1/2010 - ProAgria Oulu

2 maaviesti 1/20102 maaviesti 1/2007

Menestyäkseen onjohdettava – itseäänVuosi 2010 uusine haasteineen on edessä. Mitä tuo tuleva, mitä voimmeoppia menneestä, miten voimme hyvin ja menestymme tässä hetkessä?Nämä ovat niitä peruskysymyksiä, joiden ympärillä viemme itse kukinelämäämme eteenpäin.Ajan hammas puree vääjäämättömällä otteellaan ja tapahtumat seuraavattoisiaan. Media ja tapahtumien kirjo ympärillämme tuntuvat vaativan ainavain enemmän, parempaa ja tuloksellisempaa. Riittääkö lopulta mikäänja mihin kaikki johtaa?Näitäkin kysymyksiä joutuu välillä pohtimaan, kun oikein isot asiatpysäyttävät: luonnonmullistukset, ekosysteemin tapahtumat, ilmastonvaihtelut. Ihmisen pienuus näytetään näin välillä meille.Miten maaseutu, maatilat ja ihmiset arjessa voivat? Toiset hyvin ja toisetvälillä heikommin. Vaatimuksia ja myös vaatijoita on monia – byrokratia,yhteiskunta, ympärillä olevat yritykset, rahoittajat sekä viime kädessä jaehkä joskus vaativimpana yrittäjä itse.Kun maatila, esimerkiksi lypsykarjatila, kasvattaa kokoaan investoiden,lehmämäärä voi kasvaa nopeasti kaksin- ja jopa nelinkertaiseksi. Samallaastutaan vääjäämättä toisenlaiseen todellisuuteen yrityksen eli maatilanhallinnan ja johtamisen alueella.Rehuntuotanto, maksuvalmiudesta huolehtiminen, hankintojen kilpailutus,koneketjut ja erityisesti vieras työvoima näyttäytyvät aivan toisenlaisinaaikaisempaan verrattuna. Kaikkia näitä ja monia muita isoja osa-alueitaon johdettava ja hallittava.Tämän päivän tilanpito vaatii taitoja hallita kokonaisuutta ja kykyäharkita viileästi eri vaihtoehtoja ja tekemisiä. Omaa työtä ja tekemistäon johdettava entistä selvemmin. Tilan on asetettava selkeitä tavoitteitamenestyäkseen, esimerkkeinä nurmirehusato 6 500 ry/ha tai keskituotos10 000 litraa/vuosi. Tavoitteeseen pääsemiseksi ontyöskenneltävä ja käytettävä parhaat mahdollisetneuvot, asiantuntijat ja tieto.Selkeä johtaminen ja tavoitteiden asettaminen,seuranta ja tapa toimia johtavat menestykseen.Resepti on siis melkoisen selkeä. Menestyäkseen onjohdettava myös omaa tekemistään.SISÄLTÖ8.14.21.23.24.26.32.Laatuklubilta tietoajohtamiseenMaidontuottajat kokoontuivatjälleen ja hakivat kaavojaonneen ja menestykseen.Talouden suunnittelu tuovakautta tilan elämäänPitkäjänteinen verosuunnittelumerkitsee Pernun maitotilallakestävää tilanpitoa.YmpäristöAgro tarjoaamonipuolisia infopäiviäKevään infopäivät tarjoavatmuun muassa ajankohtaistatietoa tukihausta.Maatilat mukaanenergiatalkoisiinValtion tukema maatilanenergiasuunnitelman säästääenergiaa ja euroja.Parkinniemen puutarhakeskittyy tomaattiinVuoden maatila -kilpailussamenestynyt yritys arvostaasaamaansa palautetta.ValkolöökikastikkeetMaakuntien ParhaisiinRitvan Herkun laadukkaat jalisäaineettomat löökit sopivatmoneen käyttöön.Tapani Tölli luotsaaOulun valtuuskuntaaMaaherrojen aika päättyi, kunEino Siuruainen siirtyi eläkkeelleja aluehallinto uudistui.VESA NUOLIOJAjohtajaProAgria OulumaaviestiMaaviesti on ProAgria Lapin,Kainuun ja Oulun asiakaslehti,joka postitetaan osoitteellisenaasiakastiloille ja -yrityksille,jäsenille ja jäsenyhteisöillesekä sidosryhmille.Julkaisija ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23 (PL 106), 90101 Oulu, (08) 316 8611,info.oulu@proagria.fi Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä-Karttimo,Kiviniemen rantatie 9, 90810 Kiviniemi, ella.karttimo@proagria.fi, 040 526 4880Taitto Mari Lähteenmaa, mari.lahteenmaa@proagria.fi Ilmoitukset Sirpa Heikkinen,Kielontie 8, 87500 Kajaani, (08) 637 740, 044 533 1713, sirpa.heikkinen@proagria.fiOsoitteenmuutokset ProAgria Oulu, (08) 316 8611, info.oulu@proagria.fi; ProAgriaKainuu, 044 320 1580; ProAgria Lappi, 020 747 2700 Painopaikka Kalevaprint OyPainos 12 000 kpl Ilmestymisajat 2/2010 12.4., 3/2010 27.9., 4/2010 22.11.Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN 0788-0979Kannen kuva: Ella Karttimo1/2010 maaviesti 3

ajassaAvoimet ovet KeminmaallaProAgria Lapin Keminmaan toimistonväki tapasi yhteistyökumppaneitaanja esitteli palveluitaan marraskuisessaavoimien ovien päivässä. Rantatie 39:ssäpalvelee Meri-Lapin alueen maatiloja jamaaseutuyrityksiä kahdeksan ProAgria Lapinasiantuntijaa.Tornion ja Keminmaan toimistojen yhdistyttyäKeminmaa tarjoaa saman katonalla muun muassa maitotila-, lammas-, talous-,kasvinviljely-, luomu-, yritys- ja EUtukineuvonnanpalvelut.Keminmaan toimistolta johdetaan myösPerusmaatalouden yhteistyöohjelma –hankekokonaisuutta,joka kehittää maito- jalammastilojen yrittäjävalmiuksia, ammattitaitoaja verkostoja.”Eri toimialoja poikkileikkaavat palvelutovat kokonaisuus, joka tarjoaa menestyksenmahdollisuuksia sekä asiakkaille ettäProAgrialle”, johtaja Simo Alaruikka tiivisti.Yritysneuvojat Tiina Pelimanni ja Ari Saarela hakevatlappilaisten yrittäjien kumppaneina ratkaisujayritysten eri vaiheisiin. He myös vastaavatKeminmaan toimistolla sijaitsevan EuropaDirect Lapland -tiedotuspisteen palveluista.Kerro mielipiteesi ProAgrian palveluistaVaikuta ja vastaa!Kaikki Suomen 16 ProAgria Keskusta tekevätyhdessä valtakunnallisen asiakastutkimuksenhelmi-maaliskuun vaihteessa.Jos sähköpostiisi tai postilaatikkoosi kilahtaakysely, muista vastata ja samalla vaikuttaaProAgrian palvelujen ja toiminnan kehittämiseen.Tutkimukseen osallistuu noin 8 000asiakasta eri puolilta Suomea.Tutkimus antaa tietoa siitä, miten ProAgrianTorniolaiset maitotilalliset Eero (vasemmalla)ja Päivi Maalismaa vaihtoivat ajatuksia johtajaSimo Alaruikan ja projektipäällikkö JariJuusolan kanssa.Erkki (vasemmalla) ja Anneli Takaluoma sekätalousneuvonnan asiantuntija, piiriagrologiMartti Suokas ehtivät hoitaa avoimien ovienpäivänä myös ajankohtaisia työasioita.Hankevastaava Anne Närhilä esitteli kartaltalampuri Rauno Pohjoisaholle Irlantiin suuntautuvanyhteisen opintomatkan kohteita.Taustalla kotieläinneuvoja Armi Uljua ja konekonsulenttiHarri Salow, joka esitteli päivänaikana uutta maatilan energiasuunnitelmaa.palvelu ja tuotteet ovat kehittyneet ja mitäasioita kannattaa jatkossa painottaa, jottaasiakkaat olisivat entistä tyytyväisempiä.Aikaisempien tutkimusten tulokset ovat vaikuttaneetmuun muassa uusien palvelujenkehittämiseen, asiakaspalvelun organisointiinja erityisesti sähköisten palvelujen käyttöönottoon.ProAgria haluaa kuunnella herkällä korvallaMinna Komulaisesta”maisematohtori”MinnaKomulainenKainuun MaajakotitalousnaistentoiminnanjohtajaMinna Komulainenon väitellyt tekniikantohtoriksi Aaltoyliopistonteknillisenkorkeakoulun maisema-arkkitehtuuriinkoulutusohjelmasta.Väitöskirja ”Forestscapes –Metsämaisematyypit integroivan suunnitteluprosessintyövälineenä” on ensimmäinenmaisema-arkkitehtuurin alallatehty väitös Suomessa.”Eri metsämaisematyypit huomioonottaen voi metsien hoidossa korostaamaiseman luonteenomaisia piirteitä.Samalla voidaan vähentää maankäytöstäsyntyviä konflikteja”, MinnaKomulainen toteaa.Metsän sijainnin huomioiminen metsänkäsittelyssäon tärkeää. Eri maakunnillaon omat luonnon ja kulttuuriperinnönmuovaamat piirteensä. Rannikonmetsämaisema on erilaista kuin Vaara-Karjala tai Lapin tunturit.Minna Komulaisen tutkimuksessakartoitettiin kulttuurimaisema-alueenmuutoksia Ruissalossa, Kolilla,Melalahdessa, Häntälässä, Peränteellä,Naapurinvaaralla, Vuokatissa jaTipasojalla, ja löydettiin 11 erilaistametsämaisematyyppiä.Väitöstutkimus osoittaa myös, ettämetsähakkuun sijainnilla on huomattavaamerkitystä. Avohakkuun jälkeinentila koetaan herkästi maisemavaurionaerityisesti matkailualueilla.Kulttuurimaiseman reunaan sijoitettuapellon metsitysalaa pidettiin parempanakuin peltojen keskellä kasvavaataimikkoa.Esimerkkialueiden pohjalta kehitettiinmaisemanhoitosuositukset, kuinkakulttuurimaiseman eri osia voidaanhoitaa.monin eri tavoin asiakkaidensa mielipiteitä jakokemuksia. Asiakaspalautekanavat ovat monipuolisestija yhä enemmän käytössä. Nettijasähköpostipalautteita käsitellään säännöllisestija pienempiä asiakaskyselyjä tehdäänerilaisten muutosten yhteydessä. Isommatvaltakunnalliset tutkimukset antavat tietoaasiakaspalvelun ja palvelujen laajempaan kehittämiseen.4 maaviesti 1/2010

AJASSAArja KeränenLentokentän myymäläänuusia paikallistuotteitaOulunsalon lentokenttämyymälääon täydennettyjälleen uusilla paikallisillalahja- ja tuliaistuotteilla.Taitajien tierna -hankkeenyhtenä tavoitteena on perustaaOulun lentoasemalle myymälä,josta matkustajat voivat ostaamukaansa omaleimaisen pohjoispohjalaisenlahjan tai tuliaisen.Tulevista myyntituotteistakerätään kokemuksia koemyynninavulla.Kolmannen tuotehaun kauttakoemyyntiin valittiin kuusamolaisenLiisa Salmivaaran neulehuovutetuttossut, hiippa ja reuhka,Muhoksen Villan karstavillaneuleisetkaulaliinat, puolisormikkaat javillasukat sekä oululaisen DesignPetri Rimpeläisen Torni-korut jaSilmu-Keramiikan rakulaatat.Elintarvikkeista valituiksi tulivatKuusamon Kalajalosteen valmistamatKuusamon savumuikutöljyssä ja muikut öljykastikkeessa.Haapavetisen Viinitalo Aito-Onnin tuotteista koemyyntiinotettiin Pohjanmaan Makia mustikka-mustaherukkatäysmehu,Pohjanmaan Lumous -puolukkamansikkatäysmehuja PohjanmaanTaika -tyrnihyytelö.Edellisen tuotehaun tuotteistamyyntiin jäivät edelleen muhoslaisenMarika Halmeen pienet-Oranssit-pikkupussukat ja -puhelinpussit.Viime kesän ensimmäiseltähakukierrokselta myymäläntuotevalikoimassa jatkavat RitvanHerkun Lempeä Valkolööki- jaLempeä Tervalöökikastike.”Suosittelemme Tiernatuoteraatienarvioimia valmiitatuotteita myös muihin myyntipisteisiinmaakunnan alueella”,projektipäällikkö Arja Keränensanoo.ProAgria Oulun ja Oulun Maajakotitalousnaisten hallinnoimaTaitajien tierna -jatkohanke kestääkesäkuun 2011 loppuun saakka.Puoli vuosisataakannattavuuskirjanpitoaProAgria Kainuun edustajakokouksessamarraskuussapalkittiin pitkäänkannattavuuskirjanpidossamukana olleita tiloja MTTtaloustutkimuksenkirjanpitopalkinnoilla.Vielä koko valtakunnassaharvinainen 50-vuotispalkintoluovutettiin hyrynsalmelaiselleNiilo Heikkiselle. 10-vuotispalkinnon saivat Mirkaja Jyrki Nykänen Sotkamostasekä 5-vuotispalkinnon KaisuHaataja Vuolijoelta.Kokousesitelmässään MTTtaloustutkimuksenlaskentatoimenpäällikköArto Latukkakertoi kannattavuuskirjanpidontilaryhmien keskiarvotuloksista.Kannattavuuskirjanpito onarvokasta työtä, sillä tuloksiakäytetään hyväksi muun muassamaataloutta koskevassa päätöksenteossa.Lisää tietoa kirjan-Vero- ja tilipalvelutjatkuvat SotkamossaKannattavuuskirjanpidon 50-vuotispalkinnon saanutta NiiloHeikkistä on kannattavuuskirjanpitoonliittyvissä asioissa auttanutja opastanut ProAgria Kainuuntalousneuvoja Matti Väisänen.pitotuloksista saa osoitteestawww.mtt.fi/taloustohtori.Lisätiedot: ProAgria Kainuu,Matti Väisänen, 0400 282 086;ProAgria Lappi,Kaisu Risto, 040 526 9868;ProAgria Oulu,Alpo Törmänen, 0400 688 757.MTK-Sotkamon Maatalouden vero- ja tilipalvelu onvuoden alusta siirtynyt ProAgria Kainuun hoidettavaksi.Eila Määttä jatkaa ProAgria Kainuun palveluksessaja tuottaa kirjanpitopalveluja nykyisessä osoitteessa,Kainuuntie 9, puh. (08) 666 0753. Toivotamme tervetulleiksientiset ja uudet asiakkaat!1/2010 maaviesti 5

Unohdapaperilaskut jasiirry e-laskuun!Nyt pelto puhuu:Olisipa kalkkipäiväneljä kertaa vuodessa.Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niintehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki ravinteet käyttöön.Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuinperinteisellä kalkilla ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukinmaanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaaltasisekä alan erikoisliikkeistä.Lisätietoja www.ruukki.com/maatalousMonilta yrityksiltä saat laskun suoraan OP-verkkopalveluuneikä sinun enää tarvitse näppäillä maksutietoja itse. Voithyväksyä jokaisen maksun erikseen tai antaa maksun hoituaautomaattisesti. Laskut arkistoituvat kätevästi OP-verkkopalveluun.Laskuttajalistan hakupalvelulla löydät kaikki yritykset,jotka lähettävät e-laskuja. Mukana palvelussa ovat muidenmuassa Mela, DNA, Elisa ja TeliaSonera.Tee e-laskuilmoitus OP-verkkopalvelussa: op.fi/e-laskuTehoa paalaukseenVALITSEF550McHale F550, F550 pro ja F560 autoMcHale-tuotteiden kestävyys, luotettavuus ja innovatiivisetrakenneratkaisut tunnetaan kaikkialla maailmassa.McHale on menestynyt erittäin hyvin myös Suomessa jaon noussut 4 vuodessaSUOMEN MARKKINAJOHTAJAKSIUudet2010 mallitsaapuneet,kysy lisää!991BEJäreät McHale-paalinkäärijät kaikenkokoisille pyörö- ja kanttipaaleillewww.mchale.netMcHale Fusion paalainkäärimen korkea tehokkuus 50-60paalia käärittynä tunnissa perustuu mm. oivallukseen siirtääpaali kammiosta käärintään ilman aikaavieviä välivaiheitapuh. 042 490 011www.konefarmi.fiMcHale tuotepäällikköPekka Liimatainen 040 500 7509pekka.liimatainen@konefarmi.fiOulu 040 751 1092Rovaniemi 040 821 9424Tornio 040 551 6273Ylitornio 050 389 08206 maaviesti 1/2010

LEHMÄTIEDOLLAkiinni tuotokseen ja sukuunProAgrian tuotosseurannanasiakastilat saivat viimevuoden lopulla käyttöönsäuuden Lehmätieto-palvelunensimmäisen osan. Palvelu onotettu positiivisesti vastaan.Lehmätieto-palvelu eli niinsanottu sähköinen lehmäkorttinäyttää kaikki tilan karjassa jaelossa olevat lehmät, hiehot jalehmävasikat. Karjanomistajavoi tarkastella palvelun avullayksittäisen eläimen perustietojaja vuosituotoksia.Alkaneena vuonna palvelu laajeneekattamaan myös eläintenkoelypsyt, 305 päivän tuotokset,poikimiset, siemennyksetja hoidot.Lehmätiedossa pääsee kiinniyksittäisen eläimeen ja voi edetäedelleen eläimen sukupuussaolevien nimien kautta niidenLehmätieto-palvelun vuosituotossivu.omalle Lehmätieto-sivustolle.Parhaimmillaan palvelusta voijäljittää lehmän sukua monenvuosikymmenen taakse.Lehmätieto-palvelu on automaattisestikaikkien ProAgriantuotosseurannan asiakkaidenkäytössä ja palveluun pääseeProAgrian verkkopalveluihin kirjautumalla.Karjanomistajalla onoikeus kieltää eläintensä tietojennäkyminen muille viljelijöille.Tällöin hän ei voi itsekään tarkastellaostoeläintensä vanhempientietoja muista karjoista.MAITONyt onaika päivittäätoimintajalaatukansiotHaluatko yritykseesi muitakinmittareita kuin maidonsolut? Miten pärjäät tulevaninvestoinnin kanssa, jos jo nyttuntuu vaikealta? Kaipaatko iloaja valoa arjen prosesseihin?Nyt on aika ottaa esiin muutamavuosi sitten laadittu Toimintajärjestelmä-kansioja päivittääse ajan tasalle. Tämä sopii myössinulle, vaikka et jostakin syystäkoskaan osallistunut Laatujärjestelmä-koulutuksiin.Me autamme sinut alkuun. Räätälöimmejuuri sinulle sopivan tavanyrityksesi toimintajärjestelmänlaatimiseen. Voit valita pienryhmätoiminnan,tilakohtaisen neuvonnantai molemmat.Ota yhteyttä ja kysy lisää. Jo tänään!Huomenna se saattaa jäädätekemättä.Isäntä ja navettasamaa vuosimalliaTUULA SATOKANGASLisätiedot: ProAgria Oulu,maitotilayritysneuvoja,laatukouluttaja Liisa Lehikoinen,040 588 2142liisa.lehikoinen@proagria.fi.Tervolan Mattisenperällävietettiin marraskuussatuplajuhlia, kun sekämaitotilayrittäjä Kalevi Jestiläettä tilan navetta ylittivätkunniakkaasti 50 vuodenrajapyykin.Puoli vuosisataa sitten valmistunutnavetta voisi kertoamonta tarinaa. Aluksinavetassa oli parsipaikat seitsemällelehmälle. Vuonna 1970tehty laajennus nosti lehmäluvun20:een.Jestilän tila on kuulunut ainakarjantarkkailuun ja tuotosseurantaansekä hyödyntänyt myösmuita ProAgrian palveluja.Tilan keskituotos on ollut parhaimmillaannoin 9 500 kiloa,mutta tällä hetkellä tuotosluvutovat laskeneet monen tekijänsummana.”Eläinten huono tiinehtyminenon pidentänyt poikimaväkiä ja hyviltäemiltä on jäänyt syntymättälehmävasikoita. Viime vuodenhuonolaatuinen rehusato heijastuuvielä tänä vuonna eläinten terveyteenja tiinehtymiseen”, KaleviJestilä sanoo.Tuula SatokangasKalevi Jestilän maitotila on hyvä esimerkki siitä, että kaikenkokoisia tilojatarvitaan ja että niillä on myös menestymisen mahdollisuuksia.REHUSTUS on tilalla ollut jopitkään samantyyppinen –omaa kuivattua viljaa ja puolitiivistettävalkuaisen lähteeksi.Väkirehuautomaatti jakaa puolitiivisteenja päältä ajettava ”katti”on hyväksi havaittu apuvälinerehua jaettaessa.”Tarvetta muutoksiin ei oleollut, joskin ostorehun hinta onturhan korkea”, Kalevi Jestilä sanoo.Säilörehun korjuutekniikka onmuuttunut vuosien varrella useaankertaan. Ensin tilalla oli pienitorni, sen jälkeen toinen isompitorni, ja aumoihinkin on säilörehuavarastoitu.”Kahden vuoden ajan säilörehuon tehty paaluihin. Paalaus on to-dettu parhaaksi säilöntavaksi, kuntyövoimaa on vähän.”Tuula Satokangas on ProAgria Lapinkotieläinneuvoja.1/2010 maaviesti 7

