Vuosikertomus 2006 - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi

Hyvällä mielellä kohti uuttakuva: Ilkka SaastamoinenKliinisen eläinlääketieteen laitoksen ja Yliopistollisen eläinsairaalanhevos- ja pieneläinsairaalan siirtyminen uusiin tiloihin Viikkiin päättitiedekunnan vuosikymmeniä kestäneet sijoituskeskustelut. Uudenrakennuksen asianmukaiset potilastilat ja keskitetty laboratoriotoimintaluovat hyvän opetus- ja tutkimusympäristön. Tilakustannustentuntuva kohoaminen on kuitenkin erittäin kova rasite tiedekunnantaloudelle.Tiedekuntaneuvosto linjasi hallintoamme uudelle toimintakaudelle.Kliinisen eläinlääketieteen laitos jaettiin tuotantoeläinlääketieteenja hevos- ja pieneläinlääketieteen laitokseksi ja eläinsairaalastapäätettiin muodostaa erillinen tiedekuntaneuvoston alainenyksikkö. Tiedekunnassa on nyt neljä samankokoista laitosta ja opetuseläinsairaala.Viikkiin muuton yhteydessä tiedekunta luopuiomasta kirjastosta ja omasta koe-eläinyksiköstä. Suunta kampusyhteistyönsyventämiseen on oikea.Tutkimuksen osuus tiedekunnan työstä kasvaa edelleen. Mikrobiologisenelintarviketurvallisuuden huippuyksikön saaminen jaFiDiPro-professuuri Innovations for Intestinal Health -tutkimushankkeessakertovat onnistumisista. Tutkijoiden koulutusta tehostaa ViikinABS- ja VGSB-tutkijakoulun lisäksi vuoden 2006 alussa aloittanuttiedekunnan koordinoima eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulu.Opiskelijoiden sisäänoton lisäys maan eläinlääkäripulan helpottamiseksiei vieläkään toteutunut – rahoitusta ei saatu. Peruskoulutuksenkehittäminen eteni, kliinisten opintojen blokkisuunnittelutyöllisti. Pedagogisen yliopistonlehtorin työ on osoittautunut tärkeäksiosaksi opetuksen kehittämistä. Opetuseläinsairaalan päivystysjärjestelytja niihin liittyvä opiskelijoiden päivystysrasituksen keventäminenvaativat paljon suunnittelutyötä. Hallinnon muutostenvauhti oli hengästyttävä: kampuspalvelut, uudet tietojärjestelmät,uusi palkkausjärjestelmä ja laatuhankkeet vaativat paljon aikaa,mutta hallintopalveluiden sujuvuus parani edelleen.Kolmivuotisen vaalikauden päättyessä tiedekunnan hallintoonosallistuneet voivat jättää hyvillä mielin viestikapulan seuraaville.Hannu Saloniemidekaani (1998-2006)

Tiedekunnan vuosi 2006– Tutkimukselle laajalti kiitostaTutkimus on tiedekunnan ylpeydenaiheTiedekunnan vuosia jatkunut vahva keskittyminen tutkimustyöhönpalkittiin, kun laitokset menestyivät yliopiston keväällä2006 valmistuneessa kansainvälisessä tutkimuksen arvioinnissa– kaikki laitokset paransivat sijoitustaan edellisestä arvioinnista.Myös koko tiedekunta palkittiin hyvästä kokonaismenestyksestä.Huippuyksikkö mikrobiologisenelintarviketurvallisuuden tutkimukselleTiedekunta sai yhden Suomen Akatemian 18 uudesta kansallisestatutkimuksen huippuyksiköstä vuosille 2008-2013. ProfessoriAiri Palvan johtamassa huippuyksikössä toimii neljätutkimusryhmää, joita vetävät professorit Johanna Björkroth,Marja-Liisa Hänninen, Hannu Korkeala ja Airi Palva. Tässä ensimmäisessäeläinlääketieteeseen ja elintarviketutkimukseen nimitetyssähuippuyksikössä tutkitaan kokonaisvaltaisesti ruokaketjuaelintarvikkeiden alkutuotannosta aina kuluttajan vatsaanasti – näin vaikutetaan elintarviketurvallisuuteen sekä ihmistenhyvinvointiin ja terveyteen.Evira aloitti toimintansanaapurissaUusi Elintarviketurvallisuusvirasto aloittikesän alussa toimintansa sekä muuttiuuteen rakennukseen aivan tiedekunnannaapuriin. Tiedekunta tekee läheistä yhteistyötäEviran kanssa, onhan molempientoiminnan tavoitteena olla varmistamassaelintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta sekäeläinten terveyttä ja hyvinvointia.Kliinisen eläinlääketieteenlaitos ja eläinsairaalamuuttivat ViikkiinKliininen opetus ja hevos- ja pieneläinsairaalasiirtyivät kesäkuussa Hämeentieltä Viikintien varteen.Eläinsairaalan uuteen laitteistoon kuuluu mm. hevos- ja pieneläinsairaalanyhteinen tietokonetomografialaite. Uutena toimintonasairaalassa aloitti pieneläinsairaalan kipu- ja kuntoutusklinikka,jonne hankittiin lahjoitusvaroilla vesiterapia-allas.kuva: Kristian Lindqvist4

