Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011 - 2014

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA2011–20142008 – 2009MAAKUNTAHALLITUS ON HYVÄKSYNYT ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMANTOTEUTTAMISSUUNNITELMAN 2008-2009 22.10.2007ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011–2014 ON HYVÄKSYTTY ETELÄ-POHJANMAAN LIITON MAAKUNTAVALTUUSTOSSA 31.5.20103

2TIIVISTELMÄToimintalinja 1: HYVINVOIVA JA OSAAVA ETELÄPOHJALAINENTavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet:1. Tavoite: Koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden lisääminen• Korkeakoulupalvelujen saatavuuden ja kehityksen turvaaminen• Tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja yritystoiminta -innovaatioketjun tiivistäminen• Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön kehittäminen• Yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen ja uusien toimintamuotojen kehittäminen2. Tavoite: Työllisyyden edistäminen• Yrittäjävalmiuksien ja työelämätaitojen vahvistaminen• Osaavan työvoiman turvaaminen• Välityömarkkinoiden kehittäminen3. Tavoite: Kansalaisten toimintakyvyn ja osallisuuden lisääminen• Peruspalvelujen vahvistaminen• Kansalaisten osallistumisedellytysten ja yhteisöllisyyden tukeminen• Toimintakyvyn ja terveyden ylläpito ja vahvistaminen4. Tavoite: Etelä-Pohjanmaan vetovoiman ja viihtyisyyden lisääminen• Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden sekä vapaa-ajan palveluiden kehittäminen• Virikkeisen toimintaympäristön, palvelujen ja tapahtumien kansainvälisyyden kehittäminen• Etelä-Pohjanmaan näkyvyyden ja aluemarkkinoinnin lisääminenToimintalinja 2: KILPAILUKYKYINEN JA INNOVATIIVINEN ELINKEINOELÄMÄTavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet:1. Tavoite: Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen• Liiketoimintaosaamisen kehittäminen• Pk-yritysten kansainvälistämisen edistäminen• Omistajan- ja sukupolvenvaihdosten palveluprosessien kehittäminen2. Tavoite: Maan johtavan elintarvikeklusterin kehittäminen• Elintarvikealan kehitystoiminta ja elintarvikealan toimintaedellytysten turvaaminen• Kotimaisen raaka-aineen käytön turvaaminen elintarviketeollisuudessa• Ruokamaakunnan markkinoinnin kehittäminen• Pellolta pöytään -ketjun vahvistaminen• Maatilojen välisen yhteistyön edistäminen3. Tavoite: Toimivien teknologiateollisuuden verkostojen rakentaminen• Teknologiateollisuuden innovaatioympäristöjen ja osaamiskeskittymien vahvistaminen• Teknologiateollisuuden liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen• Energia- ja ympäristöalaa palvelevan kone- ja laiteteknologian kehittäminen4. Tavoite: Rakentamisen ja asumisen osaaminen maakunnan kilpailuvaltiksi• Rakentamisen ja asumisen toimialojen kehittäminen• Asiakaslähtöinen tuote- ja rakennussuunnittelu• Uusien tuotteiden kehittäminen• Energia-asioihin liittyvien uudenlaisten rakentamisratkaisujen kehittäminen• Muotoiluosaamisen tason nostaminen5. Tavoite: Palvelujen ja elämysten kehittäminen kannattavaksi yritystoiminnaksi• Julkisiin ja yksityisiin palveluihin liittyvien uudenlaisten toimintamallien kehittäminen• Luovien alojen yritysten liiketoiminnan vahvistaminen• Matkailupalvelujen tuotteistaminen ja teemoittaminen7

1. MAAKUNTAOHJELMANLÄHTÖKOHDAT9

1. MAAKUNTAOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT1.1. Ohjelman tehtävä ja valmisteluprosessiMaakuntaohjelman tehtäväMaakuntaohjelma on neljän vuoden eli kunnallisvaltuustojentoimikauden mittainen toimintasuunnitelma, joka toteuttaamaakuntasuunnitelma 2030:n linjauksia. Maakuntaohjelmaon maakunnan kehittämistahdon ilmaus.Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin jatarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisenkannalta keskeisimmät hankkeet ja toimenpiteetsekä suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Ohjelmassaotetaan huomioon valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteetja muut kansalliset linjaukset. Ohjelmassa sovitetaanyhteen maakunnassa toteutettavat kansalliset sekä EU:n rahoittamatohjelmat.Maakuntaohjelma on pohjana vuosittain tehtävälle toteuttamissuunnitelmalle,joka sisältää ehdotuksen maakunta-ohjelman ja erityisohjelmien (=osaamiskeskusohjelmat,koheesio- ja kilpailukykyohjelmat) toteuttamisen kannaltakeskeisiksi hankkeiksi ja toimenpiteiksi sekä arvion niidenrahoittamisesta. Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaanhuomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat,edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensävaikutuksia aluekehitykseen sekä huolehtia, etteitoimenpiteillä vaikeuteta niiden toteuttamista.Maakuntasuunnitelman 2030 vision mukaan Etelä-Pohjanmaaon hyvinvointia edistävä, kansallisesti ja kansainvälisestivetovoimainen yrittäjyys- ja kulttuurimaakunta. Maakuntaohjelmassamääritellään toimenpiteet ja työnjako visiontoteuttamiseksi sekä maakunnan kehittämisen kannaltakeskeisimmät teemat. Maakuntaohjelmassa kiteytyvät Etelä-Pohjanmaantoimijoiden yhteiset lähivuosien tavoitteet.VN(TEM)MAAKUNTASUUNNITELMA• Visio – tavoiteltava kehitys• Kehittämislinjaukset ja -strategia• Tavoitetilan vaatima aluerakenneVN(YM)ValtakunnallinentavoitepäätösalueidenkehittämiseksiMAAKUNTA-OHJELMA• KehittämistoimenpiteetMAAKUNTA-KAAVA• Alueiden käyttöValtakunnallisetsuuntaviivatalueiden käytölleTOTEUTTAMISSUUNNITELMAKuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmäMaakuntaohjelman valmisteluprosessiEtelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030:tä ja maakuntaohjelma2011–2014:ää valmisteltiin osin samanaikaisesti janäiden asiakirjojen valmistelun tueksi perustettiin yhteinenohjausryhmä. Suunnitteluasiakirjojen samanaikainen valmisteluaikatauluon johtanut asiakirjojen luontevaan linkitykseen,ja näin ollen maakuntasuunnitelman linjaukset ovatvahvasti ohjanneet maakuntaohjelman painotusten valintaa.Alueellisia koheesio- ja kilpailukykyohjelmia (KOKO) valmisteltiinEtelä-Pohjanmaalla kolmella alueella: Etelä-PohjanmaanJärvialueella, Seinäjoen seudulla ja Suupohjassa. Ohjelma-asiakirjoistakäytiin yhteen sovittavia neuvotteluja maakunnanliiton kanssa. Maakunnan alueella toteutettavat KOKO-ohjelmatovat linjassa maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa.Kesällä 2009 Etelä-Pohjanmaan liitossa tehtiin selvitys siitä,miten taloudellisten muutosten ja taantuman arvioidaan vaikuttavanEtelä-Pohjanmaan kunnalliskenttään ja erityisestikuntien kehittämistoimintaan lähivuosien aikana. Selvitystävarten haastateltiin Etelä-Pohjanmaan maakunnan kaikkia 19kaupungin- ja kunnanjohtajaa. Selvityksen tuloksia on hyödynnettymaakuntaohjelman valmistelutyössä.10

Maakuntaohjelman laadintaan ovat vaikuttaneet myös edellisenmaakuntaohjelman arvioinnin tulokset, toimintaympäristöanalyysija arvovalinnat. Net Effect Oy on arvioinutLänsi-Suomen allianssin WFA-alueella viiden maakunnanmaakuntaohjelmat vuonna 2009. Syyskuussa 2009 järjestettiinedellisen maakuntaohjelman arviointi- ja nykyisen ohjelman valmistelutilaisuus,jossa konkretisoitiin maakuntasuunnitelmantavoitteita. Työpajan ajatuksia työstettiin eteenpäin loka–marraskuussa2009 viidessä työryhmässä, jotka kukin kokoontuivatkaksi kertaa pohtimaan teemansa kannalta nykytilan puutteitaja ongelmakohtia, tulevaisuuden haasteita, Etelä-Pohjanmaanvahvuuksia sekä toimenpiteitä Etelä-Pohjanmaan hyvinvoinninja kilpailukyvyn edistämiseksi. Työryhmät olivat seuraavat: 1)yritystoiminnan edistäminen, 2) osaamisen vahvistaminen, 3)viihtyisyys ja vetovoimatekijät, 4) hyvinvoinnin edistäminen jajulkiset hyvinvointipalvelut sekä 5) infrastruktuurin kehittäminen.Työryhmiin kuului noin 100 henkilöä.Marraskuussa 2009 järjestettiin maakuntahallitukselle, maakunnanyhteistyöryhmälle ja maakuntaohjelman ohjausryhmällestrategiatilaisuus, jossa linjattiin ohjelman laadinnanpainopisteitä. Maakuntahallitus, MYR, kulttuurilautakunta,ennakointiryhmä ja pk-neuvottelukunta ovat myös evästäneetkokouksissaan maakuntaohjelman valmistelua. Seutukierroskäytiin tammi–helmikuussa 2010. Ohjelma olinähtävillä ja lausunnoilla helmi–maaliskuussa 2010.Maakuntaohjelman valmistelusta on tiedotettu lehdissä,internetissä ja Etelä-Pohjanmaan liiton omissa verkostoissa.Maakuntaohjelman 2007–2010 arviointitulosten mukaanerityisesti nuoret tulisi saada tiiviimmin mukaan ohjelmanvalmisteluun. Nyt valmistelussa on kiinnitetty huomiotalaajempaan osallistujajoukkoon, mistä on esimerkkinä Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmasivusto Facebookissa. Tällä sivustollaon julkaistu viikoittain vaihtuvaan teemaan liittyviäkysymyksiä ja informoitu laajaa yleisöä valmisteluvaiheista.Maakuntaohjelman valmisteluaineisto on ollut myös Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla ja saatavilla paperiversionaEtelä-Pohjanmaan liitosta.Maakuntaohjelma kuuluu SOVA (suunnitelmien- ja ohjelmienympäristövaikutusten arviointi) -lainsäädännön piiriin,jonka mukaan ohjelman ympäristövaikutukset tulee arvioidariittävässä määrin valmistelun kuluessa. Laki edellyttää, ettäympäristöarviointia tehdessä on kuultava muita viranomaisiaja yleisöä sekä laadittava ympäristöselostus. Ympäristövaikutustenarvioinnissa ja ympäristöselostuksen laadinnassakäytettiin hyväksi Etelä-Pohjanmaan YVA-ryhmän asiantuntemusta.Tässä asiakirjassa esitetään tiivistelmä ympäristöselostuksestakappaleessa 3.2. (s. 47).1.2. Etelä-Pohjanmaan nykytila ja kehitysnäkymätMaatilayritysten lkm 2007Teollisuustoimipaikkojen lkm 2007Valm. rakennukset 2008*Maapinta-ala 2009, km2Asuntotuotanto 2008*Henkilöautot 2008Yli 65-vuotiaat 2008Teollisuustoim. henkilöstö 2007Toimipaikkojen lkm 20090 - 15-vuotiaat 2008Alle 7-vuotiaat 2008Väkiluku 2007Väkiluku 200815 - 64-vuotiaat 2008Työlliset 2007Työvoima 2007Työttömät, maalisk. 2009Teollisuustuot. bruttoarvo 2007Poliisin tietoon tulleet rikokset 2008Kuntien välinen lähtömuutto 2008Rikoslakirikokset 2008Teollisuustuot. jalostusarvo 2007Majoitus- ja ravitsemistoimip. 2009Aluetilinpidon arvonlisäys bruttoperushint. 2007*Kuntien välinen tulomuutto 2008Pitkäaikaistyöttömät, maalisk. 2009Teollisuustoim. vienti 2007Ulkomaalaiset 2008Ruotsinkieliset 2008* ennakkotietoLähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriöEtelä-Pohjanmaan profiili0 2 4 6 8 10 12Osuus koko maasta (%)11

Väestö ja muuttoliike2 000Etelä-Pohjanmaan väestönmuutokset 1980 - 2008, henkeäTilastokeskus, väestötilastot1 5001 0005000-50019801981198219831984198519861987198819891990199119921993199419951996199719981999200020012002200320042005200620072008KokonaismuutosLuonnollinen väestönlisäysKokonaisnettomuutto-1 000-1 500-2 000Väestöllinen huoltosuhde alueittain 2008 - 2040 (31.12), %140Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste30.9.20091201008060Etelä-Pohjanmaa, kunnat, minKoko maaEtelä-PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa, kunnat, max4020020082009201020112012201320142015201620172018201920202021202220232024202520262027202820292030203120322033203420352036203720382039204012

Nykytila: Etelä-Pohjanmaan väkiluku oli vuoden 2009 lopulla193 524 henkeä. Vuosina 2000–2009 väkiluku onkasvanut eniten Seinäjoella (6 652 henkeä) ja Lapualla(128 henkeä). Samana aikana väestön määrä on laskenuteniten Kauhavalla, Alajärvellä ja Kurikassa, joissa kussakinväkiluku on vähentynyt yli tuhat henkeä. Väestönkasvu onollut nopeinta Seinäjoella (13 %), ja väestö on vähentynytnopeimmin Lappajärvellä (–15 %) ja Karijoella (–15 %).Vuonna 2009 maakunnan väkiluku aleni 13 henkeä. Etelä-Pohjanmaan väestö on sijoittunut melko tasaisesti eri puolillemaakuntaa.Maakunnan väestön vähentyminen aiheutuu muualle Suomeenopiskelemaan siirtyvien muuttoliikkeestä, sillä vuosina2002–2008 maassamuutto oli tappiollista pelkästään15–29-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta muissa ikäryhmissä voitollista.Suurimmat muuttotappiot aiheutuivat muutosta, jokasuuntautui niihin seutukuntiin, joissa on suuria oppilaitoksia.Ulkomaalaisten osuus väestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla vuoden2008 lopulla 0,8 prosenttia, kun koko maassa osuus olinoin kolminkertainen. Ulkomaalaisen väestön osuus Etelä-Pohjanmaalla oli maakuntien pienin.Etelä-Pohjanmaan kuntien 20–59-vuotiaiden väestönmuutos2008–2014 (31.12.), %Koko maa -1,4Etelä-Pohjanmaa -5,0-16,5–11,1-11,0– -9,1-9,0–01–2,6TEUVA-10,7KARI-JOKI-9,5KURIKKA-11,3KAUHAJOKI-7,7ILMAJOKI-1,7KAUHAVA-9,1LAPUA-3,4SEINÄJOKI-2,6JALASJÄRVI-10,3EVIJÄRVI-11,2LAPPAJÄRVI-16,1VIMPELI-9,0KUORTANE-9,4ALAVUS-8,5ALAJÄRVI-11,5TÖYSÄ-3,1SOINI-11,4ÄHTÄRI-12,0ISOJOKI-11,0Lähde: Tilastokeskus. Väestöennuste 2009–2060.Kehitysnäkymät: Tilastokeskuksen syyskuussa 2009 julkaistussa väestöennusteessa arvioidaan, että Etelä-Pohjanmaanväkiluku olisi vuoden 2030 lopulla 199 331 henkeä. Maakunnan väestö kasvaisi vuosina 2009–2030 noin 5 800 henkeä elikolme prosenttia. Väestönkasvun taustalla on väestön eliniän pidentyminen.Lähivuosien merkittävin muutos väestökehityksessä on se, että työikäisen väestön määrä alkaa ensi kertaa vähentyä.Työikäisten määrän lasku olisi väestöennusteen mukaan suurinta lähivuosina, mutta jatkuu tämän jälkeenkin.13

HyvinvointiNykytila: Hyvinvointia kartoittavan tutkimuksen mukaan(Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2009) hyvinvointiongelmistasuurimmiksi vuonna 2009 nähtiin päihteidenkäyttö, työttömyys, alhainen tulotaso ja yksinäisyys. Yhtäältävaikeimpia ongelmia liitettiin taloudelliseen toimeentuloon,huono-osaisuuteen sekä sosiaaliseen syrjäytymiseen kytkeytyviinpäihde- ja mielenterveysongelmiin. Vähiten ongelmialiitettiin asumiseen, elinympäristöön ja ihmisten harrastusmahdollisuuksiin.Tutkimustulosten perusteella Etelä-Pohjanmaalla vaikeimminhankittaviksi palveluiksi arvioitiin joukkoliikenne- ja korkeaasteenkoulutuspalvelut. Erityisesti joukkoliikennepalvelujensaatavuus on merkittävä tekijä, sillä niiden toimimattomuusosaltaan vaikeuttaa muiden palvelujen saavutettavuutta.Tuloksella on samalla selkeä ekologinen ulottuvuus, silläjoukkoliikennettä suosimalla voidaan vähentää liikenteenympäristöhaittoja. Helpoimmin hankittavissa oleviksi palveluiksiarvioitiin päivittäistavarakauppapalvelut, perusasteenopetuspalvelut sekä kirjasto- ja pankkipalvelut.Etelä-Pohjanmaan väestön terveydentila jää alle maan keskitason,kun mittarina käytetään Kelan ikävakioitua sairastavuusindeksiä.Sairastavuusindeksissä otetaan huomioonväestön kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuustyöikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujenosuus väestöstä. Vuonna 2008 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirinikävakioitu sairastavuusindeksi oli 107,8 (kokomaan indeksi 100), ja indeksi parani hieman edellisvuodesta.Vuosien 2005–2008 aikana indeksi on ollut matalin jokoSeinäjoella, Ilmajoella tai Teuvalla. Korkein indeksin taso ontänä aikana ollut Evijärvellä ja Soinissa, joissa se on jokaisenavuonna ollut vähintään 115.Kehitysnäkymät: Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2009 -tutkimustulosten mukaan kolmasosa vastaajista arvioiväestön hyvinvoinnin heikkenevän seuraavien neljän vuoden aikana. Erityisesti velkaongelmien, päihteiden käytön,psyykkisten pitkäaikaissairauksien sekä yksinäisyyden uskotaan pahenevan lähivuosina.Etelä-Pohjanmaa: Miten arvioitte seuraavien ongelmien muuttuvantoimialueellanne seuraavien neljän vuoden aikana?Osuuskysymykseenvastanneista0 % 25 % 50 % 75 % 100 %VelkaongelmatPäihteiden käyttöPsyykkiset pitkäaikaissairaudetYksinäisyysAlhainen tulotasoFyysiset pitkäaikaissairaudetTyöttömyysOmaisuusrikoksetVäkivallan uhka kodin ulkopuolellaVäkivallan uhka kotonaYhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyysElinympäristön pilaantuminenOnnettomuudet ja tapaturmatPuutteelliset harrastusmahdollisuudetElinympäristön epäviihtyisyysLiikenneturvallisuuteen liittyvät ongelmatAsunnottomuusAhtaasti asuminenLiikkumisen esteetAsuntojen puutteellinen varusteluLähde:Pohjalaismaakuntienhyvinvointibarometri2009-tutkimus.1 (ongelma vaikeutuu) 2 (tilanne säilyy ennallaan) 3 (ongelma helpottuu)14

Joukkoliikennepalvelujen, poliisin ja pelastustoimen palvelujen sekä työ- ja elinkeinohallinnon ja verohallinnon palvelujenhankkimisen helppouden arvioitiin heikentyvän lähivuosina. Lähipalvelujen, kuten huoltoasema-, päivähoito- japerusasteen opetuspalvelujen osalta noin puolet vastaajista arvioi tilanteen pysyvän ennallaan. Myönteisimmin suhtaudutaanpäivittäistavarakauppapalvelujen hankkimisen muuttumiseen, sillä puolet vastaajista arvioi palvelujen hankkimisenhelpottuvan lähivuosina.Osaaminen ja innovaatiojärjestelmäNykytila: Etelä-Pohjanmaan väestön koulutustaso nousee tasaisestinuorten ikäluokkien kouluttautumisen myötä, muttatutkintoja suorittaneiden väestöosuus on edelleen maanpienimpiä. Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on valtakunnantasoa suurempi alle 55-vuotiaiden ikäryhmissä japienempi yli 55-vuotiaiden keskuudessa. Perusasteen jälkeisiätutkintoja suorittaneita naisia on enemmän kuin miehiä.Korkea-asteen tutkintoja suorittanut väestö ikäryhmittäinEtelä-Pohjanmaalla ja koko maassa 31.12.2008, % ikäryhmästä50454035Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne302520Etelä-PohjanmaaKoko maa15105015-1920-2425-2930-3435-3940-4445-4950-5455-5960-6465-6970-7475-7980-8485-Kaikki ikäluokatPerusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneita oli Etelä-Pohjanmaalla15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuoden 2008 lopulla61,9 prosenttia, kun valtakunnallinen osuus oli 65,5 prosenttia.Tutkintoja suorittaneiden väestöosuus oli suurin Seinäjoella(69,9 %) ja Ilmajoella (63,8 %) ja matalin Isojoella (48,0 %)sekä Soinissa (48,9 %).Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä onEtelä-Pohjanmaalla pieni, kun sitä verrataan valtakunnan tasoon.Vuoden 2008 lopussa 15 vuotta täyttäneistä maakunnanasukkaista oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 21,3prosenttia, kun koko maassa osuus oli 26,9 prosenttia. Tutkimus-ja kehitysmenot olivat vuonna 2008 maakuntiemme pienimpienjoukossa: euromääräinen summa oli 30,4 miljoonaa.Kehitysnäkymät: Väestön koulutustason nousu jatkuu, mutta työmarkkinoille ja koulutukseen tulevien nuorten ikäluokkienkoko pienentyy ja työelämästä eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa suuremmaksi kuin on työmarkkinoille tulevienmäärä. Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa, ja myös nuorisoasteen koulutuksen järjestämisen tapoja joudutaanarvioimaan uudelleen. Myös eri tyyppisten koulutusmuotojen merkitys muuttuu: erityisesti oppisopimuskoulutuksensekä ammattitutkintojen, erikoisammattitutkintojen ja ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen merkitys lisääntyy, kun ammatilliseenperuskoulutukseen ja lukioon hakeutuvien nuorten ikäluokat ovat aiempaa pienempiä.15