maitoLuentojen jälkeen syvennyttiin käytännön harjoitukseen ryhmätöissä, joissa analysoitavana oli tunnusluvuin esitetty todellinen tilaesimerkki.Ryhmissä käytiin asioista syvällistä pohdintaa ja tulokset yhdistettiin päivän antoisaan loppukeskusteluun.Laatuklubi tarjosi jälleen tietoa ja tukeaMAITOTILAN JOHTAMISEENTIINA KARLSTRÖMKaavoja onneen jamenestykseen haettiinLaatuklubissa yhdessäpohjoissavolaistenmaidontuottajienkanssa Siilinjärvellä.Päivät kuunneltiinasiantuntijaluentoja janiihin liittyneitä Laatuklubinyhteistyötahojen tietoiskuja.Aikaa oli mukavasti myöskeskusteluun. Illalla koottiinrivit tiiviimmiksi ja opiskeltiinuusia askelkuvioitakantritanssin merkeissä.Tilaisuuden avasi johtajaMatti Ollikainen ProAgriaPohjois-Savosta. Hänenkannustavilla avaussanoillaanklubilaiset virittyivät kolmipäiväisenammattitapahtumantunnelmiin.Kehitysneuvoja Tapani YlisiuruaOsuuskunta Idän Maidosta kertoimaidontuotannon kansainvälisistänäkymistä.Keinoiksi parantaa kilpailukykyälistattiin tuotannon kehittäminen,huippuluokan tuotekehitys jamarkkinointi sekä myönteinen viestintä.Maidontuotannon talousoptimoinninhaasteita tiloilla ovatennen kaikkea tuotantopanostenhinta ja niiden saatavuus.Lypsylehmän ruokintaa ja tuotoksentaloudellista optimointiakäsitteli Valion kehityspäällik-kö Juha Nousiainen. Hän valottinäkemystä maidontuotannonperusyksikön - lehmän - näkökulmasta.Lehmä pystyy lypsämään jopa70 kiloa maitoa päivässä silloin,kun se syö 30 kiloa kuiva-ainettavuorokauden aikana. Syönnilläon suora yhteys maitotuotokseen,joten parasta ruokinnan suunnitteluaon poistaa kaikki esteet eläimenvapaalta rehunsyönniltä.Lisäksi lehmä pystyy tehokkaastikierrättämään energiaa kudostensakautta, jos syönti jää vajaaksi. Tämänäkyy tosin maidon alhaisina pitoisuuksina.Hyvät hoito-olot korostuvat,koska eläimen on pysyttävä terveenäkovasta stressistä huolimatta.Huipputuotantoon vaadittavasuoritus vastaa ihmisellä maratoninsuorittamista. Päivittäin.Juha Nousiainen korosti, ettäkaikkia nurmirehun mahdollisuuksiaei ole käytetty. Maitotilansisäisillä toiminnoilla voidaansäilörehun tuottoarvoa vieläkinparantaa. Satotason ja säilönnällisenlaadun nosto sekä lehmiensyöntiolosuhteiden parantaminenauttavat edelleen laskemaanmaidon tuotantokustannustamerkittävästi.HAASTEEN valtakunnan parhaistarehunurmista esitti MTT:n tutkijaPerttu Virkajärvi. Suomessanurmituotannon haasteena onvaltakasvien lyhyt ikä, jolloinyli-ikäisyys laskee satotasoa.Lisähaasteena ovat talvituhot,joita rikkakasvit mielellään paikkaavat.Neljännen vuoden satoon jo heikko, jos rikkakasveja eitorjuta täydennyskylvöin.Perttu Virkajärven mukaan 30vuoden kokemuksella tilojen keskisadotovat 4 500 rehuyksikköähehtaarilta vaihdellen +/- 1 000rehuyksikköä, jolloin ostorehukustannusmuuttuu 1,5-3 senttiä/litra. Tähän ei pitäisi tyytyä, vaantehostamisen varaa on.Hän korosti säilörehuprosessinkriittisiä pisteitä korjuun aikana.Rehun ilmatiivis säilöntä on onnistumisenavaintekijöitä. Tehokastapa parantaa rehun hyväksikäyttöäon korjuutappioidenminimointi.HIEHOKASVATUKSEN tehostamis-ja ulkoistamisvaihtoehdoistakertoi MTT:n tutkija AuvoSairanen. Hän esitteli kymmenenpohjoissavolaisen maitotilan kannattavuuskirjanpitoaineistostalaskettujatunnuslukuja.Niissä hiehon tuotantokustannuksenkeskiarvoksi saatiin 2 365euroa, kun kustannus vaihteli tilakohtaisesti1 400:sta 3 100 euroon.Maitolitraa kohti uudistuskustannusoli keskimäärin 13senttiä/litra, kun vaihteluväli oli9-19 senttiä.Työmäärän mittaaminen jatuntihinnan määrittely (käytetty12 euroa tunnissa) ovat laskelmienkriittisin kohta. Laskentaaon syytä tarkentaa silloin, kunlähdetään tosissaan suunnittelemaantuottajien välistä sopimuskasvatusta.Auvo Sairanen kertoi esimerkintanskalaisesta 800 hiehon kasvattamosta,jonka kasvatuspäivänhinta on 1,6 euroa. Pohjoissavolaistentilojen päiväkustannuksenkeskiarvo oli 2,9 euroa ja vaihteli1,9:stä-4,2 euroon. Pohjois-Savossalaskettiin myös, että eläimiäpitää olla yli 100, jotta hiehojensopimuskasvatus onnistuu päätuotantomuotona.Ulkomailla yleistyvästä vasikoidenulkokasvatuksesta keskusteltiin.Tulokset ovat olleet hyviä,mutta tällöin työtä on jaksettavatehdä erityisesti silloin, kun sääolotovat huonot.ELÄINAINEKSEN merkitystä maitotilayrityksenkannattavuudessavalotti Faba-palvelun jalostusagronomiJukka Pösö. Jalostus ontyötä, jossa karjasta valitaan perimältäänparhaat yksilöt ja tuotetaanniillä seuraava sukupolvi.Kun syntyvä sukupolvi on perintötekijöiltäänvanhempiaan parempi,jatketaan aloitettua työtä ja toimitaanniin sanotulla ”korkoa korolle”–periaatteella tilan omien jalostustavoitteidenmukaisesti.Hän muistutti, että lehmienvalinta on vähintään yhtä tärke-8 maaviesti 1/2010

MAITOSirkku ja Mika Nieminen valottivat, että päämäärätovat tärkeitä, mutta tärkeää on myösse, mitä matkalla tapahtuu.Puutsit jalkaan ja stetsoni päähän.Ohjattu kantritanssi auttoi osaltaanirti arjesta.Laatuklubin odotettu esiintyjä ja iloinen työryhmä.Vasemmalta Soili Hypén, Tarja Pirkkalainen,Tiina Karlström, Mikko Kuustonen, Virpi Huotari,Taina Voutilainen ja Matti Ollikainen.ää kuin sonnien. Lehmän taloudelliseenarvoon vaikuttaa ensisijaisestimaitotuotos. Maidonhinnoitteluun vaikuttavat lisäksimaidon rasva- ja valkuaispitoisuudet.Mielenkiintoista oli kuulla,että maidon pitoisuuksilla jautareterveydellä on positiivinenvuorovaikutus.KEHITTÄMINEN ja taloudenseuranta edellyttävät tavoitteidenasettamista, kertasi talousagronomiVirva Tenhunen ProAgriaPohjois-Savosta. Yrittäjän tulee tietää,mistä ongelmat tilalla johtuvat– korjautuvatko ne ajan kanssavai onko tehtävä jotakin?Hän antoi evääksi menestyjäntunnusmerkkejä, joihin kuuluvatkilpailukyky muuttuvissa tilanteissa,hyvät liikkeenjohtotaidotja henkilöstöjohtaminen, tuotannonja talouden aktiivinen seurantasekä halu parantaa tuloksia jakehittää toimintaa.Sponsoreina toimineetsidosryhmät tukivatosaltaan Laatuklubinonnistumistaja halusivat osallistuatulevaisuuteen tähtäävienmaidontuottajienammattitapahtumaan.Aluepäällikkö Ari Vilppolakokosi tutkijoiden lehmänruokinnan tulokset hyvin yhteenja kertoi, kuinka Rehuraisio vastaamaidontuotannon kannattavuudenhaasteisiin tuotteillaan.Samaa viestiä toi ruokintaasiantuntijaJouni Rantala Rehumelicastasyventyen ruokintaanseosrehutekniikan kautta.ProAgria Maatalouden LaskentakeskuksentuoteryhmäpäällikköSinikka Tommila kertoi uusistapäivittäistä työtä helpottavista teknisistälaitteista. Erityisesti kannettavassaPDA-laitteessa oleva MobiAmmukiinnosti tuottajia kovastija yleistyy todennäköisesti nopeastietenkin suurissa yksiköissä.Kun ajaudutaantilanteeseen, jossaihmiset voivathuonosti, onaivan sama, mitäMansikki lypsää.MAASEUDUN tulevaisuus -lehdenmaitotilan parisuhteestakertovasta artikkelista bongatutmaitotilayrittäjät Mika ja SirkkuNieminen Ylöjärveltä kertoivatarjesta 100 lypsävän maitotilayrityksessä.Kun ajaudutaan tilanteeseen,jossa ihmiset voivat huonosti, onaivan sama, mitä Mansikki lypsää.Tärkeintä on olla sinut itsensä kanssa.Jos osaa jonkin verran huolehtiamyös puolisosta, hoituvat lapsethyvin samassa ilmapiirissä. Onopittava riitelemään heti, kun asiatulee ajankohtaiseksi. Vain itseäänvoi muuttaa ja toinensaattaa muuttuaoman muuttumisenkautta.Niemisiltä saatiinhyvä Laatuklubinkehitysehdotus: aikaapäiväunille rakkaankainalossa.Henkilösuhteista maatilalla eliyhdessä 24/7 jatkoi Birgitta KinnunenKuopion Työterveyslaitokselta.Perheessä on hyvä olla yhteisiäsopimuksia, joita kaikki pyrkivätnoudattamaan. On opeteltavapuhumaan, eikä saa olettaa, ettäpuoliso on ajatustenlukija.Puolisoa tulee kunnioittaa aikuisenaihmisenä. On hyvä muistaa,että miesten ja naisten tavatilmaista itseään ovat erilaiset.VOIMAVARARIIHI-palvelua, jokaauttaa hallitsemaan kuormitusta jariskejä, esitteli Susanna KähkönenKuntosavotta-hankkeesta. Pro-Agrian kehittämässä palvelussa kehittämisenlähtökohtana ovat tuotanto-ja talousasioiden lisäksi myösmuut työhyvinvoinnin tekijät.Lehmähavainto- ja Rehuvastepalvelutesitteli kotieläinagrologiTiina Karlström. Kovassa tuotoksessaoleva lehmä on kiireinen tehdessäänpitkää työpäivää. Vuorokaudessase käyttää kuusi tuntiaaikaa syömiseen ja 14 tuntia lepoon.Tärkeimmän tuotantotyönse tekee maaten märehtiessään.Sen vuoksi hyvä navetta näyttääkinyleensä tyhjältä, koska suurin osakarjasta on työn touhussa.ProAgrian uusi Rehuvaste-palveluon tullut käyttöön ja sen antamiatunnuslukuja voidaan peilatamyös lehmien tuotanto-oloihin.Rehuvaste näyttää laskennallisentuloksen, paljonko tilan rehustuksellauusimpien tutkimustulostenperusteella pitäisi tulla maitoa.Jos tavoite alittuu, kannattaa investoidaLehmähavainto-päiväänja kalibroida karjasilmää. Hyvissäolosuhteissa Rehuvasteen antamamaitotuotos on jopa ylitetty.INVESTOIVAN tilan tukitiimittoimivat sekä ProAgria Oulunettä Pohjois-Savon alueella janiistä kertoi tiimiesimies ja hankevastaavaTarja Pirkkalainen.Navetan rakentaminen ja tuotannonlaajentaminen ovat useinmaitotilayrittäjän haastavin hanke.Tilojen avuksi kootut tiimit tukevatyrittäjäperheen menestymistäja hyvinvointia.Kehittäminen ei kaadu menetelmienpuutteeseen. Sen osoittikäytännössä johtaja Pentti MeriläinenProAgria Kainuusta kertoessaanSix Sigma -menetelmällätyöstettyä ensikoiden geneettistätasoa matalamman maitotuotoksenarvoitusta.Menetelmässä tilan ongelmajäsennettiin määrittämällä ja totuusnostettiin esiin mittaamalla,josta syyt saatiin selville analysoimalla.Työn tuloksena maitotuotostasaatiin nostettua 3,5kiloa/ensikko. Koko tilaesimerkkilöytyy Tieto tuottamaan -sarjanMaatilayrityksen menestystekijät-kirjasta.Laatuklubi päättyi kotieläinagronomiVirpi Huotarin yhteenvetoon.Pikainen osallistujapalautteidenlukaisu antoi jälleen signaalin,että maitotilan johtamispäiville onselvä tarve.Tiina Karlström on ProAgriaOulun kotieläinagrologi.Kiitos seuraavilleLaatuKlubia tukeneilleyhteistyökumppaneille!Rehuraisio OyRehumelica OyProAgria MaataloudenLaskentakeskus OyAgrimarket / Suomen RehuKinnusen MyllyKylpylähotelli Kunnonpaikka1/2010 maaviesti 9

hyvinvointiLÄHDÖT KEVÄÄLLÄSU 7.3.-6.6.alk./1vko439 HOT. LAVINIA DDDkaksio, ei aterioita,esim. lähdöt 9./16./23.5.LÄHDÖT SYKSYLLÄMA 7.9.-26.10.alk./1vko489 HOT. LAVINIA jaALANYA DREAMS DDDkaksio, ei aterioita,esim. syyskuun lähdötENNAKKOVARAAJANETU JOPA 50 Kesän etulähdöistä, kun varaatmatkan 28.2. mennessä !Etu huomioitu esimerkeissämme.LENNOTHELSINGISTÄ:Hurhaga alk. esim. 5.3.579 Sharm ElSheikh alk. esim. 19.3. 629 Tunisia alk. esim. 9.4. 449 Antalya alk. esim.8.5. 399 Alanya alk. esim.1.5. 379 Marmaris alk. esim.20.5. 369 Alkaen-hinnat/henkilö, 2h-huone.Yksinmatkustavalle 1 h-lisä.Egyptiin lisäksi viisumikulut (15eur/suom. passi.)detur.fiVaraa helposti netistä!P. 0207 850 850Puhelinmyynti ma-pe 8:30 - 17* Myynti myös valtuutetuistamatkatoimistoista* Esitteemme R-kioskeillaMikko Kuustosen mukaan musiikki jatkaa parhaimmillaan siitä, mihin selityksemme loppuvat.Hän onkin valinnut powerpointikseen laulut.Haluatko tietääonnen kaavan?Siilinjärvellä marraskuussakokoontuneen LaatuKlubinkenties odotetuin puhuja oliMikko Kuustonen, joka asteliavauspäivänä täyden salineteen kitara kainalossaan jaistahti jakkaralle tarinoimaanyhteisöllisyydestä, onnellisuudestaja onnen kaavoistasuomalaisen ja afrikkalaisenelämäntavan eroja esimerkkeinäkäyttäen. Sujuvan puheenlisäksi yleisö sai nauttialivemusiikista, kun Aurora jaEnkelit lentää sun uniin siivittivätmiehen kertomaa.Laulajana ja juontajana tunnettuMikko Kuustonen esitteliitsensä kaivostyöläisenpojaksi Leppävirran Oravikoskelta.Isä oli sodan mielettömyydenkokenut sotainvalidi ja hän kuudestalapsesta nuorin. Osan pasifismistaanMikko on omaksunutjuuri isältään, jonka hän on arvonimennythopeahipiksi.Lapsuuden vahvimmat mielikuvatliittyvät yhteisöön, jonka muodostivatkaivos, siitä elantonsasaaneet perheet lapsilaumoineenja Hota-pulveri, jota tarjoiltiin kaikillekuin karkkia. Oman elämänpiirinmuodostanut yhteisö oli asujansakoti ja turvaverkko.Heti alkuun Kuustonen tunnusti,että tuntee afrikkalaistamaataloustuotantoa suomalaistaparemmin. Hän on ollut mukanamuun muassa pienluottohankkeessa,jossa kerättiin rahaalypsylehmien hankintaan ugandalaisilleyksinhuoltajaäideille. Aikanaanlehmän tähän tarkoitukseenlahjoittanut Mikko sai kylän edustajaltaja tyytyväiseltä omistajaltakortin, jossa oli kuva Mikko-nimisestälehmästä.MAAILMAN vähälukuiseen vauraaseeneliittiin kuuluvilla suomalaisillaon paljon opittavaa afrikkalaistenajatusmaailmasta ja elämänmenosta.Maissa, joissa ontapahtunut nopeaa vaurastumista,kuten Suomessa, katoaa yhteisöllisyys.Nopea vaurastuminen viemyös suhteellisuuden tajun.”Me näemme vakautta uhkaavattekijät, mutta emme enää erota,mistä vakaus ja turvallisuuskoostuvat”, Mikko Kuustonenhuomautti.Kysymys on siitä, että elinolotSOILI HYPENja elinympäristö ovat muuttuneetniin, että nykyiset suomalaisetkasikymppiset näyttävät samaltakuin nelikymppiset aiemmin,mistä on kiittäminen ravintoa,terveydenhuoltoa, koulutusta jateknologiaa.Vertailukohdaksi Mikko Kuustonenotti Malawin, jossa väestönkeski-ikä on 39 vuotta. Siellä ehkäistäänäiti- ja lapsikuolleisuuttakirjekuorellisella hygieniaa. Siihenkuuluu synnytysalusta, saippua japartakoneenterä napanuoran katkaisuavarten.Onnen kaavaMedicine ManMikko Kuustosen mukaan:P= persoonallisetominaisuudetAsenne, joustavuus, kestävyysE= elämäntilanneYstävät, terveys, vakausH= korkeammat tarpeetKyky iloita, odotukset,kunnianhimo10 maaviesti 1/2010

