1925 02 22 Egyptin magia ja salatiede - Pekka Ervast

EGYPTIN MAGIA JA SALATIEDEPekka Ervastin esitelmä 22.2.1925Kaikki, mitä me historiallisesti tiedämme Egyptistä, on joEgyptin myöhäisemmältä ajalta, jolloin sen kulttuuri itse asiassaoli jo rappeutumassa. Historiallisesti emme tunne muita, kuindynastioiden ajan, ja se ulottuu noin 5 tuhatta vuotta taaksepäin e.Kr. Ja me tiedämme, että historiallisten laskujen mukaan olisisuuri pyramidi rakennettu kuningas Kufun aikana, joten senkinaika ja synty kuuluisi noiden dynastioiden aikaan. Olemmekuitenkin pyramidin sisäisestä ja ulkonaisesta rakenteestapäättäen tulleet siihen ehdottomaan johtopäätökseen ─ myöskintieteellisissä piireissä ─ että on mahdotonta ajatella, että tuo suuripyramidi olisi rakennettu silloin. Ja kun vielä ottaa huomioon,että suuri pyramidi todistaa merkillisistä astronomisista,tähtitieteellisistä ja maantieteellisistä tiedoista, niin suuristatiedoista, että silloinen maailma ei ollenkaan elänyt samoissatieteellisissä ilmapiireissä, niin sehän puolestaan viittaa siihen,että pyramidin rakentajina on ollut ihmisiä, joilla on ollut vallantavatonta tietoa luonnon asioista ja koko maailman rakenteesta. Jakoska näitä tietoja ei sitten muuten samassa määrin ollut tullutnäkyviin Egyptin historiassa, niin tämäkin puolestaan viittaasiihen, että suuri pyramidi epäilemättä on varhaisemmalta ajalta,toisin sanoen että Egyptissä on täytynyt olla varhaisempi aika,joka on ollut vielä sivistyneempi.Kun menemme ensimmäiseen dynastiaan, niin huomaamme,että kulttuuri on ollut korkealla, että Kuolleitten kirjasta 64:s lukuon ollut tunnettu, kirjoitettu. Silloin on ollut sivistys korkealla. Eitämä sivistys ollut taivaasta tippunut, on ollut aika sitä ennen,jolloin se on muodostunut semmoiseksi. Sentähden aikojenaamuhämärään katoo Egyptin todellinen sivistys, sen kulta-aika.Sen kuningas-aika on jo rappeutunutta aikaa. On ollut ennenihmeellinen aika, josta emme pääse perille muuten, kuin salaista

tietä. Ainoastaan turvautumalla Salaisen Veljeskunnantraditioneihin ja tietoihin pääsemme siitä selville.Nyt ei ole mikään salainen asia, että on ollut vanha Atlantis,sillä se on historiallisesti ja maantieteellisesti todistettavasti.Missä Atlannin valtameren laineet nyt kuohuvat, siellä on ollutrikas ja sivistynyt maa. Tästä maasta on traditionein mukaankansanvaelluksia tapahtunut itään päin Eurooppaan ja Aasiaan.Muun muassa on silloin vanha sivistynyt kansa vaeltanutEgyptiin ja alkanut asua siellä. Heidän mukanaan kaukaisiaaikoja sitten siirtyi Salaisen Veljeskunnan jäseniä, korkeitaadepteja ja Mestareja, jotka sitten vähitellen perustivat Egyptinsivistyksen. Eivät hekään sitä valmiina luoneet, vaan tämä vanhakansa Viisaiden johtamana asuen siellä tuhansia vuosia loiEgyptin sivistyksen.Tämä Egyptin sivistys kaukaisia aikoja sitten oli hierarkinen,uskonnollinen. Ei ollut kuningasta, oli paremmin kuin tasavalta,jota viisaat hallitsivat. Me voisimme