Toimintakertomus 2006 (pdf) - BirdLife Suomi

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 11TOIMINTAKERTOMUS 20061. YleistäBirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö sekä 30lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin 9 500 henkilöjäsenen keskusjärjestö.BirdLife Suomi on maailmanlaajuisen, yli 100 maassa toimivan ja yli 2,5 miljoonan henkilöjäsenenBirdLife International -järjestön partneri.BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta. Linnustonsuojelun kauttatoimitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta.Vuosi 2006 oli BirdLife Suomen 34. toimintavuosi.1.1 JäsenyhdistyksetBirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä. Jäsenyhdistyksiin kuului 31.12.2006 henkilöjäseniäyhteensä 9 580. Vuoden 2005 lopussa jäseniä oli 8 977.BirdLife Suomen jäsenyhdistyksetJäsenmäärävuonna 2006Bongariliitto ry 1 019Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 243Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry 182Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys– Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry1 929Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry 101Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 320Kemin Lintuharrastajat Xenus ry 86Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry 215Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry,Mellersta Österbottens Ornitologiska Förening rfKeski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 547Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Pohjois-SavonLintutieteellinen Yhdistys KuikkaKuusamon Lintukerho ry 194Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry 28977307

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 12Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry 168Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry 182Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry 128Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry 72Ostrobothnia Australis rf 44Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry 712Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 163Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 245Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry 398Porvoon Seudun Lintuyhdistys –Borgå Nejdens Fågelförening ryPäijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 323Rauman Seudun Lintuharrastajat ry 133Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry 363Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry 100Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry,Åbo Ornitologiska Förening rfValkeakosken Lintuharrastajat ry 138Ålands Fågelskyddsförening rf 1241.2 HuomionosoituksetVuonna 2006 myönnettiin BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki Esa Lehikoiselle ja hopeisetansiomerkit seuraaville henkilöille: Juhani Kairamo, Sampo Kunttu, Rauno Laine, Jouni Lamminmäki jaIlkka Ventus.BirdLife Suomen vuoden lintuyhdistys -tunnustuspalkinto myönnettiin Pirkanmaan LintutieteelliselleYhdistykselle. Perusteluina valinnalle olivat yhdistyksen monipuolinen julkaisutoiminta (pönttöjuliste,lintupaikkaopas, uudistunut Lintuviesti), kattava suojelutoiminta ja aktiivinen osallistuminen sekähavaintojärjestelmän kehittämiseen että muuhun BirdLifen toimintaan.Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Markus Lampinen Turusta ja vuoden retkikummeiksi valittiinHannu Allonen ja Arto Kalliola Turusta.1815972. Linnustonsuojelu ja -tutkimusSuojelutoiminnan tavoitteena on BirdLife Suomen oman kansallisen suojelustrategian toteuttaminen sekäBirdLife Internationalin suojeluohjelmien ja tavoitteiden edistäminen Suomessa. Suomen kannaltatärkeimmät BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ovat tärkeiden lintualueiden (Important Bird Areaseli IBA) kartoitus, seuranta ja suojelu, elinympäristöjen suojeluohjelmat sekä uhanalaisten lajiensuojeluohjelmat.Ympäristöministeriö tuki BirdLife Suomen suojelutoimintaa yleisavustuksella. Lisäksi räyskänsuojelusuunnitelmien tekemiseksi saatiin rahoitusta ministeriön uhanalaisten lajien suojelu- jahoitomomentin määrärahoista. Ison-Britannian BirdLife (Royal Society for the Protection of Birds, RSPB)

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 1tuki BirdLife Suomen EU-puheenjohtajuuskauden työtä. BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkönätoimi Teemu Lehtiniemi, suojeluasiantuntijana Margus Ellermaa, metsäasiantuntijana Kristiina Koskinenja maatalousasiantuntijana Hanna Seitapuro (alkuvuosi 2006).Suojelutoiminnassa seurattiin BirdLife Suomen suojelustrategiaa. Strategia pohjautuu suurelta osinBirdLife Internationalin Euroopan tavoiteohjelmaan. Suojelutoimintaa koordinoi BirdLife Suomensuojelutoimikunta ja hallitus. Suojeluasioista keskusteltiin myös suojelu-sähköpostilistalla.BirdLife Suomen tutkimustoiminnan tavoitteena on kerätä ja tuottaa tietoa linnuston- ja muunluonnonsuojelun avuksi. Tutkimukset toteutetaan pääosin vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin.BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet jatkoivat valtakunnallisia linnustonseurantoja yhteistyössäLuonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantojen tuloksia esiteltiin Linnut-vuosikirjassa ja Linnutlehdessä.32.1 Lausunnot ja vaikuttaminenBirdLife Suomi avusti ja neuvoi lintu- ja luonnonharrastajia, muita kansalaisia sekä yhdistyksiä erilaisissakaava- ym. hankkeissa toimimiseksi. Hankkeita koskevia yhteydenottoja tuli BirdLife Suomen toimistolleviikoittain.Vuoden aikana laadittiin seuraavat kirjalliset lausunnot tai kirjeet:- Maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle vesilintujen syysmuutonaikaisenlevähtämisen ja vesilintukantojen säilymisestä 30.1.- Suomalaisille europarlamentaarikoille EU:n vuosien 2007–2013 taloussuunnitelmanympäristönäkökohdista 5.2.- Maa- ja metsätalousministeriölle luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksipoikkeustoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten lintujen jasiipikarjan välillä 17.2.- Lapin liitolle Pohjois-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta 23.2.- Vantaan poliisille Vantaan kaupungineläinlääkärin tekemän luonnonlintujenruokintakieltopäätöksen lainmukaisuudesta 12.4.- Kainuun liitolle Kainuun maakuntakaavaehdotuksesta 12.5.- Maa- ja metsätalousministeriölle luonnoksesta Manner-Suomen kansalliseksikehittämisohjelmaksi 25.7.- Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle hallituksen esityksestä kasvinsuojeluainelaiksi sekälaeista kemikaalilain ja rikoslain 44 luvun 1 §:n muuttamisesta 22.9.- Ympäristöministeriölle ehdotuksesta Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävänkäytön strategiaksi 2006–2016 sekä siihen liittyvästä toimintaohjelmasta 8.12.Kampanjoitiin Välimeren alueella yleisesti tapahtuvien lintuja koskevien luonnonsuojelurikosten, kutenpikkulintujen liimatikkupyynnin, lopettamiseksi. Apuna käytettiin verkkosivuja, artikkeleita jalehdistötiedotteita. Erityistä huomiota kiinnitettiin Kyproksella tapahtuvan pyynnin lopettamiseen. Osanakampanjaa hankittiin rahoitusta 4 000 euroa, jonka turvin Kyproksen BirdLife laati linnuista ja niidenlaittoman pyynnin vahingollisuudesta kertovan julisteen. Juliste painetaan kolmella kielellä ja jaetaankaikkiin yli 3 000:een Kyproksen etelä- ja pohjoisosan koululuokkaan.Vuonna 2005 BirdLife Suomi oli yhdessä Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikan ja Suomenluonnonsuojeluliiton kanssa vaikuttamassa siihen, ettei muuttohaukkoja otettaisi käyttöön lokkienkarkottamiseksi Kuopion jäteasemalta. BirdLifen asiantuntija-avulla laaditusta Savo-Karjalan luontopiirinvalituksesta tuli päätös vuonna 2006. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että muuttohaukkojen käytöllekaatopaikoilla on vaihtoehtoja ja totesi alueellisen ympäristökeskuksen luvan laittomaksi.2.2 Lajisuojelu ja -tutkimusMetsähanhiprojektia jatkettiin, mutta toiminta oli vähäistä rahoituksen puutteen vuoksi.Metsähanhiprojektin tarkoituksena on selvittää Suomen metsähanhikannan tilaa, esiintymistä ja kokoa.Projektin koordinaattorina toimi Sami Timonen. BirdLife Suomen kokoon kutsumassa

