12.07.2015 Views

kokkola.fi 3/2011

kokkola.fi 3/2011

kokkola.fi 3/2011

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

KOKKOLA.<strong>fi</strong>3 / <strong>2011</strong>LOISTAVIAKULTTUURIELÄMYKSIÄTiikerit hyökkääMestaruusliigassaKotikaupungin<strong>fi</strong>ilis vetääAILA-LEENA MATTHIES:KYSE ONIHMISTEN OMISTAPALVELUISTA


2tässä numerossa:1 Pääkirjoitus / Ledare2 Sopivan kokoinen Kokkola4 Kunta-alalla on vara valita6 Töihin kaupungille8 Asiakaskin tietää palveluista9 Flera hjälpande händer från tredje sektornEsteetöntä elämistä Honkaharjussa10 Me teimme sen12 Kouluja korjataan hurjaa tahtia14 Kokkola tarjoaa laadukasta lukiokoulutusta15 Vahdinvaihto kuvataidekoulussa16 Loistavaa valoa syksyn pimeyteenBalettdansare gör sig beredda att stråla18 Uusi jätevedenpuhdistamo aloittaa toimintansa19 Uudet ympäristönsuojelumääräyksetNya miljöskyddsbestämmelser20 Tiikerit palasi huipulle22 Lohtajalla iloitaan monitoimihallista23 Kokkolaan menestystä laajalla rintamalla24 Port Tower valmistui25 Yhteistyötä yritysten kanssa222415TOIMITUSPäätoimittaja Virpi Viertola,Pasi Salmela ja Kokkolan kaupunginviestintätyöryhmäsähköposti: toimitus@<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong>www.<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong>Seuraava <strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong>ilmestyy keväällä 2012.JULKAISIJAKokkolan kaupunkiPL 43, 67101 Kokkolapuh. (06) 828 9111faksi (06) 828 9389PAINOPAIKKAArt-Print OyPAINOSMÄÄRÄ25 000 kplULKOASUCreamediaHannele Ala-HilliläKUVATKuvatiimiAki Paavola, Tomi Hirvinen


PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • PÄÄKIRJOITUS • LEDAREUUTEEN KAUPUNKIIN tutustuminen on aina mielenkiintoinenkokemus. Turistina kulkee yleensä keskustassa nähden kaupunginedustavinta puolta. Paikkakunnan asukkaana liikkumaalueon laajempi ja kokemuspiiri syvempi.Havaintoja kertyy rakennuksista, liikenteestä, somisteista jamonesta muusta. Millaisen palvelun saa kaupoissa ja kahviloissa,miten suhtaudutaan jalankulkijoihin ja muihin tielläliikkujiin, mikäon kaupungin melutaso tai onko melua lainkaan. Lukemattomistayksityiskohdista syntyy vaikutelma, jota voi olla vaikeaaina edes sanoiksi pukea.Mielikuvassa on aina paljon faktoja. Olemassa olevat rakenteetja reitit luovat näkyvän ympäristön. Paikkakunnan ihmisettekevät toiminnan mahdolliseksi ja luovat sille hengen.Kesällä <strong>2011</strong> tuhannet uudet ihmiset saivat mielikuvan Kokkolastaasuntomessujen myötä. Asuntomessualuetta ja kokokaupunkia pidettiin mukavana ja järjestelyjä toimivina. Tällaisetvaikutelmat ovat hyvää pääomaa kaupunkimielikuvan kehittämisessä.Asuntomessujen kautta luotiin ja uudistettiin Kokkolan mainetta.Maine koostuu paitsi siitä, mitä ja miten kaupungistaetukäteen kerrotaan, myös siitä, miten ihminen itse eri tilanteetkokee.Oma kokemus on aina painokkaampi asia maineen syntymisessäkuin ilmoitus, esite tai lehti. Niitäkin tarvitaan tiedonlaajempaan levittämiseen. Hyvä palvelukokemus luodaan tahdollaja osaamisella. Havaitsemalla, että pienistä ja ohimenevistätilanteistakin voi syntyä vuosia kestävä mielikuva.Kaupunkiorganisaatio rakentaa toiminnalle mahdollisuuksia.Ihmiset tekevät sille hengen, ja kokemus uudistetaan joka päivä.Hyvä, kestävä maine syntyy pitkäjänteisesti. Yhteistä panostatarvitaan, ja onnistuminen luo hyvää mieltä kaikille.DET ÄR ALLTID intressant att bekanta sig med en ny stad. Somturist går man vanligen i stadens centrum och ser dess mest representativasida. Som invånare på orten är området man rörsig på mycket större och erfarenheterna når djupare.Man gör observationer om byggnader, tra<strong>fi</strong> ken, dekorationeroch mycket annat. Vilken betjäning man får i affärer och påcaféer, hur man förhåller sig till fotgängare och andra som rörsig på vägen, hurdan är stadens bullernivå eller <strong>fi</strong> nns det någotbuller alls. Det är otaliga detaljer som bidrar till att skapa ettintryck som ibland kan vara svårt att uttrycka i ord.Det <strong>fi</strong> nns alltid mycket fakta med i uppfattningar. Be<strong>fi</strong> ntligastrukturer och leder skapar den synliga miljön. Ortens människormöjliggör verksamheten och skapar en egen anda.Sommaren <strong>2011</strong> <strong>fi</strong> ck tusentals människor en uppfattningom Karleby tack vare bostadsmässan. Bostadsmässområdetoch hela staden ansågs vara trevliga och arrangemangen fungerande.Faktorer som dessa är gott kapital då ett intryck aven stad skapas.Genom bostadsmässan skapades och förnyades Karlebysanseende. Det är inte bara vad och hur man berättat om stadenpå förhand, men också hur olika situationer upplevs bidrartill anseendet.Det man själv upplever väger alltid tyngre än det som sägsi annonser, broschyrer eller tidningar. De behövs visserligen föratt information ska kunna spridas. God betjäning skapas medvilja och kunnande. Genom att inse att även små och tillfälligasituationer kan ge ett intryck som varar i åratal.Stadsorganisationen skapar förutsättningar för verksamheten.Det är människorna som blåser liv i verksamheten, på nyttdag efter dag. Ett gott och hållbart anseende skapas långsiktigt.En gemensam satsning behövs och ett lyckat resultat får ossalla på gott humör.Virpi ViertolaViestintäpäällikkö – Kommunikationschef1


SopivankokoinenKokkolaValtionvarainministeriJutta Urpilainen jakansanedustaja Tuomo Puumalaovat poliittisesti eri asemissa,toinen on hallituksessa ja toinenon oppositiossa. Mutta ainakinyksi asia heitä yhdistää:Kokkola on kotikaupunki,jonne on aina mukava tulla.2


Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Aki Paavola, Esa Melametsä– KOTIKAUPUNGIN <strong>fi</strong> ilikseen pääsee varsinkin myöhään perjantai-iltaisin,kun junalta kotiin kävellessä näkee Osuuspankinkyltin, jonka kotoisa narina talvipakkasilla toivottaa kulkijan tervetulleeksi,Tuomo Puumala tunnelmoi.– Kun perjantai-iltapäivänä hyppään junaan kohti Kokkolaa,tiedän pääseväni kotiin, Jutta Urpilainen sanoo.Kansalliset ja kansainväliset tehtävät ovat tuoneet molemmilleperspektiiviä nähdä <strong>kokkola</strong>laisuuden erityispiirteitä. Yhtenäsellaisena molemmat korostavat yhteisöllisyyttä ja sopivaakokoa.Käytännössä sopiva koko tarkoittaa Urpilaisen ja Puumalanmielestä sitä, että Kokkola tarjoaa monipuoliset palvelut jaharrastusmahdollisuudet, jotka ovat helposti saavutettavissa.Vaikka pyöräillen, kuten vuoden pyöräilykunnaksi valitulle kaupungillehyvin sopii.Palvelutarjonta monipuolistunutNykyisin SDP:n puheenjohtajana toimiva Jutta Urpilainen jaKeskustan varapuheenjohtajana toimiva Tuomo Puumala aloittivatKokkolan kaupunginvaltuutettuina vuonna 2000. Silloinmoni asia oli toisin.– Meille näytettiin paljon käyriä, jotka kaikki osoittivat alaspäin.Ennustettiin, että päiväkoteja ja kouluja joudutaan sulkemaan,koska lapset ovat loppumassa. Työttömyys nousi yli maankeskiarvon, ja Kokkolalla oli taantuvan kaupungin leima, TuomoPuumala muistelee.Pian Kokkolan kehityksessäalkoi kuitenkinajanjakso, joka jää kaupunginhistoriaan yhtenäsen merkittävimmistäkasvun kausista. Asukasmääräalkoi kasvaa, uusiatyöpaikkoja syntyi jakoulutustarjonta lisääntyi.Kokkolasta tuli myösyliopistokaupunki.– Palvelutarjonta monipuolistui muun muassa uimahallin peruskorjauksenja laajennuksen myötä. Kokkola on myös entistäenemmän kauppakaupunki ja asuntomessujen myötä entistävahvemmin merikaupunki, Jutta Urpilainen listaa esimerkkejäKokkolan kehityksestä.– Suurteollisuuden lisäksi Kokkolassa toimii paljon elinvoimaisiapk-yrityksiä, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä. Moni kävijäihmetteleekin, miten nopeasti Kokkola on mennyt eteenpäin,Puumala jatkaa ja sanoo, että Kokkolassa kunnallisverollesaa hyvin vastinetta.Molempien mielestä nyky-Kokkola onkin ihmisille ikään katsomattaerinomainen paikka elää ja asua. Urpilainen muistuttaamyös, että elinkustannukset ovat Kokkolassa edullisemmat kuinsuurissa kaupungeissa ja Etelä-Suomessa.Nopea kasvu tuo haasteitaMoni kävijäihmetteleekin, mitennopeasti Kokkola onmennyt eteenpäin,Tuomo Puumalasanoo.Kokeneina päättäjinä molemmat tietävät, että nopea kasvu tuomyös haasteita. Kun uusia asukkaita muuttaa kaupunkiin ja työllisyysparanee, lisääntyy myös palveluiden tarve.Keskeisiä kysymyksiä ovat, mm. miten turvata hyvä lähikoulujokaiselle lapselle, varmistaa terveyspalvelujen toimivuus, ettälääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa on riittävästi ja miten ikäihmisistähuolehditaan.– Korkeakoulu- ja sairaanhoitopalveluiden turvaamiseksion tehtävä yhteistyötä maakunnallisesti ja yli maakuntarajojen,esimerkiksi Pietarsaaren kanssa, Urpilainen linjaa.Puumala pitää tärkeänä, että palveluita voidaan tuottaa lähelläasukkaita niin kanta-Kokkolan kaupunginosissa kuin liitoskunnissa.– Koulupuolella meillä on paljon korjattavaa kiinteistöissä, jataloudellisesti tiukkoinakin aikoina on huolehdittava perusturvasta.Kasvulle keskeinen edellytys on yrittäjämyönteisyys.Mielenkiintoisia työmahdollisuuksiaKaupunki on tulevaisuudessakin merkittävä työnantaja, jokatarjoaa mielenkiintoisia työmahdollisuuksia.– Ihmiset arvostavat jatkossa yhä enemmän hyvää johtamista.Työn sisältöä on kehitettävä edelleen niin, että työntekijätkokevat työnsä mielekkääksi ja että he jaksavat siinä, Puumalasanoo.Urpilaisen mukaan tärkeintä on se, että Kokkola arvostaa julkisiapalveluita. Niiden riittävä resursointi heijastuu laatuna.– Yksi esimerkki hyvästä työnantajatoiminnasta on se, ettäKokkolassa halutaan vähentää perusteettomien määräaikaistentyösuhteiden käyttämistä. Tämä on oikea toimintatapa.Keskuskenttä ja MustakariEntä mitkä ovat kotikaupungin lempikohteet kodin ulkopuolella?– Urheilupaikat kuten keskuskenttä ja urheilutalo, missä käynpelaamassa kavereiden kanssa ja katsomassa pelejä. Sen jälkeentulevat kaupunginteatteri laadukkaine ohjelmistoineen ja Halkokarinranta, Puumala sanoo.– Vanhassa kaupungissa kohtaa aivan omanlaisensa tunnelman.Mustakari on osa sielunmaisemaani ja siellä saan nauttiamerestä. Kolmas lempipaikkani on Kirkonmäellä historiaa huokuvaKaarlelan kirkon ympäristö, Urpilainen luettelee omatsuosikkinsa.3


