Lataa pdf

Siinä savukaasu ohjataan ennenilmakehään pääsyä laitteeseen, jokaerottaa suurimman osan hiilidioksidista.Erotettu hiilidioksidi syötetäänvarastosäiliöön ja loput savukaasustapäästetään ilmaan.Kun hiilidioksidi on otettu talteen,se varastoidaan. Kallioperäänvarastoiminen merkitsee hiilidioksidinpumppaamista kilometriensyvyyksiin kerrostumiin, joissaon aiemmin ollut öljyä, kaasua taikivihiiltä. Kun paine on tarpeeksisuuri, hiilidioksidi pysyy nesteenä,ja muodostuman kansikerrostumasalpaa nesteen sisäänsä.Hiilidioksidin varastoiminenvaltameriin on yhä tutkimuksenalla, mutta todennäköisesti varastoiminenonnistuu kahdella tavalla:pumppaamalla ja liuottamalla hiilidioksidiavesipatsaaseen kiinteästäputkesta tai liikkeessä olevasta laivasta,tai saostamalla sitä kiinteästäputkesta tai rannikon lähelläolevasta lautasta meren pohjaansyvemmälle kuin 3 000 metriin.Mineralogisessa varastoinnissahiilidioksidin annetaan reagoidasavukaasujen käsittelyvaiheessasilikaattimineraalin kanssa, jolloinsyntyy magnesiumkarbonaattia.Magnesiumkarbonaatti on luonnossavaaraton.Suunnitelmien mukaan talteenotettuhiilidioksidi kuljetetaan varastointiinsopiville alueille putkiapitkin, kun etäisyys on enintääntuhat kilometriä. Myös laivakuljetuksetovat vaihtoehto.– Käynnistimme tammikuussaTeollisuuden Voiman kanssahankkeen hiilidioksidin talteenottojärjestelmänkehittämiseksiMeri-Porin voimalaitoksella. Vaihtoehtoistenteknologioiden selvitystyötehdään vuoden 2008 aikana,ja suunnittelu valitun teknologiansoveltamiseksi voimalaitoksensähköntuotannossa voidaan käynnistäävuoden 2009 alussa. Tavoitteenaon, että investointipäätöstehdään vuonna 2011, jolloin järjestelmäolisi käytössä Meri-Porissavuonna 2015. Talteenotettu hiilidioksidilaivataan ja varastoidaanulkomaille, sillä Suomessa ei olesopivia varastointipaikkoja, RistoAndsten sanoo.Fortum testaa hiilidioksidin talteenottoteknologiaamyös Värtaninsähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksellaTukholmassa.HukkahyötykäyttöönSiilinjärvellä tuotetaan lämpöä kestävän kehityksenperiaatteita noudattaen, kun rikkihappotehtaallasyntyvä hukkalämpö ohjataan kaukolämmitykseen.Siilinjärvi on 90-prosenttisesti omavarainen kaukolämmön suhteen. Kiitos siitäkuuluu Kemira GrowHow’n ja Fortumin yhteistyölle, joka käynnistettiin syksyllä2006.Kemira GrowHow Oyj:n liiketoimintaa on valmistaa kemiallisia lannoitteita jafosforihappoa, jota jatkojalostetaan lannoite- ja eläinrehuteollisuuteen. Fosforihapontuotannossa tarvittavaa apatiittia yritys saa paikkakunnan fosfaattikaivoksesta,ja tuotannossa niin ikään tarvittavaa rikkihappoa se valmistaa omassa tuotantolaitoksessa.Laitoksen kapasiteettia on yhteistyön myötä voitu kasvattaa. Raaka-aineensaanti on nimittäin entistä varmempaa, sillä Fortum on investoinut rikinpolttolaitokseen,jossa öljynjalostuksessa syntyvää rikkiä polttamalla saadaan raaka-ainettarikkihappoon.Koska tuotanto kasvaa, kasvaa myös rikinpolttoprosessissa syntyvän ylimääräisenenergian määrä. Yhteistyön kolmas osapuoli on Savon Voima Lämpö Oy, jonkakaukolämpöverkkoon Fortum myy sivutuotteena syntyvän energian.– Lähtökohta on ollut molemminpuolinen liiketoiminnallinen hyöty, joka noudattaakummankin yrityksen vaalimia kestävän kehityksen periaatteita, KemiraGrowHow’n Siilinjärven tehtaan johtaja Auvo Noronen kertoo.Höyrystä vettä, vedestä lämpöäKemira GrowHow ja Fortum ovat yhdessä kehittäneet ja rakentaneet sekä tekniikanettä prosessit prosessiteollisuuden energiavirtojen talteenottoon. Noronen onFORTE 1/2008 17TEKSTI: KIRSI PALOHEIMO, COMPOSITOR OY KUVAT: KEMIRA GROWHOW