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 1metsähanhityöryhmässä on edustus maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Riista- jakalatalouden tutkimuslaitoksesta, Metsähallituksesta, Oulun ja Helsingin yliopistoista, Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisestä Yhdistyksestä, Lapin, Kainuun ja Oulun riistanhoitopiireistä ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta. Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys edustaa paikallisialintuyhdistyksiä ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus alueellisia ympäristökeskuksia. Työryhmä eikokoontunut. Metsähanhityössä keskityttiin lepäilijälaskentoihin, pesivien lintujen kaularengastamiseen javanhan aineiston keräämiseen.Kottarainen oli vuoden laji. Vuoden laji -hankkeessa tiedotettiin kottaraisen vähenemisestä javähenemisen syistä. Kaksi lehdistötiedotetta julkaistiin, ja kottaraiselle laadittiin oma osio BirdLifenverkkosivuille. Lintuharrastajia kannustettiin ilmoittamaan yhdistyksille kesän ja syksyn suuretkottaraisparvet. Hankkeen tulokset julkaistaan vuonna 2007.Vuonna 2005 toteutettujen kaulushaikara- ja ruskosuohaukkaprojektien tulokset analysoitiin ja julkaistiin.Projektivuoden aineisto osoittaa kaulushaikarakannan olleen 1 000 reviiriä ja ruskosuohaukkakannan700–800 paria vuonna 2005. Kaulushaikarayhteenvedon teki vapaaehtoisena projektikoordinaattorinatoiminut Petri Parkko.Vuoden 2004 laulujoutsenkartoituksen tulokset julkaistiin Linnut-lehdessä. Suomen laulujoutsenkannaksiarvioitiin 4 600–6 000 paria.Suunniteltiin ja ohjeistettiin vuoden 2007 vuoden lajin, kuukkelin, kartoitus- ja suojeluprojekti.Vapaaehtoisen projektikoordinaattorin tehtävään nimettiin Pertti Koskimies.Jatkettiin lajisuojelusuunnitelmien valmistelua. Tavoitteena on saada lajikohtaiset suunnitelmat kaikilleuhanalaisille ja silmälläpidettäville lintulajeille Suomessa. Suunnitelmissa kartoitetaan myös keinot, joillaBirdLife Suomi ja jäsenyhdistykset voivat parhaiten edistää kunkin lajin suojelua. Työ antaa pohjanyksittäisten lajien suojeluhankkeille. Työstä vastasi suojeluasiantuntija. Vuoden aikana tehtiin räyskänkansallinen lajisuojelusuunnitelma. Ympäristöministeriö tuki suunnitelman laatimista.Osallistuttiin WWF Suomen koordinoimaan kiljuhanhen LIFE-hankkeseen. Hanke toteutuu vuosina2005–2008. Hankkeessa BirdLife Suomi vastaa lajin kansallisen suojelusuunnitelman laatimisesta.Suunnitelman laadinta aloitettiin vuoden aikana ja suunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2007aikana. Osallistuttiin myös AEWAn (Agreement on the Conservation of African-Eurasian MigratoryWaterbirds) laatiman lajin kansainvälisen suojelusuunnitelman kommentointiin.Faunististen havaintojen keruuta jatkettiin ja yhdistyksiä kannustettiin tekemään yhteenvedot. Uusiahavaintoja kerättiin ja julkaistujen faunististen katsausten tietoja tarkistettiin yhdistyksiltä. Tietokannatlähetettiin yhdistyksille niiden omaa käyttöä sekä tietojen tarkistamista varten. Linnut-vuosikirjassajulkaistiin faunistinen katsaus vuosilta 2002–2003.WWF Suomen toimintaryhmien ja ympäristöhallinnon kanssa jatkettiin yhteistyötä uhanalaistenlintulajien, kuten kiljuhanhen ja uhanalaisten petolintujen suojelussa.Kurkityöryhmä jatkoi toimintaansa. Toiminta keskittyi kurkien rengastamiseen.Yritettiin käynnistää yhteistyötä Metsästäjäin keskusjärjestön kanssa metsästäjille suunnatun vesilintujentunnistusmateriaalin tekemiseksi.Annettiin asiantuntija-apua Turun Lintutieteelliselle Yhdistykselle valituksessa Lounais-Suomenympäristökeskuksen luvasta pyydystää luonnosta valkoposkihanhia sijaisemoiksi tarhakiljuhanhiistutuksiinLapissa.42.3 Aluesuojelu ja -tutkimusSuomessa sijaitsevien kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA, Important Bird Area) suojelutilanneon hyvä. Suomesta kartoitetusta 96 IBA-alueesta 92 sisältyy osittain tai kokonaan Natura 2000-verkostoon. Näistä 92 kohteesta seitsemän on mukana verkostossa SCI-alueena (Site of CommunityInterest) ilman lintudirektiivin mukaista SPA-statusta (Special Protection Area, erityissuojelualue). Lisäksimuutamasta IBA-alueesta on suojeltu vain osa.