hyvinvointi”Tällainen kampanja yhdessämaailman köyhimmistä maista onihmisten turvallisuuden kannaltakäänteentekevä.”LÄNSIMAISSA ihmiseltä odotetaanyksilösuorituksia ja yksilöllisyyttä,kun afrikkalainen kokeeturvakseen perheensä, sukunsa,kylänsä ja heimonsa. Afrikkalainenei juuri mieti omaa yksilöllistäidentiteettiään, vaan kokee olevansaolemassa osana suurempaajoukkoa. Tätä kuvaa hyvin afrikkalainensananlasku:”Jos haluat kulkea nopeasti,kulje yksin.Jos haluat päästä pitkälle,kulje yhdessä toisten kanssa”.Bantunkielisessä Afrikassa suurintakohteliaisuutta osoittavasana on ubuntu. Kaunein asia,mitä toiselle ihmiselle voi sanoa,on todeta, että ”sinussa on paljonubuntua”. Se tarkoittaa toistenhuomioon ottamista, anteliaisuuttaja epäitsekkyyttä.ONNELLISUUTTA on yritettyselvittää kauan, kenties aina. Onnellisenelämän peruselementitovat meillä olemassa: koulutus,terveydenhuolto, sananvapaus jademokratia.”Useammassa asiassa on meilläSuomessa onnistuttu kuin epäonnistuttu”,Mikko Kuustonenmuistutti epäkohdista purnaaviasuomalaisia.Hän toki tunnusti, että raha lisäävapautta ja on välttämätönperustarpeiden tyydyttämiseksi,mutta sen jälkeen rahan merkityssuhteellisesti vähenee.Hieman hirtehiseen sävyyn MikkoKuustonen totesi, että ainoatrahat, jotka tämän jälkeen tuntuvatvaikuttavan omaan onnellisuuteen,ovat naapureiden rahat,koska olemme piintyneitävertailijoita.Onnelliset ihmiset ovat poikkeuksettamyös elämästään innostuneitaihmisiä. Psykologit puhuvatflow-virtauksesta. Innostustarttuu ja onnistumisessa innostuson ratkaiseva tekijä.Negatiivisuudella on kuitenkin valtavavoima ja se myös tarttuu. Kielteisilleajatuksille ei saisi antaa ylivaltaa,koska ne tappavat innostuksenja tyrehdyttävät luovuuden.”Me suomalaiset olemme myöstiimalasikansaa ja teemme isonvirheen mittaamalla aikaa ja saavutuksia.”Mikko Kuustosen mieleen onpiirtynyt muistikuva World TradeCenteristä iskun jälkeen – kuvaraunioiden yllä leijuvista asiapapereistaja samalla kuva valtavastamäärästä kesken jäänyttä työtä,joka hetkessä haihtui.”Elä tässä ja nyt. On olemassavain keskeneräisiä ihmisiä. Asiat jaelämä jäävät keskeneräisiksi, vaikkamuuta toivoisimme.”SITKEÄSSÄ on myös ajatus, ettäonni on tekojen kautta ansaittava.”Onni on ansaitsematonta, ansiotontaarmoa”, Mikko Kuustonentähdensi.Vaikka hän on kiertänyt erimaanosissa tutustuen Afrikanorpolapsiin, vietnamilaiseen venekansaantai sierraleonelaiseenjoukkoraiskausten uhrien kuntoutusleiriin,hän totesi olleensauseammin toivon kuin epätoivonsilminnäkijä.Onnea ja onnellisuutta voi tunteaoloissa, joissa se meidän mittapuummemukaan on inhimillisestimahdotonta.Tarinatuokionsa lopuksi MikkoKuustonen pyysi kuulijoita pohtimaan,millaisia muistoja haluammeitsestämme jättää. Millaisiavanhuksia meistä on tulossa?”Katsommeko hymyillen elämäämmevai niin, että tuokin jäitekemättä, lähtemättä, toteuttamatta.Olemmeko olleet piintyneitämutku- ja sitkuihmisiä, jotkaovat sivuuttaneet kohti tulevanmahdollisuuden ja jättäneet tarttumattatilaisuuteen siirtäen sitäkuin pakettia aina eteenpäin taimuualle?””Ala kokoamaan muistojen kirjaaarjen kertomuksista ajan kuvakirjaksi,jo tänään. Mieti, mitkäovat elämän ydinasioita ja mitävoit niille tehdä.”Lopuksi Mikko Kuustonen muistuttikuulijoitaan siitä, mistä meidätkukin tullaan muistamaan: eisuorituksista vaan siitä, millaisiaolemme olleet.Soili Hypén on ProAgria Kainuunyritysneuvoja.apilat - virnat - herne - mailaset - keltamaite - pavutILMASTA TYPPEÄTyppiymppi-typpibakteerit varmistavatonnistuneen palkokasviviljelyn!Lisätiedot, tilaukset www.elomestari.fi 016-472000SERTIFIOIDUT VILJAN JANURMIKASVIEN SIEMENET, Satsaa satoonRUOKONADAT JA APILAT.MYÖS LUOMUNA.Pohjoisin Peltosiemen pakkaamo,Koukomäen pakkaamo.Tapio Kainulainen, 0400 346 035Toimitukset koko maahan!Kuljetus omalla kalustolla. www.peltosiemen.fiKylpylälomalle!Reipasta ulkoilua ja kylpylän lämpöä Scandic Kiannon Kuohuissa.Lisätiedot ja tarjoukset: www.scandichotels.fi tai puh. (08) 710 770.Katso tapahtumat osoitteessa: www.suomussalmi.fi/tapahtumatJalonkatu 1 (08) 710 770 Tervetuloa viihtymään!Majoitus perhehuoneessa,Hyvän Olon aamiainen, kuntosalin,saunan sekä allasosaston vapaakäyttö. Ravintolan tansseihin vapaasisäänpääsy (tähtitanssit +6 euroa).kylpylähotelliKuntoraitti 2, 91670 RokuaLisätiedot ja varaukset:myynti@rokua.compuh. 020 7819 200www.rokua.com(lankapuh. 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min, matkapuh. 8,21 snt/puh + 16,9snt/min, sis alv 22%)1/2010 maaviesti 11

talousProAgrianEU-tukineuvonta 2010ProAgrian EU-tukineuvontasisältää tukien optimointilaskelman,tukihakemustenja vaadittavien lisäselvitystenlaadinnan sekä opastuksen pellonvuokraamiseen liittyvissä kysymyksissä.Neuvojat avustavatlisäksi tarvittaessa tarkastus- javalitustilanteissa. Jatkuvan koulutuksenansiosta alan uusin tietoon nopeasti neuvojien ja samallamaaseudun yrittäjien käytössä.Ota yhteyttä!(sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@proagria.fi)12 maaviesti 1/2010ProAgria KainuuVesa Hyvönen, Kainuun luomutilat040 526 0938Eila Niskanen, Kuhmo, Ristijärvi,Sotkamo 0400 282 088Tarja Poikela, Ylä-Kainuun kunnat,puutarhatilat 0400 386 274Minna Tanner, kaikki Kainuunkunnat 040 572 3197Matti Väisänen, Vaala, Vuolijoki0400 282 086ProAgria LappiMirja Aikio, Sodankylä, Savukoski020 747 2726Simo Alaruikka, Ranua,0400 395 953Erkki Juntunen, Rovaniemi, Tervola040 836 7644Pekka Kummala, Posio020 747 2722Kari Kähkölä, Enontekiö, Inari,Kittilä, Muonio, Utsjoki020 747 2723Timo Ohinmaa, Kolari, Pello,Ylitornio 020 747 2725Enni Ovaskainen, Kemijärvi, Salla020 747 2737Martti Suokas, Tornio, Keminmaa,Simo 020 747 2724 Armi Uljua, Tervola, Tornio020 747 2736ProAgria OuluAntti Harjunen, Muhos, Tyrnävä,Utajärvi 0400 285 291Laina Hekkala, Kuusamo,Taivalkoski 040 732 9658Satu Huovinen, Nivala040 513 3149Sari Isotalus, Alavieska, Merijärvi,Oulainen, Pyhäjoki, Vihanti,Ylivieska 040 764 7904Risto Jokela, Alavieska0400 285 294Erika Jylhä-Pekkala, Raahe,Vihanti, Siikajoki 040 596 3634Sirkku Kaijala, Taivalkoski,Pudasjärvi 0400 244 189Markku Kalaoja, Nivala0400 292 061Elvi Kehusmaa, Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi040 722 7827Hannu Kokkoniemi, Haapajärvi,Kärsämäki, Nivala 040 546 4853Minna Kärenlampi, Muhos,Utajärvi 040 747 8076Sauli Kärenlampi, Liminka,Lumijoki, Hailuoto, Siikajoki0400 412 659Sanna Lehtimäki, Kiiminki, Yli-Ii,Oulu 045 657 8706Vuokko Lukinmaa, Haapavesi,Oulainen, Vihanti 045 657 8700Kyllikki Lumijärvi,EU-tukivastaava, ProAgria Oulunalue 0400 138 733Sirpa Luttinen, Pyhäntä, Siikalatva040 845 2985Martti Määttä, Kuusamo0400 477 621Esko Ojalehto, Pyhäntä, Siikalatva0400 291 833Heikki Ollikainen, Alavieska,Merijärvi, Oulainen,Pyhäjoki, Vihanti, Ylivieska0400 285 292Paula Orava, Haapajärvi, Nivala040 738 0683Tarja Paatero, Haapavesi040 841 6250Tommi Palonen, Haapavesi,Merijärvi, Oulainen, Vihanti,Ylivieska 040 553 5802Maire Pikkarainen, Pyhäntä,Siikalatva 040 845 3580Anna-Maija Rautiainen, Kuusamo040 542 1762Erkki Ryynänen, Haapajärvi,Pyhäjärvi 0400 387 267Marketta Sarja, lammastilat040 845 3590Jouni Sassali, Raahe, Siikajoki0400 387 340Juha Sohlo, Oulun seutu0400 585 506Sanna Suomela, Kiiminki, Oulu,Yli-Ii, Pudasjärvi, Muhos0400 412 637Anitta Talus, Alavieska, Haapavesi,Merijärvi, Pyhäjoki, Ylivieska0400 675 673Alpo Törmänen, Hailuoto,Kempele, Liminka, Lumijoki,Siikajoki 0400 688 757Pertti Törmänen, Kuusamo,Taivalkoski, Pudasjärvi0400 287 878 Olli Valtonen,luomutilat040 7355519 Esko Viitala, Pudasjärvi, Taivalkoski, Oulu 0400 286 033 Matti Viitala, Haapavesi,Kärsämäki 0400 285 293Paula Vilppola, Oulu, Kempele,Siikalatva 0400 846 906Kirsti Voho, puutarhatilat0400 387 406

ARVOISAT LIHANTUOTTAJATLuomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosiakoko Pohjois-suomen alueelta.Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh. 040-724 6213, k. 08-272 413Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p. 0400-171 611Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, 90400 OuluSavo-Karjalan Liha Oy, www.savokarjalanliha.fiVarmistarunsas sato30 % Kalkitsemalla kasvit hyödyntävät jopa 30 %paremmin lannoitteiden ravinteet.Maatalous 1/2010 maaviesti 13

talousTALOUDEN SUUNNITTELUtuo vakautta tilan elämäänELLA KARTTIMO”Pitkäjänteinenverosuunnittelu onkestävää tilanpitoa”,sanoo oulaistelainenmaitotilayrittäjä Timo Pernu.Hän luottaa vaimonsaVirpin kanssa ProAgrianmonipuoliseen osaamiseen,sillä uusien asioiden tulvassaja tilan kasvaessa kaikkea eivoi hallita itse.ELLA KARTTIMOKun Pernut ottivat Peltosenmaitotilan hallintaansaVirpin vanhemmilta vuonna2001, he halusivat tehdä mahdollisimmanpaljon itse. Vajaassakymmenessä vuodessa moni asiaon kuitenkin muuttunut: perheeseenon syntynyt neljä lasta, lehmälukuon kaksinkertaistunut japeltopinta-ala noussut 40 hehtaaristayli 100:aan.Myös Peltosen tilalla on viimevuoden verotus juuri nyt ajankohtainenasia.”Vaikka itselläni on aika hyvänäppituntuma verotukseen, veroratkaisujensuunnittelu ja veroilmoituksenviimeistely vaativatasiantuntemusta, jota itse ei ehdimuun työn ohessa pitämään yllä”,Timo Pernu sanoo.ProAgria Oulun piiriagrologi jatalousneuvoja Heikki Ollikainenon tilan kumppanina talousasioidenhallinnassa. Vuosittain on laskettuveroilmoitusten tunnusluvutjotka ovat olleet vertailutietona jaohjanneet ratkaisuja.”Vuosien mittaan olisi varmastimaksettu monet jälkiverot, elleiapuna olisi ollut talousammattilaista”,isäntä huokaa.Tilalla seurataan tarkasti maataloudessatarvittavien tuotteidenhintoja ja ymmärretään kilpailuttamisenmerkitys. Timo Pernun mielestäasioiden pohtiminen, vertailuja laskeminen ovat tuoneet maitotilanhallintaan pitkäjänteisyyttäja talouteen tasapainoa.”Kun poistojen ja lainan lyhennystensuhde on oikea, hallitaanverotus ja tilan maksuvalmius. Josviivan yläpuolelle jää ylimääräistä,14 maaviesti 1/2010Virpi ja Timo Pernun karjan ruokinnan perusta on omilla pelloilla tuotettu säilörehu. ”Kun sen tekee kunnolla,tekee myös tulosta.”yhdessä pohtien selviää, onko järkevääinvestoida koneisiin, raivatapeltoja tai lyhentää lainaa.”PERNUJEN vuonna 2007 käyttöönotetussa navetassa on noin50 lypsävää ja nuorta karjaa samanverran. Sonnit menevät ternivasikoinavälitykseen. Tila on kuulunutmaitotilaneuvontaan alustasaakka - yli 30 vuotta.Maitotilaneuvoja VuokkoLukinmaa käy tilalla neljä kertaavuodessa.”Toimiva ruokintasuunnitelmanäkyy karjan hyvinvointina.Eläinmäärän kasvaessa on laskettavatarkkaan, että rehut riittävätkoko ruokintakauden ja vielä senylikin”, Virpi Pernu sanoo.Navetassa on kioskiruokinta jaeläimet saavat syödä säilörehuavapaasti. Tilan keskituotos onnoin 10 500 kiloa. Tuotokseentuli uuteen navettaan siirryttäessänotkahdus, kun liikkeelle lähdettiinhiehoista, mutta pikkuhiljaa tuotos on noussut entisiinlukemiin.Virpi Pernu pitää nykyistä keskituotostariittävänä, sillä eläintenterveys ja keskituotos painavatvaakakupissa suuria maitolitramääriäenemmän.Tilan viljelysuunnittelusta vastaaviljelysuunnittelija TommiPalonen.PERNUT ovat tyytyväisiä tämänhetkiseentuotantoonsa ja senlaajuuteen, vaikka he sanovatkinpohtivansa tilan asioita ja tulevaisuuttakaiken aikaa.Timo Pernu perusti viime syksynäurakointiyrityksen kahdenmuun viljelijän kanssa.”Tällä hetkellä teemme urakointiaisolla lietekärryllä, muttamuunkinlainen urakointi kiinnostaa.”Tilalla on yhteiset rehukoneet,silppuri, niittomurskain ja puimurinaapurin kanssa.”Myös biokaasun tuotantokiinnostaa, sillä energiaa meneenyt valtavat määrät taivaan tuuliin.Investointi on iso, mutta semaksaa laskelmien mukaan nopeastiitsensä takaisin”, TimoPernu sanoo.

TALOUSTUNNUSLUKUJA kannattaa tutkaillaHEIKKI OLLIKAINENTunnuslukujen avulla voidaanselvittää taloudellistatilannetta, seurata tilankehityskaarta, vertailla tilantietoja muihin vastaaviin jaasettaa omia tavoitteita.Tunnusluvut ovat mittareitaeli oireiden kuvaajia, muttane eivät anna vastaustasiihen, miksi näin on. Syidenselvittäminen edellyttäätalouden perusteidensyvempää tutkimusta.Tulosta on mahdollista analysoidanopeasti, kun laskeeveroilmoituksesta muutamiayksinkertaisia tunnuslukuja.Talouden tilasta ja suunnasta voitehdä johtopäätöksiä, jos laskeetunnusluvut usealta vuodelta.Suorat rahamenot tuloista -tunnuslukukuvaa, kuinka paljon tulovirrastaohjautuu tilan ulkopuolellesuorina rahamenoina. Jäljelle jäävälläsummalla on kyettävä hoitamaankorot, verot, lainan lyhennykset,investoinnit ja oma eläminen.Suoria rahamenoja verrataan tilanliikevaihtoon. Suorat rahamenotnoudattavat tiettyä kaavaa, jonkahuomaa, kun laskee sen muutamaltavuodelta. Tulos lasketaanprosentteina. Tuloista on vähennettävätasausvarauksen suora tuloutus,joka ei ole kyseisen vuodentuloa. Tuloina on huomioitava vainvertailuvuoden tulot.Laskenta: Menot yhteensä summasta(2-lomake sivu 2) vähennetäänpoistot, verovuodelta tehtävätasausvaraus sekä 2-lomakkeen1-sivulla tulokseen lisättävät vähennyskelvottomaterät kuten sähkön,puhelimen ja veden yksityiskäyttö.Saatua summaa verrataankohtaan tulot yhteensä.Menoista on myös vähennettäväinvestointityyppiset menoerätkuten suuret maitokiintiön taieläinten ostot ja peruskalkitusmenot,jotka vaikuttavat useanavuotena - tai muut menot, jotkaeivät kohdistu kyseiselle vuodelle.Myös palkkamenot vähennetään,ellei makseta säännöllisesti palkkaa.Suorien rahamenojen tuloson sitä parempi, mitä pienempi onprosenttiluku eli rahaa jää enemmänmuihin menoihin.Menot (oikaistut) / Tulot yhteensä= Suorat rahamenot tuloistaTavoite: Suorien rahamenojenosuudeksi eri tuotantosuunnissavoidaan asettaa keskimäärin noin 50prosenttia liikevaihdosta. Jos suoratrahamenot ovat tätä pienemmät,voi todeta onnistuneensa menojenhallinnassa. Tuotantosuunnissa,joissa joudutaan ostamaan vuosittaintuotantoeläimet, menojenosuus on suurempi kuin tavoite.Suhteellinen velkaantuneisuus-tunnusluku kuvaa, kuinka paljonmaatalouden velkaa on suhteessaliikevaihtoon. Tähän vakavaraisuudentunnuslukuun vaikuttaayrityksen toimiala. Mitä säännöllisemmätkuukausittaiset tulot ovat,sitä enemmän yritys kestää velkaa.Kasvitila kestää velkaa vähemmänkuin kotieläintila.Laskenta: Maatalouden velka/ Maatalouden tulot yhteensä =Suhteellinen velkaantuneisuusTavoite: Kaikkien tilojen turvallinenvelan määrä on enintään liikevaihdonverran, kun lainat ovatnormaaliehtoisia, eivätkä sisällälyhytaikaisia luottoja. Kasvitilanormaalitilanteessa ilman sivutulojakestää velkaa enintään liikevaihdonverran.Kotieläintilalla ollaan riskirajoilla,kun velkaa on kaksi kertaaliikevaihto. Siellä velkaa voi ollayli kaksi kertaa liikevaihdon, kunon investoitu. Kun tuotanto onsaatu vakiinnutettua, velan määrätulisi olla enintään kaksi kertaaliikevaihto.Poistojen määrä suhteessalainan lyhennyksiin, -tunnuslukukuvaa, kuinka paljon poistoja tehdäänsuhteessa lainan lyhennykseen.Jos niitä tehdään samassasuhteessa kuin lainaa lyhennetään,voidaan lyhennys hoitaa bruttoliikevaihdosta,eikä velkoja tarvitselyhentää verotetulla tulolla.Ellei tilalla ole poisto-oikeutta,saadaan lainan lyhennykseen tarvittavarahamäärä vasta verojenmaksun jälkeen. Tällöin tilan ontehtävä suurempi liikevaihto saadakseenrahat riittämään lainojenlyhennyksiin. Suurempi liikevaihtotarkoittaa myös korkeampia veroja,jolloin tila on vaarassa ajautualainanlyhennys- ja veronmaksukierteeseen.Verojen maksun jälkeenlainan lyhennykseen käytettäväraha on myös pois yksityiskulutuksestaja investoinneista.Laskenta: Tehdyt poistot / Lainanlyhennys = Poistojen määräsuhteessa lainojen lyhennyksiinTavoite: Tehdään poistoja enintäänlainan lyhennyksen verranvarsinkin tilanteessa, jossa tilallaon tehty suuri investointi javelkaa on paljon suhteessa liikevaihtoon.Verovinkki!Suurten investointien jälkeenon pyrittävä siihen, että poistokelpoistaomaisuutta on samanverran kuin velkaa. Tämä auttaahallitsemaan verotusta ja turvaalainan maksua koko lainan kiertoajan.Investointeihin otettavan lainantakaisinmaksuaika kannattaamitoittaa samaksi kuin investointituottaa tuloja ja välttää liian lyhyitätakaisinmaksuaikoja.Isojen investointien jälkeen kaavamainenmaksimipoistojen teko eiole järkevää verosuunnittelua, jossillä kulutetaan poistot ennen velanpäättymistä. Sen sijaan on pyrittävätasaiseen verotettavaan tulokseen.Sitä varten on mitoitettava poistotenintään lainan lyhennysten suuruisiksi,vaikka se tarkoittaisi lyhyelläaikavälillä korkeampaa maksettavienverojen määrää.Tasainen verotettava tulo tuotoimintaan suunnitelmallisuuttaja pitkällä aikavälillä verosäästöjä.Tasainen verotettava tulo tarkoittaamyös veroennakoiden pysymistäsamansuuruisena vuodestatoiseen, mikä helpottaa maksuvalmiudensuunnittelua.Tulosanalyysin laadinta onpaikallaan, jos halutaan tarkempaatalouden analysointia tai laskeamaidon tuotantokustannus.Tällöin hyödynnetään vertailutietojamuista saman alueen tuotantosuunnantiloista. Tulosanalyysejätekevät ProAgrian talous- jakotieläinneuvojat.Verotusta suunniteltaessa kannattaaasioita katsoa useammanvuoden aikajaksolla. Pitkäjänteinentalouden ja verotuksen suunnitteluon aina paikallaan. Hyvä keino onlaatia Likwi-laskelma. Sitä on käytettymaksuvalmiuden selvittämiseeninvestointien yhteydessä, mutta seon paras ohjelma myös useammanvuoden suunnitteluun.Likwi-laskelmalla on mahdollistakokeilla ja ennakoida eri verotuksellisiavaihtoehtoja 10 vuodenpäähän. Likwi-laskelmia laativatProAgrian talousneuvojat.Heikki Ollikainen on ProAgriaOulun talousneuvoja japiiriagrologi.Lisätiedot: ProAgria Keskustentalousneuvojat.Kuolinpesien ja verotusyhtymien on mahdollista maksaa osakkailleverovapaita kulukorvauksia, jos osakas käyttää omaa autoa kuolinpesäntai verotusyhtymien ajoihin. Osakkaalle nämä korvaukset ovatverovapaata tuloa, ja kuolinpesälle ja yhtymälle ne ovat vähennyskelpoisiapalkkamenoja. Verovapaa kilometrikorvaus on 0,45 €/km.Kuolinpesien ja verotusyhtymien on myös mahdollista maksaapalkkaa kuolinpesän ja yhtymän osakkaille heidän tekemästääntyöstä, lukuun ottamatta kuolinpesän leskeä. Maksettava palkkaon verovapaata tulonhankkimisvähennyksen (620 €) ylärajaansaakka, mikäli ei ole muita palkkatuloja.Maksetusta palkasta on vuonna 2009 maksettava sotumaksu2,801 prosenttia oma-aloitteisten verojen tilityslomakkeella ja tehtävävuosi-ilmoitus vero.fi-sivulta löytyvällä lomakkeella. Lisätietojaasiasta antaa oman alueen talousneuvoja.1/2010 maaviesti 15