Kunta-alallaon vara valitaHaluaisitko isona taloushallinnon ammattilaiseksi,laitoshuoltajaksi vai sosiaalityöntekijäksi?Kenties unelma-ammattisi on jokin ihan muu.Kunta-ala tarjoaa mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä.Teksti: Pasi Salmela Kuvat: futureimagebank.comKUNTIA VOI HUOLETTA kuvailla työnantajiksi, joilla on tarjottavanaanmonipuolisia töitä. Kunta-alalla on yhteensä noin5 000 ammattinimikettä. Kokkolan kaupungilla ei toki ole ihanniin monta, mutta lähes 400 kuitenkin.Kaupunki on alueella suuri työnantaja. Viime vuoden lopussakoko- ja osa-aikaisissa sekä sivutoimisissa palvelusuhteissa olinoin 4 500 henkilöä. Heistä eniten on lähihoitajia, toiseksi enitensairaanhoitajia ja kolmanneksi luokanopettajia.Kuntien tehtävä huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja koulutuksestanäkyy sosiaali- ja terveys- sekä sivistystoimen ylivoimassa,kun palvelusuhteiden määrää vertaillaan toimialoittain.Tämä puolestaan näkyy vielä toistaiseksi kaupungin palveluksessaolevien sukupuolijakaumassa, sillä lähes kahdeksan kymmenestäkaupungin henkilöstöön kuuluvasta on nainen. Toistaiseksi, silläyhä useampi mies rikkoo perinteisiä sukupuolirooleja hakeutumallaesimerkiksi hoiva-alalle ja varhaiskasvatuksen pariin.Kunnan tehtäviin kuuluu tietysti paljon muutakin kuin kuntalaistensivistyksestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Kunnatohjaavat mm. maankäyttöä ja rakentamista, huolehtivat vesi-,energia- ja jätehuollosta. Lisäksi ne edistävät elinkeinoja, työllisyyttäja tietoyhteiskuntakehitystä.Käytännössä tämä merkitsee sitä, että näiden tehtävien hoitamiseentarvitaan lukuisia eri alan ammattilaisia ja eri koulutustaustaisiaihmisiä.Monipuolisuus ja -alaisuus kuntatöissä tulee entisestään lisääntymäänpalvelutarpeiden muuttuessa ja kehittyessä. Hoivanja huolenpidon työt kehittyvät, ja niiden rinnalle tulee uusiakansainvälistymiseen, markkinointiin ja viestintään liittyviätehtäviä – tietotekniikan ja muun teknologian asiantuntijatehtävistäpuhumattakaan. Lisäksi palvelujen hankkimisessa, kilpailuttamisessaja ostamisessa tarvitaan nykypäivänä entistä laajempaaosaamista.Kaupungin palveluksessa pääsee tekemään merkityksellistäja tärkeää työtä. Tutkimusten – ei siis lehtien yleisönosastojen– mukaan kuntalaiset ovat tyytyväisiä kuntien palveluihinja arvostavat niitä. Jos kuntalaiset ovat tyytyväisiä kunnan palveluihin,myös työntekijät pitävät työtään mielenkiintoisena jamielekkäänä.Koko maata koskeneessa kyselyssä neljä viidestä kuntatyöntekijästäsuosittelisi omaa työpaikkaansa muillekin.LÄHTEET:kuntarekry.<strong>fi</strong> , kuntatyo.<strong>fi</strong>Kokkolan kaupungin henkilöstökertomus 2010Till kommunens uppgifter hör bl.a. att sörja för kommuninvånarnasbildning och välbe<strong>fi</strong> nnande. Kommunerna styrbl.a. markanvändningen och sköter om vatten-, energi- ochavfallsservicen samt främjar näringar, sysselsättningen ochutvecklandet av informationssamhället. Mångsidighetenoch bredden inom kommunarbetet kommer ytterligareatt utökas då behovet av tjänster ändras och utvecklas.• Karleby stad har nästan 400 yrkesbenämningar.• I slutet av år 2010 var ca 4 500 personer anställdapå hel- eller deltid eller med bisyssla.• Närskötarna bildar den största gruppen,sjukskötare och klasslärare tar andra och tredje plats.• Nästan 80 % av stadens personal består av kvinnor.• I en enkät som omfattade hela landet meddelade fyraav fem kommunanställda att de kan rekommenderasin arbetsplats för andra.4


DTKSAVADUBLINÄRDMIKÄSINUSTATULEEISONA?UBLIRSOR?5


TöihinkaupungilleKuntarekryssä kohtaavattyö ja sen tekijäKuntarekry.<strong>fi</strong> on uusi kunta-alan sähköinenrekrytointipalvelu, joka auttaa työntekijöitä löytämääntöitä kunta-alalta, ja työnantajia hankkimaanhenkilöstöä sekä vakinaisiin tehtäviin ettäsijaisuuksiin, tarvittaessa hyvinkin nopeasti.Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Tomi Hirvinen, Aki PaavolaKOKKOLA SIIRTYY käyttämään kuntien yhteistä rekrytointijärjestelmääasteittain kuluvan vuoden aikana. Kuntarekryssäavoimia työpaikkoja haetaan sähköisesti ja ilmoittaudutaansijaisrekisteriin.Uudesta palvelusta on Kokkolassa saatu hyviä kokemuksiajo alkumetreillä. Kuntarekry.<strong>fi</strong> on koettu hyödylliseksi työkaluksiniin vakituista henkilökuntaa kuin sijaisia palkattaessa.– Haimme pelkästään kuntarekry.<strong>fi</strong> -sivuston kautta muunmuassa kahta lastenhoitajaa Ruotsalon uuteen päiväkotiin. Hakemuksiatuli yhteensä 80, eli tieto uudesta palvelusta oli tavoittanuthyvin työntekijätkin, kertoo palvelun käyttöönotonsuunnitteluun osallistunut Tulliharjun päiväkodin johtaja UllaNukarinen.Päivähoidon esimiehet ja päiväkotien varajohtajat opastettiinjärjestelmän saloihin alkusyksyn aikana. Varhaiskasvatuksensijaishakijoita oli syyskuun lopulla 74, joista rekisteriin oli ehdittysiirtää reilut 30.– Kuntarekry on nopea ja reaaliaikainen. Esimerkiksi sijaisetovat olleet tyytyväisiä, koska tätä kautta heillä on mahdollisuuspäästä töihin kaupungin palvelukseen, Nukarinen kuvailee järjestelmänetuja.Sijaiset löytyvät nopeasti– Siivousala on kaivannut jo pitkään tällaista järjestelmää. Erityisestisijaisia tarvittaessa tilanteet tulevat eteen hyvin nopeasti,koska työ on tehtävä sovitusti, vaikka vakituinen työntekijä olisikinsairastunut, sanoo siivoustyönjohtaja Kaija Märsy.Kun siivoustyöhön tarvitaan sijaista, Märsy syöttää järjestelmääntarvittavat hakuehdot. Niiden perusteella ruudulle ilmestyynimilista työntekijöistä, jotka ovat käytettävissä kyseisensijaisuuden aikana. Sen jälkeen työntekijöille lähetetään kännykkäänviesti, jossa ilmoitetaan tarjolla olevasta työstä.– Meillä on varahenkilöjärjestelmässä kolme työntekijää, jotkahoitavat sijaisuuksia kanta-Kokkolan alueella. Määrä ei kuitenkaanole riittävä. Sijaisia tarvitaan hoitamaan sairauspäivienlisäksi esimerkiksi vuosilomien tuurauksia.Märsyn mukaan kuntarekryn kautta siivousalan tehtäviin onpalkattu sijaisten lisäksi myös vakituisia työntekijöitä, vaikka järjestelmäei ole ollut vielä kovin kauan käytössä.Hän kannustaakin työntekijöitä kirjautumaan kuntarekryyn.– Kuntarekry antaa työntekijöille liikkumavaraa hakeutuatöihin eri työnantajien palvelukseen. Sen lisäksi työntekijä voityöskennellä useissa kaupungin kohteissa. Kun haemme vakituisiatyöntekijöitä, järjestelmään kirjautuneiden tiedot ovat sielläjo valmiina, mikä helpottaa vakituisen työpaikan hakemista.– Kuntarekryyn työntekijä voi laittaa tietoja kohteista, joissahänen on mahdollista työskennellä, millaisia työvuoroja hän voitehdä sekä kertoa omasta koulutuksestaan ja osaamisestaan.Järjestelmään pystyy laittamaan tiedon siitäkin, jos työntekijä eiole käytettävissä jonain tiettynä aikana, Märsy esittelee.Päivähoidon ja siivousalan lisäksi Kuntarekry on otettu Kokkolassakäyttöön hoitotyössä lokakuun alussa. Kuntarekry-palveluntuottavat Suomen Kuntaliitto ja Kuntatyönantajat.Kaija Märsy uppmuntrar arbetssökande att logga sig in i Kommunrekry.6


