2009 - Maahanmuuttovirasto

VUOSIKERTOMUKSENKUVITUKSENA KÄYTETYTTEOKSET OVAT THAIMAALAISENTAITEILIJAN JA TUTKIJAN NITHIKULNIMKULRATIN TEOSSARJASTA.MATERIAALINA ON KÄYTETTYPAPERINARUA. LISÄTIETOATAITEILIJASTA SIVUILLA 25 JA 31.Sisältö34616VUOSI 2009 LYHYESTIKohti hallittua maahanmuuttoaYlijohtajan katsausMaahanmuutto SuomessaTurvapaikkaa haettiin enemmän kuin koskaan• Työ toi Pillen Suomeen s. 13• Inna ja Necat auttavat kotoutumaan s. 14VUODEN VARRELTA222628Asiantuntija osaa ja palveleeAsiakaspalvelu on koko viraston asia• Taiteen tohtori tuntee narun s. 25Svensk Resumé 2009I riktning mot behärskadinvandringEnglish Summary 2009Towards controlledimmigration18Korkeatasoisia tietopalveluitaMaatiedon merkitys kasvaakasvaa• Koulutusta Turkkiin ja Moldovaan s. 2130Maahanmuuttovirasto lyhyesti• Organisaatio

Vuosi 2009 lyhyestiKäsiteltäviksi tulleiden asioidenmäärä jatkoi vauhdikasta kasvua.Vuoden aikana vireille tuli lähes50 000 asiaa.Suomessa asui vakinaisesti156 000 ulkomaalaista.Kasvu on ollut nopeaa: vuonna1999 Suomessa asui vakinaisesti88 000 ulkomaalaista.Kansalaisuutta haettiin vähemmänkuin aikaisempina vuosina hakemusmääränkutistuessa 14 prosentilla.Suomen kansalaisuudensai yli 10 000 hakijaa,joista valta-osa oli ilmoituksenperusteella kansalaisuudensaaneita entisiä Suomenkansalaisia ja heidänjälkeläisiään.Vireille tulleiden oleskelulupa-asioidenkokonaismäärä laski yhdeksälläprosentilla. Suurinta pudotus oli työperusteisessamuutossa, jossa hakemusten määrä vähenilähes puoleen.Perheenyhdistämishakemuksia tuli enemmän kuinkoskaan. Somalialaisten perhesideperusteisten hakemustenmäärä kasvoi peräti 81 prosenttia.Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi ennätyslukemiin.Hakemuksia tuli vireille lähes 6 000 eli48 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksiköntoiminta laajeni maantieteellisesti touko–kesäkuussaOuluun ja Imatralle.Luotettavan ja ajantasaisen maatiedontarve kasvoi edelleen. Oikeus- jamaatietopalvelu käynnisti erityishankkeentiedonkeruun tehostamiseksi Afganistanista.Palveluperiaatteet ja asiakaspalvelun käsikirja valmistuivat.Loppuvuodesta päästiin palveluperiaatteidenjalkauttamiseen.Henkilöstön määrä kasvoi 30 prosentilla.Vuoden aikana virastoon palkattiin 80 uuttatyöntekijää.Maahanmuuttoasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmänUMAn käyttöönotto siirtyi vuoden2010 puolelle. Vuoden aikana tehtiin kattavaatestausta. ◆MAAHANMUUTTOVIRASTO 20093

kielteisiä. Ihmiset ovat vaarassa syrjäytyäjo alkuvaiheessa, koska eivät pääsekiinni siihen elämään, johon he myönteisenluvan perusteella olisivat oikeutettuja.Monella on päällimmäisenämyös huoli kotimaahan jääneestäperheestään.Väliaikainen, mutta pitkä oleskeluvastaanottokeskuksissa ei palvelekenenkään etua. Tämä haaste tulisiratkaista pikaisesti. On koko yhteiskunnankannalta äärettömän tärkeää, ettämyönteisen luvan saaneet turvapaikanhakijatvoivat siirtyä mahdollisimmannopeasti kuntaan ja kotouttamisen piiriinsekä saada perheensä Suomeen.Tosiasia on, että maahanmuuttoSuomeen – niin kuin muuallekin– lisääntyy emmekä voi jäädä siitäsyrjään. Haaste maahanmuuton pitämisestähallittuna ja kielteisten ilmiöidentorjumisesta on jatkossakin suuri.Kun maahanmuutto pysyy hallittunaja maahanmuuttajille annetaan riittävätmahdollisuudet kotoutua, uskon,että suurin osa suomalaisista hyväksyymaahanmuuton. Emme voi pysäyttäämaahanmuuttoa, mutta voimme hallitasitä. Hallittu maahanmuutto onkaikkien etu. ◆VisioMaahanmuutostakansalaisuuteen –huippuluokan palvelujamuuttuvassa maailmassayhteiskunnan ja yksilönparhaaksi.Toiminta-ajatusMaahanmuuttovirasto onmaahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuusjakansalaisuusasioissa asiantuntija-, palvelu- japäätöksenteko-organisaatio, joka toteuttaa Suomenmaahanmuuttopolitiikkaa. Viraston toiminta tukeemuiden maahanmuuton hallinnonalalla toimivienviranomaisten toimintaa. Virasto tuottaatietopalveluja poliittisen päätöksenteontueksi sekä kansallista ja kansainvälistäyhteistyötä varten.ArvotAvoimuusOsaaminenOikeudenmukaisuusJorma VuorioylijohtajaMAAHANMUUTTOVIRASTO 20095

◆ MAAHANMUUTTO SUOMESSA ◆Turvapaikkaa haettiinenemmän kuin koskaanTurvapaikanhakijoiden määrä olivuoden 2009 lopussa kaikkien aikojensuurin: hakemuksia tuli vireille lähes6 000 eli 48 prosenttia enemmän kuinedellisvuonna. ”Suomessa tämä on isomäärä”, turvapaikkayksikön johtajaEsko Repo korostaa. ”Kasvu on ollutnopeaa, kun hakemusmäärää verrataanedellisiin vuosiin. Vuonna 2007hakemuksia tuli vireille noin 1 500,vuonna 2008 noin 4000.”Turvapaikanhakijoiden määrän kasvuhaastoi koko Maahanmuuttovirastonresurssit. Valtion lisäbudjetin avullavirastoon saatiin lisäresursseja, jotkakeskitettiin turvapaikkahakemustenruuhkan purkuun. Henkilöstön määrännopea kasvu toi toimintaan omathaasteensa.”Aloitimme vuoden turvapaikkayksikössä67 virkamiehellä ja vuodenlopussa meitä oli 139. Lisäksi käynnistimmetoimintaa Imatralla ja Oulussa.Onnistuimme yhdistämään turvapaikanhakijoidenmäärän kasvun ja töidenuudelleenjärjestelyt menestyksellisesti”,Repo kiittää.Bulgarialaisten tulo yllättiLappeenrannassa työskentelevän Revonmukaan kasvun syitä on monia. Top 10-maiden listan kärjessä olivat jälleen Irakja Somalia. ”Kun ihmiset joutuvat lähtemäänkotiseudultaan, he suuntaavatmielellään sinne, missä heillä mahdollisestion jo sukulaisia tai verkostoa.”Turvapaikanhakijoiden määrän kasvuvastaa eurooppalaista trendiä. Esimerkiksikoko 2000-luvun kymmenenkärkimaan joukossa olleiden afganistanilaistenmäärä kasvoi samaan tahtiinkuin muualla Euroopassa. Yllättävääsen sijaan oli venäläisten turvapaikanhakijoidenmäärän kaksinkertaistumi-Turvapaikanhakijoidenmäärä kasvoi vuonna 2009ennätyslukemiin. Kasvuhaastoi resurssit ja heijastuikoko Maahanmuuttovirastontoimintaan. Lisäresurssien jauudelleenjärjestelyjen ansiostavirasto onnistui kasvamaanuusiin mittoihinsa ripeästi jatehokkaasti.nen sekä erityisesti bulgarialaisten rynnistysSuomeen.”Bulgarialaisten tulo kiihtyi kesäkuustaalkaen. Vaikka määrät yllättivät,vastaavaa on nähty myös vuosina2004–2006 eli ennen Bulgarian EUjäsenyyttäsekä jälleen kesällä 2008.Tuolloin kyseessä oli väliaikainenkesään liittyvä ilmiö, joka saatiin tyrehdytettyänopeiden ratkaisujen avulla”,Repo sanoo.Kesällä 2009 tilanne ei hakemuskäsittelynnopeuttamisesta huolimattarauhoittunut. Vuoden loppuun mennessäyli 700 bulgarialaista oli jättänytturvapaikkahakemuksen, joista kaikkisaivat kielteisen päätöksen.”Kyseessä on järjestelmän väärinkäytös”,Repo sanoo. ”Pahimmillaanturvapaikkaa haetaan vuoden aikanauseaan otteeseen. Nopeusennätyksentaisi tehdä bulgarialaisryhmä, jokapoistui maasta vapaaehtoisesti syyskuussa,mutta palasi takaisin jo lokakuussa.Järjestelmästä löytyy myös henkilö,joka on hakenut turvapaikkaaSuomesta seitsemän kertaa.”Irakilaisten turvapaikanhakijoidenmäärä alkoi laskea alkukesästä. Tilanteeseenvaikutti ainakin osittain Maahanmuuttovirastontoukokuun alussatekemä uusi maalinjaus. Tämänmukaan Etelä- ja Pohjois-Irakista sekäBagdadista tulevien turvapaikanhakijoidenei enää katsottu olevan suojeluntarpeessa pelkästään alueen turvallisuustilanteenperusteella.Alaikäisten määrä pieneniJos turvapaikanhakijoiden määrä olisuurin koskaan, niin oli myös myönnettyjenturvapaikkojen määrä. Myössuojelulupien, jotka pitävät sisälläänoleskeluluvat suojelun tarpeen, toissijaisensuojelun ja humanitaarisen suojelunperusteella, määrä oli suurempikuin koskaan.”Huomattavan suuri oli niin ikäänDublin-päätösten määrä, jossa kasvuakertyi 34 prosenttia.” Dublin-päätöksessähakemusta ei tutkita Suomessa,vaan hakija käännytetään siihen Dublin-sopimukseenkuuluvaan maahan,josta hän on jo aiemmin hakenut turvapaikkaa.Sopimukseen kuuluvat EUmaidenlisäksi Islanti, Norja ja Sveitsi.Turvapaikanhakijoista 80 prosenttiaoli miehiä, 20 naisia. Yksin maahan tulleitaalaikäisiä tuli eniten Somaliasta,Irakista ja Afganistanista. Alaikäistenhakijoiden määrä laski edellisestä vuodestayli 20 prosentilla, mutta hakijaprofiilisäilyi ennallaan: valtaosa alaikäisistäoli 16–18-vuotiaita poikia.”Merkittävää oli se, että poliisi teetättiuseammassa tapauksessa kuinaikaisemmin hakijan suostumuksellaiän arvioinnin oikeuslääketieteellisellälaitoksella. Kohtalaisen monessa tapauksessahakijan ilmoittama syntymäaikapoikkesi laitoksen lausunnosta.”6 MAAHANMUUTTOVIRASTO 2009