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 1Lågskärin–Nyhamnin IBA-alueen vajavaisesta suojelusta oltiin yhteydessä EU:n komissioon. SPAverkostonulkopuoliselle osalle on suunniteltu tuulivoimarakentamista, vaikka alueella talvehtiiuhanalainen allihaahka ja pesii monipuolinen saaristolinnusto. Komissio antoi lokakuussa Nyhamninsuojelematta jättämisestä virallisen huomautuksen Suomelle. Itse tuulivoimaloiden rakennusluvistavalitettiin ensin Ahvenanmaan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.Aloitettiin IBA-alueiden linnustotietojen päivityskierros. Alueiden linnustoa ja tilaa inventoidaanaktiivisesti vuonna 2007, jolloin on meneillään Euroopan laajuinen IBA-inventointi.Suomen tärkeät lintualueet -hanketta (FINIBA) jatkettiin yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.BirdLife Suomen tavoitteena on, että suojelemattomat FINIBA-alueet otetaan huomioon maankäytönsuunnittelussa ja muussa päätöksenteossa niin, että kunkin kohteen linnustollinen arvo pystytäänylläpitämään, vaikka kohteella ei olisi virallista suojelustatusta. Alueiden tärkeydestä muistutettiin mm.maakuntakaavaprosessien yhteydessä.Osallistuttiin Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksien koordinoimaan Lintulahdet-Lifehankkeeseen,joka alkoi syksyllä 2003 ja jonka kohteena on yhteensä 12 lintukosteikkoa UudeltamaaltaKymenlaaksoon. BirdLife Suomi osallistui hankkeen ohjausryhmään. Osana hanketta julkaistiin juliste”Siipien viuhunaa kosteikoilla”, jossa esitellään kosteikoilla esiintyviä lintudirektiivin liitteen I lajeja jakosteikkojen luonnonsuojelullista arvoa. Julistetta painettiin 12 500 kpl kolmella kielellä ja sitä jaettiinmm. jäsenyhdistyksille, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen peruskouluihin, luonto- ja ympäristökouluihin,luontokeskuksiin ja ympäristöhallintoon.Porin Yyterissä järjestettiin elokuussa uhanalaisen etelänsuosirrin pesimäniityn kunnostustalkootyhteistyössä Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen ja Porin kaupungin kanssa. Talkoisiin osallistui 30henkilöä. Talkoot olivat osa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa Kokemäenjoki-LIFEhanketta,joka alkoi elokuussa ja jatkuu heinäkuuhun 2011 asti ja jossa BirdLife Suomi on yksihankekumppaneista.52.4 Metsät ja luonnon monimuotoisuusJulkaistiin Etelä-Suomen metsiensuojelutilanteesta kertovat verkkosivut (www.etelasuomenmetsat.fi)yhteistyössä useiden muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Verkkosivujen tekemistä koordinoi BirdLifeSuomen metsäasiantuntija Kristiina Koskinen. Verkkosivujen tarkoituksena on toimia tietolähteenä japositiivisena kampanjatyökaluna järjestöjen Etelä-Suomen metsiensuojelutyössä. Sivujen julkistamisenyhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuus Nuuksion Elohovissa. Helmi–maaliskuussa 2006 sivuilla oliyhteensä 3 554 kävijää. Loppuvuodesta kävijämäärät vähenivät.Aloitettiin Ympäristöakatemian käytännön toiminta. Ympäristöakatemia on kolmen ympäristöjärjestönyhteistyöhanke (www.ymparistoakatemia.fi). Hankkeen koordinaattorina toimi BirdLife Suomenmetsäasiantuntija Kristiina Koskinen. Vuoden 2006 Ympäristöakatemian seminaarin aiheena olimetsiensuojelun tulevaisuus. Kaksipäiväinen seminaari järjestettiin Lammilla ja sen ohjelmassa oliluentojen lisäksi maastoretkiä ja ryhmätyö. Perinteisten metsiensuojelun ongelmien lisäksi tuotiin esillemyös metsiensuojelukysymyksien mahdollisia ratkaisuja, kuten luontomatkailu ja pienyrittäjyys.Seminaariin osallistui 25 henkilöä. Ympäristöakatemian tuleviksi seminaariaiheiksi valittiin Itämeri jamaatalouden ympäristökysymykset.Osallistuttiin aktiivisesti BirdLife Internationalin Euroopan metsätyöryhmän toimintaan (katso kohta 2.7).Kristiina Koskinen toimi lahjoituksen turvin koko vuoden päätoimisena metsävastaavana.2.5 Maatalous ja luonnon monimuotoisuusViljelijäväestölle laadittiin ja jaettiin keväällä 36-sivuinen opaskirjanen Oma maa mansikka – neuvojakasvien tunnistamiseksi ja auttamiseksi. Opas esittelee yleisimpiä maatalousympäristössä havaittaviakasvilajeja sekä neuvoo toimenpiteitä vähentyneiden kasvien hyvinvoinnin varmistamiseksi. Esitettäpainettiin suomeksi 30 000 ja ruotsiksi 5 000 kappaletta. Opas tuotettiin maa- ja metsätalousministeriöntuella yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen, Metsästäjäin keskusjärjestön, Suomen

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 1luonnonsuojeluliiton ja WWF Suomen kanssa. Esitteen tuottamisesta vastasi maatalousasiantuntija HannaSeitapuro.Maatalouteen liittyviä asioita hoiti vapaaehtoinen maatalousvastaava Irina Herzon. Maatalousvastaavaosallistui LUMOTTU-hankkeen (Maatalousluonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelma) ohjausryhmäntyöhön JÄMYRÄn edustajana.Osallistuttiin osana järjestöjen maatalouden ympäristöryhmää (JÄMYRÄ) maataloudenympäristötukijärjestelmän seuraavan toimintakauden suunnittelutyöhön. JÄMYRÄ antoi lausunnonympäristötukijärjestelmästä maa- ja metsätalousministeriölle.62.6 Muu suojelu ja tutkimusH5N1-lintuinfluenssamuotoa löytyi Euroopasta talvella 2006. Tiedostusvälineet kirjoittivat aiheestalaajasti ja mediassa esiintyneet osin virheellisetkin tiedot luonnonvaraisten lintujen osuudesta taudinleviämisessä aiheuttivat poikkeuksellisen runsaasti yhteydenottoja myös BirdLifen toimistolle. BirdLifeSuomi toimi aktiivisesti koko vuoden väärinkäsityksien oikaisemiseksi. Tosiasioihin pohjautuvaa tietouttajaettiin taajaan päivitetyillä lintuinfluenssa-verkkosivuilla sekä mediatiedottein. Lisäksi osallistuttiinuseisiin tilaisuuksiin, joissa aihetta käsiteltiin. Eduskunnan ympäristövaliokunta kutsui BirdLife Suomenedustajat asiantuntijaksi kokoukseensa 16.3.Kolmas valtakunnallinen lintuatlas käynnistyi. Hanketta koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo jasiinä ovat mukana BirdLife Suomi, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomenympäristökeskus ja ympäristöministeriö. BirdLife Suomi osallistuu hankkeessa atlastoimikunnan jaohjausryhmän toimintaan. Lisäksi BirdLife Suomen Tiira-lehteä ja sähköpostilistoja käytettiin hankkeestatiedottamiseen. Hankkeen muu toteutus tapahtuu suoraan atlastoimiston ja jäsenyhdistysten kesken.Tiira-lehden kaikissa numeroissa ja Linnut-lehdessä tuotiin monipuolisesti esiin linnustonsuojelua sekäkotimaassa että ulkomailla.Lintujen talviruokinnasta ja pesimärauhasta tiedotettiin ja toimittajia avustettiin ruokintaan ja muihinlintujen suojeluasioihin liittyvissä kysymyksissä.BirdLife Suomen verkkosivuilla ylläpidettiin palvelua, jossa voi esittää suojelukysymyksiä BirdLifeSuomen asiantuntijoille. Mielenkiintoisimmat kysymykset vastauksineen julkaistiin sivuilla ja osakysymyksistä julkaistiin myös Tiira-lehdessä.2.7 Kansainvälinen suojelutoimintaSuomi oli vuoden jälkipuoliskolla EU:n puheenjohtajamaa. Yhdessä BirdLife Internationalin kanssalaadittiin tavoiteohjelma Suomen puheenjohtajuuskaudelle. Puheenjohtajuuskauden aikana toimitettiinaktiivisesti tietoja BirdLife Internationalilta Suomen päättäjille ja avainvirkamiehille. Erityisestikeskityttiin lintujen tuonnin kieltämiseen EU:ssa, Natura 2000 -alueiden LIFE+-rahoitusohjelmaan, EU:nbiodiversiteettisuojelun strategiaan sekä meriympäristödirektiivin säätämisprosessiin.BirdLife Internationalin Euroopan metsätyöryhmä (Forest Task Force, FTF) jatkoi toimintaansa. BirdLifeSuomi osallistui ryhmän toimintaan ja kehittämiseen aktiivisesti. FTF:n vuosikokous pidettiin 11.–13.9.Cambridgessa teemoina boreaalisen metsävyöhykkeen linnustonsuojelu sekä paperinkulutuksenvaikutukset luonnonmetsiin. Suurtapahtuma järjestettiin yhteistyössä metsiensuojelutyötä tekevienympäristöjärjestön katto-organisaatioiden Forest Movement Europen sekä Taiga Rescue Networkinkanssa. Kokouksessa FTF esitteli hankkeitaan muille järjestöille postereilla, jotka tehtiin Suomessa.BirdLife Suomen FTF-edustajana toimi Marcus Walsh.BirdLife Suomi toimi vastuullisena partnerina metsätyöryhmän tutkimushankkeessa, joka kartoittaaPuolan ja Valko-Venäjän biologisesti arvokkaiden metsien sijaintia ja ominaisuuksia. Hanke toteutetaanAage V. Jensenin säätiön tuella. Hanke jatkuu vuoden 2007 kesäkuuhun ja laajenee Romaniaan jaBulgariaan. Samalla kartoitetaan myös muiden Euroopan maiden metsätietokantojen soveltuvuutta jasaatavuutta biologisesti arvokkaiden metsien etsintään. Hankkeen yhteydessä on tutkittu myös