”Fungerande och enkelt”HELI YLIKORPI, som arbetar som barnträdgårdslärar- ochbarnskötarvikarie vid daghemmet Tulliharjun päiväkoti, tyckeratt Kommunrekry är ett enkelt och fungerande system. Ylikorpifl yttade i maj till Karleby från Tammerfors där hon <strong>fi</strong> ck nästanett års erfarenhet av systemet.– I Kommunrekry kunde jag bestämma om mitt eget arbetei en situation då det inte var aktuellt att hitta en stadigvarandearbetsplats.– Av systemet framgick också alla långvariga vikariat, ochdessutom kunde jag meddela staden tidpunkterna då jag hademöjlighet att arbeta, berättar Ylikorpi.Työntekijä,muistarekisteröityä!• Kuntarekry.<strong>fi</strong> on sähköinen rekrytointi-palvelu, jonka kauttahaetaan henkilöstöä sekä vakinaisiin tehtäviin että sijaisuuksiin.• Vakinaisiin tehtäviin haetaan Kuntarekryssä olevanhakuilmoituksen kautta.• Sijaisuuksia hakeva voi rekisteröityä Kuntarekryn kautta sijaisrekisteriinKuntarekryssä julkaistun sijaishakuilmoituksen kautta.• Työntekijälle on tärkeää rekisteröityä palveluun,jonka jälkeen hänen tietonsa ovat työnantajien käytettävissä.• Hakuilmoitukset löytyvät www.<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong> >Avoimet työpaikat–sivustolta, Kuntarekryyn pääsee myös www.<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong>etusivun bannerista sekä osoitteesta www.kuntarekry.<strong>fi</strong> .• Kuntarekryssä julkaistut ilmoitukset näkyvät myöswww.mol.<strong>fi</strong> -sivuilla.• Päivähoidon ja siivousalan lisäksi Kuntarekry otetaan käyttöönKokkolan koko sosiaali- ja terveystoimessa vuoden 2012 alussa.Terveyskeskus käyttää jo osassa sijaishankintaansa Kuntarekrynsijaisrekisteriä.Teksti: Pasi Salmela Kuvat: Tomi HirvinenANTTI TIEVA, hankintapäällikkö32-vuotias Antti on koulutukseltaan paitsi juristi, hän onmyös sopimustekniikasta väitellyt tekniikan tohtori.– Soitan kitaraa, kuuntelen musiikkia ja käyn säännöllisestikonserteissa. Viimeaikainen hieno musiikkielämys oli vuosisitten U2-konsertti. Perheen kanssa vietetään yhteistä aikaa.Perheeseeni kuuluu vaimo ja pieni tytär. Nykyään ihmettelenkintyttäreni kasvua ja kehitystä. Kaverieni kanssa meilläon yhdistys, jonka puitteissa kokoonnumme silloin tällöinHelsingissä.VIRPI VIERTOLA, viestintäpäällikköKokkolan viestintäpäällikköä kiinnostavat sanat, kuvat ja niidenyhdistyminen tiedon ja tunnelmien välittäjänä. Kirjastoon hänelle tärkeä paikka.– Painettujen ja äänikirjojen kanssa voi tehdä nojatuolimatkojaja viihtyä muuten. Kokkolan kaupunginkirjastostasaa kirjoja usein ihan tuoreeltaan. Lukulistalla on aina sekäkoti- että ulkomaisia romaaneja, elämänkertoja ja matkakertomuksia.Suosikkikirjailijoiden lista on pitkä, mutta AleksisKiven Seitsemään veljekseen on aina mukava palata.JAAKKO PUKKINEN, pelastusjohtajaIsostakyröstä kotoisin oleva ja kesäkuussa Kokkolan pelastusjohtajanaaloittanut Jaakko nauttii Suomen vaihtelevastailmastosta.– Kesä vai talvi? Molemmat ovat hyviä, ilman toista eikaipaisi toista. Kesällä mukavuuden luovat lämpö ja hyvätmotskarikelit, talvella taas luonto rauhoittuu herätäkseenuuteen kesään. Kesän talveen vie syksy, ja silloin on aika nauttialuonnosta hirvenmetsästyksen parissa. Talven kesään vietaas kevät, jolloin on aika aloittaa moottoripyörävarusteidenetsiskely.uudet kasvot7


Asiakaskintietää palveluistaKAMPA-hanke tuo kansalaisettakaisin päätöksentekoonTeksti: Jorma Uusitalo Kuva: Tomi Hirvinen– IHMISILLÄ ON syvä huoli siitä, mihin palvelut ovat menossa,kuka niistä päättää ja miten niihin voi vaikuttaa. Onhan kysemeidän palveluista, jotka on rakennettu meidän tarpeita vartenyhteisillä rahoilla.– Isot, keskitetyt järjestelmätovat aiheuttaneetdemokratiavajeen. Organisaatiotovat kasvaneetniin isoiksi, että soittaminenkunnan sosiaalitoimistoonomissa arkisissaasioissa on käynyt ihmisillevaikeaksi.Man måstelyssna på människorsom experter ifrågor som gällerdem själva.”Näin alustaa sosiaalityön professori Aila-Leena MatthiesKokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta lokakuussa käynnistyvänKAMPA-hankkeen peruskysymystä. Kyse on valtakunnallisestiainutlaatuisesta pilottihankkeesta, jossa kansalaisethalutaan saada takaisin vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon.Eikä vain vaikuttamaan, vaan myös tekemään asioita käytännössä.– Keski-Pohjanmaalta löytyy jo nyt esimerkkejä, miten kyläyhdistystai maamiesseura voi ottaa hoitaakseen kyläpalvelujajoiltakin osin. Tuorein esimerkki on Ullavan osuuskauppa,Matthies sanoo.Asioita voi tehdä toisinKAMPA-hanke keskittyy kunnan järjestämisvastuulla oleviin sosiaalipalveluihin,terveyden edistämiseen sekä niitä tukeviin palveluihinja toimintaan.– Ihmisten mielipiteitä on kartoitettu etukäteen, ja siinä yhteydessä<strong>kokkola</strong>laiset ovat ottaneet esille muun muassa johtavienviranhaltijoiden kunta- ja kyläkierrokset. Niihin meidäntäytyy löytää aivan oma malli, miten viranhaltijat jalkautuvat jamiten heidän ja kansalaisten yhteydenpitoa voidaan parantaa.– On tärkeää osoittaa ihmisille, että kyse on edelleen heidänpalveluistaan ja että demokraattinen omistajuus voi yhtähyvin toteutua, vaikka palvelut on koottu esimerkiksi isompaanyhtymään, Matthies korostaa.8


Lisäksi etsitään keinoja siihen, miten asiakkaita kuunnellaannykyistä paremmin.– Asiakaspalaute laatikkona jossain toimiston nurkassa eitoimi. Asiakaslähtöinen toiminta ei saa jäädä puheen tasolle.Ihmisiä pitää pystyä kuuntelemaan aidosti ja tasavertaisesti heidänomien asioidensa asiantuntijoina.KAMPA-hankkeessa ihmiset pääsevät ideoimaan myös sitä,miten palveluja tuotetaan.– Puhutaan yhteistuottajuudesta eli siitä, miten kuntalaisetvoivat olla mukana tuottamassa palveluita. Nykytilanteessamyös kansalaisilta vaaditaan oikeasti yhteisvastuullisuutta jatietynlaista itsetunnon nousua, Matthies jatkaa.Mielipiteitä kerätään edelleenKAMPA-hankkeelle palkataan työntekijä, joka kiertää loppuvuodenaikana eri puolilla Kokkolaa ja Kruunupyytä tilaisuuksissa,joissa asukkaat voivat esittää omia mielipiteitään ja ideoitaan.– Haluamme tarkentaa, mitä ovat ne asiat, joita <strong>kokkola</strong>laisethaluavat kehittää. Asukkaiden saaminen mukaan on tärkeää,koska palvelut voidaan pelastaa vain siten, että työntekijät ja viranomaisetliittoutuvat kansalaisten kanssa, Matthies sanoo.Kokkolan ja Kruunupyyn lisäksi KAMPA-hankkeessa ovatmukana Järvi-Pohjanmaa, Palveluliikelaitos Jyta sekä Kokkolanyliopistokeskus Chydenius.”Flera hjälpandehänder från tredjesektorn”KRONOBYS kommundirektör Michael Djupsjöbacka önskaratt tredje sektorn kunde bistå social- och hälsovården medfl era hjälpande händer.– Människor pratar mycket om hur man inom social- ochhälsovården rör sig från en service till en annan. Vi borde få tillstånd ett så fl exibelt system som möjligt där det är lätt att rörasig allt från nivån på fältet till den högsta vårdtrappan.– Jag anser att det viktigaste är att få frivilliga och anhörigaatt delta mera, och att det borde <strong>fi</strong> nnas alternativ även pålandsbygden. Ett alternativ är exempelvis att grannar och vänner<strong>fi</strong> nns till stöd och ser för sin del till att ingen faller igenomsocial- och hälsovårdsnätet.Djupsjöbacka betonar att utslagning är en av de främstautmaningarna och även när det gäller förebyggande av utslagningär kommunernas möjligheter begränsade.– Inställningen att kommunen sköter allt är kanske för starkhos oss. Så är det ju inte. Allting kan naturligtvis inte föras överpå tredje sektorns axlar, men dess roll kan mycket väl görasstörre jämfört med dagens läge.Teksti: Jorma Uusitalo Kuva: Tomi HirvinenEsteetöntä elämistäHonkaharjussaHONKAHARJUN saneerattavana olevaan palvelukeskukseenluodaan esteetöntä toimintaympäristöäHonka-hankkeella.Tavoitteena on luoda malliympäristö,jota parannellaan tilojen käyttäjiltäsaatavan jatkuvan palautteen perusteella.Living-lab-tyyppinen asumisympäristötarjoaa erilaisiaasumiseen liittyviäratkaisuja, kuntoilumahdollisuuksiaja apuvälineitä,joilla helpotetaanvanhusten javammaisten henkilöidenjokapäiväistä elämää.Esteetön ympäristö mahdollistaasamalla alan yritysten tuotekehityksen.Se toimii lisäksisosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutus-ja oppimispaikkana.9