kuva: Ilkka Saastamoinen kuva: Anu AholaJuhlia sekä Viikissä että SaarellaEläinsairaalan vihkiäisiä vietettiin syksyllä virallisemmissa ja epävirallisemmissamerkeissä. Sairaalan monikäyttöiset tilat taipuivatmyös juhlien pitopaikaksi mainiosti.Saarella juhlittiin viimeistä kertaa kliinisen eläinlääketieteenlaitoksen alaisena yksikkönä, kun siellä juhlistettiin tuotantoeläinlääketieteenopetuksen ja tutkimuksen 10-vuotista historiaaSaaren yksikössä.Uutta opinnoissa:Opintohallinnon ja opintojenkehittämisen parissa uurastettiinOpiskeluja kehitettiin aktiivisesti. Tiedekunnassa pohdittiin mahdollisuuttaopintojen linjajakoon eli vaihtoehtoja eri suuntautumisvaihtoehtoihinperusopinnoissa. Kliinisen laitoksen blokkityöryhmäjatkoi edelleen työtään. Esimerkki moninaisistauudis tuksista oli opiskelijoiden sähköisen asioinnin lisääminenmm. siirtämällä kurssi- ja tentti-ilmoittautumiset verkkoon. Lisäksisähköisen palautejärjestelmän käyttöönottoa valmisteltiin.Ensimmäisiä kandidaatintutkielmiapidettiin ansiokkainaOpetuksessa uutena elementtinä hyväksyttiin loppuvuodestaensimmäiset uuden tutkintorakenteen mukaiset eläinlääketieteenkandidaatti (ELK) -tutkintoon vaadittavat tutkielmat. Kandidaatintutkielmiavalmistui erityisesti peruseläinlääketieteenlaitoksen opettajien ohjauksessa.Henkilöstö teki hyvän tuloksenTiedekunta tarjoaa henkilöstölleen hyvän ja haasteellisen työympäristönpanostamalla henkilökunnan osaamiseen ja hyvinvointiin.Johtamiskoulutukseen osallistui 4 opetushenkilöstöönkuuluvaa esimiestä. Laatutyötä ja työyhteisön kehittämistä edistettiinopetuksen, tutkimuksen ja tukihallinnon prosesseissa jayhteisissä tilaisuuksissa. Helsingin yliopiston tarjoamaa koulutustakäytettiin tehokkaasti hyväksi.Tiedekuntaan otettiin kesän opiskelijavalinnassa 56 uuttaopiskelijaa. Eläinlääketieteen lisensiaatteja valmistui vuodenaikana 52, ja uusia tohtoreita tuli 11. Perus- ja jatkotutkintoopiskelijoitatiedekunnassa oli yhteensä 566.Tiedekunnassa tehtiin vuonna 2006 kaikkiaan 268 henkilötyövuotta.Naisten osuus oli 79 %. Määräaikaisia työntekijöitäon 43 %. Määräaikaisista työntekijöistä suurin osa oliprojekteissa työskenteleviä tutkijoita tai jatkotutkintoa suorittaviatutkijoita.Vuoden 2006 aikana perustettiin 9 virkaa. Professorin viratperustettiin toksikologian ja maidon teollisen hygienianaloille. Lisäksi tiedekunta sai osa-aikaisen FiDiPro-professuurin.Opetusvirkoja on tarkoitus jatkossa lisätä.Vuonna 2005 yliopiston tiedekunnalle jakama budjettirahoitusoli 11 miljoonaa euroa, ja täydentävän rahoituksenosuus oli 32 % kokonaisrahoituksesta.5

Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitosElintarvike- ja ympäristöhygienian laitosLaitoksen tutkimus kansainvälisestikinkorkeatasoistaElintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen voimakas panostustutkimustoimintaan sai kuluvana vuonna useita merkittäviätunnustuksia. Laitoksen tutkimus arvioitiin Helsingin yliopistonsuorittamassa kansainvälisessä tutkimuksen arvioinnissaerittäin korkeatasoiseksi: panelistien mielestä laitos on keskittynytkeskeisiin tutkimusongelmiin ja käyttää moderneja tutkimusmenetelmiä.Lisäksi laitoksen tutkimuksen johtamistapidettiin poikkeuksellisen hyvänä. Laitos saikin arvioinnistamaksimi arvosanan 7. Myös Suomen Akatemian tekemässä elintarviketutkimuksenarvioinnissa laitoksen tutkimusta pidettiinkorkeatasoisena.Tutkimusryhmiä mukana elintarviketurvallisuudenhuippututkimusyksikössäTutkimus sai tunnustusta myös Suomen Akatemian valitessatutkimuksen huippuyksiköitä. Laitoksen professorien Björkrothin,Hännisen ja Korkealan tutkimusryhmät ovat mukanaSuomen Akatemian valitsemassa Mikrobiologisen elintarviketurvallisuudentutkimuksen huippuyksikössä vuosina 2008-2013. Tämä on toinen huippututkimusyksikkö, jossa laitoksentutkimusryhmiä on mukana. Tätä ennen professori Raimo Pohjanvirranryhmä on toiminut ympäristöterveyden riskianalyysinhuippuyksikössä.Ulkomaalaisia tutkijoita yhä enemmänUlkomaisten tutkijoiden määrä on lisääntynyt laitoksen tutkimusryhmissä.Tutkijatohtoreita ja tohtorikoulutettavia onEspanjasta, Kiinasta, Latviasta, Ruotsista, Saksasta ja Virosta.Maidon teollisen hygienian professorialoitti työnsäFT Seppo Sivelä aloitti Walter Ehrströmin säätiön lahjoittamanmaidon teollisen hygienian ensimmäisenä professorina opetusjatutkimustyönsä keväällä 2006. Professori Sivelän tutkimusalueenaon Bacillus cereus -bakteeri ja sen aiheuttamat ongelmatmaitovalmisteiden valmistuksessa.kuva: Satu HimanenYmpäristöterveydenhuollonvalvonnan opetus vahvistuiYmpäristöterveydenhuollon valvonnan tehtävät, kuten elintarvikevalvonta,muodostavat eläinlääkäreiden keskeisen työkentän.Valvontatehtävien monipuolistuminen ja monimutkaistuminenovat edellyttäneet opetuksen tehostamista. Eläinlääketieteen lisensiaatinuudistetun koulutusohjelman mukainen ympäristöterveydenhuollonvalvonnan opetus käynnistyi ja sai opiskelijoiltahyvän arvioinnin.6

Kliinisen eläinlääketieteen laitosja Yliopistollinen eläinsairaalaPotilastyö jatkui lähes keskeytyksettämuuton keskelläKliinisen eläinlääketieteen laitoksen ja Yliopistollisen hevos- japieneläinsairaalan uudet tilat valmistuivat kesäkuussa 2006.Kliinisen eläinlääketieteen laitos muutti Viikkiin vähitellen kesäkuunaikana. Sairaalan muutto oli hienosti organisoitu ja sujuionnistuneesti vain yhdessä päivässä 28.6. Sairaalan vanhoissatiloissa Hämeentiellä potilaita otettiin vastaan muuttopäivänaamuun saakka. Viikissä toiminta ja potilaiden vastaanotto aloitettiinsaman iltapäivän aikana klo 16.Uusi ympäristö palkitseesekä henkilöstön että opiskelijatKliininen laitos ja Yliopistollinen eläinsairaala sijoittuvat Viikissäkeskeiselle paikalle kampusta halkovan Viikintien varteen. Sairaalanuudet tilat mahdollistavat entistäkin korkeatasoisemmateläinlääkintäpalvelut sekä tasokkaan opetuksen. Uusien tutkimuslaitteidenlisäksi myös laboratoriotiloja kelpaa kiitellä. DekaaniHannu Saloniemi totesi sairaalan vihkimistilaisuudessa9.11. sairaalan olevan eurooppalaisittain pieni, mutta sitäkinmodernimpi ja muuntautumiskykyisempi.Sairaala kiinnosti sekä yleisöä että mediaaValtava kiinnostus uutta eläinsairaalaa kohtaan yllätti myönteisesti.Yleisöä riitti järjestetyillä tutustumiskierroksilla tungokseensaakka. Sairaalan sidosryhmille ja yhteistyökumppaneillejärjestettiin syksyn aikana useita tutustumiskäyntejä, joilla henkilökuntakierrätti vieraita aina yhtä innostuneesti.Vanhoissa tiloissa sairaalan toimintaa ajettiin muuton vuoksialas ja tämä vähensi jonkin verran asiakaskäyntejä. Myös toiminnankäynnistäminen Viikissä näkyi asiakkaiden lukumäärässähetkellisesti. Yliopistollisessa eläinsairaalassa hoidettiinvuoden aikana silti liki 13 000 pieneläinpotilasta sekä vajaa1 900 hevospotilasta. Tiedotusvälineiden kiinnostuksen ansiostasairaala on tullut hienosti yleisön tietoon ja asiakkaatovat löytäneet tiensä Viikkiin.kuva: Matti Järvinen8

Löytöeläimet ja luonnonvaraiset eläimetmuuttivat yliopistoltaYliopisto vastasi löytöeläimien hoidosta lokakuun puoliväliinsaakka. Tämän jälkeen löytöeläintoiminta siirtyi Helsingin yliopistoltaHelsingin, Espoon ja Vantaan yhteiseen löytöeläintaloon,aivan sairaalan naapuriin. Myös luonnonvaraisten eläintenhoidosta yliopisto luopui kesän 2006 aikana – niitä hoidetaanvastaisuudessa Korkeasaaressa.Organisaatiomuutokset jatkuvat edelleenVuoden aikana konsistori päätti jakaa kliinisen opetuksen kahteenlaitokseen: kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitokseenViikissä sekä kliiniseen tuotantoeläinlääketieteen laitokseenSaarella Mäntsälässä. Loppuvuodesta käynnistettiin myösYliopistollisen eläinsairaalan osalta valmistelut sairaalan irrottamiseksiomaksi yksikökseen.Menestystä tutkimuksenkansainvälisessä arvioinnissaMuiden laitosten tapaan tutkimuksen kansainvälinen tieteellinenarviointi oli laitokselle menestys: arvosana parantui kahdellayksiköllä numeroon 6. Hyvä suunta tutkimuksessa jatkuutulevaisuudessakin, sillä laitoksen ydintutkimusalueet on määriteltyentistä tarkemmin. Myös sairaalan toimintojen tulevaeriyttäminen parantaa tutkimuksen edellytyksiä.Vuoden varrella oppiaineissa:Hannu Saloniemi, kotieläinhygienia: ”Eläinten hyvinvoinnintutkijakoulun käynnistyminen lisäsi entisestään rajat ylittävääyhteistyötä ja kotieläinhygienian poikkitieteellisyyttä, mikäilmeni kiinnostavalla tavalla tutkijakoulun seminaareissa Mikkelissäja Kuopiossa.”Satu Sankari, kliininen kemia: ”Vuosi 2006 oli laitoksemmelaboratorioiden toiminnan kannalta merkittävä vuosi:Pitkään kestänyt uusien tilojen suunnittelu ja odotus päättyikeskikesällä muuttoon Viikkiin. Syksyn aikana pystyttiin vieläuusimaan ja täydentämään laboratorioiden laitekantaa. Asianmukaisetja toimivat tilat sekä uudet laitteet ovat merkittäväparannus tutkimuksen ja kliinisen laboratoriotoiminnan voimavaroihin.”Marjatta Snellman, diagnostinen kuvantaminen: ”KirjoitinSuomen Radiologiyhdistys ry:n vuonna 2006 ilmestyneeseenjuhlakirjaan ”Suomen Radiologian historiikki” artikkelineläinradiologian historiasta Suomessa. Kirjoituksen kuvituksentoteuttivat röntgenhoitajat Taina Mäki, Tarja Salonen ja HannaVaro.”Outi Vainio, farmakologia ja toksikologia: ”Mieleenpainuvintafarmakologian ja toksikologian kaltaiselle pienelleoppiaineelle oli se, että Viikkiin muuton lomassa kaksi tutkijaammepuolusti menestyksellisesti väitöskirjaansa. Heistä toinenlähti saman tien lontoolaiseen yliopistoon jatkokoulutukseen.”9

Peruseläinlääketieteen laitosMenestyksellinen vuosi monella tapaaVuosi 2006 oli peruseläinlääketieteen laitoksella työhön keskittymisenvuosi. Laitoksella päästiin pitkästä aikaa keskittymäänperustehtävien hoitoon ilman uusien tilojen suunnittelua taimuutto-ongelmia. Nyt käytössä olevat uudet tilat ovat osoittautuneethyväksi ympäristöksi tehdä laadukasta tutkimusta jaantaa korkeatasoista opetusta.Vuoden aikana korjattiin tutkimustyön tuottamaa satoa.Erityisen mainiosti onnistui mikrobiologian oppiaine, joka menestyiFiDiPro (Finland Distinguished Professor) -ohjelmahaussa.Vuoden lopussa professori Willem de Vos pääsi aloittamaantyönsä Helsingissä.Hyvän vuoden huipennukseksi Suomen Akatemia valitsimikrobiologisen elintarviketurvallisuuden tutkimuksen yksikönkansallisen tutkimuksen huippuyksiköksi kuusivuotiskaudelle2008–2013. Laitoksen professori Airi Palvan johtamassa huippuyksikössätoimii sekä peruseläinlääketieteen että elintarvikejaympäristöhygienian laitoksen tutkimusryhmiä.Julkaisuja, väitöskirjoja ja oppikirjaLaitoksen kansainvälisten julkaisujen määrä jatkoi tasaista kasvua.Vuoden aikana saatettiin loppuun myös neljä eri väitöskirjaprojektia.Johannes Aarnikunnas väitteli maitohappobakteerienmetabolian muokkaamisesta, Marja Fossi väitteli porsaidenBrachyspira pilosicoli -infektioista ja Anu Näreaho väitteli Trichinellaspiralis ja T. nativa -loisten eroista. Vuoden lopussa MattiKaikkonen väitteli cesiumin kinetiikasta.Muiden julkaisujen ohella ilmestyi myös Seppo Saaren jaSven Nikanderin upeasti kuvitettu parasitologian oppikirja”Elinympäristönä hevonen”. Hevosloisten opiskelu on näin jatkossamahdollista myös suomen kielellä.10

Kansainvälisessä kesäkoulussasyvennyttiin patologiaanKansainvälisestä ammatillisesta jatkokoulutustoiminnasta kertyi kokemusta,kun patologian oppiaine isännöi kaksiviikkoisen ”Summer Schoolin”, jossaeläinlääkäreitä valmennettiin eurooppalaiseen eläinlääketieteellisen patologianjatkotutkintoon (Dipl. ECVP). Kesäkouluun osallistui 21 eri maasta yhteensä83 eläinlääkäriä, joita oli kouluttamassa alan johtavat asiantuntijat. Vierailleopetettiin Tuusulanjärvellä myös kirkkovenesoudun saloja.Henkilöstössä vaihdoksiaHistorian lehdet kääntyivät, kun keväällä juhlittiin eläkkeelle jäävää laitoksenpitkäaikaista anatomian professoria ja laitosjohtajaa Lars-Axel Lindbergiä.Vuoden lopussa valittiin uudet hallintohenkilöt seuraavalle kolmivuotiskaudelle.Uudeksi laitosjohtajaksi valittiin professori Airi Palva. Edellisen kaudenlaitosjohtaja, professori Antti Sukura jatkaa uusien hallinnon haasteiden parissatiedekunnan dekaanina.11

Saaren yksikköHistoriallinen vuosiSaaren yksikkö vietti elokuussa 10-vuotisjuhlia. Tasan 10 vuottasitten muutettiin Hautjärveltä Mäntsälän Saarelle. Vuonna2006 tuli kuluneeksi jo 50 vuotta siitä, kun Hautjärven rakentaminenalkoi. Historiallisen vuodesta teki myös se, että se oliyksikön viimeinen. Konsistorin päätöksellä kliinisen eläinlääketieteenlaitos jaettiin kahtia 1.1.2007 alkaen. Saaren yksiköstäja kotieläinhygienian oppiaineesta muodostettiin tiedekuntaankliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos. Vuoden aikana valmisteltiintätä laitosjakoa.10-vuotisjuhlien ohjelman pääosassa potilaatSaaren kymmenvuotisjuhla alkoi lehmän tutkimuksen ja sorkkahoidondemonstraatioilla. Ohjelma jatkui näytöksillä paimenkoirientyöskentelystä ja koirien tottelevaisuuskoulutuksesta.Hevosohjelmana oli lännenratsastusta ja kouluratsastusta. Tilaisuusoli kaikille avoin, ja paikalla olikin toistasataa katsojaa.Kutsuvierasvastaanotto järjestettiin kesäasuisessa kartanossaja puutarhassa. Paikallislehdet uutisoivat tapahtumaa näyttävästi.joissa oli saarelaisten kirjoittamia lukuja. Kongresseihin osallistuttiinaktiivisesti, kuten aina.Tutkimusryhmien toiminta jatkui aktiivisena ja tuotteliaana.MMM:n rahoituksella toimivat sikatutkimusryhmä ja uutenahevostutkimus.Opetus sai myönteistä palautettaSaaren kliinisen työn arviointi oli myönteistä edellisten vuosientapaan. Professori Magnus Andersson sai tiedekunnan opiskelijoiltaVuoden pedagogi -palkinnon. Blokkiopetuksen suunnittelutyöntuloksena koottiin kaksi tiivistä opintokokonaisuutta:lisääntymistieteen blokki ja tuotantoeläinblokki.kuva: Anu AholaKaksi kansainvälistä kurssia ja ennätysmääräkansainvälisiä julkaisujaHeti alkuvuodesta (3.-7.1.) järjestettiin kansainvälinen ABS-tutkijakoulunkurssi ”An introduction to multilevel modeling” yhteistyössäyliopistonlehtori Anna-Maija Virtalan kanssa. ProfessoritIan Dohoo ja Henrik Stryhn Prinssi Edwardin saareltaKanadasta vetivät viikon kurssin epidemiologisen tutkimusaineistonmallinnuksesta 16 pohjoismaalaiselle osallistujalle.NOVA postgraduate -kurssien sarjaa jatkoi 12.-18.6. “Pighealth and welfare IV, Reproductive management in the pig”.Pohjoismaista ja Baltiasta saapui 19 tutkijaa opiskelemaan sianlisääntymiseen liittyviä asioita. NOVA-rahoitus mahdollisti erinomaistenluennoitsijoiden kutsumisen paikalle Kanadasta, Hollannistaja Ruotsista.Kansainvälisiä vertaisarvioituja julkaisuja oli enemmän kuinkoskaan eli 30 kappaletta, mikä tutkijoiden lukumäärän huomioidenon varsin korkea luku. Myös kansainvälisissä oppikir-12