16–18-vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan määränmuutos alueittain 2009–14, %Koko maa -9,8Etelä-Pohjanmaa -13,4-32,0– -26,1-26,0– -16,0-15,9– -12,0-11,9– -3,4TEUVA-26,0KARI-JOKI-9,5KURIKKA-16,6KAUHAJOKI-12,9ILMAJOKI-10,8KAUHAVA-18,7LAPUA-5,9SEINÄJOKI-3,4JALASJÄRVI-24,6EVIJÄRVI-15,8LAPPAJÄRVI-32,0VIMPELI-26,8KUORTANE-27,6ALAVUS-12,0ALAJÄRVI-16,2TÖYSÄ-7,9SOINI-20,5ÄHTÄRI-28,1ISOJOKI-12,5Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2009Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 mukaan 16–18-vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan koko pienentyisi vuosina2009–2014 koko maassa 10 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 13 prosenttia. Koko maakunnan keskimääräisikäluokanpienentyminen olisi noin 353 henkeä. Ikäluokka pienenisi kaikissa seutukunnissa: suhteellisesti vähiten Seinäjoen seutukunnassa(–10 %) ja eniten Järviseudulla (–21 %). Kunnittainen vähentyminen olisi pienin Seinäjoella (–3 %) ja suurinLappajärvellä (–32 %).Eteläpohjalaisia innovaatiojärjestelmän avaintoimijoita ovat t&k (tutkimus- ja kehittämis) -toimintaa harjoittavat yritykset,Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, Foodwest Oy, Logistics Center Oy, Thermopolis Oy, LifeIT Oyj, Mediwest ResearchCenter Oy, Kuortaneen Urheiluopisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoenyliopistokeskus (Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot, Tampereen teknillinen yliopisto ja Sibelius-Akatemia), Etelä-Pohjanmaankorkeakouluyhdistys, Epanet-tutkimusverkosto, ammatilliset ja aikuiskoulutuksen oppilaitokset (mm.Jalasjärven ammatillinen aikuiskoulutuskeskus JAKK, Teuvan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus TEAK, Suomen yrittäjäopisto,Koulutuskeskus Sedu, Suupohjan ammatti-instituutti, Järviseudun ammatti-instituutti), seudulliset kehittämisyhtiöt(Yrityskehitys Fasadi, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, Seinäjoenseudun elinkeinokeskus) ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Huomattava osa innovaatioyksiköistätoimii koko maakunnan alueella. Osa yksiköistä on perustettu tukemaan paikallisten vahvuuksien kehittämistäeri puolille maakuntaa. Jatkossa on oletettavissa, että seudut profiloituvat entistä syvemmin vahvuuksiinsa.16

TyöllisyysNykytila: Maailmanlaajuinen taantuma alkoi heijastua Etelä-Pohjanmaalle vuonna 2008, ja työttömyysaste oli vuoden2009 aikana edellisvuotista korkeampi. Tammikuun 2010lopulla työttömyysaste oli 11,1 %, eli 0,1 prosenttiyksikköävaltakunnallista tasoa pienempi. Korkein työttömyysaste oliJärviseudulla ja matalin Härmänmaan TE-toimiston alueella.Etelä-Pohjanmaalla on melko isoja eroja kuntien välisissätyöttömyysasteissa. Tammikuussa 2010 työttömyysaste olipienin Isojoella (7,1 %) ja korkein Soinissa (15,9 %).Etelä-Pohjanmaan työttömät työnhakijat 1991–2010,(ml. henk. koht. lomautetut), eräät ryhmät, henkeä (ei summautuva)14 000Tilastokeskus, ALTIKA12 00010 0008 0006 000MiehetNaisetAlle 25-vPitkäaikaistyöttömät4 0002 00001991/011991/071992/011992/131993/011993/071994/011994/071995/011995/071996/011996/071997/011997/071998/011998/041999/011999/072000/012000/072001/012001/072002/012002/072003/012003/072004/012004/072005/012005/072006/012006/072007/012007/072008/012008/072009/012009/072010/1Taantuma on kohdistunut erityisesti miesvaltaisille aloille, kutenteollisuuteen ja rakentamiseen. Tammikuussa 2010 miestentyöttömyysprosentti oli Etelä-Pohjanmaalla 12,9 prosenttiaja naisten 9,2 prosenttia. Isojoki oli ainoa kunta, joissa naistentyöttömyysaste oli miehiä suurempi. Miesten työttömyysasteoli korkein Soinissa (19,1 %) ja naisten Töysässä (13,1 %). Kauhajoki,Kurikka, Soini, Teuva, Töysä ja Vimpeli olivat kuntia, joissasekä miesten että naisten työttömyysaste ylitti 10 prosenttia.Taantuma on nostanut merkittävästi myös nuorten työttömyyttä.Tammikuussa 2010 alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoitaoli Etelä-Pohjanmaalla 1 398, eli 211 enemmän kuin12 kuukautta aiemmin. Nuorten osuus työttömistä työnhakijoistaoli korkein Seinäjoella, noin 18 prosenttia.Kehitysnäkymät: Työttömyysasteen ennakoidaan lähivuosina nousevan Etelä-Pohjanmaalla korkeimmilleen vuonna 2010,jonka jälkeen se alkaa alentua. Joulukuussa 2009 julkaistun ETLA:n ennusteen mukaan maakunnan työttömyysaste olisikeskimäärin 9,4 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaisin luvuin. Työttömyys alkaisi tämänjälkeen alentua, mutta vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste olisi edelleen korkeampi kuin oli vuonna 2008 ennentaloustaantuman alkua. Taantuman kohdistuminen miesvaltaisille aloille ja miesten naisia matalampi koulutustaso voi hidastaataantumasta elpymistä.17

ETLA:n alue-ennuste: Työttömyysaste Etelä-Pohjanmaallaja koko maassa 1989–2013, %18161416,616,316,816,615,115,414,814,614,6ETLA:n alue-ennuste, elokuu 20097,611,411,711,511,411,110,412,71210810,29,89,19,18,99,17,89,07,78,88,47,37,77,89,09,511,08,810,57,69,58,5Etelä-PohjanmaaKoko maa66,66,56,16,95,46,46,343,53,13,23,2201989199019911992199319941995199619971998199920002001200220032004200520062007*2008e2009e2010e2011e2012e2013eTyövoiman poistuma 2007–2025 -raportin mukaan maakunnan työvoiman poistuma (siirtyminen eläkkeelle, kuolevuus,muuttoliike) olisi vuoden 2015 lopulle mennessä hieman koko maan suhteellista tasoa korkeampi. Raportin mukaantyöllisten poistuma vuosina 2007–2015 olisi 18 620 henkeä. Työvoiman vuosittaisen kokonaispoistuman ennakoidaankasvavan nykytasolta voimakkaasti aina vuoteen 2012, jolloin se olisi 2 550 henkeä. Tämän jälkeen työmarkkinoilta poistuvienmäärä pienenisi, mutta olisi silti nykytasoa isompi.Alueellisesti työvoiman kokonaispoistuma jakautuu hyvin epätasaisesti. Suhteessa työllisten määrään poistuma on suurinSuupohjassa, Kuusiokunnissa ja Järviseudulla. Seinäjoen seutukunnassa suhteellinen poistuma on muita maakunnanosia pienempi.Lähes joka viides työllisistä poistuva henkilö toimii tällä hetkellä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen toimialoilla. Vuosina2007–2015 maakunnallinen poistuma suhteessa työllisten määrään on korkeinta maa-, riista- ja kalataloudessasekä sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa. Kaupan, koulutuksen ja rakentamisen toimialoilla poistumaosuudet työllisistä ovatjonkin verran yli koko maan keskiarvojen.YrittäjyysNykytila: Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2008 lopulla noin17 400 yritystoimipaikkaa. Yritysten henkilöstömäärä olinoin 49 000 ja liikevaihto 9,31 miljardia euroa. Eteläpohjalaisetyritykset ovat kuitenkin keskimäärin pieniä, sillä niidentoimipaikkaa kohden laskettu henkilöstömäärä oli 2,8, elimaakunnistamme pienin vuonna 2008. Vaikka maakunnassayritystoimipaikkojen osuus suhteessa väestöön on vielä korkea,on Etelä-Pohjanmaalla yritysten nettomäärän lisäys tällähetkellä alle maan keskitason.18

Yritystoimipaikkojen henkilöstömäärä keskimäärintoimipaikkaa kohti maakunnittain 2008 (pl. aputoimipaikat)6Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto543210UusimaaPirkanmaaPohjois-PohjanmaaKoko maaKymenlaaksoEtelä-KarjalaPäijät-HämeKeski-SuomiSatakuntaVarsinais-SuomiKainuuPohjois-SavoAhvenanmaaPohjanmaaKanta-HämeLappiPohjois-KarjalaKeski-PohjanmaaItä-UusimaaEtelä-SavoEtelä-PohjanmaaSeuraavassa on esitelty lyhyesti Etelä-Pohjanmaan kärkitoimialojentoimintaympäristötietoja:Maatalous: Etelä-Pohjanmaalla toimi vuonna 2009 noin 7 200maatilaa. Maatilojen määrä on kuitenkin ollut laskussa, ja seon vähentynyt vuoden 2000 jälkeen 20 prosenttia, mikä vastaakoko maan tasoa. Maataloudella on Etelä-Pohjanmaallasuurempi merkitys kuin Suomessa keskimäärin: vuonna 2007Etelä-Pohjanmaan maatalous tuotti noin yhdeksän prosenttiatoimialan koko maan arvonlisäyksestä. Maataloudensivuelinkeinoista turkistarhaus on merkittävää erityisestimaakunnan pohjoisosassa.Maa- ja metsätalouden työpaikkaosuus oli tuolloin Etelä-Pohjanmaalla korkein Järviseudun seutukunnassa, 16 prosenttia.Osuus oli pienin Seinäjoen seutukunnassa (8,3 %),mutta tämäkin osuus oli noin kaksinkertainen koko maan tasoonverrattuna. Maatalouden kehityksellä on maakunnassalaajat alueelliset vaikutukset mm. elintarviketeollisuuteen,rakentamiseen ja kauppaan.Elintarviketeollisuus: Maatalouteen kytkeytyvä elintarviketeollisuuson Etelä-Pohjanmaalla merkittävä toimiala, sillä seoli tuotannon bruttoarvoltaan toiseksi suurin teollisuudenalavuonna 2007, ja alan maakunnallisen tuotannon rahamääräinenbruttoarvo oli Uudenmaan jälkeen korkein kokoSuomessa. Elintarviketeollisuus oli viennin arvolla mitattunamaakunnan toiseksi suurin toimiala. Maakunnan elintarviketeollisuuson keskittynyt huomattavassa määrin Seinäjoenseudulle.Teknologiateollisuus: Teknologiateollisuuteen kuuluvat elektroniikka-ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus,metallien jalostus ja tietotekniikka-ala. Metallituotteiden sekäkoneiden ja laitteiden valmistus ovat tuotannon bruttoarvollamitattuna Etelä-Pohjanmaan teknologiateollisuudensuurimmat alat: vuonna 2007 niiden tuotannon bruttoarvooli 1,26 miljardia euroa. Maakunnan koneiden ja laitteidenvalmistuksen alan viennin arvo vuonna 2007 oli 244 miljoonaaeuroa, eli teollisuusaloista eniten.Matkailu: Matkailun merkitys on Etelä-Pohjanmaalla pienempikuin maassa keskimäärin, vaikka erityisesti Seinäjoenseutu tunnetaan valtakunnallisesti merkittävistä tapahtumista.Kuusiokunnissa matkailuala on hyvin merkittävä, jaseutukunnalle kohdistui ”Matkailun taloudelliset vaikutuksetEtelä-Pohjanmaalla vuonna 2008”-selvityksen mukaan vuonna2008 lähes 40 prosenttia Etelä-Pohjanmaan välittömästämatkailutulosta. Matkailuala on maakunnan kansainvälistämisenkannalta merkittävässä asemassa. Välitön matkailutulovuonna 2008 koko Etelä-Pohjanmaalla oli 330 miljoonaa euroaja matkailun työllistävyysvaikutus oli 3 468 kokoaikaistatyöpaikkaa. Valtaosa Etelä-Pohjanmaalle yöpymään tulevistamatkailijoista on kotimaasta, sillä vuonna 2008 majoitusliikkeissäyöpyneistä hieman yli neljä prosenttia oli ulkomaalaisia.Noin ¾ matkoista oli vapaa-ajan matkoja.Luovat alat: Luoviin aloihin luetaan hyvin monenlaisia toimialoja,kuten esim. käsi- ja taideteollisuus, tapahtumatuotanto,mainonta, musiikki ja audiovisuaalinen sisällöntuotanto.Esimerkiksi kustantamisen, painamisen ja tallenteiden jäljen-19

tämisen toimialan liikevaihto oli maakunnassa vuoden 2007aikana lähes 71 miljoonaa euroa ja työpaikkamäärä vuodenlopulla noin 490 henkeä.Energiahuolto: Energiahuollon toimiala on välttämätön eritoimialojen tukiala. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialallaoli Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2007 lopulla hieman alle 400työpaikkaa. Etelä-Pohjanmaan sähkönkulutus oli vuonna2008 1 970 gigawattituntia ja alueellinen sähköntuotantokattoi kulutuksesta 42 prosenttia. Asumisen ja maataloudenosuus sähkönkulutuksesta oli 45 prosenttia, kun se oli kokomaassa 36 prosenttia.Kehitysnäkymät: Maatalouden työpaikkamäärän arvioidaan supistuvan edelleen lähivuosina, koska alan toimintaympäristöon muuttunut entistä epävarmemmaksi mm. suurten tuottajahintojen vaihtelun takia. Silti maatalouden merkityson maakunnassa suurempi kuin maassa keskimäärin. Maatalouteen liittyviä mahdollisuuksia ovat maataloudentukipalvelujen ja niihin liittyvän yrittäjyyden kehittäminen sekä bioenergian ja tuulivoiman tuotanto.Etelä-Pohjanmaalla toimiva elintarviketeollisuus on kansallisesti merkittävä osa Suomen elintarviketeollisuutta. Alansuuret yritykset ovat kansainvälistyneet, ja tämä kehitys jatkunee edelleen. Pienet yritykset toimivat kotimarkkinoilla.Elintarviketeollisuus hankkii valtaosan raaka-aineistaan kotimaasta, ja Etelä-Pohjanmaan vahva maatalous mahdollistaasen, että maakunnassa voi toimia eri kokoisia alan yrityksiä jatkossakin. Elintarviketeollisuus ei ole niin suhdanneherkkäkuin muut teollisuuden päätoimialat.Teknologiateollisuus: Taloustaantuman vaikutukset ovat olleet erityisesti teknologiateollisuudessa suuria, ja ala käy lähivuosinaläpi rakennemuutosta, jonka aikana sen on kyettävä uudistamaan toimintatapojaan. Kansainvälinen taantumavaikuttaa teknologiateollisuuteen Suomessa vielä pitkään, sillä yritysten valmistamat tuotteet ja palvelut ovat täälläenimmäkseen investointihyödykkeitä.Elektroniikka- ja sähköteollisuuden osalta on edelleen tarvetta parantaa maamme houkuttelevuutta yritysten innovaatioidenkehityspaikkana. Kone- ja metallituoteteollisuudessa on tarve uudistaa toimintatapoja, mm. lisäämällä alanalihankkijoiden yhteistyötä sekä alan kilpailukykyä ja tuottavuutta globaalissa rakennemuutoksessa. Myös alan osaajiensaatavuuteen eri koulutusasteilla tulee kiinnittää huomiota, kun taloudellinen kasvu aikanaan alkaa.Metallien jalostuksen toimialalla haasteena on mm. muuttaa ilmastopolitiikan vaikutukset myönteisiksi alan tuotannolle.Myös uusien osaajien saamiseen alalle ja alan koulutukseen tulee kiinnittää huomiota.Tietotekniikka-alalla lähivuosien haaste on alan tuottavuuden ja kannattavuuden huomattava parantaminen. Alalla oniso merkitys myös muiden toimialojen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kohentamisessa: esimerkkinä tästä ovat terveydenhuollontietotekniikka ja ohjelmistot.Matkailu: Kotimaisten matkailijoiden osuus lisääntynee lähivuosina taloustaantuman vaikutuksesta Etelä-Pohjanmaalla.Matkailun kysyntä on herkkä erilaisille talouskehityksen muutoksille, mutta yleensä ala toipuu niistä melko hyvin. Alakytkeytyy yhä tiiviimmin erilaisiin muihin klustereihin, mistä esimerkkinä ovat elintarvike- ja hyvinvointiklusterit. Internetissätapahtuva kehitys synnyttää uusia mahdollisuuksia alan jakeluteille ja järjestelmille, ja myös uusmedia tuleeyhä lähemmäs matkailua. Erilaisten kulttuurien tunteminen on kansainvälisellä toimialalla tärkeää. Matkailun asiakassegmentointion muuttumassa: tulevaisuudessa puhutaan enemmänkin sukupolvista kuin segmenteistä. Lähivuosinaeläkkeelle siirtyvät suuret ikäluokat ovat tärkeä kotimainen matkailun kohderyhmä.Luovat alat: Luovien alojen työllisyys on länsimaissa nopeassa kasvussa. Luovien alojen työpaikat keskittyvät Suomessavielä suuriin kaupunkeihin, mutta erityisesti vahva yrittäjyyden perinne luo niille lisääntyviä mahdollisuuksia myös Etelä-Pohjanmaalla.Tulevaisuudessa eniten kasvupotentiaalia on rajapinnoilla, joissa kulttuuri ja luovuus yhdistyvät mm.matkailualaan, hyvinvointipalveluihin, media- ja informaatioteknologiaan, asumis- ja lifestyle-sisältöihin sekä muoti- jamainosteollisuuteen. Suurimpia haasteita ovat tuotekehityksen ja innovaatioiden edistäminen, luovien alojen yrityspalvelujenparantaminen, yritystoiminnan aloittamiskynnyksen madaltaminen sekä yhteistyöverkostojen kehittäminen.Energiahuolto: Etelä-Pohjanmaan energiatuotannon tavoitteena ovat korkea omavaraisuus, uusiutuvan energian osuudennosto, energiatehokkuuden parantaminen ja kone- ja laiteteollisuuden kehittäminen. Maakunnan energiaomavaraisuudennostamisella ja uusiutuvan energian käytöllä on myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen ja työllisyyteen.20

YmpäristöNykytila: Etelä-Pohjanmaan vesistöt ovat pienestä koostaanja mataluudestaan johtuen herkkiä muutoksille. Ne ovatmaa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen voimakkaastikuormittamia ja siten laadultaan heikentyneitä. Maakunnanvesistöt ovat myös lähes poikkeuksetta säännösteltyjä. Luonnontilaisiapienvesistöjä on jäljellä hyvin vähän. Alueen vesistöilleluonteenomaisia ovat maaston topografiasta ja järvienvähäisyydestä johtuvat tulvaongelmat, joita on yritetty estääjo vuosisatoja mittavin tulvasuojelutöin. Merkittävimmät tulvavesistötovat Lapuanjoki ja Kyrönjoki.Pohjavedet ovat pääosin hyvälaatuisia, mutta ne ovat epätasaisestijakaantuneet. Noin 23 prosenttia alueen pohjavesistäon suojelusuunnitelmien piirissä erityisesti riskialttiilla kohteilla.Suurimman riskin pohjavesille muodostavat maa-ainestenotto, maatalous, turkistarhaus, tiesuolaus ja teollisuus.Luonnon monimuotoisuuden suojelu nykyisen suojelualueverkonturvin ei riittävästi pysty turvaamaan metsäluonnonmonimuotoisuuden säilymistä. Nykyisellään mm. lahopuunmäärä metsissä on liian alhainen turvaamaan siitä riippuvaisenrunsaan lajiston säilymisen. Suurin haaste luonnon monimuotoisuudenvähenemisen pysäyttämisessä on kuitenkinmaakunnan viljelysalueilla. Myös turvetuotannon laajentamisellevielä luonnontilaisille suoalueille on paineita.Etelä-Pohjanmaalla yleis- ja asemakaavoitus etenee hyvinturvaten alueidenkäytön suunnitelmallisuutta. Toisaaltasamanaikaisesti tapahtunut asutuksen hajautuminen hajaasutusalueilleerityisesti suurempien taajamien ympärillä onvaikeuttanut suunnitelmallista kehittämistä ja teknisen huollonjärjestämistä. Valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisemienosalta maamme toinen maisemanhoitoalue onperustettu Hyypänjokilaaksoon.Kehitysnäkymät: Vesien ekologisen tilan parantaminen edellyttää määrätietoisia, maakunnan laajuisia toimenpiteitäerityisesti maatalouden ja haja-asutuksen jätevesien käsittelyssä. Maa- ja metsätaloustalousalueilla toimenpiteisiin onsaatavissa myös tukea ympäristötukijärjestelmien kautta. Jokien ja pienvesien ekologiseen kunnostamiseen on tarpeenlisätä panostusta. Pohjavesien suojelun kannalta riskikohteiden kartoitusta jatketaan suunnitelmallisesti, ja alueille laaditaantarvittaessa suojelusuunnitelmat.EU:n tulvadirektiivi edellyttää alueen tulvariskien selvittämistä ja merkittäville tulvariskialueille hallintasuunnitelmienlaatimista. Keskeisimpänä ongelmana ovat nyt asutusta uhkaavat tulvat. Uuden asutuksen sijoittumisella riskittömillealueille voidaan olennaisesti pienentää ongelmia. Meneillään oleva ilmastonmuutos lisää äkillisten paikallisten tulvienriskiä. Sen vuoksi on tärkeää, että kunnat ja kansalaisetkin tiedostavat riskit ja varautuvat tulviin myös omakohtaisesti.Alueidenkäytön suunnittelussa tukijalkana on kaavoituksen eteneminen hyvin ja hallitusti. Esimerkiksi yhdyskuntarakenteen,liikennejärjestelmien, vesihuollon ja elinympäristön laadun turvaamisen ongelmiin voidaan parhaiten vaikuttaalisäämällä alueidenkäytön suunnitelmallisuutta. Myös maiseman ja kulttuuriympäristön vaalimista edistetään hyvinetenevän kaavoituksen kautta. Kaikessa toiminnassa huomioidaan ilmastonmuutoksen varautuminen ja siihen sopeutuminensekä ilmasto- ja energiastrategioiden tavoitteet.Luonnonvarojen käytön ja suojelun yhteensovittamisessa on monia haasteita. Luonnon monimuotoisuuden säilymisenturvaamiseksi jatketaan suojeluohjelmien toteutusta ja panostetaan luontoarvojen säilyttämiseen vapaaehtoisuuteenperustuvien toimien (mm. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008–2016 eli METSO ja ympäristötukijärjestelmät)kautta. Hyvinvoiva ja monimuotoinen luonto luo hyvät edellytykset luontomatkailun ja luonnonvirkistyskäytön edistämiselle suunnitelmallisesti ja hallitusti.LiikenneNykytila: Etelä-Pohjanmaalla on valtateitä 402 km, kantateitä418 km, seututeitä 718 km ja yhdysteitä 3 050 km. Teistä 1 588km on sorapäällysteisiä. Liikenneonnettomuuksissa vuonna2008 kuoli 17 henkilöä ja loukkaantui 442 henkilöä. Maakunnanliikenneturvallisuus suhteutettuna asukaslukuun oli vuonna2008 maan heikoin. Liikennemäärät olivat lievässä kasvussauseimmilla pääteillä vielä vuoden 2008 aikana, vaikka lamavaikutti jo jonkin verran liikennemääriin. Maantieliikenteeseenperustuvia logistiikkakeskittymiä ovat Seinäjoen lentoasemanvieressä (vt 19) sijaitseva maaliikennekeskus ja Seinäjoen teollisuusalueellasijaitseva ns. läpivirtausterminaali.Rautateiden henkilöliikennemäärät olivat pääradalla Seinäjoeltaetelään 2 040 000 matkaa (3 635 000 tn) ja Seinäjoeltapohjoiseen 1 335 000 matkaa (2 939 000 tn). Seinäjoki–Vaasa-osuudellatehtiin 385 000 matkaa (136 000 tn), SeinäjoeltaHaapamäelle 95 000 matkaa (98 000 tn) ja Jyväskylään 85 000matkaa (192 000 tn). Tavaraliikenteen määrä nettotonneinaon esitetty sulkulauseissa. Seinäjoki–Oulu-välillä on menossamittava radan parannustyö, mikä kestänee vielä useita vuosia.Seinäjoki–Tampere-välillä henkilöliikenteen junien maksiminopeus200 km/h on jo tällä hetkellä mahdollista kokoyhteysvälillä.21