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 1mahdollisuutta käyttää kaukokartoitustekniikkaa arvometsien tunnistamiseen yhteistyössäMetsäntutkimuslaitoksen professori Erkki Tompon tutkimusryhmän kanssa.BirdLife Suomi on sekä kansallisen että kansainvälisen FSC-yhdistyksen jäsen. Suomen kansallinen FSCyhdistysjärjestäytyi uudelleen vuonna 2006 saatuaan Suomen FSC-standardin virallisesti hyväksyttyäkansainvälisen FSC:n taholta. Kiinnostus FSC-sertifiointiin lisääntyi selvästi, kun yhdistys sai jäsenekseenStora Enson. Forest Task Force valmistelee hanketta FSC-sertifikaatin ekologisen vaikuttavuudenarvioimiseksi yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa. Marcus Walsh, BirdLife Suomenmetsävastaava Kristiina Koskinen sekä akatemiatutkija Otso Ovaskainen kävivät esittelemässä hankettaFSC:n päämajassa Bonnissa 16.–17.8. Hanke pyritään käynnistämään vuonna 2007. BirdLife Suomenedustaja FSC-yhteyksissä on Marcus Walsh.BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän (Agriculture Task Force, ATF) toimintaanosallistuttiin aktiivisesti. ATF:n ajankohtaisia asioita olivat mm. biopolttoaineet ja CAP-kesannointi(CAP, Common Agriculture Policy). BirdLife Suomea edusti työryhmässä Irina Herzon.Osallistuttiin BirdLife Internationalin direktiivityöryhmän (Birds and Habitats Directive Task Force,BHDTF) toimintaan. Työryhmä käsittelee lintujen suojeluasioita EU:n luonnonsuojelulainsäädännönnäkökulmista.Kommentoitiin BirdLife Internationalin laatimia suojelutasoltaan epäsuotuisien, mutta metsästettävienlajien kansainvälisiä suojelusuunnitelmia (mustapyrstökuiri ja lapasotka).BirdLife Internationalille välitettiin tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa. Vuoden aikana oltiinsuojelukysymyksissä yhteydessä erityisesti BirdLife Internationaliin ja Ison-Britannian BirdLife-partneriin(RSPB) sekä useisiin muihin Euroopan BirdLife-partnereihin. Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLifeSuomen verkkosivuilla välitettiin tietoa kansainvälisistä suojeluhankkeista.EU-asioissa BirdLife Suomi teki yhteistyötä BirdLife Internationalin Euroopan toimiston kanssa, jokavalvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa.Osallistuttiin Siemenpuu-säätiön toimintaan yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö onympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien toteutumistakehitysmaissa. Säätiössä on mukana 15 suomalaista kansalaisjärjestöä.Jatkettiin BirdLife Internationalin ja Etiopian BirdLifen (Ethiopian Wildlife and Natural History Society,EWNHS) kanssa Etiopian Bergan alueen kosteikkojen suojelun kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteenaon köyhyyden vähentäminen ja alueen elintason sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen pitkälläaikavälillä. Kohdealueella pesii maailmanlaajuisesti uhanalainen pilkkarääkkiäinen, jolla on kokomaailmassa vain kolme tunnettua pesimäaluetta. Kolmas pesimäalue löytyi hankkeen toimesta.BirdLife Suomi maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna yhden euron.BirdLife Suomen jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisten suojeluhankkeidentukemiseen.72.8 LinnustonsuojeluklubiLinnustonsuojeluklubin jäsenet tukevat suoraan BirdLife Suomen suojelutyötä. Osa varoista käytetäänBirdLife Internationalin kansainväliseen suojelutyöhön. Klubin toimintaa tuki 470 henkilöä.2.9 Lintuihin kohdistuvat rikoksetKansainväliselle Eurogroup Against Bird Crime -ryhmälle välitettiin tietoja linturikoksista Suomessa.Yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa jatkettiin mm. CITES-sopimuksen vastaisen jalaittoman täytettyjen lintujen kaupan estämiseksi.

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 13. Lintuharrastuksen edistäminen83.1 Varhaisnuoriso- ja nuorisotoimintaNuorisotoiminta on joko välillisesti tai suoraan mukana suuressa osassa järjestön perustoimintoja.Konkreettisimmin nuorisotoimintaa toteutetaan retkikummien kautta. Retkikummit ovat jäsenyhdistystenvapaaehtoisia, jotka järjestävät opastettuja linturetkiä, lintukursseja ja lintukerhoja. Vuoden lopussaretkikummeina toimi 93 henkilöä yhteensä 24 jäsenyhdistyksessä.Tietoutta lintuharrastuksesta levitettiin retkikummien linturetkillä ja lintukursseilla sekä Tiira-lehdenvälityksellä. Retkikummit järjestivät noin 250 retkeä ja tapahtumaa, joista noin 25 oli erityisesti suunnattulapsille ja nuorille. Retkikummien retkille ja tapahtumiin osallistui noin 5 200 henkilöä, joista lapsia januoria oli noin 1 000.Jäsenyhdistysten käyttöön oli saatavilla BirdLifen Suomen nuorisotyön materiaali, joka sisältää oppaanlintukerhotoiminnasta, materiaalia oppitunnin pitämiseksi kouluissa sekä materiaalia leiripäivänjärjestämiseksi.Jäsenyhdistysten nuorisotoimintaa kannustettiin nimeämällä BirdLife Suomen syyskokouksessa vuodennuoreksi lintuharrastajaksi Markus Lampinen Turun Lintutieteellisestä Yhdistyksestä.BirdLife Suomi järjesti kolmannen Lasten lintupäivän 10.–11.6. Mukana oli yhdeksän joukkuetta ja 22lasta yhteensä kahdeksalta paikkakunnalta. Tapahtuman päätarkoituksena on innostaa lapsia ja nuorialintu- ja muuhun luontoharrastukseen sekä retkeilyyn ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon.Yhteistyötä Parasta Lapsille ry:n kanssa jatkettiin järjestämällä lintuteemapäivä lasten kesäleirilläHaukiputaalla. Leirillä kerrottiin linnuista ja esiteltiin lapsille lintuharrastusta. Teemapäivän vetäjänä toimiPohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen retkikummi Markku Hukkanen.BirdLife Suomi osallistui Luonto-Liiton ja Natur och Miljön järjestämiin nuorille suunnattuihinYmpäristötoimintapäiviin 13.–15.10. Orivedellä. Tapahtumaan toimitettiin BirdLife Suomenesittelymateriaalia ja osallistujille järjestettiin linturetki. Retken vetäjinä toimivat PirkanmaanLintutieteellisen Yhdistyksen retkikummit Timo Peltoniemi ja Pirjo Ahola. Retkelle osallistui noin 15nuorta. Itse tapahtumaan osallistui noin 130 nuorta ympäri Suomea.Opettajien täydennyskoulutusmateriaalia eli VESO-pakettia välitettiin jäsenyhdistyksille.Tiira-lehden jokaisessa vuoden 2006 numerossa oli lapsille ja nuorille suunnatut omat sivut, joillajulkaistiin lasten omia juttuja, piirroksia ja lasten ottamia lintukuvia.3.2 TapahtumatTammikuun viimeisenä viikonloppuna järjestettiin Suomen ensimmäinen Pihabongaus-tapahtuma.Pihabongauksessa tarkkailtiin tunnin ajan lintuja kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla ja ilmoitettiinhavainnot BirdLife Suomelle. Kohderyhmänä olivat kaikki luonnosta kiinnostuneet ihmiset. Tapahtumaanosallistui yli 7 000 ihmistä noin 4 800 pihalla; lintuja ilmoitettiin lähes 200 000 yksilöä. Yli kolmetuhattaosallistujaa ei ollut jäseniä. Heille lähetettiin tapahtuman jälkeen kirje, jossa kerrottiin BirdLife Suomenjäsenyhdistyksistä, suojeluklubista, julkaisuista ja Lintuvarusteesta. Pihabongauksesta tuli maan suurinlintuharrastustapahtuma, joka on tarkoitus toistaa vuosittain.BirdLife Suomi ja Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki järjestivät yhteistyössä ”Muutonseuranta –lintutieteen apuväline” -seminaarin Lohjan Kisakalliossa 18.3. Seminaarissa kuultiin mm.ensisaapujahavainnoista ja ilmastonmuutostutkimuksesta, arktisesta syysmuutosta, lintuasema-aineistonkäytöstä lintukantojen seurannassa, lintuinfluenssasta sekä siitä, miten muutonseuranta voi täydentääpesimälinnuston inventointeja. Seminaariin osallistui yli 70 henkilöä.BirdLife Suomi järjesti 13. valtakunnallisen Tornien taisto -lintuharrastustapahtuman 6.5. Ennätykselliset248 joukkuetta ja noin 1 100 lintuharrastajaa osallistui tapahtumaan, jossa havainnoidaan lintulajeja