sanoa heitä papeiksi, muttatämä pappi-sana käsitettynä toisella tavalla, kuin nyt. Papilla mekäsitämme nyt semmoista ihmistä, joka uskoo, mitä ei tiedä, japuhuu ja saarnaa semmoista, mitä uskoo, mutta ei tiedä. Pappi onnykyään ihminen, joka on lupautunut puhumaan määrätyn kirkon,seurakunnan puolesta. Hän puhuu ihmiselämästä, kuolemasta,Jumalasta ilman, että hänellä on niistä tietoa, hän uskoo vain.Tämä on meidän päivinämme pappi-sanan tavallinen merkitys, jajos sillä tavalla ymmärrämme sen, silloin emme voi sitä käyttääEgyptin vanhojen hierofanttien yhteydessä. He eivät uskoneetmuuta, kuin mitä tiesivät, mutta heillä oli suuresti salaista tietoaihmiselämästä, kuolemasta ja koko maailman kokoonpanosta.Siitä tiedosta todistaa vielä tuo pyramidi. He olivat siis aivantoisenlaisia pappeja, kuin meidän aikamme papit. He olivattietäjiä, jos tahdomme suomalaisella sanalla sanoa, mutta ei siinämerkityksessä, kuin kansa sitä käyttää: poppamiehiä, vaantietäjiä. He loivat sivistyksen, he järjestivät egyptiläisenyhteiskunnan. Ja koska heidän työnsä ja toimensa tähtäsi tähän

viidenteen juurirotuun, niin järjestivät he Egyptin valtion jayhteiskunnan ajatellen tätä uutta ihmisrotua. Hehän olivatmuuttaneet pois Atlantikselta, jossa oli neljännen juurirodunihmiskunta, joka oli tuomittu häviämään, sillä uusi rotu olisyntyvä.Meidän ei pidä ajatella, että silloinen Egypti olisi ollutmuulta maailmalta suojattu maa, ettei sinne olisi muualta voinutmuuttaa ihmisiä, kuin Atlantikselta: sinne oli ollutkansainvaelluksia myös Aasiasta, joten egyptiläiset olivatatlantilaisten aarialaisten sekoitusta.Me voimme Egyptistä ja sen sivistyksestä huomata, kuinkanuo alkuperäiset järjestäjät tähtäsivät uuteen aikaan, sillä hejärjestivät valtion ja yhteiskunnallisen elämän porvarillistenperiaatteiden mukaan. Tässä aarialaisessa ihmisrodussa onyhteiskunta aina ollut järjestetty semmoiseen muotoon, jotasanotaan porvarilliseksi. Nyt on kyllä alettu haaveillasosialistisesta yhteiskuntamuodosta, ja kommunistit ovat jokoettaneet sitä uutta toteuttaa, mutta useimmat ihmiset täälläEuroopassa ovat kuitenkin vakuutettuja siitä, että porvarillinenyhteiskuntamuoto on ainoa, se on ainoa, mikä voi pysyä, se ainoa,mikä voi järjestää ihmisten elämää maan päällä. Kuitenkin onjoku pieni joukko haaveilijoita, jotka ajattelevat, että täytyisi ollajoku uusi yhteiskunnallinen muoto, koska tämä nykyinen eivastaa kaikkien siveellisiä vaatimuksia. Tämä on niinluonnollinen ajatus, vaatimus, että meidän täytyy ymmärtää, ettäitse asiassa tulee joku toinen rotu ─ ja toinen kulttuuri sitä ennen─ jossa yritetään toteuttaa aivan uudenlaista yhteiskuntaa. Ja mevoimme ymmärtää, minkälaisille periaatteille tämä porvarillinenyhteiskunta on rakennettu, jolla on historiallinen taustakymmeniätuhansia vuosia jo. Siksi se on tullut melkeinmadottomaksi muuttaa. Ja Egyptistä me näemme selvästi,minkälaiselle pohjalle meidän porvarillinen yhteiskunta onrakennettu.