Seinäjoen lentoaseman liikennemäärä oli 35 208 henkilöävuonna 2009. Lentoasemalta on säännöllistä reittiliikennettäHelsinkiin ja takaisin. Valmistunut kiitotien pidentäminen jaleventäminen ovat mahdollistaneet suorat lomalennot, joistaensimmäinen tehtiin keväällä 2009. Rahtiliikennettä onmyös jonkin verran. Kauhavan Lentosotakoulu on toiminutvuodesta 1929 alkaen Kauhavalla. Kentän matkustajaliikenneon nykyisin vähäistä. Vuonna 2008 Finavian siviiliterminaalissahenkilöliikennemäärä oli 204.Kehitysnäkymät: Etelä-Pohjanmaan pääteille on valmistumassa useita tiesuunnitelmia, ja teiden rakentamishankkeitaon lähdössä käyntiin lähitulevaisuudessa. Hankkeet parantavat maakunnan saavutettavuutta, lisäävät elinkeinoelämänkilpailukykyä ja vähentävät liikenneonnettomuuksia. Liikennemäärät ovat vähentyneet laman vuoksi koko Suomessa,mutta palautunevat jatkossa laman väistyttyä. Erillisenä hankkeena on lähdössä käyntiin tieliikenteen sujuvuuteen jalogistiikkakeskuksiin liittyvä selvitys, mikä edistää Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän kehittämistä. Etelä-Pohjanmaallaon paljon alemmanasteisia, asutuksen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta merkittäviä teitä, joiden korjaamiseksitarvitaan lisämäärärahoja. Maakuntakaavassa on osoitettu kehittämiskohteet alemmanasteisen tiestön osalta.Rautatieliikenne on henkilö- ja tavaraliikenteen tehokas ja ilmastoystävällinen kuljetusmuoto, jonka kasvunäkymät ovatsuotuisat. Etelä-Pohjanmaalla on mahdollisuus hyödyntää rautateitä henkilöliikenteessä hyvin, koska viiteen suuntaankulkevat rautatiet ovat toimivia joukkoliikenteen liikennekäytäviä. Pääradat ja etenkin Helsinki–Seinäjoki–Oulu-päärataovat myös merkittäviä tavaraliikenteen kuljetuskäytäviä. Seinäjoki rautatieliikenteen solmukohtana on tulevaisuudessamerkittävä logistinen keskus, joka voi hyödyntää rannikon satamia ja läheisiä pääteitä. Kaksoisraiteet Seinäjoelta Ouluunasti ovat osittain toteutumassa. Kehityksen kannalta yhteysväli Tampere–Seinäjoki–Oulu kaksoisraideosuutenaon merkittävä henkilö- ja tavaraliikenteen kasvun (pohjoisen kaivostoiminta-alueet) takia. Haapamäen radan ja Seinäjoenuuden ohikulkutien (vt 19) varteen on kaavoitettu laaja aluevaraus logistisia toimintoja varten, mikä edesauttaarautatie- ja maantieliikenteen kehittymistä.Seinäjoen lentoaseman kasvuedellytykset ovat hyvät pidennetyn ja levennetyn kiitotien johdosta. Charter-lentojenmäärä tullee lisääntymään ja reittiliikenne vilkastumaan, kun taloustilanne normalisoituu. Tavoitteena on saada Seinäjoenlentoasema ns. ensisijaiseksi kansainväliseksi lentoasemaksi. Rakennettava eritasoliittymä vt 19:lle mahdollistaajatkossa sujuvan liikenteen lentoasemalle. Lentoaseman alueelle on kaavoitettu lentoaseman toimintaa täydentäväämaankäyttöä ja erillisenä hankkeena kehitetään lentologistiikkaa. Kauhavan Lentosotakoulun lentäjäkoulutuksen laajentamiseenja kansainvälistämiseen on myös hyvät mahdollisuudet.1.3. Alueelliset kehittämistarpeetKOKO-alueittain tarkasteltuna keskeisimmät kehittämistarpeet ovat seuraavat:SEINÄJOEN SEUTU: Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki• Innovaatioympäristöt ja korkeakoulutus• Elintarvikeklusteri• Metalli- ja energia-ala• Elämystuotanto, aluemarkkinointi ja vetovoimatekijät• Asuminen (ml. kalusteet ja sisustaminen)KAUHAJOEN SEUTU / SUUPOHJA: Isojoki, Kauhajoki, Karijoki, Kurikka (osin) ja Teuva• Logistiset järjestelmät / metalli• Bio- ja elintarvikeala• Asuminen (ml. kalusteet ja sisustaminen)• Digitaalisen osaamisen soveltaminen• Uudistuvat palvelut ja pilotitETELÄ-POHJANMAAN JÄRVIALUE: Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri• Osaaminen ja innovaatiotoiminta erityisesti metalli- ja puuteollisuuden sekä asumisen kehittämisaloilla• Energia-ala• Aluemarkkinointi ja matkailu22

1.4. EU-ohjelmien ja erityisohjelmien painotuksetOHJELMATOIMINTALINJATTL 1: HYVINVOIVA JA OSAAVA ETELÄ-POHJALAINENTL 2: KILPAILUKYKYINEN JA INNOVA-TIIVINEN ELINKEINOELÄMÄTL 3: KEHITTYVÄTOIMINTAYMPÄRISTÖLÄNSI-SUOMENEAKR-OHJELMA– Epanet-korkeakouluverkostonkehittäminen osana koulutuksen jatutkimuksen kansainvälistä korkeakouluyhteisöä– Kansallisten erityisohjelmien (OSKE,KOKO) kärkihankkeiden tukeminenosaamisen ja innovaatiojärjestelmänja -ketjujen vahvistamisessa– Korkeakoulujen, tutkimuslaitostenja yritysten yhteistyöverkostot ml.Tekes-tutkimushankkeet– Ammatillisen, aikuiskoulutuksen jakorkea-asteen koulutuksen sekä täydennyskoulutusmallienkehittäminentyöelämälähtöisesti– Yhteistyömallien kehittäminen sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottamisessa– Kulttuurin ja liikunnan kehittämisorganisaatioidentoimintaedellytystenparantaminen– Uuden yritystoiminnan synnyttäminen– Kasvuyritysten tukeminen– Pk-yritysten t&k-toiminnan kehittäminenja verkostoitumisen edistäminenerityisesti tärkeimmillä klusterialoillaja potentiaalia omaavilla kasvunaloilla– Innovaatioiden edistäminen– Liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisensekä tuotteiden ja tuotantomenetelmienkehittäminen– Riskipääomasijoitustoiminnan käynnistäminen(seed-vaiheen innovatiivisetyritykset)– Etelä-Pohjanmaan valta- ja kantateidenlogistiikka- ja maankäyttöselvitys– 2–3 yritysten toimintaedellytystenkannalta välttämätöntä liittymänrakennus-tai tienparannushanketta– Vesistöjen tilaa kohentavat hankkeet– Luonnon monimuotoisuuden turvaaminenja luonnonvarojen kestävänkäytön varmistaminen– Luonnon- ja kulttuuriympäristöjensekä rakennusperinnön hoitoonliittyvät projektit– Uusiutuvien energialähteiden käyttöja tutkimus osana energiateknologiaterityisteemaa– Matkailun toimintaedellytystenparantaminenMANNER-SUOMENESR-OHJELMAALUEOSIO JAVALTAKUNNALLI-NEN OSIO– Työllistyvyyden edistäminen: avointentyömarkkinoiden ja välityömarkkinoidensekä räätälöityjen palvelukokonaisuuksienkehittäminen ja ammatinvaihtajientyöllistymisen edistäminen– Nuorten koulutukseen sijoittumisen jakoulutuksen keskeyttämistä ehkäisevientoimenpiteiden edistäminen– Syrjäytymisen ehkäiseminen ja vajaakuntoistenarjessa selviytymisentukeminen– Uuden yritystoiminnan synnyttäminen– Yrityskannan uusiutumisen edistäminen(omistajanvaihdokset)– Pk-yritysten verkostoituminen– Työorganisaatioiden kilpailukyvyn jatyöllistämisedellytysten kehittäminen– Tiedon ja osaamisen siirtymisentukeminen innovaatiotoimijoilta pkyrityksiin– Pk-yritysten henkilöstön koulutus- jakehittämistoimenpiteet– Työelämälähtöisten ohjaus- ja neuvontapalvelujensekä koulutusmallienkehittäminen– Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyysosaamisentukeminenMANNER-SUOMENMAASEUDUNKEHITTÄMIS-OHJELMA– Maaseudun palvelujen kehittäminenja monipuolistaminen– Palvelujen järjestäjien yhteistyön ja-toiminnan edistäminen– Kylien vetovoimaisuuden ja yhteisöllisyydenlisääminen– Maaseudun asukkaiden ja toimijoidenkehittämisvalmiuksien jaosaamisen vahvistaminen– Viljelijöiden työssäjaksaminen– Maaseudun mikroyritysten tukeminen– Yrittäjyyden edistäminen ja yritystenverkostoituminen– Maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen– Maatilojen sukupolvenvaihdostenedistäminen ja maatilojen yrityskoonkasvattaminen– Maidon ja naudanlihan tuotannon kehittäminenja viljelijöiden osaamisenlisääminen (koulutus ja tiedotus)– Maa- ja metsätalouden uusienpalvelujen, tuotteiden, menetelmien jatuotantotekniikoiden kehittäminen– Maaseudun laajakaistainfrastruktuurinparantaminen– Kylien kehittämiseen liittyvätinvestoinnit (ml. pilottiluonteisetjätevesihankkeet ja pienimuotoisetturvallisuutta parantavat kevyenliikenteenväyliinliittyvät hankkeet sekäliikuntapaikkahankkeet)– Maaseudun kulttuuriperintökohteidenja arvokkaiden rakennusten sekä luontoperintökohteidenja luontoarvoltaanmerkittävien paikkojen hyödyntäminen,suojelu, säilyttäminen ja kehittäminen– Ympäristöosaamisen ja -tietoisuudenlisääminen– Metsä- ja peltoraaka-aineeseenperustuvan bioenergian tuotannon,tuotantomenetelmien, käytön, korjuun,neuvonnan ja koulutuksen edistäminen23

SEUDULLISETLEADER-KEHITTÄ-MISOHJELMAT– Aisapari ry– Seinäjoen SeudunKehittämisyhdistysLiiveri ry– Kuusiokuntien Kehittämisyhdistysry– Suupohjan Kehittämisyhdistysry– Seudun yhteyksien kehittäminen jaturvaaminen– Kylä- ja kulttuuriympäristöstä huolehtiminenOSAAMISKES-KUSOHJELMA /ELINTARVIKEFoodwest Oy osallistuuElintarvikekehityksenosaamisklusteriinkansallisena osaamiskeskuksenavastaten kuluttajankäyttäytymisosaamisesta(asiakas,tuotekehitys, laatu,markkinatutkimus)sekä koko klusterinkoordinoimisestaOSAAMISKES-KUSOHJELMA /ÄLYKKÄÄT KONEETSeinäjoen TeknologiakeskusOy osallistuuosaamiskeskuksenaÄlykkäät Koneet-klusteriin vastatenkansallisesti maajametsätaloudensekä elintarvikealankoneenrakennuksenkehitystoiminnasta.SEINÄJOEN SEUDUNKOKO– Alavus– Ilmajoki– Jalasjärvi– Kauhava– Kuortane– Kurikka– Lapua– SeinäjokiSUUPOHJAN KOKO– Kauhajoki– Isojoki– Teuva– Karijoki– Kurikka osin (livingbusiness ja bioelintarvikkeet)– Honkajoki osin(bio-elintarvikkeet)– Seudun palveluiden ja osaamisenkehittäminen– Kylien elinkelpoisuuden ja kehitystoiminnanturvaaminen– Tutkimustiedon hyödyntäminen jasoveltaminen yrityselämään– Alueen vetovoimaisuutta kansainvälisentutkimuksen ja yritystoiminnansijoittumispaikkana lisätään– Innovaatioympäristöjen / -palvelujenja tuotantoverkostojen rakentaminen– Kansainvälistyvä innovaatioympäristö– Innovaatiotoiminnan laajentaminenja aktivointi– Seudun mikroyritysten kehittämistoimientukeminen– Uusien toimintamallien ja yhteistyöpilottienedistäminen– Elintarvikeyritysten kansainvälistymisenedistäminen erit. Itämeren alueellaja Kaukoidässä– Laajat yrityselämää hyödyntävätprojektit– Klustereiden rajapinnoillatapahtuva kehittäminen– Pk-yritysten markkinoinnin, yhteistyönja osaamispalvelujen kehittäminen– Elintarvikeyritysten kasvun ja uudenliiketoiminnan edistäminen– Esimerkkihankkeita: Ruokaprovinssikokonaisuus,uudenlainen messukokonaisuusE-P:lle, Food Safety kv-projekti,Mobiili tapahtumacatering ja PuolukkaSuperfruit -hankekokonaisuus– Älykkäitä koneita kehittävien yritystenja tutkimuslaitosten verkottuminen jakansainvälistäminen– Toimialan liiketoimintamallien kehittäminen,teknologian hyödyntäminen jauusien tuotteiden syntyminen– Uusien yritysten ja pk-vientiyritystensyntyminen sekä pääomasijoitustoiminnankehittäminen– Osaamiskeskuksen nostaminenomalla erikoisalallaan kansainvälisentason toimijaksi ja projektitoiminnanvolyymin merkittävä kasvattaminen– Vahvuudet uusin silmin (mm. pelloltapöytään -ketjun analysointi, bioenergianhyödyntäminen)– Elämystuotannon osaamisen sekäyritystoiminnan vahvistaminen (liikuntaklusteri,rytmimusiikki, pohjalaisuusvetovoimatekijänä)– Uudistuvat palvelut ja pilotit – Logistiset järjestelmät ja metalli– Bio- ja elintarvikeala– Living Business -kalusteet ja asuminen– Digitaalisen osaamisen soveltaminen24

ETELÄ-POHJANMAANJÄRVIALUEEN KOKO– Alajärvi– Vimpeli– Lappajärvi– Evijärvi– Soini– Töysä– Ähtäri– Alueen vetovoimatekijät (mm. aluemarkkinointija matkailu)– Osaamisen ja innovaatiotoiminnanvahvistaminen metalli- ja puuteollisuudessasekä rakentamisessa– Energiatalouden uudet ratkaisut– Alueen yritysten logistiikan kehittämismahdollisuuksienselvittäminen1.5. Maakuntaohjelman tavoitteetMaakuntaohjelman seurantaindikaattorit ovat työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksen mukaisia ja vertailukelpoisia muidenmaakuntien kesken. Laajemmin indikaattoreita tarkastellaan Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelman päivityksen ja seurannanyhteydessä.Määrälliset mittarit vuodelle 2014KESKEISET SEURANTAINDIKAATTORIT(suluissa mainitaan uusimman tiedon ajankohta ja tietolähde)Alueen talous ja kilpailukyky- Bruttokansantuote asukasta kohti, euroa, vuoden 2000 hinnoin(Tilastokeskus, aluetilinpito, vuosi 2007)- Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä31.12.2008, % (Tilastokeskus, väestön koulutusrakennetilastot, 31.12.2008)- Kuntien vuosikate asukasta kohti vuoden aikana, euroa(Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto, vuosi 2008)- Yritystoimipaikkojen liikevaihto toimipaikkaa kohti suhteessa koko maan tasoon, %(Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto, 2008)Työmarkkinatilanne-Työttömyysaste vuoden aikana, keskimäärin, %(Tilastokeskus, työvoimatutkimus, vuosi 2009)- Työllisyysaste vuoden aikana keskimäärin, %(Tilastokeskus, työvoimatutkimus, vuosi 2009)- Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista vuoden lopulla, %, ml. henk.koht. lomautetut (Etelä-Pohjanmaan ELY, joulukuu 2009, työnvälitystilasto)Väestönkehitys ja hyvinvointiLähtötaso Tavoite 2014 tai 31.12.201422 757 24 10061,9 67,5260 26047,7 50,07,9 6,067,5 70,012,6 10,0- Väkiluku vuoden lopulla, henkeä (Tilastokeskus, väestötilastot, 31.12.2009) 193 524 194 900- Ulkomaalaisen väestön osuus, % (Tilastokeskus, väestötilastot 31.12.2009)* erityisesti osaavan työvoiman ja opiskelijoiden määrää kasvattamalla-Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä vuodenaikana, % (Eläketurvakeskus, eläketilastot, 2008)- Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä vuoden aikana, 100 000 asukasta kohtiväkiluvusta vuoden lopulla (Tilastokeskus, tieliikenneonnettomuustilastot, 2009)Ympäristön kestävä kehitys- Teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ilmaan 2008, t/vuosi(VAHTI-valvontatietojärjestelmä)- Teollisuuden ja yhdyskuntien fosforikuormitus vesistöihin 2008, t/vuosi(VAHTI-valvontatietojärjestelmä)- Suojelusuunnitelmien piirissä olevat pohjavesialueet 2009, % vesialueista(Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta)0,9 osuus kasvaa muuta maatanopeammin38,3 35,06,7 5,0798 969 800 00011 993 12 00025,8 3025

Laadulliset mittarit vuodelle 2014:• Peruspalvelujen saatavuus ja niiden aito laadukkuus• Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortion toteutuminen• Seinäjoen itäisen ohikulkutiehankkeen toteutuminen• Kaksoisraiteistuksen aloittaminen välillä Tampere–Seinäjoki• Maakunnallisen avoimen laajakaistaverkon rakentuminen• Logistiikkakeskuksen perustaminen• Kansainvälisen ja monikulttuurisen ilmapiirin saavuttaminen• Maakunnan sisäisen vuorovaikutuksen ja keskustelun monipuolisuus• Elintarvikemaakuntaimagon vahvistuminen• Osaamispainotteisen yritystoiminnan merkittävä lisääntyminen• Energiaa säästävien ratkaisujen ja innovaatioiden toteuttaminen• Etelä-Pohjanmaan kiinnittyminen ”tiedon valtateihin” erityisesti Pirkanmaalle ja metropolialueelle• EU:n kulttuurimaakuntastatuksen saaminen European Regions of Culture (EROC) -verkostolle26