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 1lintutorneista kahdeksan tunnin ajan. BirdLife Suomen joukkue kisaili Helsingin Viikissä ja havaitsi 91lajia. Joukkueen jäsenet olivat Mika Asikainen, Teemu Lehtiniemi, Pertti Uusivuori, Olli-PekkaLiinalaakso, Karno Mikkola, Heidi Björklund, Tom Björklund ja Helena Ranta. Päivän aikana tuhannetihmiset kävivät tutustumassa lintuharrastukseen torneilla eri puolilla Suomea. Tapahtumaa sponsoroiKemira ja tapahtuma tuotti 6 900 e BirdLife Suomen linnustonsuojelutyöhön.BirdLife Suomen ja Kuusamon Lintukerhon järjestämä 23. SM-lintumaraton kilpailtiin Kuusamossa 16.–17.6. Kisaan osallistui yhteensä 29 joukkuetta ja lintumaratonissa havaittiin yhteensä 156 lajia. Kilpailunvoittajajoukkue havaitsi 131 lajia. Kuusamon Lintumaratonin osallistumismaksuilla tuettiin Vihtasalmenlintutornin rakentamista.93.3 Verkkosivut ja sähköpostilistatBirdLife Suomen verkkosivuja hyödynnettiin lintuharrastuksen edistämisessä. Verkkosivuilla on esillämonipuolisesti lintuihin ja lintuharrastukseen liittyvää materiaalia. Sivuista tarkemmin kohdassa 5.5.BirdLife Suomi ylläpiti jäsenyhdistysten toimihenkilöiden BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa,suojeluaiheista sähköpostilistaa ja lintuharrastajille tarkoitettua sähköpostilistaa (Lintuverkko), jolla olivuoden lopussa noin 1 700 tilaajaa. Lisäksi ylläpidettiin eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettualistaa (EuroBirdNet), jolla oli noin 1 300 tilaajaa.Sähköpostilistoista ja verkkosivuista vastasi henkilökunta Joonas Gustafssonin ja Jarkko Prihan(Prihateam Networks) avustamana.3.4 KoulutustoimintaBirdLife Suomi järjesti vuoden aikana seitsemän kurssia ja koulutustilaisuutta, jotka järjestettiinyhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.Kurssin nimi: Paikka: Aika: Osanottajat:Muutonseuranta – lintutieteen apuväline Lohja 18.3. 73Kevätmuutto Kristiinankaupunki 20.–23.4. 20Lintuharrastuksen peruskurssi aloittavillesenioreilleKristiinankaupunki 5.–7.5. 24Arktika Virolahti 18.–21.5. 10Kahlaajakurssi Kristiinankaupunki 20.–23.7. 11Syysmuutto ja vaelluslinnut Kristiinankaupunki 28.9.–1.10. 18Puheenjohtajakokous Kempele 4.11. 45Lisäksi järjestettiin Parikkalassa yhteistyössä Tmi Ornion kanssa lintuharrastuksen peruskurssi 12.–14.5.(16 osanottajaa) ja yölaulajakurssi 2.–4.6. (20 osanottajaa).3.5 Muu toimintaBirdLife Suomi asensi Nokian lahjoittaman kameran kuvaamaan alkuvuodeksi lintujentalviruokintapaikkaa Hämeessä. Kamera otti yli 1300 kuvaa, joissa esiintyi yhteensä yli kymmenenlintulajia. Kuvat siirsi verkkosivuillemme Hannu Sievilä HS-visual Art Ky:stä. Lintukamerasivu keräsikolmessa kuukaudessa noin 12 000 kävijää.

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 1BirdLife Suomen nimistötoimikunta julkaisi huhtikuussa uuden painoksen maailman lintujensuomenkielisestä nimistöstä, joka vastaa Howard & Mooren lajilistan kolmatta painosta sekälänsipalearktisen alueen lajien osalta Euroopan rariteettikomiteoiden AERC:n suosituksia.Tiira-lehteä lähetettiin halukkaille yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. Yhteensänoin 10 000 lehteä jaettiin erilaisissa tapahtumissa.Tiedotustoiminnan yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta eri medioissa lukuisia kertoja (katso kohta 5.6).Lintuharrastuksesta ja linnuista kiinnostuneita palveltiin puhelimitse päivittäin. Kyselyhuippu osuialkukevääseen lintuinfluenssan vuoksi.Havainnot harvinaisista linnuista tarkastava rariteettikomitea (RK) toimi entiseen tapaan. Vuoden 2006aikana julkaistiin edellisen vuoden harvinaisuusraportti Linnut-vuosikirjassa.104. Järjestötoiminta4.1 Toiminta SuomessaJäsenyhdistyksiä kannustettiin tekemään aktiivista jäsenhankintaa. Jäsenyhdistysten järjestötoimintaatuettiin valitsemalla vuoden lintuyhdistys (tarkemmin kohdassa 1.2). BirdLife Suomi edisti jäsenhankintaalähettämällä kaikille jäsenyhdistysten uusille jäsenille ilmaisen Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan.Yhdistyksille ja retkikummien tapahtumiin osallistuneille lähetettiin myös BirdLife Suomen lehtiä. Uusiajäseniä liittyi noin 650.Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsentiedotteissa ja Tiira-lehdessä. Tiira-lehden keskeisen osanmuodosti jäsenyhdistysten tapahtumapalsta. Sähköpostia käytettiin tehokkaasti hyväksi tiedottamisessa jakäytännön asioissa. BirdLife Suomen jäsentiedotteet välitettiin sähköpostitse aktiivit-sähköpostilistanavulla lähes 200 jäsenyhdistysten toimihenkilölle.Kempeleessä järjestettiin puheenjohtajakokous 4.11. Kokouksessa käsiteltiin etupäässä Tiiralintuhavaintopalveluunliittyviä asioita, kuten havaintojen käyttöoikeuksia, järjestelmän rahoitusta,havaintojen salaamista ja jäsenten etuja. Lisäksi kokouksessa jaettiin puheenjohtajakansio, johon onkoottu olennainen perustieto BirdLife Suomesta. Kansio annetaan jatkossa kaikille uusillepuheenjohtajille. Kokoukseen osallistui noin 20 yhdistyksen edustajia.Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen verkkosivuja, joilta löytyy kaikkiperustieto BirdLife Suomen toiminnasta.Jäsenyhdistyksille toimitettiin tilauksesta tapahtumissa käytettäviä lintutorneihin kiinnitettäviäinfokortteja. Yhdistyksillä oli myös mahdollisuus tilata yhdistysbanderolleja. Jäsenrekisteripalvelujatarjottiin niitä haluaville yhdistyksille; palveluja käytti kymmenen jäsenyhdistystä.Toiminnanjohtaja, suojelu- ja tutkimuspäällikkö, tiedottaja, järjestösihteeri ja toimistosihteeri vierailivatyhdistyksissä ja yhdistysten tapahtumissa 14 kertaa esittelemässä liiton toimintaa sekä ajankohtaisialintuharrastus- ja suojeluasioita.Kehittämistoimikunta avusti henkilökuntaa järjestötyön kehittämisessä.4.2 Tiira-lintutietopalveluVuoden päätavoite oli valtakunnallisen havaintojärjestelmän avaaminen ja kehittäminen. BirdLife Suomenkehittämä Tiira-lintutietopalvelu avattiin 29.3. Palveluun kirjautui parissa viikossa yli 3 000 käyttäjää javuoden lopussa kirjautuneita käyttäjiä oli 5 480.Palvelu on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille ja se toimii internetissä osoitteessa www.tiira.fi.Palveluun tulevat havainnot ovat jäsenyhdistyksille käyttökelpoisessa muodossa arkistoituna. Palvelussavoi selata havaintoja koko maasta ja siellä voi pitää omaa havaintopäiväkirjaa. Palvelua kehitettiin vuoden