talousMaa- ja metsätalouden harjoittajia koskeviaOHJEITAVEROVUODELLE 2009Oheisia arviointiperusteita käytetäänmuun selvityksen puuttuessa, kun arvoidaanvähennyskelpoisia määriä taimenoista poistettavia vähennyskelvottomiaeriä. Lähtökohtana on menojen selvittäminentositteiden ja muiden todennettavien seikkojenperusteella. Tätä arviointiohjetta käytetään,kun todellinen määrä on vaikeasti selvitettävissä.Arvioon perustuvan menon osalta ei voitehdä laskennallista arvonlisäverovähennystä,sillä sen on perustuttava tositteeseen.1. OstoelintarvikkeetPalkattujen ja eläkkeellä olevien työntekijöidensekä lomittajien luontaisetuna saamien ostoelintarvikkeidenhankintamenoiksi arvioidaan5,50 €/päivä. Annettujen etujen määrästä jasaajista tulee olla selvitys muistiinpanoissa.2. VesimaksutYksityiskäytön osuutena maatalouden vesimaksuistavähennetään vuodessa noin 40m 3 / henkilö.3. Sähkö- ja lämmitysmenotYksityiskäytön osuutena maatalouden sähkökuluistavähennetään tavanomaisissa olosuhteissapuolet 920 euroon saakka. Tätäsuuremmissa sähkökuluissa yksityistaloudenosuus yleensä 460 € ja loppuosa maataloudenmenoa. Oman asunnon sähkölämmityksenkorjauseränä voidaan pitää 7,30 €/m 2 /vuosi ja polttoöljyn lämmityskulutuksena 18l/m 2 /vuosi.4. PuhelinmenotYksityiskäytön osuutena puhelinmenoista vähennetäänpuolet 500 euroon saakka ja suuremmissapuhelinkuluissa yksityiskäytön osuuson 250 €. Matkapuhelimen yksityiskäytönosuus arvioidaan samojen perusteiden mukaanpuhelinkohtaisesti.5. Moottorikelkka, mönkijäsekä moottori- ja raivaussahaMoottorikelkan kustannuksiksi arvioidaan11 € /käyttötunti. Mönkijän kustannuksiksiarvioidaan 13,50 €/käyttötunti. Moottori- jaraivaussahan käyttökuluiksi arvioidaan enintään85 € /vuosi. Käyttökulut arvioidaan em.perusteilla, mikäli koneita ei ole luettu maataimetsätalouden kalustoon.6. Maatalouden työhuonevähennysAktiivitiloilla arviolta 350 € /vuosi.7. Harrastusluonteinen toimintaToiminta on harrastusluonteista, mikäli sitä16 maaviesti 1/2010harjoitetaan ilman vakaata ansiotarkoitusta.Harrastustoiminnan tappiota ei voida vahvistaa,vaan sitä pidetään elinkustannustenluonteisena. Vähentämättä jääneet menothuomioidaan kuitenkin myöhempinä vuosinasaman harrastustoiminnan tuloja verotettaessa.Harrastusluonteisesta toiminnastaon syytä pitää erillistä menojen ja tulojenmuistiinpanoa.8. HevostoimintaMaatalouden tuotteiden tuotantokustannusmenojenkorjauserä on 920 € hevoselta ja 370€ varsalta vuodessa.9. Omasta metsästäotetun puutavaran kantohinnatPolttopuun, tarvepuun ja rakennuspuun arvoon käytetyn puutavaralajin kantohinta.Mäntytukki: 38,64 €/m 3 , Lappi 37,44 €/m 3 ,Pohjois-Pohjanmaa 36,87 €/m 3Kuusitukki: Kainuu 31,25 €/m 3 , 37,44 €/m 3 ,Pohjois-Pohjanmaa 29,53 €/m 3Koivutukki: 36,22 €/m 3 , Pohjois-Pohjanmaa35,74 €/m 3Mäntykuitu: Kainuu 6,43 €/m 3 , Lappi 8,17 €/m 3 , Pohjois-Pohjanmaa 6,49 €/m 3Kuusikuitu: Kainuu 6,42 €/m 3 , Pohjois-Pohjanmaa 8,06 €/m 3Koivukuitu: Kainuu 6,81 €/m 3 , Lappi 7,69 €/m 3 , Pohjois-Pohjanmaa 4,99 €/m 3Polttohake: Kainuu 1,68 €/m 3 ; 0,67 €/irtom3 , Lappi 1,68 €/m 3 ; 0,67 €/irto-m 3 , Pohjois-Pohjanmaa 1,68 €/m 3 ; 0,67 €/irto-m 3Menojen korjauseränä käytetään muun selvityksenpuuttuessa 3,30 €/m 3 (kuljetus) tai 10€/tunti (traktori ja lisävarusteet).10. Yksityisauto maatalouden käytössäJos auton kuluja ei ole kirjattu muistiinpanoihin,vähennetään kuluna maatalousajojenmäärä kerrottuna kilometrikorvauksella 0,45 €/km. Lisävähennyksen saanti edellyttää ajopäiväkirjaatai muuta luotettavaa selvitystä.Asunnon ja maatilan välisistä matkoista voiautolla vähentää enintään 0,24 €/km.Asunnon ja metsätilan välisistä matkoista jamuista metsätalouden matkoista voi autollavähentää todelliset kulut tai muun selvityksenpuuttuessa 0,24 €/km.Verotusyhtymä voi korvata osakkaalle matkakulut0,45 € /km. Korvaukset käsitelläänyhtymän muistiinpanoissa palkkausmenoina.Osakkaalle korvaukset ovat verovapaatatuloa. Jos yhtymä ei ole korvannut osakkaallematkakuluja, yhtymän vähennyksen määräon 0,24 €/km.Kuolinpesä voi korvata osakkaalle matkakulut0,45 € /km. Korvaukset käsitelläänkuolinpesän muistiinpanoissa palkkausmenoina.Osakkaalle korvaukset ovat verovapaatatuloa. Jos kuolinpesä ei ole korvannutosakkaalle matkakuluja, kuolinpesän vähennyksenmäärä on 0,24 €/km. Kuolinpesä eivoi maksaa leskelle maatalousverotuksessavähennyskelpoisia verovapaita kulukorvauksia.Jos leski käyttää yksityisiin varoihinsakuuluvaa autoaan kuolinpesän harjoittamassamaataloudessa, tehdään vähennys”Yksityisauto maatalouden käytössä” mukaisestikuolinpesän verotuksessa.11. PäivärahatVähennys on yli 6 tuntia kestäneestä tilapäisestätyömatkasta 16 € ja yli 10 tuntia kestäneestämatkasta 35 €.Palkansaajien verotuksessa vastaavat vähennyksetovat 12 € ja 23 €. Niitä käytetään esim.metsänomistajan tilapäiseen työmatkaan, kutenkoulutus- tai messumatkaan.12. Maatalouden nettovarallisuus 2009Osuuksien vertailuarvot nettovarallisuuttalaskettaessa €/kpl:Kainuun Osuusmeijeri 91,28Lihakunta 43,94Osuuskunta Pohjolan Maito 95,25Laaksojen Maitokunta 62,01Maitokolmio 64,21Kuusamon Osuusmeijeri 42,83Tyngän Myllyosuuskunta 284,71Muiden osuuksien arvot on selvitettävä itse ao.osuuskunnalta. Osuusmaksuvelka merkitäänmaatalouden velaksi 2-lomakkeelle.Viitemäärän arvostaminenNettovarallisuudessa otetaan huomioon kokomaitokiintiön osalta työvoima- ja elinkeinokeskustenvuoden 2009 keskimääräisen markkinahinnankeskiarvo seuraavasti:Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 0,07Kainuun ELY-keskus 0,06Lapin ELY-keskus 0,07Maatalouden tilatukioikeusViljelijälle myönnettyjä ja vahvistettuja tukioikeuksiaei lueta maatalouden varoihin.Erikseen hankitun tukioikeuden arvona pidetäänverovuoden päättyessä tuloverotuksessapoistamatta olevaa hankintamenonosaaKoko yhtenäistämisohje on saatavissaosoitteesta www.vero.fi / Vero-ohjeet /Verohallituksen yhtenäistämisohjeet.

TIEDOTTAAPudasjärven Hirvaskoskella YmpäristöAgro infopäivässä tutustuttiin lammastalouteen ja hyvinhoidettuihin ympäristökohteisiin. Ryhmääohjaamassa Maarit Satomaa.YmpäristöAgron infoissajo noin 2 700 kuulijaaProAgria Oulun hallinnoimanYmpäristöAgro-hankkeeninfotilaisuuksiin onosallistunut tähän mennessäjo noin 2 700 kuulijaa yli90 tilaisuudessa Pohjois-Pohjanmaan alueella.Vapaaehtoisia viljelijätilaisuuksiaon järjestetty monipuolisestieri aiheista.Ympäristötuen mukainen lannoitusja maanhoito keräsivät viimesyksynä kuusi salillista kuulijoita.Eläinten hyvinvointiin liittyvistäaiheista on pidetty kuusi infotilaisuuttaja luomutuotantoonsiirtymisestä kahdeksan. Maataloudenvesiensuojelusta ehtoineenja tukimahdollisuuksineenon pidetty seitsemän tilaisuuttaja aihe liittyy myös useimpiin muihininfoihin.Maiseman- ja luonnonhoito,erityisympäristötuet, kosteikot jailmastoasiat sekä hankkeen yleisinfotovat olleet aiheina jo 34tilaisuudessa ja lisää on tulossa.Kylien esittämiä toiveita on jo jonossa.Keväällä on koulutuksiaesimerkiksi lampaisiin, laskennallisiinerityistukitasoihin ja maaseudunrooliin ilmastonmuutoksessaliittyen.MTK-Pohjois-Suomi on hankkeenyhteistyökumppani. Seuraavayhteinen viljelijäkierros onajoitettu huhtikuulle tukihausta jaajankohtaisista ympäristöasioista.Se on laajin yhtenäinen kierros jaYmpäristöAgro-hanketta rahoittavan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman keskeinenteema vuonna 2010 on ympäristö. Vuosi nostaaesille erityisesti vesien suojelun ja luonnonmonimuotoisuuden.käsittää 15 tilaisuutta. Aiemminvastaavia on pidetty 30.Tietoa on jaettu eri tilaisuuksienyhteydessä, lehdistötiedotteina,tonkkapostina, ilmoituksinaja kirjeitse. Hankkeen laatimia tiedotteitatallennetaan nettisivuillejatkuvasti.Laajin postitus tehtiin viime lokakuussa,jolloin lähti lähes 3 800kirjettä ja loput kuntien kautta.Tuolloin tiedotettiin muun muassaloppuvuoden infoista ja liitettiinmukaan laaja suojavyöhyketietopaketti.ALKANUT VUOSI on julistettuMMM:n ja maaseutuohjelmanYmpäristö 2010 -teemavuodeksi,YK:n biodiversiteetti eli luonnonmonimuotoisuusvuodeksi sekäSuomen kotiseutuliiton koordinoimaksikansalaisjärjestöjen JOY- Jokaisen Oma Ympäristö -teemavuodeksi.JOY-teemavuoden esitteestä poimitutSakari Topeliuksen sanat sopivatsaatteeksi alkaneelle vuodelleTAIMI MAHOSENAHOja kuvastavat aiempien tilaisuuksienhenkeä. Pohjoispohjalaisetviljelijät ovat aktiivisia ja haluavatruokaa tuottaessaan pitää huoltamyös ympäristöstään.”Joko maata kynnät tai merellä purjehdittai käsilläsi työtä teet tai taloutta hoidattai tiedoilla hyödytät tai jollakin muullakunniallisella tavalla leipäsi ansaitset,niin katso, että teet hedelmälliseksisen, mikä ennen oli autiota!Katso, että jälkeesi jätät jotakinparempaa kuin se,minkä itse sait haltuusi!Kun näin teet, niin teet työtä maasihyödyksi.”Z.Topelius, Maamme kirja 1876Lisätiedot: ProAgria Oulu,Oulun Maa- ja kotitalousnaiset/ YmpäristöAgro, TaimiMahosenaho, 040 551 7807.YmpäristöAgro hankkeen tiedotteetlöytyvät osoitteesta www.proagria.fi/oulu > palvelut > projektit >ympäristöagroYmpäristöAgro on ELY-keskuksenmaaseuturahoitteinen hanke.1/2010 maaviesti 17

TIEDOTTAAKYLÄMAISEMASTA maaseudun menestysMuhoksen Päivärinteellä Vänttilän tilalla pidettiin vuonna 2009 maisemanja luonnonhoidon YmpäristöAgro maastoinfopäivä jossa pääsikokeilemaan myös riukuaidan tekoa.Kulttuuriympäristötovat tänä vuonnaesillä maaseudullaja kaupungeissa.Kansalaisjärjestötkampanjoivat jokaisenoman ympäristönparantamiseksi.Tavoitteena on lisätäkansalaisten ja päättäjientietoa arkipäiväisestäkulttuurimaisemastasekä innostaa senhoitoon. YmpäristöAgrohanke osallistuukampanjaan maisemanjaluonnonhoidontilaisuuksilla viljelijöidenkeskuudessa.Kampanjan suojelijana on Nokianhallituksen puheenjohtajaJorma Ollila. Hän muistuttaa,että teemme oman kulttuurikerroksemmeaiempaan maisemaan. Kutakinsukupolvea tulisi arvioida siitä,miten se vaalii kulttuuriympäristöäänja millaisen kerroksen jättääjälkeensä.Maaseudun historian tuntemusauttaa ymmärtämään tätä päivää jaantaa pohjan tulevalle. Kylien yhdistyksetja harrastusseurat ovat merkittäviäperinteen tallentajia sekäluonto- ja kulttuurihankkeiden toteuttajia.Lapset ja nuoret ovat mukana kampanjassa,sillä kulttuuriympäristö sisältyykouluissa biologian, maantieteenja äidinkielen opetukseen.Oivalla kyläsi kulttuuri ja luonto. Tehdään maisemasta maaseudun menestystekijä.Kylämaisemat kuntoontorstai 4.3.2010 klo 18.00-20.30, kahvitarjoilu klo 17.30Oulun seudun ammattiopisto, Muhoksen yksikkö (Koivikko)Kirkkotie 1, 91500 MuhosOhjelma:• Kokemuksia maaseutumaisemanhoidosta, uutta rahoitusta yhdistyksille,Taimi Mahosenaho, ProAgria Oulu / Maa- ja kotitalousnaiset, YmpäristöAgro-hanke• Riistakosteikko kylämaisemassa, Harri Hepo-oja, Oulun riistanhoitopiiri• Maisemasta elinvoimaa, Aili Jussila, Panumajärvi ry• Maiseman kunnostushankkeita Pohjois-Iissä,Meeri Simoska ja Yrjö Tuominen, Pohjois-Iin kyläyhdistys ry• Kuka maksaa? Airi Matila, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio,Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä• Toimintaryhmän terveiset kyläympäristöjen kunnostajille, Pirjo Hongisto, JoMMa ryVoit valmistella kysymyksiä ja ottaa mukaan kylääsi koskevaa materiaalia.Tilaisuuden jälkeen luennoitsijat vastaavat myös kyläkohtaisiin kysymyksiin.Tilaisuus on avoin kaikille, mm. asukkaille, maanomistajille,viljelijöille, yhdistyksille ja kylien kehittäjille.Tervetuloa!ILMOITTAUDU NYTLisätietoja ja ilmoittautumiset 2.3.2010mennessä tarjoilujen järjestämiseksi:pirjo.hongisto@jomma.fi,puh. 040 739 3925.Tilaisuuden järjestävätMaaseutupolitiikan yhteistyöryhmänteemaryhmät, Jokivarsien ModerniMaaseutuyhdistys JoMMa ry,ProAgria Oulun YmpäristöAgrohankeja Oulun seudunammattiopisto, Muhoksen yksikkö.TIEDOTTAA18 maaviesti 1/2010

TIEDOTTAAtekijäAIRI MATILA, MIA SALORANTA, HELI TALVITEKYLÄMAISEMASTA, sen hoitamisestaja hyödyntämisestä keskustellaanOulun Seudun AmmattiopistonMuhoksen yksiköneli Koivikon tiloissa torstaina 4.maaliskuuta kello 18.Kylämaisemat kuntoon -tilaisuuteenovat tervetulleita kaikkiJoMMan alueen asukkaat, maanomistajat,viljelijät, kylien kehittäjätja yhdistykset. Sen järjestävätmaaseudun kehittämisyhdistysJoMMa ry, ProAgria Oulu / YmpäristöAgro-hanke,Oulun SeudunAmmattiopisto Muhoksenyksikkö ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä.Tilaisuuden asiantuntijat kertovat,mitä rahoitusmahdollisuuksiaon käytössä ja millainen onriistakosteikko kylämaisemassa.Maisema voi tarjota työtä, josesimerkiksi kyläyhdistys hankkiirahoitusta erityisosaamista vaativiinkohteisiin. Työtä voi löytyämyös maanomistajien energiapuutyömailta.Maalla asumisen sukupolvienjatkumo tarjoaa uusia elinkeinojaja työtä, kun opimme sitä tuntemaanja hyödyntämään. Yhdessäkannattaa pohtia, mitä säilyttämisenarvoista on vielä tallella.Haluamme asua siistissä maisemassa,mikä vaikuttaa kiinteistöjenja rakennuspaikkojenmyyntihintoihin. Kaunis maisemahoukuttelee kyliin asiakkaitaostamaan palveluja paikallisiltayrittäjiltä.Airi Matila / Luonto- jamaisemapalvelut -teemaryhmä;Mia Saloranta / Maaseutuasumisenteemaryhmä; Heli Talvitie /Kulttuuriteemaryhmä.Kirjoittajatovat mukana Maaseutupolitiikanyhteistyöryhmässä ja he järjestävätKylämaisemat kuntoon -tilaisuuksiaalueellisten toimijoiden kanssa. Tänävuonna on suunnitteilla kymmenentilaisuutta.YmpäristöAgro-hanke osallistuuvuoden 2010 aikana JOY(Jokaisen Oma Ympäristö)-kampanjaan maaseutumaisemanja luonnonhoidon infotilaisuuksilla.Lisätiedot: ProAgria Oulu,Oulun Maa- ja kotitalousnaiset/ YmpäristöAgro, TaimiMahosenaho, 040 551 7807;Maarit Satomaa, 040 566 7924,etunimi.sukunimi@proagria.fi.Kannattaa tutustua myös:• www.joy2010.fi• www.proagria.fi/oulu >Ajankohtaista > Koulutukset jatapahtumat > YmpäristöAgro• www.proagria.fi/oulu > Palvelut >Projektit > YmpäristöAgroYmpäristöAgroedistää suojavyöhykkeitäAgrologi (AMK) Juha Heikkinenon parhaillaan harjoittelijanaProAgria Oulu/ Oulun Maa- ja kotitalousnaistenmaisema- ja luonnonhoidonneuvonnassasekä osallistuu myös YmpäristöAgro-hankkeeseenja suojavyöhykeinfoihinyhdessä MaaritSatomaan kanssa. Maaliskuun13:nteen saakka jatkuvan harjoittelunaikana hän tekee viljelijöillemyös suojavyöhykkeisiin liittyviäerityistukisuunnitelmia.Jos suunnitelman laatiminenomalle tilalle kiinnostaa, kannattaaottaa Juha Heikkiseen yhteyttäheti. Suunnitelmia laaditaanmaksutta vain tietty aikataulunmukainen määrä, joten ensiksiehtineet ja tärkeimmät kohteetovat etusijalla.Suunnitelmien määrä riippuukohteiden laajuudesta. Suunnittelutyöon ProAgria Oulun ja PSK-Aikuisopiston yhteistyötä.Suojavyöhyke on viljelyssä olevallepellolle järven, joen, puronUtajärven kirjastolla järjestettiin ympäristötukien tietoiskuja. MaaritSatomaa esittelee aineistoa kuulijoille.tai usein valtaojan varteen perustettumonivuotisen kasvillisuudenpeittämä alue. Alueen täytyy ollaleveydeltään keskimäärin vähintään15 metriä. Vapaaehtoinentukihaku on huhtikuun loppuunmennessä.Suojavyöhykkeiden tarkoituksenaon vähentää pelloilta valumavesienmukana vesistöön kulkeutuvanmaa-aineksen ja ravinteidenmäärää. Tukea suositellaan erityisestiyleissuunnitelmissa kartoitetuillealueille. Tarvetta voi ollamyös muilla peltoalueilla, kunkyseessä on vesistöön tai valtaojaanpäin viettävä, kalteva, notkelmainen,eroosioherkkä tai tulvivarantapelto.YmpäristöAgro-hanke lähetti viljelijöillelokakuulla suojavyöhyketietopaketin.Kirjeen sisältöön voiVuonna 2010 vietetään YK:njulistamaa kansainvälistä luonnonmonimuotoisuuden teemavuotta.tutustua osoitteessa www.proagria.fi/oulu> Palvelut > Projektit >YmpäristöAgro > Ajankohtaista >Marraskuu 2009 – Infokirje viljelijöille2009.Lisätietoa suunnitelmista:ProAgria Oulu, Juha Heikkinen,040 507 5996, juha.heikkinen@proagria.fiLisätietoa YmpäristöAgrohankkeesta:ProAgria Oulu / Oulun Maa- jakotitalousnaiset, YmpäristöAgro,Taimi Mahosenaho, 040 5517807Lisätietoa suojavyöhykeinfoista:ProAgria Oulu / Oulun Maa- jakotitalousnaiset , YmpäristöAgro,Maarit Satomaa, 040 566 7924.1/2010 maaviesti 19