8 MAAHANMUUTTOVIRASTO 2009◆ MAAHANMUUTTO SUOMESSA ◆

PerheenyhdistämisetlisääntyivätTurvapaikanhakijoiden tapaan myösperheenyhdistämishakemukset lisääntyivätreippaasti. Suurinta kasvu olirunsaasti mediassakin julkisuutta saaneiden,ns. muiden omaisten ryhmässä.Muilla omaisilla tarkoitetaan muitakuin ydinperheenjäseniä eli muita kuinavo- ja aviopuolisoita ja huollettaviaalaikäisiä lapsia.”Ennätyksellisen paljon kasvoisomalialaisten perhesideperusteistenhakemusten määrä. Kasvua kertyi edelliseenvuoteen verrattuna peräti 81 prosenttia,jolla Somalia meni ensimmäistäkertaa perhesidehakemusten Top10 -listan kärkeen ohi Venäjän”, tulosalueenjohtaja Pauliina Helminenkertoo.Somalialaisten perheenyhdistämishakemustenmäärä on suoraan verrannollinenturvapaikanhakijoiden määränkasvuun. Somalialaisten perheidenkeskimääräinen koko on huomattavansuuri: yhden Suomessa olevan ja kansainvälistäsuojelua saavan perheenkokoajanmukana voi maahan hakea helpostikymmenenkin perheenjäsentä.Helminen ennustaa, että somalialaistenperheenyhdistämishakemustenmäärä kasvaa vauhdikkaasti myös jatkossa.Kun vuonna 2009 hakemuksiatuli 2 200, vuonna 2010 määrä voi ollajo yli 4 000. ”Määrään toki vaikuttavatsekä toimintaympäristössä että lainsäädännössätapahtuvat muutokset.”Entistä vähemmäntyönhakijoitaMaahanmuuttoyksikössä tehtiin myöstoiseen suuntaan meneviä ennätyksiä.Kun lasketaan yhteen kaikki vireille tulleethakemukset, määrä väheni noinyhdeksällä prosentilla. Suurinta pudotusoli työperusteisessa muutossa, jokaon aikaisempina vuosina ollut tasaisessakasvussa. Taantuman seurauksena hakemustenmäärä väheni lähes puoleen.”Näin suurta eli 42 prosentin laskuaei ole tapahtunut aikaisemmin.Vuoden 2009 luvuilla palattiin vuoteenKiintiövalintamatkaThaimaahanMaahanmuuttoviraston roolikiintiöpakolaisten valinnassa terävöityi,kun virasto sai vetovastuun valintamatkoista.Vuonna 2009 virastoteki valintamatkoja Ruandaan, Syyriaan,Jordaniaan ja Thaimaahan.Lokakuussa tehdyllä valintamatkallaThaimaahan suomalaisdelegaationmukana oli romanialaisia kollegoita.”Romanialaisten mukanaoloon ns. Twinning-toimintaa, jossavanhat pakolaiskiintiömaat opettavatuusia kehittämään omaa toimintaansa”,tulosalueen johtaja SusanneTengman kertoo.Valintamatkan aikana delegaatiotyöskenteli Tham Hinin ja BanDon Yangin leireillä sekä BangkokinUNHCR:n toimistossa. ”Thaimaanrajalla on yhdeksän pakolaisleiriä,joissa monet pakolaiset ovat olleetkymmenenkin vuotta. Valtaosa leireilläsyntyneistä lapsista ei ole koskaanelänyt leirien ulkopuolella.”Tengmanin mukaan leirit ovat hyvinorganisoituja ”yhteiskuntia yhteiskunnassa”.Leirien kouluja voi käydä 12luokkaa, ja niihin lähetetään lapsiamyös Myanmarin valtion kouluista.Kansainväliset järjestöt huolehtivatleireillä muun muassa terveydenhuollostasekä vesi- ja saniteettiasioista.Leireillä toimii leiriläisten omiahallintoelimiä eli leirikomiteoita, joidenkautta leiriläiset osallistuvatoman yhteisönsä hallintaan. MyösUNHCR neuvottelee leirikomiteoidenkanssa. ”Vaikka leireillä pystyy elämäänja olemaan, sieltä puuttuvatkaikki tulevaisuuden näkymät”, Tengmanmuistuttaa.Suomi valitsi Thaimaasta yhteensä149 kiintiöpakolaista, joista myanmarilaisiaoli 125 ja urbaanipakolaisia24. Kaiken kaikkiaan Suomeenvalittiin 727 kiintiöpakolaista. ◆MAAHANMUUTTOVIRASTO 20099

◆ MAAHANMUUTTO SUOMESSA ◆2006, jolloin työperusteisten hakemustenmäärä alkoi kasvaa aina viime vuoteensaakka”, Helminen kertoo.Myös opiskelijoiden oleskeluluvissatapahtui hienoista laskua. Sensijaan kielteisiä päätöksiä tehtiin aiempaaenemmän. ”Uusi piirre kielteistenpäätösten lisääntymisessä oliasiakirjaväärennökset. Osittain hakemustenväheneminen voi selittyä sillä,että ammattikorkeakouluilla oli yhtenähakukriteerinä käytössään uusi kielitaitoedellytys,mikä pienensi hakukelpoistenulkomaalaisopiskelijoiden määrää.”Helmisen mukaan vuotta 2009 leimasioleskelulupahakemusten yhteenlasketunmäärän väheneminen yhdeksälläprosentilla. Kymmenen maankärki ei juuri muuttunut ja perheenyhdistämishakemustenmäärä heijastelipitkälti turvapaikanhakijoiden määriäja lähtömaiden jakaumia.Kiinnostaako kansalaisuus?Vuonna 2009 Suomen kansalaisuuttahaettiin vähemmän kuin aikaisempinavuosina hakemusmäärän kutistuessa14 prosentilla. Määrä on kansalaisuusyksikönjohtajan Tiina Suomisenmukaan varsin suuri tilanteessa, jossamaahanmuutto kuitenkin kasvaatasaisesti.”Yksi syy hakemusten määrän vähenemiseenvoi olla puuttuva suomen tairuotsin kielen taito. Kielitaitoedellytyksenpuuttumisen takia olemme teh-neet viime vuosina varsin paljon kielteisiäpäätöksiä. Vuonna 2009 kielteistenpäätösten määrä oli kaikkiaan noinkymmenen prosenttia”, Suominenpohtii.Toinen syy hakemusten määrän laskuunvoi olla se, että etenkin valtiot,joissa käsitellään kymmeniä tuhansiakansalaisuushakemuksia vuosittain,markkinoivat kansalaisuuden hakemistaaktiivisesti. Myös Suomen kansalaisuuslainyleisperusteluissa on maininta,jonka mukaan valtion kannalta olisitärkeää, että maassa vakituisesti asuvatulkomaalaiset haluaisivat hakea Suomenkansalaisuutta.”Olisi hyvä miettiä, miksei Suomenkansalaisuuden hakeminen kiinnosta ja10 MAAHANMUUTTOVIRASTO 2009

KansalaisuustutuksiKansalaisuusajokortti onsuunnattu Maahanmuuttovirastonkansalaisuusyksikön työntekijöidenperehdyttämiseksi sekä asiakaspalvelussatoimivien muiden yksiköidentyöntekijöiden osaamisen lisäämiseksikansalaisuusasioissa. Kansalaisuusasioitavalottavaa ja yleistietoasisältävää e-learning-pakettiamarkkinoidaan myöhemmin myössidosryhmille. Paketissa on noin 30viraston verkkosivujen tietosivuihinperustuvaa kysymystä, joista järjestelmäpoimii vastaajalle kymmenen.Kansalaisuusajokortti otetaan käyttöönvuonna 2010.pitäisikö kansalaisuutta markkinoidameilläkin. Kyse ei ole vain Suomen passinsaamisesta.”SudanilaisetTop 10 -listalleSuomen kansalaisuuden sai yli 10 000hakijaa. Eniten kansalaisuuden hakemuksestasaaneiden joukossa oli tuttuuntapaan venäläisiä, somalialaisiaja irakilaisia. Uutena suurimpien hakijaryhmienlistalle nousivat sudanilaiset,jotka hakivat Suomen kansalaisuuttayli viisi kertaa aiempaa vilkkaammin.Tämä johtunee Suomisen mukaankiintiöpakolaisvalinnoista vuosina2003–2004, jolloin yli 500 Sudaninkansalaista saapui Suomeen.Kansalaisuusyksikkö aloitti uutena toimintamuotonahakijoiden ennakkoprofiloinnin,jonka avulla on tarkoitusvarautua jatkossa uusiin hakijaryhmiin.Profiloinnin avulla uusista tulokkaistaja hakemusten mahdollisista haasteistahankitaan tietoa etukäteen. Ensimmäinenprofilointitilaisuus järjestettiinsudanilaisten tilanteen valottamiseksi.Entisten Suomen kansalaisten janäiden jälkeläisten viiden vuoden määräaikakansalaisuusilmoitusten tekemiseenpäättyi toukokuussa 2008, johonmennessä ilmoituksia tuli yli 19 000.Vuoden 2009 tavoitteena oli käsitelläloppuun koko potti, mutta tähän eiihan päästy. Loppurutistus siirtyi vuoden2010 alkupuoliskolle. ◆KansalaisuusmanuaaliKansalaisuusmanuaali on tarkoitettukansalaisuusaseman määrittämisenhelpottamiseksi ja siten Maahanmuuttovirastonpäätöksenteontehostamiseksi. Manuaali helpottaakansalaisuusasioiden käsittelijöidentyötä monissa sellaisissa asioissa,joihin vastausta on aiemminpitänyt etsiä tapauskohtaisesti eritietolähteistä. Vuoden 2009 aikanamanuaaliin saatiin koottua 60 valtionperustiedot. Manuaali otetaankäyttöön vuonna 2010.JonotilannekatsausVuoden 2009 alusta alkaen Maahanmuuttovirastootti käyttöön kuukausittainjulkaistavan kansalaisuushakemustanjonotilannekatsauksen.Katsauksen avulla voi seurata kolmeeneri jonoon jaettavien – passillisten,pakolaisten ja muukalaispassillisten– hakijoiden hakemustenedistymistä. ”Katsauksesta on ollutpaljon hyötyä. Ainakin osittain katsauksenansiota on, että puhelintiedustelutovat vähentyneet”, johtajaTiina Suominen sanoo. ◆MAAHANMUUTTOVIRASTO 200911