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 1aikana ja siihen tuli runsaasti uusia ominaisuuksia. Jäsenyhdistysten jäsenillä on käytössään laajemmathakuominaisuudet ja tarkemmat kartat kuin ei-jäsenillä.Jäsenyhdistyksille järjestettiin keväällä Tiira-koulutusta yhteensä kymmenellä paikkakunnalla.Koulutuksiin osallistui 24 jäsenyhdistystä. Yhdistysten aktiiveja koulutettiin ja kyselyihin vastattiin myösyhdistyskäyntien yhteydessä sekä puhelimitse ja sähköpostitse koko vuoden ajan.Tiiraan siirrettiin 11 jäsenyhdistyksen vanhoja havaintoarkistoja. Havainnot tiliytettiin käyttäjien omillehavaintotileille joulukuussa. Havaintoarkistojen myötä Tiiraan tuli noin miljoona havaintoa ja vuonna2006 havaintoja kirjattiin Tiiraan noin 600 000.Tiiraan liittyville kyselyille ja palautteille avattiin Tiira-keskustelufoorumi samaan aikaan Tiiralintutietopalvelunkanssa. Foorumilla vastailtiin palautteeseen säännöllisesti ja foorumilta tulleitakehittämisehdotuksia otettiin vastaan.Vuoden aikana kaikki jäsenyhdistykset siirtyivät käyttämään Tiiraa ensisijaisena havaintojenkeruujärjestelmänä.Tiiran sivuilla kirjattiin yhteensä 700 000 käyntiä vuoden aikana.Tiiran toteutuksesta vastasi ohjelmistosuunnittelija Sampo Kunttu apunaan Mikko Lindfors ja TimoKoski. Työtä ohjasi havaintotoimikunta (11.4. asti) ja muu henkilökunta.114.3 Kansainvälinen toimintaBirdLife Suomi toimi edellisten vuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin sihteeristönkanssa tiedotuksellisissa ja järjestötoimintaan liittyvissä asioissa. BirdLife Suomi sai sihteeristöltämateriaalia ja muuta apua tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi.Ljubljanassa Sloveniassa 13.–16.10. järjestettyyn BirdLifen Euroopan kokoukseen osallistuivattoiminnanjohtaja Mika Asikainen, suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi ja hallituksen jäsenAki Arkiomaa. Kokouksessa käsiteltiin monipuolisesti BirdLifen Euroopan ohjelmaa: mm. IBA-hanke,linnustonseuranta, ilmastonmuutos ja lintuinfluenssa olivat näkyvästi esillä. Kokouksen virallisessaosuudessa mm. hyväksyttiin Euroopan alueelle uudet toimintaohjeet, esiteltiin BirdLife Internationalinuusi ekstranetti ja keskusteltiin useista Euroopan laajuisista hankkeista.BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Mika Asikainen toimi BirdLife Internationalin Euroopan neuvoston(European Committee) puheenjohtajana ja lokakuussa Asikainen valittiin neuvostoon uudellekaksivuotiskaudelle. Neuvosto on neuvoa antava elin Euroopan toimistojen henkilökunnalle. Neuvostomyös hyväksyy Euroopan henkilökunnan vuosisuunnitelmat ja budjetin.BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin tukijoille sekä lehdentilaajille. Suomen levikki oli 140 kappaletta.Pohjoismaiden BirdLife-partnerit kokoontuivat lokakuussa Ljubljanan kokouksen yhteydessäkeskustelemaan yhteisistä hankkeista. Esille nousi mm. mahdollisuus osallistua jonkin Euroopan maanBirdLife-partnerin kehittämiseen BirdLife Internationalin Supporting partner -menettelyllä. Tämän asianselvittelyä päätettiin jatkaa.Suomen EU-puheenjohtajuuskaudesta katso kohta 2.7.5. Tiedotustoiminta ja julkaisut5.1 Linnut-lehtiTilattava aikakauslehti Linnut ilmestyi 41. vuosikertanaan neljänä numerona. Lehden tavoitteena oli antaakaikille linnuista kiinnostuneille hyödyllistä ja luotettavaa lintutietoa sekä tarjota kiinnostavia kuvauksialinturetkiltä kokemuksellisen tekstin ja hyvien valokuvien avulla.