Muinainen Egypti oli onnellinen maa, jossa ei ollut niinpaljon ristiriitoja ja vaikeuksia, kuin myöhemmin. Maassa olisuuri rauha, ihmiset olivat tyytyväisiä ja onnellisia, olihan heilläaurinkoinen ja hedelmällinen maa. Tuona vanhana aikana, jolloinviisaat hallitsivat, toteutui se sääntö, joka aina pitää paikkansa jajonka täytyy pitää paikkansa tulevissakin yhteiskunnissa mikäline tahtovat olla onnellisia, nimittäin se, että mikäli valtaa on, niinse on tiedolla. Ei mikään muu oikeuta valtaan, kuin tieto. Tämänme ihmiset aina, me emme ollenkaan muista, mikä oikeuttaaihmistä valtaan. Me sanomme, että kun parlamentissa istuu 200ihmisiä ja suurin osa päättää jotain, niin sillä on valta. Väkivaltaame olemme nykyään uskoneet. Mutta ennenkuin me opimme poistästä erehdyksestä, emme voi ajatella, että mitään todellista onneatulisi maan päälle. Meidän täytyy ehdottomasti tunnustaa jaymmärtää, että ainoastaan tiedolla voi olla valtaa. Jos esimerkiksion joukko tietämättömiä ihmisiä, jotka riitelevät, mitä 100 kertaa100 on, eivätkä pääse yksimielisiksi, vaan tappelevat, ja sittentulee ihminen, joka tietää sen ja sanoo heille: `kuunnelkaa, mitäminä sanon@, niin nuo toiset suuttuvat, eivätkä anna hänen puhua.Kuinka silloin voi tulla selvää, eihän tappelulla voi todistaa, mitä100 kertaa 100 on. Totuus on aina sitä laatua, että se jokotiedetään tai ollaan tietämättä. Joka tietää totuuden, hän yksin voiratkaista asian, eivät toiset. Me ihmiset olemme eläneet jaelämme yhä onnettomissa oloissa maan päällä sentähden, ettäemme tunnusta, että tiedolla yksin on valta.Mutta tuossa muinaisessa Egyptissä tämä asia tunnustettiin;viisaat siellä hallitsivat. Ja koska ne ajat silloin olivat toisenlaisiakuin nykyään, niin niillä viisailla oli kyllä jotain valtaa tukemassatietoja, Vaikka kansa tunnusti, että tiedolla oli valta, niin olivieraita kansoja, jotka eivät tunnustaneet, sentähden oli sotavoimanoilla viisailla, mutta sitä ei juuri tarvittu käyttää. Egyptin kansaei itse tarvinnut sotavoimaa sisäisiä asioita varten, mutta eivätnaapuritkaan tavallisesti häirinneet sitä. Tuo maa sai elää melkein

ikuisessa rauhassa niin kauan, kun viisaat hallitsivat sitä. Ja heilläoli järjestys kuitenkin ankara, luja, sillä Egypti oli lakien maa.Kuinka muinaisessa Egyptissä oikeutta hoidettiin? ─ Olikolme pyhää kaupunkia, Tebe, Memfis ja Heliopolis, joissakaikissa oli oikeuslaitos. Korkein oikeuslaitos oli Tebessä jasiihen kuului 30 tuomaria, 10 joka kaupungista. Vanhin heistä olipresidentti. Nämä 10 tuomaria joka kaupungissa olivat kukinspesialisteja määrätyllä lakialalla, jokainen tunsi 1/10 laita, jotenaina oli kolme tuomaria, yksi kussakin kaupungissa, jotkatunsivat saman osan laista. Kun oli yhteisiä istuntoja, oli ainakolme asiantuntijaa joka alalla. He olivat vakavia tehtävässään,ettei heidän istunnoissaan koskaan puhuttu, vaan kaikkikirjoitettiin ja jokainen tuomari harkitsi hiljaisuudessa. Ja heidäntuomionsa tyydyttivät aina, sillä lain edessä ei ollut mitään eroaihmisten välillä. Me olemme siis tämänkin käsityksen perineetegyptiläisiltä: Jumalan ja lain edessä on jokainen ihminensamanarvoinen. Sentähden