Hankintaohje, yleinen - Tervola

TERVOLAMyönteisiä mahdollisuuksiaTERVOLAN KUNNAN YLEISET HANKINTAOHJEETKunnanhallitus hyväksynyt 7.2.2011 § 52Voimaantulo 1.3.2011

SISÄLLYSLUETTELOMääritelmiä ja käsitteitä ...................................................................................................... 11 YLEISTÄ .......................................................................................................................... 51.1 Hankintaohjeiden soveltaminen ................................................................................ 51.2 Yleiset hankintaperiaatteet ........................................................................................ 61.3 Yhteishankinta ja kuntien välinen hankintayhteistyö ................................................. 61.4 Laatuvaatimukset ...................................................................................................... 71.4.1 Yleiset laatuvaatimukset ..................................................................................... 71.4.2 Tekniset eritelmät ............................................................................................... 81.5 Laadunvarmistus ja -valvonta ................................................................................... 91.6 Saatavuus ja varastointi ............................................................................................ 92 HANKINTAMENETTELYT ............................................................................................. 102.1 Hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa elipienhankinnoissa .......................................................................................................... 102.1.1 Yleistä ............................................................................................................... 102.1.2 Hankinnat kilpailuttaen ..................................................................................... 112.1.3 Hankinta ilman kilpailuttamista (suora hankinta) .............................................. 122.2 Hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvonalittavissa hankinnoissa eli kansallisissa hankinnoissa ................................................. 132.2.1 Yleistä ............................................................................................................... 132.2.2 Hankinnat kilpailuttaen ..................................................................................... 132.2.3 Hankinnat ilman kilpailuttamista (suora hankinta) ............................................ 162.3 Hankintamenettelyt EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa eli EU-hankinnoissa 182.3.1 Yleistä ............................................................................................................... 182.3.2 Hankinnat kilpailuttaen ..................................................................................... 182.3.3 Hankinta ilman kilpailuttamista (suora hankinta) .............................................. 213 HANKINNOISTA ILMOITTAMINEN ............................................................................... 243.1 Ilmoittamisvelvollisuudesta ...................................................................................... 243.2 Ennakkoilmoitus/kausi-ilmoitus ............................................................................... 243.3 Hankintailmoitus ...................................................................................................... 253.4 Jälki-ilmoitus ........................................................................................................... 253.5 Ilmoitus suorahankinnasta ...................................................................................... 254 TARJOUSPYYNTÖMENETTELY JA HANKINTAKILPAILU .......................................... 26

34.1 Tarjousten pyytämisen yleiset periaatteet ............................................................... 264.2 Tarjouspyynnön sisältö ........................................................................................... 274.3 Valintaperusteiden ja arviointikriteereiden asettaminen .......................................... 284.4 Määräajat ................................................................................................................ 294.5 Ehdokkaiden ja tarjoajien valinta ............................................................................. 304.6 Tarjousten vastaanotto ja avaaminen ..................................................................... 324.7 Tarjousten hylkääminen .......................................................................................... 334.8 Tarjousten arviointi ja toimittajan valinta ................................................................. 344.9 Hankintapäätös ja sen pöytäkirjaus ........................................................................ 354.10 Muutoksenhaku hankintapäätöksistä .................................................................... 365 SOPIMUSTEN TEKOVAIHE ......................................................................................... 405.1 Sopimuksen tai tilauksen tekeminen ....................................................................... 405.2 Ennakot ................................................................................................................... 415.3 Vakuudet ................................................................................................................. 415.4 Tavaran vastaanotto sekä palvelujen ja urakan hyväksyminen .............................. 426 ERINÄISET MÄÄRÄYKSET .......................................................................................... 436.1 Esteellisyys ja kilpailuneutraalisuus ........................................................................ 436.2 Asiakirjojen julkisuus ja salassapito ........................................................................ 43LIITTEETYHTEISHANKINTATUOTTEET V. 2011 .......................................................................... 45MUUTOKSENHAKUOHJEET ........................................................................................... 46

1Määritelmiä ja käsitteitä1. HankintaTavaroiden ja palvelujen ostamista sekä urakalla teettämistä taloudellista vastiketta vastaanoman organisaation ulkopuoliselta toimijalta.2. HankintasopimusHankintasopimuksella tarkoitetaan hankintakilpailun jälkeen tehtävää kirjallista sopimusta.Hankintasopimuksen perusteella tehdään tarvittaessa erillisiä tavara- tai palvelutilauksia,jotka on erotettava hankinnan kilpailuttamisesta. Erilaiset tilaukset ovat aiemmin tehdynhankintapäätöksen ja sopimuksen konkreettista täytäntöönpanoa. Kuitenkin on huomattava,että pienhankinnoissa ja suorahankinnoissa voi tapahtua tilauksia ilman kilpailutusta.3. HankintayksikköHankintalaissa määritelty toimija (tilaaja), jonka tulee hankinnoissaan noudattaa hankintalakia.Hankintayksikkö on hankinnan suorittava organisaatio, jota edustaa esimerkiksikunnan tai kuntayhtymän toimielin tai viranhaltija. Hankintayksikkö tai siihen kuuluva organisaatiotoimii hankinnassa sopimuksen tekijänä ja tilaajana.4. YhteishankintayksikköHankintayksiköiden perustama toimija, joka hankkii kilpailuttaen sen suoraan tai välillisestiomistaville ja yhteishankintayksikön toimintaan liittyneille hankintayksiköille tavaroita taipalveluja taikka tekee näille tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita koskevia hankintasopimuksiatai puitejärjestelyjä.5. SidosyksikköHankintayksikköön sidossuhteessa (esim. kuntakonserni) oleva oikeudellisesti itsenäinenyksikkö. Sidosyksikköhankintoja ei tarvitse kilpailuttaa. EU-kynnysarvot ylittävistä sidosyksikköhankinnoistaon käytännössä ilmoitettava HILMA- kanavalla laissa säädetyllä tavalla.6. TilaajaHankintayksikkö, joka toimii hankintalain tarkoittamana hankinnan kilpailuttajana (ks. hankinta-yksikkö).Tilaajaksi kutsutaan myös hankintasopimuksen toteuttamiseen liittyvän tavaran,palvelun tai rakennustyön tilaajaa samoin kuin suorassa hankinnassa toimivaahankintayksikön edustajaa (vrt. ostaja).7. Tilaaja-tuottajaHankintalain tarkoittamasta tilaajasta on erotettava hallinnon organisointiin liittyvät tilaajatuottaja-käsitteet ja -järjestelmät. Niiden puitteissa hankinnat voidaan toteuttaa kunnansisäisenä tilaamisena ja tuottamisena tai niin, että organisaatiossa tilaajana tai tuottajanatoimivan organisaation edustaja suorittaa hankintalain tarkoittaman kilpailuttamisen laissasäädetyllä tavalla.8. EhdokasToimittaja, joka on ilmoittanut halukkuutensa osallistua tarjouskilpailuun tai jolta on pyydettytarjous.9. TarjoajaToimittaja, joka on jättänyt tarjouksen.

210. ToimittajaTavaran toimittaja, palvelun tuottaja tai urakoitsija, joka tarjoaa markkinoilla tuotteitaan taipalveluitaan. Toimittajaksi kutsutaan myös hankintakilpailun voittanutta tilaajan sopijakumppania,joka vastaa hankintasopimuksesta.11. TuottajaKs. toimittaja12. OstajaHankinnan tai ostotapahtuman käytännön toteuttaja hankintayksikön edustajana.13. HankintasopimusOsapuolten yhtäpitävä tahdonilmaisu hankinnasta ja sen ehdoista. Hankintasopimus koskeetavaran toimittamista, palvelun suorittamista tai rakennustyön tekemistä. Hankintalaissahankintasopimukseksi kutsutaan osapuolten välistä kirjallista sopimusta.14. TavarahankintasopimusSopimus, joka koskee irtaimen tavaran ostoa, vuokraamista tai leasing-vuokraamista perinteisinsopimuksin taikka puitesopimuksin, puitejärjestelyin tai osto-optioin. Tavarahankintasopimusvoi lisäksi koskea hankintaan liittyvää kokoamis- ja asennustyötä.15. PalveluhankintasopimusSopimus, joka koskee pääosin palvelun ostamista.16. RakennusurakkasopimusSopimus, joka koskee pääasiassa rakennustyön suorittamista rakennuskohteessa.Rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinentai tekninen kokonaisuus.17. PuitesopimusSopimus, joka tehdään yhden tai useamman tavaran- tai palvelutoimittajan taikka urakoitsijankanssa ja jossa sovitaan tietyn ajan kuluessa tehtäviin hankintoihin sovellettavistahinnoista, määristä tai muista ehdoista. Kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, joissa sovelletaanhankintalakia, puitesopimuksia kutsutaan puitejärjestelyiksi (ks. puitejärjestely).18. KäyttöoikeussopimusPalvelua tai rakennusurakkaa koskeva sopimus, jossa palvelun tai rakennustyön vastikkeenaon joko toteutettavan palvelujärjestelmän (esim. vesijohtoverkoston) käyttöoikeusoikeustai rakennettavan kohteen käyttöoikeus taikka tällainen oikeus ja maksu yhdessä.19. KumppanuussopimusSopimustyyppi, jossa korostuu sopijapuolten yhteistyö ja jonka puitteissa pyritään löytämäänuusia innovaatioita. Kumppanuussopimus on yleensä pitkäkestoinen.20. HankintaohjelmaHankinnassa mahdollisesti käytettävä asiakirja, jossa määritellään toteutettavaan hankintaanliittyvät, tarjouspyyntöä täydentävät kaupalliset ehdot (vrt. urakkaohjelma).

321. UrakkaohjelmaRakennusurakkaan liittyvä kaupallinen asiakirja (vrt. hankintaohjelma), jossa määritelläänmm. hankkeen sopimusoikeudelliset velvoitteet.22. HankintamenettelytHankintalaissa mainitut erilaiset tavat (esim. avoin ja rajoitettu menettely) toteuttaa hankinta-kilpailu.23. Avoin menettelyHankintamenettely, jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen.24. Rajoitettu menettelyHankintamenettely, jossa hankintayksikkö pyytää tarjouksen valitsemiltaan ehdokkailta elirajoitetulta määrältä ehdokkaita hankintalain mukaisesti.25. NeuvottelumenettelyHankintamenettely, jossa hankintayksikkö hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössämainituin tavoin kilpailuttaa ja erityisin perustein neuvottelee yhden tai useamman toimittajankanssa sopimuksen ehdoista.26. Kilpailullinen neuvottelumenettelyHankintamenettely, jossa hankintayksikkö neuvottelumenettelyä muistuttavalla tavalla erivaiheiden kautta valitsee hankkeen toteuttajan ja neuvottelee sopimusehdot.27. PuitejärjestelyPuitesopimuksiin kuuluva hankintalaissa mainittu erityinen menettely hankinnan toteuttamiseksi.Puitejärjestelyyn valittujen yritysten välillä on mahdollista sopimuskauden aikanapitää ns. jatko- eli minikilpailutus yritysten keskinäisen toimituksellisen aseman uudelleenarvioimiseksihinnan tai laadullisten ominaisuuksien perusteella.28. SuorahankintaHankintamenettely, jossa hankinta tehdään ilman tarjouskilpailua yhdeltä tai usealta toimittajalta.29. TarjouskilpailuHankintaprosessin vaihe, jolla hankintayksikkö pyrkii tarjouspyynnöllä löytämään edullisimmantoimittajan.30. SuunnittelukilpailuMenettely, jossa hankintayksikkö voi hankkia suunnitelman tai mallin, jonka erityinen tuomaristovalitsee kilpailun perusteella (vrt. suunnitteluhankinta ).31. SuunnitteluhankintaSuunnittelutehtävän (esim. kaavoitus- ja rakennussuunnittelu) toteuttamiseksi suoritettavapalveluhankinta kilpailuttamalla ilman erityisen tuomariston käyttämistä (ks. suunnittelukilpailu).32. UrakkakilpailuMenettely, jossa hankintayksikkö pyrkii kilpailuttamalla löytämään edullisimman rakennustyöntoteuttajan.

433. RakennusurakkaSellainen talonrakennus tai muu rakennustyö, joka muodostaa taloudellisen tai teknisenkokonaisuuden.34. KynnysarvoHankintalaista ilmenevä ilmoitusvelvollisuuden euromääräinen arvonlisäverotonvähimmäisarvo. Kynnysarvo voi olla kansallinen kynnysarvo tai EU-kynnysarvo.Näiden arvojen ylittävissä hankinnoissa noudatetaan hankintalaissa säädettyjä yksityiskohtaisiamääräyksiä (vrt. raja-arvo).35. Raja-arvoKansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa neuvottelumenettelynkäytön sallittavuuden rajat osoittava euromäärä (vrt. kynnysarvot).36. Ennakkoilmoitus/kausi-ilmoitusIlmoitus tulevan vuoden aikana suunnitelluista, EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista.37. HankintailmoitusIlmoitus, jolla annetaan mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun tai tehdä osallistumishakemus.38. Jälki-ilmoitusHankintasopimuksen jälkeinen ilmoitus voittaneesta tarjouksesta EU-kynnysarvot ylittävissähankinnoissa.39. TilastoilmoitusKauppa- ja teollisuusministeriön ohjeiden mukainen ilmoitus hankinnasta.40. OsallistumishakemusHakemus, jolla ehdokas (yritys ym.) pyytää saada osallistua tarjouskilpailuun.41. TuoteryhmäEuroopan yhteisöjen tilastollisen tuotenimikkeistön (CPV) mukainen tavaran, palvelun taiurakkatyön tekninen ryhmittely viitenimikkeistöin ja numeroin (hankintasanasto).42. Tekninen eritelmäToteutettavan hankinnan tarkoittaman tehtävän määrittelyssä käytettävä yhdenmukaistettutai tunnustettu standardi taikka eurooppalainen tekninen hyväksyntä.43. ToimittajarekisteriHankintayksikön tai muiden hankintayksiköiden tai yhteisöjen ylläpitämä rekisteri, johonhyväksytään ne tavarantoimittajat ja palvelujen tuottajat sekä urakoitsijat, jotka täyttäväthankintayksikön asettamat yleiset rekisteröintiehdot.

51 YLEISTÄ1.1 Hankintaohjeiden soveltaminenSen lisäksi, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) eli hankintalaissa javesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoistaannetussa laissa (349/2007) eli erityisalojen hankintalaissa ja niitä täydentävissä säädöksissä,kuntalaissa ja hallintolaissa säädetään sekä kunnan taloussäännössä määrätään,noudatetaan kunnan ja kuntakonserniin kuuluvien hankintayksiköiden hankinnoissanäitä ohjeita.Hankintalain tarkoittamalla hankinnalla tarkoitetaan organisaation ulkopuolelta tapahtuvaatavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekäurakalla teettämistä.Hankinnalla ei tarkoiteta kuitenkaan esimerkiksi kiinteän omaisuuden hankintaa ja vuokraustasaatika kiinteän omaisuuden myyntiä. Hankinnaksi ei katsota myöskään lainan hankintaa,kun taas rahoituspalveluiden hankinta on hankintalain alaisen kilpailuttamisen piirissä.Hallinto-organisaation tai kuntakonsernin sisäisissä hankinnoissa ei ole kilpailuttamisvelvollisuutta.Näissäkin hankinnoissa voidaan kuitenkin soveltuvin osin noudattaa hankintaohjeita,varsinkin jos hankintayksikössä sovelletaan ns. tilaajatuottaja-järjestelmää. Hankinnansäilyminen kuntakonsernin sisäisenä sidosyksikköhankintana arvioidaan hankintalain10 §:n ja oikeuskäytännön perusteella.Vastaavasti hankintalain mukaan arvioidaan, onko kuntien yhteistoiminnan kohdalla kysymyskaupallisesta taloudellista vastiketta vastaan tapahtuvasta hankinnasta vai laajaalaisemmastahankintalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävästä yhteistoiminnasta.Hankinnat jakaantuvat taloudellisen arvon perusteella kolmeen eri ryhmään1) hankintalaissa tarkoitettujen kansalliset kynnysarvot alittaviin eli pienhankintoihin2) kansalliset kynnysarvot ylittäviin eli kansallisiin ja3) EU-kynnysarvot ylittäviin eli EU-hankintoihin.Kunnan yleisiä hankintaohjeita sovelletaan kaikkiin kunnan hankintoihin. Käytännössä ohjeidenmerkitys korostuu kansalliset kynnysarvot alittavien hankintojen kohdalla, joihin eisovelleta hankintalain velvoitteita. Kokonaiskuvan saamiseksi hankintatoiminnasta hankintaohjeessaannetaan toimintaohjeita myös kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin,joiden kohdalla on lisäksi otettava huomioon hankintalain ja -asetuksen yksityiskohtaisetvelvoitteet.

