Lataa pdf

Miesten esittämien lukujen suuruusluokasta saakäsityksen, kun muistaa WaveRoller-teknologiallelasketun tuotantopotentiaalin vastaavan noin 60 nykyaikaisenydinvoimalaitoksen tehoa. Ja vaikka luvut olisivatvain suuntaa-antavia, niiden sanoma on selkeä:merissä riittää valtavat määrät energiaa. Kyse on siitä,mikä osa energiasta voidaan hyödyntää taloudellisestijärkevästi.AALLONHARJALLAFortum on sijoittanut 600 000 euroa aaltovoimantutkimukseen ja kehitykseen Ruotsissa ja hankkiiosuuden Uppsalan yliopiston Islandsberginaaltovoimapuistosta. Valtamerten pohja-aaltojahyödyntävästä WaveRoller-teknologiasta poiketenIslandsbergin voimalaitos tuottaa sähköä merenpinnan liikkeistä ja on kehitetty Pohjoismaiden aaltoolosuhteisiin.Aaltoenergian eri tuotantotavat eivät sulje toisiaanpois, vaan monentyyppisille ratkaisuille on tarvetta.Erilaisia kehityspolkujaPinta-aaltojen hyödyntämiseksi on kehitetty eri puolillamaailmaa monenlaisia tekniikoita: valikoimasta löytyyesimerkiksi ylös alas liikkuvia poijuja, erikokoisiaja muotoisia lauttoja sekä rannalle rakennettuja aaltoenergiankeräyslaitoksia.WaveRoller-teknologiassa rakenne on yksinkertainen.Siinä protovaiheessa noin 16 neliömetrin suuruinenlevy kiinnitetään pystysuunnassa pohjaan. Vedenedestakainen virtaus liikuttelee levyä. Tämä liike-energiamuunnetaan männän, hydraulimoottorin ja generaattorinavulla sähköksi. Sähkö siirretään rannassaolevalle muuntajalle kaapelilla. Aaltovoimalan puolestaanmuodostaisivat useat rinnakkaiset ja peräkkäisetmoduulimaisesti kytketyt levyelementit, jotka tuotantovaiheessavoisivat olla noin 50 neliön suuruisia.– Megawatti tehoa syntyy ehkä noin kahden jalkapallokentänalueelta. Eli kymmenen megawatin voimalaitoskaanei vaatisi kovin isoa aluetta merestä, Hyysalolaskee.Kasanen ja Hyysalo korostavat, että eri aaltoenergiantuotantotavat eivät sulje toisiaan pois, vaan monentyyppisilleratkaisuille on tarvetta. Heillä on kuitenkinpitkä lista perusteluita, miksi pohja-aaltojen hyödyntäminenWaveRoller-tekniikalla on järkevää.– Laitoksista ei ole visuaalista haittaa, kun ne toimivatpinnan alla 10–15 metrin syvyydessä. Etuinaovat lisäksi yksinkertainen rakenne, helppo valmistettavuus,modulaarisuus sekä vähäiset ympäristövaikutukset,Hyysalo listaa.Hän jatkaa, että otollisia laitosten sijoituspaikkojaovat valtamerten rannikot, joiden edessä on avointaulappaa ja ranta suopea rakentamiselle.– Usein samoja seutuja, missä surffaajat viihtyvät,Hyysalo kiteyttää.Turvassa meren raivoltaKasanen kertoo, että WaveRoller-teknologiassa hyödynnetäänvaltamerten maininkeja paikallisesti esiintyvientuuliaaltojen sijaan. Ja maallikolle hän osaaselittää senkin, mikä on mainingin ero muihin aaltotyyppeihin.– Mainingit voivat syntyä esimerkiksi myrskyssäGrönlannin lähistöllä ja jatkaa matkaa tuhansien kilometrienpäähän Atlantin yli juurikaan energiaansa menettämättä.Ne voivat olla yli sata metriä pitkiä, jolloinniissä on paljon massaa ja voimaa.Avomeren aaltojen energiasta osa häviää, kunlaitokset sijoitetaan rannikon läheisyyteen aallonmurtumarajan ulkopuolelle. Samalla kuitenkin investointikustannuksetjäävät pienemmiksi ja työskentelyolosuhteethelpottuvat. Samoin energiaa häviää, kunpinnalta siirrytään alemmas. Useiden metrien syvyydessäei kuitenkaan jouduta varautumaan ääriolosuhteisiin,joissa myrskyt ja tyrskyt runnovat pinnallaolevia laitteita.Perustelut WaveRoller-teknologian puolesta ovatvakuuttaneet myös Fortumin sekä ulkopuoliset rahoittajat,jotka ovat lähteneet mukaan yrityksen kehitystyöhön.AW-Energy on perustanut Portugalin rannikollePenicheen protolaitoksen, jossa WaveRolleria testataankäytännön meriolosuhteissa. Hyysalon mukaan tällähetkellä näyttäisi siltä, että protolaitoksen tuottamanenergian hinta pitäisi pudottaa neljännekseen, jottatuotantomuoto olisi kilpailukykyinen.– Tuulienergian hyödyntämisessä oltiin alkuvaiheessahuomattavasti kauempana. Ja nykyisin tuulivoimallaon jo merkitystä.FORTE 1/2008 13