◆ MAAHANMUUTTO SUOMESSA ◆Hakemuspino sähköistyyMaahanmuuttoasioiden sähköisenasiankäsittelyjärjestelmän UMAnkäyttöönotto siirtyi vuoden 2010 puolelle.”UMA on Maahanmuuttovirastonhistorian mittavin hanke”, tietohallintojohtajaVesa Hagström toteaa.”Vaikka menimme koko vuodenvauhdilla eteenpäin, syksyllä päätimmesiirtää käyttöönottoa. Teimme vuodenaikana kattavaa ja laajaa testaustamonella alueella teknisestä kuormitusjakäytettävyystestauksesta loppukäyttäjienkäyttäjätestaukseen.”Koko virastosta UMA-hankkeeseenosallistui 25 henkilöä – joko päätoimisesti,omalla erityisasiantuntemuksellaantai työajastaan merkittävänosan siihen käyttäen. Lisäksi mukanaoli kymmeniä ihmisiä talon ulkopuolelta,kuten poliisista, rajavartiolaitoksestaja ulkoasiainministeriöstä. ”Järjestelmäon työllistänyt meitä useidenkymmenien henkilötyövuosien edestä,mikä kuvaa hankkeen suuruutta jahaastavuutta.”Keväällä virasto organisoi laajanUMA-koulutuskierroksen kokopoikkihallinnolliselle käyttäjäkunnalle.”Lisäksi loimme sähköisen e-learning-koulutusympäristön,jonka avullavoi kouluttautua omatoimisesti koskatahansa.”Syyskuussa Maahanmuuttovirastojärjesti kaksipäiväisen seminaariristeilyn,johon osallistui yli 200 henkilöävirastosta ja hankkeessa mukanaolevista sidosryhmistä. Seminaari tarjosiosallistujille laajan kokonaiskuvanUMAsta ja sen merkityksestä kunkinoman työn kannalta.UMAn keskeinen tavoite on kehittääja tehostaa maahanmuuton prosessejaja käsittelyketjuja hakemustenvastaanotosta päätöksentekoon, täytäntöönpanoonja jopa muutoksenhakuunsaakka. Tavoitteena on myösmyötävaikuttaa hallitun maahanmuutonedistämiseen.”Koska maahanmuuton toimintaympäristövoi muuttua vuositasollaradikaalisti, meidän on pysyttäväperässä ja pystyttävä reagoimaannopeasti. UMAn avulla voimme tunnistaakäsittelyprosessien pullonkauloja jasitä kautta edesauttaa resurssien oikeaakohdistamista.”Käsittelyn sähköistyminen tuo tullessaankulttuurimuutoksen. Kunmonia manuaalisia ja tietojärjestelmänulkopuolella tehtäviä työvaiheita jääpois, työtekijöiden toimenkuvat muuttuvatosittain. ”UMAn ansiosta toimimmetehokkaammin, laadukkaamminja yhdenmukaisemmin”, Hagströmkorostaa. ◆12 MAAHANMUUTTOVIRASTO 2009

Työ toi Pillen SuomeenPille Lukka on muuttanut Suomeen kahdesti.Muutamien mutkien jälkeen perhe on nyt asettunutHelsinkiin. Viimeinenkin palanen loksahtipaikoilleen, kun kielitaitoinen Lukka sai töitäMaahanmuuttovirastosta.Ensimmäisen kerran Lukka muutti Virosta Suomeen1991, kun hänen inkerinsuomalainen miehensä sai Helsingistätöitä. ”Opiskelimme vielä molemmat Tarton yliopistossa,ja minulla oli mahdollisuus tulla Suomeen synnyttämään. Siitäse tarina alkoi. Olimme tulleet vain vähäksi aikaa, muttapäätimme lopulta jäädä.”Kotoutuminen Suomeen tapahtui jouhevasti, vaikka kielivaikeuksiaalkuun olikin. Pikkuhiljaa Lukka alkoi opiskellasuomen kieltä, jota hän osasi maahan tulleessaan parinkymmenensanan verran. ”Olen kotoisin Etelä-Virosta enkäollut lapsuudessani nähnyt sitä kuuluisaa Suomentv:tä, jota Tallinnassa asuvat katsoivat ja jotakautta suomea opittiin.”Pille Lukka sai Suomenkansalaisuuden Moskovaanmuuton kynnyksellä vuonna1999. ”Kansalaisuuson uuteen kotimaahanintegroitumisen kannaltahyvä asia.”Riitta VuorelaSuomea maahanmuuttajilleVuonna 1994 kieli oli jo niin hyvin hallussa,että Lukka ryhtyi opettamaan suomea maahanmuuttajaoppilailleJakomäen yläasteelle. Maahanmuuttajaopettajantyö oli tuohon aikaan uutta Suomessa. Käytössäei ollut oppikirjoja eikä juuri kokemustakaan työstä.”Työ oli kivaa, mutta haastavaa. Opetin vierasta kieltämaahanmuuttajille puhumalla suomea monikulttuurisessaluokassa, jonka oppilaat tulivat 15 eri maasta, kuten Intiasta,Virosta, Venäjältä, Kiinasta, Somaliasta, Irakista, Vietnamistaja Marokosta.”Lukka työskenteli opettajana vuoteen 1997, jolloin hän jäiäitiyslomalle ja vuonna 1991 syntynyt tytär sai pikkuveljen.”Äitiyslomalla ollessani muutimme Moskovaan – jälleen miehenityön perässä. Matkalla hurahti kahdeksan vuotta, jonkaaikana tein töitä Moskovan suurlähetystössä, aluksi kulttuuri-ja lehdistösihteerinä, sitten poliittisen osaston sihteerinä.”Suomeen perhe muutti jälleen 2007. ”Tärkein syy oli tyttärenlukion aloitus, Moskovassa kun ei ollut suomenkielistälukiota. Nyt tytär opiskelee Sibelius-lukiossa ja haaveileelaulajan ammatista.”Ihanteellinen työpaikkaLukan omalla uralla oli muuton jälkeen hiljaista,joskin maahanmuuttajaopettajien sijaistuksia riittiaika ajoin. Taantuman alkaessa töiden löytäminenkävi entistä vaikeammaksi. Loppuvuodesta 2009hiljaisuuteen tuli mukava käänne.”Luin lehdestä ilmoituksen Maahanmuuttovirastossaavoimina olevista paikoista.Lähetin hakemuksen ja tulin valituksiosastosihteerin sijaiseksi.”Uusi työ uuden työnantajan palveluksessaoleskelulupahakemustenparissa on mielenkiintoista. ”Opeteltavaariittää, sillä koko ajan tulee uuttaasiaa. Olen töissä, mutta samaanaikaan ikään kuin koulun penkillä”,viroa, venäjää, englantia, saksaa,suomea ja ruotsia puhuva Lukkanaurahtaa.Lukan perhe on vuosien saatossanyt asettautunut pysyvästiSuomeen. ”Toivon, että saan jatkaatässä työssä. TyöpaikkanaMaahanmuuttovirasto on ihanteellinen.”◆MAAHANMUUTTOVIRASTO 200913

◆ MAAHANMUUTTO SUOMESSA ◆Inna ja Necat auttavat kotoutumaanMaahanmuuttajan on usein vaikea hahmottaasuomalaisen yhteiskunnan monimutkaistaviranomaiskäytäntöä. MaahanmuuttajaneuvojatInna Lankinen ja Necat Demirtas auttavatasiakkaitaan kotoutumaan uuteen kotimaahansa.Maahanmuuttajien neuvontapisteessä Helsingin Itäkeskuksessaon kansainvälinen tunnelma. Maahanmuuttajaneuvojatpalvelevat asiakkaitaan suomen, venäjän, somalian,arabian, englannin, bulgarian, turkin ja kurdin kielillä. Tarvittaessaavuksi kutsutaan tulkki.”Työ on erittäin mielenkiintoista ja iImapiiri eri kansalaisuuksienvälillä hyvä. On tärkeää, että maahanmuuttaja saaheti alkuvaiheessa oikeaa tietoa omalla kielellään”, Lankinenja Demirtas sanovat.Maahanmuuttovirasto teki vuoden 2008 lopulla yhteispalvelusopimuksenHelsingin maistraatin ja Helsingin kaupunginsosiaaliviraston maahanmuuttajien neuvontapisteenkanssa. Ensimmäinen vuosi yhteistyössä on sujunut neuvojiennäkökulmasta hyvin.”Yhteistyöstä, eri osaamisalueiden ja asiantuntemuksenyhdistämisestä on paljon etua. Toiminta on nyt avoimempaaja pystymme auttamaan asiakkaitamme entistä paremmin.”ihmisten on helppo soittaa ja puhua omalla kielellä.Otan vastaanotolle asiakkaita, joita envoi auttaa puhelimitse. Joskus asiakas tuleevain siksi, että täällä voi vähän puhua jakertoa omasta elämästään.”Lankinen ja Demirtas korostavat luottamuksenmerkitystä. ”Neuvojan ja asiakkaanvälinen luottamus syntyy, kunkysyjällä ja vastaajalla on sama kieli jasama kulttuuri.” Lankisen työkieliä neuvontapisteessäovat venäjä ja bulgaria,Demirtasin turkki ja kurdi.Kysyntä kasvaa koko ajanNeuvontapisteestä maahanmuuttajat löytävät apua, neuvojaja vastauksia erilaisiin kotoutumista helpottaviin asioihin.Neuvontaa saa sekä puhelimitse että kasvokkainvastaanotolla.”Eniten puhuttavat oleskelulupiin, kansalaisuuskysymyksiinja asumiseen liittyvät asiat. Laman aikana myös talouteenliittyvät asiat ovat lisääntyneet. Vastaanotolla asiakassaattaa vuodattaa neuvojalle kaikki vuosien ajalta kertyneetongelmat”, Demirtas kertoo.Lankisen mukaan puhelinneuvonnan – niin kuin kaikenmuunkin neuvonnan – kysyntä on lisääntynyt ja asiakasmäärätkasvaneet koko ajan. Asuminen on usein maahanmuuttajiensuurin ongelma. Viime vuonna kasvoi myös työperäistenmaahanmuuttajien asiakasmäärä.Lankinen ja Demirtas tuntevat omien kokemustensaperusteella maahanmuuttoon liittyvät haasteet. ”Meille14 MAAHANMUUTTOVIRASTO 2009