61.2 Yleiset hankintaperiaatteetHankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hankinnoissa on käytettävähyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet (HL 2 §). Tarjouksista tulee hyväksyäse, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin sen mukaan kuin tarjouspyynnössäon esitetty.Hankinnoissa on noudatettava hankinnan suuruudesta riippumatta avoimuuden, tasapuolisuudenja syrjimättömyyden periaatteita. Tarjoajaehdokkaita ja tarjouksentekijöitä onkohdeltava sekä saatuja tarjouksia on käsiteltävä näiden periaatteiden mukaisesti hankintaprosessineri vaiheissa. Hankinnoissa noudatettavasta sopimusmenettelystä on säädettyerikseen muun muassa oikeustoimilaissa ja kauppalaissa. Oikeustoimilain periaatteistapoiketen hankintalain tarkoittama hankintasopimus syntyy vasta sopimuksen allekirjoittamisella.Hankintasopimukset voidaan laatia käyttäen hyväksi julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtojatai muita hankinnan laadun edellyttämiä palvelu- tai rakennusalan yleisiä sopimusehtoja.Sopimusehtoja käytettäessä on varmistauduttava niiden soveltuvuudesta kyseiseenhankintaan.Kunnallishallinnossa käytetyistä yleisistä sopimusehdoista mainittakoon• JYSE 2009, tavarat ja palvelut• JIT 2007, ICT-hankinnat• YSE 1998, rakennusurakkasopimukset• KSE 1995, konsulttisopimukset• KE 2008, kone- ja kuljetuspalvelut.1.3 Yhteishankinta ja kuntien välinen hankintayhteistyöKunnan/kuntayhtymän ja kuntakonserniin kuuluvan muun hankintayksikön tulee päättää,mitkä hankinnat toteutetaan hajautetusti, hajakeskitetysti tai keskitetysti. Eri vastuualueidentarvitsemat samankaltaiset tuotteet tai palvelut tulee mahdollisuuksien mukaan hankkiakeskitetysti organisaation puitteissa. Yhteishankintojen toteuttamistavasta ja yhteishankinnoinhankittavista tavaroista päättää kunnanhallitus, jollei johtosäännöllä ole toisinmäärätty.Hankinnoissa on pyrittävä tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön hankintarenkaita ja/taihankintalain tarkoittamia yhteishankintayksiköitä käyttäen. Hankintarenkaita käytettäessäkunnan/kuntayhtymän ja kuntakonserniin kuuluvan muun hankintayksikön edustajien toimivaltuudetmäärätään yhteis-toimintasopimuksilla, johtosäännöillä ja niihin perustuvillapäätöksillä.Yksinkertaisimmillaan yhteistyö voi olla vain niin sanottua konsultatiivista yhteistyötä, jossakukin hankintayksikkö muodollisesti toimii erikseen, mutta hankinnoissa pyritään löytämäänyhteisiä toimintalinjoja. Yhteistyötä voidaan myös syventää esimerkiksi niin, ettähankintayksiköt pyytävät yhdessä samansisältöisin tarjouspyynnöin tarjouksia ja sitoutuvatsiihen päätösehdotukseen, joka yhteisesti kilpailun perusteella valmistellaan. Hankintayksikötkuitenkin tekevät päätöksen tällöin muodollisesti itsenäisenä noudattaen yhteisestihyväksyttyä päätössuositusta.

7Yhteistoimintaa voidaan tehostaa antamalla toisen kunnan (ns. isäntäkunnan) viranomaisellepysyvä oikeus tehdä päätöksiä yhteishankinnoissa. Kysymys on tällöin hankintaorganisaatiostapäättämisestä. Toimivallan antamisessa toiselle kunnalle tulee noudattaakuntalain määräyksiä. Mikäli sen sijaan on kysymys yksittäisen tavara- tai palvelueränhankkimisesta yhteishankintana alueellisen tai valtakunnallisen yhteishankintayksiköntoimesta, kysymys ei ole hankinnan organisoinnista, vaan kilpailuttamispalvelun hankinnasta,jota koskevasta toiminnasta on säädetty hankintalain 11 §:ssä.Hankintalain 11 §:n tarkoittamat yhteishankintayksiköt on perustettava ja niiden tehtävätmäärättävä lain edellyttämällä tavalla. Hankintayksiköt voivat tällöin käyttää hyväkseenperustetun yhteishankintayksikön kilpailuttamia puitejärjestelyjä. Yhteishankintayksikötvoivat kilpailuttaa myös hankintayksiköiden tarvitsemia erillisiä tavaraeriä, palveluja tairakennustöitä.Kemi-Tornion seudun hankintapalvelut kilpailuttaa seudulliset yhteishankintatuotteet alustaloppuun tilauksia lukuun ottamatta. Seudullista hankintapalvelua koordinoi kuntien nimeämistähenkilöistä koottu johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirintalousjohtaja. (Yhteishankintatuotteet v.2011 LIITE 1)Keskitettyjen hankintojen ja yhteishankintatuotteiden hankintapaikat sitovat tulosyksiköitä.ja niiden hankintapaikat tiedotetaan tulosyksiköille hankintapäätösten saatua lainvoiman.1.4 Laatuvaatimukset1.4.1 Yleiset laatuvaatimuksetHankintayksikön tulee päättää hankittavan tavaran, palvelun ja rakennustyön sisällöstä,laajuudesta ja laadusta. Laadun määritys tapahtuu kunkin toiminta-alueen erityistarpeidenpohjalta. Hankintayksiköllä on perusvastuu siitä, että laatuvaatimukset asetetaan riittävänkorkeiksi.Hankinnan sisällön määrittely, jota käsitellään tarkemmin tämän hankintaohjeen kohdassa4.2, on hankintaprosessin tärkein vaihe. Sisältövaatimuksilla määritellään tarvittaessa yksityiskohtaisestituotteen, palvelun tai rakennustyön laatu (hankinnan peruslaatuvaatimukset).Hankinnoissa on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan kestävä kehitys, tuotteidenja niiden pakkausmateriaalien ympäristövaikutukset ja -kuormitukset sekä kierrätysmahdollisuudettavaran tai rakennusmateriaalin koko elinkaaren aikana.Tavara- ja palveluhankinnat on pyrittävä kohdistamaan yleisesti saatavilla oleviin malleihinja laatuihin. Hankinnoissa on vältettävä tarpeettomia rinnakkaistuotteita. Tuotteen tai palvelunyleispätevyydellä on merkitystä paitsi kilpailuun myötävaikuttavana tekijänä myössillä, että hankintayksikkö ei tule väärällä tavalla sidotuksi ainoan toimittajan tuotteisiin.Väärällä sidonnaisuudella on merkitystä erityisesti ICT-alan hankinnoissa.Hankinnoissa on huolehdittava siitä, ettei laatuvaatimuksia aseteta korkeammiksi, kuinmitä kulloinkin on tarpeellista. Tarjouspyyntöasiakirjoihin on sisällytettävä kaikki hankinnan

8toteuttamisen kannalta tarpeelliset laatua koskevat tiedot, jotta kilpailuun osallistuvat voivatsaada oikean käsityksen tilaajan tarpeista ja hankkeen yksityiskohdista. Muita kuintarjouspyyntöasia-kirjoissa esitettyjä vaatimuksia ei voida käyttää tarjousten vertailussa,vaikka myöhemmin havaittaisiin, että jonkun yrityksen esittämillä reunaehdoilla voitaisiinsaavuttaa parempi lopputulos. Mikäli hankintoja vertailtaessa ilmenee, että laatuvaatimukseton määritelty hankintayksikön tarpeiden kannalta epätarkoituksenmukaisesti tai muutenpuutteellisesti, niin tällöin hankinta voidaan käytännössä keskeyttää. Sen jälkeen joudutaanmäärittelemään tuote tai palvelu uudestaan ja aloittamaan tarjouskilpailu alusta.Hankintayksikkö joutuu aina harkitsemaan hankinnan sisällön perusteella, onko hankinnankeskeyttämisen sijasta tarkoituksenmukaisempaa päästä hankinnassa nopeasti eteenpäinja siirtyä lain sallimissa puitteissa neuvottelumenettelyyn.Tarjouspyynnössä esitettävät laatua koskevat vaatimukset voivat koskea esimerkiksi:- toimittajan toiminnallisia valmiuksia, ellei niitä ole voitu ottaa riittävästi huomioon joyrityksen kelpoisuutta arvioitaessa- tavaraan, palveluun tai rakennustyöhön kohdistuvia ominaisuuksia- yrityksen innovaatiokykyä- laadunvarmistusta tai laatujärjestelmää- sovellettavia standardeja- teknisiä erityisvaatimuksia- koulutusta, kokemusta- ympäristövaikutuksia- energian säästöä- huoltoa- kestävää kehitystä.Tehtävän sisältöä koskevan laadunmäärityksen ohella suoritukseen laatuun vaikuttaa erityisestipalveluhankinnoissa ja urakoissa olennaisesti hankinnan toteuttavan yrityksenyleinen ammattitaito (soveltuvuus/kelpoisuus) ja laatujärjestelmä tai muu laadunvarmistustapa.Yrityksen soveltuvuutta koskeviin kysymyksiin hankintayksikön tulee kiinnittää huomiotavalittaessa yrityksiä tarjous-kilpailuun rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyissä.Avoimessa menettelyssä tarjoajien kelpoisuuteen voidaan myös kiinnittää huomiota,joskin toimittajien ominaisuuksia arvioidaan vasta tarjousten jättämisen jälkeen.1.4.2 Tekniset eritelmätJos tarjouspyyntöasiakirjat sisältävät tavaran ominaisuuksia koskevia vaatimuksia, kutenteknisiä eritelmiä, ne tulee laatia noudattaen EU:n puitteissa vahvistettua yleistä hankintasanastoaja viitenumerointia (CPV). Hankintasanasto perustuu EU:n parlamentin ja neuvostonasetukseen n:o 2195/2002 sekä direktiivin muutoksista johtuvaan sittemmin annettuunKomission asetukseen (EY) n:o 213/2008. Hankintasanastoa käytetään hankintaasetuksenmukaisesti suppeammin EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa verrattuna neylittäviin hankintoihin. Hankintasanasto on käytännössä löydettävissä hankintailmoituslomakkeidentiedostoista (www.hankintailmoitukset.fi) ja Creditan hankintailmoituslomakkeidentäyttöohjeista (www.credita.fi). Hankintailmoituksissa käytettävät uudetCPV-koodit on vahvistettu laeilla 797 ja 798/2008.Tehtävän määrittelyä koskevia teknisiä eritelmiä ei saa laatia siten, että ainoastaan tietynvalmistajan tuote voi tulla kysymykseen. Yritysten tasavertaisen ja syrjimättömän kohtelun

9mahdollistamiseksi tiettyyn tavaramerkkiin viittaaminen on poikkeuksellisesti sallittua ainoastaan,jos mainintaan liitetään ilmaisu ”tai vastaava”. Yksittäiseen tuotemerkkiin viittaaminensaattaa olla välttämätöntä esimerkiksi silloin, kun hankitaan tuotteita tai palveluja,jotka pitää saada yhteensopiviksi jo olemassa oleviin laitteisiin tai toimintakonsepteihin.Kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa viittaaminen tietyn valmistajan tuotteisiin edellyttäätarkempia erityisperusteita.Kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tekninen eritelmä määritellään ensisijaisesti viittaamallajoko eurooppalaisten standardien mukaisiin kansallisiin standardeihin tai eurooppalaisiinteknisiin hyväksyntöihin tai eritelmiin hankintalain mukaisesti.1.5 Laadunvarmistus ja -valvontaTavaran, palvelun tai rakennustyön laatu määritellään lähtökohtaisesti tarjouspyynnössäja sen teknisissä liitteissä. Tilaaja voi tämän lisäksi edellyttää, että tavaran tai palveluntoimittaja taikka urakoitsija noudattaa tuotteiden valmistuksessa tai palvelusten toimittamisessataikka rakennus-työssä yleisesti hyväksyttyä laatu- tai muuta järjestelmää.Tilaaja voi laatujärjestelmän sijasta edellyttää toimittajalta muuta dokumentoitua laadunvarmistusta.Laadunvarmistuksen kohdalla voidaan viitata eri toimialoja koskevien yleisten sopimusehtojenmahdollisiin laadunvarmistusta koskeviin määräyksiin.Sopimussuhteen aikana tilaajan tulee mahdollisesta laadunvarmistusjärjestelmästä riippumattaseurata, että tuottaja täyttää sopimuksen edellyttämät laatuvaatimukset.1.6 Saatavuus ja varastointiJos tavaraa on jatkuvasti kohtuuhintaan saatavissa, tarpeetonta varastointia on vältettävä.Hankintayksikön oma käyttövarasto on muutoinkin mitoitettava niin, että se on kustannustenja toiminnan kannalta on optimaalinen. Hankinnasta ja varastoinnista poikkeusolojavarten (velvoitevarastointi) on säädetty erikseen.

102 HANKINTAMENETTELYTHankintalaki sisältää direktiivien mukaisen kynnysarvon lisäksi kansallisen kynnysarvon.Julkiset hankinnat jakautuvat kolmeen eri ryhmään niiden taloudellisen arvon perusteellaseuraavasti:a) kansallisen kynnysarvon alittavat (= pienhankinnat)b) kansallisen kynnysarvon ylittävät (= kansalliset hankinnat)c) EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat (= EU-hankinnat).Eri hankintamenettelyjen käytettävyys riippuu mm. hankinnan taloudellisesta arvosta. Jäljempänäkäsitellään hankintamenettelyjen käytön edellytyksiä erisuuruisissa hankinnoissa.2.1 Hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa eli pienhankinnoissa2.1.1 YleistäKansallinen kynnysarvo on- 30 000 euroa tavara- ja palveluhankinnoissa,- 100 000 euroa terveydenhoito- ja sosiaalipalvelujen hankinnoissa sekä eräissä työvoimapalveluihinliittyvissä koulutuspalveluiden hankinnoissa ja- 150 000 euroa rakennusurakoissa.Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin eli pienhankintoihin ei sovelleta hankintalakiamuutoin kuin hankintaoikaisua koskevan muutoksenhakusäännöksen osalta (HankL83 §).Näissä hankinnoissa hankintamenettelyn valinta on hankintayksikön harkinnassa. Pienhankinnoissaon kuitenkin yleensä perusteltua noudattaa vastaavankaltaisia hankintamenettelyjäkuin arvoltaan suuremmissa hankinnoissa. Menettelytavan valinnan ja hankintapäätöksenei tarvitse kuitenkaan olla samalla tavalla perusteltu kuin hankintalakia sovellettaessakynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.Hankinta suoritetaan pääsääntöisesti avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen saatuihintarjouksiin perustuen. Neuvottelumenettelyä ja suorahankintaa ilman tarjouskilpailua käytetäänsilloin, kun tavanmukainen kilpailuttaminen ei ole hankkeen erityinen laatu tai vähäisyyshuomioon ottaen perusteltua esimerkiksi kilpailuttamisesta johtuvien kustannustentai siihen kuluvan ajan johdosta.

112.1.2 Hankinnat kilpailuttaenAvoin menettelyAvoimessa menettelyssä hankinnasta ilmoitetaan julkisesti hankintayksikön parhaaksikatsomalla tavalla. Ilmoituksen perusteella kaikilla halukkailla toimijoilla on mahdollisuuspyytää tarjouspyyntöasiakirjat ja tehdä tarjous. Ilmoitusmenettelyn sisältö ja laajuus onpienhankinnoissa hankintayksikön vapaasti määrättävissä. Käytännön hankintaa koskevailmoitus julkaistaan esimerkiksi paikallis- tai maakuntalehdessä ja kunnan nettisivuilla.Avointa menettelyä käytetään erityisesti silloin, kun hankitaan selkeästi määriteltäviä tuotteitatai palveluita ja kun kysymyksessä on hankinta, joka voidaan ratkaista vain hinnanperustella.Hankintapäätös tehdään saatujen hyväksyttävien tarjousten perusteella noudattaen tasapuolisuudenja syrjimättömyyden periaatetta.Rajoitettu menettelyRajoitetussa menettelyssä tarjouksia pyydetään määrätyltä joukolta toimittajia, jotka arvioidaanluotettaviksi ja toimituskykyisiksi suorittamaan aiottu hankinta tai muu tehtävä.Mahdollisimman tasapuolisen kilpailutilanteen luomiseksi tarjouspyyntö lähetetään riittävänmonelle yritykselle. Suositeltavana määränä pienissä hankinnoissa voidaan pitää vähintäänkolmea toimittajaa.Rajoitettua menettelyä käytetään erityisesti silloin, kun huomiota on kiinnitettävä ehdokkaidensoveltuvuuteen ja kun toimittajan valinta suoritetaan tarjousten kokonaistaloudellisuudenperusteella.Hankintapäätös tehdään saatujen hyväksyttävien tarjousten perusteella.Tarjoajien kanssa voidaan avoimessa ja rajoitetussa hankintamenettelyssä kansallisetkynnysarvot alittavissa hankinnoissa tarvittaessa käydä neuvotteluja, joiden tarkoituksenaon vain selventää tai täsmentää tarjousten sisältöä taikka tilaajan vaatimuksia. Tarjoajientasapuolinen kohtelu ei kuitenkaan saa vaarantua. Neuvottelun käyminen yksinomaantarjoushinnan tarkistamiseksi (ns. tinkimiskierros) on kiellettyä. Tässä tarkoitettu neuvotteluon erotettava jäljempänä mainittavasta erityisestä neuvottelumenettelystä.NeuvottelumenettelyKansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat voidaan suorittaa myös neuvottelumenettelyinilman erityistä syytä toisin kuin on sääntönä kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Neuvottelumenettelyvoi tapahtua usealta eri toimittajalta saadun tarjouksen perusteella tai neuvotellenheidän kanssaan ilman tarjousmenettelyä (vrt. neuvottelumenettelyn edellytyksetkansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, kohta 2.2).Neuvottelumenettely ilman kilpailua eli suora hankinta on sallittua jäljempänä mainituinedellytyksin (kohta 2.1.3).

