polttoaineKäytetty polttoaineTWh80706050403020100TurveÖljyKivihiiliKorvatutpolttoaineetSäästynytenergiaMaakaasuMaakaasunkäyttöLähde: PöyryMaakaasurahasto jakaatukea tutkimukseenGasum tukee maakaasualan tutkimusta jakehitystä Gasum Oy:n maakaasurahastonkautta. Rahasto perustettiin vuonna 2004,kun maakaasun käyttöönotosta Suomessaoli tullut kuluneeksi 30 vuotta ja Gasuminperustamisesta 10 vuotta. Rahastoon yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES)erikoisrahastoista.Maakaasurahaston tavoitteena onedistää maakaasun käyttöä, selvittää maakaasunkäytön vaikutuksia sekä valmistellasiirtymistä kestävään kehityksen edellyttämäänenergiatalouteen. Rahastolleosoitetut tai sen toimintakenttään soveltuvathakemukset käsittelee rahastonneuvottelukunta. Lopullisen päätöksenapurahoista tekee TES:n hallitus.Vuoden 2009 maakaasurahastonapurahojen saajat julkistettiin Tekniikanedistämissäätiön 60-vuotisjuhlassa 27.5.Rahastosta myönnettiin viisi apurahaa.Apurahan saaneiden tutkimukset painottuivatmaakaasun energiatehokkaaseenkäyttöön ja päästöjen vähentämismahdollisuuksiin.Kevään 2010 haussa rahastolletuli kaikkiaan 22 apurahahakemusta.CLEEN-yhteistyöedistää alan kehitystäGasum on mukana vuonna 2008 toimintansaaloittaneessa energia- ja ympäristöalanstrategisen huippuosaamisenkeskittymässä, CLEEN Oy:ssä, jonkatarkoituksena on koota suomalaistahuippuosaamista entistä kilpailukykyisemmäksikokonaisuudeksi. Gasum osallistuumuun muassa tulevaisuuden polttomoottoriteknologiaakehittävääntutkimusohjelmaan.Gasum vähentää omialiikennepäästöjäänGasum on asettanut tavoitteekseen siirtyämaakaasukäyttöisten ajoneuvojenkäyttöön sekä yhtiön huoltoautokannassaettä työsuhdeautoissa. Vuoden 2009lopussa Gasumilla oli käytössään 27 maakaasukäyttöistähuoltoautoa ja 60 työsuhdeautoa.Nämä edustavat noin 75prosenttia yhtiön autokannasta.VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSGasum tiedottaa aktiivisesti ja avoimestitoiminnastaan toimipaikkojensanaapureille, asiakkaille ja muille sidosryhmille.Tietoa on saatavilla muunmuassa Gasumin internet-sivuilta ja sidosryhmälehdestä.Gasum tarjoaa myösmedian käyttöön runsaasti materiaaliahankkeistaan.Vuonna 2009 Gasum järjesti rakennushankkeisiinsaliittyen kaikkiaan seitsemänlakisääteistä kuulemis- ja tiedotustilaisuutta,sekä kuusi muuta infotilaisuutta,mm. informaatiotilaisuuden maakaasuputkenrakennustöistä Vanajavedellä.RAKENTAMISENYMPÄRISTÖVAIKUTUKSETGasumin tavoitteena on sekä rakennusaikaistenettä pysyvien ympäristövaikutustentunnistaminen ja haittojenminimointi.Maakaasuverkoston rakentamisessaympäristönäkökohdat otetaan huomioonrakennushankkeen kaikissa vaiheissa sijoitussuunnittelustajälkitöihin. Erityistähuomiota kiinnitetään maaperän ja pohjavedensuojelemiseen sekä naapureille jamaanomistajille koituvan haitan vähentämiseen.Linjaussuunnitteluvaiheessa pyydetäänennakkolausunnot viranomaisiltaja kaikilta sidosryhmiltä, joita asia koskee.Linjaus suunnitellaan siten, että se asettuumaastoon mahdollisimman huomaamattomastija luontoa säästäen.28

PELASTUSHARJOITUSIMATRALLAImatran vastaanottoasemalla Räikkölässäharjoiteltiin tilannetta, jossamaakaasuputken rikkoutuminen onaiheuttanut kaasuvuodon, ja kaasu onsyttynyt palamaan. Harjoituksen tavoitteenaoli testata eräiden teknistenlaitteiden, kuten hätäautomaationja hälytysjärjestelmän toimivuutta,aseman oman sammutuskalustonriittävyyttä, henkilökunnan toimintaaonnettomuustilanteessa sekä johtamistoimintaamonien osapuolienkesken. Harjoituksen suunnitteluvastuuoli Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella, jaharjoituksenjohtajana toimi palopäällikköJukka Valtoaho.Mukana olivat Etelä-Karjalan pelastuslaitosja poliisilaitos ja Imatran kaupunginsairaankuljetus. Koska harjoituskoski rajavyöhykettä, myös rajavartiolaitosseurasi harjoitusta ja oli valmiina toimittamaanpaikalle kalustoa, kuten helikopterin.Harjoitukseen osallistui myösGasumin työterveyshuollosta vastaavaTerveystalo Oy, joka ohjasi Gasuminhenkilöstön ensiaputoimintaa. MyösGazprom Transgas St Peterburgin valvomoosallistui harjoitukseen.Harjoitukseen osallistui kaksikymmentäulkopuolista tarkkailijaa, jotkaraportoivat harjoituksen kulusta jahavainnoistaan, joiden perusteella toimintaaedelleen kehitetään.Maakaasuputkiston rakentaminennäkyy ympäristössä, ja putkilinjaus voiaiheuttaa myös pysyviä muutoksia maisemaan.Pysyviä muutoksia ovat lähinnälouhitut kallioalueet sekä linja-aukotmetsäalueilla.Rakentamisen aikaisia haittoja vältetäänsoveltamalla rakentamisaikatauluvuodenaikojen mukaan sekä käyttämälläympäristöystävällistä rakentamistekniikkaakuten poraus- ja vetomenetelmiä, joillavoidaan välttää avokaivantoja ja raskaankaluston liikkumista rakentamisalueilla.Uusien putkiosuuksien liitostöissätyhjennettävien putkiosuuksien painelasketaan mahdollisimman alas metaanipäästöjenvähentämiseksi.Mäntsälä–Siuntio-putkelle haettiinympäristön kannalta paras reittiSelostus Mäntsälän ja Siuntion välille rakennettavanmaakaasuputken ympäristövaikutuksistavalmistui ja luovutettiin yhteysviranomaisenatoimineelle Uudenmaanympäristökeskukselle elokuussa.Ympäristökeskus ilmoitti joulukuussa,että tehty selvitys on riittävä eli kattaalaissa määritellyt arviointiselostuksensisältövaatimukset.Valmistunut YVA-selostus oli laajuudeltaan106-sivuinen, A3-kokoinen dokumentti.Selostuksessa arvioitiin hankkeenvaikutuksia mm. maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseenja elinkeinotoimintaan,ihmisten elinoloihin ja viihty-vyyteen, liikenteeseen, luonnonoloihin,maa- ja kallioperään, vesistöihin sekä maisema-ja kulttuuriympäristöihin. Arvioinnissatarkasteltiin useita osalinjauksia, joitavertailemalla muodostettiin kaksi vaihtoehtoistareittiä maakaasuputkelle.Ympäristökeskusantoi erillisen lausunnon linjauksellaolevista Natura-alueista.Yhteysviranomainen ei lausunnossaansuoraan ottanut kantaa siihen, mikätutkituista vaihtoehdoista oli paras.Kuulemiskokoukset maan lunastustavarten järjestettiin kuitenkin molemmillatutkituillla reittivaihtoehdoilla. Gasumon hakenut lunastuslupaa ns. eteläisellelinjausvaihtoehdolle.29

