12.07.2015 Views

Palontorjunta 6/1961 - Pelastustieto

Palontorjunta 6/1961 - Pelastustieto

Palontorjunta 6/1961 - Pelastustieto

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

N:o 6/<strong>1961</strong> PALONTORJUNTA 301Käsiruisku eli ns. korva ruisku 1700-luvultarin puheenjohdolla valvoa kaupunginpalotoiruta. Palotoimenjohtoon palkattiin ylipalomestarija hänen apulaisekseenruiskumestari. Kaksi palotorniarakennettiin, toinen nykyisen pääpaloaseman tontilleKorkeavuorenkadun korkeimmalle kohdalleja toinen Vironmäelle. Palovartijoista määrättiinosa tornivartiointiin palotorneihin, ja muut suorittivatkulkuvartiointia. Osa vartijoista osallistuisammutustyöhön suihkumiehinä ja kuljetti palokalustonpalopaikalle.Kaupungin ensimmäiseksi ylipalomestariksi tulieverstiluutnantti Carl Thuneberg ja ensimmäiseksivakinaiseksi ruiskumestariksi aliluutnantti EtienneLouis Laurent. Palovartijoita oli aluksi 60. Uudelleenjärjestettyynpalotoimeen ei kuitenkaan oltutyytyväisiä, ja jo 1840-luvulla ryhdyttiin tekemäänsiihen muutoksia. Palovartijain määrä lisättiin90:ksi, ja osa heistä sijoitettiin jatkuvaan päivystykseenpalotorneihin, joista he lähtivät sammutukseen.Näin uusittu järjestely vastasi siis melkeintäydellisesti myöhemmin perustetun vakinaisenpalokunnan toimintaa.1850-luvulla palotoimessa havaittiin jälleenpuutteita. Everstiluutnantti Thunebergin erottuaei saatu pätevää henkilöä ylipalomestarin virkaan.Kaupungissa ryhdyttiin jälleen suunnittelemaanuutta palojärjestystä. Kun vuonna 1856oli annettu keisarillinen käskykir,je, ,jossa maistraattejakehoitettiin tehostamaan kaupunkien palosuo,jeluaja laatimaan undet palo,jär,jestykset,pääsivät uudistamispY7'kimykset Helsingissäkinvauhtiin. Lopulta ne ,johtivat uuden palo,jär,jestyksenvahvistamiseen toukokuussa1861 .1a vakinaisen palokunnanperustamiseen saman vuodenlokakulln 1. päivänä.Perustettu vakinainen palokuntaei monessakaan suhtees­~a poikennut aikaisemmastapalovartijajärjestelmästä. Ainoastaanpalopäällystön mää7'ääoli lisätty, ,ja palokonstaape1.it, ,joiksi aikaisemmatpalovarti,jat nyt nimitettiin, ma,joitettiin kaikkipalotorneihin tai niiden välittömään läheisyyteen.Palokllnnan ,johtoon määrättiin edelleen ylipalomestari,,jolla oli apunaan alipalomestaTi ,ja neljäruiskumestaria. Palokonstaapeleita oli kaikkiaan90. Osa heistä suoritti yöaikana kulkuvartiointiakaupungissa ja loput päivystivät palotorneissa.Palokalusto oli sij oitettu palotorneihin ja myöskaupungin keskustassa olevaan ruiskuhuoneeseen.Palokunnalle hankittiin myös hevosia kalustonkuljettamista varten, joten aikaisemmasta hevostenvuokraamisesta saatettiin luopua. Kaupunginasukkaiden muodostama yleinen palokunta jäiedelleen toimimaan, mutta sitä ei enää käytettyyhtä paljon sammutusapuna kuin aikaisemmin.Ylipalomestariksi valittiin nyt kapteeniluutnanttiAlfred Hornborg, ja hänen apulaisekseen alipalomestariksituli seppämestari Adolf Winqvist.Vakinaisen palokunnan alkuta·ival oli kuitenkinvaikea. Sammutusteho ei suurestikaan parantunut.Palokonstaapeleiksi palkattiin aluksi aikaisemmatpalovartijat, joten miehistön taso ei kohonnut.Palkat olivat huonot ja sosiaaliset olot heikot. Eisiis ollut ihme, ettei palokuntaan saatu kunnollistaväkeä. Ylipalomestari Hornborg ei myöskään pystynytkohottamaan palokunnan tehoa. Kun uusipalokunta sitäpaitsi osoittautui ylen kalliiksi, ryhdyttiinkaupungissa pian puuhaamaan uutta palo-""jPalomiehiä v:lta 1891. Keskirivissä toinenvas. ruiskumestari }. V. Andersson (Aarnivaara),myöhemmin Viipurin kaupunginpalopäällikkö, kesko palomestari GöstaWasenius ja alipalomestari H. R. Andsten.


