Frisbari 2/1995 - Ultimate.fi

Ultimatesta tieteen tunnustama urheilulajiLemettisen lajianalyysiOletettavasti Suomen ensimmäinenultimatea käsittelevä tieteellinentutkimus on nähnyt päivän valonJyväskylässä. Timo Lemettisen Liikuntatieteellisessätiedekunnassatekemä seminaarify6 tutkii lajin fysiologisiavaatimuksia, lähinnä pelisuoritustenty6määrien ja niidenkeston avulla.Lahtelainen Timo Lemettinen opiskeleeliikuntatieteitä Jyväskylän yliopistossa.Opiskelun ohella hän on työskennellyttiedekunnassa kolmisen vuotta ja suorittanutsiellä myös vuoden siviilipalveluksen.Liitokiekkoiluun hänet innosti MartinGlanz 1990-luvun alussaja nyt Lemettinenpelaa neljättä vuotta Lahdenjoukkueessa.Niinkin harvinaista lajia kuin ultimateakäsittelevä seminaarityö otettiin yliopistollahyvin vastaan: "Ei mua suinkaanpihalle naurettu, ne suhtautuu ihan avoimestiuusiin lajeihin. Ja mä olen ollut sielläjo niin kauan, että kaikki tietää mistälajissa on kysymys. Sitä myös opetetaan~eL~op~e~oillevillnntääntunnin verran", Lemetlinenkertoo.Peliajasta 41 % aktiivistaTutkimus perustuu vuoden 1991 avoimensarjan ulkofinaalin videointiin, jonka avullaTimo Lemettinen selvitteli työsuoritustenkestoja ja niiden fysiologisia vaikutuksia.Hän mittasi mm. ottelun kokonaisaikaa,perinteistä tehollista aikaa, sekä ottikäyttöön aktiivisen ajan käsitteen. Käsiteoli tarpeen, koska teholliseen aikaan lasketaanultimatessa myös paljon muutakuin varsinaista pelaamista: esimerkiksitilanteet, jolloin yksi pelaaja hakee pitkäksimennyttä aloitus heittoa ja muutseisoskelevat.Päinvastoin kuin esimerkiksi jääkiekossaaktiivisen ja tehollisen ajan ero ultimatessaon suuri. Ultimatessa varsinaista pelaamistaon loppujen lopuksi melko vähän:koko ottelusta oli vain 30 prosenttia aktiivistaaikaa, peliajasta sentään 41 prosenttia.Lemettinen löysi ottelusta rytmin, jokasisälsi vajaan minuutin työtä ja lähes kaksiminuuttia lepoa. Draivien välit olivat siismelko pitkiä. Tauot niin draivien aikanakuin välilläkin pitenivät selvästi ottelunedetessä, mikä hänen mukaansa puhuutyön korkeiden tehojen puolesta: "Kovatehoistatyötä siellä tehdään, koskaväsymistä niin selvästi tapahtui. Tässä rajoittaase, että materiaalina oli vaan yksiainoa peli, ja siinä pelattiin vaan yksi draivipaikkaa. Paikkapuolustuksessa kestotpitenevät, mutta samalla tehot laskevat,koska ei kukaan voijotain neljän minuutindraivia vetää täysillä."Ottelun kuluessa pelaaja tekee jatkuvastilyhyitä maksimisuorituksia ja myös palautuksetovat lyhyitä. Lemettinen vertaaenergiantuottoa lähinnä koripalloonjajääkiekkoon: "Anaerobisia, lyhyitä intensiivisiäsuorituksia, keskimääräinenhaku oli rankasti arvioiden 5 sekuntia.Kestävyydestä ja nopeudesta löytyyanalogiaa korikseen ja lätkään, voimaatietysti noissa lajeissa tarvitaan enemmänihan muuhun kuin luisteluun tai juoksuun.Ultimatessa voiman tarve onvähäisempi, kun kyseessä ei ole kontaktilaji.Elijos suunnittelee fyysisiä harjoitteila,niin korispelaajien treenit sopii hyvinmalliksi."Suuri kokonaiskuormitustekee lajista raskaanFyysisen kokonaiskuormituksen perusteellaLemettinenpitää lajia varsin raskaana.Vaikka sykemittaritutkimuksia ei vieläolekaan tehty, hän vetää johtopäätöksiäkoripalloanalogian perusteella: "Ultimatessasyke viipottaa kentällä ollessa kokoajan jossain 170 päällä. Koriksessa onTutkimustulokset:*1. puoliaikakokonaisaika:peliaika:*2. puoliaikakokonaisaika:peliaika:*Ajat per draivi41 min 50 sek35 min 55 sek1 h 5 min 27 sek54 min 16 sekkeskimääräinen kokonaisaika: 55 sektehollinen aika: 34 sek -1 min 25 sekaktiivinen aika keskimäärin1. puoliaika 47 sek2. puoliaika 1 min 1 sek* Aktiivinen aika 30 % kokonaisajasta41 % peliajasta*9,7 drivea per pelaaja(hajonta suuri: 3 - 17)* haku keskimäärin 5 sekfrisbarisaatu vastaavia tuloksia, ja ne oli itsekinvähän ihmeissään, että miten syke voi ollaniinkin pitkään korkealla Se on kuitenkinmahdollista, koska pelaaja ehtii maksimitehoistensuoritusten välillä aina palautuajonkun verran, vaikka syke ei ehdikäänpudota. Joten kyllä näitä arvioita, joita onheitetty (Sports lllustraited: "Ultimate onmaailman kolmanneksi raskain joukkuelaji"),voidaan pitää ihan oikeaan osuvina,vaikkei ne mihinkään tieteellisesti päteviintutkimuksiin perustukaan. Cooperin testintms. ihannetuloksia Lemettinen ei halualähteä määrittelemään: ''Taitopelistä eivoi vetää suoraa viivaa johonkin Cooperiin.Nopeuskestävyydestä ehkä voisi sanoa,ettäjossain 54-55 sekunnin tienoillapitäisi mennä 400 metriä, jotta se riittäisiultimatessa. "Hän näkee tärkeänä lajin taitopuolen jaosaamiseen liittyvien asioiden tutkimisen.Suomessa taidon tutkimus on kaikissalajeissa vielä melko vähäistä, vaikka seon nousussa ainakin Jyväskylässä. Fysiologisissajatkotutkimuksissa Lemettinentaas korostaa sykemittaritutkimustentarvetta. "Sykemittarilla saisi tarkkoja arvoja.Lisäksi olisi myös hyvä, jos arvioitaisiinnopeuksia. Kuitenkin taitolajissaon osaaminen ensisijainen jatkotutkimuskohde.Pitäisi saada mukaan tutkimukseenniitä, joilla lajitietouttajo on",hän esittää.Teksti: Kirsti RautavaaraKuva: Juri Mäki17