VASTUULLISUUSGASUMIN TOIMINNANYMPÄRISTÖVAIKUTUKSETGasum tiedostaa, että sen liiketoiminta aiheuttaa ympäristövaikutuksia.Maakaasun siirtotoiminnan haitallisia ympäristövaikutuksiavähennetään ympäristömyötäisen teknologian sekäsuunnitelmallisen verkoston käytön ja kunnossapidon avulla.METAANIPÄÄSTÖTMetaanin osuus Suomeen tuotavassa maakaasussa on 98 prosenttia.Metaani on yksi kasvihuoneilmiöön vaikuttavista ns.kasvihuonekaasuista. Metaania pääsee ilmakehään esimerkiksiputkiston tyhjennysten eli ulospuhallusten yhteydessä. Ulospuhalluksiatarvitaan, kun putki joudutaan tekemään paineettomaksimaakaasusta hätätilanteiden tai huolto- ja liitostöiden takia.Vuonna 2009 metaanipäästöt olivat yhteensä 472 tonnia.Käytön aikaisten päästöjen osuus siirretystä kaasumäärästä oli0,016 %.Vuonna 2008 Suomen metaanipäästöt olivat yhteensä203 400 tonnia. Gasumin osuus koko Suomen metaanipäästöistäoli noin 0,23 %.HIILIDIOKSIDI- JA TYPENOKSIDIPÄÄSTÖTMaakaasun painetta nostetaan verkoston varrella noin 100 kilometrinvälein olevilla kompressoriasemilla. Kompressoreidenkäyttövoima saadaan kaasuturbiineista, jotka käyttävät polttoaineenaanmaakaasua. Maakaasun palamisessa syntyy hiilidioksidia,vesihöyryä ja typen oksideja.Hiilidioksidipäästön määrä vuonna 2009 oli 34 310 tonnia.Typenoksidien kokonaispäästö oli 51,6 tonnia ja kompressoriasemienkeskimääräinen Nox ominaispäästö 69,2 mg /MJ.Maakaasun siirtojärjestelmään kuuluvien kompressoreidenyhteisteho on 63 MW. Imatran ja Kouvolan kompressoriasematkuuluvat päästökaupan piiriin. Kompressoriasemien osuusGasumin hiilidioksidipäästöistä oli noin 22 269 tonnia. LisäksiGasum käyttää maakaasua paineenvähennysasemien lämmitykseen.Lämmityksen osuus oli 12 041 tonnia.MAAKAASUN KÄYTÖNJA TUOTANNON HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖTSuomessa käytettävä maakaasu tulee Suomeen Venäjältä Länsi-Siperiasta noin 3300 kilometrin päästä Suomen rajalta. Matkaankuluu aikaa noin viikko. Länsi-Siperian maakaasukentätovat maailman rikkaimmat ja niistä saatava maakaasu on erittäinpuhdasta sisältäen lähinnä metaania ja vain vähän muitakomponentteja. Kaasun myyjänä toimii venäläinen kaasuyhtiöGazprom.Kansainvälisissä tutkimuksissa venäläisen maakaasun tuotannonja siirron kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan olevannoin 12 % ja maakaasun polton päästöjen 88 % kokopolttoaineketjun kasvihuonekaasupäästöistä (mitattuna CO 2ekvivalenttitonneina).METAANIPÄÄSTÖTt1200100080060040020014012010080602000,0350,0300,0250,0200,0150,00599 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09METAANIPÄÄSTÖT/siirretty maakaasumäärä%0,010TYPENOKSIDITt40099 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖTt80 00070 00060 00050 00040 00030 00020 00010 000099 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09099 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09TYPENOKSIDIEN OMINAISPÄÄSTÖTmg/MJ20018016014012010080604020099 00 01 02 03 04 05 06 07 08 093030

TILINPÄÄTÖS 2009GASUM-KONSERNINTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 32TULOSLASKELMA 37TASE 38RAHOITUSLASKELMA 40TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 41ERIYTETTY TULOSLASKELMA 50ERIYTETTY TASE 51TILINTARKASTUSKERTOMUS 52HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO 53YRITYKSEN HALLINTO 5431

GASUM-KONSERNIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009TOIMINTAYMPÄRISTÖEnergiavuotta 2009 leimasivat talouden taantuma ja siitä johtunutteollisuuden sähkön ja muun energian käytön väheneminen.Päästöoikeuksien matala hinta lisäsi kivihiilen käyttöä energiantuotannossa.Energia-asiat olivat monin tavoin esillä julkisessa keskustelussa.Eduskunta käsitteli hallituksen esitystä ilmasto- ja energiastrategiaksi.Valmisteilla oli myös esitys uusiutuvien sähköntuotantomuotojen,kuten tuulivoiman ja biokaasulla tuotetun sähköntukemisesta sekä liikennepolttoaineiden veromuutoksesta.Euroopan unionissa hyväksyttiin kolmas sisämarkkinadirektiivi,jolla pyritään edelleen eriyttämään energian tuotantoja verkkoliiketoiminta ja näin lisäämään kilpailua unionin sisäisilläenergiamarkkinoilla sekä kuluttajien valinnan mahdollisuuksia.Direktiivin edellyttämät muutokset Suomen kansalliseen lainsäädäntöönon tehtävä viimeistään maaliskuussa 2011. Suomenmaakaasumarkkinoiden erityispiirteiden vuoksi Suomella säilyyoikeus poiketa eräistä direktiivin määräyksistä.Vuoden 2009 alussa syntyi kriisi kaasutoimituksissa EU:nalueelle, kun Venäjä ja Ukraina eivät päässeet sopuun kaasunhinnasta ja kauttakulkumaksuista. Uusien kaasuntoimitusreittienkehittäminen nähtiin EU:ssa entistäkin tärkeämpänä. Kesällä2009 Suomen ja muiden Itämeren maiden pääministerit allekirjoittivatItämeren alueen verkkoinfrastruktuurien kehittämistäkoskevan asiakirjan (Memorandum of Understanding), BalticEnergy Market Interconnection Plan.LIIKEVAIHTO, TASE JA TULOSGasum-konsernin liikevaihto 1.1.–31.12. 2009 oli 1 064,7 miljoonaaeuroa (1 218,2 milj. euroa vuonna 2008). Liikevoittooli 102,5 miljoonaa euroa eli 9,6 prosenttia liikevaihdosta (33,8milj. euroa eli 2,8 prosenttia liikevaihdosta).Gasum Oy:n liikevaihto oli 1 051,2 miljoonaa euroa ja liikevoitto98,2 miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku johtui maakaasunmyynnin vähenemisestä. Maakaasukaupassa käytettävienvertailupolttoaineiden hintakehitys paransi myyntimarginaalejaja tulosta.Tytäryhtiöistä Gasum Paikallisjakelu Oy:n liikevaihto oli 24,4milj. euroa (21,9 milj. euroa vuonna 2008) ja liikevoitto 3,6 milj.euroa (2,8 milj. euroa). Gasum Energiapalvelut Oy:n liikevaihtooli 8,6 milj. euroa (8,4 milj. euroa) ja liikevoitto 0,30 milj. euroa(0,41 milj. euroa). Kaasupörssi Oy:n liikevaihto oli 0,4 milj. euroa(0,5 milj. euroa) ja liikevoitto 0,1 milj. euroa. Gasum PaikallisjakeluOy:n virolaisen tytäryhtiö Gaasienergia AS:n liikevaihto vuonna2009 oli 2,1 milj. euroa.Kertomusvuotena Gasum-konsernin oman pääoman tuottooli 19,1 % (6,9 %). Konsernin tase 31.12.2009 oli 793,5miljoonaa euroa (671,6 milj. euroa). Konsernin omavaraisuusasteoli 52,4 prosenttia (54,5 %).Gasum Oy:n taseen loppusumma 31.12.2009 oli 767,8 miljoonaaeuroa (646,9 milj. euroa). Gasum Oy:n omavaraisuusasteoli 52,2 prosenttia (54,4 %). Gasum Oy:n taseen vastaavienmuihin saamisiin sisältyy maksu 59,3 milj. euroa Gazpromexportille vuoden 2009 Take or Pay -velvoiterajan alituksesta.Take or Pay -velvoiteraja liittyy kaasun hankintasopimukseenja määrittelee vuosittaisen kaasun vähimmäishankintamäärän.Maksu on ennakkomaksu, joka käytetään tulevien vuosien minimimyynninylittävän määrän maksuihin.INVESTOINNIT JA RAHOITUSGasum-konsernin investoinnit vuonna 2009 olivat yhteensä68,6 miljoonaa euroa. Ne kohdistuivat uusiin maakaasuputkiin,LNG-tuotantolaitokseen ja maakaasun tankkausasemiin.Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Rahoitusmarkkinoidenkansainvälinen kriisi on nostanut yritysten varainhankinnanmarginaaleja merkittävästi, mutta toisaalta sekä lyhyetettä pitkät korot ovat laskeneet tilikauden aikana.Nettorahoituskulut nousivat tarkastelukauden aikana 1,4miljoonaan euroon (1,2 milj. euroa rahoitustuottoja).Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli 109,4 miljoonaaeuroa (82,7 milj. euroa) korkojen ja osinkojen jälkeen.Rahavarat olivat 31.12.2009 yhteensä 35,7 miljoonaaeuroa (16,2 milj. euroa). Korolliset velat olivat 48,5 miljoonaaeuroa (34,4 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 6,0 miljoonaaeuroa (11,0 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 42,5 miljoonaa euroa(23,4 milj. euroa).ENERGIAN MYYNTIMaakaasun käyttö Suomessa vuonna 2009 väheni edelliseenvuoteen verrattuna. Gasum myi maakaasua viime vuonna yhteensä40,6 TWh, joka oli 10 % vähemmän kuin vuonna 2008.Maakaasun tuonti oli yhteensä 4,06 miljardia m 3 . Vuoden huippukulutuspäiväoli 15. joulukuuta, jolloin kaasua käytettiin 19,6milj. m 3 .Erityisesti teollisuuden maakaasun käyttö väheni. Myös yhdyskuntienvoimalaitoksissa käytettiin edellisvuotta vähemmänmaakaasua. Vuoden lopulla otettiin käyttöön Fortumin Suomenojanuusi voimalaitos, jonka vaikutukset näkyvät täysimääräisestivuoden 2010 myyntimäärissä.Maakaasun energiamyynnin hinnoittelu pohjautuu Gasuminja Gazpromin tytäryhtiön Gazprom exportin väliseen maakaasunhankintasopimukseen. Hankintasopimus on voimassa vuoden2025 loppuun asti. Sopimuksen pohjana on Suomen maakaasumarkkinoidenerityisrakenne, mikä näkyy siinä, että hinta32