Kahdella jakkaralla on hyvä istua– tiedekunta ja Evira yhteistyössäAlkuviikosta lihantarkastuksen opetusta eläinlääketieteenkandidaateille, loppuviikosta valvontatöitä virastossa:tyypillinen työviikko Janne Lundénille. Lundén onnelisen vuotta työskennellyt eläinlääketieteellisen tiedekunnanja Elintarviketurvallisuusviraston Eviran yhteisessävirassa. Yliopistonlehtorin ja ylitarkastajan pestittäydentävät toisiaan, ja yhteinen päämäärä – kuluttajilleturvallinen liha – takaa sen, ettei ristiriitoja synny.Vaihtelevia, mielenkiintoisia päiviäEviran leivissä Janne hoitaa virkamiestehtäviä. Päiviin saattaakuulua esimerkiksi tarkastuskäyntejä teurastamoilla. Käytännöntyö tuo hyvää tuntumaa eteenpäin opetettavaksi tuleville eläinlääkäreilleelintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksella.– Koulutuksen myötä myös kiinnostus tarkastuseläinlääkärientyöhön tuntuu lisääntyneen, ja esimerkiksi sijaistilanne onkentällä helpottunut, toteaa Janne tyytyväisenä.Kahden pestin hoitaminen vaatii kohtuullisen tarkkaa suunnitteluaja priorisointia, mikä on Jannen mukaan hoitunut hyvin.Käytännössä jako on hyvin joustava: kolmena päivänäviikosta Janne istuu tiedekunnassa, kahtena Evirassa. Konkreettisestityönjako helpottui viime vuonna, kun Evira aloitti Viikissä– työhuoneiden välinen matka taittuu jalan pihan poikki.kuva: Anna NordmanYhteisviran taustana oli havainto siitä, ettei tarkastustyöhönhakeutunut riittävästi eläinlääkäreitä, kertoo Janne. Toisaaltamyöskään lihantarkastuksesta ei tehty riittävästi tutkimusta.Valvontaviranomaistehtävien ja yliopistomaailman välille haluttiinvuorovaikutusta – yhteisviran avulla tuorein tutkimustietokulkeutuu suoraan virastoon päätöksentekoa tukemaan.Tiivis yhteistyö etu myös tutkimukselleTarkastajanviran ja opetustehtävien ohella Janne ehtii tehdätutkimustakin. Väitöskirja Listeria -bakteereista valmistui vuonna2004. Yhteiset tutkimusprojektit elintarvikevalvonnasta hyödyttävätmolempia osapuolia.– Koen, että yhteisvirka on tiivistänyt jo entuudestaan läheisiävälejä kahden organisaation välillä, päättää Janne.14