siellä ei myöskään tehty mitään eroaavioliitossa syntyneiden ja sen ulkopuolella syntyneiden välillä.Ei puhuttu äpärälapsista, kaikki olivat ihmisiä Jumalan ja lainedessä. Jos avioliitossa ei ollut rakkautta, täytyi aviopuolisoidenerota. Sanottiin, että on aivan kuin elävä olento olisi sidottukuolleeseen, jos ei ole molemminpuolista rakkautta. Ne ihmiseteivät saaneet asua yhdessä, jotka eivät sopineet. Ja siellä muutenniin oikeuden pohjalle kuin kaikki oli yleensä järjestetty, pidettiinsamalla silmällä ihmisten veljeyttä ilman, että siitä tehtiin mitääntunneasiaa, mutta lait olivat semmoisia, että ne edellyttivät, ettäihmisten piti menetellä niinkuin veljien. Sentähden täytyi esim.olla vieraanvarainen ja osoittaa kaikkea kohteliaisuuttamuukalaisille. Ja jos joku ihminen joutui hätään, täytyi lainmukaan toisen auttaa häntä; jos ei auttanut, joutui lain edessävastuuseen siitä. Siellä ei myöskään saanut panetella eikä syyttäätoista ihmistä. Jos joku syytti toista ja sitten huomattiin, että hänon panetellut, niin hän kärsi sen rangaistuksen, minkä toinen olisisaanut kärsiä. Valaa ei saanut rikkoa; joka sen rikkoi, hän oli

tehnyt saman rikoksen, kuin se, joka murhasi toisen ihmisen, jahänet mestattiin.Meidän täytyy huomata se tärkeä seikka, että tämä laki eisuinkaan jäänyt kansalle tuntemattomaksi, niinkuin on laitameidän myöhemmissä sivistyksissämme. Ajatelkaa vain olojaSuomessa Ruotsin vallan aikana: eivät maanviljelijät tienneet,mitä laissa oli kirjoitettu, heitä vain rangaistiin, jos olivat jotainrikkoneet. Egyptissä opetettiin kansaa lakia tuntemaan, jo lapsinaheitä opetettiin.Koko tuo tieteellinen sivistys Egyptissä oli järjestetty,niinkuin tiedämme, jonkinlaiseksi kastilaitokseksi. Juuri nuotietäjät ja kaikki, jotka heidän kouluissaan oppivat, muodostivatkuin erikoisen luokan, jossa avioliitto tapahtui aina oman kastinsisällä. Heidän luokastaan tulivat siis kaikki opettajat, tuomarit,lääkärit j.n.e. Heillä oli aina työala. ─ Minkätähden heillä oli niinselvästi työala? ─ Sentähden, että egyptiläiset olivat järjestäneetasiat niinkuin me nyt olemme koettaneet järjestää, nimittäinspesialistitiedon ja -taidon mukaan. Lääkäreitä oli esim. hyvinpaljon, mutta jotta he olisivat mahdollisimman taitavia, eivät hesaaneet tutkia, kuin yhtä ainoaa tautia kukin. Siksi he olivatkinhyvin taitavia, joten sairautta ei ollut paljon.Kun ihminen kuoli Egyptissä, niin jos hän oli vähänkääntunnettu ihminen, laitettiin hänelle hautakirjoituksia ─ niistähänolemme historiallisesti saaneet paljon tietoa ─ mutta nämäkinhautakirjoitukset olivat siksi pyhä asia, ettei niitä saanut kirjoittaakuka tahansa eikä miten tahansa. Ei saanut ylistää vainajaa, elleise ollut yleinen mielipide, oli hän vaikka kuningas. Sentähdennuo hautakirjoitukset ovat luotettavia, sillä niissä esiintyy senajan ja kansan käsitys asioista.Tämän laatuinen yhteiskunnallinen tausta oli siis noillaviisailla, tietäjillä, omissakin toimissaan. Heidäntemppelimysterioissaan opetettiin hyvin syvällisiä asioita. Mehäntiedämme, että Egyptissä kävi myöhempinäkin aikoina Kreikasta,Roomasta ja ympäri maailmaa ihmisiä tutkimassa sen viisautta.