Kolmen maan kansalainenLankinen on tänä päivänä kolmen maan, Venäjän, Bulgarianja Suomen kansalainen. Petroskoista kotoisin olevan monikansalaisenjuuret vievät Karjalan Kannakselle. ”Tällä perusteellatulin Suomeen vuonna 1999 Bulgariasta, jossa olinasunut 20 vuotta.”Koska muutto maasta toiseen oli Lankiselle jo toinen,kotoutuminen oli helpompaa kuin ensimmäisellä kerralla.”Olin henkisesti valmiimpi ja tiesin, mitä tuleman pitää.Saimme tukea niin valtiolta kuin ystäviltä ja tuttavilta. Helpotustasopeutumiseen toi sekin, että osasin jonkinverran suomea.”Ystäviään Lankinen kiittää siitä,että sai ensimmäisen työnsä Suomessavain muutaman kuukaudenkuluttua muutosta. Työ oliosa ESR-rahoitteista projektia,jossa järjestettiin erilaisia kerhojamaahanmuuttajille. ”Tästä alkoi työni maahanmuuttajienparissa.”Myös toinen työpaikka oli EU-rahoitteinen projekti,johon kuului maahanmuuttajien neuvontaa. Nykyisessätyössään Lankinen aloitti heti neuvontapisteen aloittaessatoimintansa 2004.”Olen koulutukseltani teatteritutkija ja -kriitikko, jota vastaavaatyötä on vaikea löytää missään maassa. Olen iloinen,että olen löytänyt paikkani Suomessa ja osaamistanitarvitaan.”Kaikki on mahdollistaDemirtas tuli kotimaastaan Turkista lyhyelle lomalle Suomeen1992. ”Loman aikana sain yllättäen töitä ravintolasta,jossa kävi ilmi, että tarvitsen verokortin. En ymmärtänytlainkaan, mistä on kyse. Olin maassa kolmen kuukaudenviisumilla.”Demirtas haki oleskelulupaa, jonka saamiseen meni1990-luvulla kolmisen vuotta. Odotusaika oli pitkä, muttaheti luvan saatuaan Demirtas ryhtyi yrittäjäksi ja avasi elintarvikekioskin.Yritys menestyi hyvin, joskin työ oli rankkaaaikaisine herätyksineen ja pitkine päivineen.Lopetettuaan kioskin pitämisen Demirtas sai paikan keittiöapulaisena,suoritti lähihoitajan tutkinnon oppisopimuskoulutuksenaja työskenteli vuosia muun muassa sairaaloissa,terveyskeskuksissa ja päiväkodeissa. Vuonna 2004 hänaloitti Maahanmuuttajien neuvontapisteessä.Vuosia on vierähtänyt Suomessa 18, vaikka matkan pitikestää vain kahdeksan päivää. ”1990-luvulla Suomi ei ollutavautunut ulkomaailmaan. Maahanmuuttajan oli vaikea saadaapua eikä kotouttamispaketti ollut niin vahva kuin nykyään.Itse tulit, hoidit, odotit ja teit.”Demirtas toivoo, että maahanmuuttajat saisivat mahdollisimmannopeasti kiinni elämän syrjästä uudessa kotimaassaan.Kieli on monelle kompastuskivi. ”Kaikki onkuitenkin mahdollista, kun jotain todella haluaa.”Vaikka Demirtas neuvoo työkseen asiakkaitaan kansalaisuusasioissa,oma hakemus on vielä tekemättä.”Joka viikko ajattelen, että ensi viikolla. Jonain päivänävielä teen sen.” ◆Riitta VuorelaMaahanmuuttajaneuvojat Inna Lankinen ja Necat Demirtas tietävät,mitä asiakas tarvitsee. Neuvoja, ohjeita ja apua arjen asioissa omallakielellä. Neuvontapalveluille riittää kysyntää.MAAHANMUUTTOVIRASTO 200915

◆ vuoden varrelta ◆ vuoden varrelta ◆ vuoden varrelta ◆ vuoden varrelta ◆ vuoden varrelta ◆ vuoden vPäätä olla syrjimättäMaahanmuuttoviraston Päätäolla syrjimättä -kuvataidekilpailun voittajatvalittiin maaliskuussa 2009 rasisminvastaisella viikolla. Kilpailun tarkoituksenaoli herättää koululaisiapohtimaan yhdessä, mitä yhdenvertaisuustarkoittaa ja miten sen puolestavoi toimia.Kilpailuun kutsuttiin neljäsluokkalaisetoppilaat niistä kunnista, jotkaosallistuvat Opetushallituksen Monikulttuurisuustaitojenkehittäminenkouluyhteisössä -ohjelmaan. Mukaanlähti 14 koulua. Kilpailutyöt toteutettiinryhmätöinä, jotta lapset pääsivätyhdessä päättämään, etteivät syrjiketään alkuperän, uskonnon, kielen taikansallisuuden vuoksi.Raati kehui töiden kekseliäitä ajatuksiasyrjimättömyydestä. Monestatyöstä näki, että niitä oli ollut tekemässäoppilaita monesta kulttuurista.Voittajatöissä raati ihaili ennen kaikkeayhteistyön onnistunutta kuvausta,kantaa ottavuutta sekä iloisia ja vahvojavärejä.Kilpailun voitto jaettiin kolmen koulunkesken. Kolmensadan euron rahapalkinnotmenivät Oravaisiin, Kouvolaanja Kokkolaan. Palkintorahatvoittajaluokat käyttävät valitsemallaantavalla monikulttuurisuustaitojenkehittämiseen. ◆21 ”Hauska tutustua! Kiitos samoin!”,Koivuhaan koulu Mäntykankaan koululla,Kokkola2 ”Hyvä koulu – parempi mieli”,Jokelan koulu, Kouvola3 ”Ingen ska glömmas bort!”,Centrumskolan, Oravainen13Riitta Vuorela16 MAAHANMUUTTOVIRASTO 2009

arrelta ◆ vuoden varrelta ◆ vuoden varrelta ◆ vuoden varrelta ◆ vuoden varrelta ◆ vuoden varrelta ◆Opas tulkkien avuksiVastaanotto siirtyiMaahanmuuttovirastoonTurvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnankäytännön ohjaus jasuunnittelu siirtyivät sisäasiainministeriöstäMaahanmuuttoviraston vastuullevuoden 2010 alusta alkaen. Samallaviraston vastuulle siirtyivät säilöönottoyksikönkäytännön toiminnan ohjausja valvonta sekä ihmiskaupan uhrienauttamisen toimeenpanon ohjaus.Sisäasiainministeriö vastaa muutoksenjälkeen vain valtion omien vastaanottokeskustenperustamisesta ja lak-Yhdyshenkilö Addis Abebassana on sanastoa, ammattisäännöstöä,tulkkausohjeita ja lainsäädäntöä.Opas auttaa tulkkia ymmärtämäänmahdollisimman hyvin tulkkaamansaasian sisältöä sekä menettelyn etenemistä.Ammattitaitoinen ja tarkkatulkkaus on oleellisen tärkeää oikeudenmukaisenlopputuloksen aikaansaamiseksi.Opas syntyi Turvapaikkamenettelynkehittämishankkeentuloksena. Hanke on saanut rahoitustaEuroopan pakolaisrahastosta(ERF). ◆Turvapaikkamenettely on monivaiheinenprosessi, jossa on mukanamonta eri toimijaa. Keskeinen rooliprosessissa on tulkilla. Ilman tulkkaustaturvapaikanhakija ei saa viestiäänperille eikä tutkintaa voida suorittaa.Maahanmuuttovirasto ja Pakolaisneuvontalaativat yhteistyössä tulkeilleavuksi oppaan Tulkkaus turvapaikkamenettelyssä.Oppaassa kerrotaanturvapaikkamenettelyn eri vaiheista,prosessista, mukana olevista osapuolistaja oleskelulupatyypeistä. Mukakauttamisesta,Maahanmuuttovirastomuiden vastaanottokeskusten perustamisesta,lakkauttamisesta ja toimipaikoistasopimisesta.Uudistuksen tavoitteena on kehittääja tehostaa turvapaikkamenettelynja turvapaikanhakijoiden vastaanotonkokonaisuutta. Vastaanottoasioidenhoitamista varten Maahanmuuttovirastoonperustettiin uusi yksikkö jasisäasiainministeriöstä siirtyi virastoonkaksi virkaa. ◆Työ maahanmuuttoasioiden yhdyshenkilönävei oikeus- ja maatietopalvelunylitarkastajan Berit Kiurun kesällä2009 eksoottiseen Addis Abebaan.Kiuru torjuu laitonta maahanmuuttoaja ihmiskauppaa yhdessä muiden maidenviranomaisten kanssa.Maahanmuuttovirastolle Kiuru onensimmäinen yhdyshenkilö ulkomailla.Addis Abebassa Kiuru kuuluu SuomenEtiopian edustuston henkilökuntaan.Kolmevuotisesta hankkeesta puolet maksaaEU:n ulkorajarahasto, toisen puoliskonMaahanmuuttovirasto, ulkoasiainministeriö,Rajavartiolaitos ja poliisi.Maahanmuuttoasioiden yhdyshenkilöneli ILOn (Immigration LiaisionOfficer) työaika kuluu perhesidehaastatteluihin,haastattelutoiminnan kehittämiseen,DNA-näytteenottojen järjestämiseen,verkostoitumiseen, virka- jatiedonkeruumatkoihin sekä kouluttamiseen.Tarvittaessa Kiuru avustaa myösmuita Afrikan edustustoja esimerkiksiopiskelijan oleskelulupaa hakeneidenhaastatteluissa. ◆KysyntääkyselytunneilleMaahanmuuttovirasto osallistuivuonna 2009 kahteen yleisölle avoimeenkyselytuntiin, joiden aikanaosallistujat pääsivät keskustelemaanviraston työntekijöiden kanssa mieltäaskarruttavista asioista.Kyselytunneilla keskusteltiin vilkkaastioleskelulupa-, kansalaisuus- jaturvapaikka-asioista. Molemmat tilaisuudetvetivät puoleensa aktiivisia kyselijöitäniin, että tunnin aikana ehdittiinkäsitellä noin 50 kysymystä.Tilaisuudet järjestettiin Berde ry:n,maahanmuuttaja- ja monikulttuurijärjestöjenyhteistyöverkoston MONI-HELIn, Monika-Naiset liitto ry:n, SuomenMielenterveysseuran, Helsinginkaupungin maahanmuuttajien neuvontapisteensekä Maahanmuuttovirastonyhteistyönä. ◆Ovet avoinnaMaahanmuuttovirasto avasiovensa järjestämällä lokakuun alussayleisötilaisuuden. Avoimet ovet -tapahtumassakuultiin tiiviitä vartin tietoiskujaajankohtaisista aiheista, kutenIrakin tilanteesta, turvapaikkapuhuttelusta,lumeavioliitoista ja kielitaidonmerkityksestä Suomen kansalaisuudensaamisen edellytyksenä.Viraston asiantuntijat esittelivät Maahanmuuttokirjastossapidetyssä tilaisuudessatyötään ja vastasivat vieraidenkysymyksiin. Ovien avaaminen sai myönteisenvastaanoton: tilaisuus veti puoleensareilut 60 osallistujaa. Avoimetovet oli osa valtiohallinnon 200-vuotismerkkivuodentapahtumia. ◆MAAHANMUUTTOVIRASTO 200917