seuraa öljyn lisäksi myös kivihiilen ja kotimarkkinoiden energiahintojenmuutoksia.Vuoden 2009 aikana maakaasun myyntihinta laski vuodenalkupuoliskolla, mutta lähti hiljalleen nousuun kesäkuusta lähtien.Öljyn, kivihiilen ja päästöoikeuksien hintojen lasku oli alkuvuodestaniin nopeaa, että maakaasu ei ollut kilpailukykyinen niidenkanssa alkuvuodesta, vaikka maakaasun hinta oli laskussa tammikuustatoukokuuhun.Lyhyen kaupan ja jälkimarkkinakaupan osuus maakaasunkokonaismyynnistä oli 3,4 %.Markkinaoikeus hylkäsi Gasumin valituksen, joka koskiEnergiamarkkinaviraston (EMV) päätöstä toimitusvelvollisenmaakaasun myynnin hinnoittelun kohtuullisuudesta. Maakaasumarkkinalainmukaan Gasumin tulee määräävässä markkinaasemassaollessaan toimittaa maakaasua kohtuulliseen hintaan.Gasumin tulkinnan mukaan toimitusvelvollisuus koskee vuosisopimuksillatoimitettavaa maakaasua, EMV:n tulkinnan mukaankaikkia kaasun toimituksia. Gasum valitti markkinaoikeuden päätöksestäKorkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa asia on edelleenkäsittelyssä.Gasum jatkoi kesäkuussa Turun Seudun Maakaasu ja EnergiatuotantoOy:n kanssa tekemäänsä aiesopimusta maakaasuntoimittamisesta Turun talousalueelle. Aiesopimusta jatkettiin uudelleenhelmikuussa 2010.Gasum Paikallisjakelu Oy:n maakaasun myynti vuonna 2009oli 40,2 milj. kuutiometriä, jossa kasvua edellisestä vuodesta 8,2 %.VERKKOLIIKETOIMINTAGasum Oy omistaa maakaasun siirtoverkoston ja vastaa senkäytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä. EMV valvoo Gasumin toimintaaja on määrännyt Gasumin Suomen maakaasuverkon järjestelmävastaavaksi.EMV hyväksyy Gasumin asettamat ehdotjärjestelmävastuun toteuttamiseksi.EMV valvoo myös Gasumin siirron hinnoittelun kohtuullisuutta.Siirtohinnan kohtuullisuutta tarkastellaan neljän vuodenjaksoissa. Ensimmäinen, vuonna 2006 alkanut jakso päättyivuonna 2009. Tällä ensimmäisellä valvontajaksolla Gasuminverkkoliiketoiminnan tuotto jäi alle viranomaisen määrittelemänsallitun kohtuullisen tuottotason. Erityisesti edellisen eli vuoden2008 tuotto jäi sallittua alemmaksi.Vuonna 2009 siirtotoiminta saavutti sille asetetut laadullisettavoitteet. Toimittamatta jäänyt energiamäärä oli 0,002 prosenttiaverkon kautta siirretystä energiasta.Kertomusvuonna valmistui ja otettiin käyttöön uusi 42 kmsiirtoputki Hämeenlinnan ja Lempäälän välille. Pajarin ja Valkealanvälisen, 1970-luvulla rakennetun rinnakkaisputkiosuuden peruskorjausvalmistui.Länsi-Uudellemaalle Mäntsälän ja Siuntion välille suunnitellunuuden maakaasuputken linjauksesta valmistui ympäristövaikutustenarviointiohjelma (YVA). Uudenmaan ympäristökeskustotesi lausunnossaan joulukuussa, että YVA-selvitys kattaa arviointiselostuksensisältövaatimukset. Gasum on hakenut lunastuslupaaputken rakentamiselle tarvittaviin alueisiin. Gasumin tavoitteenaon käynnistää putken rakentaminen alkukesästä 2010,jolloin se olisi käyttövalmis loppusyksyllä 2011.Eurooppalaiset kaasunsiirtoyhtiöt perustivat joulukuunalussa uuden yhteistyöorganisaation, European Network ofTransmission System Operations for Gas – ENTSOG. Organisaatioonkuuluu 31 yritystä 21 Euroopan maasta, mukana onmyös Gasum. ENTSOGin perustaminen liittyy EU:n viime kesänähyväksymään kolmanteen sisämarkkinapakettiin. Sen säädöksetvelvoittavat kantaverkkoyhtiöt perustamaan kaasu- ja sähkömarkkinoilleomat yhteistyöelimet.Gasum Paikallisjakelu Oy rakensi vuonna 2009 uutta putkea24 km, yhtiöllä on yhteensä 500 km jakeluputkea kahdeksallapaikkakunnalla.MUU LIIKETOIMINTAGasum Oy hankki helmikuussa 2009 osakkuuden Biovakka SuomiOy:stä. Yhtiöiden tavoitteena on rakentaa biokaasun tuotantolaitoksiamaakaasuverkoston tuntumaan. Gasum arvioi, ettäbiokaasua voidaan syöttää sen maakaasuverkkoon viimeistäänvuonna 2011.Gasum Oy aloitti uuden maakaasun nesteytyslaitoksen janesteytetyn maakaasun varaston rakentamisen Porvooseen Kilpilahteenkorvaamaan nykyistä Oy AGA Ab:n omistamaa tuotantolaitosta.Nesteytettyä maakaasua (LNG) toimitetaan rekkakuljetuksinaasiakkaille, jotka eivät ole putkiverkoston piirissä.Lisäksi nesteytettyä maakaasua voidaan hyödyntää varapolttoaineenalyhytaikaisten, esimerkiksi maakaasuverkoston kunnostustöistäjohtuvien toimituskatkosten aikana. Laitoksen on tarkoitusvalmistua tuotantokäyttöön kesällä 2010. Investoinnit laitokseenvuonna 2009 olivat 9,9 milj. euroa.Vuonna 2009 Gasum toimitti nykyisellä AGAn Porvoontuotantolaitoksella valmistettua LNG:tä säiliöautolla Suomeenja Ruotsiin testaus- sekä tutkimustarpeita varten, kaupan volyymioli 5 296 tonnia.Maakaasun käyttö liikennepolttoaineena on tärkeä kehittyvämarkkinasegmentti. Kertomusvuonna otettiin käyttöön tankkausasematPorvoossa, Helsingin Roihupellossa, Lahdessa sekäHyvinkäällä. Liikennekäytön myynti lisääntyi noin 18 % edellisvuoteenverrattuna.Gasum-konserni panostaa tytäryhtiöidensä kautta voimakkaastimaakaasualan tuote- ja palvelutarjonnan kehittämiseen.33

GASUM-KONSERNIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009Vuonna 2009 panostettiin erityisesti lämpöliiketoiminnankehittämiseen.Gasum Oy tarjoaa asiakkailleen tuotteita ja palveluja maakaasunhintariskien hallintaan. Vuoden 2009 aikana Gasuminsuojaustuotteita myytiin yli 3,5 TWh määrälle kaasua, mikä onlähes 9 % kaikesta toimitetusta kaasusta Suomessa.RISKIT JA RISKIENHALLINTAGasumin liiketoimintaan liittyviä riskejä ovat mm. maakaasunsaatavuuteen, siirtojärjestelmän toimivuuteen, liiketoiminnansääntelyyn, turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin liittyvät sekäenergiamarkkinoihin ja polttoaineiden hintakehitykseen liittyvätriskit.Maakaasun toimitushäiriöihin on varauduttu varapolttoainejärjestelyillä.Siirtojärjestelmän toimivuutta seurataan ja parannetaanuudistamalla ja rakentamalla lisää verkostoa pitkäntähtäyksen suunnitelman mukaisesti. Polttoaineiden, erityisestiöljyyn liittyvien hintariskien hallintaa Gasum on kehittänyt jousean vuoden ajan.EMV valvoo sekä maakaasun verkkoliiketoimintaa ettäenergiakauppaa. Muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessaregulaatiossa voivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia yhtiön taloudelliseenasemaan tai mahdollisuuksiin toteuttaa maakaasumarkkinoidenkehittämiseen liittyviä tavoitteita.YMPÄRISTÖ, TERVEYS JA TURVALLISUUSGasumin sertiioitu toimintajärjestelmä noudattaa ISO 9001:2000, ISO 14001:2004 ja OHSAS 18001:2007 standardeja.Gasum on sisällyttänyt toimintajärjestelmäänsä laatu- ja ympäristöjärjestelmänohella myös turvallisuusjohtamisjärjestelmän,joka sertiioitiin osana toimintajärjestelmää vuonna 2009. Turvallisuusjohtamisjärjestelmäperustuu OHSAS 18001:2007 Työterveys-ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä -standardiin.Yhtiö on liittynyt Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseenvuonna 2007, valtakunnalliseen työtapaturmaohjelmaankuuluvaan Nolla tapaturmaa -foorumin toimintaan vuonna2005 ja Kemianteollisuus ry:n Responsible Care -ohjelmaanvuonna 1996.Merkittävimmät ympäristövaikutukset Gasumin toiminnassasyntyvät kompressoreiden käytöstä ja putkien rakentamisesta.Osa maakaasun siirrossa tarvittavista kompressoriasemista kuuluupäästökaupan piiriin. Osan tarvitsemistaan päästöoikeuksistaGasum hankkii Nefcon TGF-hiilisuojarahastosta, joka hankkiipäästöyksiköitä sijoittamalla hiilidioksidin vähentämishankkeisiin.Typenoksidipäästöjen pienentäminen tapahtuu valitsemallakäyttöön ne kompressoriyksiköt, joissa on käytettymatalapäätöistä polttotekniikkaa. Hiilidioksidipäästöjen minimointitapahtuu säästämällä kompressoriasemien polttokaasua.Rakentamisen ympäristövaikutuksia vähennetään mm. uusillarakentamistekniikoilla ja perusteellisilla ympäristövaikutustenennakkoarvioinneilla.Gasum on asettanut tavoitteekseen siirtyä maakaasukäyttöistenajoneuvojen käyttöön sekä yhtiön huoltoautokannassaettä työsuhdeautoissa. Vuoden 2009 lopussa Gasumilla olikäytössään 27 maakaasukäyttöistä huoltoautoa ja 60 työsuhdeautoa.Maakaasun osuus Gasumin huolto- ja työsuhdeautojenpolttoaineista oli 77 %.Vuonna 2009 Gasum-konsernissa tapahtui viisi työtapaturmaa.Sairauspoissaoloprosentti oli 2,8.Pääosin Gasum saavutti asettamansa ympäristöön ja terveyteenliittyvät tavoitteet.HENKILÖSTÖ JA PALKITSEMISJÄRJESTELMÄTGasum-konsernin palveluksessa oli vuoden 2009 aikana keskimäärin222 henkilöä. Gasum Oy:n palveluksessa oli keskimäärin176 henkilöä. Henkilöstömäärältään suurimpien tytäryhtiöidenGasum Energiapalvelut Oy:n palveluksessa oli 37 henkilöä jaGasum Paikallisjakelu Oy:n 5 henkilöä.Gasum Oy:n palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma kertomusvuodeltaoli 11 892 794,85 euroa. Gasum PaikallisjakeluOy:n palkat ja palkkiot olivat yhteensä 315 479,48 euroa jaGasum Energiapalvelut Oy:n yhteensä 1 698 559,56 euroa.Gasum-konsernissa oli vuonna 2009 käytössä tulos- ja voittopalkkiojärjestelmätsekä konsernin avainhenkilöille sovellettupitkän tähtäyksen palkitsemisjärjestelmä.TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTATekniikan edistämissäätiön hallinnoimasta Gasumin maakaasurahastostajaettiin vuonna 2009 yhteensä 5 apurahaa.Gasum on osakkaana CLEEN Oy:ssä, jonka tarkoituksenaon organisoida energia- ja ympäristöalalla toimivien yritystenstrategista tutkimusyhteistyötä ja sen vaatimaa rahoitusta. OsallistuminenCLEEN Oy:n toimintaan edistää Gasumin omienteknologiahankkeiden toteuttamista.YHTIÖN OMISTUSRAKENNE JA OSAKKEETVuosi 2009 oli Gasum Oy:n 16. toimintavuosi.Yhtiön omistavat:Fortum Heat and Gas Oy 31 %OAO Gazprom 25 %Suomen valtio 24 %E.ON Ruhrgas International GmbH 20 %34

