Palontorjunta 9/1973 - Pelastustieto

Näin syttyimiljoon---Ajattelematon narun polttojohti noin 8 miljoonan mk:nsuuruiseen palovahinkoon• Keskusosuusliike Hankkijan suurvarastossaoli noin 25 kg:n rullina viemäriputkientiivistemateriaalina käytettävääniin kutsuttua rekkinarua.Eräs varastomies sai paloyötä edeltä- .neenä aamuna tehtäväkseen ottaanoin 10 kg rekkinarua tällaisesta rullasta.Tätä varten hänen tuli katkaistarullaa koossa pitävät sidelangat. Varastomiehelläei ollut narun katkaisemiseentarvittavaa teräasetta eikä hänlähtenyt sellaista hakemaan. Sen sijaanhän otti taskustaan tulitikkurasian,raapaisi tulitikun ja ryhtyi polttamaansidelankaa poikki. Tällöin syttyipalamaan myös helposti syttyvä rekkinaruja hetkessä oli koko rekkinarurullienmuodostama pino liekeissä .• Varastomiehet sammuttivat näkyvänpalon kahdella jauhesammuttimellaja noin 20 litralla vettä. Näistäsammutustoimenpiteistä huolimattapalo ilmeisesti jäi kenenkään havaitsemattakytemään rekkinaruihin. Palontodennäköinen syttymissyy onkinse, että kytemään jäänyt rekkinaru leimahtiyöllä liekkeihin ja aiheutti puisenvarastorakennuksen syttymisen.552PALONTORJUNTA 1973:9

KESKUSOSUUSLIIKE HANKKIJANSUURVARASTON PALOJA AJATUKSIA SEN JOHDOSTAI ApulaispalopäällikköÅKE GRÖNMARK6 14.84 1.45• Malmin kaupunginosassa Helsingissäsijaitsevalla KeskusosuusliikeHankkijan keskusvarastoIla syttyiyöllä 1973-08-25 tulipalo, jossa tuhoutuiviisi yhteenrakennettua varastorakennusta,rakennusalaltaan 3 800 m 2 •• Palossa tuhoutui varastorakennustenlisäksi etupäässä koti talous- japuutarhakoneita sekä LVI -tarvikkeita.• Palovahinkojen suuruudeksi onalustavasti arvioitu noin 8 miljoonaamarkkaa.• Varsinaiseen sammutustyöhön, jokasuoritettiin seitsemässä tunnissa,osallistui parhaimmillaan 143 palomiestäHelsingin vakinaisesta palokunnastaja sopimuspalokunnista.• Kaasu - ym. säiliöiden räjähdyksethaittasivat toimintaa. SammutustyönjohtajaA. Nordström esittelee ohessaräj ähtänyttä nestekaasupu Iloa.Vaikka tulipalo ei sellaisenaan ollutaluepaloon verrattava, voidaan sitä tu ­houtuneiden ja vaurioi tuneiden omaisuusarvojensekä jossain määrin myössammutustaktillisessa mielessä pitääsuurpalona.Edellisestä johtuen on tulipalostasuoritettu palonsyyn - ja vakuutustutkinnanlisäksi operatii vinen toimenpideanalyysiHelsingin kaupungin sammutustoimenvalmiuden ja koulutus toi -minnan tarpeita varten. Näiden tutkimustenyhteydessä on sammutustyönjohdonmi eleen jäänyt eräitä huomioita,joiden esilletuomiseen ammattUulkaisunpalstoilla on suotu tilaa. Jäljempänätullaan selostamaan eräitä kokemuksia,jotka yhteenvedonomaisestiesitetään tarkoituksena osoittaa, mitenm111. ehkäisevä palontoljunta entistäparemmin tulisi voida saattaa hyödyttämäänsammutussuunni ttelua sekä-toimintaa. Samaten on pyritty tähdentämäänpiittaamattomuuden osuuttatulipalon syntymisessä ja leviämisessäsekä eräitä vastuukysymyksiä. On sel-PALONTORJUNTA 1973:9553

• HANKKIJAN SUURVARASTON PALOSTA0 ··oLEIKKAUS B_B LE' K K A U 5 C_CKesk/{sos/{usliike Hankkijall kesk/{sval'{/stoll ascmapiirros selventävine merkintöilleelI. Piirroksessa lIäkyy m y ös s)'lI)'miskohta. A laosassapoikkileikka/{spiirrokset kohdista B-Bja C-C.vää, ettei kokemusten pintapuolinenesittäminen voi palvella muuta kuinkeskustelun virikkeenä. Kuitenkin tulisikaikki käytännössä sammutustyössäsaadut kokemukset mahdollisuuksienmukaan saattaa hyödyttämään palotoimenja -alan kehittämistä, johon ei milloinkaanliene liikaa kokemuksia käytettävissä.Nopean teknisen kehityksenmukana pysyminen edellyttää myösjatkuvaa arkipäivän tasolla tapahtuvaayhteydenpitoa ja pohdiskelua kaikkienpalontorjuntaan kuuluvien toimintaalojenedustajien kesken.PalokohdeOheisesta asemapiirroksesta ilmeneväHankkijan suurvarasto sijaitsi Malminkaupunginosassa laajahkolla varastojapienteollisuusa luee lla. Traktoritien-Kenttätien alueelle aidattu keskusvarastokäsitti useita varastorakennuksia,joista osa oli erittäin vanhoja. Palotuhosi viisi yhteenrakennettua varastorakelU1usta(rakennukset 1 ... 5) kokonaisuudessaanja lisäksi osan rakennuksen6 vesikatosta.554Seuraavassa lyhyt kuvaus asemapi irrokseenmerkityistä rakennuksista:Rakennus 1. (l 940 m 2 ). Tämän 2 1/2-kerroksisen rakennuksen ulkomitat o li va t20 m x 40 m, päädyt kahitiiltä, julkisivutpuuta sekä kate galvanoitua peltiä.Rakennukseen oli varastoitu L VJtarvikkeita,joista osa PVC-muovia. Palosyttyi tässä rakennuksessa.Rakennus 2. (470 m 2 ) . l-kerroksisessarakennuksessa sijaitsi varas toalueen lähettämö,jossa oli varastoituna sekalaistamuovi- ja metalli ta varaa. Rakennuksenmitat olivat 20 m x 26 m, päädyt kahitiiltä,muu osa peltiä, välipohja puuta.Rakennus 3. (1 000 m 2 ). Ulkomitat olivat25 m x 40 m, seinät aaltolevypeltiä(lukuun ottamatta varaston 1. vastaistapuuseinää) ja kate galvanoitua peltiä. Varastossaoli tavaroiden varastointia vartenrakennettu teräsputkesta hyllyk öitä lattiastakattoon. Varasto sisälsi metallisiaviemäriputkenosia, jotka oli pinottu hyl­Iykköön puisille trukkikuljetuslavoille.Rakennuksen palokuorman muodostivatmaini tut trukkilavat, joita oli yhteensä1120kpl.Rakennus 4. (3 790 m 2 ) . Ulkomitat olivat20 m x 73 m. Toinen pääty, jokaliittyi lähettämörakennukseen 2., oli kahitiiltäja toinen betonia. Julkisivut olivatpuuta sekä kate galvanoitua pelti ä. Ra ­ken nus oli 2 1/2-kerroksinen. Rakennuksenvarasto käsitti LVI-asennustarvikkeita , kodin- ja vapaa-ajan tarvikkeita sekäkylmäkoneiden kompressoreita. Lisäksisiinä o li kylm äkoneiden asennuksessatarvittava freon in tiputushuone, jossa o limm. kaksi l 000 kg freonisäili Ötä.Rakennus S. Raken nuksen 4 ja 6 yhdistävätiiliseinäinen puuvälipohjainenvarastoraken n us.Rakennus 6. 3-kerroksinen kivirakennus,jossa toimi alu een konttori sekäkylmä- ja LVI-korjaamo sekä palaviennesteiden varasto.Rakennus 7. Hankkijan vuokraamapuurakennus, joka säästyi palolta.Alueelle 8 oli varastoituna suuria määriämuovisia viemäri putkia, jotka säilyivätlukuunottamatta joissakin havaittaviamuodon muutoksia.Puuttumatta varsinaisiin sammutustoimenpiteisiinkuvastaa niiden laajuuttakuitenkin se, että jatkuvassakäytössä oli 6 katupalopostia , joista oliselvitettynä 10 kpl 3" pääjohtoa, jotkaedelleen jakautuivat 29 työsuihkuksi.PALONTORJUNTA 1973:9

• HANKKIJAN SUURVARASTON PALOSTAHälytyskeskusjärjestelyiden osuus tutkimuksissaPalolaitoksen hälytystoimintaan liittyyjo perinteisesti nopeus ja korkeatasoi -nen valmius. Valmiuteen vaikuttavatmonet tekij ät: paloilmoitusten vastaanottojärjestelyt,tehokas hälytysjärjestelmä, henkilöstön ja kaluston määrä janiiden reservijärjestelyt, toimintakykyinenviestitysvälineistö ja -järjestelmä,yhdyskuntasuunnitteluun liittyvänäkysymyksenä paloasemien sijoituspaikatsekä kohteiden liikenteellinen saavutettavuus.Monet edellä mainituista valmiuteenvaikuttav ista osatekijöistä liittyvätoleellisesti hälytyskeskuksen toimintaan.Hälytyskeskuksen on myös varmallatavalla taltioitava tietoja tapauksestalaadittavaa toimintaraporttia vartensekä myös pystyttävä palonsyyym.tutkimuksia varten tietonsa toteennäyttämään.Seuraavassa käsitteleneräitä tähän liittyviä menettelytapojaHelsingin palolaitoksen osalta koskaKeskusosuusliike Hankkijan suurvarastonpalossa näi stä järjestelyistäkoituva hyöty koetti in jälleen.Palolaitoksen hälytyspuhelimiin tulevatpuhelinkeskustelut äänitetäännauhurilla. Hälytyspuhelimiin on yhdistettypuhelinyhdistyksen aikatiedotus,»Neiti Aika», joka automaattises tiantaa nauhalle aikamerkin joka kymmenessekunti. Tarvittaessa voidaanpuhelun alkamis- ja päättymisajankohtamääri tellä sekunnin tarkkuudella.Ääninauhalta voidaan myös puhelunpäätyttyä tarkistaa ilmoituksen sanamuotoja varmentaa epäselvissä tapauksissailmoitettu osoite. Paloilmoituksentekij ät ovat useissa tapauksissahermostuneita, hengästyneitä tai hätäi ­siä jonka vuoksi saattaa helposti syntyäkuulovirheitä. Puhelut ovat usein lyhyitäjahälyttäjä saattaa sulkea puhelimenennen kuin osoite ja muut tiedoton ehditty kirjoittaa muistiin. Nauhuriltatiedot on helppo tarkistaa.Hälytyspuhelimiin tehdään myösusein häirintäsoittoja sekä ilkivaltaisiapaloilmoituksia. Nauhurin ääninauhaltaon usea tällainen soittaja tunnistettu.Poliisiviranomaiset käyttävät hyväkseenrikos- ym. tutkimuksissa palolaitoksenääninauhoja. Hälytyspuhelimissaon myöskin laitteisto, jonka avullavoidaan puhelinyhdistyksen keskustenkautta selvittää, mistä puhelinnumerostapuhelu on soitettu.Ilmoituksen tarkka ajankohta ei vieläriitä. Tarvitaan myös tarkka ajankohtasiitä, milloin palokunnan yksikötovat saapuneet kohteeseen.Helsingin kaupungin palolaitoksessaon jo parin vuoden ajan suoritettuajoaikatutkimusta. Kaikkiin ensiläh-PALONTORJUNTA 1973:9dön hälytysajoneuvoihin on asetettu sekuntikellotjotka käynnistetään yksikönlähtiessä paloasemalta ja pysäytetäänkohteeseen saapumishetkellä.Ajoaika ilmoitetaan radioteitse hälytyskeskukseenjoka pitää niistä kirj aa .Helsingi n otos käsittää nyt lähes45 000 hälytysajoa. Yksikköjen lähtönopeuspaloasemilta vaihtelee n. 30 sekunnista90 sekuntiin. Teoriassa Helsinginkaupungin palolaitos kirjaa kohteeseensaapumisajankohdan sekunnintarkkuudella, mutta erilaisiin tutkimuksiinja selvittelyihin riittää vannastisaapumisajankohdan määrittely ±. 60sekunnin tarkkuudella. Yleensähänväitetään yleisön taholta, että palokunnansaapuminen kestää kauan; puhutaanpuolesta tunnista tai tunnista.Eräissä tällaisissa tapauksissa on näytettytoteen kyseen olleen minuuteistasiitä hetkestä kun hälytyskeskus on hälytyksenvastaanottanut.Automaattisten paloilmoituslaitostenosalta valvontapöytään tulevat paloilmoituksetvalo- ja äänimerkkeinä,joiden lisäksi ne vielä tulevat kirjalIisi -na leimauskoneesta joka lyö niihin automaattisestimyös aikamerkin. Nämäkirjalliset nauhat taltioidaan ja niidenavulla on voitu syttymisajankohta määritelläriittävällä tarkkuudella niissäkinkohteissa joissa ei tapahtumahetkellähenkilökuntaa ole ollut paikalla.Nämä muutamat esimerkit hälytys ­keskuksen toimista erilaisten tietojentaltioimisessa osoittavat, että palolaitospystyy osoittamaan ja toteennäyttämäänmonia sellaisia seikkoja, jotkamyöhemmin ovat merkityksellisiä tutkijoille.HuolimattomuudestaPalolain 32 §:n mukaan on jokainen,joka huomaa tai saa tietää palon syttyneentaikka sen uhkaavan eikä voi hetipaloa sammuttaa tai torjua vaaraa, velvollinenviipymättä mahdollisuuksienmukaan ilmoittamaan siitä vaarassaoleville ja palokunnalle sekä kykynsämukaan ryhtymään sammutustoimenpiteisiin.Mainittu lainkohta suo harkintamahdollisuudentulipalon kanssa tekemisiinjoutuneelle. Jos hän pystyy itsesammuttamaan tulen ei hänen tarvitsevälttämättä ilmoittaa tulipalosta palokunnalle.Kokonaan eri asia puolestaanon kysymys siitä koska tulipalonon katsottava tulleen lopullisesti sammutetuksi.Nyt kyseessä olevassa tapauksessaoli edellisenä päivänä syttynyt tulipaloainakin liekkien osalta sammutettuoman henkilökunnan voimin. Olikomyös kytö sammutettu, vaikuttaa epätodennäköiseltä.Kyseessä lienee ollutkinhenkilökunnan huolimattomastisuorittama sammutustyö.Voidaanko tapahtunut huolimattomuussitten lukea rikosoikeudellisessamielessä jonkun syyksi?Tulipalo lienee katsottava tulleen lopullisestisammutetuksi vasta sitten,kun sekä liekit että kytevä aines on lopullisestisammutettu ja palokohde, jokasaattaa vielä pitkään hohtaa lämpöä,eristetty tai poistettu kaiken sellaisenmateriaalin luota joka voi lämmönvaikutuksesta syttyä tuleen. Kyseessäolevassa tapauksessa ei torjuntatyötäoltu viety loppuun.Rikosoikeudessa syyksi luettavuudestapuhuttaessa käytetään termejä tahallisuusja tuottamus. Tuottamus merkitseevälinpitämättömyyttä toisen oi ­keudesta. Välinpitämättömyys ilmeneesiten, ettei tekijä tekoa tehdessään tarpeeksikiinnitä huomiota tekoonsa jasen seuraukseen. Tuottamusta on kahtalajia: itsetietoinen ja itsetiedoton.Ero on seuraava: itsetiedottomassatuottamuksessa seurauksen havaitseminenon tekijälle ollut mahdollista; itsetietoisessasensijaan hän on sen havainnut.Kummassakaan tapauksessa ei tekijähyväksy teon seurausta. Tuottamuksenalaraja on siinä, missä tapaturmaisestiaiheutetun ala alkaa.Kun varaston henkilökunta sammuttisyttyneen tulipalon rekkinarupinossaon heillä katsottava olleen mahdollistahavaita se, että rekkinarurullan janaru pinon sisällä tuli saattoi edelleenkyteä ja uuden tulipalon mahdollisuusnäin ollen oli olemassa. Tätä mahdollisuuttahe eivät kuitenkaan liene havainneet,vaan luulivat sammuttaneensatulipalon lopullisesti eli täyttäneensäpalolain 32 §:n vaatimukset. Kyseessäon siis itsetiedoton tuottamus joka onsyyksi luettavuuden alin aste.Rangaistussäännöstä ei voine johtaapalolain 32 §:stä vaan tapaukseenlienee sovellettava rikoslain 34 luvun7 §:ää, jossa nimenomaan puhutaanhuolimattomuudesta rangaistavuudenedellytyksenä ja jonka seurauksenaomaisuutta on tulipalossa . tuhoutunut.Ankarampana säännöksenä rikoslain34 luvun 7 § menee palolain53 §:n edelle.LopputoteamusLopuksi voidaan todeta, että tällaisethuolimattomuudesta aiheutuvat tulipalotvoitaisiin estää lähes kokonaan, joskaikissa ta pauksissa ilmoitettaisiin tulipalostapalokunnalle, joka voi käydätarkistamassa tilanteen ja ryhtyä tarvittaviintoimenpiteisiin. Näin myös ko.tapauksessa.D559