122.1.3 Hankinta ilman kilpailuttamista (suora hankinta)Hankinta ilman kilpailua eli suora hankinta on hankintalaissa mainittujen perusteiden(HankL 27–28 ja 67 §) lisäksi mahdollista kansallisen kynnysarvon alittavissa eli ns. pienhankinnoissa,jos hankinnan arvo on vähäinen tai kilpailuttaminen on muutoin epätarkoituksenmukaista.Hankinnan vähäisyys on arvioitava hankintayksikön hankintavolyymien jahankintojen luonteen pohjalta. Suora hankinta on mahdollista esimerkiksi silloin, jos tarjouskilpailussamahdollisesti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ilmeisestiylitä kilpailun järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia eli niin sanottuja transaktiokustannuksia.Suora hankinta on mahdollista myös silloin, kun tavaran tai palvelun laatu ja hintatasoovat tiedossa, tai kun hankittavaa tavaraa ei ole muualta saatavissa tai kysymyksessäon poikkeuksellisen kiireinen hankinta.Suorassa hankinnassa hankintayksikkö suorittaa tilauksen ilman tarjouspyyntöä tai tekeehankintapäätöksen tarjouskilpailua järjestämättä vain yhdeltä toimittajalta pyydetyn tarjouksenperusteella.Vähäisen hankinnan suuruutta ei ole laissa määritelty. Tavarahankintaa voidaan pitää lähtö-kohtaisestivähäisenä, jos se on esimerkiksi alle 3 000 euron suuruinen.Palveluhankinnoissa kilpailuttamisen tarve on arvioitava tapauskohtaisesti. Yksittäisissäsosiaali-. terveys- ja koulutuspalveluiden hankinnoissa hankinta voidaan suorittaa tarvittaessailman kilpailua, jos kilpailuttaminen on epätarkoituksenmukaista. Muissa palveluhankinnoissaalle 5 000 euron suuruisia palveluhankintoja voidaan pitää sellaisina, joissa kilpailuttaminenei ole yleensä tarkoituksenmukaista.Rakentamishankkeissa kilpailuttamistarve on arvioitava tapauskohtaisesti kiinnittäenhuomiota hankkeen luonteeseen, suunnittelutarpeeseen, toimintaympäristöön jne. Keskeistäon tällöin myös se, onko kysymys uudisrakentamisesta vai korjausrakentamisesta.Suora hankinta on erotettava tilauksista, joita hankintayksiköt tai niiden alaiset organisaatioonkuuluvat toimivaltaiset viranhaltijat ja työntekijät tekevät kilpailutettujen sopimustenpuitteissa. Tilaukset ovat tällöin jo kilpailutettujen sopimusten täytäntöön panemista eikäitsenäisiä muutoksenhakukelpoisia päätöksiä.Tarjouskilpailua ei tarvitse järjestää yhteishankinnassa, kun hankinta tehdään sellaiseltahankintalain 11 §:n tarkoittamalta yhteishankintayksiköltä, joka on noudattanut hankintalainsäännöksiä hankinnan tekemisestä eli kilpailuttanut hankinnat. Yhteishankinnoissatehtävien puitesopimusten ja puitejärjestelyjen täytäntöönpano toteutuu tilauksin kilpailunvoittaneelta tai voittaneilta toimittajilta.

132.2 Hankintamenettelyt kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvonalittavissa hankinnoissa eli kansallisissa hankinnoissa2.2.1 YleistäKansallinen kynnysarvo on- 30 000 euroa tavara- ja palveluhankinnoissa,- 100 000 euroa terveydenhoito- ja sosiaalipalvelujen hankinnoissa sekä eräissä työvoimapalveluihinliittyvissä koulutuspalveluiden hankinnoissa ja- 150 000 euroa rakennusurakoissa.Kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa elikansallisissa hankinnoissa noudatetaan hankintalakia. Hankintamenettelyt tähän ryhmäänkuuluvissa hankinnoissa on osittain kevennettyjä verrattuna EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin.Tähän ryhmään kuuluvat myös hankintadirektiivien ja hankintalain liitteen B mukaiset niinsanotut toissijaisia hankintoja koskevat palvelut, joita voivat käytännössä suorittaa vainpaikalliset tai kansalliset palvelun tuottajat. Esimerkkeinä mainittakoon terveydenhoito- jasosiaalipalvelut, hotelli- ja ravintolapalvelut, turvallisuuspalvelut, avustavat kuljetuspalvelut,koulutuspalvelut sekä virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut.Kansallisissa hankinnoissa hankinta suoritetaan pääsääntöisesti tarjouskilpailuna avointatai rajoitettua menettelyä käyttäen. Neuvottelumenettelyä, kilpailullista neuvottelumenettelyä,puitejärjestelyä ja suorahankintaa ilman tarjouskilpailua käytetään ainoastaan hankintalaistailmenevin erityisin perustein.2.2.2 Hankinnat kilpailuttaenAvoin menettelyAvoimessa menettelyssä kaikki halukkaat voivat tehdä tarjouksen. Tarjouskilpailusta julkaistaanilmoitus kansallisessa julkisten hankintojen sähköisellä ilmoituskanavalla (HIL-MA) siten kuin siitä on erikseen asetuksella säädetty ja kauppa- ja teollisuusministeriönhyväksymissä ilmoitus-lomakkeissa edellytetty. Ilmoitusmenettelyä on käsitelty tarkemmintämän ohjeen 3. luvussa.Avointa menettelyä käytetään erityisesti silloin, kun hankitaan selkeästi määriteltäviä tuotteitatai palveluita, joiden laatuvaatimukset ilmenevät tarjouspyyntöasiakirjoista. Hankittavattuotteet ja palvelut tulee määritellä käyttäen yhteistä kansainvälistä hankintasanastoaeli ns. CPV-koodeja. Nämä ovat löydettävissä mm. Creditan hankintailmoituslomakkeidenkäyttöohjeista (www.credita.fi). Tarkoitus on, että tiedot löytyvät vastaisuudessa suoraanhankintailmoitus-lomakkeelta sitä täytettäessä.Avoimessa menettelyssä mahdollisesti saatavien lukuisten tarjousten johdosta usein ontarkoituksenmukaista ottaa hankinnan ratkaisuperusteeksi hinta, jotta tarjousten käsittelyolisi kohtuudella hallittavissa. Käytettäessä valintaperusteena tarjousten kokonaistaloudellistaedullisuutta, arviointikriteereitä on syytä olla vain kohtuullinen määrä, jotta avoimessa

14menettelyssä mahdollisesti saatavat lukuisat tarjoukset kyetään huolellisesti vertailemaankaikkien ilmoitettujen laatukriteerien osalta.Tarjousten tekemiseksi on varattava riittävä aika ottaen huomioon hankinnan laatu, luonneja laajuus. Ennen saatujen tarjousten vertailua arvioidaan tarjouksen jättäneiden yritystenkelpoisuus ja annettujen tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus. Hankintapäätös tehdäänsaatujen hyväksyttävien tarjousten perusteella tarjouspyynnössä mainituin valintaperusteinja arviointikriteerein.Rajoitettu menettelyRajoitetussa menettelyssä tarjouksia pyydetään etukäteen määrätyltä joukolta toimittajia,jotka arvioidaan soveltuviksi (kelpoisiksi) eli luotettaviksi ja toimituskykyisiksi suorittamaanaiottu hankinta tai muu tehtävä.Toimittajien löytämiseksi rajoitetusta tarjouskilpailusta julkaistaan ilmoitus kansallisessajulkisten hankintojen sähköisessä ilmoituskanavassa eli ilmoitusportaalissa (HILMA) siten,kuin ilmoitus-menettelystä on edellä avoimen menettelyn yhteydessä mainittu. Hankinnastakiinnostuneiden yritysten tulee ilmoittautua eli jättää osallistumishakemuksensa hankintayksikölleasetettuun määräaikaan mennessä. Osallistumishakemusten jättämistä vartenon varattava riittävä aika, joka määräytyy hankinnan luonteen ja laajuuden mukaan.Tarjouskilpailuun hyväksyttävät toimittajat on valittava niiden osallistumishakemuksen lähettäneidenehdokkaiden joukosta, jotka täyttävät hankintalain edellyttämät ja hankintayksikönasettamat ominaisuudet ja muut vaatimukset. Nämä on suhteutettava hankinnanlaatuun ja kokoon nähden.Hankintayksikkö voi ennalta rajata niiden ehdokkaiden lukumäärän, joille tarjouspyyntölähetetään. Lukumäärä tai sitä koskeva vaihteluväli on ilmoitettava hankintailmoituksessa.Tarjoajia on kutsuttava hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä, vähintään viisiehdokasta, todellisen kilpailun varmistamiseksi.Tarjouspyyntöasiakirjat lähetetään hankintayksikön valitsemille ehdokkaille samanaikaisesti.Tarjouspyyntöjä ei saa tällöin toimittaa muille, koska ehdokkaat on jo valittu osallistumishakemustenkautta. Ainoastaan silloin, kun osallistumishakemuksen jättäneitä ehdokkaitaon vähemmän kuin kilpailuun on ollut tarkoitus ottaa mukaan yrityksiä, hankintayksikkövoi lähettää tarjouspyyntöasiakirjat myös muille sopiviksi katsotuille yrityksille.Tarjousten tekemiseksi varattavan ajan tulee olla riittävä ottaen huomioon hankittavantavaran, palvelun tai urakan laajuus ja luonne.Hankintapäätös tehdään saatujen hyväksyttävien tarjousten perusteella tarjouspyynnössämainituin edellytyksin ja perustein.Erityisin perustein tarjoajien kanssa voidaan avoimessa ja rajoitetussa hankintamenettelyssäkäydä hankintaneuvotteluja, joiden tarkoituksena on selventää tai täsmentää tarjouksensisältöä taikka tilaajan vaatimuksia. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu eikuitenkaan saa vaarantua. Neuvottelut tulee käydä kaikkien tarjousten tekijöiden kanssa,ellei poikkeavaan menettelyyn ole saatujen tarjousten perusteella erityistä syytä. Neuvottelutyksinomaan tarjoushinnan tarkistamiseksi eli ns. tinkimiskierrokset ovat kiellettyjä.

15Tässä tarkoitettu neuvottelu on erotettava jäljempänä mainittavasta neuvottelumenettelystäja kilpailullisesta neuvottelumenettelystä.NeuvottelumenettelyPoikkeuksellisesti hankinta voidaan suorittaa hankintalaista ilmenevällä neuvottelumenettelyllä.Neuvottelumenettely poikkeaa avoimesta ja rajoitetusta menettelystä muun muassasiinä, että toimittajaa valittaessa sallitaan siirryttäväksi neuvottelumenettelyyn tai neuvottelumenettelyäkäytetään itsenäisenä etukäteen ilmoitettuna valintamenettelynä. Sensijaan sattumanvaraisten kesken hankintamenettelyjen käydyt neuvottelut ovat pääsääntöisestikiellettyjä, koska neuvottelut saattavat johtaa kiellettyihin tinkimiskierroksiin.Neuvottelumenettelyyn voidaan siirtyä hankintalain 65 ja 25 §:n 1 momentissa säädetyinedellytyksin esimerkiksi silloin kun yhtäkään saatua tarjousta ei voida sellaisenaan hyväksyätai kun muuten on ilmeistä, ettei ilman neuvotteluja päästä tyydyttävään tulokseen.Vastaavasti neuvottelumenettelyyn voidaan siirtyä, jos saadut tarjoukset ylittävät olennaisestitalousarviossa varatut määrärahat ja hankinta aiotaan kuitenkin toteuttaa supistetussatai muuten muutetussa muodossa. Neuvottelumenettely ei oikeuta kuitenkaan poikkeamaanaidosta kilpailutuksesta eikä saatujen tarjousten tasapuolisesta käsittelystä.Päätös neuvottelumenettelyyn siirtymisen tarpeellisuudesta on kilpailussa mukana olevilleilmoitettava ja viimeistään lopullisessa päätöksessä perusteltava.Neuvottelumenettely itsenäisenä hankintamuotona, josta julkaistaan ilmoitus, on hankintalain66 §:n 2 momentin mukaan mahdollista erityisin perustein. Neuvottelumenettely tuleekysymykseen esim. sellaisissa palveluhankinnoissa, joissa tavanmukainen kilpailuttaminenei ole mahdollista. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää, jos hankittavan palvelunluonne tai asiaan liittyvät riskit eivät poikkeuksellisesti salli etukäteistä kokonaishinnoitteluatai jos hankittava palvelu on luonteeltaan henkinen palvelu (osaamispalvelu), taikkavakuutus-, pankki- ja sijoituspalvelujen osalta, kun sopimuserittelyä ei voida laatia niin tarkasti,että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä noudattaen. Vastaavaamenettelyä voidaan käyttää myös rakennusurakoissa laissa säädetyin edellytyksin.Neuvottelumenettelyssä ei ehdottomasti edellytetä yksityiskohtaista (täydellistä) tarjouspyyntöätai tarjousta, jos asianomaisen hankinnan kohdalla sellaisen esittäminen on käytännössäsuhteellisen vaikeata. Hankittavan tuotteen, palvelun tai urakan sisältö ja sopimuksenreunaehdot tarkentuvat tällöin neuvottelujen yhteydessä.Hankintalain 66 §:n 1 momentissa sallitaan neuvottelumenettelyn käyttäminen jopa ilmanerityisiä perusteita kansallisissa- tavara- ja palveluhankinnoissa, joiden ennakoitu kokonaisarvo (raja-arvo) on alle 50000 euroa sekä- rakennusurakoissa, joiden ennakoitu arvo on alle 500 000 euroa.Tämän säännöksen merkitys on käytännössä poistunut tavara- ja palveluhankintojen osaltakansallisten kynnysarvojen noustua tässä kohdassa mainittujen raja-arvojen yläpuolelle.Sen sijaan rakennusurakoissa tämän säännöksen hyödyntäminen on mahdollista.Tyypillisenä esimerkkinä hankinnoista, joissa neuvottelumenettelyn käyttämismahdollisuustoteutuu, mainittakoon osaamispalveluihin liittyvät palveluhankinnat, kuten konsulttien va-

16linnat ja tietoliikenteen edellyttämät hankinnat. Vastaavasti neuvottelumenettely on mahdollistamuissakin palveluhankinnoissa, mikäli tehtävän määrittelyä tai tarvittavien laitteidenlaatua ja ominaisuuksia ei voida etukäteen riittävän tarkasti määritellä tai tällainenmäärittely on epätarkoituksenmukaista.Erityisalojen hankintalain tarkoittamissa teknisissä peruspalveluissa neuvottelumenettelynkäyttäminen on aina sallittua (EritHankL 24 §).Kilpailullinen neuvottelumenettelyKilpailullinen neuvottelumenettely on perinteisen neuvottelumenettelyn jalostuneempimuoto käytettäväksi monimutkaisissa hankinnoissa. Käytännössä kilpailullinen neuvottelumenettelytulee sovellettavaksi vain poikkeuksellisesti EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa.Kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn liittyvät lukuisat eri vaiheet edellyttävätniiden yksityiskohtaista kirjaamista tarjousten tekijöiden oikeussuojan toteuttamiseksi.Kilpailullista neuvottelumenettelyn soveltamisen edellytyksistä on säädetty hankintalaissa(29–30 §) ja menettelyä käsitellään tarkemmin jäljempänä EU-kynnysarvot ylittävien hankintojenkohdalla.Puitesopimukset ja puitejärjestelytPuitejärjestelynä hankintalaissa tunnettu hankintamenettely vastaa pääsääntöisesti perinteistäpuitesopimusten kilpailuttamista. Puitejärjestelyjen mukaiset sopimukset ovat eräänlaisiaraamisopimuksia, joiden kaikki ehdot, kuten suoritemäärät, eivät ole selvillä kilpailuttamisenaikana. Puitejärjestelyä käytettäessä sopimuskauden aikana voidaan tarkistaaesimerkiksi palveluiden tai tuotteiden hinta kilpailuttamalla (ns. mini- eli jatkokilpailutus)puitejärjestelyssä mukana olevat yritykset. Puitejärjestelyn kesto saa olla enintään neljävuotta.Puitejärjestelyn käytön edellytykset selviävät hankintalaista (65 § sekä 31–32 §).2.2.3 Hankinnat ilman kilpailuttamista (suora hankinta)Suorassa hankinnassa hankintayksikkö suorittaa tilauksen ilman tarjouspyyntöä tai tekeehankintapäätöksen tarjouskilpailua järjestämättä vain yhdeltä tai usealta toimittajalta pyydetyntarjouksen perusteella.Suora hankinta on sallittu vain hankintalaista ilmenevin erityisin perustein, joita on tulkittavasuppeasti. Suora hankinta on mahdollista mm. silloin, kun vain tietty toimittaja pystyytoteuttamaan hankinnan tai kun ennalta arvaamattoman syyn aiheuttaman kiireen johdostahankintaa ei ehditä kilpailuttaa. Vastaavasti aikaisempaa hankintaa täydentävä lisähankintaon laissa mainituin edellytyksin mahdollista ilman kilpailutusta. Jos alkuperäisenhankinnan kilpailutus on tehty ns. optioehdoin, voi suora jatkohankintasopimus olla mahdollinentällä perustella. Hankinta pakko- tai konkurssihuutokaupasta suorana hankintanaon myös asian luonteesta johtuen sallittua. Suoran hankinnan yksityiskohtaiset edellytyksetilmenevät hankintalaista.