Egyptiläiset tietäjät olivat hyvin varovaisia ottaessaan oppilaita.Mehän tiedämme, kuinka Pythagoraskin sai olla monta, montavuotta siellä ja siirtyä temppelistä toiseen, ennenkuin hän pääsimysterioihin.Egyptin lakijärjestelmiä matkittiin sitten muualla. Mehänmuistamme, kuinka kreikkalaiset historioitsijat, esim. Plato jaHerodotos, kertovat siitä, kuinka egyptiläisillä tietäjillä oli tarkathistorialliset ja astronomiset tiedot kaukaisilta ajoilta. Plato kertooegyptiläisten pappien selittäneen, että heidän hallussaan on aivantarkat historialliset tiedot, jotka menevät 9 tuhatta vuottataaksepäin, jolloin tapahtui Poseidonin, Atlantiksen viimeisenjätteen, mereen vaipuminen. Sitten nuo tietäjät sanoivat janäyttivät, että heillä oli aivan tarkat historialliset muistiinpanot,jotka olivat 17 tuhatta vuotta vanhat.Tuommoisia tietoja on meillä vanhoissa kreikkalaisissateoksissa. Ja onhan se sangen ihmeellistä ja samalla sangenymmärrettävää, että meidän kristikuntamme on aivan sulkenutsilmänsä tämmöisiltä tosiasioilta. Kun kirkko sanoi, että maailmaon luotu 4 tuhatta vuotta e. Kr., niin kuinka Poseidon olisi voinutvaipua 19 tuhatta sitten. On tuottanut paljon haittaa kristillisessäsivistyksessä, kun kirkko tuli tietämättömäksi myydessään itsensävaltiolle. Nyt ovat ajat muuttumassa, nyt ei kukaan hämmästysuuriakaan lukuja, ja nyt on hyvä huomata, että vanhat kreikkalaisetkirjailijat kertovat tuommoisista asioista.Egyptiläisten sielutiedettä vähän tunnetaan. Mehän olemmekoulussa saaneet tietää, että egyptiläiset uskoivatsielunvaellukseen: kun ihminen kuolee, menee hänen sielunsajohonkin eläimeen. Tämä on tavallista kristillistätietämättömyyttä, mahdollisesti on ollut Egyptin kansan seassasemmoisia, jotka ovat niin uskoneet, mutta sivistyneet eivät olesemmoista ajatelleet ─ ja viisaat kaikista vähimmin. Mehäntiedämme, että egyptiläiset aivan selvästi selittivät, että kuoltuaanon 3 tuhatta vuotta ─ eksoterisissa numeroissa ─ toisessamaailmassa, ja sitten hän tulee takaisin maan päälle ruumiiseen.