TIEDOTTAAAJANKOHTAISTAYMPÄRISTÖTUISTA 2010JOHANNA HELKIMOVuoden alussa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksenmaaseutu ja energia–vastuualueesta tuli osa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusta eli ELYkeskusta.Se edistää entiseen tapaanmaatilojen ympäristöasioitayhdessä sidosryhmiensä kanssa.Uuden organisaation tavoitteenaon, että lisääntyvän yhteystyönavulla saadaan maatalouden ympäristöasioitahoidettua entistäparemmin.Vähemmän päästöjävesistöön ja ilmaanPohjois-Pohjanmaan ELY:n maaseutupuolenympäristöasioidenyhtenä painopisteenä on tänävuonna vesiensuojeluun ja ilmastonmuutoksenhillintään tähtääväerityistukisopimustyyppi lietelannansijoittaminen peltoon.Lietelantasopimukset ovat erityisentärkeitä tällä alueelle, koskaPohjois-Pohjanmaalla on paljonnautatiloja. Lietelannan sijoittamissopimuksetovat ympäristönkannalta tärkeitä. Sijoittavilla taimultaavilla laitteilla tapahtuvalannan levitys vähentää lannastapinta- ja pohjavesiin aiheutuvaaravinnekuormitusriskiä, pienentääammoniakkipäästöjä ilmaanja vähentää lannanlevityksestäaiheutuvia hajuja. Ne sijoittavatlannan ravinteet maan sisään japois maan pinnalla virtaavan vedenreiteiltä, jolloin ne eivät olealttiina huuhtoutumiselle.Näitä sopimuksia on jo haetturunsaasti Pohjois-Pohjanmaalla.Sopimuksia on voimassa noin400 kappaletta 20 900 hehtaarinalalla. Tarkoitus on tiedottaamahdollisimman tehokkaasta lannansijoittamisesta, jotta päästöjäsaadaan hillittyä mahdollisimmantehokkaasti.Luomu nousussaPohjois-PohjanmaallaMaatalouden ympäristöasioissaon merkille pantavaa, että luon-Taimi MAhosenahoMaatalous synnyttää viljelyn ohella myös monimuotoisia elinympäristöjä. Peltojen ja laidunten reunavyöhykkeilläviihtyy runsas joukko kasvi- ja eläinlajistoa, joiden hoitoa voidaan tukea ympäristötuilla.nonmukainen tuotanto on taasnostanut Suomessakin suosiotaan.Luomuvalvontaan hakeutuiPohjois-Pohjanmaalla viime vuonna27 uutta maatilaa.Luomutiloja on Pohjois-Pohjanmaallanyt 409. Luomun hehtaarimääräluomuvalvonnassa on20 596, joka on 9,4 prosenttiakoko Pohjois-Pohjanmaan peltoalasta.Luomutilojen keskipintaalaon 50,4 hehtaaria, joka onsuurempi kuin tavanomaisestiviljelevien tilojen keskipinta-ala.Luomutuotanto on kannattavavaihtoehto uusia suuntia tilallehaettaessa.Erityistukisopimuksillatuetaan maatilojenympäristönhoitoaErityistukisopimuksien kauttamaksetaan Pohjois-Pohjanmaantiloille vuosittain merkittäviä summiamaatalouden vesiensuojeluunja luonnonhoitoon. Alueen tiloilleon maksettu yhteensä noin kuusimiljoonaa euroa erityistukeavuonna 2009.Sopimuksia on voimassa Pohjois-Pohjanmaallanoin 2 300.Edellä mainittujen luomu- ja lietelannansijoittamissopimusten lisäksion muun muassa perinnebiotooppienhoitoon liittyviä erityistukisopimuksiayli 200 kappalettanoin 3500 hehtaarin alalla.Muutoksia kosteikkoihinja perinnebiotooppeihinsekä yhdistysten hakemiinympäristötukiinYmpäristötukiin on tullut muutoksiavuodelle 2010 Ei-tuotannollisteninvestointitukiin. Monivaikutteistenkosteikkojen investointitukiaon mahdollista hakeamyös Perämereen laskevien jokivesistöjenvaluma-alueella sijaitsevillekosteikoille, joten aiemminedellytettyä yleissuunnitelmaa eienää vaadita.Kosteikkojen tukisumma onnoussut maksimissaan 11 500 euroonhehtaarilta ja pienissä (0,3-0,5 ha) kohteissa 3 226 euroon/kohde. Ei-tuotannollisten tukienArvokkaiden perinnebiotooppienalkuraivaus ja aitaaminen -tukitasotnousevat ja ovat kohteen koostariippuen maksimissaan 750-1179 euroa hehtaarilta.Perinnebiotooppisopimustenpienialaisten (5-30 aaria) arvokkaidenperinnebiotooppien hoidonkiinteä tuki nousee vuodessa 200euroon/kohde. Aiemmin rekisteröityjenyhdistysten oli mahdollistahakea sopimuksia vain perinnebiotooppienja kosteikkojenhoitosopimuksista. Vuodesta 2010on myös luonnon ja maisemanmonimuotoisuuden edistämisensopimuksien hakeminen mahdollistayhdistyksille.Täten voidaan saada sopimuksiinesimerkiksi kylien risusavotoitatai vastaavia maiseman avaamisiasopimuksien piiriin yhdistystenhoitamina.20 maaviesti 1/2010

Pieniä muutoksiaympäristötukiehtoihinViljavuustutkimusten näytteenottoonon tulossa tarkempia ohjeita.Kunkin viljavuustutkimukseen sisältyvännäytteen on koostuttava vähintäänseitsemästä osanäytteestäja ne on otettava koko muokkauskerroksensyvyydeltä.Viljavuustutkimusnäytteidenmäärään ei ole tullut muutoksia.Ne ovat edelleen viiden vuoden välein1 näyte, jos lohko yli 0,5 ha, jayli 5 ha lohkolta 1 näyte jokaistaalkavaa 5 ha kohti ja enintään 0,5ha lohkoilta 1 näyte alkavaa 2 hakohti. Linjanäytteenotossa, jossanäytteet on otettava joka kolmasvuosi, näytteenoton tiheydeksi riittääyksi näyte jokaista alkavaa kymmentähehtaaria kohti.Lisätoimenpiteessä talviaikainenkasvipeitteisyys hyväksytään ehtoatäyttämään syysviljat ja syysviljojensuorakylvö sänkeen talvikaudesta2010-11 alkaen. Muutoksenmyötä syysviljat huomioidaan talviaikaisessakasvipeitteisyydessä,koska peltokasvien tuotantopalkkionmaksaminen syysviljoille onloppumassa.Luonnonhoitopeltojen hoitoonon tulossa tarkennuksia ehtoihin,joihin kannattaa tutustua hakuoppaastaennen tukihakua. Muutoksissamuun muassa luonnonhoitopellollamonivuotinen nurmipeltotullaan vaatimaan niittoa joka vuosi,jos pellolla on rikkakasviongelmaja siemenmääriin perustamisvaiheessatulee tarkennuksia.Eläinten hyvinvointukeaPohjois-Pohjanmaalla on voimassaeläinten hyvinvointitukisitoumuksia563. Eläinten hyvinvointitukien tilakohtainenenimmäistukitaso oliaiemmin 5 000 euroa, nyt tilakohtainenenimmäismäärä on poistunut.Muutoksen tavoitteena onosaltaan vahvistaa ja lisätä maitoalanrakenneuudistukseen sopeutumista.Viljelijöitä kannustetaanhakemaan myös tätä tukea ja panostamaaneläinten hyvinvointiin.Lisätietoa huhtikuun tuki-infoissa,katso sivu 22.Johanna Helkimo on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksenMaatalouden ympäristötukivastaava-asiantuntija, johanna.helkimo@ely-keskus.fi, puh. 044 436 8134TIEDOTTAAYmpäristöAgroinfopäiviäkevät 2010Perustaisinko suojavyöhykkeen?ti 9.2.2010 klo 12-14.30, Siikajoki (Ruukki), Siikajoenkunnantalon valtuustosali, Siikasavontie 1 a.to 11.2. klo 12-14.30, Siikalatva (Pulkkila), Pulkkilankunnantalo.Ajankohtaista erityistukiasiaa sekä tietoa suojavyöhykkeistä jamahdollisuudesta niiden maksuttomaan suunnitteluun ProAgriaOulun ja PSK-Aikuisopiston yhteistyönä.Lisätiedot suunnitelmista: Juha Heikkinen, 040 507 5996.Kylämaisemat kuntoon - YmpäristöAgro-hankkeen luentoJOY - Jokaisen oma ympäristö –kulttuuriympäristönkampanjavuoden 2010 teemaillassato 4.3.2010 klo 18-20.30, kahvitus klo 17.30 alkaen, Muhos,Oulun seudun ammattiopisto Muhoksen yksikkö (Koivikko).Katso sivu 18. Ennakkoilm. Jommaan.Maiseman- ja luonnonhoidon ja perinnebiotooppienerityistukisuunnitelmien enimmäiskustannukset -infotilaisuuspe 26.3. klo 12-14.30, Lumijoki, kunnan valtuustosali.Paikalla ELYn ja ProAgrian edustajat.Tulossa!Maaseudun rooli ilmastonmuutoksessa -ilmastoinfo,helmi-maaliskuu, Siikalatva (Rantsila)TE ON NYT ELYElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset(ELY) ja aluehallintovirastot(AVI) perustettiin1.1.2010. Maahammemuodostettiin yhteensä kuusialuehallintovirastoa ja 15ELY-keskusta. Alueelliset ympäristökeskukset,tiepiirit,TE-keskukset, ympäristölupavirastot,lääninhallituksetja työsuojelupiirit lakkautettiinvuoden 2009 lopussa jatehtävät siirtyivät edellä mainittuihinvirastoihin.ELY-keskuksen elinkeinot,työllisyys, osaaminen ja kulttuuri-vastuualue ja siellämaaseutu ja energia -yksikköhoitaa aiempia TE-keskustenmaaseutuasioita, kuten maataloudentukiasioita.Pohjois-PohjanmaanELY-keskusVeteraanikatu 1, PL 86,90101 OuluMaatalousasiat:Viestikatu 1, 90100 OuluValtakatu 4, PL 103,84101 Ylivieskapuh. 020 636 0020Lapin ELY-keskusRuokasenkatu 2, PL 8060,96101 RovaniemiAsemakatu 19,94100 Kemipuh. 020 636 0010Kainuun ELY-keskusKalliokatu 4,87100 Kajaanipuh. 020 636 0100Lampaisiin liittyvä teemapäiväAlustava päivä ke 14.4.2010 klo 9-15, paikka varmistuumyöhemmin.Aiheet: maiseman- ja luonnonhoidon asioita, laadukaslammastuotanto - mukana lammaseläinlääkäri,lammasneuvoja, maisemanhoidon neuvoja jne…Tilaa kylällesi maksuton maiseman ja luonnonhoidoninfo kesäkaudelle tai syksylle.Lisätiedot tilaisuuksista: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset/ YmpäristöAgro, Maarit Satomaa, 040 566 7924,maarit.satomaa@proagria.fiPäivämäärät ja ohjelmat päivitetään osoitteeseenwww.proagria.fi/oulu > Ajankohtaista > Koulutukset jatapahtumat > YmpäristöAgro.Tukihakuun liittyvät infot huhtikuussa. Katso s. 22.1/2010 maaviesti 21

TIEDOTTAAYmpäristöAgro-hanke järjestää tukihakuun liittyvätINFOPÄIVÄT VILJELIJÖILLE 2010Ympäristötuen muutokset, eläinten hyvinvointi ja muut ajankohtaiset asiat tukien haustati 6.4.2010 Pyhäjoki, Seurakuntataloti 6.4.2010 Oulainen, Honkamajake 7.4.2010 Nivala, Nitek (Sapuska), Pajatie 5ke 7.4 2010 Pyhäjärvi, Verkkorantato 8.4.2010 Pudasjärvi, Seurakuntatalo, rippikoulusalipe 9.4.2010 Kestilä, Seurakuntasalima 12.4.2010 Muhos, Koivu ja Tähti -salima 12.4.2010 Yli-Ii, Kunnan valtuustosaliti 13.4.2010 Haapavesi, Haapaveden opisto, ReijoWaara-salike 14.4 2010 Siikajoki, Kunnan valtuustosali (Ruukki)ke 14.4.2010 Liminka, Limingan taidekouluto 15.4.2010 Kärsämäki, Frosteruksen kouluto 15.4.2010 Haapajärvi, HAI, liiketalous, Opintie 1pe 16.4.2010 Taivalkoski, Hotelli Herkkope 16.4.2010 Kuusamo, Kaupungin valtuustosali• Tilaisuudet pidetään klo 10-14.15.• Ohjelma tarkentuu osoitteeseen www.proagria.fi/oulu> Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat.• Asiantuntijoina MTK-Pohjois-Suomi, ProAgriaOulu, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja paikallinenmaaseutuviranomainen.Tilaisuuksiin ovat tervetulleita maa- ja metsätilalliset jaheitä neuvovat.Aiheina tukihaku, maatilojen ympäristöasiat ja valvonta,hakulomakkeet, yleistä tukihausta, sähköinen tukihaku- käytännön kokemuksia, eläinten hyvinvointiin liittyvätmuutokset, maatilojen energiasuunnitelmat ja tuet jne.Lisätiedot tukihakuun liittyvistä infoista MTK Pohjois-Suomi,Sirpa Törmikoski, p. 044 339 2319 tai 020 413 3503Pohjois-Pohjanmaa tähyääBioenergian edelläkävijäksiLisää bioenergian tuotantoa,maatilojen energiasuunnittelua,energiapuun tarjontaa, bioenergiayrittäjyyttäja puuenergian käyttöäpienkiinteistössä. Muun muassanäitä tavoitteita vie käytäntöönMetsäkeskus Pohjois-Pohjanmaanhallinnoima Bioenergian edelläkävijät-hanke, jossa yhteistyökumppaninaon ProAgria Oulu.Vuoteen 2011 jatkuva hankeaktivoi kyliä ja muita alueitametsä- ja peltopolttoaineidentuotantoon, käyttöön ja energiatehokkuudenparantamiseen.Ympäristönhoitotöissä tavoitteenaon lisätä raivattavan biomassanenergiakäyttöä.Maakunnan lämpö- ja voimalaitoksissatulisi lisätä metsähakkeenja puupolttoaineiden käyttöä. Tavoitteenaon myös, että bioenergiatyöllistäisi nykyistä enemmän.Myös bioenergiaa käyttävien pientenja keskisuurien kiinteistöjenmäärän tulisi kasvaa huomattavastinykyisestä.22 maaviesti 1/2010PILOTTIALUEILLE eri puolillemaakuntaa laaditaan bioenergiantuotanto- ja käyttösuunnitelmiaja aloitetaan niiden toteutus.Suunnitelmissa kuvataan muunmuassa alueen energiantarpeet nytja tulevaisuudessa sekä energiankäyttömahdollisuudet.MAATILOJEN energiasuunnitteluunon tarkoitus kehittääoma paikallinen toimintamalli.Maatilan energiasuunnitelmastakiinnostuneille on tulossa tilaisuuksia,joissa selvitetään yrittäjienhalukkuutta laatia tai hankkiaitselleen energiasuunnitelma.Lisäksi käydään läpi maatilayrittäjientietotarpeita ja tiedonhankintamahdollisuuksiaoman energiantuotannonja -käytön osaltaenergiasuunnitelmaa varten.ENERGIAPUUN tarjonnan lisäämiseksikutsutaan kokoon metsänomistajiasekä energiapuunhankinnan parissa työskenteleviäyrityksiä ja käyttäjiä vaihtamaanpuun korjuuseen ja käyttöön liittyväätietoa.Paikallisten toimintamallienavulla lisätään metsänomistajientietämystä heidän omien metsiensäenergiapuuvarannoista ja korjuumahdollisuuksista.Metsäammattilaisilleja metsänomistajillejärjestetään energiapuukohteidentunnistamiseen ja korjuuteknologiaanliittyviä teemapäiviä jatapahtumia eri yhteistyökumppaneidenkanssa.YRITTÄJYYDEN lisäämiseksion bioenergia-alan yrittäjilletulossa avoimia kehittämispäiviä.Polttopuuyritysten kanssaBioenergian edelläkävijät -hankekehittää maakunnan polttopuualanraaka-aineen hankintaa, tuotteidenlaatua ja markkinointia.Hanke kannustaa kiinteistöjenomistajia polttopuun ja uusiutuvanenergian käyttöön sekä pienimuotoiseenenergiayrittäjyyteen.Bioenergian edelläkävijät -hankettarahoittavat Pohjois-PohjanmaanELY-keskus, Euroopan maaseudunkehittämisen rahasto, alueenkunnat ja seutukunnat sekäbioenergia-alan yritykset.Lisätiedot:Projektipäällikkö Timo Vanhala,puh. 0400 285 708.BioenergianeuvojatJuhani Pihlajamaa, Ylivieska(Pohjois-Pohjanmaan eteläosa)040 712 1982Perttu Ojakoski, Oulu(Pohjois-Pohjanmaan keskiosa),040 712 1985Kauko Tiirola, Koillismaa(Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosa),040 712 1945etunimi.sukunimi@metsakeskus.fiProAgria Oulun asiantuntijatTaimi Mahosenaho(maisemanhoitokohteiden edistäminenbioenergian korjuuseen liittyen janiihin liittyvä oppilaitosyhteistyö),040 551 7807Esko Viitala (maatilojenenergiasuunnittelun toimintamallinpaikallinen kehittäminen,maatilayrittäjätilaisuudet),0400 286033etunimi.sukunimi@proagria.fi

yritysParkinniemen Puutarhakeskittyy tomaattiinKunniamaininnan VuodenMaatila -kilpailussa saanutkajaanilainen ParkinniemenPuutarha Oy luottaatomaattiin.”Keskittyminen yhteenkasviin tuo toimintaankustannustehokkuutta.Myös markkinoidenseuraaminen helpottuu”,Jyrki Tervonen perustelee.KIMMO RAUATMAAKimmo RauatmaaParkinniemen Puutarha tuottaavuosittain noin 340 000kiloa tomaatteja ja kirsikkatomaatteja.Yrityksen liikevaihtoon 900 000 euroa vuodessa.Puutarhan pääasiakkaat ovatOK Maakunta ja OK Arina. Maakuntapalvelee S-ketjun kainuulaisiaasiakkaita. Arina ostaa puolestaantomaatteja myyntiin OulunPrismoihin.”Kainuussa on erityisen vahvaluottamus oman maakunnan tuotteisiin.Myös Arinalle tomaattienpohjoissuomalainen alkuperä onetu”, Jyrki Tervonen sanoo.Parkinniemen Puutarhan tomaattejamyydään myös KajaaninMaxi-Makasiinissa. Osa sadostamarkkinoidaan vihannestukkuRETU BOR24 maaviesti 1/2010Jyrki Tervosen ja Arja Huurinaisen puutarha sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kajaanin kupeessa.Kasvihuoneissa on pinta-alaa reilut 4 700 neliötä.Puutarhurit J&P kautta.Vuoden Maatila -kilpailun raatikiittää puutarhaa keskittymistämuutamaan suureen asiakkaaseenja tiiviistä yhteistyöstä sidosryhmienkanssa.Parkinniemen tomaateilla onoma tuotemerkki, Tomtom.”On haasteellista saada omatuotemerkki näkyviin irtotomaattimyynnissä.Pakkauksiin se onhelppo sijoittaa. Tähän haetaanparhaillaan ratkaisua”, puutarhuriTervonen miettii.Tomtom-tomaatit viestivät yrityksenmukaan tuoreutta ja hyväämakua.”Koska meillä on nopeat jakelutiet,voimme kypsyttää tomaattejapidempään, jolloin niihin kertyyenemmän aromiaineita.”Jyrki Tervonen ja Arja Huurinainenomistavat Parkinniemenainoa Suomessatuotettu ruokonata!Retu!nsuomalainen siemePuutarha Oy puoliksi. Puutarhantuotantotilat ja rakennukset sijaitsevatheidän omistamansa maatilanmailla.”Maatila ja puutarha toimivathallinnollisesti erillään. Tuotannollistatoimintaa maatilalla ei enääole, vaan tilan pellot ovat luonnonhoitopeltoinatai kesantoina”,Jyrki Tervonen sanoo.Kasvihuoneiden lämmöstä vastaatänä syksynä valmistunut lämpökeskus,joka polttaa haketta.Yrityksen käytössä on toimintajärjestelmä,jonka avulla yrittäjätvarmistavat sekä asiakkaidentarpeet että omat tavoitteet.Tuotannon ympäristövaikutuksetsekä henkilöstön työturvallisuusja viihtyvyys huomioidaan osanakehittämistyötä. Järjestelmä perustuuISO 9001 ja ISO 14001standardeihin.Tomaatin viljelyä koskevat samathaasteet kuin muutakin maatalous-ja puutarhatuotantoa, JyrkiTervonen sanoo.”Viljelmät laajenevat mutta lukumäärävähenee. Kehityksessäon pysyttävä mukana.”Arja Huurinainen ja Jyrki Tervonenarvostavat kunniamainintaaVuoden Maatila -kilpailussa javarsinkin raadilta saatuja parannusehdotuksia.