KOKKOLAAkehuttiin koko kesänTässä maanantaina 16.8.<strong>2011</strong>viimeisenä viikonloppuna messuillavierailleen asiakkaan lähettämä sähköposti:Hei Kokkolan asuntomessujen järjestäjät!Tuhannet kiitokset erittäin hyvin järjestetyistä messuista.Olen kierrellyt messuja ympäri Suomenmaan, muttaharvoin olen kokenut vastaavaa. Erityiskiitos autoparkkialueenhoitajille ja ihanille oppaille linja-autoissa.Kaikki oli hoidettu hienosti; parkkeeraus, kuljetuksetmessualueelle, messualueen palvelut ym.Messujen onnistuminen oli vain sitten itsestä kiinni.Voitte olla ylpeitä itsestänne. Vaikea onmuiden enää panna paremmaksi.KIITOS!10


Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Tomi Hirvinen, Aki PaavolaAsuntomessukesänä Kokkola sai enemmän huomiotamediassa ja enemmän kesävieraita kuinkoskaan aiemmin. Jälkeenpäin on mukava tarkastella,mitä vieraamme olivat Kokkolasta mieltä.MESSUJEN AIKANA Suorakanava Oy toteutti Suomen Asuntomessujentoimeksiannosta kyselytutkimuksen, jonka vastauslomakejaettiin portilla kaikille messuille saapuville kotitalouksille.Vastauslomaketta ei siis jaettu jokaiselle messuvieraalle erikseenvaan perhekunnittain. Lomakkeita jaettiin reilut 60 000, ja niistäpalautettiin 11 264.Hieno alue ja hyvät messutMessuvieraiden antama palaute oli erittäin positiivista. Yli 95prosenttia kävijöistä piti Kokkolan asuntomessuja hyvinä taierinomaisina. Messut vastasivat hyvin kävijöiden odotuksia. Palautteissakehuttiin muun muassa aluetta, merimaisemaa, pysäköinninohjausta, alueen palveluita ja asiakaspalvelua.Kokkola kiinnostaaKokkolalaisia kiinnostaa tietysti kovasti myös se, mitä matkailijatitse kaupungista sanoivat.Neljännes vastaajista kertoi Kokkolan yllättäneen heidät positiivisestija kolmannes sanoi olevansa kiinnostunut Kokkolastamatkailukohteena. Kokkolaan suhtauduttiin hyvin myönteisestimyös mahdollisena asuin- tai työskentelyalueena.Vastanneista lähes puolet rastitti vastausvaihtoehdon ”Kokkolaanon aina kiva tulla” ja reilu viidennes totesi Kokkolanolevan ”lähempänä kuin luulinkaan”. Asuntomessujen myötämonilta on toivottavasti kadonnut se harhaluulo, että Keski-Pohjanmaa on jotenkin kaukana tai hankalasti tavoitettavissa– ja sehän oli ehdottomasti yksi asuntomessujen ja messuviestinnäntavoitteista! Vain 1,4 prosenttia vastaajista moittikulkuyhteyksiä.Esimerkillistä palveluaKyselyyn vastanneista lähes 70 prosenttia käytti Kokkolan kahvila-ja ravintolapalveluita. Reilu kymmenen prosenttia kävi tavarataloissaja vajaat kymmenen erikoisliikkeissä. Majoituspalveluitakäytti noin 15 prosenttia. Viidennes messuvieraista viettiKokkolassa vähintään yhden yön.Paikallisten palvelualttiudesta annettu palaute oli suorastaanylistävää. Lähes 90 prosenttia vastaajista totesi, että heitäoli palveltu joko hyvin tai erittäin hyvin. Vain 0,7 prosentilla olijäänyt palvelusta jotain hampaankoloon.Hyvä me! Näiden kehujen pohjalta on mukava ponnistaaeteenpäin. Ja kun 130 000 messuvieraasta laskee Kokkolastamatkailukohteena kiinnostuneen noin 40 000–50 000 vierasta,niin varmasti meillä riittää vieraita myös jatkossa.Me teimme sen – kaikki yhdessä!KOKKOLAN ASUNTOMESSUT alkavat olla päätösseminaariavaille valmiit. Kokkola järjesti koko asuntomessuhistorian parhaimmatmessut. Sen vahvisti messututkimuksen yleisöpalaute.Yli 95 prosenttia vastanneista pitivät asuntomessujamme hyvinätai erittäin hyvinä. Tästä palautteesta me kaikki voimme ollaylpeitä. Se on korkein positiivisen palautteen määrä koskaan.Asuntomessut tapahtumana on joka vuosi maamme suurinmaksullinen yleisötapahtuma. Kokkolan asuntomessuilla vieraililähes 130 000 kävijää. Tämä tarkoitti sitä, että meillä oli jokapäivä 4 114 vierasta, joista pidettiin hyvää huolta ja joille pyrittiinantamaan mahdollisimman positiivinen ja todenmukainenkuva kaupungistamme. Tässä tehtävässä onnistuimme hyvin.Eri tiedotusvälineet uutisoivat Kokkolasta todella paljon. Niinsanottuja mediaosumia syyskuun puoleenväliin mennessä oli2 355. Tätä voidaan pitää hyvänä määränä siksi, että kaikki julkisuuson hengeltään myönteistä ja positiivista.Messutapahtumalla oli monta tavoitetta. Ennen kaikkea seoli Kokkolan kaupungin julkisuuskampanja. Meillä oli ainutkertainentilaisuus esitellä vieraillemme Kokkolan elinkeinoelämää,koulutustarjontaa, terveydenhoitoa, matkailutarjontaa eli kaikkeasitä, mitä Kokkola asuinpaikkana tai vierailukohteena parhaimmillaanvoi tarjota. Messujen aikana meillä vieraili 186 ryhmää,joille pidettiin esitelmä kaikesta edellä mainitusta. Lisäksimeillä vieraili 477 toimittajaa, jotka kirjoittivat tapahtumastammetai uutisoivat radiossa tai televisiossa messuistamme.Taloudellisesti messutapahtuma oli merkittävä. Messualueellerakennettiin 131 asuntoa, joten se määränä tarkoittaakymmenien miljoonien eurojen rahavirtaa, joka hankintoinapääsääntöisesti jäi seudullemme. Messuvieraista yli viidennesyöpyi Kokkolassa tai lähiseudulla. Tämä tarkoitti sitä, että yöpymisiäoli lähes 30 000. Vieraat käyttivät ravintolapalveluita,huoltamopalveluita ja suorittivat ostoksia kaupoissamme, jotennäillä yrityksillä oli “toinen joulu”. Lopullisia lukuja ei vieläole käytettävissä, mutta kyse on kuitenkin yli 10 miljoonaneuron rahamäärästä.Kun projekti alkoi noin kolme vuotta sitten, epäileviä Tuomaitaoli melko paljon. Erilaiset toriparlamentit tuomitsivat tapahtumanepäonnistuneeksi jo ennen sen alkamista. Olipa joukossamuutamia poliitikkojakin. Nyt kun kaikki on onnellisestitakanapäin ja kaikki meni onnistuneesti, on olalletaputtajienmäärä suuri. Suomalaiselle on vaikea myöntää olleensa väärässä,mutta tässä asiassa monet ovat myöntäneet sitä olleensa,mutta hymy huulilla maininneet olleensa onneksi väärässä.Tämä kaikki on ollut meidän kaikkien <strong>kokkola</strong>laisten yhteinenvoimainkoitos. Ja yhdessä me sen teimme.Touko RaumaProjektipäällikkö, Kokkola <strong>2011</strong> asuntomessut11


Kouluja korjataanhurjaaTeksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Tomi HirvinenKOULURAKENTAMISEN perusparannus- ja laajennustarpeetovat Kokkolassa edelleen mittavat.Mäntykankaan koulun peruskorjaus, Hollihaan ja Koivuhaankoulujen peruskorjaukset sekä laajennukset ja pian valmistuvaVillan koulun saneeraus ovat esimerkkejä 2000-luvulla toteutuneistakouluinvestoinneista.Vaikka uusittujen tilojen vihkiäisiä on pidetty kiihtyvällä tahdilla,haasteita riittää jatkossakin. Syinä ovat nopea väestönkasvuja koulurakennusten pitkäksi venynyt peruskorjausväli.– Kaupunki tekee parhaansa, jotta kouluja saadaan peruskorjattuamahdollisimman ripeästi. Tarvitsemme myös lisätilaa,koska oppilasmäärät ovat kääntyneet kasvuun, sanoo sivistysjohtajaPeter Johnson.Ikäluokat kasvavatKorkeasyntyvyyskorostaa lisäneliöidentarvettaEnnusteiden mukaan Kokkolan väkiluku kasvaa 2010-luvullakeskimäärin lähes 300 asukkaan vuosivauhdilla. Kasvu perustuukorkeaan syntyvyyteen. Kun yhden oppilasikäluokan koko Kokkolanperuskouluissa on tällä hetkellä noin 550 lasta, yksittäisenikäluokan koko kasvaa jatkossa yli 600 oppilaaseen.Johnsonin mukaan korkea syntyvyys näkyy luonnollisesti nytmyös päivähoidon ja esiopetuksen tilatarpeissa.– Kiireellisimmät kohteet ovat Isokylän, Lucina Hagmanin jaTorkinmäen koulujen peruskorjaukset ja laajennukset. Chydeniuksenkoulun laajennus ja peruskorjaus on ajoitettu näidenjälkeen vuosille 2014–2015, Johnson luettelee.Koska asuntorakentaminen on vilkasta muun muassa Rytimäenja Halkokarin alueilla, myös siellä tarvitaan lähivuosinalisätilaa sekä päivähoidolle että perusopetukselle.Johnsonin mukaan tulevassa koulurakentamisessa huomioidaanvarhaiskasvatuksen ja peruskoulun alkuopetuksen yhteistyönvahvistaminen, yhtenäisen perusopetuksen periaatteetsekä se, että koulut palvelevat oppimisympäristöinä tulevaisuudentarpeita.– Nykyaikaisissa koulutiloissa hyödynnetään uutta viestintä-ja informaatioteknologiaa. Koulu on monipuolinen alueensatoimintakeskus, Johnson sanoo.Vanha kuori, uusi sisältöKoivuhaan koulun saneeratut ja laajennetut tilat otettiin käyttöönlukuvuoden alettua elokuussa. Samoissa tiloissa sijaitseenykyään myös Koivuhaan päiväkoti.– Uudet tilat antavat paljon aikaisempaa paremmat mahdollisuudetyhteistyöhön ja yhteiseen kehittämiseen sekä työnsuunnitteluun päivähoidon ja koulun kesken, rehtori Juha Suhonensanoo.Hänen mukaansa vanhaan kuoreen on rakennettu tilat, jotkaon suunniteltu siten, että ne ovat mahdollisimman joustavatja muunneltavissa erilaiseen opetuskäyttöön.– Tilat toimivat hyvin ja palvelevat niitä ajatuksia, joita matkanvarrella esitettiin. Mietimme yhdessä opettajien kanssa toimiviaratkaisuja, ja ne ovat tulleet mukaan toteutukseen. Tilateivät enää rajoita ideoiden käytännön toteuttamista. Nyt kyseon enää siitä, mitä halutaan tehdä.– Myös turvallisuusasioita, opettajien ja oppilaiden ergonomiaaja teknisten laitteiden käyttömahdollisuuksia on parannettu,Suhonen toteaa tyytyväisenä esitellessään uutta kouluympäristöä.Lillajul i nya lokaler?RENOVERINGEN AV VILLA SKOLA har enligt rektorTua Masar framskridit enligt planerna.– Rivningsarbetet i början var mera omfattande änvad vi hade väntat. Skolan borde vara klar för överlåtelsei slutet av oktober. Om allt går väl kan vi <strong>fi</strong> ra lillajul i denya lokalerna, hoppas Masar.Strax före fl yttningen är stämningen hög.– Vi får helt underbara lokaler som förhoppningsvisfyller alla de krav som ställs på en modern inlärningsmiljö.I åratal har vi lärare drömt om detta och planeratlokalerna.Klasserna 1–3 placeras på första våningen och påtredje våningen <strong>fi</strong> nns klasserna 4–6. På andra våningen<strong>fi</strong> nns det plats bland annat för smågrupper.– Biblioteket blir stort och ljust. När det blir färdigtkommer det att bli hela skolans hjärta, berättar Masar.12