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 1Lehteä markkinoitiin aktiivisesti. Näytenumero ja markkinointikirje lähetettiin jokaiselle uudelle jäsenelle.Näytenumeroita lähetettiin myös retkikummeille, lintukurssien pitäjille, luontokeskuksiin ja näyttelyihin.Vuoden aikana kokeiltiin myös mahdollisuutta tilata lehdestä näytenumero tekstiviestillä. Lehdentilaajamäärä kasvoi vuoden aikana noin 5 %.Painosmäärä oli keskimäärin 4 400 kpl. Painopaikkana oli Erweko Oy Helsingissä. Päätoimittajana olitiedottaja Lauri Hänninen ja taittajana Seppo Alanko. Lehteä vakituisesti avustavia toimittajia olivat HeidiBjörklund, Tom Björklund, Kari Kekki, Teemu Lehtiniemi, Jyrki Normaja, Mia Rönkä ja WilliamVelmala. Lisäksi Airi Lamminmäki avusti toimitustyössä. BirdLife Suomen toimisto ylläpiti lehdentilaajarekisteriä. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky.Vanhojen Linnut-lehtien irtonumeroiden myyntiä jatkettiin.125.2 Tiira-lehtiTiira-tiedotuslehden 11. vuosikerta ilmestyi neljänä numerona. Lehdessä esiteltiin BirdLife Suomen ja senjäsenyhdistysten perustoimintoja, kansallisia ja kansainvälisiä linnustonsuojeluaiheita,lintuharrastusaiheita sekä BirdLife Suomen ja jäsenyhdistysten tapahtumia.Lehden painosmäärä oli keskimäärin 12 000 kpl. Painopaikka oli West Point Oy Raumalla. Lehdenpäätoimittajana toimi Mika Asikainen. BirdLife Suomen henkilökunta toimitti pääosan lehden aineistosta.Lehden taittajana toimi Seppo Alanko. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalveluHalminen Ky.5.3 Linnut-vuosikirjaLinnut-vuosikirja ilmestyi kymmenennen kerran. Kirjan sisältö koostui uhanalaisten lajienseurantaraporteista, valtakunnallisista linnustonseurantaraporteista sekä muista tutkimusraporteista.Näiden lisäksi vuosikirjassa oli mukana myös rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2005harvinaisuushavainnot ja vuoden 2004 pikkuharvinaisuuskatsaus. Kirjan toimitti Rauno Yrjölä ja taittoiSeppo Alanko. Kirjan painosmäärä oli 2 000 kpl. Painopaikka oli Suomen Graafiset Palvelut OyKuopiossa. Vuosikirja julkaistiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseon ja Suomenympäristökeskuksen kanssa.5.4 Ornis FennicaBirdLife Suomelle vuonna 2005 siirtynyt Ornis Fennica ilmestyi neljänä numerona. Lehdenpäätoimittajana oli Jon Brommer ja taittajana Johan Ulfvens. Painosmäärä oli 800 kpl. Painopaikka oliSuomen Graafiset Palvelut Oy. Artikkeleita lähetettiin toimitukseen 45, joista 22 julkaistiin. OrnisFennican sitaatti-indeksi (impact factor) on yli 0,7, mikä tekee siitä varsin arvostetun lintutieteellisenjulkaisun. Suomen Akatemia tuki Ornis Fennican julkaisemista.5.5 BirdLife Suomen verkkosivutBirdLife Suomen verkkosivuja osoitteessa www.birdlife.fi pidettiin ajan tasalla lähes päivittäin. Sivuillavieraili keskimäärin noin 50 000 kävijää kuukaudessa ja vuoden aikana kävijöitä oli yhteensä noin600 000. Tämä on noin 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sivujen ylläpitämisestä vastasi BirdLifeSuomen henkilökunta ja Pekka J. Nikander. Suurimman osan sivujen materiaalista tuotti BirdLife Suomenhenkilökunta. Teknisissä kysymyksissä apua saatiin Joonas Gustafssonilta.Sivujen suosituin palvelu on lintutilannekatsaus, joka viikoittain kertoo lintutilanteen eri puolilla maata.Katsaus kootaan yhdessä jäsenyhdistysten kanssa ja se on suunnattu kaikille linnuista kiinnostuneille.Lintutilanneraportteja lähettivät katsaukseen vuoden aikana Pirkka Aalto, Seppo Grönlund, Tomi Hakkari,Jouni Holopainen, Harri Hutri, Matti Häkkilä, Oskari Härmä, Harri Högmander, Juhani Karvonen, PekkaKyllönen, Olli Lamminsalo, Timo Leppänen, Sami Luoma, Jyrki Mäkelä, Aarne Ohtonen, Harri Okkonen,

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 1Antti Peuna, Marko Pohjoismäki, Jouni Ruuskanen, Leo Salo, Frans Silvenius, Lauri Tervo, TeroToivanen, Jari-Pekka Tyyskä, Jarmo Vuorinen ja Jouni Ylipekkala.BirdLife Suomen verkkosivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvaruste Oy:n verkkosivut. BirdLifeSuomen sivusto toimi Nebula Oy:n palvelimella.Tiira-sivustosta tarkemmin kohdassa 4.2 ja eteläsuomenmetsät-sivustosta kohdassa 2.4.135.6 Muu tiedotustoimintaBirdLife Suomen toimisto antoi 40 lehdistötiedotetta, joiden läpimenoprosentti oli yli 80 %. Lisäksijoukkoviestimiä avustettiin yli 250 kertaa. Näistä oli radiohaastatteluita 49 ja tv-haastatteluita 14.Alkukevään eurooppalaiset lintuinfluenssatapaukset lisäsivät selvästi median yhteydenottoja.Vuoden aikana jäsenyhdistyksiä tiedotettiin pääasiassa aktiivit-sähköpostilistan välityksellä. Tämän lisäksiyhdistyksille lähetettiin yksi jäsentiedote. Edustajiston kokousasioiden lisäksi esiteltiin hallituksenpäätöksiä, järjestö- ja linnustonsuojeluasioita sekä muita ajankohtaisia tapahtumia. Tiira-järjestelmästätiedotettiin Tiira-foorumilla, sähköpostilistoilla ja yhdistyskäyttäjien postilistalla.Maanviljelijöille tehdystä opaskirjasesta Oma maa mansikka kerrotaan kohdassa 2.5.6. Hallinto6.1 EdustajistoEdustajistoon, BirdLife Suomen ylimpään päättävään elimeen, kuului 79 edustajaa. Edustajistonpuheenjohtajaksi kaudelle 2006–2007 valittiin Harri Högmander Jyväskylästä ja varapuheenjohtajaksiPetri Seppälä Vammalasta.Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen 19.3. Lohjalla sekä syyskokoukseen 5.11.Kempeleessä. Kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin BirdLife Suomen sääntömääräiset asiat.Syyskokouksessa valittiin kaudelle 2007–08 liittohallituksen varapuheenjohtajaksi Asta Lähdesmäki sekähallituksen jäseniksi Hanna Aalto, Jukka Ihanus, Harto Lindén ja Tuomo Pihlaja. Syyskokouksessahyväksyttiin BirdLife Suomen visio 2012.Kevätkokouksen yhteydessä 19.3. järjestettiin Muutonseuranta – lintutieteen apuväline -seminaari jasyyskokouksen yhteydessä 4.11. pidettiin puheenjohtajakokous, jossa esillä oli erityisesti Tiirahavaintojärjestelmäänliittyviä asioita.Tilintarkastajina toimivat Ernst & Young Oy (Roger Nyqvist) ja Timo Böhme sekä varatilintarkastajinaTimo Heiskari ja Jyrki Normaja.6.2 LiittohallitusBirdLife Suomen kymmenjäseninen hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Hallitukseen kuuluivat seuraavathenkilöt (suluissa osallistuminen kokouksiin):Ulla Matturi puheenjohtaja (9/9)Asta Lähdesmäki varapuheenjohtaja (9/9)Marko Vauhkonen sihteeri (7/9)Aki Arkiomaa taloudenhoitaja (7/9)Hanna Aalto jäsen (5/9)