302PALONTORJUNTAN:o 6/<strong>1961</strong>A. G. Hornborgylipolomestori 1861 - 1876}. A. Söderströmpalomestari 1876 -1880M. A. Waenerbergpalomestari 1880,-1886järjestystä ja organisaation muutosta. Uusi pa1ojärjestysvahvistettiinkin vuonna 1869. Siinä supistettiinruiskumestarien määrä kahdeksi ja palokonstaapelien60 :ksi. Samalla muutettiin alipalomestarinvirka palkkioviraksi. Muita varsinaisiamuutoksia palojärjestys ei tuonut mukanaan, muttamainitutkin jo pienensivät palotoimen menojahuomattavasti.1860-luvulla sattui kaupungissa joitakin suurehkojapaloja, mm. tuhoutui vuonna 1863 Ruotsalainenteatteri kokonaan, ja pari vuotta. myöhe.mmin.satt1d tuhoisll, palo Et. Makasiinikadunvan·eIla. Näistä paloista palokunta ei oikein kunniallaselvinnyt. Kun vuonna 1875 Kampilla raivosioikea sUU7'palo, joka laajuudeltaan muistuttiaikaisempia, kokonaisia kaupunkeja tuhonneito.paloja ja jossa pari korttelia paloi poroksi, he1'ättiinlopullisesti huomaamaan, että laajentunutkauptmki vaati huomattavasti tehokkaamman palosuo:ielunkuin mitä silloinen palokunta pystyiantam.aan. Kampin palo antoi sysäyksen palotoimenkehittämiselle.Kapteeniluutnantti Hornborg erosi vuonna 1875ja uudeksi ylipalomestariksi kaupunki sai kaupunginkasöörin,fi1.maisteri Johan Söderströmin,jonka aikana palolaitos ja sen toiminta alkoi muuttuaparempaan suuntaan. Niihin aikoihin valmistuimyös katlpungin vesijohto, joka huomattavastipQ.1·ansi sammut·usmahdollisuu/csia. Vuonna 1876palokunta lisäksi sai ensimmäisen höyryruiskunsa,ja muuta palokalustoa täydennettiin ja uusittiin.kun sitten fi1.maisteri Mauritz Waenerberg vuonna1880 tuli palotoimen johtoon, sai kehitys uuttavauhtia. Myös vuonna 1882 vahvistettu uusi palojärjestysantoi uudistuksille tarvittavan perustan.Palokalustoa parannettiin jatkuvasti, palokonstaapelienkoulutusta tehostettiin huomattavasti jakalusto- ja voimisteluharjoituksia järjestettiinsäännöllisesti. Palolennä.ttimen rakentaminen vuonna1882 nopeutti myös palokunnan hälyttämistä jasaapumista palopaikaLle. Palomestari Waenerberglaati yksityiskohtaisen suunnitelman palotoimenkehittämiseksi, ja se toteutettiinkin suurimmaksiosaksi hänen seuraajansa aikana.Palomestari Waenerberg erosivuonna 1885 siirtyäkseenvakuutusalalle, ja uudeksipalomestariksi kaupunginvaltuustovalitsi nuorimman hakijoista,vasta 23-vuotiaanvoimistelunopettaja Gösta Waseniuksen.Parempaa vaaliakaupunginvaltuusto ei olisivoinut tehdä. Wasenius ryhtyisuurella tarmolla januorekkaalla innolla jatka-Pöäkaupungin hälytyska/ustoa v:/ta 1909,hydranttikärryt, miehistövaunut ja tynnyriruisku.