KASVIVuoden Maatila -kisaankannattaa osallistuaVuoden Maatilaksi 2009valittiin keuruulaisenMaria Vaissin kaalikääryleitävalmistava ja kaaliajatkojalostava maaseutuyritysVaissi Oy. KunniamaininnatVuoden Maatila -kilpailussamyönnettiin Jyrki Tervosenisännöimälle ParkinniemenPuutarhalle Kajaaniin sekä Kirsi ja Timo Makkosen maitotilalleRääkkylään.”Kaikille kilpailussa palkituille yrityksille yhteistä on ennakkoluuloton,innovatiivinen ja positiivinen asenne yrittämiseen,mikä näkyy sekä yritysten toiminnassa että tuloksessa”, kertooVuoden Maatila -kilpailun vetäjä johtaja Pentti MeriläinenProAgria Kainuusta.Vuoden Maatila 2010 -kilpailuun voi ilmoittautua 31. toukokuutasaakka. Laatutyön ja kilpailukyvyn kehittämistä korostavakilpailu kerää vuosittain osallistujia eri tuotantosuunnilta jamonialaisista yrityksistä.Kattava toiminnan arvioinnin työkalu, Maatilan kilpailukykykriteeristö,on tehnyt mahdolliseksi sen, että osallistuvienyritysten toiminnan taso ja kilpailukyvykkyys voidaan luotettavastimitata.Kilpailuun osallistuneet yrittäjät ovat kokeneet saavansa hyötyäjo pelkästä osallistumisesta. Osallistumislomakkeen täyttäminenlaittaa katsomaan yrityksen tunnuslukuja, arvioimaantekemistä sekä miettimään yrityksen tulevaisuuden tavoitteitaja kehityssuunnitelmia.Lisätiedot: www.proagria.fi/vuodenmaatila.VILJELYÄ suunnittelemaan!Takana ovat vuoden 2008 huippuhintaiset tuotantopanoksetja vuoden 2009 alhainen viljanhinta. Viime satovuoden tilannettaparansi ohran ostaminen interventioon, mutta kaurallatätä mahdollisuutta ei ollut. Tämänhetkisen tiedon mukaan myösohran osto interventiohintaan päättyy ensi syksynä, jolloin sopimuksettomallaviljalla ei enää ole ostajaa.Tässä tilanteessa viljelyn suunnittelun merkitys korostuu. Viljelykustannukseteivät ole kaikilla samat niin kuin eivät viljelyn lähtökohdatkaan.Viljelysuunnittelun täytyy perustua tilan tilanteisiin ja olosuhteiseen.Lähtökohdaksi on otettava tulevan sadon markkinointi, tuotteenkysyntä ja tilan tarpeet.Viljelysuunnittelua tekevillä neuvojilla on myös hyvä tukijärjestelmäntuntemus, jota ilman tilakohtaisten ratkaisujen löytäminen eiole mahdollista. Koulutuksen ansiosta ProAgrian neuvojilla on käytössäänalan viimeisin tieto ja neuvontajärjestön osaaminen. Ota yhteyttäasiantunteviin viljelysuunnittelijoihimme ja ylläty myönteisestiniistä ratkaisuista joita löydätte.Lisätiedot: ProAgria Oulu, Risto Jokela, puh. 0400 285 294,risto.jokela@proagria.fi; ProAgria Kainuu, Matti Partanen,puh. 0400 282 092, matti.partanen@proagria.fi; ProAgria Lappi,Erkki Juntunen, puh. 040 836 7644, erkki.juntunen@proagria.fi.Ympäristötuen mukaistaKASVINSUOJELUKOULUTUSTA4.3.2010 klo 10-14, Pyhäntä, valtuustosali, Manuntie 224.3.2010 klo 10-14, Nivala, ravintola Sapuska, Pajatie513.4.2010 klo 10-14, Oulu, Valion Maikkulan meijerinkokoustila, Kangaskontiontie 25.5.2010 klo 10-14, Kuusamo, Juustokairan kokoustila,Kitkantie 110Ympäristötuen vaatimuksena olevaan kasvinsuojelukoulutukseenon osallistuttava viiden vuoden välein. Koulutusvaaditaan henkilöltä, joka tekee kasvinsuojeluruiskutuksia.Päivän hinta 50 euroa (sis. kahvi).Kouluttajana piiriagrologi Antti Harjunen, ProAgriaOulu, puh. 0400 285 291.Ilmoittautumiset kahta viikkoa ennen kurssiajankohtaa osoitteessawww.proagia.fi/oulu > Tapahtumat tai ProAgria Oulu, (08) 3168611, anne.kipina@proagria.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä tarvitaanyhteystiedot ja tilatunnus osallistumistodistusta varten.Ympäristötuen mukaisetKASVINSUOJELUKOULUTUKSETti 30.3.2010 klo 9-13.00 Kuhmo, kaupungintalo,kunnanhallituksen kokoushuoneti 4.5.2010 klo 9-13.00 Kajaani, KAO, Seppälä(osa päivän ohjelmasta puutarhakasvien viljelijöille)Koulutuksen kesto 4 tuntia uuden ympäristötukisopimuskauden1.5.2007 tai sen jälkeen tehneille. Ennenvuotta 2007 tehtyä sitoumusta jatkavien koulutus kestää6 tuntia (klo 9-15).Kasvinsuojelukoulutus koskee maatalouden ympäristötukeensitoutuneita viljelijöitä, jotka itse levittävätkasvinsuojeluaineita traktoriruiskulla ja jos edellisestäkoulutuksesta on kulunut 5 vuotta.Koulutuksen hinta 52,50 € / henkilö + alv 22 % (sisältäälounaan ja luentomateriaalin). Tervetuloa!Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen koulutuspäivää:ProAgria Kainuu, Matti Partanen, 0400 282 092, matti.partanen@proagria.fitai Matti Väisänen, 0400 282 086, matti.vaisanen@proagria.fi. Tilatunnus ja postiosoite ilmoittautumisen yhteydessä.1/2010 maaviesti 25

yritysOululainen Ritvan Herkku luottaaLAATUUN JA LEMPEÄÄN LÖÖKIINELLA KARTTIMOVielä reilu vuosi sittenlempeät valkolöökikastikkeetolivat oululaiselle RitvaHeiskarille mukava harrastus.Sydän sykki tekstiilitaiteelle,kunnes sattuma muuttitulevaisuuden suuntaa.Nyt Ritvan Herkun valkojatervalöökikastikkeetovat vahvassa nosteessa,ja loppuvuodestayritykselle myönnettiinmyös Maakuntien parhaat-laatumerkki.Ritva Heiskari ei unohda joulukuistalauantaita vuonna2008, jolloin hän esitteli valmistamiaanpellavaisia uniikkivaatteitaja seinätekstiilejä Torniossapidetyillä messuilla.Yhtäkkinen niskan kahden välilevynpullistuma lopetti ompelutyötsiihen päivään ja edessä oli osaaikainentyökyvyttömyyseläke.Valkolöökikastike oli tullut tekstiilitaiteenrinnalle pikku hiljaa.”Kaikki sai alkunsa jo pari vuosikymmentäsitten Oulun ensimmäisestävalkosipuliyöstä, jossaserkkuni Maire Laukkasen kanssamyimme valkosipulipuvuissa jakynnelle kykenee -housuissa kurkkuaja löökikastiketta.”Vuosien varrella maukkaastakastikkeesta pääsivät lähinnänauttimaan ystävät. Yksi tuotteentaitekohta vuonna 2006 oli se hetki,kun yksi ystävistä halusi ottaaElla KarttimoRitva Heiskarin (vasemmalla) jaSoila Hiltusen tapaamisten aikanahaettiin auditoitavan yrityksenkehittämiskohteet ja parantamisenpaikat.26 maaviesti 1/2010mukaan markkinointimatkalleSaksaan muiden pohjoissuomalaistenherkkujen kanssa 1 000pulloa valkolöökikastiketta.Myöhemmin uudessa elämänvaiheessaRitva Heiskari alkoi pohtia,miten valkolöökikastikkeen valmistamiseenvoisi satsata itseäänliikaa rasittamatta.”Käytössäni oli jo päiväkodinkeittiö Kemissä. Aloin hankkiakoneita ja apuvälineitä. Nyt tuopäiväkoti on kokonaan yrityksenkäytössä.”ALKUVAIHE merkitsi RitvaHeiskarille ahkeraa markkinointia.Valmiin tuotteen hän vei käytännössäitse kauppoihin, maistattija myi. Lempeälle valkolöökikastikkeellesyntyi myös sisar –tervalöökikastike.Loppuvuodesta 2009 kumppaniksituli oululainen Kasvishovi,jonka Kasvot lähiruoalle –konseptiinlöökikastikkeet sopivat hyvin.Uusi yhteistyökumppanuus onollut pienelle yrittäjälle kuin lottovoitto.”Voin itse keskittyä varsinaiseentyöhön, kun Kasvishovi hoitaa varastoinnin,kuljetuksen ja markkinoinnin.Myös työvoimaa on tarvittaessasaatavissa, mikä antaamahdollisuuden myös kasvuun.”Löökikastikkeita löytyy tällähetkellä muun muassa Oulunseudun ja pohjoisen Suomen K-ja S-ryhmän kauppojen kylmätiskeistä.”Rypsipohjaisissa kastikkeissaei ole lisäaineita. Luonnolliset säilöntäaineetvalkosipuli ja etikka takaavattuotteille silti pitkän myyntiajan”,Ritva Heiskari sanoo.MAAKUNTIEN PARHAAT -laatumerkistäRitva Heiskari kuuliviime syksynä ProAgria Oulun jaOulun Maa- ja kotitalousnaistenhallinnoiman Taitajien tierna –jatkohankkeenkoulutuksessa. Ajatussananmukaisesti osui ja upposi.”Valtakunnallinen pienyritystenlaatumerkki tuntui omaan toimintaanjuuri sopivalta. Tätä kauttaRitva Heiskarin lounaslautasella on löökikastikkeella aateloitu siikafileja kasvispihvi. Hän suosittelee valko- ja tervalöökikastikkeita kaikkienruokien marinointiin, dippaukseen ja kyytipojaksi.pieni yritys tulee huomatuksi ja saaitselleen tukiverkoston.”Sparraajakseen Ritva Heiskarisai Oulun Maa- ja kotitalousnaistenlaatu- ja elintarvikeneuvojanSoila Hiltusen. Hänen ensimmäiselläarviointikäynnilläänselvitettiin yhdessä, millä mallillayrityksen asiat olivat sekä haettiinkehittämiskohteet ja parantamisenpaikat.”Tämä on ollut avartava kokemus.Olen alkanut arvostaa omaatyötäni ja saanut uutta näkökulmaatekemiseen”, Ritva Heiskarisanoo ja luonnehtii laatukäsikirjaatestamentiksi, joka kertoo kaikenoleellisen ja välttämättömän tiedon,jos hän itse ei ole sitä kertomassa.Soila Hiltunen välitti Maakuntienparhaat -raadille kommenttinsa,yrityksen tuotenäytteet, auditointitulokset,omavalvontasuunnitelmanja tiedot tuotteen kotimaisuudesta.Pääraaka-aineen on oltava100-prosenttisesti kotimainen.Maakuntien Parhaat on valtakunnallinen pienyritysten laatumerkki.ProAgria Keskusten Liitto myöntää sen hakemuksesta osaavilleelintarvike-, käsityö- ja taideteollisuus- sekä maaseutumatkailu- japalveluyrittäjille.Maakuntien Parhaat on vaativin kotimaisuusmerkki,koska se edellyttää korkean kotimaisuusasteen lisäksihyväksyttyä laatujärjestelmää sekä tuotteiden japalveluiden hyväksyntää asiantuntijaraadeissa.Ella Karttimo

MAA- ja kotitalousnaisetENERGIAA SÄÄSTYYarkipäivän pienillä teoillaMiten ottaa lukuisistaenergiansäästövinkeistävaari ja motivoituasäästämään energiaaomassa arkipäivässä? Maajakotitalousnaisten tämänvuoden Energiansäästölläeuroja -järjestökampanjassaotetaan säästövinkitkäyttöön. Innostus syntyy,kun näkee ja oppii, mitenkodin energia-ahmatitkäytännössä selätetään.Energiansäästöllä euroja -kampanjassamaa- ja kotitalousnaistenjäsenyhdistykset järjestävättämän vuoden ajan tapahtumia,joissa nähdään ja opitaanenergiansäästötoimia käytännössä.Kun toimet vakiintuvat osaksi arkea,näkyvät säästöt myös kodinsähkö-, vesi- ja lämpölaskussa.Energiansäästöllä euroja -kampanjansuunnittelun ja toteutuksenovat mahdollistaneet Suomenitsenäisyyden juhlarahasto SitranEnergiaohjelma ja ympäristöministeriö.KAMPANJAAN kuuluu erilaisiatapahtumia. Esimerkiksi Tunnetkokotisi energiasyöpöt -tapahtumassaselvitetään, miten paljon kodineri toiminnot, kuten lämmitys javedenkäyttö, ahmivat energiaa.Sisusta viisaasti valoilla -tapahtumassahaetaan vaihtoehtoahehkulampulle ja paneudutaanenergiatehokkaan mutta kauniinkodin valaisemiseen.Nuukaillaan terveellä tavalla-ruokakurssilla kiinnitetään huomioruokavalintoihin ja kypsytetäänateriat energiatehokkaasti.Lisäksi otetaan leivinuuni tehokäyttöönja säilönnässä opetellaanhyödyntämään ilmaista kylmää.Autoilun polttoainelaskua pienennetäänopettelemalla taloudellinenajotapa Bensalasku pienemmäksi-tapahtumassa. Täysinautottomaan liikkumiseen innostetaanpyöränhuoltoillassa, jossatutustutaan myös pyöräilyn mukavuuttaedistäviin varusteisiin.ENERGIANSÄÄSTÖPASSIN avullakampanjaan osallistuvat voivatkehittyä leikkimielisesti energiaalokkaastaenergiansäästön mestariksisitä mukaa kun esimerkiksihuonelämpötilojen tarkkailu, pikasuihkuja uunin esi- ja jälkilämmönhyödyntäminen vakiintuvat arkipäiväisiksitoimintatavoiksi.Lisäksi osallistujat saavat Jokanaisen energiansäästöoppaan,johon on koottu konkreettistaja havainnollista energiansäästötietoa.TULE MUKAAN!• Kokoa oma porukka.• Ilmoittaudu mukaan kampanjan kotisivuilla osoitteessawww.maajakotitalousnaiset.fi/energiansaastollaeuroja taiota yhteyttä oman alueesi kampanjaneuvojaan.• Tutustu samalla tapahtumiin, joita kampanjan aikana ontarjolla. Minkä niistä haluaisitte porukalla järjestää?• Ilmoittautuneiden ryhmien jäsenet saavat omanEnergiansäästöpassin ja Joka naisen energiansäästöoppaan.Lisätietoja: Kainuun Maa- ja kotitalousnaiset, Sanna Kankaanranta,040 585 5296; Lapin Maa- ja kotitalousnaiset, Anneli Salmela, 040509 7038; Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Helena Lahdenperä,0400 599 473, etunimi.sukunimi@proagria.fi.Taitajien tiernan Luovan paikka -seminaarike 17.2.2010 klo 9-15.30, Hotelli-Ravintola Lasaretti, Aurora-sali, Kasarmintie 13Paikallisuus luovuudessa. Pohjoispohjalaisuus, pohjoissuomalaisuus - paikallisuus, maaseutu ja elinympäristöluovuuden voimavarana. Erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia paikallisuuden ja juurten, paikallisidentiteetin japaikan merkityksestä luomisessa ja tuotannossa sekä olemisessa ja elämisessä.OHJELMA9.00-9.30 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit9.30 Tervetuloa / toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala,Oulun Maa- ja kotitalousnaiset9.35 Maakuntaidentiteetti, paikallisidentiteetti – pohjoispohjalaisuus.Kulttuurillinen läpileikkaus historiasta nykyisyyteen /kulttuurijohtaja Tuure Holopainen, Pohjois-Pohjanmaan liitto10.20 Fiskarsin ruukissa yli sata luovaa tekijää! Ruukin kehitys ja nykypäivä /toimitusjohtaja Martina Lindberg, Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden jataiteilijoiden osuuskunta11.05-12.05 Lounas (omakustanteinen noin 12 €)12.05 Elokuvaohjaajan näkökulmia paikallisuuteen ja maaseutuun /elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Markku Pölönen13.30-14.00 Kahvitauko14.00 Pietarsaarelainen vaatemallisto ja -brändi ilmentää pohjoisuutta jasuomalaisuutta / pääsuunnittelija, toimitusjohtaja Marja Rak, Noolan Oy14.45 ”Pohjois-Pohjanmaa ja luonto”- nuorten musiikkiesitys /ohjaajana Virve Karen, Madetojan musiikkilukio15.15 Hyvää kotimatkaaSeminaaripäivän hinta on 50 € (alv 0 %) / henkilö.Ilmoittaudu 10.2.2010 mennessä osoitteessa www.proagria.fi/oulu>Tapahtumat tai puhelimitse ProAgria Oulu, (08) 316 8611.Lisätiedot: projektipäällikkö Arja Keränen, 040 743 9731,arja.keranen@proagria.fiTervetuloa!Markku Pölönen1/2010 maaviesti 27