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 1Heidi Björklund jäsen (8/9)Olli-Pekka Liinalaakso jäsen (9/9)Tuomo Pihlaja jäsen (8/9)Peter Uppstu jäsen (7/9)Jari Valkama jäsen (5/9)Hallituksen kokousten pöytäkirjapykäliä kertyi 163.Hallituksen toiminnan helpottamiseksi perustettiin hallituksen omat verkkosivut.146.3 ToimikunnatVuoden lopussa BirdLife Suomella oli kahdeksan toimikuntaa.1. SuojelutoimikuntaAki Arkiomaa, Margus Ellermaa (siht.), Esko Gustafsson, Harri Hölttä, Panu Kunttu (pj), TeemuLehtiniemi, Markku Mikkola-Roos, Sami Timonen, Ville Vepsäläinen ja Marcus Walsh. Toimikuntaavusti henkilökuntaa suojelutoiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa. Toimikunta kokoontui neljäkertaa.2. KehittämistoimikuntaHanna Aalto, Aki Arkiomaa, Mika Asikainen, Lauri Hänninen, Katri Liikonen (siht.), Asta Lähdesmäki,Ulla Matturi (pj). Toimikunta linjaa ja priorisoi seuraavien vuosien asiakokonaisuuksia varainhankinnan,jäsenhankinnan, järjestötoiminnan ja tiedotuksen suhteen. Toimikunta kokoontui kolme kertaa.3. NimistötoimikuntaHeidi Björklund, Lauri Hänninen (siht.), Harri Högmander, Matti Lammin-Soila, Juhani Lokki ja VisaRauste, Risto A. Väisänen (pj). Toimikunta ylläpitää ja päivittää maailman lintujen suomenkielistennimien luetteloa. Toimikunta ei kokoontunut, mutta julkaisi päivitetyn luettelon huhtikuussa.4. RariteettikomiteaTapio Aalto, Antero Lindholm (siht.), Pekka J. Nikander, Jyrki Normaja, Visa Rauste (pj), Kari Soilevaaraja William Velmala. Komitea tarkasti ja julkaisi Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot jakokoontui kolme kertaa.5. MetsähanhityöryhmäTeuvo Eskola, Matti Hovi, Sauli Härkönen, Keijo Kapiainen, Jukka Keränen, Teemu Lehtiniemi (siht.),Matti Osara, Jorma Pessa (pj), Ari Rajasärkkä, Minna Ruokonen, Sami Timonen, Einari Väyrynen ja Veli-Matti Väänänen. Työryhmä koordinoi metsähanhen tutkimusta ja suojelua Suomessa. Työryhmä eikokoontunut vuoden aikana.6. KurkityöryhmäJuhani Rinne, ym. Työryhmä koordinoi kurkien tutkimusta ja suojelua.7. Tieteellinen toimikuntaJon Brommer, Esa Lammi, Teemu Lehtiniemi (siht.), Hannu Pietiäinen (pj) ja Jari Valkama. Toimikunnantehtävänä on Ornis Fennican kehittäminen ja tieteellisen toiminnan koordinointi. Toimikunta kokoontuiensimmäisen kerran.8. JohtoryhmäPuheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, toiminnanjohtaja ja suojelu- ja tutkimuspäällikkö. Johtoryhmävalmisteli hallituksen kokousten asioita. Pääosa kokouksista käytiin internetin välitykselläpuhelinpalavereina. Kokouksia oli yhteensä 17.

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 16.4. BirdLife Suomen jäsenyydet ja edustukset15Jäsenyydet:1. Aikakauslehtien Liitto ry2. Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry (OK-opintokeskus)3. Siemenpuu – Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö4. Suomen luonnonsuojeluliitto ry, ulkojäsen5. Suomen ympäristökasvatuksen seura ry6. Tieteellisten Seurain Valtuuskunta7. Veronmaksajain Keskusliitto ryHenkilökunta edusti BirdLife Suomea.Kotimaiset edustukset (suluissa BirdLife Suomea edustanut henkilö):1. Järjestöjen maatalouden ympäristöryhmä JÄMYRÄ (Teemu Lehtiniemi)2. Kuusamon lintumaratonin järjestelytoimikunta (Mika Asikainen)3. Lintuatlaksen ohjausryhmä (Harri Högmander)4. Lintuatlastoimikunta (Marko Vauhkonen 8.11. asti, Asta Lähdesmäki 28.11. alkaen)5. Lintulahdet-Life-hanke (Teemu Lehtiniemi)6. Lintutyöryhmä (UHEKS) (Teemu Lehtiniemi)7. Metsähallituksen Länsi-Suomen alueen luonnonvarasuunnitteluryhmä (Risto Sulkava)8. Metsähallituksen petolinturyhmä (Teemu Lehtiniemi)9. Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan luonnonvarasuunnittelun yhteistyöryhmä (Ulla Matturi)10. Metsävetoomushankkeen ohjausryhmä (Marcus Walsh)11. Suomen biodiversiteetti-indikaattorit -kehityshanke (Teemu Lehtiniemi)12. Sääksisäätiö (Arto Kalliola)13. Viikin–Vanhankaupunginlahden-tutkimustyöryhmä (Teemu Lehtiniemi)14. Ympäristöjärjestöjen metsäryhmä (Marcus Walsh)Kansainväliset edustukset:1. BirdLife International (Mika Asikainen)2. Eurogroup Against Bird Crime (Teemu Lehtiniemi)3. Forest Stewardship Council (FSC) (Marcus Walsh)7. Henkilökunta ja toimitilatBirdLife Suomen toimihenkilöt olivat toiminnanjohtaja Mika Asikainen, suojelu- ja tutkimuspäällikköTeemu Lehtiniemi, järjestösihteeri Heini Jalava (10.3. asti), järjestösihteeri Katri Liikonen, tiedottaja LauriHänninen, toimistosihteeri Kirsi Peltonen ja taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo. Lisäksi MargusEllermaa työskenteli suojeluasiantuntijana, Kristiina Koskinen metsäasiantuntijana, Sampo Kunttu

BirdLife Suomi ry / Toimintakertomus 2006 Edustajiston kokous 24.3.2007 / Liite 1ohjelmistosuunnittelijana, Hanna Seitapuro (31.5. asti) maatalousasiantuntijana, Mattias Isakssontoimistoapulaisena (31.5. asti) ja Mikko Lindfors ohjelmistosuunnittelijana (noin 4 kuukautta). 4.9. alkaenBirdLife Suomen toimistolla suoritti siviilipalvelustaan Tuomas Ripatti.BirdLife Suomen toimisto sijaitsee Helsingissä (Annankatu 29 A). BirdLife Suomen tiloissa sijaitseemyös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n arkisto.168. TalousBirdLife Suomen talouden perustana olivat jäsen- ja tilausmaksut, opetusministeriön yleisavustusnuorisotyötä tekeville järjestöille, ympäristöministeriön yleisavustus, muu julkinen projektirahoitus,mainostulot, linnustonsuojeluklubin tukimaksut sekä lahjoitukset. Toimintavuoden lopussa tilikaudenalijäämä oli –3 249,99 e.8.1 Jäsenmaksut ja lahjoituksetJäsenyhdistysten jäsenmaksu oli 8,5 e per jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Jäsenmaksutuottoina saatiin69 000 e. Linnustonsuojeluklubin kautta toimintaan saatiin 17 000 e ja muita lahjoituksia saatiin 12 000 e.8.2 ValtionavutOpetusministeriön yleisavustus oli 55 000 e. Ympäristöministeriöltä saatiin yleisavustusta 25 000 e,4 000 e lajisuojelusuunnitelmien tekemiseen ja 1 000 e BirdLifen Euroopan kokouksen matkakuluihin.Maa- ja metsätalousministeriöstä saatiin 30 000 e kasviesitteen tekoon. Ulkoasiainministeriöltä saatiinEtiopian kosteikkohankkeeseen 20 000 e. Lisäksi OK-opintokeskukselta saatiin 2 400 e kurssienjärjestämiseen.8.3 HankkeetYhdessä Mobile Avenue Finland Oy:n kanssa jatkettiin matkapuhelinkäyttäjille tarkoitettujenlinnunlaulusoittoäänien ja taustakuvien välittämistä ja tekstiviestipalveluiden tarjoamista. Mobiilipalveluttuottivat vuoden aikana yhteensä noin 2 000 e.Jatkettiin yhteistyötä lintukuvaajien Arto Juvonen, Tomi Muukkonen, Jari Peltomäki ja Markus Varesvuokanssa Lintukuva.fi-verkkosivuilla.9. Suomen Lintuvaruste OyBirdLife Suomi omistaa Suomen Lintuvaruste Oy:n kokonaan. Lintuvaruste ei jakanut osinkoa, muttayhtiö lyhensi velkaansa BirdLife Suomelle 1 200 e. BirdLife Suomen edustajina yhtiön hallituksessa olivatJuhani Kairamo, Marko Vauhkonen ja Jouni Lamminmäki. Yhtiökokouksessa BirdLife Suomea edustivat8.6. Aki Arkiomaa ja Mika Asikainen. Lintuvarusteella on myymälä Helsingin Viikissä.