N:o 6/<strong>1961</strong> PALONTORJUNTA 303Gösta Waseniuspalopäällikkö 1886 -1931Walter Bergströmpalopäällikkö 1931 - 1948Leo Pesonenpalopäällikkö 1948 - 1954maan edeltäjänsä aloittamaa työtä, ja hänen onnistuilyhyessä ajassa kehittää palokunta tehokkaaksija iskukykyiseksi. Hän suunnitteli palokunnankoko toiminnan ja järjestelyn pieniä yksityiskohtiamyöten ja kehitti sammutustaktiikan ja-tekniikan huipputasolle. Tunnusomaista hänenalkukaudelleen oli palokaluston uusiminen ja tehostaminensekä alueellisen organisaation luominen.Vuosisadan vaihteen aikoihin palolaitos saikaksi uutta hÖYTYTuiskua, ja palomestaTi Waseniuksenkeksimät tynnyrinLiskut otettiin käyttöönensilähdön Tuiskuina. Kun ne myöhemmin vielävaT'tI-stettiin .hiWhapPoT'll,iskuilla, sai palokuntaniistä. nopean ja tehokkaan sammutllsvälineen.Joitakin vuosia vakinaisen palokunnan perustamisenjälkeen elpyi 1850-luvulla tyrehtynyt rakennustoimintakaupungissa, osaltaan vuonna 1862valmistuneen ensimmäisen rautatien ansiosta. Asukaslukulisääntyi tämän jälkeen tasaisesti, samoinkaupungin alue. Palotointakin oli vastaavasti laajennettava.Ensimmä.inen Takennusvaihe toteutettiin1890-luvuHa, joHoin kaupunki sai vaTsinaisenpääpaloasemamkennuksensa sekäkaksi pienehköä paloasemaa Kampilleja Kallioon. 1900-luvun alkupuolellajartkettiin alueellisenorganisaation kehittämistä. Kallioonperustettiin ensin väliaikainenpaloasema Kallion kirkon nykyisellepaikalle, ja se huolehtii.tämän kaupunginosan sammutustoiminnastaaina vuoteen 1914,jolloin Kallion uusi paloasema valmistui.191O-luvulla peTustettiinpaloasema myös Hennannin kaupunginosaan suojaamaantätä palonaTasti mkennettua aluetta sekäPasilaan, joka oli liitetty kaupunkiin. Vanha pohjoinenpaloasema oli myös laajennettu jo 1890­luvulla uudenaikaiseksi paloasemaksi. Se menettikuitenkin merkityksensä Kallion uuden paloasemanaloitettua toimintansa vuonna 1914.Kalustoa uusittiin jatkuvasti. Vuosisadan alussatulivat autot käyttöön myös paloalaIla. Palolaitossai ensimmäisen autonsa vuonna 1909. Se oli sähkölläkäyvä auto, joka oli va1'Ustettu hiilihapporuiskullaja hinattavilla kalustorattailla. Samanavuonna hankittii.n myös tehokkaat hevosvetoisetMagirus-tikapuut. Paloautojen hankintaakin valmisteltiin,mutta ensimmäinen maailmansota keskeyttiaikeet. Kuitenkin palolaitos sai vuonna 1915ensimmäisen bensiinikäyttöisen autonsa, henkilöautonpalomestaTia varten, ,10. seUTaavana vuonnahankittiin Ruotsista ensimmäinen bensiinikäyttöinenpaloauto. Tämä Scania-Vabis-merkkinen autopalveli aluksi ruiskuautona aina 1930-luvulle asti,ja muutettiin sen jälkeen letkuautoksi, jona se oliPalopäällikkö Gösta Waseniuksen konstruaimohiilihappotynnyriruisku 1900-(uvun alkuvuosilta.