Työn ohessa pieneläinkirurgianerityisosaajaksiEläinlääkäri Sari Mölsä suorittaa ensimmäisenä Suomessaeurooppalaista pieneläinkirurgian erikoistumistutkintoa.Kolmivuotinen tutkinto on nyt puolimatkassa: vaikkatutkinnon suorittaminen on raskasta, paneutuminenerityisalueisiin palkitsee. Viikissä viihtyvä Sari nauttiimyös potilas- ja opetustyön yhdistämisestä.Eläinsairaala on paras paikka Suomessa kirurgiaan erikoistumiseen,sillä vain Viikissä on esimerkiksi toimiva anestesia- ja tehohoitoyksikkövaativien leikkausten tekemiseen. Eläinsairaalamiellyttää Saria työympäristönä, sillä opetustyön lomassa keskustelutpotilaista opiskelijoiden kanssa ovat hedelmällisiä.kinkunluuta ei saatu ulos tähystämällä. Luuhun pääsi käsiksivain rintaontelon kautta leikkaamalla.– Omistaja juuri soitteli, että koira voi hyvin, hymyilee Sarilopuksi.kuva: Anna NordmanOsaaminen siirtyy ohjaajan avullaSarin tutkintoa ohjaa Outi Laitinen-Vapaavuori, joka on ensimmäisenäsuomalaisena suorittanut eurooppalaisen erikoistumistutkinnon.Tulevaisuudessa Sari luultavasti itsekin toimiiohjaajana, sillä tutkintojärjestelmä pyrkii tukemaan opin viemistäeteenpäin. Sari onkin huomannut, että kiinnostus on lisääntynyt:esimerkiksi opiskelijat kyselevät paljon erikoistumismahdollisuuksista.– Eläinlääketiede menee koko ajan kovaa kyytiä eteenpäin,eikä kaikkea voi millään hallita täysin. Erikoistuminen on oikeastaanvälttämätöntä, jos haluaa pysyä ajan hermolla, toteaaSari.Pienestä potilaskannasta ei rutiiniaTutkintoa varten Sarin pitää tehdä nelisensataa ortopedistä taipehmytosiin liittyvää erityisleikkausta. Hieman alle puolet leikkauksistaon jo plakkarissa, mutta erityisesti ortopedisiä leikkauksiaon välillä hankalakin saada riittävästi kokoon.– Suomen kokoisessa maassa tiettyjä sairauksia esiintyyvarsin harvoin. Näin niiden hoidosta ei mitenkään voi muodostuasamanlaista rutiinia kuin maailmalla, Sari harmittelee.Erikoiset leikkaukset jäävätkin hyvin mieleen: Sari kertooleikkaamastaan koirasta, jonka ruokatorveen juuttunuttaDiplomate of the European College of Veterinary Surgeons-tutkinnon suorittaa vuosittain parisenkymmentä eläinlääkäriä.Leikkausten lisäksi tutkinto muodostuu kahdesta tieteellisestäjulkaisusta, vuosittaisista kongresseista sekä vaativastalopputentistä. Tällä hetkellä tiedekunnassa on käynnissäerikoistumisohjelmat myös silmäsairauksien, neurologian sekädiagnostisen kuvantamisen erikoisaloilla.15

Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistyskuva: EKYEKY täytti 60 vuottaVuonna 2006 maaliskuun lopulla juhlittiin EKYn 60-vuotisjuhliaupeissa olosuhteissa Wanhalla Ylioppilastalolla. Juhlavuodenkunniaksi koottiin myös vuosijuhlajulkaisu, jossa sisältää kertomuksiaEKYn 60-vuotiselta taipaleelta.Vuoteen mahtui opintojen kehittämistä jaaktiivista vapaa-ajan toimintaaVuonna 2006 mietittävää EKYlle antoivat muun muassa suunnitelmatlisätä tiedekuntamme opiskelijoiden sisäänottomääriäja siirtyä linjajakoon. Yhdessä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiönkanssa EKY kiinnitti huomiota myös klinikkavaiheen opiskelijoidentyöturvallisuuteen ja työskentelyolosuhteisiin.EKY järjesti jäsenilleen monipuolista toimintaa. SuosittujaEKY-iltoja pidettiin kuukausittain. Teemat vaihtelivat työhakemuksenkirjoittamisesta saunailtoihin. Kulttuurinnälkäisillejärjestettiin teatteri-, ooppera- ja balettikäyntejä. Opiskelijoidenyleiskunnosta huolehtivat viikoittaiset sählyvuorot ja balettitanssikurssi.Kursseja ja reissujaHevosharrastuskerho Eqvet tarjosi hevosista ja ratsastuksestakiinnostuneille monenlaista toimintaa, muun muassaislanninhevosretkiä sekä satulansovitus- ja kengityskurssin.Koiraharrastajien kerho K9 järjesti arkitottelevaisuuskurssejaja yhteislenkkejä usean koirakonvoimin. Lisäksi EKY yhdessä K9:n kanssa piti leikkimielisenkoiranäyttelyn, Match Shown, toukokuussa. Erä-EKY järjesti vaellusreissun Sallaan.NVM toi Suomeen 100 opiskelijaaPerinteinen Nordiska Veterinär Mästerskapet järjestettiinSuomessa. Kollegat Ruotsista ja Norjasta saapuivatkilpailemaan Helsinkiin mitä moninaisimmissayleisurheilulajeissa sekä leikkimielisemmissä kisailuissa.Tapahtumaa järjestettiin noin 25 hengen porukallaEKYn liikuntavastaavan johdolla.Virallinen ohjelma alkoi perjantaina tervetuliaisjuhlalla.Yleisurheilussa kisattiin lauantaina ja kilpailuissakunnostautuneet palkittiin illallisbanketissa. Sunnuntaipäiväpelailtiin jalkapalloa rennommissa tunnelmissaViikin nurmikentällä ennen vieraiden hyvästelyä. Tavalliseentapaan suomalaiset eivät niinkään kunnostautuneetmitalimäärässä kuin hengenluojina. Toki mitaleita kotimaahankinsaatiin: mm. naisten korkeushypyssä Suomi voitti sekä kultaaettä pronssia. Myös leikkimielisen heptathlonin suomalaisetvoittivat ylivoimaisesti.Luonnollisesti näin suuren tapahtuman järjestelyt eivät sujuneettäysin ennakoidusti: norjalaiset esimerkiksi onnistuivat jollaintavalla varastamaan EKYn kerhohuoneelta norsun reisiluunkenenkään huomaamatta. Kaikesta selvittiin kuitenkin kunniallaja tapahtuma oli oikein onnistunut.17