maa- ja kotitalousnaisetMaan mainio maitoparantaa ruokavalion laatuaMaa- ja kotitalousnaistentämän vuodenteemaelintarvike on maito.Maan mainio maito näkyykoko vuoden erilaisissatilaisuuksissa. Ravinteikkaanja laadukkaan maidonpuolesta onkin helppopuhua, sillä suomalainenmaito on EU:n parasta.Lehmistä pidetään hyväähuolta ja tuotantoketjuavalvotaan tarkastimaitotilalta kauppaansaakka.Arkiruokailuun suositellaanrasvattomia tai vähärasvaisiaja -sokerisia jogurttejaja viilejä, joissa on rasvaa enintäänprosentti. Juustoista suositeltaviaovat alle 20 prosenttiarasvaa sisältävät ja vähäsuolaisetvaihtoehdot.Ruoanvalmistuksessa kannattaakäyttää vähärasvaisia maitovalmisteitaja nauttia rasvaisimpiatuotteita vain harvoin.KALSIUMIA tarvitaan läpi elämän.Kalsiumin avulla lasten luustoja hampaat kasvavat lujiksi javahvoiksi. Riittävä kalsiumin määräpitää myös aikuisen luustonkunnossa ja ehkäisee luukatoa.Kalsium pitää kunnossa myöshiukset ja kynnet. Kalsium auttaamyös painonhallinnassa.Aikuiset tarvitsevat kalsiumia800-900 milligrammaa ja nuoretkoululaiset 700-900 milligrammaapäivässä. Helpoimmin päivittäinenkalsiumannos saadaan maidostaja maitovalmisteista.D-VITAMIINI on kalsiumin ohellatärkeää luuston terveydelle.D-vitamiinia tarvitaan kalsiuminimeytymisessä ja kiinnittymisessäluustoon. Parhaat D-vitamiininlähteet ravinnossa ovat maito, kalaja vitaminoidut ravintorasvat.D-vitamiinin saantisuositus on3-60 vuotiaille 7,5 mikrogrammaapäivässä. Muiden ikäryhmien suosituson 10 mikrogrammaa.Tutkimusten mukaan maitovalmisteitakäyttävät saavat enemmänkalsiumia, magnesiumia,kaliumia, sinkkiä, natriumia,B-ryhmän vitamiineja sekä A-, D-ja E-vitamiinia.PROTEIININ lähteenä maito onmyös merkittävä. Yli puolet aikuisenpäivittäisestä proteiinintarpeestasaadaankin helposti esimerkiksi3 lasillisesta maitoa, 2-3Studio Piquant / Antti HallakorpiYli puolet aikuisen päivittäisestä proteiinintarpeesta saadaankin helpostiesimerkiksi kolme lasillisesta maitoa, kahdesta-kolmesta siivustajuustoa sekä annoksesta raejuustoa tai rahkaa.siivusta juustoa sekä annoksestaraejuustoa tai rahkaa.Monet tutkimukset osoittavat,että vähärasvaiset maitovalmisteetedistävät painonhallintaa.Maidon heraproteiini hillitseepainonnousua ja rasvakudoksenkertymistä.Maito on tehokas ja turvallinenurheilijoiden ja kuntoilijoidenpalautusjuoma. Elimistöstäpoistuu hikoilun mukana muunmuassa natriumia ja kaliumia.Maidossa niitä on paljon ja neestävät nesteen poistumista virtsanmukana. Maidon proteiini- jahiilihydraattikoostumus on edullinenlihaksille.maija ojalehtoIkäihmisille riittävä proteiininsaanti on tärkeää lihaskunnonylläpitämiseksi. Hyvä lihaskuntoauttaa säilyttämään liikunta- jatoimintakyvyn, jolloin kaatumisjamurtumisvaara pienenee huomattavasti.Maija Ojalehto on OulunMaa- ja kotitalousnaistenelintarvikeneuvoja.Kirjoituksen lähteet: Maito ja terveysry ja Valio Oy. Tietoa maidosta jareseptejä on koottu Maan mainiomaito -esitteeseen, jota on saatavillateemavuoden eri tapahtumissa.Maidon matkaMaidon käsittely meijerissä alkaa vastaanotetunmaidon punnituksella,jäähdytyksellä sekä laatu- ja koostumustutkimuksilla.Meijerissä maito separoidaan,vakioidaan, homogenoidaan ja pastöroidaan.Separaattorilla erotetaan maidosta rasva,jolloin saadaan rasvatonta maitoa ja kermaa.Separointi ei muuta maidon kemiallisiaominaisuuksia.Vakioinnilla maidon rasvapitoisuus säädetäänhaluttuun tasoon, kuten kevytmaito1,5 prosenttiin. Vakioinnilla joko separoidaanraakamaidosta rasvaa pois tai lisätäänrasvatonta maitoa tai kermaa raakamaitoon.Homogenoinnissa maidon rasvapallosetpilkotaan niin pieniksi, että ne pysyvät tasaisestimaidon joukossa. Homogenointiestää rasvan nousemisen maidon pinnalle.Se on mekaaninen käsittely, joka ei muutamaidon kemiallista koostumusta tai ravintoarvoa.Homogenoinnissa noin 60-asteinenlämmin maito johdetaan korkealla paineellaohuen raon läpi, jolloin rasvapallosetpilkkoutuvat.Pastörointi on lämpökäsittely, jossa maidostatuhotaan mahdolliset tautia aiheuttavatbakteerit. Maito kuumennetaan vähintään72 asteeseen 15 sekunnin ajaksi. Pastörointion erittäin lievä lämpökäsittely, joka ei merkittävästivaikuta maidon kemialliseen koostumukseeneikä ravintoarvoon.Iskukuumennus (UHT-käsittely) on pastörointiavoimakkaampi lämpökäsittely, jollamaito saadaan bakteerittomaksi eli steriiliksi.Tässä käsittelyssä maito kuumennetaanvähintään 135 asteeseen kahden sekunninajaksi. Maito ei menetä iskukuumennuksessaalkuperäisiä ominaisuuksiaan, ainoastaankeitetyn maku lisääntyy jonkin verran.Avaamattomat iskukuumennetut valmisteetvoi säilyttää huoneenlämmössä.28 maaviesti 1/2010

MAA- ja kotitalousnaisetMaaseutuyrittäjien työhyvinvointihankkeenLUENTOJA KAINUUSSAMaa- ja kotitalousnaisten elintarvikeasiantuntija Sanna Kankaanranta:• Vitamiinit ja piilorasvatke 10.2. klo 10 Virtaala Ristijärvi• Vitamiinien terveysvaikutuksetti 2.3. klo 11.45 Rokuan kuntokeskusPsykologi Aatos Karppinen:• Stressin kanssa eläminenke 17.3. klo 10 Kuhmon uimahalliFysioterapeutti Elina Korhonen:• Jalkojen hyvinvointike 24.3. klo 10 Virtaala RistijärviTukihenkilötoiminnan aluevastaava Maarit Keskitalo:• Maaseudun tukihenkilötoimintati 30.3. klo 11.45 Rokuan kuntokeskusLuennot maksuttomia, alussa on kahvitarjoilu. Ei ilmoittautumista.KUNTOTESTEJÄTo 4.3. klo 9.30Ti 23.3. klo 11Ke 31.3. klo 10Ti 6.4. klo 11Ke 7.4. klo 12To 8.4. klo 19.30Ma 19.4. klo 14Kävelytesti pe 14.5. klo 10.30Kävelytesti ma 17.5. klo 10Kainuun Opisto PaltamoHonkavaara PuolankaVirtaala RistijärviRokuan kuntokeskusKunnon Testiasema KajaaniVuolijokisaliVuokatin Urheiluopisto SotkamoKunnoks SuomussalmiKuhmon urheilukenttäTestit ovat maksuttomia. Ilmoittautuminen viikkoa aiemmin:Merja Ronkainen, puh. 044 320 1581 tai www.tyhynetti.net -sivustonkautta. Lisätiedot Marjatta Pikkarainen, puh. 044 320 1585.www.tyhynetti.netLiikuntaluudassayli 88 000 kilometriäKuuden Liikuntaluuta-kampanjakuukauden ajalta kertyi 140 kainuulaiseltaliikkujalta raportoituja kilometrejä yli 88 000, ja varmastitaustalla oli vähintään toinen mokoma niitä, joita ei tullutmerkityksi kortteihin ylös.Sitkeimmiksi liikunnassa ja kirjaustöissä osoittautuivatPohjavaaran kyläseura Sotkamosta (21 216 km), Säräisniemenmaa- ja kotitalousseura Vaalasta (14 525 km) ja Nivan kyläyhdistysKuhmosta (11 111 km). Ne palkittiin pienillä lahjakorteilla jaaskelmittareillaMittarin saivat myös kolme seuraavaksi parasta eli Nuaskylänmaaseutuseura Sotkamosta, Suolijärven kyläyhdistys Sotkamostaja Suovaaran maa- ja kotitalousseura Sotkamosta.Kaikkien tuloksen palauttaneiden kylien kesken arvotun mittarinsai Kuusamonkylän kyläyhdistys Kuhmosta ja parhaiden henkilökohtaistentulosten keskuudesta Salme Halonen Ounasjoenkyläseurasta Kajaanista/Vuolijoelta.N a i s i s s amaaseudun voimaVihdoinkin talvi antaa myöten– talvi on hyvässä matkassakevättä kohti. Vanhankansan mukaan Heikin päivänätalvi on puolessa välissä,silloin ”karhu kääntää kylkeäänpesässään”. Päivät pitenevät jamieli virkistyy, mitä valoisimmaksipäivät tulevat. Edessä ovat mainiotulkoilu- ja hiihtokelit. Kevättuo tullessaan iloa, onnistumisiaja riemua!Kun katsoo Lapin Maa- ja kotitalousnaistentoimintaa ja kehitystänäinä vuosikymmeninä,huomaa monia asioita. Kehitys jayhteistyö ovat tuoneet tullessaanmuun muassa teknistä kehitystäja uudistumishalua. Jokainen vuosikymmenon tuonut tullessaanomat ajankohtaiset neuvontateemat,haasteet ja voimavarat.HELENA LAHDENPERÄYhdessä vahvemmaksiANNELI SALMELAvt. toiminnanjohtajaLapin Maa- jakotitalousnaisetYHDESSÄ vahvemmaksi – Hyvinvointikasvaa meistä on Maa- jakotitalousnaisten teema, joka onkäsillä tänäkin vuonna 2010. Sentarkoituksena on muun muassaluoda yhdessä tekemistä, vahvistaaverkostoja sekä rohkeuttaja uskallusta uudistaa toimintaauusien tarpeiden mukaan. Tarkoituksenaon myös kunnioittaasuomalaista maisemaa ja luontoa,joka on osa henkistä jaksamistaja hyvinvointia.Tämän vuoden yksi päätehtäväon paneutua erityisesti arjen hallintaan.Teemailtojen tarkoituksenaon hallita oman talouteenliittyviä talousasioita. Huushollihaltuun - talouden teemaillaton tarkoitettu erityisesti nuorilleperheille, joissapaneudutaanoman talousarvionlaadintaan jaraha-asioiden hoitoon.Ruualla on montamerkitystä; syötyruoka vaikuttaaterveyteen monellaeri tavoin. Niinpäruuan valmistamiseentulisi kiinnittäähuomiota.Terveellisiä ruuanvalmistustapojasekä kasvisten jamarjojen käyttöätulisi lisätäentisestään. Tätä viestiäviemme eteenpäin vanhempainilloissayhdessä vanhempainyhdistystenkanssa.Päiväkotien lasten perehdyttäminenpellolta pöytään -viljaketjuunon toinen tämän vuodenteema ja tavoite - opettaa tunnistamaankotimaiset viljalaadut,näyttää ja opastaa, miten jauhotsyntyvät ja mitä niistä voi valmistaa.Tavoitteena on lisätä lastenja lapsiperheiden ruokatietouttaja –taitoja sekä lisätä leipomistaja ruuanvalmistusta kotona. Yhdessätehden lisäämme näin ruuanarvostusta.Energiansäästöllä eurojaon tämän vuoden järjestökampanjamme.Oletko kiinnittänythuomiota kodin sähkölaskuun?Huonelämpötilan pudotus asteellasäästää energiaa jopa noinviisi prosenttia.Hehkulamput ovat jääneethistoriaan ja tilalle ovat tulleetenergiansäästölamput. Vaihtoehtojaon runsaasti markkinoilla,ja esimerkiksi valon tarpeeseen,kodin tunnelmaan ja omaan silmäänsopiva vaihtoehto löytyyvain etsimällä. Energiansäästölläeuroja -kampanjalla haastammekaikki maa- ja kotitalousnaisetsekä muut energian säästämisestäkiinnostuneetkääntämään energiankulutuksenlaskuun.Aloittakaammetämä vuosi toisistammevälittäen,yhdessä tehden javaikka lastenlapsiaaina välillä hellienja suukotellen.1/2010 maaviesti 29

Ota yhteyttäja selvitetään mitensinä hyödytmetsäsuunnitelmasta.Kainuu 020 772 8400Lappi 020 772 8600Pohjois-Pohjanmaa 020 772 7000Haku amk-tutkintoon johtavaankoulutukseen 1.3.–16.4.2010Luonnonvara-alan yksikkö kouluttaa hortonomeja ja agrologejaerityisesti pohjoisen Suomen työelämän tarpeisiin. Voitsuorittaa ammattikorkeakoulututkinnon kolmessa koulutusohjelmassa.Puutarhatalouden ja maisemasuunnittelun koulutusohjelmistavalmistuu hortonomiksi (AMK). Maaseutuelinkeinojenkoulutusohjelmasta valmistuu agrologiksi (AMK).Kotimaisten opintojen lisäksi voit valita kansainvälisiä opintojaeri ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa useissa Euroopanmaissa. Myös tutkintoon kuuluvan harjoittelun voit suorittaaSuomessa tai ulkomailla.Tutkintojen laajuus on 240 opintopistettä, ja opinnot kestävätneljä vuotta. Lisätietoja ja haku koulutukseen 1.3.–16.4.2010osoitteessa www.oamk.fi.30 maaviesti 1/2010

Koulutukset ja tapahtumatProAgria LappiKEMIJÄRVIMaisemanhoidon seminaari ke24.2. valtuustosali.Tied. ja ilm. 17.2. mennessämarjut.kokko@ely-keskus.fi,0400 304 745.KOLARIHyvinvointikoulutuspäivät Imaaseutuyrittäjille ti-to 16.-18.2.Hotelli Ylläs Saaga.Tied. ja ilm. 19.2. mennessä:riitta.kettunen@tokem.fi,040 8650705.Menestyvän maatilayrityksenlähtökohdat 4. päivä ti 2.3. klo9.30-15.30 Hotelli Kolari.Tied. jari.juusola@proagria.fi,040 536 1187.ROVANIEMIMaisema- ja luonnonmonimuotoisuuden hoito jaNurmipäivä ke 24.2.Tied. anne.narhila@proagria.fi,040 592 2164.Lampaiden ruokinta ja kasvatustuotannon eri vaiheissa 1. päivä ke3.3. ja 2. päivä to 18.3.Tied. anne.narhila@proagria.fi,040 592 2164.SALLAMaatilan yritysohjelma–koulutuskokonaisuusmaitotilayrittäjille 5. ja 6. päivät tope18.-19.2.Tied. ja ilm. jari.juusola@proagria.fi,040 536 1187SODANKYLÄMaatilan yritysohjelma–koulutuskokonaisuusmaitotilayrittäjille 1. ja 2. päivät keto10.-11.2., 3.ja 4. päivät ti-ke 9.-10.3 ja 5. ja 6. päivät ti-ke 13.-14.4.Tied. ja ilm. jari.juusola@proagria.fi,040 536 1187Hyvinvointikoulutuspäivät Imaaseutuyrittäjille ti-to 23.-25.3.Hotelli Luostotunturi. Tied. ja ilm.19.2. mennessä: riitta.kettunen@tokem.fi, 040 865 0705.Lisätietoa ProAgria Lapinkoulutuksista osoitteessawww.lappimaatalous.fi.ProAgria KainuuKAJAANINavetan suunnittelupäivä – uudettoiminnalliset ratkaisut to 18.2. klo9-15 KAO Seppälä. Ilmoitus tälläsivulla.Luomutuotannon peruskurssi ti-to23.-25.2. ja ke-to 3.-4.3. klo 9-15KAO Seppälä. Tied. jussi.pulkkinen@proagria.fi, 040 568 1455.Investoivan ja laajentavan tilantautiriskit pe 19.3. klo 10-14 KAOSeppälä. Ilmoitus tällä sivulla.Kuntokurssi joka toinen ti klo19, kuntosali tai to klo 19.30Vuolijokisali.Kuntotesti ke 7.4. klo 12 KunnonTestiasema ja to 8.4. klo 19.30Vuolijokisali. Sivu 29Ympäristötuen mukainenkasvinsuojelukoulutus ti 4.5. klo9-13 KAO Seppälä (osa päivänohjelmasta puutarhakasvienviljelijöille). Sivu 25KUHMOKuntokurssi ma klo 10 tai ke klo 11vesijumppa.Stressin kanssa eläminen -luento ke17.3. klo 10 uimahalli. Sivu 29Kävelytesti ma 17.5. klo 10urheilukenttä. Sivu 25Ympäristötuen mukainenkasvinsuojelukoulutus ti 30.3. klo9-13 kaupungintalo,kunnanhallituksen kokoushuone.Sivu 25.PALTAMOKuntokurssi- ja kuntotestipäivä to4.3. Mieslahti. Sivu 29PUOLANKAKuntokurssi ti klo 11 Honkavaarankuntosali tai to klo 13.15Mäntykodilla vesijumppa.Kuntotesti ti 23.3. klo 11Honkavaara. Sivu 29RISTIJÄRVIKuntokurssi joka toinen keklo 10-11.30 Virtaala.Vitamiinit ja piilorasvat -luento ke10.2. klo 10-10.45 Virtaala. Sivu 29Jalkojen hyvinvointi -luento ke 24.3.klo 10-10.45 Virtaala. Sivu 29Kuntotesti ke 31.3. klo 10-10.45Virtaala. Sivu 29SOTKAMOVesijumppapiiri ma klo 12.30-13.15Vuokatin Urheiluopisto.Kuntotesti ma 19.4. klo 14Vuokatin Urheiluopisto. Sivu 29SUOMUSSALMIKuntokurssi joka toinen pe klo10.30-12.00 Kunnoks.Kävelytesti pe 14.5. klo 10.30.Sivu 29VAALAKuntokurssi tiistaisin klo 11.Vitamiinien terveysvaikutukset-luento ti 2.3. klo 11.45-12.30Rokuan kuntokeskus. Sivu 29Maaseudun tukihenkilötoiminta-luento ti 30.3. klo 11.45-12.30Rokuan kuntokeskus. Sivu 29Kuntotesti ti 6.4. klo 11-13.30Rokuan kuntokeskus. Sivu 29Kuntokurssien, tyhy-luentojen jakuntokurssien tiedustelut MarjattaPikkarainen, 044 320 1585.Lisätietoa ProAgria Kainuunkoulutuksista osoitteessawww.proagria.fi/kainuu taiwww.tyhynetti.net.ProAgria OuluKALAJOKIYrityskuvan vahvistaminen jaimagon luonti markkinoinnin jamainonnan avulla ma 22.2.Tied. tuula.alakastari@proagria.fi,040 864 4946.KUUSAMOYmpäristötuen mukainenkasvinsuojelukoulutus ke 5.5.klo 10-14 Juustokairan kokoustila.Sivu 25LUMIJOKIErityistukisuunnitelmienenimmäiskustannuksien määrienriittävyys –infopäivä pe 26.3.klo 12-14.30 kunnan valtuustosali.Tied. maarit.satomaa@proagria.fi,040 566 7924.MUHOSKylämaisemat kuntoon –seminaarito 4.3. klo 18-20.30 OSAOMuhoksen yksikko (Koivikko).Sivu 18.NIVALAYmpäristötuen mukainenkasvinsuojelukoulutus ke 24.3. klo10-14 ravintola Sapuska. Sivu 25Laidunpäivä ma 3.5. Nitek, Pajatie5. Tied. virpi.huotari@proagria.fi tai0400 786 933.OULUTaitajien Tierna -tapaaminenpe 12.2. iltapäivä.Paikallistuotemyymälänperustamistoimet.Tied. arja.keranen@proagria.fi,040 743 9731; tuula.alakastari@proagria.fi, 040 864 4946.Verkkokauppakoulutus la 13.2.Tied. tuula.alakastari@proagria.fi,040 864 4946.Luovan paikka -seminaari ke 17.2.klo 9-15.30 Hotelli-RavintolaLasaretti. Sivu 27.Verkkokauppakoulutus 2 la 20.2.Tied. tuula.alakastari@proagria.fi,040 864 4946.Ympäristötuen mukainenkasvinsuojelukoulutus ti 13.4. klo10-14 Valion Maikkulan meijerinkokoustila. Sivu 25PIIPPOLAJärjestökoulutus- ja suunnitteluiltake 24.2. Sivu 32PUDASJÄRVIYrityskuvan vahvistaminen jaimagon luonti markkinoinnin jamainonnan avulla to 25.2.Tied. tuula.alakastari@proagria.fi,040 864 4946.ALLAKKAJärjestökoulutus- ja suunnitteluiltake 7.4. Sivu 32PYHÄJÄRVIJärjestökoulutus- ja suunnitteluiltati 16.3. Sivu 32PYHÄNTÄYmpäristötuen mukainenkasvinsuojelukoulutus to 4.3. klo10-14 valtuustosali. Sivu 25RAAHEN SEUTUKUNTAErityisruokaa kannattavasti ti16.2. klo 9-16; Ravitsemus eriikäkausina, kasvisruokavaliot ti23.2 klo 9-16.Tied. maija.ojalehto@proagria.fi,040 701 3686 taituula.alakastari@proagria.fi,040 864 4946.SIIKAJOKIPerustaisinko suojavyöhykkeen?–infopäivä ti 9.2. klo 12-14.30kunnan valtuustosali, Siikasavontie1a. Tied. maarit.satomaa@proagria.fi,040 566 7924.SIIKALATVAPerustaisinko suojavyöhykkeen?-infopäivä erityistuista to 11.2. klo12-14.30 kunnantalo, Pulkkila-Sali.Tied. maarit.satomaa@proagria.fi,040 566 7924UTAJÄRVIStressin nujerrus ja elämänvoimannostatus pe 26.2. RokuanKuntokeskus.Tied. tuula.alakastari@proagria.fi,040 864 4946.YLIVIESKALuomun peruskurssi ti-to 16.-18.2.ja ke-to 24.-25.2. Hotelli Käenpesä.Tied. olli.valtonen@proagria.fi,040 735 5519.Järjestökoulutus- ja suunnitteluiltato 18.3. Sivu 32Lisätietoa ProAgria Oulunkoulutuksista osoitteessawww.proagria.fi/oulu.MaRa-hankkeen koulutuksia kevät 2010Navetan suunnittelupäivä -uudet toiminnalliset ratkaisutto 18.2. klo 9-15 KAO Seppälä neuvontapäällikkö Esa Manninen, MTT Maitokoneet arkkitehti Jouni Pitkäranta Investoivan ja laajentavan tilan tautiriskit19.3. klo 10-14 KAO Seppälä eläinlääkäri Minna Kujala, Helsingin YO eläinlääkäri Aila Rauatmaa, Kainuun maakunta kuntayhtymä 1/2010 maaviesti 31