Gasumin hallitukseen kuuluivat vuonna 2009 (vas.) AlekseiNovitsky, Ari Suomilammi, Paula Lähde, Antero Jännes,Björn Ahlnäs, Kristiina Vuori ja Christer Paltschik.Yhtiön osakepääoma jakautuu A- ja K -sarjan osakkeisiin.A-sarjaan kuuluvia osakkeita on 53.000.000. K-sarjaan kuuluviaosakkeita on yksi. Suomen valtio omistaa K-osakkeen.Jokainen osake tuottaa yhtiökokouksessa äänestettäessäyhden äänen. Päätettäessä yhtiökokouksessa yhtiöjärjestyksenmuuttamisesta sekä hallintoneuvoston puheenjohtajan, varapuheenjohtajanja jäsenten valinnasta sekä vapauttamisesta tehtävistäänedellytetään osakeyhtiölain mukaisen enemmistön lisäksierikseen vastaavaa enemmistöä sekä A-osakkeen antamista äänistäettä K-osakkeen antamista äänistä.A- ja K-sarjan kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoonja yhtiön varoihin.K-sarjan osakkeen hankkimiseen luovutustoimin on saatavaGasum Oy:n hallituksen suostumus. Mikäli tämä suostumusevätään, K-osakkeen haltijalla on oikeus vaatia, että osake muunnetaanA-osakkeeksi.Omistussuhteissa ei tapahtunut vuoden aikana muutoksia.YRITYKSEN HALLINTOGasum-konsernin muodostavat emoyhtiö Gasum Oy ja senkokonaan omistamat tytäryhtiöt Gasum Energiapalvelut Oy,Gasum Paikallisjakelu Oy, Kaasupörssi Oy ja Gaasienergia A.S.Gasum Oy tuo maakaasua Suomeen, toimii tukkumyyjänäsuur-asiakkaille ja omistaa, operoi sekä ylläpitää kaasun siirtoverkkoa.Gasum Paikallisjakelu Oy tarjoaa maakaasua pienemmilleyrityksille ja kotitalouksille. Sillä on jakeluverkkoa kahdeksallapaikkakunnalla. Gasum Energiapalvelut Oy myy maakaasupohjaisiaenergiaratkaisuja, kaasulaitteita ja palveluja.Kaasupörssi Oy ylläpitää internetissä maakaasun ja päästöoikeuksienmarkkinapaikkaa.Gasum-konsernin organisaatio muodostuu viidestä liiketoiminta-alueestaja kuudesta tukitoiminnosta. Konsernin operatiivistatoimintaa ohjaa toimitusjohtajan apuna konserninjohtoryhmä.Konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat Gasum Oy:nyhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiökokous valitseeGasumille hallintoneuvoston. Hallintoneuvoston tehtävänä onvalvoa, että yhtiön asioita hoidetaan yhtiökokouksen ja hallintoneuvostonpäätösten ja ohjeiden sekä terveiden liikeperiaatteidenmukaan. Hallintoneuvosto myös valitsee Gasum Oy:nhallituksen.Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja hänen lisäkseenenintään kuusi varsinaista jäsentä. Hallituksen tehtävänä on huolehtiayhtiön hallinnosta ja toiminnasta lain ja yhtiöjärjestyksensekä hallintoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti, päättäämm. kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja kiinnittämisestä jaottaa ja erottaa yhtiön ne ylimmät johtohenkilöt, joita hallintoneuvostoei valitse.Gasum Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.5.2009.Omistajat vahvistivat tilinpäätöksen vuodelta 2008, hyväksyivätosingon maksamisen ja henkilökunnalle jaettavat voittopalkkioeräthallituksen esittämällä tavalla sekä myönsivät vastuuvapaudenhallintoneuvoston jäsenille, hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalletilivuoden 2008 osalta.Hallintoneuvoston eroamisvuorossa olevat jäsenet StanislavTsygankov, Sergei Emelianov ja Achim Saul valittiin uudelleen35

GASUM-KONSERNIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009seuraavaksi toimikaudeksi. Eroa pyytäneen Marcus Söhrichintilalle valittiin toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi Lukas Specht.Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Jorma Eloranta ja jäseninäTaisto Turunen, Seppo Aho ja Timo Karttinen.Yhtiökokouksen valitsemana Gasum-konsernin tilintarkastajanaon toiminut PricewaterhouseCoopers Oy (KHT yhteisö),jossa vastuullisena tilintarkastajana oli KHT Eero Suomela.Gasum Oy:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtajaAntero Jännes. Varapuheenjohtajana ja hallituksenjäsenenä toimi Juha Vainikka 3.3.2009 asti. Sen jälkeen varapuheenjohtajanaaloitti Björn Ahlnäs. Hallituksen jäseniä ovatPaula Lähde, Aleksei Novitsky, Christer Paltschik ja KristiinaVuori, sekä 3.3.2009 alkaen Ari Suomilammi.Kertomusvuoden aikana hallintoneuvosto kokoontui 3 kertaaja hallitus 13 kertaa.Valtioneuvoston omistajaohjausyksikön ohjeen mukaisestiGasum on laatinut yhtiön toiminnan hallinto- ja eettisistä periaatteistaohjeiston, jonka Gasum Oy:n hallitus hyväksyi lokakuussa2009.Ohjeistosta tehtyyn tiivistelmään voi tutustua Gasumininternetsivuilla.TULEVAISUUDEN NÄKYMÄTSuomen kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa painotetaanyhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon roolia yhdyskuntienja teollisuuden voimantuotannossa. Gasum arvioi, ettäpuhtaana ja tehokkaana polttoaineena maakaasulla on edelleenmerkittävä rooli yhdistetyssä tuotannossa ja sen käyttö voi lisääntyä.Kasvu edellyttää, että kaasulla tuotettu vastapainesähkösäilyttää kilpailukykynsä sähkömarkkinoilla.Ilmasto- ja energiastrategiaan liittyvät muut tavoitteet, kutenuusiutuvien kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämistavoitteetsekä Suomen hallituksen maaliskuussa 2009 tekemä ehdotusenergiaverojen muuttamisesta ovat kuitenkin lisänneet epävarmuuttamaakaasun volyymikehityksestä. Mikäli veroehdotustoteutuu esitetyssä muodossa, maakaasun kilpailukyky heikkeneemerkittävästi ja maakaasuun pohjautuvalla tuotannolla saavutettavatedut jäävät savuttamatta. Myös edellytykset maakaasuverkostonlaajentamiseen heikkenevät.Gasum kehittää yhdessä osakkuusyhtiö Biovakka SuomiOy:n kanssa biokaasun tuotantoa ja jakelua maakaasuverkostonvälityksellä. Gasum haluaa kehittää erityisesti biokaasun käyttöäliikennepolttoaineena. Jos biokaasuun pohjautuvaan liikenteeseenpanostetaan voimakkaasti, ratkaisu edistää myös Suomenkansallisia tavoitteita ja sitoumuksia liikenteen uusiutuvienpolttoaineiden lisäämiseksi. Liikenteen käyttöön tulevan biokaasunon kuitenkin oltava tasa-arvoisessa asemassa syöttötarifillatuettavan, sähkön tuotantoon käytettävän biokaasun kanssa.Maakaasun nesteytyslaitoksen valmistuttua Gasumilla onmahdollisuus tarjota nesteytettyä maakaasua (LNG) myös putkiverkostonulkopuolisiin käyttökohteisiin. Yhteensä käyttökohteenaon tutkittu saaristomeren yhdyslauttojen polttoaineenvaihtamista nesteytettyyn maakaasuun. Koska meriliikenteenpolttoaineiden päästöjä koskevat rajoitukset ovat tiukentumassa,LNG:n käytölle Itämeren alueella voi syntyä laajatkinmarkkinat.Euroopan unionissa on asetettu tavoitteeksi, että Baltianmaat integroidaan eurooppalaisiin sähkö- ja kaasuverkkoihin.Tällöin Suomi voisi liittyä osaksi eurooppalaista verkkoa, jos silläolisi yhteys Baltian verkostoon. Gasum selvittää myös LNGvastaanottoterminaalinrakentamismahdollisuuksia. Uudet, kevyemmätja edullisemmat LNG:n purkutekniikat voivat nopeuttaatämän vaihtoehdon toteutumista.ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄGasum Oy:n voitonjakokelpoiset varat ovat 87 547 458,76euroa, josta tilikauden voitto on 85 000 102,25 euroa.Hallitus ehdottaa, että voitonjakokelpoiset varat käytetäänniin, että varsinaisena osinkona jaetaan 1,133 euroa/osake eliyhteensä 60 049 001,13 euroa 30. kesäkuuta 2010 ja lisäosinkona0,472 euroa/osake eli 25 016 000,47 euroa 31. lokakuuta2010. Yhteensä osinkoina jaetaan 85 065 001,60 euroa jaomaan pääomaan jätetään 2 482 457,16 euroa.Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisenjälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmiuson hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksennäkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.36