2. MAAKUNNANKEHITTÄMISTOIMET27

2. MAAKUNNAN KEHITTÄMISTOIMETEtelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan sisältyvät seuraavatkeskeiset kehittämislinjaukset, -tavoitteet ja -toimenpiteet:Toimintalinja 1: HYVINVOIVA JA OSAAVA ETELÄPOHJA-LAINEN1. Koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden lisääminen2. Työllisyyden edistäminen3. Kansalaisten toimintakyvyn ja osallisuuden lisääminen4. Etelä-Pohjanmaan vetovoiman ja viihtyisyyden lisääminenToimintalinja 2: KILPAILUKYKYINEN JA INNOVATIIVI-NEN ELINKEINOELÄMÄ1. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen2. Maan johtavan elintarvikeklusterin kehittäminen3. Toimivien teknologiateollisuuden verkostojen rakentaminen4. Rakentamisen ja asumisen osaaminen maakunnan kilpailuvaltiksi5. Palvelujen ja elämysten kehittäminen kannattavaksi yritystoiminnaksiToimintalinja 3: KEHITTYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ1. Asumisen ja elinkeinoelämän yhteysverkkojen palvelukyvynkehittäminen2. Monimuotoisen ja puhtaan elinympäristön turvaaminen3. Energiatuotannon omavaraisuusasteen nostaminen4. Maakunnan yhteistyöverkostojen vahvistaminenEtelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman keskiössä on Hyvinvoivaja osaava eteläpohjalainen. Kokonaisvaltainen hyvinvointikoostuu monista eri asioista, kuten terveydestä,taloudellisesta toimeentulosta, turvallisuudesta, itsensäkehittämisestä, koulutuksesta, toimivista sosiaalisista verkostoista,vapaa-ajan palveluista ja viihtyisästä asuinympäristöstä.Etelä-Pohjanmaan maakunnan tavoitteena on myöshoukutella uusia asukkaita ja matkailijoita alueelle sekä tarjotatoimivia yritysympäristöjä.Kilpailukykyinen ja innovatiivinen elinkeinoelämä toimii maakunnantoimeentulon lähteenä. Maakuntaohjelmakaudellaon keskeistä löytää keinoja taantumasta selviämiseen sekätaantuman jälkeiseen nousuun mm. hakemalla kasvuhakuisiayrityksiä ja potentiaalisia kasvun aloja. Maakuntaohjelmantoimenpidekokonaisuudet on valittu tarpeiden ja olemassaolevien vahvuuksien pohjalta. Strategiset toimenpiteet onjaoteltu koskemaan yritysten kasvua ja kansainvälistämistä,Suomen johtavan elintarvikeklusterin kehittämistä, metallijateknologiateollisuuden verkostoitumista, rakentamista jaasumista sekä potentiaalisia kasvun aloja.Sekä hyvinvoiva eteläpohjalainen että kilpailukykyinen Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämä tarvitsevat ympärilleen Kehittyväntoimintaympäristön. Keskeistä ovat toimivat tie-, rautatie-,lentoliikenne- ja tietoliikenneyhteydet, jotka parantavat maakunnansaavutettavuutta ja mahdollistavat myös maakunnanreuna-alueiden elinkeinoelämän kehittymisen. Maakunnanlogistinen sijainti on erinomainen, ja sitä tulee maakuntaohjelmakaudellahyödyntää paremmin. Toimintaympäristönnäkökulmasta on tärkeää varautua ilmastonmuutoksen tuomiinhaasteisiin ja pureutua uusiutuvan energiantuotannonkysymyksiin. Maakunnassa tarvitaan myös avointa vuoropuheluatoimintaympäristön kehittämiseksi ja koko alueenhyvinvoinnin säilyttämiseksi. Vahvan maakuntakeskuksenrinnalle tarvitaan elinvoimaisia seudullisia keskuksia ja hajaasutusalueita.Jokaisen toimintalinjan alussa esitellään kyseiseen teemaanliittyvät puutteet ja ongelmakohdat sekä haasteet ja vahvuudet.Ohjelman toimenpiteitä toteutetaan koko maakunnanalueella.2.1. Toimintalinja 1: HYVINVOIVA JA OSAAVA ETELÄ-POHJALAINENNykytilan puutteet ja ongelmakohdatHyvinvoinnin sirpaleisuus: Hyvinvoinnin näkökulmastasuurin ongelma on hyvinvoinnin kahtiajakautuminen. Pääosaväestöstä voi hyvin, mutta pahoinvoivan väestön ongelmatsyvenevät. Päihde- ja mielenterveysongelmat, perhe- jakouluasioihin liittyvät vaikeudet sekä toimeentulovaikeudetovat vaarassa lisääntyä, ja riskihenkilöt tulisi tunnistaa ajoissa.Huomioitavaa on myös koti- ja vapaa-ajalla tapahtuvientapaturmien lisääntyminen. Terveyttä heikentävät elämäntavat,kuten epäterveelliset ruokatottumukset, tupakointi javähäinen vapaa-ajan liikunta ovat muuta maata yleisempiä.Yksilön vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista tuleevahvistaa. Keskeistä on suunnata toimenpiteitä ennaltaehkäisevääntyöhön mm. kehittämällä ja hyödyntämällä terveydenja hyvinvoinnin seurantaa, resursoimalla oppilashuoltoa ja pitämälläeri-ikäiset ihmiset toimintakykyisinä.Korkea työttömyysaste ja varautumattomuus työvoimapulaan:Vuoden 2009 aikana työttömien määrä Etelä-Pohjanmaallanousi hälyttävästi. Työttömyys on kohdistunuterityisesti nuoriin ja miehiin. Toisaalta tietyillä aloilla (mm.sosiaali- ja terveysala, siivousala) on havaittavissa työvoimapulaa,johon tulee myös varautua. Korkea työttömyysasteosaltaan voimistaa negatiivisia asenteita ulkomaista työvoimaakohtaan. Maakuntaohjelmakaudella on tärkeää panostaakoulutuksen työelämävastaavuuteen, mikä edellyttääkoulutuksentarjoajilta muutosherkkyyttä koulutuksen suuntaamisessa.Matala koulutustaso: Etelä-Pohjanmaan väestön koulutustasoon valtakunnallisesti matala, mutta kehittyy nousujohteisesti.Aikuiskoulutukselle on maakunnassa erityisensuuri tarve. Miesten koulutustaso on naisia matalampi, ja semyös nousee hitaammin. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä28

on kyse, sitä suurempi on naisten osuus korkeakoulututkinnonsuorittaneista. Koulutustaso Seinäjoella on koko maantasoa korkeampi, mutta muualla maakunnassa matalampi.Erot koulutustasoissa voivat osaltaan voimistaa alueellistaepätasa-arvoa. Maakunnassa toimii korkeakoulututkintojatuottava Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Yliopistojen antamatutkintoon johtava koulutus on maakunnassa vähäistä.Alhainen kansainvälistymisaste: Vuoden 2008 lopulla ulkomaalaistenosuus oli alle prosentin Etelä-Pohjanmaan väkiluvusta.Maakunnan toimintaympäristö ei vielä kaikilta osin tuekansainvälistymistä. Kansainvälistymisen edistämiseksi tuleekiinnittää huomioita asenteisiin, vieraskielisiin palveluihin,tulkkauspalvelujen saatavuuteen, koulutustarjontaan sekämaakunnan julkisen liikenteen toimivuuteen. Myös maakunnanasukkaiden kansainvälistymisvalmiuksia tulee parantaa,sillä koulutus ja työelämä toimivat yhä kansainvälisemmässätoimintaympäristössä.Maakunnan muuttotappio: Etelä-Pohjanmaan maakuntaon kärsinyt aikavälillä 2002–2008 muuttotappiosta (kuntiennettomuutto), joka koskee nuorten ja nuorten perheiden15–29-vuotiaiden ikäluokkaa. Muuttovoittokuntia ovatolleet Seinäjoki, Ilmajoki ja Lapua. Erityinen haaste on pitääkoko maakunta riittävän vahvasti asuttuna ja houkutellaasukkaita myös maakuntakeskuksen ulkopuolisille alueille.Reuna-alueiden muuttotappio heijastuu myös hyvinvointipalvelujensaatavuuteen. Maakuntaohjelmakaudella tuleelöytää keinoja maakunnan sisäisen tasapainon saavuttamiseksija keskusseudun positiivisen kehityksen levittämiseksikoko Etelä-Pohjanmaan alueelle.Tulevaisuuden haasteet Etelä-PohjanmaallaVinoutuneen huoltosuhteen hallinta: Tulevaisuudessa on löydettäväkeinoja vinoutuneen huoltosuhteen hallitsemiseksi.Taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonkatyölliset joutuvat elättämään. Taloudellinen huoltosuhdenousee työllisyystilanteen heikentyessä. Väestön ikääntyminen,eläkeläisten määrän kasvu ja erityisesti työikäisten ennenaikaisestieläkkeelle siirtyvien määrän kasvu heikentävätmyös väestöllistä huoltosuhdetta. Osassa Etelä-Pohjanmaankuntia väestöllinen huoltosuhde on jo nyt korkea, ja siksi ontärkeää saada mahdollisimman moni toiminta- ja työkykyisiksi.Taloudellisen taantuman aikana ei saa päästää nuortenikäluokkaa valumaan pois työmarkkinoilta.Ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen: Ennaltaehkäisevässätyössä on olennaista vahvistaa hyvinvointiaelämänkaaren eri vaiheissa. Perusterveydenhuollossa kouluterveydenhuollonsekä neuvolatyön merkitys hyvinvoinninseuraamisessa ja arvioimisessa on tärkeää. Ikääntyville tuleeluoda monipuolisia toiminnallisia asumis- ja elämismahdollisuuksia.Eri ikäluokissa toimintakykyä voidaan edistääpoikkihallinnollisesti esimerkiksi liikunnan, kulttuurin, ravitsemuksen,teknisten ja rakenteellisten ratkaisujen sekätoimivien palvelujen kautta. Terveyttä edistävä näkökulmaon tärkeää huomioida kunnan eri toimialoilla, yhteistoiminta-alueillaja maakuntatasolla. Alueen väestön terveydenedistämiseksi on muodostettu terveyden edistämisen maakunnallinenyhteistyöverkosto, jonka toimintaa koordinoiEtelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän terveydenedistämisen toimintayksikkö. Haasteena on toimintaverkostonjatkuva kehittäminen sekä perusterveydenhuollontoimintakyvyn ja resursoinnin varmistaminen.Koulutuksen ja tutkimuksen sisältöjen kehittäminen: Ensisijaistaon kehittää laadukkaita koulutuksen sisältöjä työelämäntulevaisuuden osaamistarpeet huomioiden. Haasteena onkoulutuksen ja tutkimuksen ennakointi työelämälähtöisesti jasuuntaaminen aloille, joita alueella tarvitaan. Osaamisrakenteidenkuten Epanet-professuurien, korkeakouluopetuksensekä yritys- ja innovaatiopalvelujen hyödyntämismahdollisuudettulee olla käytettävissä koko maakunnassa. Koulutuksenja tutkimuksen kansainvälistämiseksi maakunnassatarvitaan mm. kansainvälisen hanketoiminnan tukipalveluja.Maakunnan markkinointi: Etelä-Pohjanmaan haasteena onalueen tunnettuuden lisääminen. Maakunnan tulee päästämahdollisten uusien tulomuuttajien tietoisuuteen ja markkinoidamonipuolisia työ-, asumis- ja matkailumahdollisuuksia.Työuralla pitäisi olla mahdollisuus kehittyä ja edetä, mikäon erittäin tärkeää osaajien pysyvyyden ja alueen houkuttelevuudenkannalta. Maakunnassa tulee edelleen kehittäävetovoimaista ja kaupunkimaista maakuntakeskusta sekäseudullisia keskuksia. Vetovoimaisuuden lisäämiseksi Etelä-Pohjanmaalla tulee uudistaa ja hyödyntää eteläpohjalaistaimagoa esimerkiksi yhteisen markkinoinnin keinoin.Etelä-Pohjanmaan vahvuudetKehittyvä maakuntakeskusseutu: Seinäjoen kaupunkiseutuon viime vuosina kehittynyt ripeästi tasokkaaksi osaamis-,innovaatio- ja tapahtumakeskukseksi. Seinäjoki Science Parkin(SSP) – yritys- ja tiedepuiston – keskeisiä toimijoita ovatSeinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopistokeskus,useiden yliopistojen yksiköt, Epanet-tutkimusverkosto, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Foodwest Oy, LifeIT Oyj,Mediwest Research Center Oy, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus,Seinäjoen Teknologiakeskus Oy ja Etelä-Pohjanmaansairaanhoitopiiri. SSP:n palvelut on suunnattu koko Etelä-Pohjanmaan yrittäjille ja yhteisöille. Yhä useammat tapahtumatsijoittuvat Seinäjoelle hyvän logistisen aseman, toimivienjärjestelyjen ja tilojen vuoksi. Suuret valtakunnalliset tapahtumat(Provinssirock, Tangomarkkinat, Vauhtiajot, Ilmajoenmusiikkijuhlat jne.) sekä Seinäjoen kaupunginteatteri vastaavatlaajemmallakin alueella kulttuurin tarpeisiin. Maakuntakeskuksenvahvuutena ovat myös englanninkielinenperuskoulutusketju ja jatko-opiskelumahdollisuudet.Positiivinen maaseutumaisuus: Etelä-Pohjanmaa tunnetaanmaaseudustaan. Maakunnassa on elinvoimaisia kulttuurimaisema-alueita(Hyypänjoki-, Kyrönjoki- ja Lapuanjokilaaksot),omaleimaista rakennuskulttuuria, peltolakeutta ja latomeriä.Järvet ja joet, suot ja kansallispuistot, metsät ja peltolakeudettarjoavat monipuolisia virkistysmahdollisuuksia. Seinä-29

joen ammattikorkeakoulun yksiköitä sijaitsee vuonna 2010Ilmajoella, Kauhajoella, Kauhavalla, Kurikassa ja Ähtärissä.Maakuntakorkeakoulu toimii Järviseudulla ja Kauhavalla.Maakuntakorkeakoulutyyppisillä ratkaisuilla tuodaan seutujenelinkeinoelämän tarpeisiin kytkeytyvää korkeakoulutustaja kehitystoimintaa maakunnan eri osiin. Toisen asteen oppilaitosverkostonkoulutustarjonta on monipuolista ja lähelläasukkaita. Eri puolella maakuntaa toimii yritys- ja kehittämistoimintaatukevia kehittämisorganisaatioita. Etelä-Pohjanmaallaon vireitä seutukeskuksia, ja maakunnan kylä- jayhdistystoiminta on elinvoimaista.Tekemisen meininki: Eteläpohjalaisilla on tahtoa ja tekemisenmeininkiä. Yritteliäisyys, talkoohenki ja yhteen hiileen puhaltaminenovat asukkaille tyypillisiä. Vilkas seura- ja harrastustoimintasekä esim. seurakuntatyö luovat yhteisöllisyyttä.Epanet-verkosto on hyvä esimerkki yhteisin voimin synnytetystätahtotilasta, jolla on jatkossakin keskeinen merkitysmaakunnan positiiviseen kehitykseen. Aluekehittämisellä jaosaamisrakenteiden kehittämisellä on takanaan vahva yritysmaailmantuki. Etelä-Pohjanmaa on tänä päivänä imagoltaanelämys- ja kulttuurimaakunta (tapahtumat, kauppakeskittymät,kulttuurikeskukset, huvipuisto, eläinpuisto, kylpylät,golfkeskukset, urheiluopisto jne.), ruokamaakunta (elintarvikealanyritykset ja osaamiskeskus, laaja maatalousvaltaisuus,ruokamessut jne.), vahvojen brändien maakunta (Atria, Koskenkorva,PowerPark, Jokipiin Pellava, Honkarakenne, Jalasjne.) sekä tunnettu innovatiivisista eteläpohjalaisista toimintatavoistaan(Epanet-professuurijärjestelmä, maakuntakorkeakoulujne.).Keskeiset toimenpidekokonaisuudet1. Tavoite: KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSENVAIKUTTAVUUDEN LISÄÄMINENKorkeakoulupalvelujen saatavuuden jakehityksen turvaaminen––Kehitetään Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortiotavalituilla painopistealueilla (Neilimon raportti) koko maakunnanyhteisenä tahtotilana. Ydinalueita ovat elintarviketalousja hyvinvoinnin edistäminen, älykkäät koneet jatuotannon järjestelmät, kulttuuri- ja elämystuotanto sekäjulkiset palveluinnovaatiot. Koulutusta ja tutkimusta yhteensitovia opetus- ja tutkimusalueita ovat yrittäjyyskoulutus,liiketoimintaosaaminen ja pk-yritysten johtaminen.––Lisätään tutkija-, asiantuntija- ja opiskelijavaihtoa. Tavoitteenaon, että Etelä-Pohjanmaa kykenee entistä laajemminhoukuttelemaan kansainvälisiä osaajia työskentelemäänja/tai jatko-opiskelemaan maakunnassa.–– Vahvistetaan opetuksen ja tutkimuksen kehitystä tukevaakehittämisrahastoa (säätiö) kokoamalla rahoitusta kansallisistaja kansainvälisistä lähteistä.––Nostetaan Triple Helix -yhteistyö (yritykset – julkinenhallinto – korkeakoulut) uudelle tasolle ja kirkastetaankorkeakoulukonsortion sisältöä. Luodaan koulutuksen,tutkimuksen ja yritystoiminnan kansainvälinen yhteistyömalli.Kansainvälisyys näkyy tiiviimpänä kanssakäymisenäulkomaisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Resursoidaankansainvälisen hanketoiminnan tukipalveluja.––Turvataan Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkosto Epanetinkoordinaation säilyminen Etelä-Pohjanmaalla. Kootaanyhteen ja tiivistetään tutkimuksen osaamisaloja. Suuntautumisessaotetaan tutkimusalojen sisällä huomioon yhteysEtelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortion painotuksiin.––Vahvistetaan tutkimusryhmien tutkijavoimaa ja kansainvälisiäkontakteja.Vastuutahot: Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu,Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen kaupunki ja muut kunnat Tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja yritystoiminta-innovaatioketjun tiivistäminen––Hyödynnetään perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksentietoa entistä enemmän kehittämis- ja koulutushankkeidensuunnittelussa sekä käytännön yritystoiminnassa.–– Kehitetään tutkimus- ja innovaatiotoimintaa elinkeinoelämänja korkeakoulujen yhteisillä, ennakoivilla ja elinkeinoelämäntutkimuskysymykset huomioivilla toimintamalleilla.––Ennakoidaan ja kehitetään työnantajien ja alueiden tarpeisiinperustuvia täsmäkoulutuksia joustavasti ja monimuotoisesti.Koordinoitu verkostoihin perustuva yhteistyötuottaa alueelle tarpeiden mukaista koulutusta sekätutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.––Testataan ja kokeillaan erilaisia tapoja tuoda koulutustaalueelle. Keskeistä on, että mahdollisimman moni voisiopiskella joustavasti, omista lähtökohdistaan, työn ohellaja lähellä kotia.––Laajennetaan maakuntakorkeakoulutyyppistä toimintaasekä alueellisesti että sisällöllisesti. Tavoitteena onmaakuntakorkeakoulun alueellisen toiminnan vakinaistaminen.Maakuntakorkeakoulun toiminta perustuu korkeakouluyksiköiden(ammattikorkeakoulu ja yliopistoyksiköt)ja seutujen yhteistyölle. Yhteistyön koordinaattorinatoimii maakuntakorkeakoulu, jota hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu.Mukana yhteistyössä ovat myös toisenasteen oppilaitokset ja vapaa sivistystyö.––Tarjotaan opinnäytetöiden aiheita ja työharjoittelupaikkojakotikunnasta/-maakunnasta. Näin yhdistetään tehokkaastikoulutus sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta.–– Laaditaan maakunnallinen toisen asteen ja korkea-asteenyhteinen aikuiskoulutusstrategia, johon kirjataan aikuiskoulutuksenkäytännön toteutus ja työnjako.––Kehitetään avointa ammattikorkeakouluopetusta sekäuusia korkea-asteen koulutustuotteita, joiden avullaratkaistaan nopeasti heikkenevän huoltosuhteen aiheuttamiaongelmia.––Lisätään koulutussuunnittelijoiden työelämätuntemustaerityisesti aikuiskoulutuksen suunnittelussa jakannustetaan koulutussuunnittelijoita yrityskäynneille jatyöelämäjaksoille. Myös työelämäedustajien koulutuspuolentuntemusta (koulutuspalvelut ja -tuotteet) pyritäänlisäämään.30

––Varmistetaan koulutusjatkumot maakunnassa toiseltaasteelta korkea-asteelle.––Aktivoidaan innovaatiotoimintaa kunnissa, yrityksissäsekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioissa.Vastuutahot: Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu,Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, toisenasteen oppilaitokset, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikennejaympäristökeskus (ELY), Etelä-Pohjanmaan liitto, kunnat jakehittämisorganisaatiot–– Kehitetään toisen asteen (ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus)koulutusta vastaamaan työelämän muuttuviatarpeita. Vahvistetaan koulutuksen ja työelämän yhteistyötähuomioiden alueiden erityispiirteet––Käydään avointa vuoropuhelua toisen asteen koulutuksensisällöistä, työnjaosta ja koulutusrakenteiden kehittämisestä.–– Järjestetään toisen asteen koulutusta maakunnan eri osissa,lähellä opiskelijoita.––Tuetaan 100 % koulutustakuun varmistamiseen tähtääviätoimenpiteitä. Tavoitteena on, ettei yksikään nuori jäisijatko-opintojen ulkopuolelle koulupudokkaaksi.–– Vahvistetaan vapaan sivistystyön toimijoiden (kansalaisopistot,kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset,liikunnan koulutuskeskukset) välistä yhteistyötä sekänäiden verkostoitumista ammatillisten koulutuksen järjestäjienja korkeakoulujen kanssa.Vastuutahot: Kunnat, kuntayhtymät, toisen asteen oppilaitokset,vapaan sivistystyön toimijat ja yrittäjäjärjestötToisen asteen koulutuksen ja vapaansivistystyön kehittäminenYrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen jauusien toimintamuotojen kehittäminen––Vahvistetaan yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyden edistämiseentähtäävää kehittämistoimintaa kaikilla kouluasteilla.––Edistetään yrittäjyysosaamista liiketoimintayritysten (Nuoriyrittäjyys, harjoitusyritykset, osuuskunnat) sekä oppilaitostenmaksullisen palvelutoiminnan ja työpajojen liiketoiminnankautta. Toteutetaan yrittäjyyskasvatustapahtumia jauusia innovatiivisia yhteistyömuotoja yritysten kanssa.––Tuetaan ja synnytetään yrittäjähenkisyyttä ja vahvistetaanopettajien yrittäjyysasenteita.––Lisätään sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyskasvatusta jahankeosaamista.Vastuutahot: Aikuiskoulutusorganisaatiot, toisen asteen oppilaitokset,vapaan sivistystyön toimijat, perusasteen oppilaitoksetja Seinäjoen ammattikorkeakoulu2. Tavoite: TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN Yrittäjävalmiuksien ja työelämätaitojenvahvistaminen––Parannetaan yrittäjien yrittäjä- ja liiketoimintavalmiuksiasekä verkostoitumista mm. yrittäjämentoroinninavulla sekä kehitetään yrittäjäosaamista yrittäjävalmennuksienja yrittäjätutkintojen avulla.––Järjestetään hautomotyyppistä toimintaa alkaville tai uudessatoimintavaiheessa oleville yrityksille joka seudulla.––Edistetään työelämätaitoja (esim. tiedonhankinta- jasoveltamistaitoja, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, kielitaitoja,projektinhallintataitoja) jo koulutuksen aikana,viestitään työelämän vaatimuksista sekä parannetaan urasuunnittelu-ja työnhakuvalmiuksia.––Kehitetään opinto-ohjausta ja -neuvontaa jokaisellakouluasteella eri oppilaitoksissa.––Kehitetään työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä jakoulutusmalleja kuten virtuaali- ja verkko-opetusta.Vastuutahot: ELY, TE-toimistot, Seinäjoen ammattikorkeakoulu,seudulliset kehittämisorganisaatiot, aikuiskoulutusorganisaatiotja toisen asteen oppilaitoksetOsaavan työvoiman turvaaminen––Panostetaan ensisijaisesti yritysten ja työpaikkojen säilyttämistäkoskeviin toimenpiteisiin. Yrityksiä tuetaanpitämään kiinni työvoimastaan myös taloustaantumanaikana, esimerkiksi kouluttamalla henkilöstöä lomautuksenaikana.––Edistetään työttömien jaksamista ja potentiaalista työhönpaluuta sekä työllisten osaamista ja jaksamista siten,että he pysyvät entistä pidempään työelämässä.––Varaudutaan työvoiman rakenneongelmiin mm. aloittaisiintyövoimakapeikkoihin ja työmarkkinoilta poistumiseenkohdentamalla koulutusta oikeille aloille ja kehittämällänopeasti työvoimatarpeisiin reagoivia koulutusjärjestelmiä.––Kehitetään korkeakoulutason ja toisen asteen oppisopimuskoulutustaja tähän liittyviä tukitoimia.––Tiedotetaan aktiivisesti Etelä-Pohjanmaan työ- ja koulutusmahdollisuuksistamaakunnassa ja maakunnan ulkopuolella.––Edistetään maahanmuuttajien työllistymistä, tarjotaankieli- ja kotouttamiskoulutusta sekä luodaan maakuntaankattava työperäisen maahanmuuton ohjaus- ja neuvontaverkosto.––Laaditaan maakunnallinen työvoiman hankintastrategia.Vaikka maakuntaohjelmakauden alussa työttömyyson merkittävää, väestön ikärakenteen johdosta työmarkkinoiltapoistuu lähivuosina huomattavasti enemmän tekijöitäkuin uutta työvoimaa tulee tilalle.Vastuutahot: ELY, TE-toimistot, Seinäjoen ammattikorkeakoulu,toisen asteen oppilaitokset ja Etelä-Pohjanmaan liittoVälityömarkkinoiden kehittäminen––Tehostetaan toimenpiteitä, joilla nuorten kiinnittymistätyöelämään nopeutetaan. Hanketoimintaa suunnataannuorisotyöttömyyden vähentämiseen, koulunsa keskeyttäneisiinja koulutuspaikkojen riittävyyteen.31