◆ Korkeatasoisia tietopalveluita ◆Maatiedon merkityskasvaaTurvapaikkahakemustenmäärän kasvu lisää luotettavanja ajantasaisen maatiedontarvetta. Vuonna 2009Maahanmuuttovirastonoikeus- ja maatietopalvelukäynnisti erityishankkeentiedonkeruun tehostamiseksiAfganistanista.”Kyselyt ja tietotarpeet lisääntyivätvoimakkaasti turvapaikanhakijoidenmäärän kasvaessa. Vuonna 2009yli puolet työpanoksestamme kuluinimenomaan turvapaikkapäätöstentukemiseen. Maatieto on erittäin keskeinentekijä hakemusten uskottavuudenarvioinnissa ja päätöksenteossa.Jos tässä tulee viivästystä, käsittelynkokonaisaika pitenee”, yksikön johtajaJaana Vuorio sanoo.Vuorio korostaa maatiedon ajankohtaisuutta,luotettavuutta ja laatua.Maahanmuuttovirastossa noudatetaanEuroopan Unionin vuonna 2008 hyväksymiälähtömaatiedon laatukriteerejä,joiden avulla pyritään takaamaan turvapaikkamenettelynja päätöksenteonyhtenäinen laatu eurooppalaisessaturvapaikkajärjestelmässä.EU-ohjeet korostavat objektiivisuuttaja puolueettomuutta, lähteidenmonipuolisuutta ja lähdekritiikkiä.Lähtömaatiedon on oltava paitsiluotettavaa ja ajantasaista, myös relevanttia,tarkkaa, jäljitettävää jaläpinäkyvää.”Näiden lisäksi noudatamme yleisiätieteellisiä menettelytapoja, tutkimukseneettisiä ohjeita ja YK:n pakolaisjärjestönUNHCR:n ohjeita. Teemmemyös sisäistä ja ulkoista laatukontrolliapyytämällä laatimistamme raporteistapalautetta verkostoltamme.”Maatieto haltuunAfganistanistaVuonna 2009 oikeus- ja maatietopalvelukäynnisti erityishankkeena Euroopanpaluurahaston tukeman Afganistan-tie-18 MAAHANMUUTTOVIRASTO 2009

tohankkeen, johon sisältyi muun muassatiedonkeruumatkoja, seminaareja javerkostoitumista eri tiedontuottajien jaSuomessa asuvien afgaanien kanssa.”Ajantasaisen ja paikan päältä hankittavantiedon saaminen on helpompaaverkoston avulla. Hankimme relevanttiamaatietoa mahdollisimmanpaljon ja mahdollisimman monipuolisistakanavista ja lähteistä. Tavoitteenammeoli ottaa Afganistania koskevatieto haltuumme”, Vuorio tiivistää.Afganistanin tilanne on Vuorionmukaan erittäin monimutkainen, sillämaan turvallisuustilanteessa on suuriaajoittaisia ja alueellisia vaihteluita.Afganistan on yksi keskeisimmistä lähtömaista,kun tarkastellaan kansainvälistämuuttoliikettä ja pakolaisuutta.Yhteinen tieto tarpeenEuroopan muuttoliikeverkoston(EMV) merkitys ja näkyvyys kasvaaEU-tasolla. ”Maahanmuuttovirastonensimmäinen kokonainen toimintavuosiEMV:n kansallisena yhteyspisteenäsujui hyvin”, tulosalueen johtaja KieloBrewis kertoo.”EU:n asettaman työohjelmanmukaiset raportit valmistuivat aikataulussaan.Verkoston kautta vastattiinyli 80 muuttoliikeaiheiseen kyselyyn jamyös suomalaiset toimijat tekivät useitalainsäädäntöhankkeisiin ja muihintoimialansa asioihin liittyviä kyselyitä.””EMV järjesti kaksi onnistunuttakansallista seminaaria. Kansalliseenverkostoomme liittyi tutkimustahojenlisäksi myös valtiollisia ja kunnallisiatoimijoita sekä maahanmuuttajamedianedustajia”, Brewis kertoo vuoden2009 kehitysaskelista.EMV:n Suomen kansallinen yhteyspistesiirtyi Tilastokeskuksesta Maahanmuuttovirastoonvuonna 2008.Verkostoon kuuluu 26 EU-maata ja sentehtävänä on tuottaa yhdenmukaistaja vertailukelpoista tietoa maahanmuutto-ja turvapaikka-asioista.Toukokuussa valmistui teemaraporttiilman huoltajaa maahan saapuneistaalaikäisistä turvapaikanhakijoista.Raportissa kartoitetaan syitä maahantulolle,vastaanottoa, päätöskäytäntöjä,kotouttamista sekä maasta poistamista.Raportti julkaistiin marraskuussasuomeksi nimellä Yksintulleet.Suomen kansallinen yhteyspiste avasimyös suomenkieliset verkkosivut osoitteessawww.emn.fi. Sivujen keskeinentarkoitus on toimia informaatiokanavanayhteyspisteen kokoamalle kansalliselleverkostolle, mutta myös muillemaahanmuuttoasioista kiinnostuneille.Sivuilta löytyy vertailukelpoista tietoakoko EU:n tasolta.EMV:n merkityksen kasvusta kertooBrewisin mukaan se, että kansallistenyhteyspisteiden raporteista koottu synteesiotetaan osaksi Euroopan maahanmuutto-ja turvapaikkasopimuksentoteutumisen seurantamekanismiaEurooppa-neuvoston ja EU-komissionvälisissä vuotuisissa neuvotteluissakesäkuussa 2010. ◆MAAHANMUUTTOVIRASTO 200919

◆ korkeatasoisia tietopalveluita ◆Maa on pysytellyt jo vuosia MaahanmuuttovirastonturvapaikanhakijoidenTop 10 -maiden listalla.Vuonna 2009 Suomesta haki turvapaikkaayli 460 Afganistanin kansalaista.Afganistanilaisia on muuttanutSuomeen myös kiintiöpakolaisina sekäperhesiteen perusteella myönnetyilläoleskeluluvilla. Tällä hetkellä Suomessaasuu noin 3 300 afgaanitaustaistahenkilöä, joista monet ovat Suomenkansalaisia.Verkosto syntyiKabulissaVuoden 2010 maaliskuulle jatkuneentiedonkeruuhankkeen tavoitteena olikehittää Afganistania koskeva maatietojärjestelmä,jonka avulla voidaanvarmistaa turvallinen paluu aiempaaparemmin. Ensisijaisesti hankkeen kohderyhmänäovat kotimaahansa vapaaehtoisestipalaavat kolmansien maidenkansalaiset, mutta toissijaisestimyös ne, jotka eivät täytä Suomeensaapumisen tai Suomessa oleskelunedellytyksiä.Maahanmuuttoviraston ja ulkomaalaispoliisinedustajat tekivät syyskuussahankkeeseen liittyvän tiedonkeruumatkanAfganistanin Kabuliin. Matkanaikana luotiin laaja kontaktiverkostovierailemalla paikallisviranomaisissa,Suomen ja ulkomaiden edustustoissa,kansalaisjärjestöissä, puolueissa jakansainvälisissä organisaatioissa.”Matkan tärkein tavoite, paikallistasonkontaktiverkoston luominen,onnistui noin 20 haastattelun avulla.Lisäksi haastattelimme matkan aikanaKabulin ulkopuolella asuvia paluumuuttajia”,Vuorio kertoo.Lokakuussa virasto järjesti seminaarin,jossa esiteltiin tiedonkeruumatkallakerättyä tietoa virkamiehille, Suomessaasuville afgaaneille ja muille Afganistanintilannetta tunteville. Lisäksipäivitettiin hankkeen tulosten pohjaltaAfganistania koskevia soveltamisohjeita,jotka ohjaavat afganistanilaistenturvapaikkahakemuksia koskevaaratkaisukäytäntöä.Afganistan-hanketta on määrä hyödyntääjatkossa Suomen, Afganistaninja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:nkolmikantaneuvotteluissa. Neuvottelujentavoitteena on saada aikaan sopimusniin turvapaikanhakijoiden, kielteisenpäätöksen saaneiden kuin myösoleskeluluvan saaneiden afganistanilaistenpaluusta. ◆Kirjasto kiinnostaaTyöministeriöstä Maahanmuuttovirastoonvuonna 2008 siirtynyt Maahanmuuttokirjastoon otettu hyvinvastaan. ”Sekä kävijämäärät että lainausmäärätovat lisääntyneet koko ajan”,Jaana Vuorio iloitsee.Maahanmuuttokirjasto tarjoaa yli10 000-niteisen kokoelman kirjallisuuttamuun muassa maahanmuuttajista,muuttoliikkeeseen liittyvistäilmiöistä, pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta,rasismista, etnisistäolosuhteista sekä kotouttamisesta.Kirjasto palvelee viraston maatietotutkijoitaja päätöksentekijöitä, muttamyös muita maahanmuuttoasioistakiinnostuneita. Kirjasto on avoinyleisölle kolmena päivänä viikossa,minkä lisäksi kirjastossa järjestetäänyleisölle suunnattuja tiedotus- jakeskustelutilaisuuksia.”Olemme kehittäneet kirjastoonmyös talon sisäistä kirjakahvilatoimintaapitämällä henkilökunnalle esimerkiksikirjaesittelyjä”, Vuorio kertoo. ◆MaahanmuuttokirjastoPanimokatu 1, 00580 HelsinkiAvoinna yleisölle tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisinklo 12–15.20 MAAHANMUUTTOVIRASTO 2009

Koulutusta Turkkiin ja MoldovaanTwinning piti tulosalueen johtaja Matti Heinosenkiireisenä miehenä. Turkin maahanmuuttoviranomaisiakoulutettiin vuoden 2009 aikana useaanotteeseen sekä Suomessa että Turkissa. Koulutusyhteistyötätehtiin myös Moldovan kanssa.Riitta VuorelaTwinning on Euroopan Unionin 1998 käynnistämä hanke,jonka tarkoituksena on auttaa unioniin kuulumattomienmaiden lainsäädännön yhdenmukaistamista EU-säädöstenkanssa. Yhteistyötahoina voivat toimia jäsenmaiden viranomaiset,kuten Maahanmuuttovirasto.”Yhteistyön tarkoituksena on siirtää jäsenmaan hallinnonasiantuntemusta EU:hun kuulumattomille maille. Turkki-projektikäynnistyi kesällä 2008 ja päättyy vuonna 2010”, Heinonenkertoo.Tiivistä yhteistyötäTammikuussa Maahanmuuttovirastoon tuli kuudeksi viikoksiTurkista kaksi virkamiestä, Mustafa Tekin ja Haldun N. Gönul.Intensiivisen opintokokonaisuuden aikana kollegoja opetettiinkehittämään turvapaikka-asioiden käsittelyä kotimaassaansekä luomaan Turkkiin vastaavanlainen maatietojärjestelmä,joka on käytössä Suomessa. Vieraat tutustuivat myösvastaanottotoimintaan sekä poliisin ja rajavartioston toimintaanturvapaikka-asioissa.”Tavoitteenamme on auttaa viranomaisia ottamaan vastuutaTurkissa tehtyjen turvapaikkahakemusten käsittelystä jaratkaisemisesta sekä luomaan edellytykset kouluttaa jatkossaitse turvapaikka- ja maatietousasioita hoitavaa henkilöstöä.”Turkki on tällä hetkellä merkittävä Eurooppaan kohdistuvanlaittoman siirtolaisuuden ja ihmiskaupan kauttakulkumaa.Muun muassa Lähi-idän, Keski-Aasian ja Afrikanmaista monet laittomat siirtolaiset sekä ihmiskaupan uhritsiirtyvät Turkin kautta Eurooppaan.Maahanmuuttovirastoon tehtyjen opintokäyntien lisäksikoulutusta vietiin kohdemaahan. Vuonna 2009 Turkin hankkeeseensisältyi 15 erilaista seminaaria, joita pidettiin Helsinginohella Ankarassa, Istanbulissa, Izmirissä, Antalyassa,Gaziantepissa, Vanissa ja Erzrumissa.Yhteiset ongelmatMaahanmuuttovirasto koulutti Turkin lisäksi myös Moldovanviranomaisia ja kansalaisjärjestöjä. Ulkoasiainministe-Matti Heinonen on tullut tutuksi niin turkkilaisille kuinmoldovalaisille maahanmuuttoviranomaisille aktiivisenkoulutusyhteistyön kautta.riön rahoittamassa projektissa järjestettiin muun muassauseita seminaareja.Moldovan Chisinaussa vuoden aikana järjestettyihin kolmeenseminaariin osallistuivat Moldovan sisäasiainministeriönpakolaisyksikön henkilöstön lisäksi maassa toimivienkansalaisjärjestöjen sekä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:njohtoa. Luennot käsittelivät eurooppalaista turvapaikkamenettelyäja viranomaisyhteistyötä, EU:n nykyisiä ja tuleviabiometrisiä järjestelmiä maahanmuuttosektorilla sekä turvapaikanhakijoidenvastaanottojärjestelmiä. Matkaan sisältyimyös neuvotteluja sisäasiainministeriössä turvapaikkakäsikirjanlaatimiseksi.”Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, sillä ongelmat ovatyhteisiä. Maahanmuuton yhteinen hallinta liittyy turvallisuuteenja tulevaisuuteen, mistä hyötyvät myös tulevat sukupolvet”,Heinonen korostaa. ◆MAAHANMUUTTOVIRASTO 200921