TILINPÄÄTÖSTULOSLASKELMAKonserniEmoyhtiöMilj. euro 2008 2009 2007 2008 2008 2009 2007 2008Liikevaihto (1) 11065 218 1218 852 11051 206 1206 842Liiketoiminan muut tuotot (2) 01 0 01 0Materiaalit ja palvelut (3)Aineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden aikana -1-905 127 -1127 -707 -1-903 125 -1125 -706HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot (4) 12 13 10 12 11 119HenkilöstösivukulutEläkekulut 23 2 23 12Muut henkilösivukulut 1 1 1 1-16 -18 -13 -16 -14 -15 -11 -14Poistot ja arvonalentumiset (6)Suunnitelman mukaiset poistot -30 -26 -30 -29 -24 -28 -29Liiketoiminnan muut kulut -11 -14 -10 -11 -12 -9 -8 -9Liikevoitto 103 34 92 34 29 98 89 30Rahoitustuotot ja- kulut (7)Muut Osuus korko- osakkuusyritysten ja rahoitustuotot voitosta ( tappiosta )Muut Muilta korko- ja rahoitustuotot0303 3 3Korkokulut Saman konsernin ja muut yrityksiltä rahoituskulutMuille Muilta0-1 00-23 0-10 0-23Korkokulut ja muut rahoituskulut1 0 2 1Muille -1 -1 -1 -1Voitto ennen satunnaisia eriä 35 -1 921 31 -1 902Satunnaiset Voitto ennen tuotot satunnaisia eriä (7) 101 35 97 31Konserniavustus 2 1Satunnaiset tuotot (7)Voitto Konserniavustus ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 35 92 33 2 91 2Voitto Tilinpäätössiirrot ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 101 35 100 33Poistoeron lisäys (-) (8) 0 -24TilinpäätössiirrotTuloverot Poistoeron lisäys (-) (9) (8) -9 -26 16 -8 -200Tilikauden Tuloverot voitto (9) -27 26 66 -9 -30 25 47 -8Tilikauden voitto 74 26 85 2537

TILINPÄÄTÖSTASEKonserniEmoyhtiöoikaistuoikaistuMilj. euro 2009 2008 2009 2008VASTAAVAAPYSYVÄT VASTAAVATAineettomat oikeudet ja hyödykkeet (10)Muut pitkävaikutteiset menot 7 6 6 5Konserniliikearvo 2 29 8 6 5Aineelliset hyödykkeet (10)Maa-ja vesialueet 4 3 4 3Rakennukset ja rakennelmat 418 351 384 321Koneet ja kalusto 41 40 39 37Muut aineelliset hyödykkeet 7 7 7 7Keskeneräiset hankinnat 50 82 49 81519 482 483 448Sijoitukset (11)Osuudet saman konsernin yrityksissä 7 7Saamiset saman konsernin yrityksiltä 9 7Osuudet osakkuusyritysyhtiöistä 2 0 2 0Muut osakkeet ja osuudet 0 0 0 03 0 18 14VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus (12) 9 11 9 10Saamiset (13)PitkäaikaisetMuut saamiset 0 0 0 00 0 0 0LyhytaikaisetMyyntisaamiset 157 149 153 145Saamiset saman konsernin yrityksiltä 0 0 5 4Muut saamiset 60 5 60 5Siirtosaamiset 0 0 0 0218 154 218 155Rahat ja pankkisaamiset 36 16 34 14794 672 767 64738

TILINPÄÄTÖSTASEKonserniEmoyhtiöoikaistuoikaistuMilj. euro 2009 2008 2009 2008VASTATTAVAAOMA PÄÄOMA (14)Osakepääoma 178 178 178 178Edellisten tilikausien voitto 163 161 3 3Tilikauden voitto 74 26 85 25416 366 266 206TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄKertynyt poistoero 182 198LASKENNALLINEN VEROVELKA (16) 54 57VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen (17)Lainat rahoituslaitoksilta 6 11 6 11Muut pitkäaikaiset velat 1 1 0 07 12 6 11Lyhytaikainen (18)Lainat rahoituslaitoksilta 43 23 43 23Ostovelat 117 127 117 126Muut velat 133 81 131 79Siirtovelat 24 5 24 5317 236 314 233794 672 768 64739

TILINPÄÄTÖSRAHOITUSLASKELMAKonserniEmoyhtiöMilj. euro 2009 2008 2009 2008Liiketoiminnan rahavirta+ Myynnistä saadut maksut 1 039 1 280 1 025 1 248+ Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 1 0 0 0- Maksut liiketoiminnan kuluista -918 -1 197 -910 -1 169Liiketoiminen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 121 84 115 79- Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -1 -2 -1 -2+ Saadut korot liiketoiminnasta 0 3 1 3+ Saadut osingot liiketoiminnasta 0 0 0 0- Maksetut verot -12 -2 -11 -2Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä 109 83 103 78+/- Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) 0 0 0 0Liiketoiminnan rahavirta (A) 109 83 103 78Investointien rahavirta- Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -78 -66 -72 -63+ Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutusvoitot 1 0 1 0- Investoinnit muihin sijoituksiin -3 0 -2 0+ Luovutustuotot muista sijoituksista 0 0 0 0- Myönnetyt lainat 0 0 0 0+ Lainasaamisten takaisinmaksut 0 0 0 0+ Saadut korot investoinneista 0 0 0 0+ Saadut osingot investoinneista 0 0 0 0Investointien rahavirta (B) -80 -66 -74 -63Rahoituksen rahavirta+ Oman pääoman korotus 1 0 0 0+ Lyhytaikaisten lainojen nostot 0 0 0 0- Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 0 0 0 0+ Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 0 0 0- Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 14 -2 14 -2-/+ Pitkäaikaisten saamisten lisäys/vähennys 0 0 -1 0-/+ Rahoituksen satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) 0 0 2 1- Maksetut osingot ja muu voitonjako -25 -48 -25 -48Rahoituksen rahavirta (C) -10 -50 -10 -48Rahavarojen muutos (A+B+C) 19 -33 19 -33Rahavarat tilikauden alussa 16 49 14 47Rahavarat tilikauden lopussa 36 16 34 1419 -33 19 -3340