On arveltu, että egyptiläisten balsamoiminen olisi johtunut siitäuskosta, että ihminen tulee takaisin maan päälle, mutta niin ei oleasian laita. On aivan todistettu, että he uskoivat ihmisen tulevanmaan päälle vaellettuaan toisessa maailmassa 3 tuhatta vuotta. Jatämä oli eksoterista tietoa, joten kansa yleensä ajatteli niin. Ja mesaamme olla kiitollisia egyptologeille, jotka ovat uhranneetaikansa tutkiakseen hieroglyfeja, mutta jollei olisi ollutkreikkalaisia tekstejä, eivät he olisi ollenkaan voineet päästäselville niistä. Nyt tiedemiehet tuntevat koko lailla mielestäänegyptinkieltä, ja se on ihmeellinen asia. Tämä on suurenmoinenlöytö ja työ, ja vaikka siinä voikin olla joitakuita erehdyksiä, niinon varmaa kuitenkin, että avain on löydetty, joten nyt osataanlukea mitä egyptiläistä tekstiä tahansa.Egyptiläiset eivät tietenkään olleet materialisteja, sillä tietojuri edellyttää, että heillä oli ihmisestä toisenlainen käsitys. Kunme tänäpäivänä luemme teosofisista kirjoista, että ihmisellä onerilaisia ruumiita, niin meistä voi tuntua se vähän oudolta, muttakun ajattelemme niitä tarkemmin ja opimme ymmärtämään, niinse voi tuntua luonnolliselta. Vanhassa Indiassa on sillä tavallaanalysoitu ihmistä ja samoin vanhassa Egyptissä.Egyptissä ihmisen fyysillistä ruumista nimitettiin khat ja sitä,mikä ihmisessä on sisintä, hänen henkeänsä khu. Mutta ihmisellähenki on jotain semmoista, jota kaikki eivät ymmärrä, mitä se on.Me tavallisesti ajattelemme älyä ja intelligenssiä, silläranskalainen sana `spirituel@ ymmärretään tarkoittavan älyllisestiloistavaa, vaikka se merkitsee oikeastaan muuta. Me olemmetottuneet sanomaan, että ihmisessä on kaksi puolta, sielu jaruumis, mutta Paavalikin esim. puhuu kolmesta puolesta, sielusta,ruumiista ja hengestä. Ja kaikki riippuu hengestä: jollemmeymmärrä sitä, emme ymmärrä mitään. Jokainen ihminen onpersoonallinen olento, sielu-olento, mutta mikä on henki? Se onjotain mutta. Meidän teologimme kadottavat sen näkyvistään,eivätkä he muista, että Paavali sanoo: `henki on se, joka tutkiiJumalan syvyyksiä@. Henki tekee, että me olemme muuta, kuin

ajattelevia eläimiä. Jos eläin kehittyy älyllisesti, silloin siitä voisitulla persoonallinen ihminen, mutta ihminen on jotain muuta, jase on kuvattu hänen hengessään. Sentähden, jos me tahdommehenkisesti oppia elämään, meidän täytyy saada kiinni omastahengestämme.Tästä puhuivat jo vanhat egyptiläiset. Ihmisen sisin olemuson khu, se, joka tekee hänet jumalalliseksi. Persoonallista sydäntähe nimittivät ab, se oli ihmisen koko persoonallinen elämä. Ja henäkivät vielä ihmisessä korkeamman järjen, ba. Järkikokonaisuudessaan, sekä alempana ab'na että puhtaana järkenä,bana, on eroitettava hengestä, joka on se Jumalan henki, mitäkukin ihminen on sisimmässä itsessään. Ihminen onpersoonallinen olento ja järkiolento, joka voi ajatella suuriakysymyksiä, mutta se on erillään hengestä, jossa piilee tieto.Sitten egyptiläiset puhuivat ka'sta. Se oli ruumis, jokaihmisellä oli kuoleman jälkeen, mutta myöskin ennen. Mevoisimme sanoa sitä eetteriruumiiksi. Sitten oli ruumis, khaibit,jota he sanoivat varjoksi, mutta siinä ihminen liikkui ja elikuoleman jälkeen, siinä ruumiissa hän oli vapaa kuoltuaan jasiinä hän seurasi maanpäällisiä asioita. Se oli astraliruumis.Ihmisen ka oli sidottu enemmän tai vähemmän hänen hautaansa,sanoivat egyptiläiset. Sitten he puhuivat vielä eräästä ruumiista,jota he nimittivät sahu; se oli korkein ruumis, sangen ihmeellinen.