17Suoraa hankintaa saa hankintalain 67 §:n sekä 27 ja 28 §:n mukaan käyttää julkaisemattahankintailmoitusta, jos1) avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan ehdokkuushakemuksia(osallistumishakemuksia) tai tarjouksia taikka sopivia tarjouksia edellyttäen, että alkuperäisiäsopimusehtoja ei olennaisesti muuteta2) teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä ainoastaantietty toimittaja voi valmistaa tai toimittaa hankittavan tavaran tai palvelun taikka ainoastaantietty urakoitsija voi toteuttaa hankkeen3) sopimuksen tekeminen suoraan yrityksen kanssa on välttämätöntä hankintayksiköstäriippumattomasta ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireenvuoksi,4) tavara valmistetaan tai työ tehdään vain tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistätarkoitusta varten eikä valmistus tapahdu teollisesti tai tutkimus- ja kehittämiskustannustenkattamiseksi5) kysymys on raaka-ainemarkkinoilla noteeratut ja sieltä hankittavat tavarat (raakaainepörssi)6) hankinta voidaan tehdä poikkeuksellisen edullisesti esimerkiksi toimittajan liiketoiminnanlopettamisen yhteydessä7) kysymyksessä on sääntömääräisen suunnittelukilpailun (ideakilpailun) jälkeen tapahtuvatoteutussuunnittelusta vastaavan suunnittelijan valinta8) kysymyksessä on tavarahankinnan lisätilaus, palveluhankinnan lisäpalvelu tai lisäurakkaalkuperäiseltä toimittajalta, jos toimittajan vaihtaminen aiheuttaisi laista tarkemmin ilmeneviäsuhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia, lisäkustannuksia ym. Sopimus tavaranlisätoimituksesta saa vain poikkeuksellisesti ylittää kolmen vuoden. Lisäpalveluja tai lisätöitäkoskevan sopimuksen kokonaisarvo saa olla enintään 50 % alkuperäisen hankinnanarvosta9) kysymyksessä on palveluhankintaa tai rakennustyötä koskeva toisinto hankintalaissamainitulla tavalla (hankintaoptiot) kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen sopimuksen tekemisestä10) yksittäisissä sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen hankinnoissa perinteinen kilpailuttaminentai toimittajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaistaasiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.Suora hankinta on erotettava tilauksista, joita hankintayksiköt tai niiden alaiset organisaatioonkuuluvat toimivaltaiset viranhaltijat ja työntekijät tekevät kilpailutettujen puitesopimustenja -järjestelyjen puitteissa. Tilaukset ovat tällöin jo kilpailutettujen sopimusten täytäntöönpanemista eikä itsenäisiä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä.Tarjouskilpailua ei tarvitse järjestää yhteishankinnassa, kun hankinta tehdään sellaiseltahankinta-lain 11 §:n tarkoittamalta yhteishankintayksiköltä, joka on noudattanut hankintalainsäännöksiä hankinnan tekemisestä eli jo kilpailuttanut hankinnan.

18Päätös suoran hankinnan käyttämisestä on perusteltava, koska tällöin poiketaan hankintalainedellyttämästä kilpailuttamisvelvollisuudesta.2.3 Hankintamenettelyt EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa eli EUhankinnoissa2.3.1 YleistäHankintalain tarkoittamissa EU-kynnysarvojen ylittävissä hankinnoissa sovelletaan laissamäärättyjä yksityiskohtaisia menettelytapoja ja toiminta-aikoja. EU-kynnysarvot perustuvatEuroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymien hankintadirektiivien pohjalta komissionantamaan asetukseen. EU-kynnysarvot vahvistetaan kahden vuoden välein ja ne ovat1.1.2010 alkaen kunnallishallintoa koskevissa- tavara- ja palveluhankinnoissa 193 000 euroa,- erityisalojen hankintalain tarkoittamissa tavara- ja palveluhankinnoissa 387 000 euroaja- rakennusurakoissa ja käyttöoikeusurakoissa 4 845 000 euroa.Palveluhankinnoissa tähän ryhmään kuuluvat vain hankintadirektiivien ja hankintalain Aliitteen mukaiset palvelut. Liitteen B mukaiset palvelut kuuluvat niiden arvosta riippumattaEU-kynnysarvon alittavia palveluja koskevaan ryhmään, joita on käsitelty edellä kohdassa2.2.Hankinta aloitetaan ilmoittamalla siitä julkisten hankintojen sähköisessä ilmoitusportaalissa(www.hankintailmoitukset.fi). Ilmoituksina tunnetaan ennakkoilmoitus, hankintailmoitusja jälki-ilmoitus, joilla on nimensä mukainen tarkoitus. Eri ilmoituksia käsitellään tarkemmintämän ohjeen kohdassa 3, ”Hankinnoista ilmoittaminen”. Hankintailmoituksessa todetaanhankintaa koskevaa keskeiset asiat, kuten tiedot hankintayksiköstä, hankittavasta tuotteesta,valintaperusteesta, hankinnan ajankohdasta ja hankintamenettelystä. Viimeksimainitun kohdalla ilmoitetaan aiotaanko käyttää avointa, rajoitettua, neuvottelumenettelyä,kilpailullista neuvottelumenettelyä, puite-järjestelyä tai muuta sallittua hankintamenettelyä.2.3.2 Hankinnat kilpailuttaenAvoin menettelyAvoimessa menettelyssä kaikki halukkaat voivat tehdä tarjouksen (HankL 24 §). Hankinnastaon ilmoitettava julkisten hankintojen sähköisessä ilmoitusportaalissa HILMAkanavalla(www.hankintailmoitukset.fi ).Avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 52 päivää (HankL 36 §). Joshankinta-yksikkö on aikaisemmin julkaissut ennakkoilmoituksen, joka on lähetetty Euroopanyhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon viimeistään 52 päivää ja aikaisintaan 12kuukautta ennen hankintailmoituksen julkaisemista, tarjousaikaa voidaan lyhentää. Lyhennetyntarjousajan on tällöin oltava riittävän pitkä tarjouspyyntöä vastaavien tarjoustenlaatimiseksi. Lyhennetyn tarjousajan on kuitenkin oltava vähintään 22 päivää (HankL 38

19§). Tarjousaikaa voidaan vielä lyhentää seitsemällä päivällä, jos hankintailmoitukset toimitetaanjulkaistavaksi sähköisesti. Tarjousajan lyhentäminen edellyttää lisäksi, että ennakkoilmoituksessaon annettu kaikki ne avointa menettelyä koskevalta hankintailmoitukseltaedellytetyt tiedot, jotka ennakkoilmoitusta laadittaessa ovat olleet tiedossa.Avointa menettelyä käytetään erityisesti silloin, kun hankitaan selkeästi määriteltäviä tuotteitatai palveluita. Lisäksi yleensä edellytetään, että kysymyksessä on hankinta, joka voidaanratkaista vain hinnan perustella ja joissa potentiaalisten tarjousten tekijöiden määrääon suuri.Hankintalaissa mainittu tarjoajien teknisiä, taloudellisia ja muita edellytyksiä koskeva soveltuvuudenarviointi tapahtuu avoimessa menettelyssä vasta tarjousten jättämisen jälkeen.Rajoitettu menettelyRajoitetussa menettelyssä hankintayksikön on tehtävä hankintailmoitus julkisten hankintojensähköisessä ilmoitusportaalissa, jota yritykset saavat tiedon tulevasta hankinnasta.Hankinnasta kiinnostuneiden yritysten tulee ilmoittautua eli jättää ns. osallistumishakemus.Hankintayksikön tulee valita ilmoittautuneiden joukosta ne yritykset, jotka täyttäväthankintayksikön hankintalain mukaisesti asettamat vaatimukset (HankL, 8. luku).Osallistumishakemusten jättämistä varten on varattava vähintään 37 päivää. Osallistumishakemustenjättämiseksi tarkoitettua määräaikaa voidaan vielä lyhentää seitsemällä päivällä,jos hankintailmoitukset toimitetaan julkaistavaksi sähköisesti. Suomessa toteutettusähköinen ilmoitusjärjestelmä toteuttaa mainitun vaatimuksen, joten käytännössä osallistumishakemustenjättöaika on 30 päivää. Hankintalain 37 §:n tarkoittaman erityisen kiireenvallitessa osallistumishakemukselle varattava aika voi alla vain 15 päivää.Hankintayksikkö voi rajoitetun menettelyn yhteydessä ennalta rajata niiden ehdokkaidenlukumäärän, joille tarjouspyyntö lähetetään. Lukumäärä tai sitä koskeva vaihteluväli onilmoitettava hankintailmoituksessa.Vastaavasti hankintayksikkö voi määritellä ehdokkailta vaaditut ominaisuudet noudattaenhankintalaista ilmeneviä perusteita. Tarjoajia on kutsuttava hankinnan kokoon ja laatuunnähden riittävä määrä, vähintään viisi ehdokasta, todellisen kilpailun varmistamiseksi.Rajoitettua menettelyä käytettäessä tarjousajan on oltava vähintään 40 päivää kirjallisentarjouspyynnön lähettämisestä lukien. Jos hankintayksikkö on aikaisemmin julkaissut ennakkoilmoituksen,joka on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoonviimeistään 52 päivää ja aikaisintaan 12 kuukautta ennen hankintaa koskevan ilmoituksenjulkaisemista, voidaan tarjousaikaa lyhentää. Tarjousajan on oltava tällöin vähintään 26päivää. Tarjousajan lyhentäminen edellyttää lisäksi, että ennakkoilmoituksessa on annettukaikki ne rajoitettua menettelyä koskevalta hankintailmoitukselta edellytetyt tiedot, jotkaennakkoilmoitusta laadittaessa ovat olleet tiedossa. Hankintalain 37 §:n tarkoittaman erityisenkiireen vallitessa tarjousaika voi rajoitetussa menettelyssä olla vain 10 päivää.

20NeuvottelumenettelyHankinta voidaan erityisin perustein suorittaa hankintalaista ilmenevällä neuvottelumenettelyllä.Neuvottelumenettely poikkeaa avoimesta ja rajoitetusta menettelystä siinä, ettätoimittajaa valittaessa sallitaan siirryttäväksi neuvottelumenettelyyn tai neuvottelumenettelyäkäytetään itsenäisenä etukäteen ilmoitettuna valintamenettelynä. Sen sijaan sattumanvaraisetkesken hankintamenettelyjen käydyt neuvottelut ovat pääsääntöisesti kiellettyjä,koska neuvottelut saattavat johtaa esimerkiksi kiellettyihin tinkimiskierroksiin.a) Siirtyminen neuvottelumenettelyyn (HankL 25 §)Neuvottelumenettelyyn voidaan siirtyä hankintalain 25 §:ssä säädetyin edellytyksin esimerkiksisilloin kun yhtäkään saatua tarjousta ei voida hyväksyä sellaisenaan tai kun muutenon ilmeistä, ettei ilman neuvotteluja päästä tyydyttävään tulokseen. Vastaavasti neuvottelumenettelyynvoidaan siirtyä, jos saadut tarjoukset ylittävät olennaisesti talousarviossavaratut määrärahat ja hankinta aiotaan kuitenkin toteuttaa supistetussa tai muutenmuutetussa muodossa. Neuvottelumenettely ei oikeuta kuitenkaan poikkeamaan aidostakilpailutuksesta ja alun perin asetetuista hankinnan sisällöllisistä tai sopimusoikeudellisistareunaehdoista eikä saatujen tarjousten tasapuolisesta käsittelystä. Päätös neuvottelumenettelyynsiirtymisestä on ilmoitettava kilpailussa mukana oleville tarjoajille ja menettely onperusteltava viimeistään lopullisessa päätöksessä.b) Neuvottelumenettely itsenäisenä hankintamuotona (HankL 25,2§)Neuvottelumenettely itsenäisenä hankintamuotona, josta julkaistaan ilmoitus, on hankintalain25,2 §:n mukaan mahdollista erityisin perustein. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää,jos hankittavan palvelun luonne tai asiaan liittyvät riskit eivät poikkeuksellisesti sallietukäteistä kokonaishinnoittelua tai jos hankittava palvelu on luonteeltaan henkinen palvelu(osaamispalvelu), taikka vakuutus-, pankki- ja sijoituspalvelujen osalta, kun sopimuserittelyäei voida laatia niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettuamenettelyä noudattaen. Vastaavaa menettelyä voidaan käyttää myös rakennus-urakoissatai käyttöoikeusurakan saajan valinnassa laissa säädetyin edellytyksin. Rakennusurakantulee tällöin olla käytännössä yleistä hyötyä tuottava tutkimus- kokeilu- tai kehittämishanke,jonka luonne arvioitaisiin tällöin objektiivisin perustein. Tämä on omiaan rajaamaanneuvottelumenettelyn käyttömahdollisuutta.Teknisiä peruspalveluja (vesi, energia, postipalvelut ja liikenne) koskevan erityisalojenhankintalain 24 §:n mukaan neuvottelumenettely on aina vaihtoehtoinen hankintamenettelyavoimen ja rajoitetun menettelyn ohella.Kilpailullinen neuvottelumenettelyKilpailullinen neuvottelumenettely on perinteistä neuvottelumenettelyä vaativampi käytettäväksimonimutkaisissa hankinnoissa. Sen soveltamisen edellytyksistä on säädetty hankintalain29 ja 30 §:ssä.Hankittavaa tavaraa, palvelua tai rakennustyötä ei voida aina määritellä niin tarkoin, ettätarjouksen tekijät voisivat antaa hankintayksikölle yksityiskohtaisen tarjouksen. Tällaisissatilanteissa hankintakilpailu voidaan toteuttaa lain tarkoittamalla kilpailullisella neuvottelumenettelyllä.Kilpailuttamisen perustana on hankintayksikön laatima hankinnan tavoitteita

21ja sisältöä koskeva hankekuvaus, jonka pohjalta kilpailullinen neuvottelumenettely käydään.Neuvottelut tapahtuvat tässä menettelyssä hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä(hankekuvauksessa) mainitulla tavalla vaiheittain. Vaiheittaisuus voidaan toteuttaa hankintayksikönpäättämällä tavalla hankinnan luonteen ja sisällön mukaisesti. Vaiheittaisuus voitoteutua joko niin, että kilpailuttaminen aloitetaan neuvotteluin tai hankintayksikkö pyytääalustavat tarjoukset kilpailuun valituilta yrityksiltä. Jälkimmäisessä tilanteessa neuvottelutkäydään saatujen tarjousten pohjalta. Tässä vaiheessa käytännössä osa ratkaisuehdotuksistavoi jo karsiutua kilpailusta.Neuvottelujen jälkeen hankintayksikön hyväksymän perusratkaisun pohjalta sitä täsmentäenpyydetään lopulliset tarjoukset niin, että kunnioitetaan hankekuvauksessa esitettyjäperus-vaatimuksia. Olennaista on, että kilpailuun osallistuvat toimittajat ovat alunperin tietoisiakilpailullisen neuvottelumenettelyn tavoitteista ja kilpailun kulusta. Näin erityisestisen johdosta, että kyseinen menettely poikkeaa perinteisistä kilpailuttamismenettelyistä.Kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn liittyvät lukuisat eri vaiheet edellyttävät niiden yksityiskohtaistakirjaamista tarjousten tekijöiden oikeusturvan toteuttamiseksi.PuitejärjestelyPuitejärjestelynä hankintalaissa tunnettu hankintamenettely vastaa pääsääntöisesti perinteistäpuitesopimusten kilpailuttamista. Puitejärjestelyjen mukaiset sopimukset ovat eräänlaisiaraamisopimuksia, joiden kaikki ehdot, kuten suoritemäärät, eivät ole selvillä hankintakilpailunaikana. Puitejärjestelyä käytettäessä sopimuskauden aikana voidaan tarkistaaesimerkiksi palveluiden ja tuotteiden hintaa tai laatua kilpailuttamalla (ns. mini-/jatkokilpailu) puitejärjestelyssä mukana olevia yrityksiä. Puitejärjestelyn kesto saa ollaenintään neljä vuotta, ellei pidempään aikaan ole erityistä syytä.Puitejärjestelyn käytön edellytyksistä on säädetty hankintalain 31 §.ssä.2.3.3 Hankinta ilman kilpailuttamista (suora hankinta)Suorassa hankinnassa hankintayksikkö suorittaa tilauksen ilman tarjouspyyntöä tai tekeehankintapäätöksen tarjouskilpailua järjestämättä vain yhdeltä tai useammalta toimittajaltapyydetyn tarjouksen perusteella.Suora hankinta on sallittu vain hankintalaista ilmenevin erityisin perustein, joita on tulkittavasuppeasti. Suora hankinta on mahdollista mm. silloin, kun vain tietty toimittaja pystyytoteuttamaan hankinnan tai kun ennalta arvaamattoman syyn aiheuttaman kiireen johdostahankintaa ei ehditä kilpailuttaa. Vastaavasti aikaisempaa hankintaa täydentävä lisähankintaon tietyin edellytyksin mahdollista ilman kilpailutusta. Jos alkuperäisen hankinnankilpailutus on palveluhankinnassa tai rakennusurakassa tehty optioehdoin, voi suora jatkohankintasopimusolla mahdollinen tällä perustella. Hankinta pakko- tai konkurssihuutokaupastasuorana hankintana on myös asian luonteesta johtuen sallittua. Suoran hankinnanyksityiskohtaiset edellytykset ilmenevät hankinta-laista.

