Maapallon ilmasto â jääkausia ja lämpöaaltoja - Geofysiikan Seura ry
Maapallon ilmasto â jääkausia ja lämpöaaltoja - Geofysiikan Seura ry
Maapallon ilmasto â jääkausia ja lämpöaaltoja - Geofysiikan Seura ry
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2. KASVIHUONEILMIÖIlmakehä päästää ison osan auringon säteilystä maan pinnalle, mutta pinnan lähettämän lämpösäteilynse imee lähes kokonaan. Tiettyjen kaasujen, mm. hiilidioksidin <strong>ja</strong> vesihöy<strong>ry</strong>n olemassaolonansiosta ilmakehä toimii täten eräänlaisena lämpösäteilyn kulkua <strong>ja</strong>rruttavana eristeenämaan pinnan <strong>ja</strong> avaruuden välillä. Tätä ilmakehän ominaisuutta kutsutaan kasvihuoneilmiöksi.Ilman kasvihuoneilmiötä maan pinnan lämpötila olisi noin 30 astetta nykyistä alhaisempi. Hiilidioksidinlisääntyessä ilmakehässä kasvihuoneilmiö on nykyisin koko a<strong>ja</strong>n voimistumassa <strong>ja</strong><strong>ilmasto</strong> lämpenemässä; aiheesta kerrotaan lisää kirjoituksen lopussa.Havainnollistus: ilmakehä kasvihuonekaasuineen on kuin villapaita, joka pitää maapallon sopivanlämpimänä kylmässä avaruudessa. Kasvihuoneilmiön voimistuminen tarkoittaisi vielä yhdenlisävaatekerroksen pukemista, jolloin tulisi jo hiki. Havaintoesimerkin rajoitus: kasvihuoneilmiövaikuttaa säteilyn välityksellä kulkevaan lämpöön, villapaita taas lähinnä estää ilmanvirtauksia siirtämästä lämpöä iholta pakkasilmaan.3. ERIPITUISILLA ILMASTONVAIHTELUILLA ERI SYYT3.1 Hitaat vaihtelutSatojen <strong>ja</strong> kymmenien miljoonien vuosien mittakaavassa esiintyneitten <strong>ilmasto</strong>nmuutosten tärkeimpänäaiheutta<strong>ja</strong>na pidetään mannerten liikunto<strong>ja</strong>. Kylmän <strong>ilmasto</strong><strong>ja</strong>kson edellytyksenä on,että mantereita si<strong>ja</strong>itsee riittävän lähellä napo<strong>ja</strong>. Jos molemmat navat ovat keskellä laa<strong>ja</strong>a merta,ei jäätiköita helpolla pääse syntymään. Tällöin nimittäin napameret varastoivat kesällä niinpaljon auringon energiaa, etteivät ne talvellakaan ehdi viilentyä jäätymislämpötilaan. Lisäksimerivirrat kykenevät tuolloin siirtämään tehokkaasti lämpöä korkeille leveysasteille. Jos sen si<strong>ja</strong>annapojen lähellä on iso<strong>ja</strong> maa-alueita, voi niille muodostua talvisin lumipeite. Tämä lumihei<strong>ja</strong>staa keväisin suuren osan auringon säteilystä <strong>ja</strong> säilyy siksi pitkälle kesään. Kylmimmilläalueilla lumi saattaa säilyä sulamatta yli kesän <strong>ja</strong> näin jäätikön muodostuminen lähtee käyntiin.Jäätikön synty <strong>ja</strong> laajeneminen lisäävät auringon säteilyn hei<strong>ja</strong>stumista avaruuteen, mikäon omiaan laskemaan koko maapallon keskilämpötilaa.Toinen hitaitten <strong>ilmasto</strong>nvaihtelujen mahdollinen aiheutta<strong>ja</strong> on ollut vuoristojen synty <strong>ja</strong> häviäminen.Korkealla vuoristossa ilma on yleensä kylmää <strong>ja</strong> lumisateet runsaita, siispä jäätikköjäpystyy helposti muodostumaan. Jäätiköt hei<strong>ja</strong>stavat auringon säteilyä samalla laskien maapallonkeskilämpötilaa. Nuorissa hil<strong>ja</strong>n syntyneissä vuoristoissa on myös sellaisia mineraale<strong>ja</strong>, jotkakykenevät sitomaan ilmakehästä hiilidioksidia. Esimerkiksi viime vuosimiljoonina Tiibetinylänkö on ilmeisesti ollut melkoinen hiilidioksidisyöppö.3.2 JääkausivaihteluViimeksi kuluneen miljoonan vuoden aikana jääkaudet <strong>ja</strong> leudommat välivaiheet ovat seuranneettoisiaan noin 10-100 tuhannen vuoden välein. Sadassa vuosituhannessa mantereet ehtivätliikkua vain mitättömän vähän. Jääkausivaihtelun syyt löytyvätkin aivan toisaalta, maapallonkiertoradasta. Maan kiertoradan soikeus vaihtelee n. 100000 vuoden <strong>ja</strong>ksolla. Kiertoradan aurinkoalähimpänä si<strong>ja</strong>itseva piste taas sattuu samalle vuodena<strong>ja</strong>lle aina 22000 vuoden välein:192
Change language