─ Kun meidän tiedemiehemme selittävät näitä asioita ja koettavatkääntää sanoja, eivät he tiedä, miten sanoa, sillä heillä ei olemitään vastaavia käsitteitä. Sahu'sta he sanovat, että se onjonkinlainen sielullinen ruumis, jossa khu toimii. Meymmärrämme, että sahu on semmoinen ruumis, joka on vainvihityllä ihmisellä, semmoinen ruumis, jossa, niinkuin sanommetänäpäivänä, buddhi on elävä, joka itse asiassa on buddhinenruumis. Buddhi on luonut itselleen uuden eetteriruumiin, joka onvihityn kuolematon ruumis.Näin egyptiläisillä oli selvästi 7 eri prinsiippiä ihmisessä.Eräs egyptologi luettelee niitä 9, sillä hän ottaa mukaan tahdon ja

!, joista egyptiläiset puhuvat, Mutta jos jätämme ne syrjään, niinsaamme 7 prinsiippiä, jotka luokittelemme sillä tavalla, jokavastaa tosiseikkoja.Siis egyptiläisten 7 prinsiippiä ovat:khat ─ fyysillinen ruumiska ─ eetteriruumis eli haudassa-asujakhaibit ─ astraliruumis eli varjoruumisab ─ sydän eli alempi manasba ─ järki eli korkeampi manas (ab + ba ─ abba, isä)sahu ─ buddhinen eetteriruumiskhu ─ henki, henkinen ruumis.Nyt meidän täytyy puhua egyptiläisten balsamoimisesta.Balsamoiminen oli, niinkuin tiedämme, sitä, että nuo tietäjät,asiantuntevat henkilöt, jotka kuuluivat pappisluokkaan, ottivatvainajan ruumiista ulos sisälmykset ja sitten ruumis balsamoitiinyrteillä ja käärittiin ympäri nauhoilla. Tämä kääriminen oli tehtyniin äärettömän huolella ja suurella taidolla, että me nyt, jotkaolemme koettaneet kehittää sairaanhoitoa pitkälle, emme osaaajatella mitään paremmin tehtyä. Siinä on todella muumiosäilynyt hyvin. Balsamoiminen ei ollut ainoastaan kirurginentoimitus, vaan myöskin maagillinen, jossa täytyi olla loitsuja,lauluja ja juhlallisuuksia. Se oli kallis ja merkillinen juttu.Balsamoimisen tarkoitus, kun sitä salatieteellisesti tutkimme,oli pitää toista olemuspuolta, ka'ta hengissä, elävänä. Mehäntiedämme, että kun ihminen kuolee, niin hänen fyysillinenruumiinsa hajoaa ja sen yhteydessä myös hänen eetteriruumiinsa.Ihminen itse joutuu tuonelaan ja on puettuna sielläastraliruumiiseen. Ihmisellä ei siis ole mitään persoonallistavapauta tämän maan päällä, joka on kyllä hyvä asia. Mutta kutavähemmän ihmiskunta on ollut kehittynyt, sitä köyhempi on ollutkuolemanjälkeinen elämä. Sentähden esim. Kalevalassa puhutaansiitä, miten elämä tuonelassa on ikävää ja kolkkoa. Tämä riippuisiitä, että ihmisten sieluelämä on vanhoina aikoina ollutvähemmän rikas, mikäli se koskee suuria ihmisjoukkoja. Tämä