järjestöTapani Tölli luotsaaOulun valtuuskuntaaProAgria Oulunedustajakokous valitsimarraskuussa pidetyssäkokouksessaanuudeksi valtuuskunnanpuheenjohtajaksikansanedustaja Tapani TöllinTyrnävältä.Uuden puheenjohtajan valintamerkitsi samalla yhdenajanjakson päättymistäpohjoissuomalaisen ja pohjoispohjalaisenmaaseutuneuvonnanhistoriassa. ProAgria Oulun toiminnanalusta eli vuodesta 1828lähtien maaherrat ovat olleet mukanahallinnossa ja toimineet pääsääntöisestipuheenjohtajina.Tehtävää vuodesta 1987 lähtienhoitanut maaherra EinoSiuruainen jäi vuodenvaihteessaeläkkeelle samaan aikaan kunmaaherran virat lakkasivat olemastaja valtion aluehallinto uudistui.Uusiksi varsinaisiksi jäseniksi valtuuskuntaanvalittiin lypsykarjataloudenedustajina Heikki PutulaPudasjärveltä ja Maija JärveläNivalasta. Uutena Maa- ja kotitalousnaistenedustajana valtuuskuntaanvalittiin Leea SangiTapani TölliEsa HeikkiläLimingasta sekä perusyksiköidenja muiden maaseutuelinkeinojenedustajana Mikko SalmelaHaukiputaalta.Ella KarttimoValtuuskunnan puheenjohtajuuden jättäneelle maaherra EinoSiuruaiselle (vasemmalla) luovutettiin edustajakokouksessa ProAgriaKeskusten Liiton kultainen ansiomerkki ja taiteilija Sanna KoivistonAlkuhärkä-veistos, jonka sai myös hallituksen puheenjohtajuudestaluopunut Jaakko Rahko (toinen vasemmalta). Onnittelemassamyös Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Maija-LiisaTausta-Ojala ja kansanedustaja, ProAgria Keskusten Liiton puheenjohtajaJuha Korkeaoja.KOKOUSESITELMÄN pitänytProAgria Keskusten Liiton puheenjohtaja,kansanedustaja JuhaKorkeaoja totesi, ettei Suomi voitukeutua halpaan työvoimaanmaataloudenkaan osalta, vaankilpailukykyä on haettava huipputiedonja sen viisaan käytäntöönsoveltamisen avulla.”Tämä tosiseikka korostaa neuvonnankeskeistä roolia myös tulevaisuudessa.Parhaan kansanvälisentiedon hankkiminen sekä senmuokkaaminen ja välittäminenmahdollisimman nopeasti viljelijöilleon suomalaisen maataloudenpärjäämisen elinehto. Tässätarvitaan neuvonnan ja tutkimuksentiivistä yhteistyötä.”Hän piti aikamme suurimpanailmiönä ilmaston lämpiämistä,joka vaikuttaa erittäin merkittävästimaataloustuotantoon kaikkiallamaailmassa.Esa Heikkiläjohtaa hallitustaMyös ProAgria Oulun hallituksenpuheenjohtajuus on vaihtunuttyrnäväläisen Jaakko Rahkonluopuessa tehtävästä. ProAgriaOulun valtuuskunta valitsi syyskokouksessaanhallituksen uudeksipuheenjohtajaksi vuosille2010-2012 kuusamolainen maidontuottajanEsa Heikkilän. Hänon kuulunut jo aiemmin ProAgriaOulun hallitukseen. Uudeksi jäseneksihänen tilalleen valittiin JariMatinolli Tyrnävältä.JÄRJESTÖKOULUTUSTAProAgria Oulun alueellaJärjestötoiminnan kehittämishanke jatkuu myös tänä vuonnaProAgria Oulun alueella.Luvassa on vierailuja yhdistyksiin, alueellisia toiminnansuunnittelupäiviä eri paikkakunnilla sekä erilaista virkistys jaretkitoimintaa.Vierailut yhdistyksiinYhdistykset voivat tilata luennon esimerkiksi seuraavista aiheista:Energian säästöllä euroja -kampanja, myyntipöytä myyjäisissäja markkinoilla tai järjestötyö.Alueelliset toiminnan koulutus- ja suunnitteluillat,6 tilaisuuttaPiippola 24.2.; Pyhäjärvi 16.3.; Ylivieska 18.3.; Pudasjärvi 7.4.;Yli-Ii 5.10.; Tyrnävä 2.11.Toteutus iltaisin klo 18.30-21,kahvitarjoilu klo 18 lähtien.Suunnitteluillan sisältö: maa- ja kotitalousnaistentoiminta, yhdistys toimii tiiminä,toimintasuunnitelmaan jämäkkyyttä, alueellinenyhteistyö yhdistysten kesken, tiedottaminen ja näkyvyys.Toteuttajat: Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, Maija-Liisa Tausta-Ojala, Tuula Alakastari, Maija Ojalehto ja Helena Lahdenperä.Virkistystoiminta, retket, teemapäivät,viikonlopputapahtumat10.4. Jokanaisen energiapäivä1.-3.10. järjestöretki-syysseminaari-luontoretki13.11. Maa- ja kotitalousnaisten edustajakokous ja sen jälkeenSisusta viisaasti valoilla -virkistysiltapäivä.32 maaviesti 1/2010

Eino Siuruainen yli 20 vuotta neuvonnan näköalapaikallaPROAGRIA ON HALUTTUKUMPPANIProAgria Oulunvaltuuskunnanpuheenjohtaja, maaherraEino Siuruainen luopuivuodenvaihteessapitkäaikaisestaluottamustehtävästäänhyvällä mielellä. ”ProAgriastaon tullut haluttu yhteistyöjakeskustelukumppani, kuntärkeitä asioita tällä alueellahoidetaan.”Luottamustehtävä on merkinnytnäköalapaikkaa pohjoispohjalaiseenmaatalouteen jamaaseudun kehittämiseen yli kahdenvuosikymmenen ajan. Tuonaaikana maaseutuneuvonta onmuun muassa mukauttanut toimintansasiihen, että se selviää,vaikka valtionraha on vuosi vuodeltavähentynyt.”ProAgrian tietotaito on sitäluokkaa, että kun tärkeitä asioitaalueella hoidetaan, neuvonta halutaanmukaan ja sillä on myössanottavaa. ProAgrian palveluistamaaseudun yrittäjät ja viljelijätovat valmiita maksamaan. Tässäkoko henkilökunnan panos onvahva.”Luottamustehtäväänsä taaksepäinpeilatessaan Eino Siuruainensanoo asioiden neuvontajärjestössäaina sujuneen, oli kyse isoistatai pienistä päätöksistä.JärjestöELLA KARTTIMOProAgria Oulun jäsenyhdistysten edustajat ja jäsenet toivottivat marraskuisessaedustajakokouksessaan Eino Siuruaiselle virkeitä unilukkarinpäiviä. Pohjoinen maaseutu tarvitsee puolestapuhujaa ja tarkkailijaa.MAASEUTUNEUVONTA avautuikouluikäisille Eino SiuruaisellePudasjärven Livolla maatalouskerhotoiminnanja oman kerhopalstankautta. Hänen isänsä olikaatunut sodassa, niinpä äiti huolehtielannosta pienen maatilkunja muutaman lehmän avulla. Viisipoikaa oppi tekemään kaikenlaisiamaalaistalon töitä.Tila kuului karjantarkkailuunja neuvojat yöpyivät matkoillaanusein talossa. Myöhemminhän paiskoi töitä muun muassaKoillismaan viimeisten asutustilojenmittamiehenä.Eino Siuruainen pitää maaseutuakoko henkilökohtaisen kehityksensäyhteisenä nimittäjänä.Se on liittynyt tavalla tai toisellaniin graduun, lisensiaattityöhönkuin filosofian tohtorin väitöskirjaankin.Lapsuudessa ja nuoruudessaopittu työmoraali ja tekemisenmalli ovat olleet Eino Siuruaiselletienviittoina koko työuran ajan.Hän haluaa rohkaista myös pohjoissuomalaisiaviljelijöitä kehittämäänomaa elinkeinoaan, tekemääntyönsä hyvin, mutta jättämäänaikaa myös elämiselle.Harvaan asuttujen alueidenpalvelujen turvaaminen ja kyläyhteisöjenkehittäminen on tämänajan haaste. SisäasiainministeriönHARVA-hanke on osaltaan hakenutkeinoja ja uutta näkökulmaaharvaan asuttujen alueiden palvelutuotannontehostamiseksi.PROAGRIA Oulun marraskuisessaedustajakokouksessa EinoSiuruaiselle toivotettiin virkeitäunilukkarin päiviä.”Ihmiset pitävät edelleenkin yhteyttä- kertovat tunnoistaan jamaaseudun asioista.”Vaikka kalenteriin tulikin vuodenvaihteessakertaheitolla tilaa,hän haluaa edelleen jakaa vuosienvarrella kertynyttä kokemustaansydäntä lähellä olevien asioidenhyväksi. Siikalatvan kuntakummintehtävät jatkuvat, samointyö Pudasjärven Harva-hankkeenELLA KARTTIMOseurantaryhmässä ja sotaveteraanityössä.Vastikään Eino Siuruainen valittiinKestävän kehityksen kulttuurikylä-säätiön puheenjohtajaksi.”Tässä tehtävässä voin jatkaapitkäaikaista toimintaani VienanKarjalan kanssa”, hän kertoo.Maalaispoika on aina maalaispoika.Eino Siuruaisen ajatuksissaon lapsuudenkoti Pudasjärvellä,Livon rauhassa, hillasoiden jamarjamaiden äärellä. Talon kunnostaminenasuttavaan kuntoonjatkuu.”Vanhaa esineistöä on säilynytrunsaasti, niinpä ajatuksena ontehdä taloon museopirtti. ”Tule opiskelemaanluonnonvara-alalle!Koulutuksiin onjatkuva haku.1/2010 maaviesti 33

hallintoHALLINTO 2010ProAgria KainuuHallitus 2010Puheenjohtaja Harri Peltola,Puolanka; Hilkka Heikkinen,Ristijärvi; Riitta Kähkönen,Kuhmo; Leena Makkonen,Suomussalmi; Martti Niskanen,Sotkamo; Pekka Välinen, VaalaKotieläinvaliokunta 2010Puheenjohtaja Jukka Määttä,Vaala; Merja Karjalainen, Kajaani;Anna-Liisa Leinonen, Hyrynsalmi;Markku Määttä, Kuhmo;Jorma Niskanen, Sotkamo;Martti Niskanen, Sotkamo,lihanautatilojen edustajaKainuun Maa- ja kotitalousnaisetJohtokunta 2010Puheenjohtaja Hilkka Heikkinen,Ristijärvi; Merja Karjalainen,Kajaani; Ritva Karppinen,Suomussalmi; Vuokko Koski,Hyrynsalmi; Taina Pulkkinen,Kuhmo; Sisko-Liisa Rusanen,Vaala; Tarja Tervo, Sotkamo;Arja Valo, Paltamo; SirkkaVirrankari, PuolankaAmmattinäyttely kerran kesässä29.7.–1.8.2010 MikkelissäJärjestäjä:ProAgria Etelä-Savowww.proagria.fi/es34 maaviesti 1/2010ProAgria LappiHallitus 2010Puheenjohtaja Mika Simoska,Tervola; Reima Alaluusua,Kemijärvi; Vilho Junnola,Tornio; Jouko Jurmu, Posio;Ilpo Karjalainen, Ranua; KaleviMäki, Ylitornio; Tuija Hiltula,Sodankylä; Pertti Palovaara,Kolari; Matti Pöykkö, Rovaniemi;Kaija Kinnunen, Rovaniemi;Simo Alaruikka, Rovaniemi; AriAlamikkotervo, TervolaKotieläinvaliokunta 2010Puheenjohtaja Veijo Leinonen,Simo; Kaisa Koivisto, Ylitornio;Kirsi Kraatari, Tervola; JohannaVaarala, Sodankylä; ArmiOjanperä, Kittilä; Kaisa Tapio,SallaLapin Maa- ja kotitalousnaisetHallitus 2010Puheenjohtaja Anu Tammela,Tervola; Helena Ailunka,Rovaniemi; Leena Katajisto,Ranua; Pirjo Alaluusua,Kemijärvi; Vuokko Viinikka, SimoTule näytteilleasettajaksiMikkelin Farmariin!Tarjoamme näytteilleasettajillenäyttelypaikkoja, työnäytös- jaohjelmamahdollisuuksia, ateria- jakahvilapalveluita, asiakaskutsukortteja,viestintäpalveluita,oheistapahtumia...Varaa paikkasitäyttämällä sähköinenilmoittautumislomakeosoitteessa www.farmari.netSamasta osoitteesta löydät myösosallistumisehdot, hinnaston jamuuta tapahtumaa koskevaa tietoa.Kerromme mielellämme lisäätapahtumasta, ota yhteyttä:Tytti Muuronen, näyttelypäällikköp. 020 747 3573,tytti.muuronen@proagria.fiVarmistaparhaidenpaikkojen saantija ilmoittaudunopeasti!www.farmari.netLapin KalatalouskeskusHallitus 2010Puheenjohtaja Jouko Jurmu,Posio; Heikki Kauppinen,Muonio; Reijo Koukkula,Rovaniemi; Veikko GuttormUtsjoki; Aimo VilponenSavukoski; Eero Yliniemi,KeminmaaProAgria OuluValtuuskunta 2010-2012Puheenjohtaja, kansanedustajaTapani Tölli, TyrnäväSidosryhmätErkki Joki-Tokola, MTT Ruukki;varajäsen Elina Virtanen, MTTRuukkiTimo Lehtiniemi, MTK-Pohjois-Suomi; varajäsen Jari Ahlholm,MTK-Pohjois-SuomiReino Rossi, OAMK,Luonnonvara-alan yksikkö;varajäsen Alpo Kaisto, Oulunseudun ammattiopisto,Muhoksen yksikköLypsykarjatalousOuti Alapirtti, Taivalkoski;varajäsen Ari Polojärvi,KuusamoJouko Käkelä, Kuusamo; JuhaTurpeinen, TaivalkoskiHeikki Putula, Pudasjärvi;varajäsen Sisko Seppänen,UtajärviJuha Törmä, Tyrnävä; varajäsenMatti Pyky, YlikiiminkiJukka Karhumaa, Siikajoki;varajäsen Jukka Ojantakanen,RantsilaMaija Järvelä, Nivala; varajäsenMarja Junno, NivalaJaana Niskanen, Pyhäjärvi;varajäsen Liisa Myllylä,HaapajärviRitva Syrjä, Haapavesi; varajäsenTaina Röyttä, OulainenTuomo Tamminen, Raahe;varajäsen Jari Törmikoski,VihantiKirsti Nivala, Merijärvi;varajäsen Asko Alatalo,AlavieskaMaa- ja kotitalousnaisetLeea Sangi, Liminka; varajäsenMaarit Heiskari, LiminkaLeila Kopola, Haapajärvi;varajäsen Hilkka Soranta,HaapavesiKalatalousJouko Jussila, Haukipudas;varajäsen Eero Oinas-Panuma,PudasjärviJuha Korhonen, Kuusamo;varajäsen Juha Tikka PyhäjärviPerusyksiköt ja muutmaaseutuelinkeinotAri Juka, Muhos; varajäsenTapio Jurva, UtajärviMikko Salmela, Haukipudas;varajäsen Eija Seppälä, PudasjärviMatti Kylmänen, Liminka;varajäsen Anne Kiljo-Pietilä,LiminkaKalevi Lehtomäki, Pyhäjärvi;varajäsen Matti Mannila, PyhäjokiKauko Matinlauri, Tyrnävä;varajäsen Matti Niemelä, TyrnäväKaisu Merilä, Utajärvi; varajäsenHilkka Piiroinen, KärsämäkiAri Viiala, Muhos; varajäsenHannu Vainio, PudasjärviHallitus 2010Puheenjohtaja Esa Heikkilä,Kuusamo; Markku Lumiaho,Vihanti; Jari Matinolli, Tyrnävä;Helena Pitkälä, Haapavesi;Kaisu Merilä, Utajärvi; VesaNuolioja, OuluMaitotilavaliokunta 2010Puheenjohtaja Juha Törmä,Tyrnävä; Kirsti Nivala, Merijärvi;Markku Lumiaho, Vihanti;Outi Alapirtti, Taivalkoski;Ari Polojärvi, Kuusamo;Riitta-Liisa Säikkälä, Lumijoki;Virpi Huotari, OuluOulun Maa- ja kotitalousnaisetHallitus 2010Puheenjohtaja Helena Pitkälä,Haapavesi; Anita Junttila,Tyrnävä; Eeva-Kaisa Karhu,Utajärvi; Ulla Käkilehto,Kuusamo; Armi Nikola,Siikajoki; Auli Vuolteenaho,Haapajärvi; Maija-Liisa Tausta-Ojala, OuluOulun KalatalouskeskusJohtokunta 2010Puheenjohtaja Jouko Jussila,Haukipudas; Juha Tikka,Pyhäjärvi; Pentti Kesti, Muhos;Keijo Mustonen, Siikajoki; EeroOinas-Panuma, Pudasjärvi; JuhaKorhonen, Kuusamo; MikkoTorssonen, Kuusamo

fax 06 860 5070www.lindab.fiLindabBuildingSystemteräshalliratkaisut soveltuvat:• Pihatot ja konesuojat• Autohallit ja -korjaamot• Varastot ja laitesuojat• Toimisto- ja tuotantotilatKokonaistaloudellinen halliratkaisu,useita perusmalleja,nopea pystytys, runsas värijaprofiilivalikoima, Pohjolanoloihin tehty.Hallit myy:Puh. 0400-723 116Juvan teollisuuskatu 3, 02920 Espoo • Tekninen tuki 09-2534 4546 • Esitteet 09-2534 45001/2010 maaviesti 35

P3CKuva Plugi OyMiten säästätenergiaa jarahaa?Nipistä oikeista kohdista. Muutetaan tilasienergiapihiksi, se kannattaa.Opastamme sinut ja tilasi taloudelliseen energiankäyttöönja säästät tukun euroja vuosittain.Energiansäästötalkoot alkakoon!Ota yhteyttä jo tänään!www.proagria.fiTilaa Energiasuunnitelmatilallesi– Katsotaanmistä saat säästöä!ISO 9001SERTIFIOITUORGANISAATIOProAgria – Menestyksen mahdollisuuksiaProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmälleon myönnetty ryhmäsertifikaatti.36 maaviesti 1/2010