22Suoraa hankintaa saa hankintalain 27 ja 28 §:n mukaan käyttää julkaisematta hankintailmoitusta,jos1) avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan ehdokkuushakemuksia(osallistumishakemuksia) tai tarjouksia taikka sopivia tarjouksia edellyttäen, että alkuperäisiäsopimusehtoja ei olennaisesti muuteta,2) teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä ainoastaantietty toimittaja voi valmistaa tai toimittaa hankittavan tavaran tai palvelun tai ainoastaantietty urakoitsija voi toteuttaa hankkeen3) sopimuksen tekeminen suoraan yrityksen kanssa on välttämätöntä hankintayksiköstäriippumattomasta ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireenvuoksi,4) tavara valmistetaan tai työ tehdään vain tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistätarkoitusta varten eikä valmistus tapahdu teollisesti tai tutkimus- ja kehittämiskustannustenkattamiseksi5) kysymys on raaka-ainemarkkinoilla noteeratut ja sieltä hankittavat tavarat (raakaainepörssi)6) hankinta voidaan tehdä poikkeuksellisen edullisesti esimerkiksi toimittajan liiketoiminnanlopettamisen yhteydessä7) kysymyksessä on sääntömääräisen suunnittelukilpailun jälkeen tapahtuva suunnittelijanvalinta8) kysymyksessä on tavarahankinnan lisätilaus, palveluhankinnan lisäpalvelu tai lisäurakkaalkuperäiseltä toimittajalta, jos toimittajan vaihtaminen aiheuttaisi laista tarkemmin ilmeneviäsuhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia, lisäkustannuksia ym. (ks. HankL 28 §).Sopimus tavaran lisätoimituksesta saa vain poikkeuksellisesti ylittää kolmen vuoden. Lisäpalvelujatai lisätöitä koskevan sopimuksen kokonaisarvo saa palvelun ja urakan kohdallaolla enintään 50 prosenttia alkuperäisen hankinnan arvosta.9) kysymyksessä on palveluhankintaa tai rakennustyötä koskeva toisinto, hankintaasetuksessamainitulla tavalla (hankintaoptiot) kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen sopimuksentekemisestä.Päätös suoran hankinnan käyttämisestä on perusteltava, koska tällöin poiketaan hankintalainedellyttämästä kilpailuttamisvelvollisuudesta.Suora hankinta on erotettava tilauksista, joita hankintayksiköt tai niiden alaiset organisaatioonkuuluvat toimivaltaiset viranhaltijat ja työntekijät tekevät kilpailutettujen puitesopimustenja -järjestelyjen puitteissa. Tilaukset ovat tällöin jo kilpailutettujen hankintojen jasopimusten täytäntöön panemista eivätkä enää itsenäisiä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä.

Tarjouskilpailua ei tarvitse järjestää yhteishankinnassa, kun hankinta tehdään sellaiseltahankintalain 11 §:n tarkoittamalta yhteishankintayksiköltä, joka on noudattanut hankintalainsäännöksiä hankinnan tekemisestä eli jo kilpailuttanut hankinnan.23

243 HANKINNOISTA ILMOITTAMINEN3.1 IlmoittamisvelvollisuudestaHankintalain tarkoittamista kynnysarvot ylittävistä hankinnoista on ilmoitettava kansallisestitai EU:n laajuisesti sen mukaan kuin hankintalaissa ja sen perusteella annetussa valtioneuvostonasetuksessa säädetään. Erityisalojen hankintalain tarkoittamissa hankinnoissailmoittamis-velvollisuus koskee vain EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja.Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa, joihin hankintalakia ei sovelleta, ei tarvitsetehdä julkista hankintailmoitusta. Sellainen on kuitenkin mahdollista HILMA-kanavallatai muilla yleisillä tiedonvälitystavoilla, kuten paikallis- tai maakuntalehdissä taikka hankintayksikönnettisivuilla.Kansalliset kynnysarvot ylittävistä hankinnoista tulee ilmoittaa Edita OYJ:n ylläpitämälläsähköisellä julkisten hankintojen ilmoituskanavalla Internet-osoitteessawww.hankintailmoitukset.fi (HILMA). Kansallisissa hankinnoissa ilmoitukseksi riittää kohdassa3.3 mainittu hankintailmoitus. Hankintailmoitukseen tulee sisällyttää kaikki hankintaasetuksessamainitut tiedot. Tämä onnistuu käytännössä käytettäessä HILMA-kanavaa(verkkosivua) ja vastattaessa kaikkiin hankintailmoitus-lomakkeessa esitettyihin kysymyksiin.Hankinnoista voidaan ilmoittaa myös muilla yleisillä tiedonvälitystavoilla, kuten edellämainituissa pienissä hankinnoissa. Vapaamuotoisia ilmoituksia ei saa kuitenkaan julkaistaennen kuin vastaava ilmoitus on julkaistu HILMA-kanavalla.EU-kynnysarvot ylittävästä hankinnasta on ilmoitettava EU-alueella, jotta todellisten sisämarkkinoidentavoite täyttyisi. Näistä hankinnoista on laadittava ja julkaistava ennakkoilmoitus,hankintailmoitus (tarjouspyyntö-ilmoitus) ja jälki-ilmoitus sen mukaan kuin hankintalaissaja asetuksessa on tarkemmin säädetty. Ilmoitukset laaditaan vahvistettuja vakiolomakkeita,hankintasanastoa ja viitenimikkeitä (CPV) käyttäen sähköisellä ilmoituskanavallawww.hankintailmoitukset.fi (HILMA). Ilmoitukset toimitetaan edelleen julkaistavaksiEuroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa (S-sarja) sekä TED-tietokannassa(Tenders Electronic Daily). Ilmoitukset julkaistaan HILMA-kanavalla vasta sen jälkeen, kunne on toimitettu julkaistavaksi EU:n laajuisesti.Ilmoitusaikoja ja niiden laskemistapaa EU-hankkeissa on käsitelty edellä kohdassa 2.3 erihankintamenettelyjen yhteydessä.3.2 Ennakkoilmoitus/kausi-ilmoitusHankintayksikkö voi laatia ja julkaista EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa ennakkoilmoitus/kausi-ilmoitusvarainhoitovuonna toteutettaviksi suunnitelluista tavarahankinnoistaja ns. ensisijaisista palveluhankinnoista (A-liite) tuoteryhmittäin sekä olennaiset tiedot kynnysarvonylittävistä rakennushankkeista, siten kuin hankintalaissa ja -asetuksessa edellytetään.Ennakkoilmoituksen merkitys hankintayksikön kannalta on lähinnä siinä, että ilmoituksentekeminen mahdollistaa lyhemmän hankintailmoitusajan.

253.3 HankintailmoitusHankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaraa, palveluja tai toteuttaa rakennushankkeen onjulkaistava hankintailmoitus, jossa hanke on yleisellä tasolla yksilöity. Hankintailmoituksellakäynnistetään varsinainen tarjouskilpailu avoimessa menettelyssä ja osallistumishakemustenjättäminen rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä, kilpailullisessaneuvottelu-menettelyssä ja puitejärjestelyssä. Hankintaa koskevat yksityiskohdat ilmenevättarjouspyyntö-asiakirjoista.Hankintailmoitusten tekemisestä on hankintalaissa ja -asetuksessa samoin kuin sähköistäilmoituskanavaa koskevassa HILMA-kanavan käyttöä koskevissa ohjeissa yksityiskohtaisetmenettelytapaohjeet (www.hankintailmoitukset.fi ).Hankintailmoitusten käyttöä on käsitelty tarkemmin tässä ohjeessa kunkin hankintamenettelynyhteydessä.3.4 Jälki-ilmoitusHankintayksikön on lähetettävä EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa voittaneesta tarjouksestajälki-ilmoitus lain edellyttämässä määräajassa. Jälki-ilmoituksen kautta EU:nkilpailuviranomaisilla on mahdollisuus seurata sisämarkkinoiden toimivuutta.Jälki-ilmoitus tulee tehdä myös hankintalain B-liitteen tarkoittamista ns. toissijaisista palveluista,kun hankinnan arvonlisäveroton arvo ylittää EU:n kynnysarvon. Näin siitä huolimatta,että kyseisistä hankinnoista ei tarvitse tehdä hankintailmoitusta. Jälki-ilmoitus ei saasisältää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaaliiketietojen säilymistä luottamuksellisina.3.5 Ilmoitus suorahankinnastaHankintayksikön suorittaessa hankinnan ilman kilpailutusta ns. suorahankintana hankintayksikönon syytä ilmoittaa hankinnasta hankintalain edellyttämällä tavalla HILMAkanavaakäyttäen. Mikäli suorahankinnan edellytyksiä ei ole olemassa, suorahankintaakoskeva sopimus voidaan EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa markkinaoikeudenpäätöksellä julistaa tehottomaksi tai virheellisen menettelyn johdosta sopimuskautta voidaanlyhentää tai hankintayksikölle määrätä seuraamusmaksu.Hankintayksiköllä on mahdollisuus tehdä jälki-ilmoitus myös EU-kynnysarvot alittavissahankinnoissa.Suorahankinnaksi rinnastetaan ilmoitusvelvollisuuden osalta myös hankintalain 10 §:ntarkoittamalta sidosyksiköltä suoritetut hankinnat. Ilmoitusvelvollisuus koskee tällöin lähinnäkunnan ja kuntayhtymän yksin tai muiden hankintayksiköiden kanssa yhdessä omistaviltayhtiöiltä suoritettavia hankintoja.

264 TARJOUSPYYNTÖMENETTELY JA HANKINTAKILPAILU4.1 Tarjousten pyytämisen yleiset periaatteetHankintojen kilpailuttamisen onnistumisen perusedellytyksenä on, että hankintayksikköäedustava tilaaja on selvittänyt itselleen tulevan hankinnan sisällön ja sen vaikutuksen hankintayksiköntoimintoihin. Ennen hankinta-ilmoituksen ja tarjouspyynnön lähettämistä hankintayksikönon hankinnan sisällön määrittämisen lisäksi varmistettava, että kaikki hankinnankeskeiset osatekijät, kuten hankintamenettely, sopimusehdot ja valintaperuste on mietittyvalmiiksi. Hankintakilpailun aikana hankkeen sisältöä ei voida pääsääntöisesti enäämuuttaa, lukuun ottamatta kilpailullista neuvottelumenettelyä. Eri asia on, että kilpailutettavahankinta peruuntuu toistaiseksi tai kokonaan. Kysymys on tällöin hankinnan keskeyttämisestä.Tilaajalla on oikeus määrätä hankinnan sisältö määrän ja muiden tyypillisten tavaran, palveluntai urakan laatua koskevien seikkojen osalta. Tehtävän sisällön määrittely tapahtuuasian luonteesta johtuen toisistaan poiketen eri toimialoilla. Selkeintä ja yksinkertaisintatehtävän määrittely on yleensä tavarahankinnoissa ja monimutkaisinta palveluhankinnoissaja urakoissa. Tehtävän määrittelyssä on pyrittävä hyödyntämään toimialakohtaisia vakiintuneitakäytäntöjä. Tavallisuudesta poikkeavien hankkeiden suunnittelussa ja kilpailuttamisessaon tarpeen mukaan käytettävä hyväksi ulkopuolista asiantuntemusta.Hankinnan sisällön kohdalla on erityisesti otettava huomioon kilpailuneutraalisuus. Tällöinon varmistettava, että kilpailutettavaa tehtävää ei määritellä siten, että se suosisi jotainmarkkinoilla toimivaa yritystä tai muuta toimijaa.Tarjouspyyntö tehdään kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa kirjallisena. Tarjouspyyntöönsisältyvät yksityiskohtaiset määräykset voidaan tarvittaessa kirjata tarjouspyynnön liitteenäoleviin asiakirjoihin, kuten erilliseen hankintaohjelmaan tai -suunnitelmaan hankinnanluonteesta ja sisällöstä riippuen. Rakennushankkeiden kohdalla tekninen määrittely toteutetaanmm. piirustuksin ja työselostuksin. Muut sopimusmääräykset ilmenevät urakkaohjelmastaja muista yleisten sopimusehtojen (YSE 98) tarkoittamista kaupallisista asiakirjoista.Suullista tarjouspyyntöä voidaan käyttää ainoastaan kynnysarvot alittavissa hankinnoissa.Suullinen tarjouspyyntö on tarvittaessa vahvistettava kirjallisesti. Tarjouspyyntö lähetetäänsamanaikaisesti ja samansisältöisenä kaikille ehdokkaille. Avoimessa menettelyssä tarjouspyyntöasiakirjatluovutetaan kuitenkin sitä mukaan kuin ehdokkaat pyytävät niitä hankintayksiköltä.Tarjousaikana välttämättömiksi ilmenneet lisäykset ja muutokset tarjouspyyntöasiakirjoihintai tarjousajan pidentäminen ilmoitetaan vastaavasti kaikille, joilta tarjous onpyydetty.Tarjouspyyntöön sisällytettävät kaupalliset (juridis-taloudelliset) ja tekniset vaatimukset onlaadittava niin selviksi, että tarjouksentekijät voivat niiden perusteella tehdä mahdollisimmanyksiselitteisen tarjouksen ja että tarjoukset saadaan keskenään vertailukelpoisiksi.

27Kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintayksikön on lisäksi otettava huomioon hankintalaissaasetetut tarjouspyyntöä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset.Valintaperuste (kokonaistaloudellisuus tai hinta), jota sovelletaan hankintapäätöstä tehtäessä,on mainittava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Yksityiskohtaiset arviointiperusteeteli -kriteerit on EU-kynnysarvoja pienemmissä hankinnoissa ristiriitojen välttämiseksitarkoituksenmukaista ilmoittaa vasta tarjouspyynnössä, koska hankinnan sisältötarkentuu hankkeen edetessä.Hankintayksikön on kiinnitettävä huomiota siihen, että hankintailmoituksen ja sitä ajallisestiseuraavan tarjouspyynnön sisältö eivät muodostu ristiriitaisiksi. Tällaisessa tilanteessaasia tulkitaan siten, että hankintailmoituksen määräys menee tarjouspyynnön edelle. Tämänjohdosta hankintailmoitukseen ei olisi syytä sisällyttää yksityiskohtaista tietoa sellaisistahankintaan liittyvistä asioista, jotka käytännössä selviävät lopullisesti vasta hankintailmoituksentekemisen jälkeen.HankintaprosessiTehtävän määrittely* tavarat* palvelut* rakennustyöKilpailuttamisvaihe-hankintamenettelyn valinta-valintaperusteen määrääminen-valintaperusteiden ja arviointikriteereiden asettaminen-hankintailmoituksen tekeminen HILMA-kanavalla-osallistumishakemusten käsittely-tarjousten pyytäminenVertailu- ja päätöksentekovaihe-tarjousten avaaminen-päätöksenteko ja perusteleminen-päätöksen tiedoksianto muutoksenhakuosoituksinHankintasopimuksen tekeminen-vuosisopimus tai muu kausisopimus-kertasopimusSopimuksen toteutumisen seuranta-reklamaatiot, irtisanominen, purkaminen-toimenpiteiden hyväksyminen4.2 Tarjouspyynnön sisältöTarjouspyyntö on hankintaa koskevan kilpailutuksen keskeisin asiakirja. Tarjouspyynnönsisältö määräytyy hankittavan tavaran, palvelun tai rakennusurakan kohdalla eri tavoin.Myös hankkeen taloudellinen arvo vaikuttaa asiakirjojen sisältöön. Erityisesti EUkynnysarvotylittävissä hankkeissa hankintailmoitukseen ja tarjouspyynnön sisältöön on

28kiinnitettävä riittävää huomiota. Mikäli tarjouspyyntö poikkeaa hankintailmoituksesta, jälkimmäinenmenee aikaisemmin laadittuna asiakirjana pätevyysjärjestyksessä edelle.Tarjouspyynnössä on hankinnan luonteesta, laadusta, arvosta ja käytettävistä yleisistäsopimusehdoista riippuen ilmoitettava esimerkiksi:1) tiedot hankintayksiköstä2) hankinnan sisältö eli hankittavien tavaroiden ja palvelujen määrä ja erityisominaisuudetsamoin kuin rakennustyön tekninen sisältö. Hankinnan sisältöön liittyy toimitukseltaedellytettävät laatuvaatimukset.3) sovellettava hankintamenettely (avoin, rajoitettu, neuvottelumenettely jne.)4) ilmoitus toimittajien kelpoisuusvaatimuksista ja sen osoittamiseksi vaadittavistaasiakirjoista5) tarjouksen valintaperusteet (kokonaistaloudellisesti edullisin/halvin tarjous) ja yksityiskohtaisetarviointikriteerit ja niiden suhteellinen painotus6) voidaanko kokonaistarjouksen lisäksi tehdä osatarjouksia tai vaihtoehtoisia tarjouksia7) vaatimus huolto- ja käyttöohjeista sekä koulutuksesta, joiden tulee sisältyä tarjoukseen8) mahdollisten varaosien saantimahdollisuudet, tuotteen huolto- ja korjausmahdollisuudetym.9) hankittavan tavaran toimitusaika ja paikka (paikat)10) määräaika tarjouksen jättämiselle sekä osoite, johon tarjous on toimitettava samoinkuin tarjoukseen merkittävä tunnus11) kuinka pitkään tarjouksen tulee olla voimassa12) maksuehdot ja mahdolliset vakuudet13) edellytetäänkö tarjoukselta kiinteää hintaa vai hyväksytäänkö myös hinnan muutosperusteeseensidottu hinta, jolloin sidonnaisuus ilmoitettava tarjouspyynnössä14) vakuuttamisvelvollisuus15) asiakirjoista mahdollisesti perittävä maksu16) tarjousten laatimiskieli sekä kieli tai kielet, jota sopimusta sovellettaessa käytetään17) sovellettavat toimialakohtaiset yleiset sopimusehdot (YSE 1998, KSE 1995, JYSE2009, JIT 2007 jne.)18) sopimukseen sovellettava laki (noudatetaan Suomen lakia)19) erimielisyyksien käsittelypaikka. Yleisen alioikeuden nimi(………käräjäoikeus)20) kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa viittaus julkaistuun ennakko- ja hankintailmoitukseenHILMA-kanavalla.4.3 Valintaperusteiden ja arviointikriteereiden asettaminenTarjouspyynnössä on mainittava hankintapäätöstä tehtäessä sovellettava valintaperuste,kokonaistaloudellinen edullisuus tai tarjouksen hinta (HL 62,3 § sekä 69 ja 71 §). Mikälivalintaperusteena on tarjousten kokonaistaloudellinen edullisuus, tarjouspyynnössä onyksilöitävä asiaa osoittavat vertailu- eli arviointiperusteet (arviointikriteerit).Kokonaistaloudellisina arviointiperusteita voivat olla mm. tuotteen hinta, toimitusaika, valmistumispäivä,käyttökustannukset, ympäristöystävällisyys jne. Valintaperustetta ja sitäilmentäviä arviointikriteereitä ei saa muuttaa tai lisätä hankintaprosessin aikana.

29EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa valinta- ja vertailuperusteisiin tulee kiinnittää erityistähuomiota. Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, vertailuperusteetja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.Asiakirjojen ristiriitaisuuksien välttämiseksi yksityiskohtaiset arviointikriteeriton käytännössä syytä esittää yleensä vasta tarjouspyyntöasiakirjoissa, koskatilaajan tarpeet tarkentuvat projektien edetessä. Arviointikriteereiden painoarvot voidaanilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellisenpainotuksen ilmaiseminen ei ole perustellusti mahdollista, ne on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä.EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen kohdalla tulee hankintalaista aina varmistaaasiaa koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset.Hankintatapahtumassa ehdokkaiden tai tarjoajien kelpoisuuden arviointi ja toisaalta tarjoajienjättämien tarjousten arviointi on erotettava toisistaan. Tarjoajan kelpoisuuteen viittaaminenlaadullisena tekijänä ei ole EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevassa rajoitetussamenettelyssä mahdollista osallistumishakemusten käsittelyn jälkeen. Poikkeuksenaovat tilanteet, joissa yritys on tarjousten vertailun jälkeen todistettavasti menettänytkelpoisuutensa.Kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa valintaperusteidenkohdalla voidaan noudattaa soveltuvin osin vastaavia perusteita kuin edellämainittu. Tällainen menettely on usein myös suositeltavaa, koska se todellisuudessa helpottaatarjousten vertailua.Eu-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa kokonaistaloudelliset vertailuperusteetvoidaan kuitenkin ilmoittaa tarvittaessa vain tärkeysjärjestyksessä. Tähän ryhmään kuuluvissapalveluhankinnoissa ja urakoissa vertailuperusteina voidaan hankintalain 72 §:n mukaankäyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien kelpoisuuden vähimmäisvaatimuksetylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.Tarjouspyyntöön voidaan sisällyttää tarjousten arvioinnissa käytettävän vertailutaulukonpohja, josta ilmenee eri arviointiperusteet (valintakriteerit) ja niiden suhteellinen painotus.Menettely selkeyttää tarjousten tekijöille tilaajan tarkoituksen ja se helpottaa samalla tilaajantulevaa arviointia ja valintaa koskevan pöytäkirjan laadintaa.4.4 MääräajatToimittajan, joka haluaa osallistua tarjouskilpailuun kynnysarvot ylittävissä hankkeissa,tulee avointa hankintamenettelyä lukuun ottamatta ilmoittaa halukkuutensa asiaan jättämälläosallistumishakemus hankintayksikön asettamassa määräajassa.Tarjouksen jättämiselle on vastaavasti asetettava määräaika päivämääränä ja kellonaikana.Osallistumishakemuksen ja tarjouksen jättämiselle varattavan määräajan vähimmäisajastaon EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta säädetty hankintalaissa. Muissa hankinnoissatarjouksen tekemiseen on varattava riittävä aika, jonka pituus määräytyy hankkeenluonteen mukaisesti.

30Mikäli tarjousten tekemiseksi on tilaajasta johtuvasta syystä (esim. virhe tai puute tarjouspyyntö-asiakirjoissa)aiheellista myöntää lisäaikaa, siitä on ajoissa ilmoitettava kaikille,joilta tarjous on pyydetty.Määräajan jälkeen jätetyt tarjoukset on hylättävä.Tarjouspyynnössä on ilmoitettava aika, jonka tarjouksen tulee olla voimassa sen jättämisajanpäättymisestä. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon ainakin tarjousten vertailun,päätöksenteon, pöytäkirjan valmistumisen, päätöksen tiedoksi antamisen vaatima aika.4.5 Ehdokkaiden ja tarjoajien valintaHankintoihin liittyvä ehdokkaiden ja tarjoajien hyväksyminen tai sulkeminen pois kilpailustatapahtuu eri tavoin hankintamenettelyn luonteesta riippuen. Toimittajien soveltuvuuden elikelpoisuuden arviointi merkitsee sen selvittämistä, onko toimittajalla tekniset, taloudellisettai muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Soveltuvuuden arvioinnin yksityiskohtaisetperusteet on määritelty hankintalaissa. EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa asiaakoskevat yksityiskohtaiset määräykset ovat HL:n 52–59 §:ssä. Vastaavia perusteita noudatetaansoveltuvin myös kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankkeissa (HL 71 §).Avoimessa menettelyssä, jossa kaikki halukkaat voivat tehdä tarjouksen, tarjouksen tekijöidensoveltuvuus eli kyky toteuttaa hankinta arvioidaan vasta tilaajan saatua tarjoukset.Muissa kynnysarvot ylittävissä hankintamenettelyissä, jotka alkavat rajoitettuna menettelynä,hankintayksikkö päättää osallistumishakemusten jälkeen, ketkä ilmoittautuneistaovat soveltuvia kilpailun kohteena olevan hankkeen toteuttajiksi. Tämän jälkeen tarjouksetpyydetään kilpailuun valituilta toimittajilta siten kuin hankintamenettelyjä koskevassa kohdassa(luku 2) on todettu. Yritystä, jolta on kelpoisuuden arvioinnin jälkeen pyydetty tarjous,ei saa kelpoisuuteen vedoten enää sulkea pois kilpailusta ellei yrityksen kelpoisuuttakoskevat ominaisuudet ole olennaisesti heikentyneet tarjouspyynnön jälkeen.Hankintayksikkö voi ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden selvittämiseksi pyytää näiltätodistuksia tai selvityksiä suorituskelpoisten yritysten valitsemiseksi hankintalaista ilmenevällätavalla. Asiaa koskevat vaatimukset on suhteutettava hankkeen laadun ja koon mukaisesti.Teknisen suorituskyvyn osoittamiseksi voidaan vaatia esimerkiksi luettelo tarjoajan aikaisemmistakyseisen hankkeen toteuttamisedellytysten kannalta merkittävistä toimituksista(referenssiluettelo), selvitys tarjoajan henkilö- ja muista resursseista, selvitys toimittajanlaadunvalvonnasta tai hankittavaa tavaraa koskevia näytteitä tai selostuksia.Euroopan talousalueella jäsenvaltioiden virallisiin toimittajarekistereihin hyväksytyt toimittajatvoivat osoittaa taloudelliset ja tekniset edellytyksensä rekisteröintiä koskevalla asiakirjalla.EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen kohdalla hankintalaissa on eroteltu tilanteet, joissaehdokas tai tarjoaja on ehdottomasti suljettava pois kilpailuista (HL 53 §). Syynä on tällöinlähinnä talousrikollisuus. Näiden perusteiden käyttäminen edellyttää lainvoimaista tuomiota.

31Ehdottomista sulkemistilanteista hankintalaissa erotetaan tapaukset, joissa pois sulkeminenon hankintayksikön harkinnassa (HL 54 §). Yritysten harkinnanvarainen sulkeminentulee tehdä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Lain tarkoittamien sulkemisperusteidensoveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa se, kuinka kauan tapahtuneestavirheestä tai laiminlyönnistä on kulunut. Ehdokkaiden tai tarjoajien liian tiukkakarsinta voi johtaa markkinoilta saatavan hyödyn menettämiseen ja se voi olla myös yrityksiäsyrjivää.EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintayksikön tulee jo hankinta-ilmoituksessatodeta ne toimittajien soveltuvuutta koskevat harkinnanvaraiset vähimmäisvaatimukset,jotka niiden tulee täyttää uhalla, että toimittaja suljetaan pois kilpailusta (HL 56,2 §). EUkynnysarvotalittavissa hankinnoissa sulkemisperiaatteista voidaan ilmoittaa vasta tarjouspyynnössä(HL 69,2 §).Ehdokkaan tai tarjoajan sulkeminen kilpailusta voi harkinnanvaraisten sulkemisperusteidenkohdalla toteutua esimerkiksi seuraavien edellytysten vallitessa- toimittaja on konkurssissa tai- toimittaja on päätetty asettaa selvitystilaan- toimittaja on tuomittu ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta- toimittaja on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen- toimittaja on laiminlyönyt verojen ja lakisääteisten sosiaalimaksujen (esim. eläkevakuutus-maksujen)suorittamisen- toimittaja on osoittautunut epäluotettavaksi antamalla vääriä tietoja hankintayksikölletarjouksentekijän luotettavuuden arvioimiseksi.Ehdokkaan tai tarjoajan sulkemisesta kilpailusta on tehtävä hallinnollinen päätös joko hetitai lopullisen valintapäätöksen yhteydessä. Se, milloin päätös annetaan ehdokkaalle taitarjoajalle tiedoksi, on ratkaistava hankkeen luonteen perusteella. Ratkaisun tulee ilmetäviimeistään lopullisesta hankintapäätöksestä, jotta asianosaisella on mahdollisuus tarvittaessahakea muutosta päätökseen.Ehdokas tai tarjoaja voidaan sulkea pois kilpailusta myös tilaajan selvitysvelvollisuudestaja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (1233/2006) eli tilaajavastuulainmukaisin perustein. Tällä lailla pyritään torjumaan ns. harmaita markkinoita. Tarjouspyyntö-asiakirjoissaolisi syytä mainita, että kilpailusta sulkeminen voi tapahtua hankintalainohella tilaajavastuulaissa mainituin perustein.Tilaajavastuulain mukaan tilaajat, kuten hankintayksiköt ovat velvolliset vaatimaan tarjouskilpailunvoittaneelta yritykseltä kilpailun ehdoista riippumatta viimeistään ennen sopimuksenallekirjoittamista tilaajavastuulaissa mainitut tiedot yhteiskunnallisten velvoitteidentäyttämisestä, kuten verojen maksamisesta ja sosiaaliturvamaksujen suorittamisesta.Vastaavasti tilaaja on velvollinen selvittämään, mitä työehtosopimusta sopimuksen tarkoittamantyön toteuttamisessa sovelletaan. Työehtosopimusta koskevia tietoja lukuun ottamattatilaajavastuulain velvoitteet limittyvät hankintalain 54 §:n tarkoittamien harkinnanvaraistenkilpailusta pois sulkemista koskevien periaatteiden kanssa.Hankintoja koskevan sopimusketjun hahmottaminen ja hallinta ovat keskeisiä sekä kilpailuttamisenettä laadittavan sopimuksen kannalta. Kuntien ja kuntayhtymien toimiessa tilaajina,niiden ja toimittajien välistä sopimusta kutsutaan hankintasopimukseksi. Rakentami-

32sessa vastaava sopimussuhde on urakkasopimus. Tehtävästä vastaavat toimittajat, tuottajatja urakoitsijat voivat tarvittaessa käyttää alihankkijoita tai -urakoitsijoita. Kukin toimijatahovastaa omalta osaltaan sopimuksen edellyttämällä tavalla tilaajan tai tuottajan velvollisuuksista.4.6 Tarjousten vastaanotto ja avaaminenSaapuneet tarjoukset kirjataan tai niiden päällykseen merkitään tarjouksen saapumisaikaja vastaanottajan nimi. Tietoteknisin menetelmin (telefaksit ja sähköpostit) tehtyjen tarjoustenvastaanotto on järjestettävä siten, ettei tarjousehtojen salaisuutta vaaranneta. Näinsaadut tarjoukset on suljettava kirjekuoreen tai muutoin varmennettava tietovuodot keskenasian käsittelyn. Tarjoukset säilytetään avaamattomina niiden avaamistilaisuuteen saakka.Myös avaamistilaisuuden jälkeen on huolehdittava siitä, että tarjoukset niihin kuuluvinehankintapäätöksen kannalta oleellisine liitteineen säilytetään huolellisesti.Tarjoukset avataan ilman julkisuutta hankintayksikköä edustavien henkilöiden toimesta(”virkamiestiimissä”). Avaustilaisuudesta tulee laatia avauspöytäkirja, jonka liitteenä onsaadut tarjoukset. Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa menettely voi pöytäkirjauksenosalta olla joustavampi. Avaustilaisuuden jälkeen saatuja tarjousta koskeviatietoja ei tulisi julkistaa ennen lopullisen hankintapäätöksen tekemistä, jotta tarjousten vertailuja poikkeuksellisesti suoritettavat täydentävät neuvottelut voidaan suorittaa ilman sivuvaikutteita.Valtion toimesta asuntolainoitettujen samoin kuin eräiden muiden valtionlainoittamien rakennuskohteiden toteuttamista koskevat tarjoukset on aiemmin edellytettyavattavaksi julkisesti. Tästä vaatimuksesta on asuntorahaston rahoittamien kohteidenosalta luovuttu vuonna 2010.

33Avatut tarjoukset varmistetaan päivämäärällä ja läsnä olevien henkilöiden nimikirjoituksellatai toimielimen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoituksella.4.7 Tarjousten hylkääminenHankinnasta päättävällä on oikeus hylätä saadut tarjoukset hankintalain mukaisin perustein.Tarjous on hylättävä:1. jos se on tarjouspyynnön vastainen2. jos tarjoushintaa ei ole annettu yksiselitteisesti tai tarjouksessa ei ole esitetty vaadittujahintaerittelyjä (yksikköhinnat).3. jos tarjouksentekijä on tarjousmenettelyssä toiminut vilpillisesti taikka muuten laintai hyvän kauppatavan vastaisesti,4. jos tarjous on saapunut määräajan päättymisen jälkeen. Myöhästynyt, mutta ennenavaustilaisuutta saapunut tarjous voidaan kuitenkin ottaa huomioon kansallisenkynnysarvon alittavissa hankinnoissa.Lisäksi tarjoukset voidaan hylätä1. jos kaikki tarjoukset ylittävät olennaisesti tarkoitukseen varatut määrärahat tai hankintaosoittautuu tarpeettomaksi,2. jos tarjoushinta on niin alhainen, että on ilmeistä, ettei hankintaa myyjän taloudellisetedellytykset huomioon ottaen voida tarjouksen mukaisesti täyttää. Tarjoustenhylkääminen alhaisen tarjouksen johdosta edellyttää kynnysarvot ylittävissä hankinnoissahankintalaista selviävällä tavalla yksityiskohtaista selvitysmenettelyä(HankL 63 §)Julkisen hankintayksikön kannalta on erittäin tärkeätä, että saadut tarjoukset ovat tarjouspyynnönmukaisia. Tarjouksen tekijöillä ei ole julkisissa hankinnoissa samanlaista mahdollisuuttatarjota haluamallaan tavalla kuin yksityisten kansalaisten tai yksityisoikeudellistenyritysten pyytämien tarjousten kohdalla.Tasapuolisen ja syrjimättömän tarjousten vertailun mahdollistamiseksi saatujen tarjoustentulee olla tarjouspyynnön mukaisia sekä tarjousten teknisen sisällön että tarjousta koskevienoikeudellisten reunaehtojen osalta. Tarjousten tulee sisältää esimerkiksi tarjoushintasellaisena kuin hankinta-yksikkö on sen edellyttänyt. Hankintamenettelystä riippuen hintaannetaan kokonaishintana tai yksikköhintoina. Hinta voidaan antaa myös niin, että osahinnasta on kokonaishintana ja osa yksikköhintoina. Jos tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen,hankintayksikkö joutuu eräissä hankintalain mainitsemissa tapauksissa ehdottomastihylkäämään tarjouspyynnön vastaiset tarjoukset, kun taas toisissa tapauksissa hylkääminenon harkinnanvaraista.Hankintayksikön on huolehdittava myös siitä, että tarjouskilpailussa vilpillisesti toimivatyritykset suljetaan pois kilpailusta, vaikka ne olisivat kelpoisuutensa osalta olleet soveltuviakyseiseen toimeksiantoon. Vilpillinen menettely voi ilmetä useammalla eri tavalla. Eräskonkreettinen esimerkki vilpillisestä menettelystä on osallistuminen asianomaista kilpailuakoskevaan kartelliin. Sen sijaan yritysten mahdollinen aikaisempi osallistuminen kartelliinkoskee yritysten kelpoisuutta, joka on arvioitava hankintaprosessin aikaisemmassa vaiheessa(ks. kohta 4.5, ehdokkaiden ja tarjoajien valinta).