––Vahvistetaan nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoa.Yhteiskuntatakuu tarkoittaa sitä, että työttömyydenkestettyä yhdenjaksoisesti kolme kuukautta sovitaan yksilöidyssätyönhakusuunnitelmassa, että nuorelle pyritääntarjoamaan jokin seuraavista julkisista työvoimapalveluista:työnhakukoulutus tai valmentava ammatillinen työvoimakoulutus,työkokeilu, työharjoittelu, työelämävalmennus,starttiraha tai tukityö.––Suunnataan toimenpiteitä pitkittyvän työttömyydenehkäisemiseksi ja rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi.––Kehitetään välityömarkkinoiden toimenpiteitä, esimerkiksituettuja työ- ja harjoittelupaikkoja, työpajoja, osuuskuntatoimintaaja sosiaalista yrittäjyyttä.Vastuutahot: ELY, TE-toimistot, toisen asteen oppilaitoksetja Etelä-Pohjanmaalla toimivat työpajat3. Tavoite: KANSALAISTEN TOIMINTAKYVYNJA OSALLISUUDEN LISÄÄMINENPeruspalvelujen vahvistaminen––Laaditaan kunnallisia palvelustrategioita, joissa linjataan,millä tavoin kunta tulevaisuudessa tuottaa järjestämisvastuunsapiiriin kuuluvat palvelut. Palvelustrategioitavoidaan valmistella myös usean kunnan yhteistyönä, esimerkiksiyhteistoiminta-alueittain.–– Siirretään palvelujärjestelmien kehittämisen painopistettäkorjaavasta toiminnasta varhaiseen puuttumiseen jaongelmien ennaltaehkäisyyn. Keskeistä on myös turvataperusterveydenhuollon riittävät resurssit suhteessa laajenevanerikoissairaanhoidon tarpeisiin.––Vahvistetaan palvelujen saavutettavuutta tehostamallakotiin tarjottavien palvelujen tuottamista eri toimijoiden(kodinhoito, kotisairaanhoito sekä ateria- ja kuljetuspalvelut)yhteistyönä, soveltamalla monipuolisia joukkoliikenneratkaisuja(mm. kutsuliikennejärjestelyt), kehittämälläliikkuvia ja sähköisiä palveluja sekä perustamalla eri palvelujatarjoavia yhteispalvelupisteitä. Palvelujen saavutettavuudenhaasteet korostuvat erityisesti haja-asutusalueilla.––Turvataan hyvinvointialojen osaaminen koulutuspoliittisinratkaisuin, kuten järjestämällä riittävästi koulutuspaikkojatyövoimapulasta kärsivillä aloilla (esimerkiksisosiaali- ja terveysala), kehittämällä koulutuksen rakenteitaja selkeyttämällä eri koulutusasteiden välistä työnjakoa.Erityistä huomiota kiinnitetään aikuis-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksentarjoamiin mahdollisuuksiin.––Kehitetään peruspalveluja koskevia arviointi- ja ennakointijärjestelmiäsekä hyödynnetään niitä suunnittelutyössä.Vastuutahot: Kunnat, kuntayhtymät, koulutus-, tutkimus- jakehittämisorganisaatiot, paikalliset Leader-toimintaryhmätsekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI)Kansalaisten osallistumisedellytysten jayhteisöllisyyden tukeminen––Tuetaan paikallisdemokratian toteutumista ja vahvistetaankansalaisten osallisuutta suunnittelussa ja päätöksenteossalisäämällä kansalaisten kuulemista asioidenvalmisteluvaiheessa, luomalla systemaattisia rakenteitaasiakas- ja kansalaispalautteen keräämiseksi ja tarjoamallaareenoita yhteiselle keskustelulle. Erityisesti on varmistettavakansalaisten vaikutusmahdollisuudet itseään koskevissaasioissa.––Kehitetään uusia vuorovaikutuksen muotoja perinteistentiedonvälityksen kanavien ohella esimerkiksi hyödyntämälläsosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia.Samalla on kuitenkin varmistettava, etteivät uudet viestintämuodotjohda kansalaisten eriarvoistumiseen heidäntietoyhteiskuntavalmiuksiensa perusteella.––Ky tket ä än ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointijärjestelmällisesti osaksi kuntien ja kuntayhtymien suunnitteluaja päätöksentekoa.––Parannetaan järjestöjen ja epävirallisen tuen verkostojentoimintaedellytyksiä avustusten, toimitilojen ja koulutustuenmuodossa.––Kiinnitetään erityistä huomiota vaikeimmassa asemassaolevien tukemiseen.––Pyritään kaikessa toiminnassa edistämään turvallisten lähiyhteisöjensyntymistä ja vahvistumista.––Huomioidaan kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksienmerkitys yhteisöllisyyden tukemisessa.Vastuutahot: Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yhdistykset,toimintaa rahoittavat tahot ja paikalliset Leader-toimintaryhmätToimintakyvyn ja terveyden ylläpitoja vahvistaminen––Edistetään liikunnallista elämäntapaa esimerkiksi lastenja nuorten liikuntakasvatuksen ja työhyvinvointia edistäväntoiminnan keinoin sekä ottamalla liikunnallisuus huomioonrakennettua ympäristöä suunniteltaessa.––Kiinnitetään huomiota ravinnon terveysvaikutuksiin,ja vahvistetaan ravitsemusosaamista esimerkiksi laitos-,koulu- ja työpaikkaruokailussa sekä terveydenhuollossa jakuntien eri toimialoilla. Terveysnäkökohdat otetaan huomioonmyös kuntien elintarvikehankinnoissa.––Tuetaan työhyvinvointia kehittämällä työolosuhteita javahvistamalla työterveyspalveluja.––Hyödynnetään kulttuuripalveluita monipuolisesti ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa.––Käynnistetään hanketoimintaa esimerkiksi seuraaviin teemakokonaisuuksiinliittyen: lasten, nuorten ja lapsiperheidenhyvinvointi, ikäihmisten hyvinvointi, mielenterveys- japäihdehaittojen ehkäisy sekä tapaturmien torjuminen.Vastuutahot: Kunnat, kuntayhtymät, AVI (työsuojelu), järjestöt,yhdistykset, toimintakyvyn ylläpitoon liittyvää tutkimus- ja kehitystyötätekevät organisaatiot sekä paikalliset Leader-toimintaryhmät32

4. Tavoite: ETELÄ-POHJANMAAN VETOVOIMANJA VIIHTYISYYDEN LISÄÄMINENKulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden sekävapaa-ajanpalveluiden kehittäminen––Huolehditaan kulttuuripalvelujen perusverkoston –kirjastot, kansalaisopistot, taiteen perusopetus (esim.musiikkiopistot), museotoiminta, riittävät kulttuuritilat jayleisen kulttuuritoimen resursointi – säilymisestä ja kehittämisestä.Kytketään kulttuuri vahvemmin kuntien muuhunsuunnitteluun ja toimintaan.––Lisätään alueellista yhteistyötä (esimerkiksi seutukunnallinennuorten tieto- ja neuvontapalvelu Jibbo ja seutukunnallinenlastenkulttuurikeskus Louhimo) sekä sektorirajatylittävää yhteistyötä julkishallinnon sisällä sekä julkishallinnonja kolmannen sektorin välillä.––Lisätään ja ylläpidetään lähiliikuntamahdollisuuksia jaharrastusmahdollisuuksia myös keskusalueiden ulkopuolella.Näin luodaan toimintamahdollisuuksia ja ehkäistäänsyrjäytymistä.––Kehitetään kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksiä mm.tarjoamalla kulttuurialan, liikunta-alan sekä sosiaali- ja terveysalanopiskelijoille opintoja kulttuurin ja hyvinvoinninmerkityksestä.––Edistetään luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksienhyödyntämistä.––Edistetään oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiayhteistyössä oppilaitosten ja kuntien kulttuuri-, nuoriso-,liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen tuottajien sekä liikuntajärjestöjenkanssa.––Tiivistetään yhteistyötä ja verkotetaan maakunnan kulttuurikeskuksia(Rytmikorjaamo, Sisustuskeskus Sella,Vanha Paukku, Rakennuskulttuurikeskus Herrala, kulttuuritaloOrrela, taidekeskus Harri, Pirkanpohjan taidekeskus,talonpoikaistalo Hämes-Havunen).–– Edistetään aluetaidemuseo Nelimarkka-museon ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon toimintaedellytyksiä kokomaakunnan kulttuuritoiminnan kehittämiseksi.––Kehitetään Kuortaneen urheiluopistoa liikunnan ja huippu-urheilunosaamiskeskittymänä.––Edistetään Etelä-Pohjanmaan monitoimiareenan rakentumista.Vastuutahot: Kunnat, järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset,liikuntajärjestöt, maakunnan kulttuurikeskukset, museot,Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy,Kuortaneen urheiluopisto, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu rysekä paikalliset Leader-toimintaryhmätVirikkeisen toimintaympäristön, palvelujen jatapahtumien kansainvälisyyden kehittäminen––Kehitetään kaupunkikeskuksia (joukkoliikenne, kävelykadut,puistot, kahvilat, ravintolat, parkkihallit, kaupunkitapahtumat)sekä luodaan kaavoituksella ja maankäytölläedellytykset virikkeiselle ympäristölle.–– Kehitetään korkeakoulukampusta ja oppilaitosympäristöjäsekä huolehditaan opiskelijoiden viihtyvyyteen liittyvistätekijöistä kuten asuntotarjonnasta ja palveluista.–– Vahvistetaan palveluja, joilla helpotetaan ulkomaalaistenasettumista maakuntaan ja huomioidaan erityisesti keskeisetpalvelut vierailla kielillä.––Kehitetään kansainvälisten konferenssien toteuttamismahdollisuuksiaalueella.––Vahvistetaan Etelä-Pohjanmaan toimijoiden asemaa ta-pahtumien järjestäjinä ja -tuottajina sekä lisätään palvelujentarjoajien välistä yhteistyötä.––Kansainvälistetään maakunnan tapahtumatuotantoa.–– Edesautetaan European Regions of Culture (EROC) -verkostonedellytyksiä saada EU:n kulttuurimaakuntastatusvuonna 2014 sekä pyritään sen kautta hankkeistamaanmaakunnan kulttuuritoimintaa, vetovoimaisuutta, luovanalan yrittäjyyttä sekä hyvinvointia edistäviä projekteja.Vastuutahot: Kunnat, oppilaitokset, tapahtumajärjestäjät,Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan Matkailu, SeinäjoenTeknologiakeskus Oy, julkishallinnon palvelujen tarjoajatja paikalliset Leader-toimintaryhmätEtelä-Pohjanmaan näkyvyyden jaaluemarkkinoinnin lisääminen–– Markkinoidaan koko maakuntaa osaajia houkuttelevana,viihtyisänä asuinmaakuntana ja yrityksiä houkuttelevana,innovatiivisena sijaintipaikkana. Huolehditaan tonttitarjonnasta,peruspalveluista, vapaa-ajan mahdollisuuksistaja infrastruktuurista. Tavoitteena on, että maakunnanalueet löytävät omat vahvuutensa, joita tuodaan esille.Markkinoidaan maakunnan eri alueiden osaamista.–– Tuodaan Etelä-Pohjanmaan maakuntaa positiivisella tavallaesille maakunnan vieraillessa kesäkuussa 2012 SenaatintorillaHelsingissä. Etelä-Pohjanmaan esittäytymistäSenaatintorilla valmistellaan vuonna 2010–2012 ja maakuntajuhlansuunnittelua varten palkataan projektipäällikkö.Senaatintori-tapahtuman markkinointi ja yleinenmatkailumarkkinointi sekä maakunnan imagomarkkinoinnintoimenpiteet kytketään yhteen myös ennen jajälkeen maakuntajuhlatapahtuman.––Tuotteistetaan kulttuurin ja luonnon mahdollisuuksiasekä eteläpohjalaisuutta uudella tavalla. Hyödynnetäänmarkkinoinnissa eteläpohjalaisia tarinoita ja vahvoja brändejä.–– Tiedotetaan alueen koulutus- ja työmahdollisuuksista sekäpidetään yhteyttä muualle Suomeen opiskelemaanlähteneisiin nuoriin.–– Kehitetään ja markkinoidaan maakuntaa monipuolisenatapahtuma- ja elämysympäristönä.––Panostetaan Etelä-Pohjanmaan matkailustrategian mukaistenmatkailukeskittymien ja veturikohteiden edelleenkehittämiseen ja markkinointiin.Vastuutahot: Kunnat, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-PohjanmaanMatkailu, oppilaitokset ja paikalliset Leader-toimintaryhmät33

2.2. Toimintalinja 2: KILPAILUKYKYINEN JA INNOVATII-VINEN ELINKEINOELÄMÄNykytilan puutteet ja ongelmakohdatKasvuyritysten puute: Eräänä keskeisenä ongelmana Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän kehityksessä nähdään kasvuyritystenpuute. Maakuntaohjelmakaudella on ensiarvoisentärkeää löytää kasvuhakuisia ja -haluisia yrityksiä, jotka tarvitsevatkasvun tueksi rahoitusta (pääomasijoitustoiminta, riskirahoitusjne.), järkeviä toimintamalleja ja suunnitteluapua.Tällä hetkellä isot pääomasijoittajat eivät merkittävästi toimiEtelä-Pohjanmaalla, ja rahoitustuotteiden kirjo nähdään osinniukaksi alueella. Eteläpohjalaista yritystoimintaa leimaa osinyrittäjien halu pärjätä omillaan.Yritysten uudistumiskyvyttömyys: Yritysten uudistumiskykyyntulee löytää uudenlaisia keinoja. Uudistumista tarvitaantuotekehityksessä, prosesseissa, ulkopuolisen osaamisenhyödyntämisessä sekä ajatuksessa hioa yritysideoita elinkaarimallinmukaan. Yrittäjät tyytyvät liian usein saavutettuuntilaan, ja siksi eri toimenpitein tulee kannustaa heitä seuraavanharppauksen ottamisessa. Panostukset tutkimus- jakehittämistoimintaan tulisi nähdä investointina. Yritystenuudistumisessa tarvitaan usein yksilöllistä konsultaatiota.Yritysten omistajanvaihdokset: Omistajanvaihdokset eivätEtelä-Pohjanmaalla toteudu vielä tavoitellussa laajuudessa.Yritysten elinkaari tulisi saada pidemmäksi kuin yksittäisenyrittäjän elinkaari, ja yritysten tulisi siirtyä omistajanvaihdoksinperheen sisällä tai muille kiinnostuneille (sukupolveltatoiselle tai myyntinä perheen ulkopuoliselle). Omistajanvaihdoksiinja sukupolvenvaihdoksiin kaivataan tukea ja suunnitelmallisuutta.Palvelualojen roolin vähäinen huomiointi: Nykytilan puutteenanähdään vähäinen kaupan ja palvelualojen roolin huomiointialuekehittämisessä. Valtaosassa Etelä-Pohjanmaataon eniten kaupan alan yrityksiä, ja niiden työllistävyys on hyvä.Erityisesti palvelusektorille on syntynyt viime vuosina uusiayrityksiä. Hyvinvointialan yrittäjyys on Etelä-Pohjanmaallavielä melko vähäistä ja alan yritystoiminnan puitteita ja palvelukonseptejatulee kehittää. Luovien alojen sekä matkailujaelämystuotantoalojen yrittäjyys on osin harrastusmaista jasivutoimista. Ala nähdään kuitenkin kasvavana toimialana,jolle määrätietoisella kehittämisellä luodaan työtä, toimeentuloaja kasvua.Vähäinen kansainvälistyminen: Eteläpohjalaisten yritystenkansainvälistymisaste on melko matala, ja osin yritystenkansainvälistymistä jarruttaa kielitaidon puute. Eteläpohjalaistenyritysten osuus valtakunnan kokonaisviennistä on1,5 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan osuus maan kokonaistuotannostaon 2,8 prosenttia. Maakunnan tunnettuus on jokseenkinheikko, ja tiedottamisella tulisi jatkossa olla näkyvärooli markkinoitaessa maakuntaa kansainvälisten yritystensijoittumispaikkana.Tulevaisuuden haasteet Etelä-PohjanmaallaTaantumasta selviäminen: Maakuntaohjelman toteutusvuosina2011–2014 keskeisimpänä haasteena on taantumastaselviäminen. Taantuma on kurittanut erityisesti metallialaaEtelä-Pohjanmaalla, minkä johdosta lomautettujen ja työttömienmäärä alalla on suuri. Työnhakijoiden enemmistöon miehiä. Haasteena on löytää keinoja toimialojen uuteennousuun sekä löytää kasvavia aloja, sillä taantumastaei todennäköisesti tulla ”ulos” samannäköisenä. JatkossaEtelä-Pohjanmaalla tulee panostaa vahvemmin energia- jaympäristöalan kehittämiseen. Etelä-Pohjanmaalla on mahdollisuuksiaerityisesti asukkaita ja pk-yrityksiä palvelevanhajautetun energiantuotannon kehittämiseen.Osaavan työvoiman saatavuus: Maakuntaohjelmakaudellatietyillä aloilla (erit. sosiaali- ja terveysala) ilmenee vaikeuksiaosaavan työvoiman saatavuudessa eläköitymisen johdosta.On tärkeää huolehtia, että eläkkeelle jäävien osaaminenja hiljainen tieto saadaan siirtymään seuraajille. Maakunnanhaasteena on tulevina vuosina tarjota koulutusta oikeillealoille siten, että opintojen jälkeen Etelä-Pohjanmaalta löytyymyös työpaikka. Maakunnan toimijoiden tulee markkinoidatyöpaikkoja maantieteellisesti laajemminkin, sillä työ onusein tärkein muuttopäätöstä koskeva tekijä. Toimialakohtaisiintyövoimakapeikkoihin ja työmarkkinoilta poistumiseentulee varautua myös ulkomaisen työvoiman kouluttamisellaja rekrytoinneilla.Yritysten liiketoimintaosaaminen: Merkittävänä lähivuosienhaasteena nähdään yritysten osaamistason riittävyys. Erityisestikansainvälistymisvalmiuksia tulee parantaa yrityksissä,joilla on kykyä ja halua kansainvälisille markkinoille. Verkottunutja kansainvälinen yritystoiminta on merkittävä keinolisätä alueen taloudellista kasvua. Alueen yritysten sekä innovaatio-ja kehittäjätoimijoiden tulee etsiä maailmalta uusintieto, uudet innovaatiot ja teknologia käyttöönsä.Etelä-Pohjanmaan vahvuudetVahva elintarvikeketju: Etelä-Pohjanmaan kivijalka on vahvaelintarvikeklusteri alkutuotannosta jalostukseen, elintarvikealankone- ja laiterakennuksesta koulutukseen ja tutkimukseen.Eri puolilla maakuntaa sijaitsee noin 7200 maatilaa.Valtakunnallisista elintarvikeklusterin kärkiyrityksistä maakunnassatoimivat Atria, Valio, Altia, Juustoportti, MaaseudunKone ja Pellonpaja. Maakunnassa on kaksi alaan liittyvääosaamiskeskusta: Elintarvikealan osaamiskeskus FoodwestOy toimii osaamiskeskusten elintarvike- ja ravitsemusklusterinkoordinaattorina, ja Seinäjoen Teknologiakeskus Oy koordinoiÄlykkäät koneet -klusterin osaamiskeskusta maa- jametsätalouden sekä elintarvikealan koneenrakennuksen kehitystoiminnanosalta. Suupohjan seudulla toimii kasvisperäisiäainesosia valmistavaa teollisuutta, jonka asiakaskunta onglobaali. Elintarvikeketjun kehittämistyössä on huomioitavamaatalouden toimintaympäristön muuttuminen entistä vaikeamminennakoitavaksi. Maatalouden kehityksellä on isotkerrannaisvaikutukset elintarviketeollisuuden ulkopuolella(kauppa, liikenne, rakennusala, metalliteollisuus).34