tahtiaTilattoimivat hyvinja palvelevat niitäajatuksia, joita matkanvarrella esitettiin,Juha Suhonensanoo.13


Markku Anttila(här vid Villa skola)anser att man genomatt förenhetligagymnasiernasverksamhetsmodelleroch -kulturerkan göra gymnasiernasynligareoch öka derasattraktion.Kokkola tarjoaa laadukastalukiokoulutustaTeksti: Jorma Uusitalo Kuva: Aki PaavolaLUCINA HAGMANIN lukion rehtori Markku Anttila ontyöskennellyt syyskuun alusta myös Kokkolan suomenkielisenlukiokoulutuksen johtavana rehtorina. Kyse on kolmivuotisestakokeilusta, jonka kuluessa pyritään lisäämään muun muassalukiokoulutuksen näkyvyyttä.– Kokkolassa järjestetään laadukasta lukiokoulutusta. Opettajatja oppilaitostenhenkilökunta ovat sitoutuneitatyöhönsä, jaoppimistuloksetkin ovathyviä.– Lukioiden opiskelijamäärätovat kuitenkinolleet laskussa meillä ja valtakunnallisesti siinä määrin, että lukiokoulutuksenon todettu tarvitsevan samantyyppistä kehittämistäja tukea kuin ammatillisen koulutuksen joitakin vuosiasitten, Anttila sanoo.Yhdistävä ja kokoava rooliI år kundeman redan känna aven ny positiv anda.”Uusi tehtävä on tulosta lukiorehtoreiden kuntaliitoksen jälkeenlaatimasta selvityksestä lukiokoulutuksen tilasta Kokkolassa. Senpohjalta tehdystä kehittämisraportista nostettiin esille kolmekohtaa, joita nyt viedään eteenpäin.– Lukiopedagogiikan lisäksi kehittämisalueita ovat lukion oppimisympäristötja lukion johtamisjärjestelmän kokeilu eli johtavanrehtorin malli.– Koen roolini lukiokentässä yhdistäväksi ja kokoavaksi. Sensijaan, että kukin lukio edustaisi omaa yksikköään, edustaisimmeentistä vahvemmin kaupungin lukiokoulutusta.Anttila uskoo, että yhtenäistämällä lukioiden toimintamallejaja -kulttuuria lukiokoulutukselle saadaan entistä enemmännäkyvyyttä ja lisää vetovoimaa.– Meillä tarvitaan myös akateemisesti koulutettua väkeä, jalukio on selkeä väylä korkea-asteen jatko-opintoihin ja erityisestiyliopistoihin. Tänä vuonna meillä oli jo uutta positiivistavirettä, koska aloittaneiden opiskelijoiden määrät olivat ihanhyviä muutamaan aikaisempaan vuoteen verrattuna.Suomenkielisissä lukioissa opiskelee aikuisopiskelijat mukaanlukien lähes 700 lukiolaista ja ruotsinkielisessä lukiossa169 opiskelijaa. Koulutusyhtymän ylläpitämässä ammattilukiossaopiskelijoita on noin 300.Juuret vahvasti Keski-PohjanmaallaMarkku Anttila on syntynyt Kaustisella ja asunut sen jälkeenKälviällä ja Kokkolassa.– Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kolme lasta. Vapaa-aikanaharrastan liikuntaa ja erityisesti pyöräilyä. Myös lukemiseenyritän löytää aikaa.Musiikillakin on perheessä keskeinen rooli.– Olen suuri kansanmusiikin ja irlantilaisen musiikin ystävä.Uutena harrastuksena aloitin konservatorion vapaalla osastollahuilunsoiton. Se oli kytenyt mielessäni jo pitkään, Anttilapaljastaa.14


VahdinvaihtokuvataidekoulussaTeksti: Jorma Uusitalo Kuva: Tomi HirvinenLASTEN JA NUORTEN kuvataidekoulussa tapahtui syksyllävahdinvaihto. Koulun pitkäaikainen rehtori Ritva Kangas siirtyiviettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä, ja uutena rehtorinaaloitti elokuussa Aija Isosaari.Alkaneen lukuvuoden aikana kuvataidekoulu juhlistaa 30-vuotisjuhlavuottaan. Ensi keväälle on luvassa juhlavuoden merkeissäsekä näyttely- että julkaisutoimintaa.– Järjestämme näyttelyitä VISU-galleriassa, jonka olemmesaaneet käyttöömme koko kevääksi. Juhlajulkaisuun kootaankokemuksia vuosien varrelta sekä opettajilta että entisiltä oppilailta,Aija Isosaari kertoo.Laajempi juhlanäyttely tulee esille kuvataidekoulun lisäksikonservatorion ja VISU-gallerian tiloihin.Kuvataidekoulussa on oppilaina noin 430 iältään 6–19-vuotiastalasta ja nuorta.Joogaa, zumbaa ja yksinlauluaKokkolan seudun opiston vararehtorin Sixten Sandströmin eitarvitse miettiä vastausta hetkeäkään, kun häneltä kysyy syksynsuosituimpia kursseja.– Jooga, zumba ja yksinlaulu. Monet kurssit ovat täyttyneetyli äyräiden, ja varsinkin jooga on erittäin suosittua. Ihmiset tuntuvathaluavan harmoniaaDet förefallersom om människorvill ha harmonioch sinnesfrid.”sekä mielenrauhaa – yleensäkinhyvinvointia itselleen,Sandström sanoo.Hänen mukaansa monetkurssit ovat täyttyneetmyös kantakaupungin ulkopuolella,kuten 40-paikkaisetzumba-kurssit Marinkaisissa ja Sokojalla. Marinkaisten kurssi olitäynnä ja Sokojan kurssi lähes täynnä.– Liekö oopperan vaikutusta, että 16-paikkaiselle yksinlaulukurssilleoli peräti 63 hakijaa. Veneilykulttuuri puolestaan näkyysaaristomerenkulun kurssin suuressa suosiossa.Ajan virtauksia kuvaa sekin, että hakijoita riitti runsaastiniin itämaisen tanssin kurssille kuin karppaukseen painottuvalleruokakurssille.15


Loistavaa valoasyksyn pimeyteenMikäli marraskuun pimeyskäy hermojen päälle,lasten ja nuorten kulttuuriviikkoLoistavaa tarjoaa helpotusta.Fanny Passoja on yksiviikon loistavista esiintyjistä.16


Teksti: Pasi Salmela Kuvat: Aki PaavolaTOISEN KERRAN järjestettävän Loistavaa – Strålande -kulttuuriviikonaikana Kokkolassa järjestetään kymmeniä tapahtumiasatojen innokkaiden kulttuurinharrastajien toimesta.– Kulttuuriviikko on todella laajan porukan yhteinen ponnistus.Mukana on toistakymmentä eri kulttuurialan laitosta jasatoja esiintyjiä. Tarkoituksenamme on tarjota lapsille ja nuorilleainutlaatuisia kulttuurielämyksiä, Pasi Ojala sanoo.Keski-Pohjanmaan konservatorion vs. apulaisrehtori Ojalanjohtama Kokkolan Nuorisosoittokunta on harjoitellut elokuunalusta omaa osuuttaan. Soittokunta säestää kaksi Keski-PohjanmaanBalettiopiston tanssiesitystä.– Sen lisäksi, että viikko tarjoaa loistavia kulttuurielämyksiä,yhteisesitykset ja taidelaitosten välinen yhteistyö tekevät siitäainutlaatuisen. Enpä usko, että tällaisen tapahtuman järjestäminenonnistuisi monessa muussa kaupungissa, kulttuuritoimenjohtajaSampo Purontaus hehkuttaa.Eikä turhaan puhukaan, mikäli Pasi Ojalaa on uskominen.Hänelle kun erään tässä nimeltä mainitsemattoman suomalaisenkaupungin kulttuurivaikuttajat olivat asiaa kovastikin ihmetelleet.Tekemisen riemun ja kulttuurielämysten tarjoamisen lisäksitapahtuman taustalta löytyy myös hieman syvempi ajatus: haluherättää lasten ja nuortenkiinnostus kulttuuriharrastuksiakohtaan.– Haluamme antaamaistiaisia kulttuurin erimuodoista ja innostaa uudenhienon harrastuksenpariin. Tänä tehokkuusajattelunaikana taiteellaja kulttuurilla on paljonTänä tehokkuusajattelunaikanakulttuurilla on paljonannettavaa erityisestilapsille ja nuorille.”annettavaa, ja erityisesti lasten kehityksen kannalta taitoaineetovat ensisijaisen tärkeitä, Pasi Ojala sanoo.Loistavaa-kulttuuriviikon tapahtumiin voi törmätä perinteistentaidelaitosten lisäksi esimerkiksi kauppakeskuksissa, päiväkodeissaja kouluilla.– Eikä vain kanta-Kokkolassa, vaan tapahtumat levittäytyvätkaikkialle koko laajan kaupungin alueelle, Purontaus sanoo.Balettdansare gör sig beredda att strålaDet är full rulle vid Mellersta ÖsterbottensBalettinstitut. De unga dansarna har allt sedanaugusti övat på föreställningarna som ska visasunder Loistavaa – Strålande -kulturveckan förbarn och ungdomar.– Fina upplevelser med en spännande berättelse är att vänta,berättar Nieminen som svarar för föreställningens koreogra<strong>fi</strong> .Konstinstitutionerna i Karleby samarbetar intensivt underStrålande-veckan. Bildkonstskolan för barn och unga svarar fören del av sceninredningen i Adalminas Pärla, dessutom har Balettinstitutettvå gemensamma konserter med Nuorisosoittokunta.Nieminen tycker att det är strålande, rent av unikt bådemed samarbetet mellan konstinstitutionerna och de erbjudnakulturupplevelserna.– Strålande-kulturveckan håller på att blifl aggskeppet för stadens kultur, och detär något karlebyborna kan varastolta över.– PRECIS SOM NAMNET säger är evenemanget helt strålande.De unga får en chans att uppträda och visa vad de kan,säger Marita Nieminen, rektor för Balettinstitutet.En av Balettinstitutets dansföreställningar under veckan baserarsig på Zachris Topelius saga Adalminas Pärla. I sagan gerden röda fen prinsessan Adalmina visdom, skönhet och kärleki gåva.Av den blåa fen får Adalmina löftet att om hon avstår frångåvorna får hon i stället ett ödmjukt hjärta. Ämnet är aktuellt,eftersom det i våra dagar är minst lika tvivelaktigt som på Topeliustid för över 100 år sedan att kunna kombinera skönhetoch rikedom med lycka.Tutustu romanikulttuuriinja romanien historiaanEsiintyjinä mm. Jasmin Valentin jaMiritza Lundberg. Ohjelmassa myösromaniasujen näyttely ja luentoja.Kokkola-sali, pe 14.11. klo 17.0017