304 PALONTORJUNTA N:o 6/<strong>1961</strong>Daimler-Mercedes paloauto v:lta 1922.Edessä vas. palomestari Bergström palopäällikköWasenius ja palomest. Leskinen.käytössä vielä 1960-luvun alussa. Maailmansodanjälkeen päästiin toden teolla hankkimaan paloautoja.J920-luvulla toteutettiin laaja moottorointiohjelma,ja kymmenessä vuodessa hankittiin palolaitoksellekaikkiaan 30 autoa. 1930-luvulla eienää tarvinnut käyttää hevosia ensilähdön hälytyksissäja 1934 myytiin palokunnan viimeinenhevonen.Samanaikaisesti 1920-luvulla toteutettiin kolmasrakennusvaihe. Se aloitettiin pääpaloasemanlaajentamisella, jonka jälkeenrakennettiin asuintalo pääpaloasemanhenkilökuntaa vartenja paloasema Käpylään, Hermanninpaloasema siirrettiinSörnäisten nimelle ja Kallionpaloasema rakennettiin kokonaanuudelleen. Kun palopäällikköGösta Wasenius vuonna1931 erosi 45 palvelusvuodenjälkeen, hän saattoikin jättääseuraajalleen uudenaikaisestijärjestetyn ja varustetun, tehokkaanpalokunnan.Siitä on palolaitoksen kehitysjatkunut tasaisesti kaupunginolojen muutoksia myötäillen.Keskeytyksenä oli toinen maailmansota, jolloinvoimat oli keskitettävä kaupungin suojaamiseensotatoimien aiheuttamilta tuhoilta. Sodan jälkeensuoritettiin Helsingissä laaja alueliitos, jokavaikutti huomattavasti palolaitoksen toimintaan.Oli luotava uusi alueorganisaatio ja rakennettavauusia paloasemia. Kalustoa ja henkilökuntaa olilisättävä ja koko toimintaa tehostettava. Tämäkehitysvaihe jatkuukin paloJaitoksessa vielä tänäpäivänä.Tämän päivän palolaitokseen,joka 'varjelee t1ilelta noin 20 kertaasuw'empaa aluetta kuin 100vuotta sitten, kuuhm kaikkiaan326 henkilöä. Niistä kuuluu sammutusosastoon284. Kaupunginalue on jaettu. nelj ään palopiiriin,joissa jokaisessa on paloasema.Lisäksi on vielä kahdessa piirissäpienehkö palovartioasema. Hallinnollisestijakaantuu palolaitosnelj ään osastoon. Teknillinenosasto huolehtii kalustosta ja senkunnosta, palonehkäisyosasto palotarkastustoiminnaSltaja ehkäiseväänpalosuojeluun liittyvistätehtävistä ja talousosasto yleisestähallinnosta ja taloudesta.Ensimmäinen bensiinikäyttöinen paloauto,Scania Vabis v:lta 1916.


N:o Gj<strong>1961</strong> PALONTORJUNTA 305Piiiviikiisky N:o .... / ..9&..Tor Sundquistpalopäällikkö vuodesta 1954-Helsingin kaupungin palolaitos viettää tänään suurta juhlaa,sillä nyt on kulunut 100 vuotta siitä hetkestä, jolloin palolaitosaloitti toimintansa nykyisessä muodossa toimivana vakinaisena palokuntana.Näiden vuosien kuluessa on palolaitos vaatimattomastaalusta vähitellen kehittynyt ja voimistunut nykyiseksi suurpalokunnaksi.Taival on tosin alkuaikoina ollut vaikeuksien viitoittama,sitä ei voi kieltää, mutta ne on edeltäjiemme sisukkaalla työllä ainavoitettu. He ovat raivanneet esteet tieltään ja antaneet perintönäseuraajilleen uskon palolaitoksen valoisaan tulevaisuute.en. Kunnioittakaammeheidän työtään palolaitoksen hyväksi.Satavuotispäivänään seisoo Helsingin kaupungin palolaitos lujallapohjalla. Palolaitos pystyy nyt hoitamaan ne moninaiset tehtävät,jotka sille on uskottu kaupunkimme ja sen asukkaiden turvallisuudenvarjelemisessa. Ansio siitä kuuluu laitoksemme kokohenkilökunnalle.Palolaitoksen suurena juhlapäivänä esitämme parhaat kiitoksetkaikille laitoksessamme toimiville siitä uutterasta ja tuloksellisestatyöstä, mitä kukin on omalla sarallaan kokonaisuuden hyväksi tehnytsekä toivomme kaikille onnea ja jatkuvaa menestystä tehtävässäänkotikaupunkimme turvallisuuden vartijoina.Helsingissä, lokakuun 1 päivänä <strong>1961</strong>.Harri Virranneapulaispalopäällikkä vuodesta 1955,vt. palopäällikkö 1960 - 61.Palopäällikkö T ar SundquistApulaispalopäällikkö H. VirranneHelsingin palokunnan nykyistä palokalustoa,hyökkäysauto, säiliöauto jataustalla letkuauto sammutusharjoituksessaöljysatamassa.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!