Teknologiateollisuus: Teknologiateollisuus on Etelä-Pohjanmaanteollisuuden selkäranka, joskin vuonna 2009 alkanuttaantuma on koetellut toimialaa eniten. Yritysten toiminnanvahvuuksia ovat joustavuus ja sitoutunut henkilöstö. Eripuolilla maakuntaa sijaitsee alan erikoistuneita keskittymiä:Järviseudulla on vahvaa alumiiniteollisuuden ja metallirakentamisenosaamista (mm. Mäkelä Alu Oy ja Ruukki Oyj),Suupohjassa materiaalin käsittelyyn ja logistisiin järjestelmiinliittyvää yritystoimintaa (mm. Pesmel Oy ja Pinomatic Oy),Kauhavalla koneiden ja työkoneiden rakentamiseen erikoistuneitayrityksiä (mm. Finnpower Oy ja MSK Group Oy).Seinäjoen seudulla toimii metallialan kasvu- ja veturiyrityksiä(mm. Ruukki Oyj) ja Kuusiokunnissa etenkin veneteollisuutta(Fiskars Oyj). Seinäjoen ammattikorkeakoulun kone- jaautomaatiotekniikan investoinnit sekä tutkimus-, kehitys- jainnovaatiotoiminta yhdessä Älykkäät koneet -osaamiskeskusohjelmanja Epanet-professoreiden tukevat toimialan yritystenkasvua ja kehittymistä.Rakentaminen ja asuminen: Rakennusklusterin merkitystäovat kasvattaneet maakunnassa sijaitseva rakennustuoteteollisuus,suunnittelu ja rakennustuotanto. Asuntokannanikääntyminen ja kotitalouksien varallisuuden kasvu lisäävätrakennuspuusepäntuotteiden kysyntää. Etelä-Pohjanmaallasijaitsevat maan johtavat keskittymät hirsitalo- ja puutaloteollisuudessasekä ikkuna- ja oviteollisuudessa. Lisäksimaakunnassa ovat maan kärkitasoa olevat keskittymät metallirakentamisessaja huonekaluteollisuudessa. Maakunnassaon panostettu asumisen kehittämiseen kokonaisuudessaanja kiinnitetty huomioita mm. muotoiluosaamiseen, tuotekehitykseenja kansainvälisten trendien tuntemukseen. Etelä-Pohjanmaalla toimii tunnettuja sisustus- ja lifestyle-tuotteitavalmistavia yrityksiä. Maakunnassa on tarjolla myös alaanliittyvää koulutusta.Kaupan vahva asema: Maakuntakeskus Seinäjoki on maankuudenneksi suurin päämarkkina-alue. Seinäjoki muodostaayli 200 000 asukkaan markkina-alueen. Kaupungin asukaslukuoli vuoden 2009 alussa noin 56 200 henkeä, ja väestöennusteetlupaavat kasvua. Yhdessä kulutuksen kasvun kanssa Seinäjoenja koko markkina-alueen ostovoima on kasvussa. Toinenmerkittävä kaupan keskittymä sijaitsee Töysän Tuurissa.Luovat alat ja kulttuuri: Etelä-Pohjanmaata voidaan hyvinperustein kutsua elämysmaakunnaksi. Alueella näkyvät vahvastitapahtumamatkailu (esim. Provinssirock, Tangomarkkinat,Vauhtiajot, Spelit, ruokamessut), elämysmatkailu (esim.PowerPark, Veljekset Keskinen, Ähtärin eläinpuisto, alueen kylpylätja matkailualueet) ja harrastematkailu (esim. Kuortaneenurheiluopisto/liikuntahotelli, golf-keskukset, luontoreitistöt).Seinäjoelle on rakentunut rytmimusiikin ja tapahtumatuotannonkeskittymä Rytmikorjaamo. Lapualla Vanhan Paukunalueella toimii vilkasta yritys- ja kulttuuritoimintaa. KurikanSisustuskeskus Sellassa on merkittävää asumiseen liittyvääosaamista, ja rakennuskulttuurikeskus Herrala Ilmajoella onkeskittynyt korjausrakentamiseen. Yritystoiminnan kytkeminenmaakunnan kulttuurikeskuksiin on tärkeää. Kulttuuriin,liikuntaan ja hyvinvointimatkailuun liittyviä innovaatioita kehitetäänja tuotteistetaan eri puolilla maakuntaa.Keskeiset toimenpidekokonaisuudet1. Tavoite: YRITYSTEN KASVUN JA KANSAIN-VÄLISTYMISEN EDISTÄMINENLiiketoimintaosaamisen kehittäminen–– Panostetaan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen entistäkoordinoidummin ja systemaattisemmin huomioidenjatkuvasti muuttuvat markkinat. Liiketoimintaosaaminenkattaa kaikki yritystoimintaan liittyvät liiketoimintaprosessit:hallinnon, asiakkuuden ja toimitusketjun hallinnan,tuotekehityksen ja yritysinfrastruktuurin.–– Tunnistetaan alueen julkisen ja yksityisen sektorin liiketoimintaosaaminenja kootaan alueellinen osaajaverkosto.Osaamisen välittämiseksi kiinnitetään huomiota liiketoimintaosaamisensiirtomekanismeihin ja tavoitellaan uusiatoimintamalleja, joissa yksittäisten konsultointitoimiensijaan pyritään pitkäjänteiseen ja laadukkaaseen yrityslähtöiseenkehittämiseen (esimerkiksi mentorit, ulkopuolisiaasiantuntijoita hallitus- tai johtoryhmätyöskentelyyn).–– Tuodaan aktiivisesti esille vaihtoehtoja perinteiselle yksityisyrittäjyydelle,jossa yrittäjä sitoutuu elämäntyönäänyhden yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen. Uudenlaisiayrittäjyyden toimintamalleja ovat esimerkiksi sarjajaportfolioyrittäjyys sekä kimppayrittäjyys. Sarjayrittäjätovat usein parhaimmillaan yrityksen elinkaaren alkuvaiheissaja aloittavat uuden yritystoiminnan luovuttuaanedellisestä, tiettyyn mittakaavaan kasvattamastaan yrityksestä.Portfolioyrittäjät käynnistävät uuden yrityksen edellisenrinnalle. Nykyaikainen kimppayrittäjyys, esimerkiksiosuustoimintamuotoinen yhteisyrittäjyys, madaltaa etenkinnuorten kynnystä yrittäjyyteen. Kehitetään sivutoimisenyrittäjyyden malleja ja toimintatapoja verkostomallinkehittämiseksi sekä tuetaan sivutoimisten yrittäjien muutostapäätoimiseksi.––Aktivoidaan yrityksiä löytämään erikoisosaamisensavahvuudet.––Turvataan yrittäjien tarvitsemat perusneuvonnan ja kehittämistoiminnanyrityspalvelut maakunnan eri osissa,lähellä yrityksiä.Vastuutahot: ELY, yrittäjäjärjestöt, kunnat, teknologiakeskukset,innovaatioyksiköt, Seinäjoen ammattikorkeakoulu,Seinäjoen yliopistokeskus ja oppilaitoksetPk-yritysten kansainvälistämisen edistäminen–– Vauhditetaan hanketoiminnan avulla (mm. vientirengashautomohanke)pk-yritysten strategisten ja tuotannollistatai markkinoinnillista yhteistyötä tekevien yritysryppäidenmuodostamista ja kokoonjuoksemista. Käynnistetäänklusteri-, toimialakohtaisia tai markkina-aluekohtaisiakehittämisohjelmia.––Selkeytetään kv-yrityspalvelujen koordinointia ja työnjakoaEtelä-Pohjanmaalla. Yritysten kansainvälistymisenedistämisessä on tilaa kaikille toimijoille, jotka toimivat erilähtökohdista käsin toistensa palvelutarjontaa täydentävällätavalla, mutta sen lisäksi tarvitaan roolien täsmentä-35

mistä sekä myös aktiivista ja kohdennettua eri palveluistatiedottamista yrityksille.––Aktivoidaan pk-yrityksiä kansainvälisen hankerahoituksenhyödyntämisessä.––Panostetaan kansainväliseen investointimarkkinointiin.––Aloitetaan riskipääomasijoitustoiminta Länsi-SuomenEAKR-ohjelman varoin ja ohjataan potentiaalisia asiakkaitaaktiivisesti käyttämään toiminnan mahdollistamiavaihtoehtoja. Aktivoidaan muutoinkin pääomasijoitustoiminnanhyödyntämistä maakunnassa.Vastuutahot: ELY, Finnvera, yrittäjäjärjestöt, teknologiakeskukset,innovaatioyksiköt, Seinäjoen ammattikorkeakoulu,oppilaitokset ja Etelä-Pohjanmaan liitto.Omistajan- ja sukupolvenvaihdostenpalveluprosessien kehittäminen––Jatketaan työtä omistajan- ja sukupolvenvaihdosten hallituntoteuttamisen tueksi. Kootaan ja koordinoidaanasiantuntija-apua niissä toimenpiteissä, joita tarvitaan esimerkiksiyritysten kehittämisessä hyvään myyntikuntoonja yrityksen arvonmäärityksessä.––Tehostetaan potentiaalisten uusien yrittäjien löytämistäsekä tuetaan myynti- ja jatkajaehdokkaiden kohtaamisia.Esimerkiksi opiskelijoita perehdytetään yrityksiin opinnäytetöidenavulla. Kehitetään mm. yritysmarkkinatyyppisiätapahtumia ja sähköisten kauppapaikkarekisterienhyödyntämistä sekä sellaisia menetelmiä, joissa on otettuhuomioon se, että uusi omistaja voi olla myös maakunnantai maan ulkopuolelta.Vastuutahot: ELY, yrittäjäjärjestöt, teknologiakeskukset, innovaatioyksikötja oppilaitokset.2. Tavoite: MAAN JOHTAVAN ELINTARVIKEKLUSTERINKEHITTÄMINENElintarvikealan kehitystoiminta ja elintarvikealantoimintaedellytysten turvaaminen––Tuetaan elintarvikealan osaamiskeskus Foodwestin toteuttamanosaamiskeskusohjelman kärkihankkeita.Foodwest Oy toimii osaamiskeskusten elintarvike- ja ravitsemusklusterinvetäjänä.–– Edistetään elintarvikealan yrittäjyyttä, pk-yritystoimintaaja elintarvikealan yritysten verkostoitumista alan tutkimus-,innovaatio- ja koulutustoiminnalla.–– Edistetään kuluttajan hyvinvointia panostamalla sellaistenravitsemis- ja ruokapalvelujen kehittämiseen, joissa tunnistetaankuluttajien odotukset ja elintarvikemarkkinoidentuntemus.––Kehitetään bio- ja elintarvikealan osaamisympäristöjä.––Edistetään elintarvikealan kone- ja laiteteollisuuden jajalostusketjun yritysten välisiä yhteistyöhankkeita uusieninnovaatioiden synnyttämiseksi.Vastuutahot: Foodwest Oy, Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoenammattikorkeakoulu, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy,ELY ja elintarvikealan yrityksetKotimaisen raaka-aineen käytön turvaaminenelintarviketeollisuudessa––Varmistetaan elintarviketeollisuudelle korkealaatuisten,puhtaiden ja turvallisten raaka-aineiden saatavuus sekäkehitetään terveellisiä, jäljitettäviä ja turvallisia tuotteita.––Vahvistetaan lähiruuan käyttöä työpaikka- ja kouluruokailussajärjestämällä asiasta maakunnallinen kampanja.––Vahvistetaan erikoiskasvi- ja luonnontuotealaa sekä ainesosaklusteria(komponenttien valmistusta elintarvike-,lääke-, kosmetiikka- ym. teollisuudelle) alan tutkimus- jakehitystoimilla.–– Edistetään tehokkaiden, turvallisten sekä ympäristön jaeettisen toimintatavan vaatimukset täyttävien logistiikkajärjestelmienkehittämiseen ja käyttöönottoon tähtääviätoimia elintarvikeketjussa.Vastuutahot: ProAgria, Foodwest Oy, Foodpark Oy, ELY, Seinäjoenyliopistokeskus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, elintarvikealanyritykset ja kunnatRuokamaakunnan markkinoinnin kehittäminen–– Lisätään ravitsemuksen ja hyvinvointialan näkyvyyttäjärjestämällä kansainvälinen Food and Life -asiantuntijaseminaarija messutapahtuma helmikuussa 2011 Seinäjoella.Ruokamaakunnan näkyvyyttä lisätään myös muidenruokatapahtumien, kuten Kauhajoen Ruokamessujenja alan asiantuntijaseminaarien, avulla.––Suunnitellaan Keski-Pohjolan (Mittnorden) kulttuuripäivätvuonna 2012 ruokateemalla ruokamessujen yhteyteen.––Edistetään Ruokaprovinssi-hankkeen toteuttamista jahankkeen tulosten jalkauttamista toimijakenttään.––Laaditaan markkinointisuunnitelma koordinoimaan jatukemaan maakunnan markkinointia ruokamaakuntana.––Huomioidaan lähiruoka-, ympäristö- ja hyvinvointinäkökulmamarkkinoinnissa. Lähiruuan asemaa nostetaanja sen näkyvyyttä lisätään maakunnan katukuvassa.Järjestetään koko maakunnan kattavana vuosittaiset eteläpohjalaisenruoan teemaviikot.–– Tehdään tutkimus- ja kehittämistoimenpiteitä, joilla luodaanedellytyksiä ja kannustetaan ravintoloita korkeatasoiseneteläpohjalaisesta kulttuurista lähtevän ruokatarjonnanlisäämiseen ja tunnetuksi tekemiseen.–– Nostetaan ruokateemaa esiin elämyksenä ja alueellisenavetovoimatekijänä. Maakunnassa luodaan ja tuotteistetaanelämyskonsepti yhdistäen ruoka, hyvinvointi ja liikunta.Vastuutahot: Foodwest Oy, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus,Etelä-Pohjanmaan Messut, Seinäjoen ammattikorkeakoulu,Seinäjoen yliopistokeskus, kunnat, yrityksetEtelä-Pohjanmaan liitto ja ELY36

Pellolta pöytään -ketjun vahvistaminen–– Kehitetään pellolta pöytään -tuotantoketjua sekä siihenliittyviä palveluita, prosesseja ja osaamista tukemalla kehityshankkeita,joilla pyritään tuotteistamaan osaamistaaina uusiksi vientituotteiksi asti.––Vahvistetaan ketjun kilpailukykyä edistämällä ketjun toimintaanja ketjuyhteistyöhön kohdistuvia tutkimus- jakehittämishankkeita.––Tuetaan ketjussa toimivien yritysten uudistumista käynnistämälläprosessia tukevia tutkimus- ja kehittämistoimenpiteitä.–– Vahvistetaan ketjun osaamista suunnittelemalla ja toteuttamallayritysten henkilöstölle suunnattua täydennyskoulutusta.Vastuutahot: Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu,oppilaitokset, Foodwest Oy, yritykset ja ELYMaatilojen välisen yhteistyön edistäminen–– Tuetaan yksikkökokoa kasvattavia ja tuotantoa tehostaviainvestointeja edistämällä uusia ratkaisuja ja toimintatapoja,joilla tilakoon kasvaessa voidaan lisätä maatilojenvälistä yhteistyötä ja keskittyä ydinosaamiseen.–– Tuetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tehostaamaatilayritysten pääoman käyttöä vahvistamalla yhteistyötäja kannustamalla tiloja koneiden ja laitteiden kustannustehokkaaseenkäyttöön.––Kehitetään uusia yhteistyömalleja ja toimintatapoja(mm. konsultointi-, lomitus- ja urakointipalvelut, uudetyritysmallit ja -muodot).––Edistetään maatilojen sukupolvenvaihdoksia, mikä onedellytys kilpailukykyisen maatalouden ylläpitämiseksi.––Edistetään tilusjärjestelyjä ulottaen toiminta myös metsientilusjärjestelyihin.Vastuutahot: ELY, ProAgria, Seinäjoen ammattikorkeakoulu,Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus ja elintarvikealan yritykset3. Tavoite: TOIMIVIEN TEKNOLOGIATEOLLISUUDENVERKOSTOJEN RAKENTAMINENTeknologiateollisuuden innovaatioympäristöjenja osaamiskeskittymien vahvistaminen––Tu et a an Älykkäät koneet -klusterin kärkihankkeita maajametsätalouden sekä elintarvikealan koneenrakennuksenkehitystoiminnan osalta. Seinäjoen Teknologiakeskus Oyosallistuu osaamiskeskuksena Älykkäät koneet -klusteriinvastaten kansallisesti maa- ja metsätalouden sekä elintarvikealankoneenrakennuksen kehitystoiminnasta.––Kehitetään teknologiateollisuuden pk-yritysten kykyäosallistua päämiehen tuotekehitykseen, tuotannon räätälöintiinja läpinäkyvään tilaus-toimitusketjun hallintaan.––Edistetään koneiden ja tuotantojärjestelmien älykkyydenlisäämistä, uusien digitaalisten suunnittelumenetelmienkäyttöönottoa sekä tuotteiden elinkaaren aikaista hallintaa.Luodaan pohjaa uusille liiketoimintamalleille näihinliittyen. Tulevaisuudessa keskeisiä työkaluja ovat mm. virtuaalisuunnittelu,mallinnus, digitaalinen koneenrakennusja erilaiset etäteknologiat, simuloinnit ja e-oppiminen.––Kehitetään yritysten osaamista ja edellytyksiä tuottavuudennostamiseksi sellaiselle tasolle, että tuotanto säilyyjatkossakin Etelä-Pohjanmaalla ja Suomessa.––Kehitetään valmistavan teollisuuden palveluinnovaatioitaja palveluliiketoimintaa.–– Tuetaan elintarvikealan, bioenergian sekä ympäristö- jaterveysteknologia-alojen koneiden ja laitteiden suunnitteluaja valmistusta, sillä näille aloille syntyy uusia globaalejamarkkinoita.Vastuutahot: Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, Seinäjoenammattikorkeakoulu, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy jaLogistics Center OyTeknologiateollisuuden liiketoimintamahdollisuuksienkehittäminen––Lisätään toimialan kilpailukykyä uudenlaisen tuotekehityksenavulla. Menestyäkseen yritysten on pystyttävä tarjoamaanyhä enemmän räätälöityjä ratkaisuja asiakkaidentarpeisiin. Kehitystyössä on satsattava älykkäiden tuotteidenkehittämiseen, uusien materiaalien hyödyntämiseentuotannossa sekä palveluliiketoiminnan integroimiseentuotteisiin. Tuotteen elinkaaressa jälkimarkkinat tarjoavathyviä mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Palveluliiketoimintaparantaa koneita ja laitteita valmistavienyritysten liiketoiminnan kannattavuutta ja kansainvälistäkilpailukykyä.––Huomioidaan tuotekehittelyssä energiatehokkuus- jaympäristöystävällisyys sekä uusien materiaalien hyödyntäminentuotannossa.––Edistetään yritysten verkostoitumista. Pystyäkseen uudentyyppiseentoimintaan yritysten on entistä voimakkaamminverkostoiduttava laajasti usean alan osaajienkanssa. Teknologiateollisuuden yrityksiä kannustetaanmyös hakeutumaan TRIO-ohjelmaan, jonka kohteenaovat teknologian, liiketoimintakonseptien ja kansainvälistymisenlaaja-alainen ja samanaikainen kehittäminen sekäuusien roolien hakeminen verkostoissa. TRIO-ohjelmakannustaa yrityksiä kasvamaan ja kehittymään.––Vahvistetaan yritysten kansainvälistymisvalmiuksia.Viennin merkityksen kasvaessa yritykset tarvitsevat kansainvälistäprojektiosaamista pärjätäkseen kilpailussa.Vastuutahot: Yritykset, Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, Seinäjoenammattikorkeakoulu, Järvi-Pohjanmaan YrityspalveluOy, Logistics Center Oy, ELY ja kunnatEnergia- ja ympäristöalaa palvelevan kone- jalaiteteknologian kehittäminen–– Vahvistetaan osaamisen kehittämistä ja tuotekehitystätoimialan yrityksissä ympäristöteknologian alueella, erityisestiseuraavilla sektoreilla, joissa on jo yrityksiä ja tuotteita:Puhtaan energian tuotantoon liittyvä teknologia,37

energian tehokas käyttö ja säästö, kierrätys ja jätehuoltosekä vesihuolto ja jäteveden käsittely.––Tiivistetään yritysten ja muiden alan toimijoiden yhteistyötävaltakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviinympäristöteknologian osaamistahoihin. Edistetään yhteistyöhankkeitamm. Pohjanmaan (Vaasa) energiaklusterintoimijoiden ja yritysten kanssa.–– Aktivoidaan maakunnassa toimivia metalli- ja teknologiateollisuudenalihankkijoita sekä komponenttitoimittajiaverkostoitumaan ympäristöliiketoimintaa harjoittaviinisompiin, erityisesti kansainvälisesti toimiviin päähankkijoihin.–– Aktivoidaan maakunnassa ympäristöteknologiaa tuottavienyritysten keskinäistä yhteistyötä esimerkiksi pienryhmissäkehittämispainotusten ja -panostusten priorisoimiseksi.–– Edistetään ympäristöteknologiaa tuottavien ideoiden jaolemassa olevien tuotteiden soveltamista maakunnan eritoimialoilla maakunnan yleisen ympäristötietoisuudenja uusien innovaatioiden syntymiseksi.Vastuutahot: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopistokeskus,Logistics Center Oy, Thermopolis Oy, SeinäjoenTeknologiakeskus Oy, yrittäjäjärjestöt ja ELY4. Tavoite: RAKENTAMISEN JA ASUMISEN OSAAMINENMAAKUNNAN KILPAILUVALTIKSIRakentamisen ja asumisen toimialojenkehittäminen––Huomioidaan kehityksessä erilaiset rakennusmateriaalitkuten hirsi-, teräs- ja puurakentaminen ja näiden erityisominaisuudet.––Liitetään mekaanisen metsäteollisuuden laitevalmistusyhteistyöhön rakentamisen tuotantoketjun ja tuotteidenkehittämisessä.––Kehitetään rakentamisen ja asumisen eri substansseja yhtenäkokonaisuutena (maa- ja viherrakentaminen, rakennusmateriaalitsekä sisustaminen).––Kehitetään yhteisrakentamisen malli, joka mahdollistaasuurien kohteiden rakentamisen ja materiaalien yhteensopivuudenkehittämisen.––Kehitetään vapaa-ajan tarpeiden rakentamista asumisenkokonaisuudessa.––Etsitään uusia materiaaleja sekä innovaatioita sisustamiseenliittyvälle teollisuudelle.–– Rakennetaan elinkeinoelämää palveleva ja tulevaisuuttaennakoiva korkeakoulujen ja yrityksien yhteinen tutkimuksen,tieteen ja teknologioiden kehitysryhmä.Vastuutahot: ELY, yritykset, Järvi-Pohjanmaan YrityspalveluOy, seudulliset kehittämisorganisaatiot, Seinäjoen ammattikorkeakoulu,Seinäjoen yliopistokeskus, oppilaitokset ja Etelä-PohjanmaanliittoAsiakaslähtöinen tuote- ja rakennussuunnittelu––Aktivoidaan yrityksiä aloittamaan yhteisiä hankkeita tutkimus-ja kehitystoiminnassa.––Rakennetaan teollisuuden ja kansainvälisten tutkimuslaitostenverkostoa.––Panostetaan muotoiluosaamisen ja designin strategisenmerkityksen tunnistamiseen, johtamiseen ja kehittämiseen.––Kehitetään puun liimaustekniikkaa (materiaalisäästöt) jateräsrakentamisen hitsaustekniikkaa.––Selvitetään puu- ja hirsirakentamisen hiilijalanjälki javaikutukset ilmastopäästöihin. Kansainväliset sopimuksetilmastonmuutoksen hillitsemiseksi muuttavat myös hirsitaloihinkohdistuvia energiansäästövaatimuksia ja siksi ontärkeää pyrkiä yhteisillä toimilla vastaamaan haasteisiinuusien vaatimusten mukaisilla markkinoilla.––Edistetään rakennuttajien, suunnittelijoiden ja loppukäyttäjienyhteistyötä rakennusten suunnittelussa jatoteutuksessa tavoitteena taloudellisesti ja ekologisestikestävien rakennusten toteuttaminen ja rakennusten elinkaariajattelunedistäminen.––Vahvistetaan sairaalarakentamisen kehitys- ja tutkimustyötä.Vastuutahot: ELY, yritykset, seudulliset kehittämisorganisaatiot,Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopistokeskusja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriUusien tuotteiden kehittäminen––Aktivoidaan mikroyrityksiä uusien tuotteiden kehittämiseen.––Avustetaan yrityksiä käyttämään tuotekehityspalvelujasekä löytämään niihin saatavana olevat rahoitukset.––Kehitetään osaamisen perusteella uusi vientituote, jokakoostuu koko tuotantoketjusta: mekaanisen metsäteollisuudenlaitevalmistus (esim. sahalaitteistot, kuljettimet),jatkojalostetun puutavaran käsittelylaitteet (esim. kuljettimet,kuivaamot, liimauspuristimet), jatkojalostuksen työstökoneet,valmis tuote.––Kehitetään puumuovikomposiitin tuotantoa ja käyttöärakennusmateriaalina.––Seurataan rakentamisen trendejä ja suunnitellaan uudentyyppisiäratkaisuja käyttäen tuotannossa mm. terästä,alumiinia, puuta, muovia ja lasikuitua (esim. metalli- japuurakenteinen matalaenergia- tai passiivitalo).Vastuutahot: ELY, yritykset, seudulliset kehittämisorganisaatiot,Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopistokeskusja paikalliset Leader-toimintaryhmätEnergia-asioihin liittyvien uudenlaistenrakentamisratkaisujen kehittäminen––Edistetään energiatehokasta rakentamista (uudis-, korjaus-ja maatilarakentaminen) alueella kohderyhminärakennustuotevalmistajat (mm. rakennuspuusepänteollisuus,puu- ja hirsitalovalmistajat, metallirakenteiden38

valmistajat, betonielementtien valmistajat), rakennusalanyritykset, maatilat, kotitaloudet ja julkiset tahot (t&k, neuvonta,aktivointi).–– Suunnitellaan uudentyyppisiä energiatehokkaita ratkaisujakäyttäen tuotannossa eri materiaaleja (esim. matalaenergia-tai passiivitalo).–– Tuetaan alueen talotekniikka-alan yritysten (LVIS, muut)energiaa säästävien ratkaisujen ja innovaatioiden kehittämistä.––Edistetään uusiutuvan energian hyödyntämistä ja tuottamistaerilaisissa rakennuskohteissa (mm. pientalot, julkisetrakennukset).––Kehitetään maakunnassa hiiltä sitovaa puurakentamista.––Tunnistetaan ja levitetään parhaita käytäntöjä alueenyrityksiin.Vastuutahot: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, ThermopolisOy, energia- ja rakennusalan toimijat, ELY, kunnat ja teknologiakeskuksetMuotoiluosaamisen tason nostaminen––Panostetaan omaan designiin ja muotoilun johtamiseen.Hyödynnetään oman alueen kulttuuria ja muotoilun osaajia.––Aktivoidaan yrityksiä käyttämään teollisen muotoilunmahdollisuuksia.––Seurataan alan trendejä ja luodaan tuoteperheitä.––Selvitetään yhteisesti kuluttajakäyttäytymisen muutoksiaasumisen kokonaisuudessa.––Lisätään alan koulutusta suunnittelijoille.Vastuutahot: ELY, yritykset, seudulliset kehittämisorganisaatiot,Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen yliopistokeskusja oppilaitokset5. Tavoite: PALVELUJEN JA ELÄMYSTEN KEHITTÄMINENKANNATTAVAKSI YRITYSTOIMINNAKSIJulkisiin ja yksityisiin palveluihin liittyvienuudenlaisten toimintamallien kehittäminen––Tuotteistetaan julkisia palveluita sekä testataan ja levitetäänparhaita käytäntöjä.––Kehitetään julkisten palvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuuttaparantavia toimenpiteitä.––Vahvistetaan kilpailuttamiseen ja kustannuslaskentaanliittyvää osaamista hyvinvointialalla huomioiden laatunäkökulmaensisijaiskriteerinä. Tällä kehitetään palvelujen tuotteistamistasekä lisätään läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta.––Kehitetään käyttäjälähtöisiä innovaatiotoimintaa tukeviapalveluja.–– Edistetään terveysteknologiaan, liikuntaosaamiseen, hyvinvointipalveluihinja -matkailuun liittyviä innovaatioitaja niiden tuotteistamista.Luovien alojen yritysten liiketoiminnanvahvistaminen––Kehitetään luovien alojen yrittäjille suunnattuja tukipalveluja.Erityisen tärkeää on parantaa käsi- ja taideteollisuuden,musiikin, muotoilun ja sisustusalan yrittäjien toimintaedellytyksiä.––Kannustetaan luovien alojen toimijoita yhteistyöhön.––Perustetaan luovien alojen maakunnallinen yrittäjyyspalkinto.––Räätälöidään luovien alojen yrittäjyyskoulutusta yrittäjäkohtaiseksi.––Kehitetään ja tarjotaan liiketoimintakoulutusta kulttuurinjärjestö- ja harrastajakentälle.––Kytketään käsi- ja taideteollisuusala maakunnan kärkitapahtumienkehittämiseen.––Kehitetään tapahtuma- ja elämystuotannon osaaminenvaltakunnallisesti merkittäväksi toimialakeskittymäksi.Kehitetään tapahtuma- ja elämystuotannon kansallisia jakansainvälisiä verkostoja esim. elämysakatemian avulla.–– Kehitetään kulttuurikeskusten toimintaa luovien alojenyrittäjyyden keskuksiksi.––Organisoidaan luovien alojen yritysten yhteistyötä vientirengastoimintamallinmukaisesti.Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan liitto, ELY, yrittäjäjärjestöt,oppilaitokset, kulttuurikeskukset, Etelä-Pohjanmaan käsi- jataideteollisuus ry, tapahtumajärjestäjät, yhdistykset, järjestötja kunnatMatkailupalvelujen tuotteistaminenja teemoittaminen––Jatketaan asiakaslähtöistä matkailupalvelujen tuotekehitystyötätuotteistamalla Etelä-Pohjanmaan matkailustrategian2007–2013 mukaisia maaseutu-, kulttuuri-, hyvinvointi-ja tapahtumamatkailupalveluja.––Varmistetaan palveluketjun katkeamattomuus ja teemapohjaistentuotteiden myyntikelpoisuus kytkemällätuotteistusprosessiin matkailun markkinointi- ja myyntitahotsekä hyödyntämällä matkailupalvelujen sähköisiävarausjärjestelmiä.––Kehitetään erityisesti matkailun pienyrittäjien liiketoimintaosaamistaja asiakaslähtöistä tuotekehitystä.––Vahvistetaan matkailuyrittäjien sähköisen liiketoiminnanosaamista ja kannustetaan yrittäjiä hyödyntämäänolemassa olevia sähköisiä markkinointi- ja myyntikanavia.–– Kehitetään matkailullisesti merkittävät ja hyödynnettävätluontoreitit kansallisten ja kansainvälisten reittisuositustenmukaisiksi ja hyödynnetään niitä matkailumarkkinoinnissaja tuotekehityksessä.Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan Matkailu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu,Järviseudun ammatti-instituutti, matkailualanyritykset, Metsähallitus, ELY, paikalliset Leader-toimintaryhmätja kunnatVastuutahot: Kunnat, kehittämisorganisaatiot, yritykset, yhdistykset,järjestöt ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu39

2.3. Toimintalinja 3: KEHITTYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖNykytilan puutteet ja ongelmakohdatItäisen ohikulkutien puuttuminen: Liikennemäärät kasvavatEtelä-Pohjanmaalla voimakkaasti erityisesti pääliikenneyhteyksienvaikutuspiirissä. Tällä hetkellä maakunnan liikenneyhteyksienpullonkaulana on Seinäjoen itäisen ohikulkutienpuuttuminen. Seinäjoki on ainut maakuntakeskus, jonka läpikulkee raskas liikenne.Muut päätieverkon pullonkaulat: Jalasjärven risteys muodostaamerkittävän pullonkaulan valtaväylällä välillä Helsinki–Tampere–Seinäjoki–Oulu.Jalasjärvelle tulee rakentaatoimiva kiertoliittymä tai eritasoliittymä siten, että molemmatpääsuunnat ovat ratkaisuiltaan joustavia. Liikenneturvallisuuttatulee parantaa rakentamalla ohituskaistaosuuksiaensimmäisessä vaiheessa Seinäjoki–Lapua-välille ja myöhemminmuille vt:n 19 osuuksille mm. Lapua–Kauhava-välille sekäkantatielle 67 Seinäjoki–Ilmajoki–Kurikka-välille, jotka ovatliikennemääräisesti erittäin vilkkaita tieosuuksia. Päätieverkonmuita ongelmallisia kohteita ovat vt 3 (Tampere–Vaasa),vt 18 (Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä), kt 63 (Kauhava–Evijärvi–Kaustinen), kt 68 (Evijärvi-Alajärvi–Ähtäri) ja kt 44 (Kauhajoki–Honkajoki–Kankaanpää).Nämä tieosuudet palvelevatpitkän matkan liikennettä, ja niiden osalta on keskeistä nostaapalvelutasoa ja standardisointia.Logistisen aseman hyödyntäminen: Etelä-Pohjanmaan logististasijaintia ei osata vielä täysimääräisesti hyödyntää.Maakuntaa halkoo valtakunnan päätie (vt 19) ja päärata(Pohjanmaan rata). Seinäjoelta risteää rautatie viiteen erisuuntaan. Keskeistä maakuntaohjelmakaudella on saadaselkeästi etenemään Tampere–Seinäjoki–Oulu-välin kaksiraiteistaminensekä sähköistää rataosuuksia ja poistaa tasoristeyksiäKaskisiin, Jyväskylään ja Vaasaan suuntautuvillaosuuksilla. Kaskisten, Vaasan, Kokkolan ja Pietarsaaren satamatovat Etelä-Pohjanmaalta helposti saavutettavissa, mikäon erityisesti vienti- ja tuontiteollisuudelle merkittävä kilpailuetu.Alemmanasteisen tiestön riittämätön kunnossapito: Maakunnanteillä, myös alemmanasteisilla, kulkee runsaastihenkilö- ja tavaraliikennettä. Maakunnan tarpeisiin nähdentierahoituksen nykytaso ei ole riittävä. Perustienpidon jaalueellisten investointimäärärahojen tasoa tulee korottaa jahuolehtia näin tiestön palvelutasosta, liikenteen ja kuljetustensujuvuudesta, liikenneturvallisuudesta, tiestön ja liikenteentyöllisyysvaikutuksista, elinkeinoelämän kilpailukyvystäsekä alueellisesta ja sosiaalisesta tasa-arvosta.Toimimaton joukkoliikenne: Erityisesti maaseudun joukkoliikenneyhteydetovat vähentyneet, mikä aiheuttaa ongelmiahyvinvointipalvelujen saavutettavuuteen. Alueellatulee huolehtia toimivista joukkoliikenneyhteyksistä ottaenhuomioon mm. opiskelijoiden ja eläkeläisten tarpeet. Myöskansainvälisesti vetovoimainen innovaatioympäristö edellyttääpanostuksia liikenneratkaisuihin, sillä ulkomaalaisetopiskelijat ja vierailijat eivät tuo yksityisautoja tullessaan.Nykyistä parempi joukkoliikenne eri alueiden välillä laajentaamyös työssäkäyntialuetta ja mahdollistaa asumisen eri puolillamaakuntaa. Joukkoliikenteen kehittämisohjelman mukaisestiperuspalvelutasoinen joukkoliikenne olisi turvattavakoko maakunnan alueella.Avoin tietoliikenneverkko vain osassa maakuntaa: Valtioneuvoston”Laajakaista 2015” -hankkeen mukaisesti nopeat,laadukkaat ja kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet (liikennöintinopeus100 Mbit/sekunti) tulee saattaa koko maakunnanalueelle. Ongelmaksi Etelä-Pohjanmaalla on muodostunutmaakuntakeskusalue, jonka verkot eivät toistaiseksi ole olleetyhdistettävissä maakunnalliseksi verkoksi. Tietoliikenneyhteyksienkehittämiseksi maakunnassa tulee käydä avointa vuoropuhelua.Tulevaisuuden haasteet Etelä-PohjanmaallaUusien energiaratkaisujen kehittäminen: Uusien energiaratkaisujenkehittäminen on tärkeää ilmastonmuutokseensopeutumisessa. Energiatehokkuus tulee huomioida maankäytönsuunnittelussa, liikenteessä (mm. joukkoliikenne,sähköautot ja biopolttoaine) ja rakentamisessa. Lähivuosikymmenieniso haaste on vähentää fossiilisista polttoaineistaaiheutuvaa ilmastokuormitusta kehittämällä siihen liittyviäinnovaatioita. Esimerkkejä tällaisista innovaatioista ovat sähköautojenja akkujen kehittäminen, tuulivoimaan liittyväosaaminen sekä maatalouteen kytkeytyvän ympäristöystävällisenteknologian ja innovaatioiden kehittäminen. Etelä-Pohjanmaalla on myös vankkaa bioenergia-alan osaamista.Maatalousalan osaamisella (esim. agroteknologia) on isokansainvälinen potentiaali.Nopeiden yhteyksien kehittäminen: Tulevaisuuden haasteenaon hyödyntää paremmin Etelä-Pohjanmaan maantieteellistäsijaintia ja luoda yhä paremmat yhteydet lähimpäänvaltakunnan osakeskukseen (Tampere). Pääradan kaksoisraiteistus,itäinen ohikulkutie, ohituskaistojen rakentaminen jalentoliikenteen kehittäminen parantavat ajallisesti maakunnansaavutettavuutta. Nopeat laajakaistayhteydet mahdollistavatasumisen eri puolilla maakuntaa ja ovat myös kilpailuetuyrityksille. Hyvän maantieteellisen sijainnin ja nopeiden yhteyksienansiosta Etelä-Pohjanmaalla on kaikki edellytykset kehittyäVäli-Suomen logistiseksi keskukseksi.Kansainvälisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen:Maakuntaohjelmakaudella tulisi hyödyntää nykyistäparemmin kansainvälisten rahoitusohjelmien mahdollisuudettoimintaympäristön kehittämisessä. Etelä-Pohjanmaantoimijoiden tulee saada paras tieto ulkomailta käyttöönsä.Esimerkiksi tietoliikenneasioissa ja uusiutuvan energian tuotannossaRuotsissa mennään askel edempänä. Yhteiset kansainvälisethankkeet edesauttavat verkostoitumista ja uudentiedon hankkimista.Alueellinen koheesio: Etelä-Pohjanmaa koostuu 19:stä erilaisenväestö- ja toimialarakenteen omaavasta kunnasta. Maa-40

kuntaohjelmakaudella on tärkeää huolehtia reuna-alueidenelinvoimaisuudesta ja toisaalta maakuntakeskuskaupunginvahvistamisesta. Kilpailukykyinen maakuntakeskus toimiiveturina maakunnassa ja levittää positiivista kehitystä kokoalueelle. Maakuntakeskusasema myös velvoittaa vastaamaankansainvälistymisen aiheuttamiin palvelutarpeisiin, kutenvieraskielisten palvelujen, englanninkielisen koulutusketjun,toimivan joukkoliikenteen ja kaupunkimaisen ympäristön kehittämiseen.Maakuntakeskuksen menestymisen edellytyksenäon elinvoimainen maakunta. Etelä-Pohjanmaan kuntakeskuksetovat verkottuneet sekä toisiinsa että maakuntakeskukseen.On tärkeää, että eri alueilla löydetään omat vahvuutensa.Etelä-Pohjanmaan vahvuudetHyvä saavutettavuus: Etelä-Pohjanmaan vahvuus on keskeinenasema tie- ja rautatieverkostossa. Maakunnassa onhyvät puitteet lentoliikenteen kehittämiselle pidennetynja levennetyn kiitotien johdosta. Maakunnassa toimii useitakehittyneitä logistiikka-alan yrityksiä, mikä vahvistaaEtelä-Pohjanmaan asemaa logistisena solmukohtana. Etelä-Pohjanmaan maakunnan kautta kulkee myös Botnian liikennekäytävä(The Bothnian Corridor), joka kehittyy erityisestitavaraliikenteen ja raaka-ainevarojen kuljetuskäytävänä. Liikennekäytävämuodostuu rata- ja tieyhteydestä välillä Etelä-Ruotsi–Haaparanta–Etelä-Suomi.Elinvoimainen maakunta: Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämäon monipuolista ja yritykset toimivat joka puolella maakuntaa.Vaihtoehtoisia asuin- ja yritysympäristöjä on tarjolla maakunnaneri osissa, ja maaseudun tieverkko on melko kattava.Haja-asutusalueiden tietoverkkoinfrastruktuuri on pääosinhyvällä tasolla, ja seutuverkot ovat kehittymässä. Seinäjokion vahvistumassa kaupunkimaiseksi ydinalueeksi. Ympäristö-ja luonnonvarat paitsi tarjoavat ihmisille virkistyskäyttömahdollisuuksiamyös parantavat kestävästi hyödynnettyinämaakunnan energiaomavaraisuutta.Keskeiset toimenpidekokonaisuudet1. Tavoite: ASUMISEN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEYS-VERKKOJEN PALVELUKYVYN KEHITTÄMINENVt:n 19 kehittäminen––Edistetään Seinäjoen itäisen ohikulkutien, Jalasjärvenristeysjärjestelyjen, Seinäjoki–Lapua-välin ohituskaistaparien(sisältää Koveron eritasoliittymän ja Atrian eritasoliittymänparantamisen) sekä muiden vt:n 19 ohituskaistaparien(mm. Lapua–Kauhava) suunnittelua ja rakentamista.Ko. yhteysväleillä on merkittävät liikennemäärätja hankkeilla lisätään liikenteen sujuvuutta ja vähennetäänonnettomuuksia.––Pyritään saamaan seuraavaan liikennepoliittiseen selontekoonmaininta vt:n 19 hankkeista. Vt 19 on osa kansainvälistäBothnian Corridor -käytävää ja merkittävintä kansallistaliikennekäytävää.Vastuutahot: LVM, ELY, Etelä-Pohjanmaan liitto ja kunnatTieinfrastruktuurin kehittäminen jalogistiikkakeskuksen perustaminen––Rakennetaan riittäviä ohituskaistaosuuksia ja 2+2-kaistaisiatieosuuksia välillä Jalasjärvi–Tampere (vt 3).––Laaditaan tiesuunnitelmat koko yhteysvälille Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä(vt 3 ja vt 18) ja toteutetaan toimenpiteitäpienemmissä osissa. Merkittäviä toimenpiteitä ovatohituskaistat välillä Vaasa–Seinäjoki ja teiden oikaisuosuudetalkaen Ähtäristä Jyväskylään. Tärkeänä yksittäisenä jaalueellisena kohteena on Tuurinportin tieinfrastruktuurinkehittäminen.––Oikaistaan ja perusparannetaan tieyhteyttä Kauhava–Evijärvi–Kaustinen (kt 63).––Rakennetaan ohituskaistaosuuksia, kiertoliittymiä jaeritasoliittymiä tieyhteydelle Seinäjoki–Ilmajoki–Kurikka(kt 67).–– Edistetään kt:n 68 (Evijärvi–Alajärvi–Ähtäri) ja kt:n 44(Kauhajoki–Honkajoki–Kankaanpää) sekä vt:n 3 yhteysvälinJalasjärvi–Laihia osalta paikallisten ongelmakohtientiesuunnitelmien laatimista.––Edistetään logistiikkakeskuksen perustamista riittävinetilavarauksineen maakuntakeskukseen Seinäjoelle, jokatoimisi osana Suomen logistiikkaverkostoa. Tavoitteenaon saada maantie-, rautatie-, lento- ja meriliikenne(yhteydet satamiin) kohtaamaan ja toimimaan vuorovaikutuksessa.––Kehitetään pääliikenneyhteyksien sujuvuutta ja siihenliittyvää maankäyttöä.––Kehitetään toimivia alemmanasteisia tieyhteyksiä tuotteidenja raaka-aineiden kuljettamiseksi logistiikka- ja jakelukeskuksiinsekä tehtaisiin ja kuluttajille.––Selvitetään ainespuu- ja biomassaterminaalien perustamisedellytyksiä.Vastuutahot: LVM, Liikennevirasto, ELY, Etelä-Pohjanmaanliitto, kunnat ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusMaakunnallisen avoimen laajakaistaverkonkehittäminen––Lisätään ei-kaupallisten ja kaupallisten verkkojen yhteistyötäyhteyksissä ja sisältöpalvelutuotannossa.––Varmistetaan nopeiden ja laadukkaiden valtioneuvoston”Laajakaista 2015” -hankkeen mukaisten tietoliikenneyhteyksienkohtuuhintainen saatavuus koko maakunnanalueella (liikennöintinopeus 100 Mbit/sekunnissa).––Yhdistetään jo rakennetut seutuverkot maakunnalliseksiverkoksi, mikä mahdollistaisi paikallista sisältötuotantoa,sovellusten laajamittaista yhteiskäyttöä ja uusien tietoliikennettähyödyntävien palvelujen syntymistä.––Tavoitellaan todellisia ja uusia vaihtoehtoja sekä kuluttajiahyödyttävää aitoa kilpailua Open Access -periaatteeseennojaavan toimintamallin avulla.41