Uusi jätevedenpuhdistamo valmistuuKOKKOLASSAvaraudutaan tulevaanTeksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen– VUODEN ALUSSA astuvat voimaan kiristyneetlupaehdot, joita vanha laitos ei enäätäytä, käyttöpäällikkö Risto Lauri kertoo.Kokkolassa harppaus on iso – ei matkassamutta puitteissa. Siirrytään suoraan 1970-luvulta2010-luvun huipputekniikkaan. Mittava,kaikkineen noin 16 miljoonan euron investointion tehty sillä mielellä, että kapasiteettiriittää 30 vuotta eteenpäin.Marras- ja joulukuu on aikaa hioa uusi laitosiskukuntoon ja h-hetki koittaa 1.1.2012.– Asian ratkaisee kuormituksen kehitys,johon vaikuttaa muun muassa kaupungin laajeneminenja jätevesiä tuottavan yritystoiminnankehittyminen. Suurteollisuusalue eiasiaan vaikuta, sillä alueella on jo omat, toimivatjätevesien puhdistusmenetelmät. Laskelmaton kuitenkin tehty sillä mielellä, että 30vuotta pitäisi pärjätä, Lauri vakuuttaa.Varaudutaan tulevaanRisto Lauri ja vesilaitosjohtaja Esa Jokela kehuvatkilpaa vanhan jätevedenpuhdistamonfosforinpoistokykyjä.– Vanha jätevedenpuhdistamo on aina ollutfosforinpoistossa erittäin tehokas, suorastaanyllättävän hyvä – se ei ole ollut ongelma.Fosforinpoistoa uusi laitos ei todennäköisestitee yhtään sen paremmin kuin vanhakaan,mutta tekniikan kehityksen myötä uudessalaitoksessa fosfori saadaan poistettua edullisemminja vähemmillä kemikaaleilla.Uuden putsarin iso juttu on kyky hapettaaammoniumtyppeä. Samalla varaudutaan myöstulevien vuosien kiristyviin lupaehtoihin.– Uudessa jätevedenpuhdistamossavoimme hapettaa ammoniumtypen jo laitoksessa,joten se ei enää kuluta vesistöjenhappea mereen päästyään. Hapettaminentulee varmasti vaikuttamaan positiivisestiHopeakivenlahden happitilanteeseen.Samalla on varauduttu myös siihen, ettämääräyksiin odotetaan lähivuosina yhä uusiakiristyksiä.Esa Jokelan (vas.) ja Risto Laurin mielestä tekniikassaotetaan 50 vuoden harppaus eteenpäin.18


– Typenpoisto tullee vaatimukseksi jossainvaiheessa. Poistokustannukset ovat kuitenkinkorkeat, ja typpi ei merialueella ole isotekijä, joten typenpoistoon ryhdymme vastakun niin määrätään. Mutta valmiina ollaan.Yksi vanhan laitoksen heikkous on ollutpakkasherkkyys. Isot, matalat altaat ovatjoutuneet talvipakkasilla koville, ja biologinentoiminta on ollut talviaikaan hidasta. Uusissa,syvissä altaissa tästäkin vaivasta päästään.Paksu putki Lohtajalle saakkaVielä toistaiseksi Kokkolan jätevedenpuhdistamokerää jätevedet vanhan Kokkolan kaava-alueelta.Tilanne tulee muuttumaan muutamanvuoden sisällä, kunhan siirtoviemäriKälviälle ja Lohtajalle valmistuu. Siirtoviemärinrakentaminen sopii myös hyvin osaksiKokkolan veden verkoston kehittämissuunnitelmia.– Pienet kuntaputsarit ovat hyvin haavoittuvaisia,ja jos ne haluttaisiin säilyttää, olisiniitä merkittävästi saneerattava uusien määräystenmyötä. Uusi, iso puhdistamo Kokkolaanja siirtoputki on tehokkaampi ratkaisu.Putken rakentaminen Ullavaan saakka eietäisyyden takia ole järkevää. Ullavaan jääoma erillislaitos, joka tullaan saneeraamaanaluehallintoviraston myöhemmin ilmoittamallaaikataululla, Esa Jokela kertoo.DET NYAAVLOPPSRENINGSVERKET• Färdigställs 31.10.<strong>2011</strong>. Entreprenadavtalensvärde ca 13 miljoner euro, detotala kostnaderna ca 16 miljoner euro.• Beräknad funktionstid ca 30 år.• Behandlar allt avloppsvatten i Karlebypå området som staden bestod av förekommunsammanslagningen, i framtidenäven avloppsvattnet från Kelviåoch Lochteå.• Syrsättning av ammoniumkvävevattendragets syrehalt vidSilverstensbukten förbättras.• Även framtida bestämmelser har beaktats.Beredskap att bl.a. avlägsna kväve.• Sysselsätter: 4 anstaltsmän ochen arbetsledare.• Beträffande dimensioneringen ochbelastningen <strong>fi</strong>nns även beredskap attbehandla avloppsvattnet från ÖsterbottensBiogas Ab:s biogasanläggning.Teksti: Johanna Rantanen Kuva: futureimagebank.comUudet ympäristönsuojelumääräyksetLOKAKUUSSA <strong>2011</strong> astuvat voimaan koko Kokkolaa koskevatuudet ympäristönsuojelumääräykset. Kanta<strong>kokkola</strong>laisilleluvassa ei ole isoja mullistuksia, mutta liitoskunnille asia on uusi.Lohtajalla, Kälviällä ja Ullavassa ei ole aiemmin ollut omia ympäristönsuojelumääräyksiä.– Ne koskevat kaikkea tavallista toimintaa poislukien Puolustusvoimatsekä sellaiset toiminnat, joilla on oma ympäristölupa,ympäristösuunnittelija Risto Koljonen valaisee.– Määräykset ovat ensisijaisesti ympäristönsuojeluviranomaistentyökalupakki, joka sisältää yksiselitteisiä määräyksiäja suosituksia. Ne helpottavat myös esimerkiksi rakennuskohteidensuunnittelutyötä ja edistävät naapurisovun säilymistä.Ympäristönsuojelumääräykset löytyvät kattavasti kaupunginsivuilta: www.<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong> Ympäristö, luonto ja viheralueetYmpäristönsuojelu ja -valvonta Ympäristönsuojelumääräykset.– Lisäksi karttapalveluun on tulossa vielä tämän vuodenpuolella hieno kartta ”Jätevesien käsittelyvaatimukset Kokkolassa”,Koljonen mainostaa.Nya miljöskyddsbestämmelserI OKTOBER <strong>2011</strong> träder nya miljöskyddsbestämmelser för helaKarleby i kraft. För dem som bor på området som utgjordeKarleby före kommunsammanslagningen innebär bestämmelsernainga stora förändringar, men för de anslutna kommunernaär detta något nytt. Lochteå, Kelviå och Ullava har intetidigare haft egna miljöskyddsbestämmelser.– Bestämmelserna gäller för all sedvanlig verksamhet medundantag av Försvarsmakten och sådan verksamhet som hareget miljötillstånd, upplyser miljöplanerare Risto Koljonen.– I första hand är bestämmelserna miljöskyddsmyndigheternasarbetsverktyg som innehåller entydiga bestämmelser ochrekommendationer. De underlättar också till exempel vid planeringav byggobjekt och hjälper att bevara grannsämjan.Miljöskyddsbestämmelserna <strong>fi</strong> nns på stadens webbsidor:www.<strong>kokkola</strong>.<strong>fi</strong> Miljö, natur och grönområden Miljöskyddoch -tillsyn Miljöskyddsbestämmelser.– Dessutom får karttjänsterna ännu i år en <strong>fi</strong> n karta, ”Behandlingskravför avloppsvatten i Karleby”, berättar Koljonen.19