TILINPÄÄTÖSLIITETIEDOTKONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEETGasum Oy on Gasum-konsernin emoyhtiö. Yhtiön kotipaikkaon Espoo. Konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissaGasum Oy:n pääkonttorista osoitteesta Miestentie 1, 02150 Espootai yhtiön verkkosivuilta www.gasum.i. Konsernitilinpäätöskäsittää emoyhtiö Gasum Oy:n ja tytäryhtiöt Gasum EnergiapalvelutOy:n, Helsingin Kaupunkikaasu Oy:n, Kaasupörssi Oy:n,Gasum Paikallisjakelu Oy:n ja Gaasienergia AS:n. Gasum PaikallisjakeluOy omistaa Gaasienergia AS:n sataprosenttisesti. Alakonsernistaei ole laadittu erillistä konsernitilinpäätöstä.Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä.Keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa syntyvä tytäryhtiöidenhankinta-arvon ja hankintahetken oman pääoman eroon käsitelty konserniliikearvona, joka poistetaan vaikutusaikanaan,20 vuodessa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat on eliminoitutuloslaskelmassa ja taseessa.Osakkuusyritys on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmääkäyttäen. Konsernin omistusosuudenmukainen osuus osakkuusyrityksen tilikauden tuloksesta on esitettyomana eränään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Osakkuusyrityksenhankinnan yhteydessä syntynyt liikearvo sisällytetäänosakkuusyrityksen osakkeiden arvoon ja se poistetaan konserniliikearvontavoin 20 vuodessa.Tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakienja säännösten mukaisesti.Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi.MYYNNIN TULOUTUSPERIAATEMyynti tuloutetaan kun kaasu on toimitettu. Tuotot palveluistakirjataan kun palvelu on luovutettu.VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄTUlkomaan valuuttamääräiset saatavat ja velat on arvostettuEuroopan Keskuspankin tilinpäätöspäivän kurssiin.PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUSPERIAATTEETPysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynäsuunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelmanmukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineellisten ja aineettomienhyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Saadutavustukset on kirjattu hankintamenon vähennykseksi.Käytetyt poistoajat ovat omaisuusryhmittäin: Konserni Emoyhtiö2009 2008 2009 2008Rakennukset ja rakennelmat 15–40 v. 15–40 v. 15–40 v. 15–40 v.Muut aineelliset hyödykkeet 20–40 v. 20–40 v. 20–40 v. 20–40 v.Koneet ja kalusto 3–25 v. 3–25 v. 3–15 v. 3–15 v.Muut pitkävaikutteiset menot 5–40 v. 5–40 v. 5–10 v. 5–10 v.Aineettomat oikeudet ja hyödykkeet 1–10 v. 1–10 v. 1-5 v. 1–5 v.Konserniliikearvo 20 v. 20 v.Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoonon tilikauden aikana aktivoitu kiinteiden kulujen projektipalkkojasivukuluineen yhteensä 404 312 €.VAIHTO-OMAISUUSVaihto-omaisuus on arvostettu ifo-periaatteen mukaisesti hankintamenontai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisenmyyntihinnan määräisenä.ELÄKEMENOTYhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissaeläkevakuutusyhtiöissä. Lakisääteiset eläkemenot kirjataan kuluksikertymisvuonna. Mandatum Henkivakuutus-osakeyhtiönlisäeläkkeestä aiheutui tilikaudelle kuluja 1 178 461,10 €. Lisäeläkkeetkirjataan maksuperusteisesti.PAKOLLISET VARAUKSETTilikauden aikana ei päästöoikeuksien määrää ylitetty, joten niistäei tarvitse tehdä varausta. Tilikauden toteutuneet päästömäärätalittivat saadut ja ostetut oikeudet 17 684 tonnilla. Päästöoikeuksienmarkkinahinnan 31.12.2009 mukaan tästä muodostuutaseen ulkopuolista varallisuutta 224 587 €.LASKENNALLINEN VEROVELKAKonsernitilinpäätöksessä poistoero on jaettu vapaaksi omaksipääomaksi ja laskennalliseksi verovelaksi.41

TILINPÄÄTÖSLIITETIEDOTKonserniEmoyhtiö1 000 euro 2009 2008 2009 20081. LIIKEVAIHTOMaantieteellinen jakaumaKotimaa 1 062 204 1 217 136 1 048 701 1 204 881Muu Eurooppa 2 402 983 2 402 982Muut 98 85 98 85Yhteensä 1 064 704 1 218 204 1 051 201 1 205 9482. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOTKäyttöomaisuuden myyntivoitot 347 36 345 36Vuokratuotot 144 116 261 235Muut 394 96 197 55Yhteensä 885 248 803 3253. MATERIAALIT JA PALVELUTAineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden aikana 904 078 1 130 015 901 634 1 127 678Varaston muutos 1 177 -2 580 1 065 -2 439905 255 1 127 435 902 699 1 125 2404. HENKILÖSTÖKULUTHenkilöstökulut ja luontoisedutPalkat ja palkkiot 13 344 12 436 11 345 10 637Eläkekulut 3 306 2 227 2 985 1 941Lakisääteiset henkilösivukulut 1 155 1 378 958 1 210Yhteensä 17 804 16 042 15 289 13 788Luontoisedut 673 619 548 520Yhteensä 18 477 16 660 15 837 14 308Luontoisetujen raha-arvo ei sisälly tuloslaskelman henkilöstökuluihinJohdon palkat ja palkkiotToimitusjohtajat 769 615Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet 1 281 1 142Konsernin ja emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärinToimihenkilöitä 150 148 122 121Työntekijöitä 72 72 54 54Yhteensä 222 220 176 1755. JOHDON ELÄKESITOUMUKSETGasum-konsernin ylimpään johtoon kuuluvilla on mahdollisuus jäädä eläkkeelle60-vuotiaan Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön sääntöjen mukaisin eläke-eduin.6. POISTOTSuunnitelman mukaiset poistotPoistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 25 640 30 433 23 818 28 77242

TILINPÄÄTÖSLIITETIEDOTKonserniEmoyhtiö1 000 euro 2009 2008 2009 20087. MUUT KIINTEÄT KULUTTilintarkastajan palkkiotLakisääteinen tilintarkastus 54 54 41 46Muut palkkiot 29 47 29 478. RAHOITUSTUOTOT JA- KULUTOsuus osakkuusyrityksen tuloksesta ( tappiosta ) -216 0Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksistaSaman konsernin yrityksiltä 0 0 288 401Muut korko- ja rahoitustuototSaman konsernin yrityksiltä 0 0 11 23Muilta 265 2 598 231 2 568265 2 598 242 2 591Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksistaja muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 265 2 598 530 2 993Korkokulut ja muut rahoituskulutSaman konsernin yrityksille 0 0 12 26Muille 1 415 1 378 1 415 1 3781 415 1 378 1 427 1 404Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 1 366 -1 220 897 -1 588Satunnaiset tuototKonserniavustus 0 0 2 292 1 7129. TILINPÄÄTÖSSIIRROTSuunnitelman mukaisten ja verotuksessatehtyjen poistojen erotus 0 0 -15 509 010. VÄLITTÖMÄT VEROTEdellisiin tilikausiin kohdistuvat verot 127 -293 125 -293Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 29 423 8 210 29 417 8 204Tuloverot satunnaisista eristä 596 445 596 445Laskennallisen verovelan muutos -3 426 578 0 026 720 8 940 30 139 8 35611. PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat oikeudetHankintameno 1.1. 777 613 250 142Lisäykset 149 164 146 108Vähennykset 0 0 0 0Hankintameno 31.12. 926 777 396 250Kertyneet poistot 1.1. 609 579 135 118Vähennysten kertyneet poistot 0 0 0 0Sumupoisto 69 30 55 17Kertyneet poistot 31.12. 678 609 190 135Kirjanpitoarvo 31.12. 248 168 206 11543

TILINPÄÄTÖSLIITETIEDOTKonserniEmoyhtiö1 000 euro 2009 2008 2009 2008Aineettomat hyödykkeetMuut pitkävaikutteiset menotHankintameno 1.1. 13 983 13 132 11 723 10 911Lisäykset 1 801 850 1 388 811Vähennykset -10 0 0 0Hankintameno 31.12. 15 774 13 983 13 111 11 723Kertyneet poistot 1.1. 7 840 6 995 6 834 6 050Vähennysten kertyneet poistot -3 0 0 0Sumupoisto 987 845 888 784Kertyneet poistot 31.12. 8 824 7 840 7 722 6 834Kirjanpitoarvo 31.12. 6 949 6 143 5 388 4 889KonserniliikearvoHankintameno 1.1. 5 147 5 147 0 0Hankintameno 31.12. 5 147 5 147 0 0Kertyneet poistot 1.1. 3 336 3 078 0 0Vähennysten kertyneet poistot 0 0 0 0Sumupoisto 259 259 0 0Kertyneet poistot 31.12. 3 595 3 336 0 0Kirjanpitoarvo 31.12. 1 552 1 810 0 0Aineettomat oikeudet ja hyödykkeet kirjanpitoarvo yhteensä 8 749 8 121 5 594 5 003Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueetHankintameno 1.1. 2 559 2 492 2 559 2 492Lisäykset 1 615 67 1 615 67Vähennykset -2 0 -2 0Hankintameno 31.12. 4 173 2 559 4 173 2 559Kirjanpitoarvo 31.12. 4 173 2 559 4 173 2 559Rakennukset ja rakennelmatHankintameno 1.1. 593 555 587 598 555 704 553 131Lisäykset 84 594 6 016 80 070 2 610Vähennykset -53 778 -59 -53 774 -38Hankintameno 31.12. 624 372 593 555 582 001 555 704Kertyneet poistot 1.1. 242 532 219 554 234 823 212 796Vähennysten kertyneet poistot -53 743 6 -53 741 -8Sumupoisto 17 656 22 972 16 612 22 035Kertyneet poistot 31.12. 206 444 242 532 197 694 234 823Kirjanpitoarvo 31.12. 417 928 351 023 384 307 320 88144