34Tarjoukset on jätettävä määräaikaan mennessä tarjouspyynnössä mainittuun osoitteeseen.Julkisissa hankinnoissa määräaika on ehdoton, joten sen kohdalla ei oikeuskäytännönperusteella ole joustoa. Tällöin ei riitä, että hankinta-yksikkö saa tarjouksen ennentarjousten avaamista. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää tarjouspyynnönreunaehtojen noudattamista koko prosessin aikana.Julkiset hankintayksiköt joutuvat toiminnassaan ottamaan huomioon tehtävään varatutmäärärahat. Tarjousten ylittäessä varatut määrärahat, hankintayksikkö joutuu arvioimaan,onko edellytyksiä jatkaa kilpailua tästä huolimatta vai joudutaanko hankintaprosessi keskeyttämään.Päätöksenteossa joudutaan ottamaan huomioon sekä kuntalain että hankintalainsäännökset. Hankintatoiminnan moniportaisuus huomioon ottaen vähäisten määrärahanylitysten kohdalla ei tulisi yleensä hankintaa keskeyttää, vaan toimenpiteen rahoituspitäisi varmistaa muulla tavoin. Keskeyttämis-päätös samoin kuin muutkin hankintaprosessinvälivaiheisiin liittyvät asianosaisten oikeusasemaan vaikuttavat ratkaisut on perusteltavaja annettava asianosaisille tiedoksi.Tarjoushintojen alhaisuus on yleensä hyvä asia, mutta poikkeuksellisen alhaiset tarjouksetsaattavat merkitä myös riskiä hankintayksikölle. Tällaisia tarjouksia ei voida hankintalainmukaan sellaisenaan hylätä, koska alhainen tarjous on lähtökohtaisesti positiivinen asia.Hankintayksiköllä on kuitenkin oikeus varmistaa tarjouksen tekijän edellytykset toteuttaahankinta alhaisella hinnalla. Hankintalaki edellyttääkin kynnysarvot ylittävissä hankinnoissakyseisen asian selvittämistä (HL 63 §).4.8 Tarjousten arviointi ja toimittajan valintaEnnen tarjousten vertailua on arvioitava, ketkä tarjouksen tekijät ovat hankintakilpailunehtojen mukaisesti kelpoisia eli täyttävät tilaajan asettamat vaatimukset. Soveltumattomatyritykset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Tarjousten vertailuvaiheessa ei saa arviointiperusteinayleensä käyttää tarjoajien kelpoisuuteen eli soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä,vaan ne tulee käsitellä ennen vertailua. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa vain EUkynnysarvotalittavissa hankinnoissa (HL 72 §).Tarjouksista on hyväksyttävä joko se, joka on asianomaista hankintaa koskevan valintaperusteenmukaan kokonaistaloudellisesti edullisin tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellistavalintaperustetta käytettäessä on sovellettava kaikkia hankintailmoituksessatai tarjouspyynnössä mainittuja vertailuperusteita. Tarjouksia vertailtaessa ei saaottaa mukaan myöskään uusia arviointiperusteita, joita ei ole mainittu tarjouspyyntöasiakirjoissa.Tarjouksia vertailtaessa on yleensä syytä tehdä vertailutaulukko, jotta eri arviointiperusteidenpisteytys muistetaan tehdä jokaisen tarjoajan kohdalta kaikkien tarjouspyynnössämainittujen vertailukiriteerien osalta. Vertailutaulukon pohja voidaan esittää jo tarjouspyynnössä.Vertailuperusteiden käyttö on perusteltava, ellei asia ilmene yksiselitteisestivertailutaulukosta.

35Tarjoukset on käsiteltävä niin hyvissä ajoin, että tarjouksen hyväksyminen voidaan saadatarjouksentekijän tietoon tarjouksen voimassaoloaikana. Mikäli tarjousten käsittely lykkääntyy,tarjousten tekijöiltä on riittävän ajoissa tiedusteltava, ovatko ne valmiit jatkamaantarjouksen voimassaoloaikaa hankintayksikön ehdottamaan uuteen päivämäärään saakka.4.9 Hankintapäätös ja sen pöytäkirjausHankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan vaikuttavista välivaiheenratkaisuista sekä tarjouskilpailun lopullisesta ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava(HL 73 §). Päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuunolennaisesti vaikuttaneet seikat.Hankintapäätöksen tekee se toimielin tai viranhaltija, jolle on johtosäännössä (delegointi)tai sen perusteella tehdyllä hallinnollisella päätöksellä (subdelegointi) annettu päätösvaltahankinta-asioissa.Hankintapäätöstä koskeva pöytäkirja laaditaan noudattaen yleisiä hyvän hallinnon periaatteita.Pöytäkirja laaditaan käyttäen ns. täydentyvää esityslista-pöytäkirjaa, kun kysymys onhallituksen, lautakunnan tai muiden monijäsenisten toimielinten päätöksistä. Viranhaltijapäätöksistälaaditaan sen sijaan päätöspöytäkirja, joka voi vähäisissä suorissa hankinnoissaolla suhteellisen yksinkertainen, koska suoria hankintoja koskevissa päätöksissä eivertailla yritysten tarjouksia.

36Hankinta-asioissa pöytäkirja on laadittava siten, että siitä ilmenee hankintatapahtumankeskeiset vaiheet. Näin menetellen hankintoja valmistelevat ja niistä päättävät henkilötsaavat oikean kuvan hankinnasta. Hyvä pöytäkirja liitteineen antaa myös tarjousten tekijöillevastauksen hankinta-tapahtumasta kokonaisuudessaan. Keskeistä on tällöin hankintapäätösperusteluineen. Muutoksenhakutilanteessa pöytäkirja antaa selkeän kuvan hankinnastahankintalain mukaisille muutoksenhakuelimille eli markkinaoikeudelle ja korkeimmallehallinto-oikeudelle. Hankintapäätös voidaan saattaa myös hankintaoikaisuin taioikaisuvaatimuksin kunnan toimielimen tutkittavaksi, jolloin pöytäkirjalla on vastaava merkitys.Pöytäkirjaan on aiheellista sisällyttää yleiskuvaus hankintatapahtumasta. Esityslistapöytäkirjaakäytettäessä hankinnan yleiskuvaus ilmenee yleensä esityslistan kerrontaosasta.Pöytäkirjauksen laajuuteen ja ulkoiseen muotoon vaikuttaa mm. se, missä määrin tapahtumatietojasisällytetään suoraan pöytäkirjaan ja missä määrin sen liitteisiin.Pöytäkirjasta tulisi hankinnan luonteesta ja laajuudesta riippuen ilmetä mahdollisuuksienmukaan mm. seuraavat asiat tarvittavin perusteluin- hankinnan yleiskuvaus- hankittava tavara, palvelu tai rakennustyö- milloin hankintailmoitus julkaistu HILMA-kanavalla- käytetty hankintamenettely- miltä yrityksiltä tarjouksia on pyydetty- ketkä ovat antaneet tarjouksen- tarjousten avaustilaisuuden luonne- tarjoajien kelpoisuus- yritysten mahdollinen sulkeminen kilpailusta- tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus/mahdollinen hylkääminentarjouksia koskeva tarkistusneuvottelu, jos sellainen on poikkeuksellisesti pidetty- tarjousten vertailu mahdollisine vertailutaulukoineen- voittaneen tarjouksen valinta perusteluineen tarjouspyynnössä esitetyin valinta- jaarviointiperustein- mahdolliset muut perustelut- maininta sopimuksen syntymisajankohdasta- muutoksenhakuohjeet (markkinaoikeus ja hankintaoikaisua käsittelevä toimielin).4.10 Muutoksenhaku hankintapäätöksistäKunnan, kuntayhtymän tai kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen, kuten yhtiöiden tekemäänhankintapäätökseen tyytymättömällä asianosaisella on mahdollisuus hakea muutostahankintapäätökseen hankintalain edellyttämällä tavalla.Kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskeviin hankintapäätöksiin voidaan hakea muutostavalittamalla markkinaoikeudelle. Markkinaoikeus tutkii asian vain siltä osin kuin kysymyson hankintalain vastaisesta menettelystä.Hankintalain edellyttämä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden noudattamisvelvoite mahdollistaasen, että markkinaoikeus voi tutkia myös esitetyt esteellisyysväitteet.

37Markkinaoikeudelle tehtävänä olevan valituksen rinnalla tai sen sijasta asianomainen voitehdä hankintalain tarkoittaman hankintaoikaisun hankintayksikölle itselleen. Hankintayksikkövoi myös omatoimisesti korjata päätöstään hankintaoikaisuin (HL 80 §).Asianosaisella on mahdollisuus hakea muutosta hankintalain mukaisella hankintaoikaisullamyös kansallisen kynnysarvon alittavissa ns. pienhankinnoissa siitä huolimatta, ettähankintalain kilpailuttamissäännöksiä ei sovelleta näihin hankintoihin (HL 83 §).Mikäli kysymys on kunnallishallintoon liittyvästä hallintoelinten muodollisesta kuntalainvastaisesta menettelystä, kuten toimivaltasäännösten rikkomisesta, päätökseen ei voidahakea muutosta kuntalain perusteella kunnallisvalituksin tai oikaisuvaatimuksin.Pienhankinnoissa asianosaisen käytettävissä on myös kuntalain (365/95) mukainen oikaisu-vaatimus(KunL 89 §). Oikaisuvaatimus tehdään asianomaisen kunnan tai kuntayhtymänhallitukselle tai lautakunnalle siitä riippuen, kuka päätöksen on tehnyt ja millainen onpäätöksen tehneen hankintayksikön organisaatio. Oikaisuvaatimuksen tekemisen edellyttämätmuodollisuudet ilmenevät hankinta-päätökseen liitettävästä oikaisuvaatimusohjeesta.Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä voidaan kunnallisvalituksin valittaa hallintooikeudelle,mikä taas ei ole mahdollista kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa,koska niitä koskevat hankintapäätökset voidaan saattaa markkinaoikeuden ratkaistaviksi(HL 102 §).Pienhankinnoissa hankintaoikaisun ja oikaisuvaatimusten yhteydessä ei voida vedota suoranaisestihankintalain vastaisuuteen, koska hankintalain kilpailua koskevia sääntöjä eipienhankinnoissa sovelleta. Sen sijaan hallinnon yleiset hyvät periaatteet koskevat pieniäkinhankintoja. Nämä hankintapäätökset tulee kumota, mikäli päätöksenteossa on syyllistyttyesimerkiksi selkeään harkinta-vallan väärinkäyttöön tai rikotaan olennaisesti tasapuolisuus-ja syrjimättömyys-periaatetta. Lisäksi päätökset voidaan kumota muiden kuntalainja hallintolain rikkomusten kautta.Hankintapäätöksiä koskeva muutoksenhakuohjaus ilmenee oheisesta oikaisuohjeesta javalitusosoituksesta. Hankintayksikön tulee käyttää sitä soveltuvin osin riippuen siitä onkokysymys kunnasta, kuntayhtymästä tai kuntakonserniin kuuluvasta yhteisöstä (liite 2).Valituksen, hankintaoikaisun tai oikaisuvaatimuksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettutai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).Käytännössä oikaisuvaatimuksen tekemiseen oikeutettuja ovat kilpailusta poissuljetut ehdokkaat ja valintaprosessissa hävinneet tarjouksen tekijät. Lisäksi pienhankinnoissaoikaisuvaatimuksen voi tehdä kunnan jäsen kuntalain mukaisesti.

38Asianosaisen tulee tehdä hankintalain mukainen valitus ja hankintaoikaisu samoin kuntalainmukainen oikaisuvaatimus 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisenkatsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivänkuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjanote on lähetetty hänelle tavallisella kirjeellä.Jos päätös annetaan ehdokkaalle tai tarjouksen tekijälle tiedoksi sähköisesti, heidänkatsotaan saaneen siitä tiedon, kun viesti on heidän käytettävissään. Tällaisena ajankohtanapidetään lähtökohtaisesti viestin lähettämispäivää (HL 75 §).Markkinaoikeudelle tehtävästä valituksesta samoin kuin hankintaoikaisusta ja oikaisuvaatimuksestaon käytävä ilmi vaatimus perusteineen. Tämän mahdollistamiseksi tiedoksiannetusta hankintapäätöksestä on ilmettävä kaikki keskeiset hankintapäätökseen vaikuttaneettekijät, joita on käsitelty edellä kohdassa 4.9 koskien hankintapäätöstä ja sen pöytäkirjausta.Markkinaoikeudella on mahdollisuus valituksen tekemisen jälkeen ennen lopullisen päätöksentekemistä kieltää päätöksen täytäntöönpano, mikäli muutoshakemus sisältää sellaisiaperusteita, jotka saattavat mahdollistaa päätöksen kumoamisen. Mikäli markkinaoikeudessatapahtuvan käsittelyn jälkeen ilmenee, että hankintapäätös on tehty hankintalainvastaisesti, markkinaoikeuden lopullisen päätöksen sisältö riippuu siitä, onko hankintapäätöksenperusteella tehty jo sopimus vai ei. Prosessin aikana markkinaoikeus tiedusteleetätä seikkaa hankintayksiköltä.Hankintalailla pyritään ensisijaisesti siihen, että virheellisen päätöksen seurauksena asianosaisensaa oikeusturvaa ja asia voidaan korjata. Markkinaoikeus voi kumota päätöksenja kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä tai velvoittaa senkorjaamaan virheellinen menettely esimerkiksi suorittamalla hankintavertailun uudestaan.

39Jos hankintayksikkö on jo laittanut päätöksen täytäntöön ja asiassa on tehty hankintasopimus,markkinaoikeus käyttää ns. toissijaisia keinoja. Tällöin markkina oikeus määräähankintayksikön suorittamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinenmahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksuon käytännössä eräänlainen rangaistuksen ja vahingonkorvauksen piirteitä sisältäväsummaarinen seuraamusmaksu.EU:n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tapahtuneiden virheiden, kuten odotusajan laiminlyönninja suoria hankintoja koskevan ilmoituksen tekemättä jättämisen johdota markkinaoikeusvoi todeta hankintasopimuksen tehottomaksi, mikäli hankintayksikkö on näidenlaiminlyöntien lisäksi rikkonut kilpailuttamista koskevia muita velvoitteita. Tehottomuusseuraamuksenvaihtoehtona tai sen rinnalla markkinaoikeus voi lyhentää hankintasopimuksenvoimassaoloaikaa tai määrätä hankintayksikölle seuraamusmaksun.Markkinaoikeuden toimenpiteet– jos menettelyvirhe hankinnassaA Hankintasopimusta ei ole vielä tehtya) päätöksen kumoaminen kokonaanb) päätöksen täytäntöönpanokieltoc) velvoite virheen korjaamiseenB Hankintasopimus on jo tehty- hyvitysmaksun määrääminen- maksettava asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaatarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä- hankintasopimuksen tehottomuus, sopimuskauden lyhentäminen ja seuraamusmaksuEU-hankinnoissa

405 SOPIMUSTEN TEKOVAIHE5.1 Sopimuksen tai tilauksen tekeminenHankinnasta tehtävä sopimus tehdään noudattaen sopimuksen tekemistä koskevia voimassaolevia yksityisoikeudellisia säännöksiä, kuten oikeustoimilakia. Hankintalaki edellyttää,että kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintapäätöksen tekemisenjälkeen laaditaan kirjallinen sopimus. Sopimuksen allekirjoittaminen on sopimuksen syntymisenedellytys. Sen sijaan muissa kuin hankintalain tarkoittamissa hankintasopimuksissa,kuten kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa, sopimus syntyy oikeustoimilainmukaan tilaajan ja tarjouksen tekijän välille välittömästi sen jälkeen, kun tarjouksen tekijäon saanut todisteellisesti tiedon tehdystä päätöksestä ja ottanut siitä selon.Tarjouspyyntöasiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai tarjouksen hyväksymisilmoituksessavoidaan väärinkäsitysten välttämiseksi mainita ajankohta, jolloin sopimus syntyy julkisenhankintayksikön ja toimittajan välillä.EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, joissa päätöksenteon jälkeen pitää noudattaa ns.odotusaikaa, päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi, minkä ajan kuluttuahankintasopimus voidaan tehdä (HL 73,2 §).Käytännössä sitovan sopimuksen syntymisen ajankohdaksi voidaan edellä esitetyllä tavallailmoittaa lähtökohtaisesti kirjallisen sopimuksen allekirjoittaminen. Muina vaihtoehtoisinaajankohtina, joita tulee kuitenkin käyttää vain poikkeuksellisesti, voi olla esimerkiksi päätöksenlainvoimaisuus, hankkeen rahoitusta koskevan myönteisen ratkaisun saamisilmoitus,rakennus-hankkeissa rakennus- tai ympäristöluvan lainvoimaisuus jne.EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa päätöksen täytäntöönpanoon, kuten kirjallisensopimuksen tekemiseen ei saa ryhtyä ennen kuin on kulunut 7 päivää muutoksenhakuajanpäättymisestä markkinaoikeudessa (odotus- eli karenssiaika). Hankintayksikön onpidättäydyttävä sopimuksen allekirjoittamisesta tämän jälkeenkin, mikäli päätöksestä onhaettu muutosta markkinaoikeudessa. Kysymys on odotusajan jatkumisesta markkinaoikeudenkäsittelyn ajan (HL 77 §).Hankintasopimusten ollessa pääsääntöisesti yksityisoikeudellisia sopimuksia, hankintojenkilpailuttamiseksi ja sopimusten laatimisen helpottamiseksi niiden yhteydessä on aiheellistakäyttää alan yleisiä sopimusehtoja, kuten julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtojaJYSE 2009, tavarat tai palvelut, rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998, konsulttitoiminnanyleisiä sopimusehtoja KSE 1995, julkisen hallinnon ICT-hankintojen yleisiäsopimusehtoja JIT 2007, kone- ja kuljetuspalveluiden yleisiä sopimusehtoja, KE 2008 jamuita asianomaista hankinta-tehtävää koskevia sopimusehtoja.