Tiikeritpalasi huipulle20


Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Aki PaavolaTiikereiden nousukarsintasarjaJoensuun Rientoa vastaan viimekeväänä oli huikea lentopallotrilleri.Ei epäilystäkään, etteikönousuhuuman kokeneella lentopalloväelläolisi odotukset korkeallalokakuun alussa käynnistyneelläMestaruusliigakaudella.– KOKKOLALAINEN yleisö vaatii menestystä. En silti koe, ettäsieltä tulisi paineita, vaan enemmänkin positiivista latausta,joka vie joukkuetta eteenpäin, sanoo nyky-Tiikereiden ikoniksinoussut libero Janne Heikkilä.Tiikereiden joukkue on uudistunut viime kaudesta. Mestaruusliigaannousseessa ryhmässä pelaa monta nuorta pelaajaa, joillaon edellytykset kehittyä kansainvälisen tason ammattilaisiksi.– Ryhmä on nuori, mutta nuoruudesta huolimatta pelaajillaon tosi kova voitontahto. Hyökkäysvoimaa joukkueesta löytyyrutkasti. Uskon, että <strong>kokkola</strong>lainen yleisö näkee meiltä iloista,yritteliästä ja hyökkäysvoimaista peliä, Heikkilä sanoo.Peli kehittyy kauden aikanaTiikereiden valmentaja MattiFörsti lupaa Heikkilän tavoin, ettäTiikerit pelaa Mestaruusliigassarohkeasti ja monipuolisesti.– Harjoituspeleissä haimmevielä pelirohkeutta, mutta sittenkun rohkeutta löytyy enemmän,voimme haastaa liigassa jokaisenjoukkueen. Tällä ryhmälläon eväät myös hyvään puolustuspelaamiseen,vaikka alkukaudestasiinäkin varmasti riittää hiomista,valmentaja sanoo.Kun kuuntelee Förstin kertomusta loukkaantumisten sävyttämästäharjoittelukaudesta, on helppo ennustaa Tiikereidenpelin kehittyvän sitä tehokkaammaksi mitä pidemmällekausi etenee.– Loukkaantumisia on ollut ihan riittävästi. Toivottavasti neovat olleet tämän kauden osalta tässä, valmentaja toteaa viitatenmuun muassa bulgaarijätti Bogomil Anachkovin ja AnttiLeppälän sormivammoihin.– Varmasti vie oman aikansa, ennen kuin oma pelimme ontarpeeksi saumatonta. Kun joukkueeseen tulee uusia pelaajia,esimerkiksi passarin ja hyökkäyspelaajien pitää löytää yhteinensävel, eikä se tapahdu hetkessä.– Sen uskallan sanoa, että Tiikerit tarjoaa katsojille elämyksiäMestaruusliigassakin. Siitä jatketaan, mihin keväällä jäätiin. Toivottavastisalintäyden yleisön kanssa, Försti hehkuttaa.Koko maakunnan lentopallojoukkueKolme vuosikymmentä sitten silloisessa SM-sarjassa pelannuttaTiikerit-ryhmää ja nykyistä joukkuetta yhdistää ainakin yksi keskeinenasia. Vaikka puhutaan Kokkolan Tiikereistä, käytännössätarkoitetaan koko maakunnan yhteistä joukkuetta.– Urheilullisesti Tiikerit tarjoaa maakunnan junioreille mahdollisuudenpelata laadukkaassa edustusjoukkueessa. Kun joukkuemenestyy, katsojia tulee eri puolilta Keski-Pohjanmaata.Myös yhteistyökumppaneiden näkökulmasta olemme kokomaakunnan joukkue, tiivistävät seuran puheenjohtaja JormaNikkanen ja johtokunnan jäsen Ari Sorola.– Keväällä saimme ihmisiltä paljon kiitosta siitä, mitä Tiikeritheille tarjosi. Toivottavasti yleisö kannustaa meitä yhtä upeastimyös liigapeleissä.21


”Tätä on odotettu”Lohtajalla iloitaanmonitoimihallista– HIENOT FIILIKSET. Pitkä ja vaativa urakkaon takanapäin, mutta nyt olemme tosi tyytyväisiäja tuntuu, että kaikki tämä on kannattanut,hymyilee Heli Vierimaa-Erkkilä hetkellä,jolloin Lohtajan uusi monitoimitalo onviimeistelyä vaille valmis. Vierimaa-Erkkilä onollut mukana hankkeessa koulupuolen edustajana,mutta Lohtajan Veikkojen seuratoimijanahän edustaa myös käyttäjiä.– Johtoajatuksena on ollut monitoimisuus,ja sitä uudet tilat myös edustavat. Käyttäjiäon kuunneltu ja tehty kompromisseja.Tietenkin realiteetti on se, ettei samaan yhteyteensaa täysin optimaalisia tiloja sekä liikunnalleettä kulttuurille, mutta käyttö osoittaa, kuinka monitoimihallitoimii eri yhteyksissä, hän toteaa.Esimerkiksi Lohtajan koululaiset odottavat pääsyä uusiin tiloihinmalttamattomina.– Koulujen nykyiset liikuntatilat ovat olleet mitäänsanomattomat.Oppilaat ovat kyselleet jo kauan, että milloin, he oikeinpääsevät kokeilemaan monitoimihallia käytännössä, Vierimaa-Erkkilä nauraa.Teksti: Jorma Uusitalo Kuvat: Aki PaavolaLiikuntaa ja kulttuuriaVierimaa-Erkkilä kertoo, että uusi monitoimihalli tarjoaa erinomaisetpuitteet niin kulttuurin harrastajille, kuntoliikkujille kuinkilpaurheilijoille.– Iso halli juoksusuorineen ja kuntosaleineen luo monipuolisetpuitteet eri lajien näkökulmasta. Salibandyn harrastajille meilläei ole koskaan ennen ollut tiloja, ja tämä tuo muillekin palloilulajeillemahdollisuuksia, joita emme ole osanneet edes ajatella.Näyttämö ja siirrettävä katsomo puolestaan palvelevat erilaistentilaisuuksien, kuten konserttien, järjestämistä.– Monitoimisuus toteutuu silläkin tavalla, että käyttöä suunniteltaessaon huomioitu eri-ikäiset ihmiset. Väestö ikääntyykoko ajan, ja toivottavasti saamme myös iäkkäämmät ihmisetkäyttämään vaikkapa kuntosalia.– Toki pelkät tilat eivät riitä, jos haluaa menestyä kulttuurintai urheilun saralla. Mutta puitteet ovat joka tapauksessa nytsellaiset, että niiden puolesta kaikki on mahdollista.Tervetuloa tutustumaanLohtajan monitoimihallissa on parhaillaan menossa tutustumisviikko,jonka aikana yleisölle on järjestetty runsaasti eri mahdollisuuksiakokeilla uutta harrastustilaa käytännössä.– Toivottavasti mahdollisimman monet ihmiset käyttävät tilaisuuttahyväkseen, sillä tutustumisviikon anti on todella runsastaja monipuolista, sanoo vs. liikuntatoimenjohtaja Marja-Liisa Tuomisto.Hän toivoo, että monitoimihalli aktivoi lähialueen ihmisiäentistä useammin liikunta- ja kulttuuriharrastusten pariin. Esimerkiksisalibandyn näkökulmasta tilanne näyttää erittäin hyvältä.Laji on saamassa täysin uusia harrastajia niin junioreistakuin aikuisista.– Koska uusia ryhmiä on perusteilla eri lajeihin, se kertoosiitä, että uusia ohjaajiakin on löytymässä. Ohjaajien merkitys onsuuri, ja liikuntapalvelutkin pystyvät hieman avustamaan käynnistysvaiheessa,jotta lasten ja nuorten ryhmiin saadaan vetäjiä.Tuomisto muistuttaa, että Lohtajan liikuntahalli tarjoaa nykyaikaisetpuitteet myös kanta<strong>kokkola</strong>laisten harrastamiselle.Monitoimihallin hinnaksi tuli 3,27 miljoonaa euroa, josta valtionosuuskattaa 650 000 euroa.22


Tekstit: Jorma UusitaloSamulinpyörässäkultainenvauhtiKUN ARVOKISAURHEILIJAN palkintokaapistalöytyy kauden päätteeksi kaksiMM-kultaa, yksi MM-pronssi ja yksi EMhopea,kautta tuskin voi kuvailla muuksikuin onnistuneeksi.– Kaudesta jäivät hyvät kokemukset.Kaksi kultamitalia MM-kisoista olienemmän kuin osasin odottaa, KokkolanSuunnistajia edustava pyöräsuunnistajaSamuli Saarela myhäilee tyytyväisenä.23-vuotias <strong>kokkola</strong>lainen sanoo pystyneensänyt hyödyntämään sitä kokemusta,mitä aikaisempien kausien kisaruljanssion kartuttanut.– Harjoituskausi sujui hyvin, ja olenoppinut löytämään ne jutut, joita tarvitaankisoissa menestymiseen. Myösajovauhti on kehittynyt yhdeksi vahvuudeksi,nuorukainen arvioi.Maailmanmestari alkaa valmistautuaseuraavaan kauteen jo lokakuun lopulla.Ensi kesän kilpailukalenterissa selkeäykköstavoite on Unkarissa järjestettävätMM-kisat. Saarela opiskelee Tampereella,mutta Kokkolassakin harjoittelumaastotovat varsin hyvät.– Kotiseudulla maastoista löytyy paljonpolkua. Oikeastaan vain mäet puuttuvat.Menestys on tuonut lajille lisää näkyvyyttäja toivottavasti myös uusia harrastajia.– Pyöräsuunnistus yhdistää fysiikan jaajattelun vauhdikkaaksi paketiksi, Saarelakuvailee lajinsa parhaita puolia.GBK:n C-tyttöjen menestysresepti:Kovaa työtä ja lahjakkuutta– PELKÄT PUHEET eivät riitä. Nämä tytötovat harjoitelleet tosi paljon, ja koskamukana on myös riittävästi lahjakkuutta,tulostakin syntyi.Siinä kaikessa yksinkertaisuudessaanvastuuvalmentaja Janne Ahtisen resepti,jolla GBK voitti riemastuttavasti C-tyttöjenjalkapallon Suomen mestaruudenKokkolassa pelatussa F.U.N.-lopputurnauksessa.Joukkueen runko on ollut koossa jopitkään, ja harjoittelu on tähdännyt vuosikausiasiihen, että C-iässä joukkue onkovassa iskussa.– Tytöt ovat sitoutuneet ja harjoitelleettosi hienosti. Kiitos myös vanhemmille,jotka ovat jaksaneet tukea lastensaharrastusta, Ahtinen jatkaa.Sundstedt ja SaarelakummiurheilijoiksiJanne Ahtisen mukaan GBK:n tyttöjoukkueenmenestys on hyvä muistutussiitä, että jalkapallo-osaamista löytyy kehäkolmosenulkopuoleltakin. Itse asiassatyttö- ja naisfutis elää todella vahvaabuumia juuri Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa.– Kun joukkue menestyy, yksilötkinpääsevät esille. Mestaruus helpottaatyttöjen pääsyä esimerkiksi alue- jamaajoukkueleirityksiin. Sitä kautta joukkuemenestystoimii ponnahduslautanamonen pelaajan myöhemmälle uralle.– Menestyksen myötä laji saa lisäänäkyvyyttä ja uusia harrastajia. Haasteitakintilanne asettaa. Valmennuksen täytyyolla laadukasta kaikissa ikäluokissa,Ahtinen korostaa.”Tärkeimmätmitalini”– NE OVAT URHEILU-URANI tärkeimmätmitalit, sanoo Jarmo Patana,joka voitti peräti kaksi kultamitalia melonnassaAteenassa kesällä pidetyissä kehitysvammaistenSpecial Olympics kesämaailmankisoissa.– Oli uskomaton tunne, kun tulinmaaliin 500 metrin kisassa ja voitin ensimmäisenmestaruuden. Kisamatka tekiminut muutenkin onnelliseksi. Puitteetolivat mahtavat, ja pääsimme tutustumaannähtävyyksiinkin, Jarmo kertoo.Innokkaalle urheilijalle melonta on ykköslaji,ja sen jälkeen tulee jalkapallo.– Käyn myös punttisalilla, talvisin hiihdänja yleensäkin liikun paljon luonnossa.Metsästä löydän myös keskittymisenennen kisoja.Muillekin <strong>kokkola</strong>laisille tuli Ateenankisoistamenestystä. Kristian Hautala jaJuha Jääskelä pelasivat pronssia voittaneessaSuomen joukkueessa. Sinivalkoisiavärejä edusti hienosti myös LottaBrander. Hän keilasi viidenneksi sijoittuneessaSuomen edustusryhmässä.MAASTOPYÖRÄILIJÄ Pia Sundstedt japyöräsuunnistaja Samuli Saarela nimettiinKokkolan kummiurheilijoiksi kaksivuotiskaudeksi<strong>2011</strong>–2012. Nimeämisestäpäätti kaupunginhallitus.Sekä Sundstedtin edustama GamlakarlebyIdrottsförening että Saarelanedustama Kokkolan Suunnistajat saavattukea valmennustoimintaansa vuosittain5 000 €.23