TILINPÄÄTÖSLIITETIEDOTKonserniEmoyhtiö1 000 euro 2009 2008 2009 2008Koneet ja kalustoHankintameno 1.1. 97 238 96 247 92 126 91 339Lisäykset 8 311 4 058 7 804 3 604Vähennykset -1 463 -3 067 -1 155 -2 817Hankintameno 31.12. 104 086 97 238 98 775 92 126Kertyneet poistot 1.1. 57 645 53 835 54 829 51 386Vähennysten kertyneet poistot -921 -1 568 -737 -1 568Sumupoisto 6 446 5 378 6 039 5 011Kertyneet poistot 31.12. 63 170 57 645 60 131 54 829Kirjanpitoarvo 31.12. 40 916 39 593 38 644 37 297Muut aineelliset hyödykkeetHankintameno 1.1. 8 295 8 161 8 295 8 161Lisäykset 197 134 197 134Vähennykset 0 0 0 0Hankintameno 31.12. 8 492 8 295 8 492 8 295Kertyneet poistot 1.1. 1 667 1 447 1 667 1 447Vähennysten kertyneet poistot 0 0 0 0Sumupoisto 225 220 225 220Kertyneet poistot 31.12. 1 891 1 667 1 891 1 667Kirjanpitoarvo 31.12. 6 601 6 629 6 601 6 629Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1. 81 729 20 624 80 889 20 445Lisäykset 25 270 64 566 25 135 63 637Vähennykset -57 270 -3 461 -56 576 -3 193Hankintameno 31.12. 49 728 81 729 49 448 80 889Kirjanpitoarvo 31.12. 49 728 81 729 49 448 80 889Aineelliset hyödykkeet kirjanpitoarvo 31.12. 519 345 481 533 483 173 448 256Kirjanpitoarvot yhteensä 528 094 489 654 488 767 453 259Käyttöomaisuuden hankintameno sisältää käyttöomaisuushyödykkeet,joiden hankintamenoja ei ole vielä kokonaan kirjattu suunnitelmanmukaisina poistoina kuluiksi.12. SIJOITUKSETKonserniyritykset, omistusosuus-%Gasum Paikallisjakelu Oy, Kotka 100 % 100 % 100 % 100 %Helsingin Kaupunkikaasu Oy, Helsinki 100 % 100 % 100 % 100 %Gasum Energiapalvelut, Helsinki 100 % 100 % 100 % 100 %Kaasupörssi Oy, Espoo 100 % 100 % 100 % 100 %Gaasienergia AS, Tallinna 100 % 100 % 0 % 0 %45

TILINPÄÄTÖSLIITETIEDOTKonserniEmoyhtiö1 000 euro 2009 2008 2009 2008KonserniyrityksetHankintameno 1.1. 0 0 6 637 6 637Hankintameno 31.12. 0 0 6 637 6 637Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0 6 637 6 637Osuudet osakkuusyritysyhtiöistäHankintameno 1.1. 0 0 0 0Hankintameno 31.12. 2 099 0 2 316 0Kirjanpitoarvo 31.12. 2 099 0 2 316 0Osuus osakkuusyrityksessäTilikauden alussa 0 0 0 0Lisäykset 2 316Osuus tuloksesta -160Liikearvon poisto -56Tilikauden lopussa 2 099 0 0 0Osakkuusyrityksen kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvoa 1 677 216,75 €,joka poistetaan konserniliikearvon tavoin 20 vuodessa. Tilikauden lopussapoistamatonta liikearvoa on jäljellä 1 621 309,53 €.Konsernin osakkuusyritys on Biovakka Suomi Oy, kotipaikka Vehmaa.Omistusosuus on 20 %.Muut osakkeet ja osuudetHankintameno 1.1. 441 398 433 392Lisäykset 0 43 0 41Vähennykset 0 0 0 0Hankintameno 31.12. 441 441 433 433Kirjanpitoarvo 31.12. 441 441 433 433Saamiset konserniyrityksiltäHankintameno 1.1. 0 0 7 118 7 387Lisäykset 0 0 1 829 0Vähennykset 0 0 -399 -268Hankintameno 31.12. 0 0 8 549 7 118Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0 8 549 7 118Sijoitukset kirjanpitoarvo 31.12. 2 541 441 17 934 14 18813. VAIHTO-OMAISUUSValmiit tuotteet/tavarat 7 877 9 054 7 403 8 468Muu vaihto-omaisuus 1 580 1 580 1 580 1 5809 457 10 633 8 983 10 048JälleenhankintahintaValmiit tuotteet/tavarat 10 267 10 514 10 267 10 514Muu vaihto-omaisuus 5 214 2 813 5 214 2 813Kirjanpitoarvo -9 457 -10 633 -8 983 -10 048Erotus 6 025 2 694 6 498 3 27946

TILINPÄÄTÖSLIITETIEDOTKonserniEmoyhtiö1 000 euro 2009 2008 2009 200814. SAAMISETPitkäaikaisetMuilta 178 191 142 132Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 178 191 142 132LyhytaikaisetSaamiset saman konsernin yrityksiltäMyyntisaamiset 0 0 2 380 2 356Lainasaamiset 0 0 439 268Muut saamiset 0 0 2 363 1 761Yhteensä 0 0 5 182 4 385MuiltaMyyntisaamiset 156 963 149 255 152 663 145 346Muut saamiset 60 368 4 904 60 347 4 879Siirtosaamiset 198 324 109 232Yhteensä 217 529 154 482 213 119 150 457Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 217 529 154 482 218 302 154 842Saamiset yhteensä 217 707 154 673 218 444 154 974Konsernisaamisiin liittyvät olennaiset erätKonserniavustus 0 0 2 292 1 712Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erätEnnakkomaksut 60 273 1 000 60 273 1 000Suojausmyynnin swapit 2010 64 3 805 64 3 805Ennakkomaksuihin sisältyy 59,3 M € etukäteismaksu Gazprom Exportillevuoden 2009 ’ Take or Pay ’ -velvoitteesta. Tämä ennakkomaksu katetaan tulevienkausien vuosittaisen minimimyynnin ylittävästä määrästä.Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erätKorkokattojen preemiot 36 88 36 88KELA työterveyshuollon kustannukset 46 65 31 58TyEL-saaminen 37 60 37 5315. OMA PÄÄOMASidottu oma pääomaOsakepääoma 1.1. 178 279 178 279 178 279 178 279Osakepääoma 31.12. 178 279 178 279 178 279 178 279Vapaa oma pääomaVoitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 187 582 209 193 27 298 50 252Osingonjako -24 751 -47 700 -24 751 -47 700Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 162 831 161 493 2 547 2 552Tilikauden voitto 74 443 26 088 85 000 24 746Oma pääoma yhteensä, josta 415 552 365 861 265 827 205 578sidottua pääomaa 178 279 178 279 178 279 178 279vapaata pääomaa 237 273 187 582 87 547 27 29847

TILINPÄÄTÖSLIITETIEDOTKonserniEmoyhtiö1 000 euro 2009 2008 2009 2008Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12.Voitto edellisiltä tilikausilta 2 547 2 552Tilikauden voitto 85 000 24 746Yhteensä 87 547 27 298Emoyhtiön osakepääoma jakautuu osakelajeittain seuraavasti: kpl kplA-sarja 53 000 000 53 000 000K-sarja 1 1A- ja K-sarjan kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Vähemmistöosuuksia ei ole.16. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄTilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta 182 258 197 76717. LASKENNALLISET VEROVELATLaskennalliset verovelatTilinpäätössiirroista 54 058 57 484 0 018. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMALainat rahoituslaitoksilta 6 000 11 000 6 000 11 000Muut pitkäaikaiset velat 1 374 1 370 0 0Yhteensä 7 374 12 370 6 000 11 000Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua 0 0 0 019. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMAVelat samaan konserniin kuuluville yrityksilleOstovelat 0 0 -59 34Muut velat 0 0 29 0Siirtovelat 0 0 36 36Yhteensä 0 0 5 66MuilleLainat rahoituslaitoksilta 42 500 23 357 42 500 23 357Ostovelat 117 247 126 634 116 874 125 572Muut velat 132 514 80 703 130 680 78 897Siirtovelat 24 270 5 222 23 637 4 689Yhteensä 316 530 235 917 313 691 232 515Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 316 530 235 917 313 696 232 584Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erätVuosilomavelat sos.kuluineen 1 582 1 477 1 336 1 280Palkkavelat sos.kuluineen 2 327 2 202 2 054 2 000Laskutettu seuraavan vuoden tuottoja 0 444 0 444Korot 795 192 795 192Verot 19 411 771 19 411 77148

TILINPÄÄTÖSLIITETIEDOTKonserniEmoyhtiö1 000 euro 2009 2008 2009 200820. VAKUUDETPantatut arvopaperit 1 300 1 300 1 300 1 300Pantatut rahavarat 181 181 151 149Yhteensä 1 481 1 481 1 451 1 44921. VASTUUTLeasingvastuutSeuraavalla tilikaudella maksettavat 368 257 365 249Myöhemmin maksettavat 505 305 498 305Yhteensä 873 562 863 554Vuokravastuut toimitiloistaSeuraavalla tilikaudella maksettavat 846 803 691 669Myöhemmin maksettavat 3 731 4 440 3 569 4 128Yhteensä 4 577 5 244 4 260 4 798Muut vastuutPankkitakauksen vastasitoumus 379 379 379 379Vuokravakuuksien ( Miestentie 1 ja Asentajank. 5 ) pankkitakaukset 164 163 122 121Muut taloudelliset vastuut joita ei ole merkitty taseeseenKiinteistöinvestoinnit Gasum Oy on velvollinen tarkistamaan vuosina 2006–2008 valmistuneista vuokratilojen perusparannuksistatekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana.Tarkistuskausi on 5 vuotta. Viimeinen tarkistusvuosi on 2013. Miestentie 1:n nykyinen vuokrasopimus onvoimassa koko tarkastuskauden ajan.Liitetietojen luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.49