Väitökset 2006ETM Johannes AarnikunnasMetabolic engineering of lactic acid bacteria andcharacterization of novel enzymes for the production ofindustrially important compoundsPeruseläinlääketiedeVastaväittäjä: professori Atte von Wright (Kuopion yliopisto)ELL Marja FossiEpidemiological aspects and improved differential diagnosticsof porcine Brachyspira pilosicoliPeruseläinlääketiedeVastaväittäjä: professori Marja-Liisa Hänninen (HY)ELL Matti KaikkonenA Novel assay method for measuring added plasma caesiumand its application in the measurement of short-time kineticsPeruseläinlääketiedeVastaväittäjä: professori Knut Hove (Norwegian Universityof Life Sciences)ELL Joanna KoortPolyphasic taxonomic studies of lactic acid bacteria associatedwith non-fermented meatsElintarvike- ja ympäristöhygieniaVastaväittäjä: professori Kielo Haahtela (HY)DI Hanna MiettinenListeria monocytogenes in fish farming and processingElintarvike- ja ympäristöhygieniaVastaväittäjä: dosentti Riitta Maijala(Elintarviketurvallisuusvirasto)ELL Mari NevasClostridium botulinum in honey production with respectto infant botulismElintarvike- ja ympäristöhygieniaVastaväittäjä: professori Sinikka Pelkonen(Elintarviketurvallisuusvirasto)ELL Lasse NuotioControl and eradication of viral diseases of ruminantsKliininen eläinlääketiedeVastaväittäjä: dosentti Arvo Viltrop (Estonian Universityof Life Sciences)ELL Anu NäreahoExperimental and immunological comparison ofTrichinella spiralis and T. nativaPeruseläinlääketiedeVastaväittäjä: professori Sinikka Pelkonen(Elintarviketurvallisuusvirasto)ELL Ruska Rimhanen-FinneCryptosporidium and Giardia –detection in environmental and faecal samplesElintarvike- ja ympäristöhygieniaVastaväittäjä: dosentti Antti Oksanen(Elintarviketurvallisuusvirasto)ELL Terhi Simonen-JokinenGelatinases MMP-9 and MMP-2 as indicatorsof airway inflammation in horses and calvesKliininen eläinlääketiedeVastaväittäjä: dosentti Aino Nevalainen(Kansanterveyslaitos)ELL Misse VäisänenPerioperative Stress in Dogs– different aspects of manifestation andcharacteristics with medetomidineand acepromazine preanaesthetic medicationKliininen eläinlääketiedeVastaväittäjä: professori Yves Moens(Veterinärmedizinische Universität Wien)18

Toimitus: Päivi Ala-Poikela ja Anna NordmanKuvaaja: Päivi Ala-PoikelaSuunnittelu: Soile Lappalainen / Salpausselän KirjapainoPaino: Salpausselän Kirjapaino / Lahden Painopalvelu Oy19

Eläinlääketieteellinen tiedekuntaAgnes Sjöbergin katu 2 (PL 66)00014 Helsingin yliopistoPuh. (09) 1911Fax (09) 191 57161www.vetmed.helsinki.fi