◆ Asiantuntija osaa ja palvelee ◆Asiakaspalveluon koko viraston asiaMaahanmuuttovirastonasiakaspalvelun periaatteetovat lähellä jokaistatyöntekijää asiakaspalvelunkäsikirjana ja huoneentauluna.”Yhteisillä työkaluillalaadukas ja yhtenäinenasiakaspalvelu kehittyy”,asiakaspalvelujohtajaHanna Koskinen korostaa.Vuoden 2008 lopulla aloitettujen palveluperiaatteidenja asiakaspalvelunkäsikirjan laatiminen valmistuivatvuoden 2009 aikana. Loppuvuodestaviraston yksiköissä päästiin palveluperiaatteidenjalkauttamiseen. Työ jatkuuvuoden 2010 puolella.Käsikirja ja palveluperiaatteet ovatosa viraston laajaa asiakaspalvelunkehittämishanketta. ”Konkreettisillatyökaluilla haemme yhtenäistä ja laadukastapalvelua. Yhteisten periaatteidenansiosta jokainen tietää, mihinpalvelulla pyritään ja mitä asiakaspalvelultaodotetaan.”Asiakaspalvelun käsikirjassa avataanmuun muassa periaatteita hyvästäpalvelukokemuksesta, asiantuntevasta,ystävällisestä ja luotettavastapalvelusta ja sen laadusta, asiakkaanopastamisesta, asiakaslähtöisyydestäsekä palvelun kehittämisestä.Käsikirjasta löytyy tietoa niin ikäänyhtenäisistä käytännöistä, virkamiehenviestintätaidoista, palvelutilanteessaetenemisestä, erilaisten asiakkaidenkohtaamisesta sekä kulttuurienvälisen viestinnän haasteista. ”Kaikellatällä pyrimme siihen, että asiakas saapalvelun aina yhtä hyvänä”, Koskinenkuvaa.Koko viraston asiallaAsiakaspalvelu on Koskisen mukaankoko viraston asia. ”Jokainen meistäon tekemissä hyvän palvelun kanssa jaosa sitä palvelukokemusta, jonka asiakassaa.”Maahanmuuttovirastossa panostetaankoko henkilöstön osallistamiseenhyvää palvelua kehitettäessä. Eri yksiköidenhenkilöstöä on haastettu puhumaanpalvelusta sekä keräämään hyviäajatuksia ja ideoita mahdollisimmanmonipuolisesti.”Sitoutuminen hyvän palvelun periaatteisiinon helpompaa, kun on itseosallistunut niiden luomiseen. Palveluperiaatteetlaadittiin koko henkilöstönyhteistyönä. Myös asiakaspalvelunkäsikirjan kehittämistiimissä oli mukanajäsen jokaisesta yksiköstä.”Käsikirjan lisäksi virastossa valmisteltiinekstranetissä julkaistavaasähköistä palvelukäsikirjaa. Paveksinimetty käsikirja on tehty nopeastija helposti käytettävään muotoonohjeiden ja avun saamiseksi erilaisissaasiakaspalvelutilanteissa.”Myös tällä jatkuvasti päivitettävällätyökalulla pyrimme asiakaspalvelunyhtenäistämiseen. Viraston lisäksi PaveOuluun ja ImatralleMaahanmuuttoviraston turvapaikkayksiköntoiminta laajeni Ouluunja Imatralle. Ennestään virastolla ontoimipaikat Helsingin lisäksi Lappeenrannassaja Kuhmossa.Paikkakunnat valittiin vastaanottokeskustenja muiden turvapaikkaprosessissamukana olevien viranomaistenläheisyydestä. Imatralla sijaitseeEtelä-Karjalan poliisilaitoksen ulkomaalaisasioitahoitava yksikkö, Oulussaon vastaanottokeskus ja poliisinulkomaalaisyksikkö.”Oulu ja Imatra ovat maahanmuuttoalueitaja molemmissa on vahvaavastaanottotoimintaa. Oli luontevaalaajentaa toimintaa näihin kaupunkeihin”,johtaja Kaarina Koskinen sanoo.Uudet toimipaikat rahoitettiin kahdenmiljoonan euron lisämäärärahalla,jonka eduskunta myönsi Maahanmuuttovirastolleruuhkautuneidenturvapaikkahakemusten käsittelyyn.Lisäksi turvapaikkayksikkö laajeniuusiin tiloihin Helsingissä. ◆22 MAAHANMUUTTOVIRASTO 2009

Medialleomat sivutMaahanmuuttoon liittyvät asiatkiinnostavat mediaa yhä enemmän.Koska Maahanmuuttovirastohaluaa palvella tiedotusvälineidenedustajia mahdollisimman hyvin,viraston verkkosivuille avattiinmediasivut.Mediasivuille on koottu perustiedottoimittajia kiinnostavistaasioista Maahanmuuttovirastontoiminnassa. Ajankohtaistentiedotteiden lisäksi sivut tarjoavatkaaviokuvin havainnollistettuataustatietoa maahanmuuttoasioidenmenettelyistä. Mukanaon myös hyvä tietää -asiaa muunmuassa siitä, milloin voi saada tietoayksittäistapauksesta. ◆on yhteispalvelupisteen sekä jatkossamahdollisesti myös muiden sidosryhmienkuten poliisin käytössä.”Puhelinruuhkia purkamaanVuoden 2009 suuri ponnistus oli marraskuussakäyttöönotetut uudet asiakohtaisetpalvelunumerot. Uusia palvelunumerojaavattiin yhteensä 11:neljä eriperusteisille oleskelulupa-asioille,kolme kansalaisuusasioille ja neljäturvapaikka- ja pakolaisasioille.Asiakkaiden puhelintuntiajat säilyivätuudistuksessa ennallaan, muttanyt asiakas voi valita numeronsen perusteella, mitä hänen asiansakoskee. Puheluihin vastaavat maahanmuutto-,turvapaikka- ja kan-MAAHANMUUTTOVIRASTO 200923

◆ Asiantuntija osaa ja palvelee ◆salaisuusyksiköiden asiantuntijat.Palvelunumeroiden lisäksi käytössä onentiseen tapaan päivittäin palvelevaasiakaspalvelupuhelin.Uudistuksen taustalla on paitsi palvelunkehittäminen, myös puhelumäärienkasvu. Esimerkiksi syyskuussa pelkästäänviraston vaihteeseen tuli lähes15 000 puhelua. Yhden puhelintunninaikana puhelin soi keskimäärin 450–500 kertaa. Määrä on usein ruuhkauttanutsisäasiainhallinnon yhteisen palvelukeskuksenja sitä kautta myösmuiden viranomaisten puhelut.”Kun saapuvat puhelut jaetaanasiakohtaisiin palvelunumeroihin, pystymmejakamaan puhelukuormaatasaisemmin useampaan eri linjaan.Samalla asiakas tavoittaa suoraan senvirkamiehen, joka hoitaa kyseessä oleviaasioita.”Uusia sähköisiäpalveluitaAsiakkaiden asiointitarpeen vähentämiseksimuun muassa sähköistäpalvelua on kehitetty monin tavoin,jotta asiakkaat löytäisivät tiedon lähteilleitsenäisesti. Maahanmuuttovirastonverkkosivujen Usein kysyttyä-osiota uudistettiin siten, että sivuiltalöytyy nyt yli sata oleskelulupa-, kansalaisuus-,turvapaikka- ja pakolaisuusasioihinliittyvää kysymystä ja vastaustasuomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.Myös viraston oleskelulupahakemus-ja kansalaisuusasioiden lomakkeetuudistuivat. Tammikuussa 2010käyttöönotetuista lomakkeista löytyyjokaiselle hakuperusteelle omalomakkeensa. Esimerkiksi kaikki oleskeluluvanhakijat eivät enää täytäsamanlaista lomaketta, vaan opiskelijoille,työtekijöille ja perheenjäsenilleon omat lomakkeensa.”Uudet lomakkeet ovat aiempaaperusteellisempia ja informatiivisempia.Tavoitteena on näin vähentää täydennyspyyntöjentarvetta”, Koskinensanoo.Jatkossa sähköisen asioinnin odotetaanhelpottavan huomattavastiasiakaspalvelua. ”Vaikka teemmepaljon töitä sähköisten palvelujenkehittämiseksi, palvelemme luonnollisestiedelleen myös perinteisesti henkilökohtaisellatasolla”, Koskinenkorostaa.Asiakaspalvelun kehitystyö näkyyja tuottaa tulosta. ”Olemme saaneetilahduttavan paljon hyvää palautettasekä asiakkailta että yhteistyökumppaneilta.”◆Virasto vetää puoleensaTurvapaikanhakijoiden määränkasvu näkyi ja tuntui Maahanmuuttovirastonhenkilöstöhallinnossa monintavoin. Henkilöstön määrän kasvu 30prosentilla haastoi sekä rekrytoinninettä toimintojen uudelleenjärjestelyn.Virasto laajeni myös maantieteellisesti.Johtaja Kaarina Koskisen näkökulmastavuosi 2009 näytti alkuvuodestatavanomaiselta. Turvapaikanhakijoidenmäärän kasvuun oli varauduttu jovuodenvaihteessa lisäbudjettiehdotuksinhenkilöstömäärän lisäämiseksi.Kun turvapaikanhakijoiden määräkasvoi ennätyksellisesti, rekrytointi käynnistettiinvauhdilla. Kevään kahden miljoonaneuron lisämäärärahalla palkattiin40 henkilöä ja syksyn kahden miljoonanlisämäärärahalla toiset 40 henkilöä.”Henkilöstöhallinto oli lujilla, koskajouduimme tekemään nopeasti henkilövalintojaja kouluttamaan kahdessaerässä tulleet uudet työntekijät”, Koskinenkertoo. ”Myllerryksestä selvittiinkuitenkin hyvin ja uudet työntekijätpääsivät nopeasti sisään työhönsä.”Vuoden vaihteessa Maahanmuuttovirastossaoli yli 300 työntekijää. Koskisenmukaan virasto kiinnostaa työpaikkana,jos tarkastellaan sisään tulevientyöhakemusten määriä. Vuonna 2009virastoon tuli reilut 5 100 hakemusta.Vuoden 2009 aikana 13 Maahanmuuttovirastonylitarkastajaa ja tulosalueenjohtajaa suoritti Johtamistaidonerikoisammattitutkinnon JETin. Loppuvuodestakäynnistettiin lisäksi Erityisasiantuntijanammattitutkinnon EAT:nsuorittaminen.JET-tutkinnon kiitettävin arvosanoinsuorittanut Kati Korsman pitääpuolitoista vuotta kestänyttä koulutustaerityisen hyödyllisenä siksi,että se antoi varmuutta ja uusia ideoitaomaan esimiestyöhön. Korsmanoli saanut juuri koulutuksen alkaessajohdettavakseen kansalaisuusyksikönoikeus- ja tukipalvelujen vastuualueen,joten ajoitus osui kohdalleen.”Jokaiselle tehtiin muun muassajohtajuusprofiili, josta oli mielenkiintoistanähdä omaa johtamistaantoisten näkökulmasta. Oli palkitsevaahuomata, että vahvuudet ja kehittämiskohteeteivät paljoakaan poikenneetomista arvioista.”Tutkinnon jälkeen Korsman valittiintulosalueen johtajaksi. ”Nimitys tuolisää vastuuta niin yksikön tehtävistäkuin henkilöstöstä.” ◆24 MAAHANMUUTTOVIRASTO 2009