Port TowervalmistuiKesän lopulla Satamatien varteen valmistuiKokkolan suurteollisuusalueen uusi ja uljasmaamerkki, Port Tower. Komeaan toimistorakennukseenkeskittyy monia suurteollisuusalueelletärkeitä toimintoja. Vuokrattavaa tilaaon kaikkiaan 2 853 neliötä. Ensimmäisenä muuttopuuhiinehti elokuun alussa SK Protect Oy.Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Tomi Hirvinen, Jan Sandvik– SK PROTECT tuottaa yrityksille kokonaisvaltaisia turvallisuuspalveluita.Meillä on paljon asiakkaita suurteollisuusalueella, toimitusjohtajaPertti Salo kertoo.Yrityksen toiminta sai alkunsa reilut kymmenen vuotta sitten,kun Pertti Salo ja Jorma Korpela saivat toimeksiannontoteuttaa entiselle Kemiran alueelle – nykyiselle KIP Eteläiselle– sisäisen pelastussuunnitelman.– Sitä tahkottiin talvi 2000–2001, aineistoa oli yli 1000 sivua.Lähdimme liikkeelle hyvin laajasta ja haastavasta työstä.Kun kyselyitä alkoi tulla enemmänkin, päätimme perustaa <strong>fi</strong> r-man toukokuussa 2001.– Kymmenessä vuodessa SK Protect on kasvanut voimakkaasti,turvallisuusalan asiantuntijoille riittää töitä.– Vaatimukset tiukentuvat jatkuvasti, ja tarvitaan yhä enemmänasiantuntemusta. Organisaatiomme kasvaa koko ajan, jajokaisen toimialamme päällikkö seuraa tiukasti oman alansakehitystä ja lainsäädännön muutoksia.SK Protectin paketti on kattava: työsuojelu, paloturvallisuus,räjähdyssuojaus, kemikaalit ja ympäristöasiat. Kaikesta pitää ollaperillä.Asiantuntijapalveluiden lisäksi SK Protect on kehittänytmyös turvallisuustyökalu PRO 24:n, joka pakottaa asiakkaanmiettimään koko turvallisuusketjun alusta loppuun.Miksi Port Toweriin?Salo toteaa, että Port Toweriin muuttaminen laitettiin mietintäänheti kun talon rakentamisaikeista kuultiin.– Otin asiasta selvää, ja hyvin nopeasti teimme päätöksenolla mukana. Vanhat toimitilamme kävivät jo ahtaiksi, ja PortTower on sijainniltaan mainio. Olemme lähellä tärkeitä asiakkaitamme,ja muuton myötä saatoimme myös hakea KokkolanSuurteollisuusalueyhdistyksen jäsenyyttä. Nyt voimme olla mukanakehittämässä aluetta ja turvallisuutta sisältäpäin.Uudet toimitilat miellyttävät monin tavoin.– Tänne on myös helppo osata ja neuvoa asiakkaita. PortTowerista ei voi ajaa ohi. Erinomainen asia on myösvarattavissa olevat yhteistilat: neuvotteluhuoneet,Visit Center ja sauna, Salo kiittelee.PORT TOWER, Satamatie 330, 67900 Kokkola• Kahdeksan kerrosta. Vuokrattavaa tilaa 2 853 neliötä.Vapaana vielä 25 % räätälöitävää konttoritilaa.• 1. krs: suurteollisuusalueen vartiointi-, turvallisuus- jaopastustoiminta, sekä ruokaravintola Tower Bistro,joka palvelee myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tervetuloa!• 2. krs: Työplussan työterveysyksikkö ja SK Protect.• 3.–6. krs: toimistotiloja.• 7. krs: neljä neuvottelu-/koulutustilaa, jotka voidaan yhdistääjopa 70 henkilön saliksi. Myös videoneuvottelulaitteet.Tiloja voivat vuokrata myös alueen ulkopuoliset.• 8. krs: saunatilat ja Visit Center.• Port Towerissa toimivat mm.: KIP Infra Oy, KokkolanTeollisuuskylä Oy, SK Protect Oy, Työplus, Securitas Oy,VR Yhtymä Oy, TeliaSonera Finland Oyj, SchneiderElectric Buildings Finland Oy ja Sodexo (Tower Bistro).24


Yhteistyötäyritysten kanssaTeksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi HirvinenKOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY, tutummin Kosek, on yhdeksänvuotisellataipaleellaan tullut tutuksi tahona, josta alueemmeyrittäjät saavat asiantuntijaneuvoja ja tukea kaikenlaisissatilanteissa. Laajaan tehtäväkenttään kuuluu muun muassa omanalueemme monipuolisen elinkeinoelämän aluemarkkinointi sekäyritysten markkinointi- ja vientiponnistelujen tukeminen.– Jo vuosien ajan Kosek on organisoinut yhteisosastojaesimerkiksi metallialan alihankintamessuille ja venemessuille.Osallistuva yritys saa Kosekin kautta oppia messuille valmistautumisesta.Ensin käydään ehkä tutustumassa joillakin messuilla,seuraavalla kerralla yritys tulee mukaan yhteisosastolleja tulevaisuudessa osallistuu yksin omalla osastolla.Yritystori oli jymymenestysViimeisin ponnistus oli Yritystori kesän asuntomessuilla. Kaikkionnistui nappiin, ja palaute on ollut ylistävää.– Yritystorille osallistui kaikkiaan 28 yritystä. Yhdellätoista olioma koju teltassa, ja 17 osallistui tavarataloon, jonka maksuliikennekulki yhteisen kassan kautta, Kosekin aluemarkkinointivastaavaPäivi Korpisalo kertoo.– Ennen messuja järjestimme monia erilaisia koulutustilaisuuksia,joissa käytiin läpi koko paketti: mm. etukäteisjärjestelyt,osaston suunnittelu ja toteutus, myynti- ja vuorovaikutustilanteetasiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.Takana kiireinen kesäRoporunnaajat Oy:n Paavo ja Leena Tuunala kiittelevät Kosekiavuolaasti. Heinäseipäistä lyhtyjä, tonttuja ja kauniita sisus-tustuotteita valmistava yritys tarttui tilaisuuteen osallistua Yritystorintavarataloon.– Kaikki järjestelyt toimivat todella hyvin, ja menekki yllätti.Kävin messuilla kaikkiaan 41 kertaa, aina viemässä lisää tavaraa.Kosekin myyjät olivat todella aktiivisia, pitivät tuotteet hyvinesillä ja ottivat selvää asioista, mikäli asiakkailla oli kysyttävää,Paavo Tuunala kehuu.Päätyökseen myyntiätekevä Paavo ei kokenutmyyntikoulutustatarpeelliseksi, Leena kiittelierityisesti osastonrakentamiskoulutusta.Uudet ideat,toivomukset ja Kosekilleheitetyt haasteet ovaterittäin tervetulleita!”– Se oli hyvä. Sai ideoita myös jatkoa varten. Ja myyntipaikatkonkretisoituvat nopeasti, kun näimme, millaiset hyllyt tavarataloonoli suunniteltu, ja toiveitamme kuunneltiin.Roporunnaajat ovat valmiita hyppäämään Kosekin kelkkaanvastakin.– Emme olisi missään tapauksessa osallistuneet asuntomessuilleyksin – samaa sanoivat monet muutkin. Tämä toimi niinhyvin, että olemme vastakin kiinnostuneita kaikesta mitä, Kosekehdottaa, Tuunalat lupaavat.Kosekin toimitusjohtaja Jonne Sandberg on palautteestamielissään.– Sabluuna on hyväksi havaittu ja sitä käytetään varmastijatkossakin. Vielä ei tiedetä missä ja milloin.Korpisalo ja Sandberg toivovat eri alojen yrityksiltä aktiivisuuttaKosekin suuntaan.– Uudet ideat, toivomukset ja Kosekille heitetyt haasteetovat erittäin tervetulleita!25


YKKÖSOSOITTEETONJulkinen tiedote,jaetaan kaikkiin talouksiin.Of<strong>fi</strong>ciellt meddelande,delas ut till alla hushåll.Katu-uskottava kaupunkiRuutukaava valtateiden risteyksessä,rautatien ja meren välissä.Asvaltin kiillossa ja nupukivissävuosisatojen muisti.En gatutrovärdig stadEn rutplan i korsningen av riksvägar,mellan järnvägen och havet.Sekel av minnen i glänsandeasfalt och nubbstenar.Kuva: KUFVuosisatoja kaupunkilaiselämääÅrhundraden av stadsliv

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!