asia on nyt muuttunut, ihmiset ajattelevat, tuntevat, tahtovat jatekevät enemmän nyt, he ovat itsenäisempiä olentoja, sentähdenheidän kuolemanjälkeinen elämänsä on rikkaampi. Mutta siinäsuhteessa vanha sana pitää paikkansa, ettei ihminen voi tehdä,mitä haluaisi kuoleman jälkeen, hän ei ole oma itsensä, vaan hänon ikäänkuin tuomittu, jollei hän ole voittanut kuolemaa joeläessään täällä. Vanhan ajan kansat ja enne kaikkea muinaisetegyptiläiset ajattelivat: ihmisen koko elämän onni kuolemanjälkeen riippuu siitä, että hän saa tuntea itsensä itseksi, että hänsaa olla sama inhimillinen persoonallisuus, mikä hän oli maanpäällä. Siihen tarvitaan, että hänellä olisi edellytys siihenajatuselämään, mikä hänellä oli maan päällä, siis jonkinlaisetaivot. Ja ne aivot eivät ole ainoastaan fyysillisiä ainehiukkasia,vaan eetteriainetta, jossa juuri asuu muisti. Mehän tiedämme, ettäfyysilliset molekyylit muuttuvat aina jonkun vuoden perästämeidän ruumiissamme, jotavastoin eetteriruumis on sama, muttakuolemassa sekin häviää.Nyt sanoivat egyptiläiset: `meidän täytyy ratkaista tämä asianiin, että säilytämme ka'n elämän@. ─ He balsamoivat ruumiin,joten fyysillinen ruumis ei hajautunut, jolloin eetteriruumis myösjäi. Ihminen sielullisena olentona oli kuin sidottu ka'han, ja joshänellä oli maahan vetovoimaa, saattoi hän pukeutua ka'han jakulkea täällä. Ja tämä oli heidän kannaltaan tärkeä seikka. Josesim. joku näistä papeista tai kuninkaista oli erinomaisen taitava,voimakas ja viisas, eivät he tahtoneet, että hän kuolisi ja menisipois. Silloin he balsamoimisen avulla sitoivat hänet ka'han, jokahe maagillisilla loitsuilla kutsuivat esille silloin, kun tahtoivatjutella hänen kanssaan ja kysyä häneltä neuvoa. Myöhemminrappeutumisen ajalla heillä oli hyötyä tästä balsamoimisestasaadessaan viisailta neuvoa vielä heidän kuoltuaankin, javainajilla oli mahdollisuus elää mukana maan päällä ja säilyttääpersoonallinen tajuntansa. Tämä saattoi kyllä sitten aivanrappeutuneella ajalla johtaa mustaan magiaan. Jos joku taitavamaagikko syystä tai toisesta tahtoi, että joku ihminen eläisi, niin

hän saattoi herättää sen kuolleista. joten suorastaan tuo fyysillinenruumis, muumio, tuli eläväksi ja palveli häntä. Tämä oli mustaamagiaa, ja siihen vaadittiin, että maagikko sai käsiinsä jonkunpuhtaan lapsen tai neitosen ja sitten erikoisessa seremoniassavuodatti hänen verensä, jolloin hän sitoi tuon uhrinsa astrali- jaeetteriruumiin voimat muumioon, joka silloin tuli eläväksi.Tämä oli salaperäistä ja inhoittavaa magiaa, jota harjoitettiinEgyptissä rappeutuneella ajalla. Näitä asioita voidaan lukea rivienvälistä Kuolleitten kirjasta ja muista papyrus-kirjoista, Semmoisetihmiset, jotka meidän kristillisellä ajallamme ─ keskiajalla jamykyään ─ ovat mustia maagikoita, pyrkivät aina saamaan tietoanäistä vanhoista egyptiläisistä salaisuuksista, sillä egyptiläisetolivat spesialisteja sillä alalla, että he sekoittivat elämän jakuoleman, he eivät antaneet kuoleman tehdä työtään, he tahtoivatolla kuoleman herroja. Jokainen todellinen viisas ja tietäjä onkuoleman herra sillä tavalla, että hän on oman elämänsä herra,hän säilyttää oman tietoisuutensa kuolemasta riippumatta. Muttaegyptiläiset maagikot onnistuivat vaan saattamaan sekasortoaaikaan elämässä ja kuolemassa.* * *