Taiteen tohtori tuntee narunJatko-opinnot toivat thaimaalaisen NithikulNimkulratin kymmenen vuotta sitten Suomeen.Taiteen tohtoriksi joulukuussa 2009 väitellyt taiteilija-tutkijahaluaisi nyt jatkaa sekä taiteen ettätutkimuksen tekemistä Suomessa.Riitta VuorelaVuonna 1974 syntynyt Nimkulrat opiskeli 1990-luvullaBangkokissa tuotesuunnittelijaksi ja työskenteli valmistumisensajälkeen kolme vuotta tekstiilialalla. Jatko-opinnotEuroopassa vetivät kuitenkin puoleensa.Nimkulrat lähetti professorinsa suosituksesta hakemuksenviiteen eurooppalaiseen yliopistoon. Kun myönteinen vastausoli tullut neljästä, Nimkulrat päätti lähteä Hollannin Eindhoveniin.Viikkoa ennen lähtöä Helsingin Taideteollisesta korkeakoulusta(TaiK) tuli kirje, joka muutti suunnitelmat lennossa.”The last thing is always the best, uskotaan thaikulttuurissa.Siksi valitsin Helsingin.”Valintaan vaikutti myös se, että Nimkulratin Suomessaaiemmin lomailleet vanhemmat pitivät Helsinkiä turvallisenavaihtoehtona. Toki myös Taideteollisen korkeakoulun tarjoamamonipuolinen ja korkeatasoinen opetus houkutteli.Materiaalin merkitysVuonna 2002 Nimkulrat valmistui taiteen maisteriksi. Jatkoopintojensaohella hän on opettanut TaiK:n maisteriopiskelijoitatutkimustyöhönsä perustuvilla kursseilla. Viime joulukuussahän väitteli taiteen tohtoriksi.Väitöskirjassaan, Paperness: Expressive Material in TextileArt from an Artist’s Viewpoint, Nimkulrat tarkastelee materiaalinmerkitystä, hauraan mutta sitkeän paperinarun ilmaisuvoimaatekstiilitaiteen materiaalina.Nimkulrat halusi tutkia, miten materiaali voi kertoa merkityksensäniin, että taiteilija voi muuntaa sen tietyn viestinvälittäväksi taideteokseksi. Hän käytti tutkimuksessaan omiateoksiaan ja selvitti, miten taiteilija ja katsoja näkevät paperinmateriaalina ja miten se vaikuttaa teoksen tulkintaan.Nyt taiteilija-suunnittelija-tutkija haluaisi jatkaa post doc-opintojaan ja tehdä taidetta, joko Suomessa tai muualla.Helsinki on edelleen hyvä vaihtoehto.Kehykset esiinNimkulrat on esiintynyt lukuisissa näyttelyissä eri puolillamaailmaa. Helmikuussa Gallen-Kallelan museossa avattuunNithikul Nimkulrat yhdistää työssään ja tutkimuksessaansuunnittelun, tieteen ja taiteen. Taiteen tohtorin lempimateriaali onpaperinaru.Arjen Voima -ryhmänäyttelyyn Nimkulrat teki paperinarustakehyksiä. Näyttelyn teosten innoituksen lähteenä oli AkseliGallen-Kallelan työ ja elämä.”Gallen-Kallela tunnetaan taiteilijana, mutta hän oli myöstaitava käsityöläinen. Vaikka hän teki omin käsin kehyksetmoniin maalauksiinsa, vain Aino-triptyykki on kuvattu kirjoihinkehysten kanssa. ”Tämä herätti minussa kysymyksiä: Jostaiteilija on tehnyt sekä maalauksen että kehykset, miksi kehyksetleikataan kuvista pois? Miksi maalaus on kehyksiä tärkeämpäätaidetta?” ◆MAAHANMUUTTOVIRASTO 200925

◆ RESUMÉ ◆Migrationsverket 2009I riktning mot behärskad invandringGrundtanken i regeringensinvandrarpolitiska riktlinjer är attfrämja den behärskade invandringen.Målet är att bland annat gynna denarbetsrelaterade invandringen ochinvandringen av studerande och forskare.Finland bereder sig på den föreståendearbetskraftsbristen.Ur de inom migrationsförvaltningenarbetande myndigheternas synvinkel ären behärskad ökning i invandringen avhögsta vikt samtidigt som den utgör ensynnerligen utmanande målsättning. UrMigrationsverkets perspektiv är situationenutmanande framför allt på grund av densnabbt ökande mängden ärenden som harinkommit för behandling.Tillväxten utmanar resurserna. Medanverket år 2006 fick nästan 35 000 ärendenför behandling uppgick motsvarandesiffra år 2009 till hela 47 700. Att siffraninom loppet av några år stiger till 60 000är en mycket realistisk prognos.Om invandringen förblir behärskadoch invandrarna bereds tillräckligamöjligheter att integreras är jagövertygad om att majoriteten avfinländarna accepterar invandringen. Vikan inte stoppa invandringen, men vi kankontrollera den. En behärskad invandringligger i allas intressen.Jorma Vuorio, överdirektörRekordantal asylansökningarAntalet asylsökande år 2009 varrekordstort. Ökningen ställde resursernapå prov och avspeglade sig påMigrationsverkets hela verksamhet. Tackvare merresurser och omorganiseringarlyckades verket nå sina nya dimensionerbåde snabbt och effektivt.I slutet av 2009 var antalet asylsökandedet största genom tiderna:Sammanlagt anhängiggjordes nästan6 000 ansökningar, dvs. 48 procent flerän året innan. ”Det är en hög siffra iFinland”, betonar Esko Repo, direktörför asylenheten.”Ökningen har varit snabb då manjämför antalet ansökningar med åreninnan. År 2007 anhängiggjordes cirka1 500 ansökningar och år 2008 cirka4 000.”Dryg ökning ifamiljeföreningarnaI likhet med antalet asylsökandeökade också antalet familjeföreningsansökningar.Ökningen var störst igruppen övriga anhöriga, som fickrikligt med publicitet även i medierna.Med övriga anhöriga avses övriga änmedlemmar i kärnfamiljen, dvs. andraän äkta makar, sambor och minderårigabarn som ska försörjas.”Antalet somaliska ansökningar pågrund av familjeband ökade rekordartat.Ökningen jämfört med året innan varhela 81 procent, som för första gångenplacerade Somalia sig som etta på defamiljebandsrelaterade ansökningarnasTop 10-lista följd av Ryssland”, berättarresultatområdes-direktör PauliinaHelminen.Immigrationsenheten slog ocksårekord i den andra riktningen.En sammanräkning av samtligaanhängiggjorda ansökningar visar attantalet minskade med cirka nio procent.Mest minskade den arbetsrelateradeinvandringen, som har vuxit jämnt underåren innan. På grund av recessionensjönk antalet ansökningar till nästanhälften.”Vi har inte upplevt en så här stornedgång, dvs. på hela 42 procent,någonsin tidigare”, säger Helminen.Allt färre ansökningar ommedborgarskapÅr 2009 inkom färre ansökningar omfinskt medborgarskap än under tidigareår, och antalet ansökningar sjönk med14 procent. Tiina Suominen, direktörför medborgarskapsenheten, anseratt siffran är rätt stor i ett läge därinvandringen ändå ökar jämnt.”Kravet på språkkunskaper kanvara en av orsakerna till att antaletansökningar minskade. På senare århar vi i rätt stor omfattning avslagitansökningar på grund av avsaknadenav språkkunskaper. År 2009 utgjordeavslagen ungefär tio procent av allabeslut”, förklarar Suominen.Över 10 000 sökande beviljades finsktmedborgarskap. Av dem som beviljadesmedborgarskap på basis av ansökan varde flesta ryssar, somalier och irakier –precis som förut. En ny grupp bland destörsta grupperna på listan över sökandevar sudaneserna.Länderinformationensbetydelse ökarÖkningen i antalet asylansökningar ökarbehovet av tillförlitlig och uppdateradländerinformation. ”År 2009 åtgicköver hälften av vår arbetsinsatsuttryckligen till att underbygga asylbeslut.Länderinformation är den26 MAAHANMUUTTOVIRASTO 2009

viktigaste faktorn när man bedömertrovärdigheten hos och fattar beslut omansökningarna”, säger enhetsdirektörJaana Vuorio.År 2009 startade enheten för juridiskservice och länderinformation somspecialprojekt ett projekt för insamlingav information om Afganistan, vilket fickstöd av europeiska återvändandefonden.Projektet omfattade bland annatdatainsamlingsresor, seminarier ochetablering av ett nätverk mellan olikainformationsproducenter och afganersom bor i Finland.”Med hjälp av nätverket är detlättare att skaffa aktuell informationpå ort och ställe. Vi skaffar oss relevantländerinformation i så stor utsträckningoch via så mångsidiga kanaler och källorsom möjligt. Vårt mål var att skaffaoss kontroll över informationen omAfganistan.”Kundtjänsten helaverkets sakI slutet av år 2008 började verketsammanställa sina serviceprinciper ochen handbok i kundtjänst. Dessa blevfärdiga under år 2009. Handboken ochserviceprinciperna utgör ett led i verketsomfattande projekt i syfte att utvecklakundtjänsten.”De konkreta verktygen ska ledatill en enhetlig och högklassig service.Tack vare de gemensamma principernakänner var och en till avsikten med ochförväntningarna på kundtjänsten”,poängterar Hanna Koskinen, direktör förkundtjänsten.För att minska kundernasexpeditionsbehov har bland annate-tjänsterna utvecklats på många olikasätt. ”Även om vi sätter ner stort arbetepå att utveckla e-tjänsterna, kvarstårnaturligtvis också den traditionellapersonliga betjäningen”, framhållerKoskinen.Lanseringen av systemet för elektroniskhantering av utlänninsgsärenden,UMA, sköts fram till år 2010. ”UMAkommer att främja och effektiviserahela processen och hanteringskedjani invandringsfrågor. Ambitionen är attsystemet dessutom ska bidra till att gynnaden behärskade invandringen”, konstaterardataförvaltningsdirektör Vesa Hagström. ◆MAAHANMUUTTOVIRASTO 200927