TILINPÄÄTÖSERIYTETTY TULOSLASKELMAVerkkoliiketoiminta Myyntiliiketoiminta Muu liiketoiminta1 000 euro 2009 2008 2009 2008 2009 2008LIIKEVAIHTO 255 870 258 321 722 929 874 232 72 601 73 664Muut tuotot 534 74 44 744 100 149 266 234Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden aikana -104 052 -95 054 -738 794 -964 147 -60 052 -66 309Henkilöstökulut -11 038 -10 283 -3 108 -2 749 -1 143 -756Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -22 764 -27 849 -297 -333 -757 -590Liiketoiminnan muut kulut -51 843 -105 884 -4 144 -2 286 -716 -632LIIKEVOITTO 66 707 19 325 21 329 4 867 10 200 5 612Rahoitustuotot ja -kulut -1 174 542 254 764 23 282VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 65 533 19 866 21 583 5 631 10 223 5 894Satunnaiset tuototKonserniavustus 0 0 2 292 1 712 0 0VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- 65 533 19 866 23 874 7 343 10 223 5 894SIIRTOJA JA VEROJATilinpäätössiirrotPoistoeron lisäys (-) 15 509 -1 554 0 0 0 1 554Tuloverot -21 200 -4 994 -6 251 -1 860 -2 687 -1 502TILIKAUDEN VOITTO 59 841 13 318 17 624 5 483 7 535 5 946MAAKAASULIIKETOIMINTOJEN ERIYTTÄMINENMaakaasumarkkinalain (508/2000) 5. luvussa säädetään maakaasuliiketoimintojenkirjanpidollisesta eriyttämisestä keskenäänja muista liiketoiminnoista.Maakaasun myyntiliiketoiminta sisältää vuodesta 2003 alkaenGasum Oy:n peruskaasukaupan myyntitarifien energiamaksujenosuuden.Gasum Oy:n verkkoliiketoimintaan sisältyy kaasun myyntihintojensiirtomaksujen osuus sekä pääosin tarifin ulkopuolistensopimusten koko liiketoiminta.Muu liiketoiminta sisältää päivittäiskaasun energiaosuuden,nesteytetyn maakaasun myynnin testaus- ja tutkimustarpeitavarten sekä kunnossapitopalveluiden myynnin. Myös maakaasunliikennekäyttö kuuluu muuhun liiketoimintaan.Kulujen ja tuottojen kohdistaminen on tapahtunut aiheuttamisperiaatteenmukaisesti sisäisen laskennan avulla. Poistot onlaskettu voimassa olevan poistosuunnitelman mukaan.Tase-erät on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan. Rahoitusomaisuusja lyhytaikainen vieras pääoma on jaettu laskennallisestiaiheuttamisperiaatteen mukaan. Osakepääoma ja pitkäaikainenvieras pääoma on jaettu käyttöomaisuuden suhteessa.50

TILINPÄÄTÖSERIYTETTY TASEVerkkoliiketoiminta Myyntiliiketoiminta Muu liiketoiminta1 000 euro 2009 2008 2009 2008 2009 2008VASTAAVAAPYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet 5 023 4 571 373 347 198 86Aineelliset hyödykkeet 471 604 441 137 463 466 11 455 7 002Sijoitukset 0 0 15 209 13 778 2 376 61VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus 4 655 5 649 4 328 4 398 0 0SaamisetPitkäaikaiset 24 24 80 79 38 28Lyhytaikaiset 39 474 27 666 159 564 124 520 19 264 2 656Rahat ja pankkisaamiset 22 881 8 676 7 403 2 458 3 365 3 326543 662 487 724 187 418 146 047 36 696 13 158VASTATTAVAAOMA PÄÄOMA 218 544 172 054 39 314 27 190 7 969 6 334TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄKertynyt poistoero 181 027 196 536 0 0 1 231 1 231VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen 5 580 10 230 120 550 300 220Lyhytaikainen 138 511 108 904 147 984 118 307 27 196 5 373543 662 487 724 187 418 146 047 36 696 13 158Gasum Oy:n hallitus22. helmikuuta 2010Antero JännesBjörn AhlnäsPaula LähdeAleksei NovitskyChrister PaltschikAri SuomilammiKristiina Vuori51

TILINPÄÄTÖSTILINTARKASTUSKERTOMUSGASUM OY:N YHTIÖKOKOUKSELLEOlemme tarkastaneet Gasum Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen,toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudella 1.1. –31.12.2009.Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman,rahoituslaskelman ja liitetiedot.HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUUHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksenlaatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävättiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksenlaatimista koskevien säännösten ja määräystenmukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnanasianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, ettäkirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavallatavalla järjestetty.TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDETTilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavanhyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteellaantaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä jatoimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettistenperiaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksensuunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinenvarmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa eiole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallintoneuvostonja hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölainmukaisesti.Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen jatoimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta.Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan jaarvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessaon väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainenvirheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessaarvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksenlaadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaantilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa,tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksenlaadinnassa soveltamia arvioita.Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyväntilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemmesuorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuviatarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.LAUSUNTOLausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomusantavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksenlaatimista koskevien säännösten ja määräystenmukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiöntoiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksenja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallintoneuvostonja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltammetilikaudelta.Olemme tutustuneet tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettyihineriytettyjen toimintojen tuloslaskelma-, tase- ja lisätietoihin.Lausuntonamme esitämme, että ne on laadittu maakaasumarkkinalainja sen nojalla annettujen säännösten ja määräystenmukaisesti.Espoossa 22. päivänä helmikuuta 2010PricewaterhouseCoopers OyKHT-yhteisöEero SuomelaKHT52

TILINPÄÄTÖSHALLINTONEUVOSTON LAUSUNTOGasum Oy:n hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa käsitellyt yhtiönvuodelta 2009 laaditun tilinpäätöksen, joka käsittää konsernin ja emoyhtiöntuloslaskelman, taseen sekä toimintakertomuksen ja siihen liittyvän hallituksen ehdotuksenvoittovarojen käyttämisestä sekä yhtiön tilintarkastajien antaman tilintarkastuskertomuksen.Hallintoneuvosto esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, ettätilinpäätös vahvistetaan ja vuosivoitto käytetään hallituksen esityksen mukaisesti.Hallintoneuvosto toteaa, että yhtiökokouksen ja hallintoneuvoston tekemiäpäätöksiä ja antamia ohjeita on noudatettu ja että hallintoneuvosto on saanut yhtiönhallitukselta ja johtajilta tarpeellisiksi katsomansa tiedot.Espoossa 11. maaliskuuta 2010Jorma ElorantaSeppo AhoTimo KarttinenLukas SpechtTaisto TurunenSergei EmelianovAchim SaulStanislav Tsygankov53

GASUMIN ORGANISAATIOGASUMIN LIIKETOIMINTA-ALUEET JA KONSERNIPALVELUTToimitusjohtaja Antero JännesTalousPaula LähdeAriSuomilammiAlekseiNovitskyJarkoAlankoBjörnAhlnäsBjörnAhlnäsLaki- ja henkilöstöasiatKristiina VuoriLiiketoiminnan suunnitteluChrister PaltschikSIIRTO-PALVELUTENERGIA-KAUPPAENERGIA-PALVELUTENERGIA-KAASUTLIIKENNETietohallintoJussi HyvärinenTekniset palvelutKaj ChristiansenTurvallisuusJarmo AhoKaasupörssi Oy, Pekka KarinenKonsernin johtoryhmäAntero JännesBjörn AhlnäsAleksei NovitskyAri SuomilammiJarko AlankoKristiina VuoriPaula LähdeChrister PaltschikKaj ChristiansenSiirtopalvelutkäyttöpäällikkö Jarmo Lehtonenvalvomopäällikkö Hilkka Iisakkalaasiakaspalvelupäällikkö Ari SeppänenMaakaasuverkoston käytönvalvojaArto KorpelaEnergiakauppamyyntipäällikötSonja Hellén-NieminenOssi SavolainenLauri PirvolaBaltian alueen toiminnotaluejohtaja Seppo Nurminentoimitusjohtaja Simo Lahesalu,Gaasienergia AsEnergiapalvelutliiketoimintayksikön päällikköTommy MattilaEnergiakaasutliiketoimintayksikön päällikköPasi TorriLiikennekäyttöliiketoimintayksikön päällikköJussi VainikkaTalouskirjanpitopäällikkö Leena Walleniuslaskutuspäällikkö Leena Tikkanenbusiness controller Karoliina LiimatainenHenkilöstöasiathenkilöstöpäällikkö Nina PerttulaLiiketoiminnan suunnittelutuoteriskien hallinta Satu Raikaslehtolaatu ja kehittäminen Rami Saajorantahinnoittelu Jukka Kaijansinkkoviestintä Minna Ojalateknologia Sari SiitonenTekniset palvelutinvestoinnit Ilkka Taka-ahokunnossapito Jouni Tervoympäristö Aki Huomomateraalihankinnat Kirsi KorpelaaluepäällikötImatra Timo KyllönenKouvola Otto MäntyHyvinkää Eero KummuHelsinki Olli Mäki-TuuriTampere Mikko Lahti54

YHTEYSTIEDOTKonsernin puhelinvaihteen numero on 020 4471PääkonttoriMiestentie 1, PL 21, 02151 ESPOOHyvinkään huoltokeskusKerkkolankatu 42, 05800 HYVINKÄÄMaakaasukeskusKiehuvantie 189, 45100 KOUVOLAMäntsälän kompressoriasemaHyvinkääntie 565, 04680 HIRVIHAARAPorvoon projektitoimistoPienteollisuustie 3, 06450 PORVOOTampereen huoltokeskusRaspinkatu 4, 33840 TAMPEREVastaanottoasemaRäikköläntie 170, 55100 IMATRAKaasupörssi OyMiestentie 1, 02150 ESPOOGasum Energiapalvelut OyAsentajankatu 5 B, 00880 HELSINKIGasum Paikallisjakelu OyPulttikatu1, 48770 KOTKAKirkniementie 1, 08700 VIRKKALAGaasienergia ASKreutzwaldi 12, 10124 TALLINNA55

Luonnostaan parempia energiaratkaisujawww.gasum.i