––Hyödynnetään avointa tietoverkkoa sähköisissä palveluissa,sähköisessä liiketoiminnassa ja logistiikassa.––Kehitetään älyliikennettä ja tietoliikenneverkkoja logistiikkasektorinja yrityselämän tarpeisiin.Vastuutahot: Operaattorit, kehittäjäorganisaatiot, Etelä-Pohjanmaan liitto ja kunnatTampere–Seinäjoki–Oulu-välin kaksoisraiteistussekä Haapamäen, Suupohjan jaVaasan ratojen kehittäminen––Parannetaan Seinäjoki–Oulu-välin palvelutasoa: radanperuskunnostus, liikennenopeuden nosto, akselipainonnostaminen 25 tonniin, henkilöliikenteen matka-ajan lyhentäminen,pullonkaulojen poistaminen kohtauspaikkojakehittämällä ja 2-raideosuuksien rakentaminen. Erityisenajankohtaista on pullonkaulojen poistaminen välilläKokkola–Oulu.–– Parannetaan ensi vaiheessa pääradan palvelutasoa rakentamallariittävän pitkät kaksoisraideosuudet välille Seinäjoki–Tampere.Mahdollisimman pian koko Seinäjoki–Tampere-rataosuudelle tulee rakentaa kaksoisraide.––Vahvistetaan Pohjanmaan radan roolia osana kansainvälistäBothnian Corridor -liikennekäytävää.––Kehitetään Haapamäen radan junayhteyttä välillä Seinäjoki–Jyväskylä:kiskojen vaihto, kantavuuden parantaminen,nopeustason nosto ja vuorotarjonnan lisääminen.––Kehitetään Suupohjan radan kantavuustasoa ja parannetaanliikenneturvallisuutta mm. poistamalla tasoristeyksiä.Kehitetään juna- ja satamayhteyttä huomioiden alueellisetja suunnitteilla olevan Seinäjoen logistiikkakeskuksen tarpeet.Logistiikkakeskus palvelee tavaraliikenteen tarpeitaEtelä-Pohjanmaalla ja myös laajemmalla alueella, ja tässäkokonaisuudessa ratayhteyksien kehittäminen Seinäjoeltakaikkiin suuntiin on tärkeää.––Kehitetään Vaasan radan asemia ja vuorotarjontaa henkilöliikenteentarpeisiin.Vastuutahot: LVM, Liikennevirasto, Etelä-Pohjanmaan liittoja muut maakuntien liitot sekä kunnatJoukko- ja palveluliikenteentoimintamallien kehittäminen––Kehitetään kilpailukykyinen joukkoliikenne maakuntakeskuksenalueelle ja peruspalvelutasoinen joukkoliikennemuualle maakuntaan.––Kehitetään kauko- ja matkailuliikennettä sekä uusia palveluliikenteenmuotoja.––Kehitetään kevyen liikenteen yhteyksiä taajamien välillä,taajamissa ja asuntoalueilla.Vastuutahot: ELY, Etelä-Pohjanmaan liitto ja kunnatLentoliikenteen kehittäminen––Kehitetään uusia Seinäjoen lentoasemaa tukevia toimintojaja palveluja (esimerkiksi logistinen keskus, huolto-ja koulutustoiminta ja lentoaseman markkinointi).––Laaditaan Rengonharjun alueelle tulevaisuussuuntautuneetkaavat.––Panostetaan Kauhavan lentokoulutuskeskuksen lentäjäkoulutuksenlaajentamiseen ja kansainvälistämiseen.Vastuutahot: Rengonharju-säätiö, LVM, TraFi Ilmailu, Etelä-Pohjanmaan liitto, Ilmajoen kunta, PM ja Kauhavan kaupunki2. Tavoite: MONIMUOTOISEN JA PUHTAAN ELIN-YMPÄRISTÖN TURVAAMINENMaakunnan yhdyskuntarakenteen kehittäminen––Kehitetään toimiva, hajakeskitetty rakennemalli, jollaturvataan palvelujen tarjonta maakunnan eri osissa. Mallissahahmotetaan maakuntakeskuksen, seutukeskusten jamuiden kuntien roolia palvelujen tarjonnassa. Selvitettäviäpalveluja voivat olla esim. joukkoliikennepalvelut, kuntapohjaisetelinkeinopalvelut ja maakuntakorkeakoulupalvelutsekä mahdollisesti myös muut koulutuspalvelut.Maakunnassa on poikkeuksellisen hajautunut yritysrakenne.Maakunnan eri puolilla on merkittäviä yrityksiä, joilleon oleellista tarjota välittäviä kehittämispalveluja läheltä.––Uudistetaan maakuntakaavaa teemoittain sopivina kokonaisuuksina(vaihekaavat).––Laaditaan koko maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma.––Ohjataan kaupunkikeskustojen, taajamien ja haja-asutusrakenteenkehittämistä maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella.––Varataan riittävät maatalousalueet maakunnalle tärkeänmaatalouselinkeinon turvaamiseksi.Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan liitto, kunnat, YM ja ELYVesistökuormituksen vähentäminen jatulvariskien hallinta–– Toteutetaan kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmissaesitettyjä viemäriverkostojen laajennuksia ja kyläkohtaisiaviemäriverkostoja.––Tiedotetaan uusista jätevesien käsittelyvaatimuksistaalueilla, joilla jätevedet joudutaan jatkossakin käsittelemäänkiinteistökohtaisesti. Esitellään erilaisia jätevesienkäsittelyn asianmukaisia ratkaisumalleja kiinteistöille.––Aktivoidaan vesistöjen tilaan myönteisesti vaikuttaviahankkeita sekä muita hankkeita, joilla kehitetään yhteistyötälaadukkaan hyvinvointia edistävän elinympäristönhyväksi.––Seurataan ja mahdollisuuksien mukaan parannetaan vesistöjentilaa.–– Laaditaan asutusta ja elinkeinoja uhkaavien tulvariskienselvittämiseksi vesistökohtaiset tulvavaara- ja tulvariskikartatsekä näiden pohjalta tarvittavat tulvariskienhallintasuunnitelmat. Nämä ohjaavat edelleen maankäytönsuunnittelua.42

––Viedään tiedot tulvauhan alaisista alueista maakuntakaavoihin,yleiskaavoihin ja asemakaavoihin aluerajauksinaja suunnittelumääräyksinä.Vastuutahot: ELY, kunnat, Etelä-Pohjanmaan liitto ja YMLuonnon, kulttuuriympäristöjen sekärakennusperinnön hoito ja suojelu––Edistetään luonnon monimuotoisuuden säilymistä esimerkiksiMETSO-ohjelman avulla.––Edistetään kulttuurimaiseman (mm. lato- ja kylämaisema)säilymistä elävänä ja hoidettuna.––Kartoitetaan kulttuuriympäristön ja muinaismuistojentila sekä tehdään tarvittavat suojelutoimenpiteet kaavoituksenkautta.––Lisätään ympäristöosaamista ja -tietoisuutta sekä parannetaanluonnon, kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnönnäkyvyyttä.–– Edistetään toimenpiteitä Etelä-Pohjanmaan profiloitumiseksi"kestävän kehityksen mallimaakuntana".Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan liitto, kunnat, ELY, YM, Museovirasto,maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus, Seinäjoenammattikorkeakoulu ja paikalliset Leader-toimintaryhmät3. Tavoite: MONIPUOLISEN JA ENERGIAOMAVARAISENENERGIATUOTANNON LISÄÄMINENUusiutuvien energialähteiden tuotanto sekäsiihen liittyvä tutkimus, neuvonta ja koulutus––Lisätään bioenergiaan (mm. metsä- ja peltoenergia) jamuuhun uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiatuotantoa,mm. CHP-voimalaitosinvestoinnit (yhdistettyäsähkön- ja lämmöntuotantoa) kaikissa kokoluokissa.––Parannetaan energiatehokkuutta ja toteutetaan energiansäästöhankkeita(esimerkiksi paremmat rakenteet jalämpöpumput).––Toteutetaan maatilojen energiaohjelman mukaisia toimenpiteitä(energiatehokkuus, energiansäästö, uusiutuvienenergialähteiden hyödyntäminen).–– Hyödynnetään jätteitä, kierrätyspolttoaineita ja eri biomateriaaleistasyntyvää biokaasua energialähteenä.––Kehitetään toisen sukupolven biojalostamotoimintaa jaetanolituotantoa raaka-ainepotentiaali, toimijat ja resurssithuomioiden.––Hyödynnetään ja kehitetään geotermistä energiaa aluelämpönäja viilennyslämpönä.––Määritellään kaavoituksessa tuulivoima-alueet, tilavarauksetja määräykset hyödyntämällä Tuuliatlas-selvitystä.––Edistetään kotitalouksien energianeuvontaa.––Edistetään yhteistyötä naapurimaakuntien energiaklusterintoimijoiden ja yritysten kanssa.––Edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja kestäväänkehitykseen tähtäävien tekniikoiden ja toimenpiteidenkäyttöönottoa, tuotekehitystä ja tutkimusta sekäkanavoidaan tietotaito uudeksi yritystoiminnaksi.Vastuutahot: Thermopolis Oy, Seinäjoen ammattikorkeakoulu,Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus, ProAgria, KoulutuskeskusSedu, Seinäjoen yliopistokeskus, MTK, ELY, Etelä-Pohjanmaanliitto, kunnat ja YMMaakunnan turvetuotannolle soveltuvienja suojelun arvoisten soiden kartoitus––Kartoitetaan arvokkaat suojeluohjelmien ulkopuolisetsuoalueet, jotka tulisi rajata turvetuotannon ulkopuolelleja huomioidaan merkinnät maakuntakaavan vaihekaavassa.––S elvitet ä än turvetuotantoon soveltuvat suot ja huomioidaanmerkinnät maakuntakaavan vaihekaavassa.––Kehitetään turpeen oton ympäristöteknologiaa ja ottoalueidenjälkikäyttöä mm. energiantuotannossa.Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan liitto, ELY, Geologian tutkimuskeskus,VAPO, alueen turvetuottajat, kunnat, kehittäjäorganisaatiotja YM4. Tavoite: MAAKUNNAN YHTEISTYÖVERKOSTOJENVAHVISTAMINENMaakunnan sisäisen yhteistyön avartaminen––Käydään avointa ja monipuolista keskustelua maakunnankehittämisestä. Maakunnan kyky aitoon, avoimeenvuorovaikutukseen ja monipuoliseen keskusteluun sekävalmius tehdä niukkenevien resurssien ja suurten muutospaineidenvallitessa tarkoituksenmukaisia ratkaisujajoutuu edelleen koetukselle lähivuosina. Maakuntaohjelmakautenatulee ratkaistavaksi mm. koulutussektorinrakenneuudistuksia, joiden muutosten valmistelu edellyttääosapuolilta eri näkökulmien esilletuontia ja keskustelevuutta.––Nostetaan esille kysymyksiä alueen sisäisestä kehityksestä.Keskittymiskehitys on globaalistikin vallitseva suuntaus,johon yksittäisen maakunnan on vaikea vaikuttaa.Keskushallinnosta kumpuavat keskittämisvaateet rajaavatmaakunnan mahdollisuuksia omaehtoisiin ratkaisuihin.Kehitysnäkymien erisuuntaistuminen keskusalueen jareuna-alueiden välillä asettaa erityishaasteen alueen sisäiselletarkastelulle. Etelä-Pohjanmaalla keskittämissuuntaustaei sellaisenaan hyväksytä maakunnan erityispiirteistäjohtuen, vaan painotetaan vaihtoehtoisten jatarkoituksenmukaisten ratkaisujen mahdollisuutta.––Jatketaan kehitystyötä erityisesti uusien työpaikkojenluomisessa, koulutuksen järjestämisessä sekä peruspalvelujenja erikoishoidon organisoimisessa, jotka ovatlähivuosina kunnalliskentän suuria haasteita. Keskeistä onvarmistaa riittävän monipuolinen, laaja ja ajoissa käynnistyväpohdinta käytettävissä olevista vaihtoehdoista kunnalliskentän,kansalaisten ja osin yritystenkin piirissä. Maakunnassatulee aikaansaada julkista keskustelua sekä luodaluontevia areenoja keskustelulle. Syksyllä 2009 kokeiltiinsuurten kuntayhtymien yhteistä valtuustoseminaaria. Vastaaviatapahtumia on tarpeellista järjestää jatkossakin.43

–– Edesautetaan kehityksellisesti haasteellisimmassa asemassaolevien Etelä-Pohjanmaan itäisten alueiden (Järviseutuja Kuusiokunnat) pääsemistä kansallisen tukialuejärjestelmänI tukialueeseen. Nämä Suomenselän alueen länsipuolisetkunnat ovat sosioekonomiselta statukseltaan vertailukelpoisiaKeski-Suomen puolella oleviin Saarijärven–Viitasaaren seutukunnan kuntiin.Vastuutahot: Kunnat, Etelä-Pohjanmaan liitto ja muut kuntayhtymätMaakuntien yhteistoiminta-alueenkäynnistäminen–– Muodostetaan 1.1.2010 voimaan tulleen alueiden kehittämislainmukaisesti yhteistoiminta-alue Etelä-Pohjanmaan,Pohjanmaan ja mahdollisesti Keski-Pohjanmaankesken (Keski-Pohjanmaa kuuluu ko. yhteistoimintaalueeseenainakin vuonna 2010). Lain 11 §:n mukaanmaakuntien liitot muodostavat yhteistoiminta-alueet,joiden puitteissa käsiteltäviä asiat ovat 1) alueen pitkäjänteisenkehittämisen kannalta merkittäviä, 2) sisältyvätmaakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiintai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviinsuunnitelmiin sekä 3) koskevat koko yhteistoimintaaluetta.Lain tarkoituksena on, että elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskusten aluejako, jossa järjestetään kaikkia senpalveluja, olisi yhtenevä yhteistoiminta-alueisiin.–– Järjestetään yhteistoiminnan piiriin kuuluvien asioiden käsittelyliittojen päätösten mukaisesti siten, että päätösvaltaakäyttävät maakuntien liitot yhtäpitävin päätöksin.Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto jaKeski-Pohjanmaan liittoVoimauttava Länsi-Suomi- jametropolialueyhteistyö––Jatketaan Länsi-Suomen EU-ohjelmayhteistyötä nykyisenohjelmakauden loppuun saakka. Länsi-Suomenalueen maakunnilla on yhteinen intressi vaikuttaa tulevanEU-ohjelmakauden (2014-) aluepolitiikan sisältöön.Länsi-Suomen suuralueen kansallisessa edunvalvonnassakeskeisiä asioita ovat mm. suuret infrastruktuurihankkeet,joista kaksoisraiteen rakentaminen mahdollisimmanpikaisesti pääradalla Tampereelta pohjoiseen on maakunnankannalta tärkeimpiä.––Verkostoidutaan aktiivisesti metropolialueelle. Pääkaupunkiseudunmetropolipolitiikkaan panostetaan kansallisestimonin toimin entistä enemmän. Muulle maalleyhteydet ja verkostoituminen metropolialueelle ovatelintärkeitä. Sekä Helsinki–Tampere–Seinäjoki–Oulu-kehityskäytäväyhteydenfyysisen sujuvuuden parantaminenettä pääsyn varmistaminen maan parhaisiin tietovirtoihinEtelä-Suomen verkostoihin kytkeytymällä ovat ohjelmakaudenydintehtäviä.––Tiivistetään yhteistyötä Pirkanmaalle, mikä on länsisuomalaisessakentässä erityisen ajankohtaista. Entistätiiviimmät yhteydet eteläiseen Suomeen ovat lähivuosinaratkaisevan tärkeitä. Etelä-Pohjanmaan fyysinen yhteysmetropolialueelle kulkee Pirkanmaan kautta, ja Tampereenseutu tarjoaa jo itsessään esimerkiksi korkeakouluyhteistyössämaakunnalle merkittävää kumppanuutta.Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan liitto, tutkimus-, koulutusjakehittämisorganisaatiotKansainvälisen yhteistyön lisääminen––Toteutetaan kansainvälistymisen toimintaohjelmanmukaisia linjauksia ja toimenpiteitä. Laajalla yhteistyöprosessillavalmisteltu Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisentoimintaohjelma hyväksyttiin keväällä 2009.–– Lisätään kansainvälisten opiskelijoiden määrää maakunnassa,edistetään osaavan työvoiman saantia ulkomaalaisiakouluttamalla, tuetaan kansainvälistä tutkimus- jahanketoimintaa sekä lisätään kulttuurisensitiivisyyttä jamuutosvalmiutta alueella (Kansainvälinen koulutus,tutkimus ja projektitoiminta -teema).–– Lisätään työperusteista maahanmuuttoa maakuntaan työvoimatarvehuomioiden. Tavoitteena on maahanmuuttajienkotouttaminen niin, että ulkomaalaiset henkilöt saadaankotoutumaan pysyviksi asukkaiksi ja heidät otetaanyhteisön aktiivisiksi jäseniksi. Kansainvälistymisosaamistatulee kehittää mm. kunnissa (Maahanmuutto ja kotouttaminen-teema).–– Parannetaan yritysten kansainvälistymisvalmiuksia. Yritystenkansainvälistymistoimet kattavat perinteisen vienninedistämisen ohella myös innovaatioihin ja teknologiansiirtoonliittyvän yritystoiminnan sekä tuontiyritystentoimintaedellytysten parantamisen (Kansainvälinen liiketoimintaympäristö-teema).–– Kasvatetaan ulkomaalaisten matkailijoiden osuutta sekäkansainvälistetään luovia aloja mm. agentuuri- ja managerointitoimintaatehostamalla (Kansainvälinen matkailu,kulttuuri ja infrastruktuuri -teema).Vastuutahot: Etelä-Pohjanmaan liitto, kunnat, oppilaitokset,Seinäjoen ammattikorkeakoulu, alueella toimivat yliopistot,kehittämisorganisaatiot, yhdistykset, järjestöt, paikalliset Leader-toimintaryhmät,yritykset ja ELY44

3. TOTEUTTAMINENJA SEURANTA45

3. TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA3.1. Rahoituskehys vuosille 2011–2014Hallinnonala 2011 2012 2013 2014 YhteensäTEM 46,48 44,47 44,42 46,03 181,40OPM 11,10 15,26 15,27 15,27 56,90MMM* 65,90 62,61 60,80 53,85 243,16LVM 137,42 195,42 173,42 130,42 636,68SM 0,40 0,40 0,40 0,40 1,60STM 0,29 0,29 0,29 0,29 1,16YM 3,11 1,74 0,8 1,14 6,79Kunnat 17,43 19,98 20,29 19,90 77,60Yhteensä 282,13 340,17 315,69 267,30 1205,29yksityinen rahoitus 41,15 40,37 38,95 39,58 160,05* Sisältää MAKERA:n avustuksetRahoitussuunnitelmassa on käytetty maakuntaohjelmanlaadinnan aikoihin valmistuneen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman2010–2011 rahoitustietoja. Maakuntaohjelmansisältö on kuitenkin laajempi kuin sitä koskevarahoitussuunnitelma. Maakuntaohjelman rahoituksen sel-vittäminen kokonaisuudessaan on mahdoton tehtävä, minkävuoksi tässä ohjelmassa rahoituksen perusteena ovat pääosinaluekehitysvarat ja toteuttamissuunnitelman luvut. Rahoitussuunnitelmaatarkennetaan vuosittain laadittavien maakuntaohjelmientoteuttamissuunnitelmien yhteydessä.46

3.2. Tiivistelmä ympäristöselostuksestaYmpäristöselostuksessa kuvataan maakuntaohjelman pääasiallinensisältö, ympäristön nykytila, ominaispiirteet jaongelmat, ohjelman laadinnan valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi,vaikutusten arviointi ja toimenpiteet haitallistenvaikutusten poistamiseksi sekä ohjelman toteuttaminen jaseuranta. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2011–2014ympäristöselostus on tehty omana raporttinaan, ja se on luettavissaEtelä-Pohjanmaan liiton internetsivuilla osoitteessahttp://www.epliitto.fi/?page=maakuntaohjelmat. Alla ontaulukkomuodossa tiivistelmä vaikutusten arvioinnista.VaikutuksetTL 1: HYVINVOIVA JA OSAAVA ETELÄPOHJALAINENymp. sos. tal. kultt. tasa-arvo• Koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden lisääminen + ++ + - ++ +• Työllisyyden edistäminen• Kansalaisten toimintakyvyn ja osallisuuden lisääminen• Etelä-Pohjanmaan vetovoiman ja viihtyisyyden lisääminen+00++++++ ++++-++++0+ ?0TL 2: KILPAILUKYKYINEN JA INNOVATIIVINEN ELINKEINOELÄMÄymp. sos. tal. kultt. tasa-arvo• Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen- + + 0 0• Maan johtavan elintarvikeklusterin kehittäminen + - + ++ 0 0• Toimivien teknologiateollisuuden verkostojen rakentaminen• Rakentamisen ja asumisen osaaminen maakunnan kilpailuvaltiksi• Palvelujen ja elämysten kehittäminen kannattavaksi liiketoiminnaksiTL 3: KEHITTYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ+++0ymp.++++sos.++++++tal.00+kultt.000tasa-arvo• Asumisen ja elinkeinoelämän yhteysverkkojen palvelukyvyn kehittäminen + - + - + - + 0• Monimuotoisen ja puhtaan elinympäristön turvaaminen ++ + + - + 0• Energiatuotannon omavaraisuusasteen nostaminen + - + + 0 0• Maakunnan yhteistyöverkostojen vahvistaminen0 ++ + + 0++ = merkittäviä positiivisia vaikutuksia + - = sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia+ = positiivisia vaikutuksia + ? = vaikeasti ennakoitava positiivinen vaikutus0 = ei todennäköisiä vaikutuksia - ? = vaikeasti ennakoitava negatiivinen vaikutus- = negatiivisia vaikutuksia ? = ennakointiin tai tietoon liittyviä epävarmuustekijöitä-- = merkittäviä negatiivisia vaikutuksia + > < - = sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia,joista ei päästy yksimielisyyteen*tasa-arvolla tarkoitetaan tässä yhteydessä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon.47

2008 – 2009EvijärviKauhavaLappajärviVimpeliLapuaAlajärviSoiniKuortaneKurikkaIlmajokiSeinäjokiTeuvaMAAKUNTAHALLITUS ON HYVÄKSYNYT ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMANTöysäTOTEUTTAMISSUUNNITELMAN 2008-2009 22.10.2007AlavusÄhtäriJalasjärviKarijokiKauhajokiIsojokiwww.epliitto.fi