◆ Summary ◆Finnish Immigration Service 2009Towards controlled immigrationControlled increased immigrationis the guiding principle of Finnishimmigration policy. The policy focuseson the promotion of employmentbasedimmigration and student andresearcher immigration as a provisionagainst future labour shortages.From the point of view of theimmigration authorities, controlledimmigration growth is a vital andhighly challenging goal. Aboveall the most challenging aspectfrom the perspective of the FinnishImmigration Service is the continuedrapid increase in the number of casesbeing processed, which is placing asevere strain on resources. In 2006 theFinnish Immigration Service receivednearly 35,000 cases. By 2009 thisnumber had grown to 47,700, and thefigure is expected to reach 60,000 overthe next few years.I believe the majority of Finns willaccept immigration if it is controlledand if immigrants are given sufficientopportunities to integrate. We cannothalt immigration, but we canmanage it. Controlled immigration isin the best interest of all.Jorma Vuorio, Director GeneralAsylum applications reachednew recordThe number of asylum-seekers toFinland reached a record figure in2009. The sharp increase placedsignificant strain on existing resources,and the impact on the FinnishImmigration Service operations was feltacross the board. Thanks to additionalresource injections and restructuring,the Finnish Immigration Servicenonetheless succeeded to swiftly andeffectively bridge the gap.The number of applicants forasylum reached an all-time high atthe end of 2009 with almost 6,000applications submitted, representinga 48 percent rise on the previous year.Director of the Asylum Unit EskoRepo: “This is a substantial figure forFinland. We’ve also seen rapid growthin applications in the previous years,with around 1,500 submitted in 2007and about 4,000 in 2008.”Sharp increase in familyreunificationsIn addition to the increase in asylumseekers,applications for familyreunification also saw a rapid rise.The biggest increase, and the mostcontroversial in the media, was seenin the so-called ‘other close relatives’category, which includes others thanmembers of the nuclear family, i.e.,relatives other than spouses, partnersand dependant underage children.“A record number of family tiebased applications were submitted bySomalis, with a year-on-year increaseof as high as 81 percent. This placedSomalia for the first time ahead ofRussia at the head of the Top 10 listfor family tie based applications,” saysPauliina Helminen, Head of Section.At the opposite end of the scale, theImmigration Unit also witnesseda record low. The total number ofapplications submitted fell overall byaround 9 percent. The biggest dropwas in employment-based immigrationwhich, following several years ofsteady increase, saw applications dropby nearly half due to the economicrecession.“We’ve never experienced a drop ofthis scale – i.e. 42 percent – before,”says Helminen.Citizenship applications downApplications for Finnish citizenshipfell by 14 percent in 2009. Accordingto Tiina Suominen, Director ofthe Nationality Unit, this figure issurprisingly high considering theoverall trend for steadily increasingimmigration.“One reason for the drop inapplications could be the languageskills requirement; we have issued a lotof negative decisions based on this inrecent years. The number of negativedecisions was about ten percent in2009,” says Suominen.More than 10,000 applicantswere granted Finnish citizenship. Thebiggest groups among those who weregranted the citizenship by applicationwere, as expected, Russians, Somalisand Iraqis. Sudanese nationals alsojoined the list of the biggest applicantgroups.Country informationgrowing in importanceThe rise in the number of asylumapplications also increases the needfor reliable and real-time contry of28 MAAHANMUUTTOVIRASTO 2009

origin information. “In 2009, over halfof our total labour input went intosupporting asylum decision-making.Country of origin information is themost important determining factorwhen decision making and assessingthe credibility of applications,”explains Jaana Vuorio, Director of theLegal Service and Country InformationUnit.In 2009, Vuorio’s unit launcheda special Afghanistan Programmesupported by the European ReturnFund. The programme conductedinformation gathering trips andseminars and carried out networkingwith different information providingorganisations and with Afghansresiding in Finland.“The network makes it easier forus to get real-time local information.We acquire as much relevant countryinformation as possible using as widea range of channels and sources aspossible. Our goal in the Afghanistanprogramme was to obtain full, up-todateinformation on the country.”Customer servicea common priorityThe Finnish Immigration Service’scommon Customer Service Policiesand Customer Service Handbook werecompleted in 2009. The handbookand service policies form part ofthe Finnish Immigration Service’sbroader customer service developmentprogramme.“We are using concrete tools tobuild a harmonised, high-qualityservice. Thanks to our common servicepolicies, everyone knows what weare striving to achieve and what isexpected of our customer service,”explains Director of Customer ServiceHanna Koskinen.For example electronic serviceshave been developed and considerablyimproved to ease the burden on serviceresources. “Although we are workinghard to improve our electronic serviceswe will, naturally, also continue servingour customers on a personal basis,”stresses Koskinen.Introduction of the UMA electroniccase management system forimmigration processes was postponedto 2010. “UMA rationalises andenhances the entire immigrationprocess and case processing chain. Wealso aim to use the system to assistcontrolled immigration,” says Directorof Information Management VesaHagström. ◆MAAHANMUUTTOVIRASTO 200929

Maahanmuuttovirasto lyhyestiMaahanmuuttovirasto (Migri)on sisäasiainministeriön alainen virasto,joka käsittelee ja ratkaisee maahantuloon,maassa oleskeluun, pakolaisuuteensekä Suomen kansalaisuuteenliittyviä asioita. Virasto aloitti toimintansa1.3.1995 nimellä Ulkomaalaisvirasto.Nimi vaihtui Maahanmuuttovirastoksi1.1.2008.Organisaatio 1.4.2010Maahanmuuttoviraston toimintaa ja sen kehittämistä johtaa ylijohtaja JormaVuorio. Virastossa on yhdeksän tulosyksikköä. Työntekijöitä virastossa on noin 320.YlijohtajaJorma VuorioMaahanmuuttovirasto●●myöntää oleskelulupia Suomeentuleville ulkomaalaisille kuten opiskelijoille,työntekijöille, elinkeinonharjoittajille,paluumuuttajille sekäSuomessa asuvien ulkomaalaistenperheenjäsenille●●käsittelee turvapaikkahakemuksetpuhuttelusta päätöksentekoonsekä vastaa turvapaikanhakijoidenvastaanottotoiminnan käytännönohjauksesta ja suunnittelusta●●myöntää muukalaispasseja ja pakolaisenmatkustusasiakirjoja●●päättää käännyttämisestä jakarkottamisesta●●vastaa kansalaisuushakemuksista,-ilmoituksista ja -selvityksistä●●vastaa ulkomaalaisrekisterinylläpidosta●●tuottaa tietopalveluita sekä kansainvälisiiliintarpeisiin että kotimaanpäättäjille ja viranomaisille●●osallistuu omaa toiminta-aluettaankoskevaan kansainväliseenyhteistyöhön.MaahanmuuttoHeikki TaskinenJohtajaTurvapaikkaEsko repoJohtajaVastaanottojorma kuuluvainenJohtajaKansalaisuusTiina SuominenJohtajaAsiakaspalveluHanna KoskinenAsiakaspalvelujohtajaHallintoKaarina koskinenJohtajaOikeus- ja maantietojaana vuorioJohtajaSähköiset palvelutVesa HagströMTietohallintojohtajaViestintäTarja-riitta nissinenViestintäjohtaja30 MAAHANMUUTTOVIRASTO 2009

NITHIKUL NIMKULRAT on 1974 syntynyt thaimaalainentutkija ja taiteilija, joka valmistui Bangkokissa1990-luvulla tuotesuunnittelijaksi. Vuonna 2000Nimkulrat tuli Suomeen jatkamaan opintojaanHelsingin Taideteollisessa korkeakoulussa (TaiK),josta hän valmistui taiteen maisteriksi 2002. Vuoden2009 joulukuussa Nimkulrat väitteli TaiK:n Muotoilunosastolta tohtoriksi aiheenaan ”Paperness: ExpressiveMaterial in Textile Art from an Artist’s Viewpoint”.Väitöskirjassaan Nimkulrat tutki materiaalin merkitystäja ilmaisuvoimaa tekstiilitaiteessa yhdistäen taiteen jakäytännön. Hänen materiaalinaan on hauras, muttasitkeä paperinaru. Nimkulrat on osallistunut lukuisiinnäyttelyihin sekä Suomessa että ulkomailla.Maahanmuuttoviraston vuosikertomus 2009Teoskuvat: Phakphum JulnipitawongMaj Lundell (s. 7, 27)Nithikul Nimkulrat (s. 18, 19, 20, 29)Juho Huttunen (s. 31)Henkilökuvat: Riitta VuorelaSisältö: Stooripoint OyUlkoasu ja taitto: Innocorp OyPainatus: Edita Prima Oy, 2010

Katuosoite | Panimokatu 2 APostiosoite | PL 1800581 HelsinkiPuhelinvaihde | 071 873 0431Faksi | 071 873 0730Sähköposti | maahanmuuttovirasto@migri.fitai etunimi.sukunimi@migri.fiGatuadress | Bryggerigatan 2 APostadress | PB 1800581 HelsingforsTelefonväxel | 071 873 0431Fax | 071 873 0730E-post | maahanmuuttovirasto@migri.fieller förnamn.släktnamn@migri.fiStreet address | Panimokatu 2 APostal address | PL 1800581 HelsinkiExchange | 071 873 0431Fax | 071 873 0730E-mail | maahanmuuttovirasto@migri.fior given name.surename@migri.fiwww.migri.fi