41Sopimuksen tekemisestä on erotettava tavaran tai palvelun tilaukset. Sen jälkeen kun sopimuson tehty, hankintayksiköt tai niihin kuuluvat muut tilaajayksiköt (eri hallintokunnat janiiden alaiset viranhaltijat ja työntekijät) hyödyntävät tehtyä sopimusta tekemällä kilpailunvoittaneelle yritykselle tarvittaessa tavara- tai palvelutilauksia. Nämä toimenpiteet eivät olehankintalain kannalta tarkasteltuna itsenäisiä muutoksenhakukelpoisia hankintapäätöksiä,vaan ne ovat aiemmin tehdyn kilpailutetun sopimuksen täytäntöönpanoa. Tilauksia tehtäessätuleekin ottaa huomioon kilpailutetun hankintapäätöksen ja sopimuksen ehdot.Sen sijaan tilaukset itsenäisinä hankintatoimintoina tulevat kysymykseen ns. suorissahankinnoissa silloin kuin sellaiset ovat hankintalain mukaan sallittuja. Vastaavasti hankintalainsoveltamisen ulkopuoliset kansallisen kynnysarvon alittavat (alle 30 000 euron tavara-ja palveluhankinnat, 100 000 euron sosiaali-, terveys- ja koulutusalan palveluhankinnatsekä 150 000 euron rakennusurakat) pienhankinnat voidaan tarvittaessa tehdä tilauksin,jolloin tilaukset muodostavat itsenäisiä päätöksiä ja oikeustoimia.5.2 EnnakotMyyjälle voidaan poikkeuksellisesti myöntää ennakkoa suoritettavasta maksusta. Ennakkoon sovittava hankinnan lopulliseksi osamaksuksi ja sille on tarvittaessa vaadittava riittävävakuus.5.3 VakuudetHankintasopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi hankintayksikkö voi tarvittaessa vaatiavakuuden. Tästä pitää olla maininta jo tarjouspyyntöasiakirjoissa, kuten muistakin sopimusehdoista.

42Vakuudeksi voidaan hyväksyä raha- tai vakuutuslaitoksen antama omavelkainen takaus,pankin antama talletustodistus tai tilaajan hyväksymä muu luotettava vakuus. Käytettäessävakuutena irtainta panttia, asiasta on syytä tehdä panttaussopimus, jolla mahdollistetaanvakuuden käyttäminen tilaajan hyväksi sopimusrikkomuksen tapahduttua.5.4 Tavaran vastaanotto sekä palvelujen ja urakan hyväksyminenTavaraa vastaanotettaessa on sen määrä, laatu ja kunto viipymättä tarkistettava. Asennettavanlaitteen saa hyväksyä vasta, kun sille on suoritettu käyttöönottotarkastus, jossa ontodettu, että laite on toimintakunnossa ja täyttää sille asetetut suoritusarvot sekä muuthankintasopimuksen ehdot.Palvelutehtävän tai rakennustyön vastaanotto toteutetaan sopimuksen liitteenä olevienyleisten sopimusehtojen mukaisesti joko toimeksiannon päättyessä tai osatehtävien suorittamisenjälkeen.Toimituksen viivästyessä tai myyjän syyllistyessä virheelliseen tai sopimuksenvastaiseentoimitukseen taikka muulla tavoin rikkoessa sopimusta, on asiasta viipymättä tehtävä kirjallinenhuomautus (reklamaatio). Reklamaatioiden suorittamisessa on noudatettava mahdollistensopimusehtojen määräyksiä.Toimittajan syyllistyessä laiminlyönteihin tilaajan on huolehdittava siitä, että sopimuksentarkoittamia maksueriä ei makseta ennen velvoitteiden täyttämistä. Rakennushankkeidenkohdalla on ennen viimeisen maksuerän suorittamista urakoitsijalle mm. varmistettava,että takuuajan vakuus on luovutettu ja että sivu-urakoitsijoilla tai kolmansilla tahoilla ei oleurakoitsijasta johtuvia vaatimuksia.Tavaran vastaanotossa, palvelun hyväksymisessä samoin kuin rakennusurakan vastaanotossaja siihen liittyvässä prosessissa on noudatettava asianomaisen toimialan vakiintuneitakäytäntöjä, joiden perusteet käyvät ilmi yleisistä sopimusehdoista.

436 ERINÄISET MÄÄRÄYKSET6.1 Esteellisyys ja kilpailuneutraalisuusHankinta-asian valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuva henkilö ei saa olla esteellinen.Vastaavasti hankintaa koskevan sopimuksen tai sen tulkintaa koskevan asian käsittelyyntai tavaran tai palvelun tarkistamiseen osallistuvan henkilön tulee olla esteetön. Esteellisyydestähankinta-asioissa on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty kuntalaissa jahallintolaissa.Asian käsittelyä koskevasta esteellisyydestä on erotettava perinteinen kilpailuneutraalisuus,johon on pyrittävä hankinnoissa hankintaprosessin alkuvaiheesta sen päättymiseen.Hankintalain edellyttämä tasapuolisuus ja syrjimättömyys merkitsevät jo sellaisenaan kilpailuneutraliteettia.Tähän tulee pyrkiä jo tehtävän määrittelyssä niin, että tavara, palvelutai rakennustyön kohde määritellään tasapuolisesti ja syrjimättömästi suhteessa potentiaalisiintarjouksen tekijöihin. Tästä johtuen yritys, jolla on ennakolta erityistietoa kilpailunkohteena olevasta hankkeesta siten, että yritysten keskinäinen objektiivinen kilpailuasetelmavaarantuu, ei voi osallistua tarjouskilpailuun. Kilpailuneutraalisuuden varmistaminenon sekä hankintayksikön että hankintaan osallistuvien toimittajien velvollisuutena.Kilpailuneutraliteetista puhutaan nykyisin myös siinä yhteydessä, kun arvioidaan kunnaneri toimintayksiköiden, liikelaitosten tai kunnan omistamien yhtiöiden asemaa markkinoilla.Kysymys on tällöin mm. siitä, vääristääkö julkisen hallinnon välillisesti tai välittömästi tukemattoimijat kaupallisia markkinoita. Kilpailuttaminen tulee toteuttaa siten, että kaikkihankintayksikön käytettävissä olevat kilpailuneutraalisuutta varmistavat seikat pyritäänhuomioimaan.6.2 Asiakirjojen julkisuus ja salassapitoHankintoja koskevien asiakirjojen julkisuus riippuu hankinta-asian käsittelyvaiheesta.Asiakirjojen julkisuudessa noudatetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetunlain (621/1999) eli julkisuuslain säännöksiä.Se, keneltä tarjouksia on pyydetty tai ketkä ovat jättäneet osallistumishakemuksen, onjulkinen asia sen jälkeen, kun asia on päätetty tai kirjattu viranomaisessa. Sen sijaan hankintayksiköllesaapuneet tarjoukset eivät ole vielä avaamisen jälkeen julkisia. Eri asia on,jos asiassa järjestetään julkinen avaustilaisuus (ks. kohta 4.6) tai jos viranomainen omanharkintansa perusteella muutoin antaa tietoja julkisuuteen esimerkiksi esityslistoja koskevanlaajan jakelun kautta. Viimeksi mainittua menettelyä ei kuitenkaan hankinta-asioissapidetä suositeltavana.Sen jälkeen, kun hankintaviranomainen on tehnyt hankintapäätöksen ja kun asiaa koskevapöytäkirja on allekirjoitettu ja tarkistettu, julkisuuskelpoinen päätös on syntynyt. Päätöksenjulkistaminen tapahtuu tämän jälkeen viranomaisen harkinnan perusteella ottaenhuomioon kuntalain, hankintalain ja julkisuuslain velvoitteet.Hankintayksikön tulee päätöksen jälkeen antaa päätös tiedoksi kilpailuun osallistuneilletarjouksentekijöille. Asianosaisille toimitettuun päätökseen on liitettävä kaikki päätöksen-

44tekoon vaikuttaneet tiedot, jotta heillä on mahdollisuus arvioida päätöstä ja käyttää lakisääteisiäoikeusturvakeinoja (asianosaisjulkisuus). Lopullisesti kaikki hankinta-asiakirjatliikesalaisuuksia lukuun ottamatta tulevat julkisuuslain nojalla julkisiksi, kun hankintasopimuson tehty (JulkL 7 §). Jälkimmäinen tilanne koskee lähinnä ns. yleisöjulkisuutta.Tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen antama tarjoushinta on julkinen hankintaa koskevanpäätöksentekoprosessin ja sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen (JulkL 7 §). Tarjoukseenliittyvän kokonaishinnan lisäksi myös yksikköhinnat ovat pääsääntöisesti julkisia.Hankintakilpailuun osallistuneilla tarjoajilla on oikeus saada tieto myös muista tarjoustenvertailuun ja päätöksen tekemiseen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, jotta heillä olisimahdollisuus tarvittaessa hakea muutosta päätökseen (JulkL 11 §).Osa hankinnoista on sellaisia, että tarjoushinta annetaan vain kokonaishintana. Huomattavaosa hankittavista tuotteista tai palveluista on kuitenkin sellaisia, joiden lopullista määrääei tiedetä vielä kilpailuttamisvaiheessa, joten hinta annetaan yksikköhintana. Tällaisiahankintoja ovat tyypillisesti kausihankintoihin liittyvät tavarahankinnat, joiden lopullisetmäärät selviävät vasta sopimuskauden aikana tavaroita kohteeseen toimitettaessa. Vastaavastirakennusurakoissa käytetään yksikköhintoja joko rakennuskohteen toteuttamisentiettyjen osa-alueiden hinnoittelussa tai jopa koko kohteen hinnoittelussa.Hankintaviranomainen ei saa ilman asianosaisen suostumusta käyttää oikeudettomastitietoja, jotka liittyvät tarjouksen tehneen elinkeinon-harjoittajan liike- tai ammattisalaisuuteen.Vastaava kielto koskee muita näihin verrattavia tietoja, jos tällaisen tiedon ilmaiseminensaattaisi aiheuttaa elinkeinon-harjoittajalle taloudellista vahinkoa (JulkL 24 §).EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimusta koskeva jälki-ilmoitus ei saasisältää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaaluottamuksellisten liiketietojen säilyttämistä, perusteltuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpailua.

45Liite 1YHTEISHANKINTATUOTTEET V. 2011Kemi-Tornion seudun hankintapalvelut kilpailuttaa mm. seuraavia tuotteita / palveluja useammankunnan tarpeisiin:Tekniikan ja energiahankinnan tiimi- Yhdyskuntatekniikan rakennuttamistehtävät- ÖljytuotteetElintarvikehankintatiimi- Viljatuotteet ym. elintarvikkeet- Pakasteet, valmisruoat ja puolivalmisteet- Tuoreet vihannekset ja juurekset- RuoanvalmistusvälineetLiha (kypsä, raaka) ja broileri kypsä- Broileri raaka, liha (pakaste), lihajalosteet- Maito ja maitotaloustuotteetToimisto- ja koulutarvikehankintatiimi- KopiopaperitToimistotarvikkeet ja kalenterit- OppikirjatKoulu- ja askartelutarvikkeetAtk-hankintatiimi- VärikasetitTulostimetDatatykitNäytötKannettavatPc-laitteet, keskusyksikötSiivous- ja hygieniatuotetiimi- Sairaala-, talous- ym. puhtauspaperit- Jäte- ja pyykkisäkit- Siivous-, pyykinpesu-, tiski- ja lattianhoitoaineet, siivousvälineet ja hygieniatuotteet

46Liite 2MUUTOKSENHAKUOHJEETA. Oikaisuohje ja valitusosoitus (yleinen), kansalliset kynnysarvot ylittäväthankinnat*Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuunvoidaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutostavaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaan myös saattaa valituksellamarkkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 §:nmukaisen kynnysarvon.*I Oikaisu-ohjeHankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätönvoi vaatia hankintalain 80-83 §:n mukaan hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voivaatia hankinta-yksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksentehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteentai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainenon saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystäratkaisusta.Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksitiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinenviesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaankäsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassaesitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavastamuusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaansaaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannonnäytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksiantokatsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseenmerkittynä aikana.Hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen sisältöHankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Vaatimuksestaon käytävä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi.Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo olehankintayksikön hallussa.

47Toimitusosoite:Hankintaoikaisuvaatimus toimitetaan hankintayksikölle.Tervolan kunta / kunnanhallitus/________lautakuntaKeskustie 8195300 TERVOLAsähköpostiosoite: tervolan.kunta@tervola.fiHankintaoikaisuvaatimuksen vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonkakuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.* Kansallisen kynnysarvon suuruus on:-30 000 € tavarat ja palvelut-100 000 € terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut-150 000 € rakennus- ja käyttöoikeusurakatII Valitusosoitus markkinaoikeuteenTarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaaasian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.Julkisista hankinnoista annetun lain 86 §:n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaanei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa.Lupa on myönnettävä, jos:1) asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää; tai2) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy.Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainenon saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikköon tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 §:n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa.Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa,että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineenja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksitiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinenviesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaankäsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassaesitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavastamuusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.

48Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaansaaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannonnäytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksiantokatsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseenmerkittynä aikana.Valituksen sisältöValituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimuksetja niiden perusteet. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä onesitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää.Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttäähänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö,valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoiteja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta,sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajanalkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensatueksi. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain21 §:ssä säädetään.Valituksen toimittaminenValitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenäpäivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää eilasketa mukaan.Valituksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen,lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestäasioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinenpäivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai,saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensiksi seuraavana arkipäivänä.ValituskieltoHankintalain 102 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saahakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla. Puitejärjestelyyn perustuvaanhankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaahankintalain 86 §:n mukaisesti.Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölleHankintalain 88 §:n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettavahankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettavahankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaanmarkkina-oikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön kohdassa I mainittuun osoitteeseen.

49Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedotMarkkinaoikeusPL 118, 00131 HELSINKIKäyntiosoite: Erottajankatu 1-3puh. 010 364 3300fax 010 364 3314, sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi

50B. Oikaisuohje pienhankinnoissa, kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat*Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa tehtyyn kunnan viranomaisen (hankintayksikkö)päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä annettuun ratkaisuun tyytymätönvoi tehdä hankinta-yksikölle hankintalain 81 §:ssä tarkoitetun vaatimuksen hankintaoikaisustatai kuntalain 89 §:ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen. Oikaisua koskevan vaatimuksenvoi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnytehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuunpäätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen voilisäksi tehdä kunnan jäsen.Määräaika oikaisua koskevien vaatimusten tekemiselle:Oikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa siitä, kun oikaisuvaatimuksen tekijä on saanuttiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta.Asianosaisen katsotaan saaneen hankintapäätöksen oheisasiakirjoineen tiedoksi sähköistätiedoksiantoa käytettäessä sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältäväsähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, ettäviestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jolleiasiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavastamuusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajallemyöhemmin.Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaansaaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannonnäytetä tapahtuneen myöhemmin.Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksenosoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisestinähtäväksi.Hankintaoikaisun ja oikaisuvaatimuksen sisältö:Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Valitukseen onmerkittävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asianhoitamiseksi. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa,jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa.Toimitusosoite:Tervolan kunta / kunnanhallitus /____lautakuntaKeskustie 8195300 TERVOLAtervolan.kunta@tervola.fi* Kansallisen kynnysarvon suuruus on:-30 000 € tavarat ja palvelut-100 000 € terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut-150 000 € rakennus- ja käyttöoikeusurakat

51C. Oikaisuohje ja valitusosoitus (erityisalat)Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivan yksikön julkista hankintaakoskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaanhakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoikaisu). Asia voidaanmyös saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvoylittää vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivan yksiköiden hankinnoistaannetun lain (erityisalojen hankintalaki) 12 §:n mukaisen kynnysarvon.Edellä mainitun kynnysarvon alittavaan hankintaan sovelletaan julkisista hankinnoista annetunlain (hankintalaki) hankintaoikaisua koskevia säännöksiä, jos hankintayksikkö onvaltio, kunnan tai kuntayhtymän viranomainen, liikelaitos, julkisoikeudellinen laitos tai edellämainittujen tahojen muodostama yhteenliittymä.OikaisuohjeHankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätönvoi vaatia hankintalain 80-83 §:n mukaan hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voivaatia hankinta-yksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksentehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteentai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainenon saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystäratkaisusta.Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksitiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinenviesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanotto-laitteessa siten, että viestiä voidaankäsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassaesitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavastamuusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaansaaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannonnäytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksiantokatsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseenmerkittynä aikana.Hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen sisältöHankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Vaatimuksestaon käytävä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi.Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo olehankintayksikön hallussa.

52Toimitusosoite:Tervolan kunta / kunnanhallitus /____lautakuntaKeskustie 8195300 TERVOLAtervolan.kunta@tervola.fiHankintaoikaisuvaatimuksen vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonkakuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.II Valitusosoitus markkinaoikeuteenTarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaaasian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.Julkisista hankinnoista annetun lain 86 §:n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaanei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa.Lupa on myönnettävä, jos:1) asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää; tai2) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy.Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainenon saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikköon tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 §:n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa.Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa,että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankinta-päätöksestä valitusosoituksineenja hankinta-päätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksitiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinenviesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaankäsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassaesitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavastamuusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaansaaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksi annonnäytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksiantokatsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseenmerkittynä aikana.

53Valituksen sisältöValituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimuksetja niiden perusteet. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä onesitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää.Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttäähänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö,valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoiteja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta,sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajanalkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensatueksi. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain21 §:ssä säädetään.Valituksen toimittaminenValitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenäpäivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää eilasketa mukaan.Valituksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen,lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestäasioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinenpäivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai,saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensiksi seuraavana arkipäivänä.ValituskieltoHankintalain 102 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saahakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla.Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeusmyönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 §:n mukaisesti.Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölleHankintalain 88 §:n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettavahankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettavahankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaanmarkkina-oikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön kohdassa I mainittuun osoitteeseen.Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedotMarkkinaoikeusPL 118, 00131 HELSINKI

Käyntiosoite: Erottajankatu 1-3puh. 010 364 3300fax 010 364 3314, sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi54