4 tavoitteet - Lapua

Mäkelininkatu 17 A, 

90100 Oulu 

Puh.010 2414 600 

Fax 010 2414 601 

etunimi.sukunimi@airix.fi 

KESKUSTAN LIIKE- JA ASUINALUE 

KESKUSTAAJAMAN ASUIN- JA 

TYÖPAIKKA-ALUE 

LAPUA 

OSAYLEISKAAVOJEN 

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 

JA TAVOITTEET 

LAPUAN KAUPUNKI 

Vireilletulosta on ilmoitettu 16.11.2009 

Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.201x xx §

tyhjä sivu

Sisällysluettelo 

1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 2 

2 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................... 3 

3 SELVITYKSET .................................................................................................................. 4 

3.1 Selvitystarpeiden rajaus .............................................................................................. 4 

3.2 Selvitysmenetelmät ..................................................................................................... 4 

3.3 Tiivistelmät selvityksistä .............................................................................................. 4 

3.3.1 Maisemarakenne ja maisemakuva ................................................................... 4 

3.3.2 Luontoselvitys ................................................................................................... 7 

3.3.3 Muinaisjäännösinventointi ................................................................................. 9 

3.3.4 Kaupunkirakenne ja -historia ............................................................................ 9 

3.3.5 Kulttuuriympäristöselvitys ............................................................................... 11 

3.4 Suunnittelutilanne ..................................................................................................... 13 

3.4.1 Nykyinen kylä- ja kaupunkikuva ..................................................................... 14 

3.4.2 Liikenne .......................................................................................................... 15 

3.4.3 Yhdyskuntatekniikka ....................................................................................... 15 

3.4.4 Maanomistus .................................................................................................. 16 

3.4.5 Suunnittelutilanne ........................................................................................... 17 

3.4.6 Väestö ja asuminen ........................................................................................ 23 

3.4.7 Elinkeinot ja työpaikat ..................................................................................... 25 

3.4.8 Virkistys ja vapaa-aika .................................................................................... 30 

4 TAVOITTEET .................................................................................................................. 31 

4.1 Tavoitteet ja mitoitus ................................................................................................. 32 

4.1.1 Alueidenkäytön strategiassa ja valtuustoseminaarissa asetetut tavoitteet ...... 32 

4.1.2 Osallisten eli alueen asukkaiden tavoitteet ..................................................... 34 

4.2 Tavoitteiden julkinen käsittely .................................................................................... 35 

4.3 Päätös tavoitteista ..................................................................................................... 35 

1

1 JOHDANTO 

2 

Kaavoituksen tarve on tullut esille Lapuan kaupungin odotettua voimakkaamman 

kasvun takia. Yleiskaavatyön pohjaksi laadittiin alueidenkäytön 

strategia. Suurimmalla osalla suunnittelualueesta on voimassa 

2000-luvun alussa laadittu Lapuan keskustan osayleiskaava. 

Ennen suunnittelutyön käynnistämistä laaditaan ympäristöselvitykset 

suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi. 

Suunnittelualueelta on laadittu aihepiireittäin, asiantuntijoiden tekemät 

erilliset perusselvitysraportit karttoineen. Selvitykset kattavat kaikki 

kolme osayleiskaava-aluetta. 

• Maisema- ja kaupunkikuvaselvitys, AIRIX Ympäristö 2009. 

• Muinaisjäännösten arkeologinen inventointi, Mikroliitti Oy 2009 

• Kulttuuriympäristöselvitys, Eija-Liisa Kangas, Lapuan kaupunki 

2009-2010. Raportti 16.3.2011. 

• Luontoselvitys, Ramboll Oy 2009-2010. Raportti 31.1.2011. 

Oulussa 1.6.2011 

Riitta Yrjänheikki Iikka Ranta 

arkkit. SAFA, YKS-177 arkkit. SAFA, YKS-298

2 LÄHTÖKOHDAT 

Alueelle on laadittu vuonna 2008-2009 Alueidenkäytön strategia 2025. 

Hyväksytty Lapuan alueidenkäytön strategia tähtää tulevaisuuteen – Lapuan säilyttämiseksi 

houkuttelevana, elinvoimaisena ja itsenäisenä, monipuolisten palvelujen, työnteon ja asumismahdollisuuksien 

paikkakuntana. Strategia tarjoaa mahdollisuuksia kasvulle ja tukee 

osaltaan samaan aikaan laadittavaa Seinäjoen seudun rakennemallityötä. 

Lapualla tarkoituksena on strategiatyön kautta varautua tulevien vuosien muuttuvaan tilanteeseen 

ja ohjata kaavoitusta. Tavoitteena on lisätä Lapuan väkilukua, luoda uusia työpaikkoja 

ja vilkastuttaa alueen elinkeinoelämää. Väestön- ja työpaikkojen kasvu luo tarpeita 

suunnitella asumisen laajenemissuuntia, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista sekä liikenneverkkoa 

uudesta näkökulmasta. Strategia on raami, jolla voidaan ohjata yksityiskohtaisempaa 

maankäytön suunnittelua (kaavoitusta), investointeja ja erilaisia kehityshankkeita. 

3

3 SELVITYKSET 

3.1 Selvitystarpeiden rajaus 

Kaavatöissä hyödynnetään ja täydennetään alueella aiemmin, mm. Lapuan keskustan 

yleiskaava 2001:n ja muiden kehittämis- ja suunnittelutöiden yhteydessä tehtyjä selvityksiä. 

Lisäselvityksistä sovittiin 1. viranomaisneuvottelussa. Luonnonympäristöä koskevia vanhoja 

selvityksiä tulee täydentää ja kulttuuriympäristöistä olevat lukuisat selvitykset tulee koota ja 

tehdä niistä johtopäätökset. 

3.2 Selvitysmenetelmät 

Perus- ja ympäristöselvityksissä kartoitetaan kaupunki- ja maisemakuva, rakennettu 

ympäristö ja kulttuuriympäristö, luonto- ja maisematekijät, asumisen alueet ja väestörakenne, 

palvelut ja työpaikat, liikenne ja tekninen huolto, ympäristön häiriötekijät, maanomistus ja 

suunnittelutilanne. 

Kaavoittajakonsultin asiantuntijat tekevät kaupunki- ja maisemakuvaselvityksen 

maastokäyntien ja hyvän paikallistuntemuksen avulla. Maisemaselvityksen on tehnyt 

maisema-arkkitehti yo. Anu Lämsä ja kaupunkikuva-analyysin arkkitehti Iikka Ranta. 

Kaupunki on toimittanut konsultille perustietoja asumisesta, työpaikoista, elinkeinoista, 

liikenteestä ja virkistyspalveluista sekä suunnittelutilanteesta. Perustiedot asutuksesta ja 

elinkeinoista on koostanut maantieteilijä Johanna Lehto, osin jo strategiavaihetta 

työstettäessä. 

Luontoselvityksen täydennyksen kaupunki on tilannut aiemman yleiskaavan 

luontoselvityksen tekijältä Ramboll Oy:ltä, jossa selvityksen ovat tehneet Ville Yli- 

Teevahainen , Petri Hertteli ja Teppo Lehtola. Maastossa käytiin valikoiduilla alueilla eri 

vuodenaikoina. Luontoselvitysraportti valmistui tammikuussa 2011. 

Kulttuuriympäristöselvityksen tekijäksi kaupunki on palkannut Eija-Liisa Kankaan, joka on 

koonnut ja täydentänyt olevaa aineistoa syksyllä 2009 ja vuoden 2010 kuluessa. Lisäksi on 

tehty maastotarkistuksia ja täydennysinventointia. Lopuksi alueet ja kohteet arvotettiin 

yhdessä maakuntamuseon rakennustutkijan kanssa. Raportti valmistui maaliskuussa 2011. 

Aineisto on laitettu valtakunnalliseen Kioski-tietokantaan. 

Muinaisjäännösinventopinti tehtiin 2009. Sen tekivät Mikroliitti Oy:ssä Timo Jussila ja tapani 

Rostedt. Työ tehtiin kahdessa vaiheessa, marraskuussa 2009 ja keväällä 2010. 

3.3 Tiivistelmät selvityksistä 

3.3.1 Maisemarakenne ja maisemakuva 

Lapua kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun 

1 

. Aluetta kuvaillaan sedimenttien kattamien viljavien jokivarsien maisemaksi, joka avautuu 

tasaisena lakeutena. Alueella tyypillisimpiä vesistöjä ovat joet, Lapuanjoki ja Nurmonjoki, 

joihin liittyy runsas tulviminen. 

Itä- ja eteläosiltaan Lapuan maisema muuttuu vaihettumisvyöhykkeeksi, joka on pienipiirtei- 

2 

sempää maisematilojen selännettä ja lakeutta välittävä siirtymätyyppi. 

1 

Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. 

Mietintö 66/1992 

2 

Maakuntasuunnitelma 

4

Alavan alueen korkeus merenpinnasta on noin 30-40 m. Jokilaaksoa rajaavat kalliosydämiset 

selänteet: Ritamäki, Jouttikallio, Kivimäki ja Simpsiö. Selänteet nousevat 80 metriin ja maamerkki-Simpsiö 

peräti 130 metriin. Maaperä selänteiden välissä on hienjakoista savea, silttiä 

ja hietaa. Lapuanjoen koskia ovat Huhdankoski, Tampparinkoski ja Lankilankoski. Jokiin 

liittyy runsas tulviminen. Jokirannoille on rakennettu 1960-luvulla penkereet tulvien hillitsemiseksi. 

Maiseman erityisalueita ovat Kaaranmännikön kanjoni ja koskiosuudet sekä jokien liittymäkohta 

keskustassa. 

Maisemakuva koostuu viljelysmaasta, joesta, metsästä ja suosta. Joet rantapuustoineen 

muodostavat maisemakuvan selkärangan. Pellot ja joki ovat läsnä myös aivan keskustassa. 

Jokilaaksoissa peltolakeudet asutussaarekkeineen ja tiukasti rajautuvine näkymineen luovat 

maisemakuvasta viihtyisän ja tasapainoisen. Jokien molemmin puolin löytyy vielä perinteistä 

pohjalaista nauhakylärakennetta. Pihapiirien puutarhakasvillisuus on rehevää ja toimivat 

maatilat piristävät nauhakylän yhdyskuntarakennetta. Jokirantojen maisemakuva on yhtenäinen 

ja kaunis. 

Lapualle ulottuu Lapuan–Kauhavan Alajoen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue 3 

. Se on 

laaja, erittäin edustava viljelykäyttöön otettu tasanko, ”latomeri”. Ladot ovat tasaisen lakeusmaiseman 

kiinnekohtia. Aukion eteläpäässä on maakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys, 

Simpsiön vuori. 

Kaaranmännikön kanjoni, vanha jokiuoma 

Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ovat Nurmonjokilaaksi ja Lapuanjokilaakso 

Lankilankoskelta Mäkelänkoskelle. Maamerkkejä ovat Simpsiövuori mastoineen, peltolakeuksien 

viljasiilot ja keskustan korkeat rakennukset. Upeita näkymiä avautuu rantateiltä yli 

peltojen ja keskustassa silloilta jokilaaksoon. 

Maisemallisesti merkittäviä alueita ovat 1.Poutun ja Kiviristin peltoaukea, 2. Nauhakylät jokien 

molemmin puolin ( Alapää, Ilkka, Alanurmo), 3. Isoluoman peltoaukea, 4. Nurmonjoki- 

3 

Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän 

mietintö II. Mietintö 66/1992 

5

laakson mäkiset peltoaukeat, 5Nurmonjoen ranta-alue, 6. keskustan rantavyöhyke, 7. kosket, 

8.Lapuanjoen laakson peltomaisema Tiistenjoen suuntaan ja 9. Ritamäen metsäalue. (numerot 

viittaavat viereiseen karttaan) 

Maisemakuvallisia ongelmia ovat rakennustyylien ja mittakaavan ristiriidat ja isot 

sähkölinjat. Maisemallisesti kehitettäviä alueit ovat Kiviniemi, Saarenkankaan itäpuoli, 

valttien varsi Ritakalliolla ja risteysalueilla sekä Huhdanneva. 

6

3.3.2 Luontoselvitys 

Lapua sijaitsee keskiboreaalisella havumetsävyöhykkeellä, joka on vaihettumisvyöhyke Etelä- 

ja Pohjois-Suomen välillä. Alueella kohtaavat sekä eteläiset että pohjoiset kasvilajit ja 

kasvillisuustyypit. Lapualla sijaitsee kolme Natura 2000-verkostoon kuuluvaa aluetta: Simpsiö, 

Peränevanholma ja Järvinevan metsä. 

Lapua on vähävesistöinen. Suunnittelualueen läpi virtaa Lapuanjoki ja Nurmonjoki. Jouttikallion 

laella on Jouttilampi ja suunnittelualueen pohjoiskulmalla Voitilanjärvi. 

Suunnittelualueen länsilaidalla sijaitsee Saarenkankaan I-luokan pohjavesialue, joka ulottuu 

Härsilän alueelta Simpsiövuoren juurelle ja siitä Ala-Nurmoon saakka. 

Vallitsevana metsätyypinä on kuivahko kangas ja tuore kangas. Vanhoja luonnonmetsiä alueella 

ei juurikaan ole jäljellä. Ritamäellä ja Jouttikalliolla vallitsevat laajat kallioiset alueet, 

joissa metsät ovat kuivaa kangasta tai karukkokangasta. Kuusikkoiset kankaat sijoittuvat 

alavammille kohdille ja rajoittuvat usein peltoihin. Suot ovat pääosin ojitettuja, karuja isovarpu- 

ja rahkarämeitä tai pienialaisia korpia. 

Metsälain 10§:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: noro ja tuore lehtolaikku 

Ritamäen Pajalankalliolla, Jouttilammen rantaluhta, Simpsiön noro ja lähteinen korpi, Kakuliskepin 

tuore lehtolaikku ja kalliojyrkänne. Lisäksi selvitysalueella on runsasti kalliota, joista 

osa voidaan luokitella paikallisesti merkittäviksi kohteiksi. Kivimäen kalliot ovat lähes luonnontilassa 

ja osa puustosta yli 150-vuotista männikköä. Ritamäen kalliot sisältävät avohakkuualueita 

ja kiviaineksen ottoalueita ja ovat luonnonpiirteiltään muuttuneita. 

Jokivarsia reunustavat kapeat lehtipuuvyöhykkeet laajenevat paikoin rantalehdoiksi ja tulvalehdoiksi. 

Alueilla on merkitystä maisemakuvassa sekä ekologisena vyöhykkeenä. Tulvalehdoissa 

esiintyy selvitysalueen monimuotoisinta kasvillisuutta. Paikallisesti merkittäviä kohteita 

ovat myös metso-ohjelman mukaiset alueet, joita ovat metsäiset kalliot, jyrkänteet, louhikot. 

Kangaskorpia, pienialaisia kosteita painautumia ja soistumia on Huhdanmäen luoteispuolen 

vanhassa metsässä. Vesilain mukaisia suojelukohteita ovat Simpsiön pohjoispuolella 

luonnontilainen noro ja luonnontilaisen kaltainen lähde. 

Nurmonjokilaakson peltoaukea, taustalla Simpsiön vuori. 

7

Pellot ovat tehokkaassa viljelykäytössä. Perinnebiotooppeja löytyy vielä parilta alueelta: 

Huhdan niitty Huhdanmäellä, Jänismäen haka ja Rinta-Klemettilän haka Kortesojalla. 

Alueella esiintyy liito-oravaa 9:llä eri alueella, jotka keskittyvät Jouttikallion rinteeseen, Kiviniemeen, 

Huhdanmäelle ja Ritamäelle. Koskialueella on havaittu saukko. Lepakoita, pohjanlepakkoa, 

havaittiin pääosin samoilla alueilla kuin liito-oravia. 

Linnuston kannalta arvokkaita alueita ovat jokilaaksot peltoineen, missä havaittiin 314 pesivää 

paria / km 2 . Etenkin Kaaranmännikön jyrkät, lehtomaiset rinteet pitävät sisällään monipuolisen 

lajiston. Lankilankoskessa on havaittu koskikara. Jouttilampi on monelle vesilintulajille 

sopiva ja rauhallinen pesimäympäristö. Kiviniemen jätevesiallas on monien kahlaajalajien 

suosima muutonaikainen levähdyspaikka samoin kuin sen pohjoispuolella aukeava Löyhinginneva, 

joka kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin. EU:N lintudirektiivin I lajeja havaittiin 

viisi, samoin Suomen erikoisvastuulajeja. Uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja ei 

esiintynyt. 

Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueita ovat liito-orava-alueet, Kaaranmännikön 

joenvarsilehto, muut lehtolaikut ja metsälakikohteet, Jouttilampi, Koivulanluoman peltoalue, 

Lapuanjoen kosket ja kallioalueet. Jokivarret tulvavyöhykkeineen muodostavat ekologisen 

käytävän. 

8

3.3.3 Muinaisjäännösinventointi 

Suunnittelualueelle tehtiin muinaisjäännösinventointi vuonna 2009. Esihistoriallisia 

asuinpaikkoja voi löytyä peltoalueiden laidoilta noin 40 mpy sekä keski- ja vanhempaa 

kivikautta jokilaaksoa ympäröivien mäkien rinteiltä. Alueelta tunnettiin ennestään 

5 kivikautista asuinpaikkaa joista neljä Ruhassa. Tässä inventoinnissa löytyi 7 

kivikautista asuinpaikkaa (33 Viertola Ränkimäellä) ja keskustan kaakkoispuolella 

mäkialueella Jouttikalliolla (35-36 Jouttikallio, 37-40, Kivimäki). Lisäksi havaittiin 

tunnistamaton kivirakenne (46 Kiviniemi) ja kiviaita (48 Tervasmäki). 

Lapuan alueella on ollut yli 300 tervahautaa, joista tutkimusalueella on jäljellä enää 

4 kpl, ”mikä korostakoon niiden arvoa”. Kaksi hauta sijaitsee Jouttikallion kaakkoispuolelle, 

kolmas Ritamäen koillispuolella ja neljäs (45 Huhta) Simpsiön pohjoispuolella. 

Sotahistoriallisia kohteita alueella ei ole. 

Vanhasta tiestöstä on jäljellä katkelmia. Selkein ja pisin on Ritamäeltä pohjoiseen 

kulkeva Kauhajoki-Ilmola tie, jota voisi käsitellä muinaisjäännöksenä. Lisäksi on säilynyt 

pätkä Saarenpääsyä länteen Ylistaroon menevää tietä 

3.3.4 Kaupunkirakenne ja -historia 

Lapua on osa Seinäjoen seutukuntaa yhdessä Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan, Nurmon, 

Seinäjoen ja Ylistaron kanssa. Lapuasta on tullut kirkkopitäjä 1581, maalaiskunta 

1865 ja kauppala 1964. Kaupunkioikeudet Lapua sai 1977. Lapuan keskustaajama 

on muodostunut Lapuanjoen ja Nurmonjoen risteyksen tuntumaan, jokilaakson 

hyville viljelysmaille. 

Lapua on kuulunut Kyrön pitäjään ja seurakuntaan. Varhaisin asutus muodostui jokien 

risteykseen kirkon tienoille 1400-luvulla. Alueella on ollut vain kaksi ryhmäkyläksi 

luokiteltavissa olevaa kylää: kirkonkylä ja Saarenkylä. Joki oli pitkään tärkein 

kulkureitti, jota pitkin mm. terva kuljetettiin rannikon satamiin. Varhaisimmat tiet seurailivat 

jokia. Rautatieliikenne alkoi Lapualla 1885. 

Asukkaat saivat toimeentulonsa maanviljelyksestä, karjanhoidosta ja tervanpoltosta. 

Vuonna 1413 Lapualla oli noin 10 taloa ja 1546 jo 68 taloa. Alueen asutus koostui 

pääosin yksittäistaloista. Vanhimmat asuinpaikat ovat rakennetuilla alueilla tai edelleen 

käytössä tilakeskuksina (Turja, Liuhtari, Huhtala, Viitala, Sippola ja Kojola). 

Vauraimpiin taloihin kuului jopa 30 ulkorakennusta. Keskustan itäpuolella Huhtalankoskessa 

on ollut 1600-1700 luvuilla useita myllyjä ja edelleenkin yhden myllyn rapistuvat 

rakennukset. Muita myllyihin liittyviä rakenteita ei ole jäljellä. 

1800-luvun lopulle tultaessa asutus oli laajentunut jokivarsille taloryhmiksi, paikoin 

lähes yhtenäisiksi nauhakyliksi. Kauppojen perustamisen myötä kirkon ja pappilan 

ympäristö eli Isokylä tiivistyi ja alue alkoi erota yhä selvemmin ympäröivästä maaseutualueesta. 

Vuosikymmenien kuluessa Isokylästä muodostui kauppalan, myöhemmin 

kaupungin keskusta. 

Joen risteyksessä ovat olleet vanhat kirkot, joista ensimmäinen vuonna 1558 rakennettu 

sijaitsi Turjan töyräällä, toinen nykyisen matkailupuutarhan alueella ja viides, 

Engelin 1827 suunnittelema kirkko nykyisellä paikallaan. 

Ennen 1900-lukua rakennettua rakennuskantaa on jäljellä vain kirkon ympäristössä 

joen molemmin puolin. 1900-luvun alkupuoli oli voimakasta kaupungistumisen aikaa 

ja keskustan Kauppakadun elinkeinoelämä oli vilkasta. Ensimmäinen asemakaava 

olikin kaupunkimainen. Aikakauden edustavimpia rakennuksia ovat kaupungintalo, 

nuorisoseurantalo ja patruunatehdas. Myös Siirilän asuinalue rakentui noihin aikoihin. 

9

10 

Sotien jälkeen Lapuasta tehtiin kauppala 1964 ja kaupunki 1977. Jälleenrakennuskauden 

asuinrakentaminen kohdistui edelleen Siirilään, Honkimäelle, Koskikylään, 

Huhtalaan ja Koveroon. Koulurakennuksia laajennettiin ja perustettiin uusia oppilaitoksia. 

Kauppakatu kehittyi ja liikenne oli vilkasta. Väkiluku oli korkeimmillaan 1960luvulla. 

Palvelujen kehittyessä tarvittiin uusia kerrostaloalueita kuten Kiviristi, koulujen 

laajennuksia, uimahalli ja virastotalo. 

Rakentamisen mittakaava suureni ja moderni rakentamistyyli, laatikkomainen funktionalismi 

ilmeni mm. kaupparakennuksissa. Perinteinen kaupunkirakenne alkoi rikkoutua. 

Asutus ja palvelut hajautuivat kaupunginosiin, jotka ovat Lapualla kuitenkin 

hyvin lähellä keskustaa. Terveys- ja hoivapalvelut sijoittuivat Liuhtarin kaupunginosaan 

ja pienyritykset levittäytyivät pääteiden varteen Alangon alueelle. Lämpövoimala 

rakennettiin 2000-luvulla radan taakse keskustaan ja tilaa vievän kaupan toi 

minnot ovat siirtymässä Honkimetsän kauppakeskukseen ohikulkutien varteen. 

Vanha keskusta on kuitenkin säilyttänyt elinvoimaisuutensa ja siellä on selkeitä toiminnallisia 

ja rakenteellisia aluekokonaisuuksia kuten kirkon ja patruunatehtaan ympäristöt, 

kauppakadun varsi, keskustan puistoakseli ja jokirannan vehreä puistovyöhyke. 

Selkeitä reittejä ovat vanhat rantatiet, jonka osa kauppakatu on. Uudempi 

päätieverkko tukee hyvin alueiden toimintoja. Alueella on myös paljon avoimia näkymäpaikkoja, 

kun peltojen yli avautuu keskustassa lähinäkymiä ja sivummalla rauhoittavia 

pelto- ja jokinäkymiä. Maiseman ja rakenteen vaihtelevuus onkin yksi alueen 

vetovoimatekijöistä. 

Toiminnallisia solmukohtia ovat pääteiden risteysalueet ja maamerkkejä/ nähtävyyksiä 

vanhat rakennukset kuten kirkko, kaupungintalo ja asemanseudun korkeat siilot. 

Hoitamattomia, keskeneräisiä alueita on ratapihan ympäristössä.

Lapuan tuomiokirkko on perinteinen maamerkki, jonka kanssa uudempi korkea rakentaminen kilpailee huomiosta. 

(kuva Anne Ojanperä). 

3.3.5 Kulttuuriympäristöselvitys 

Suunnittelualueelle laadittiin kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden ja kohteiden inventointi 

vuosina 2009-2010 kaupungin toimesta. 

Rakennetun kulttuuriympäristön valtakunnallisesti arvokkaita alueita Lapualla on kolme: Lapuan 

tuomiokirkko ympäristöineen, Lapuan rautatieasema ja Lapuan patruunatehdas eli 

Vanha Paukku. 

- Kirkon alueeseen kuuluvia rakennuskohteita ovat Lapuan tuomiokirkko, Virranniemen 

pappila, entinen apteekki, seurakuntatalo, Entinen Ylängön talo, Raparanta, 50-luvun asuintalo, 

Hautanen, Jokilaakson matkailupuutarhan alue, Alajoki eli Filpula, ja Herättäjän toimitalo 

eli Kosola. 

11

- Rautatieaseman alueeseen kuuluvat rautatieasema ja Ratapolun kolme asuintaloa piharakennuksineen. 

- Patruunatehtaan alueeseen kuuluvat ruokala, isotehdas, lämpökeskus, paja, makasiini, 

muuntaja, työkalutehdas, lataamo, lyijylankaosasto/ampumaradat. 

- 

Maakunnallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia ovat Siirilän asutusalue, Koulualue, Simpsiön 

hautausmaa kappeleineen, Talvitien taloryhmä Lapuanjokivarressa, Nuorisotalo, Lahden 

maatilapihapiiri, Lapuan kaupungintalo, Kiviristin muistomerkki, Riippusilta, Antila, Honkimäki 

ja Annalan teollisuusalue. 

Paikallisesti arvokkaita aluekokonaisuuksia on 5 kpl: Saaren taloryhmä, Siirilän eteläosa, 

Tikantien alue, Huhtalantie eteläpuolinen omakotialue ja Honkimäen omakotialue. 

Paikallisesti merkittäviä pihapiirikohteita ovat Jukantupa, Marttala, Poutuntie 26, Ilkan pihapiiri, 

Ritamäen koulu, Ritamäen lava, Latomäen sähkön talo, S-kaupan viljavarasto ja varastorakennus, 

Suutalan-Honkalan pihapiiri, Teorantien kerrostalot, Laitisen paja, Ränkimäen ulkomuseoalue, 

Liuhtarin koulu, Ketolan taloryhmä, Hantulan taloryhmä, Vähämäki, Siiriläntie 

5, Siiriläntie 9, Siirilän pappila, Marielund, Vaurio, Lapuan ensimmäisen kirkon muistomerkki, 

Vasunmäentie 92 ja 94, Saarenkankaan pumppauskoppi, Poutun koulu, Ala-Annala, Lankilankosken 

mylly, Alanurmon koulu, Rinta-Klemettilä ja Kaara. 

12

3.4 Suunnittelutilanne 

Lapuan kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla valtateiden 19, 16 ja 66 varrella. Lapualta on 

matkaa Helsinkiin 380 km, Vaasaan 80 km ja Seinäjoelle noin 25 km. Lapuan väestönmäärä 

on kasvanut viimeiset kuusi vuotta. Kaupungissa ollaankin tilanteessa, jossa on tarpeellista 

tarkastella kasvua ja tasapainoista maankäyttöä sekä Lapuan asemaa ja roolia osana Seinäjoen 

kehittyvää kaupunkiseutua. 

Lapuan kaupungin pinta-ala on 751,1 km2, josta vettä 13,6 km2. Lapua kuuluu Länsi- 

Suomen lääniin ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Lapua on osa Seinäjoen seutukuntaa 

yhdessä Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan, Nurmon, Seinäjoen ja Ylistaron kanssa. 

Lapuasta on tullut kirkkopitäjä 1581, maalaiskunta 1865 ja kauppala 1964. Kaupunkioikeudet 

Lapua sai 1977. 

Lapuan infrastruktuuri 

Lapuan kaupunki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla valtateiden 19, 16 ja 66 varrella. Lapualta on 

matkaa Helsinkiin 380 km, Vaasaan 80 km ja Seinäjoelle noin 25 km. 

Lapuan kaupungin pinta-ala on 751,1 km2, josta vettä 13,6 km2. Lapua kuuluu Länsi- 

Suomen lääniin ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaan 

Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaan Lapua kuuluu asutusrakenteessa maakunnan 

ydinalueisiin. Lapua liittyy kiinteästi Seinäjoen kaupunkiverkkoon, mutta ydinalue 

rajoittuu kuitenkin kaupungin keskustaan ja Seinäjoentien varteen. Muut alueet ovat hajaasutusaluetta. 

Asutusrakenne on laajentunut 2000-luvulla. Lapualla on esim. vuonna 2007 myönnetty rakennuslupia 

145 kappaletta asuntoihin. Rakennusluvat jakaantuvat seuraavasti: 51 omakotitaloa, 

13 rivitaloa, 3 kerrostaloa ja 233 muuta rakennusta. Yhteensä asuntoja valmistui 91 

kappaletta. 

Keskusta lähialueineen on voimakkaimman rakentamisen aluetta. Kyläalueista Lapuanjokivarsi 

sekä Seinäjoen suunta ovat myös melko voimakkaan rakentamisen alueita. Kuitenkin 

myös muille kyläalueille on tullut muutamia uusia omakotitaloja. 

Lapualla on noin 650 kesämökkiä (Tilastokeskuksen mukaan). Määrä on laskenut 2000luvulla, 

mikä johtunee kesämökkien muuttamisesta vakituiseen asumiskäyttöön. 

13

3.4.1 Nykyinen kylä- ja kaupunkikuva 

Suunnittelualueen kylä- ja kaupunkikuva on vielä suhteellisen selkeä. Kaupunkikeskustan ja 

jokivarren nauhakylien rakenne ja vaihettumiskohta on selkeästi havaittavissa. Jokilaaksojen 

vanhat rantatiet ja niiden varren asutus viljelylakeuksineen on hyvin säilynyt Lapuanjokilaaksossa 

ja Nurmonjokilaaksossa, Alajoen varren asutus on jo alkanut tiivistymään liiallisesti 

kun näkymät joelle peittyvät ja uusi rakennuskanta vanhojen välissä luo kyläkuvaan sekavuutta. 

Asemakaavoitetut alueet sijoittuvat tiiviiksi rykelmäksi keskustan ympärille eikä irrallisia ”satelliitteja” 

ole häiritsevästi. Peltoaukeat asemakaava-alueiden välissä antavat taajamakuvaan 

maaseututaajamaan sopivaa väljyyttä – ne korvaavat puiston. Myös taajaman keskustassa 

on avointa peltomaisemaa aseman taustalla. Sijainnista johtuen alueen rakentamattomuus ei 

haittaa taajamakuvaa vaan mieluummin antaa sille väljyyttä ja toimii maamerkkinä muuten 

niin tasarakeisessa taajamassa. 

Ydinkeskusta on rakentunut kaupunkimaiseksi ja on ympäristöltään hyvin hoidettu ja mittakaavaltaan 

inhimillinen. Vanha rakennuskanta antaa paikkakunnalle ajallista ulottuvuutta ja 

arvokkuutta. Paikoin on rakennuksia vajaakäytöllä, mutta kaupunkiinhan kuuluu jatkuva muutos, 

kukoistus ja taantumus rinnakkain. Ydinkeskustan katuverkko on nykyisellään hieman 

sekava ja jäsentymätön. Muuten päätieverkko on selkeä mutta asuntoalueiden kokoojatietasolla 

taas on paikoin, erityisesti vanhoilla asuntoalueilla, jäsentymättömyyttä. 

Aluekokonaisuudet eli eri aikakausien rakennuskanta rajautuu ja hahmottuu peltoaukeiden 

avulla. Selkeitä laajoja puistovyöhykkeitä ei ole vaan ne ovat sirpaloituneita paloja tai akseleita 

rakenteen sisällä ja reunoilla. Taajamakuvaa hahmotetaan pääasiassa tieverkkoa pitkin 

liikkumalla ja nyt paikan tunnistaminen on vielä mahdollista jokia reunustavan puukujan ja 

peltoaukeiden avulla. Keskustassa on useita maamerkkirakennuksia ja siltoja, joiden avulla 

paikat hahmottuvat selkeästi. 

14

3.4.2 Liikenne 

Lapua sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla valtateiden 16 ja 19 risteyksessä. 

Lapua on keskeisellä paikalla myös ratayhteyden suhteen, sillä Pohjanmaan rata 

kulkee Lapuan kautta. Lähin lentoasema on Seinäjoella. 

Lapuan liikennemäärät näkyvät kartalla. Liikennemäärät ovat kasvaneet etenkin 

Seinäjoen ja Kauhavan suuntaan vuodesta 2002. 

Lapuan alueen liikennettä on käsitelty myös Etelä-Pohjanmaan joukkoliikenteen 

strategiassa sekä Junan käyttö Lapuan ja Kauhavan rautatieasemien vaikutusalueella 

–tutkimuksessa. Junan käytön tutkimuksen mukaan Lapuan aseman junavuoroja 

pidetään riittämättömänä (helmikuu 2008). Joulukuussa 2008 onkin tullut lisää 

vuoroja. 

3.4.3 Yhdyskuntatekniikka 

Kaikki asemakaavoitetut alueet ovat kunnallistekniikan piirissä. Myös haja-asutusalueilla on 

vesijohtoverkosto jokaiseen talouteen. Ala-Nurmosta keskustaan on olemassa runkoviemäri, 

johon uusi asutus voidaan liittää. Itärannalla ei ole valmista jätevesiverkostoa. 

Saarenkankaan pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa, josta puhdas vesi johdetaan verkostoon. 

Jäteveden puhdistamo on Kiviniemessä suunnittelualueen luoteiskulmalla. Puhdistamo 

on vasta uudistettu ja siinä käytetään biologista vedenpuhdistusmenetelmää. 

15

Jätteiden lajittelua hoitaa Kuusakoski Oy Jouttikallion teollisuusalueella. 

3.4.4 Maanomistus 

Kaupungin omistamat maat on esitetty seuraavalla kartalla (kartan lähde: Lapuan kaupunki): 

16

3.4.5 Suunnittelutilanne 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtioneuvoston päättämän valtakunnalliset 

alueidenkäyttötavoitteet. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset 

alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 

1. toimiva aluerakenne 

2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 

3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 

4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 

5. Helsingin seudun erityiskysymykset 

6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 

Näistä kaksi viimeistä eivät koske Lapuaa. 

Maakuntakaava 

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa luodaan tulevaisuuden linjauksia koko maakuntaa 

koskevalle maankäytölle. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta. 

Maakuntakaavan mukaan Lapua on seutukuntakeskus. Lapualla on keskustan 

taajaman lisäksi merkittäviä kyläalueita. Lapualla on lisäksi maaseudun ja 

teollisuuden kehittämisen kohdealueita, matkailun vetovoima-aluetta, turvetuotantovyöhykkeitä, 

parannettavia tieosuuksia. Maakuntakaavakartan ote ja merkintöjen selitykset 

ovat liitteenä. 

LIITE I: Maakuntakaava 

Lapuaa koskevat seuraavat maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnät: 

Maaseudun kehittämisen kohdealue mk-2 (Lapuanjokilaakso, Lapuan-Kauhavan 

Alajoki,Nurmonjokilaakso) 

17

Suunnittelumääräys mk-2: 

Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman 

kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueilla 

tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten 

teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. 

Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet 

tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. 

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan hyvien peltoaukeiden ja kulttuurimaiseman säilymistä 

tukevia sekä kyläverkostoa laajenevan asutusta ja maaseudun muuttuvia elinkeinoja 

koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Suunnittelumääräys ei muodosta 

rakentamisrajoitusta eikä sen perusteella tehdä suunnittelutarveratkaisuja, vaan se määräytyy 

muiden ao. lainkohtien mukaan. 

Teollisuuden kehittämisen kohdealue (Lapua) 

Suunnittelumääräys: 

Aluevarauksia tehtäessä ja asema- ja yleiskaavoja laadittaessa toimitaan kestävän kehityksen 

periaatteen mukaisesti olemassa olevia alueita laajentaen. Toimintojen sijoittelu on tehtävä 

siten, että alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeiden pääteiden liikenneturvallisuus 

ja toiminnalliset vaatimukset turvataan. 

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä teollisuuden 

alueidenkäytöllisiä ulottuvuuksia. Kehittämisperiaate pohjautuu aluerakenteeseen 

sekä seutukuntien teollisuuden erikoistumisaloihin ja niille on keskittynyt tai suunnitellaan 

keskitettävän merkittävää teollisuustoimintaa. 

Matkailun vetovoima-alue (Lapuanjokilaakso) 


Alueen suunnittelussa tuetaan kuntien, seutukuntien ja ylimaakunnallisten virkistysalueiden 

ja matkailualueiden muodostamia verkostoja ja niiden kehittämistä kokonaisuuksina. Kehittämistoimien 

tulee liittyä maakunnan matkailuelinkeinojen maankäytöllisten edellytysten tukemiseen 

sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamiseen. Kyrönjokilaakson 

ja Lapuanjokilaakson matkailun vetovoima-alueilla alueen runkoreittien suunnittelussa 

tulee hyödyntää jokilaaksoissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevat virkistysalueet ja –kohteet, 

kulttuurimaisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö. 

Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan matkailun tai virkistyksen kehittämisen alueidenkäytöllisiä 

periaatteita. 

Merkittävästi parannettava tieosuus 


Tielinjaus on sovitettava ympäristöön ja maisemaan. Kevyt liikenne on otettava huomioon 

tielinjauksia suunniteltaessa ja kevyen liikenteen väyliä on osoitettava tarpeellisiin kohtiin. 

Koskee Lapualla valtatietä 19 välillä Seinäjoki-Lapua. Valtatien muuttaminen 4-kaistaiseksi 

keskellä olevalla kaiteella erotettuna tai muilla vastaavilla toimenpiteillä. Ko. yhteysväli on 

tiepiirin vilkkaimpia (12057 ajon./vrk /Nurmo – 8187 ajon./vrk / Lapua) ja liikennemäärät tulevat 

edelleen voimakkaasti kasvamaan, ja jo nyt Lapuan ja Seinäjoen väli on ruuhkautunut ja 

siellä on paljon liikenneonnettomuuksia. 

18 

Nopean junaliikenteen rata

Turvetuotantovyöhyke 

Suunnittelumääräys I, joka koskee koko maakuntaa: 

Turvetuotantovyöhykkeen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelualueet 

sekä valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ja -päätökset (LSL 77 §) sekä Natura 

2000 –verkosto. Turvetuotantoalueita perustettaessa tuotantoalueista tehdään asianmukaiset 

lupahakemukset lainsäädännön edellyttämine ympäristövaikutusten arviointeineen ao. 

ympäristölupaviranomaisten käsiteltäväksi. 

Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita 

tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti 

tai seudullisesti merkittäviä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon 

alueelliset maankäyttötarpeet. 

Suunnittelumääräys III: 

Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset 

siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. 

Suunnittelumääräys IV: 

Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset 

siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. 

Kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue 


Kuntakeskuksen keskustatoimintojen aluetta kehitetään taajamakuvallisesti eheyttäen kunnan 

keskuksena. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijainti määritellään kunnan 

kaavoituksessa. 

Lapuan keskusta on merkitty seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavan 

muutoksessa (Ympäristöministeriö vahvistanut 5.12.2006) Lapuan Honkimäen alueelle 

on merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka suunnittelumääräyksen mukaan alueelle 

saa sijoittaa myös yksityisiä ja julkisia palveluja sekä hallinnon toimintoja. 

km 

Vähittäiskaupan suuryksikkö (Honkimäki) 

Taajamatoimintojen alue 

Teollisuus- ja varastoalue 

Moottoriurheilurata (Jouttikallio) 

Jätteenkäsittelyalue / jätekeskus 


Alue on varattu maakunnallista / seudullista jätekeskusta varten. Alueen suunnittelussa tulee 

huolehtia siitä, ettei jätekeskuksen toiminnalla aiheuteta vaaraa pohjavesien likaantumisesta 

tai ympäristön pilaantumisesta eikä toiminta vaaranna lentoliikennettä. Alue on suunniteltava 

siten, että siellä jätteiden monipuolinen hyödyntäminen ja turvallinen loppusijoittaminen on 

mahdollista. 

Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde 


Rakennetut kulttuuriympäristöt on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien 

arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin 

kohteisiin vaikuttavista hankkeista on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta 

lausunto. 

19

Lapualla on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita sekä keskustassa 

valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (Lapuan 

tuomiokirkko ympäristöineen, Kauhajärven kyläraitti ja Lapuan rautatieaseman alue). 

Matkakeskus / julkisen liikenteen vaihtopaikka 


Seinäjoen matkakeskuksen ja muiden julkisen liikenteen vaihtopaikkojen aluevarauksissa 

sekä liikennejärjestelmäsuunnittelussa on otettava huomioon niiden laajeneminen valtakunnalliseksi 

ja maakunnalliseksi verkostoksi. 

Ohjeellinen ulkoilureitti 


Reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen 

kanssa. 

Ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti 


Reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajien ja viranomaistahojen 

kanssa. 

Valtatie / kantatie 


Tieverkostoja suunniteltaessa ja kehitettäessä on otettava huomioon erityisesti TEN-verkosto 

(vt 3), Via Finlandia-käytävä (vt 3 ja vt 19), Keskipohjola – Pietari –käytävä (vt 18) ja Atlantti 

– Karjala -käytävä 

(Sininen tie / vt 16) sekä kantatieverkosto. 

20 

Seututie 

Yhdystie 

Eritasoliittymä / Ohjeellinen eritasoliittymä 

Voimajohto 400 kV / 220 kV / 110 kV 

Syöttövesijohto tai siirtoviemäri 

Siirtoviemärin rarve (Lehtimäeltä ja Kuortaneelta Lapualle) 

Merkinnällä osoitetaan kehitettävä jäteveden siirtoyhteys 

Ohjeellinen tietoliikenneverkko / -yhteys

Taajatoimintojen alue 


Alueen suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, täydennysrakentamista 

ja taajamakuvan eheyttämistä. 

Ruha on taajamatoimintojen aluetta, Haapakoski, Hellanmaa, Hirvijoki, Kauhajärvi ja Tiistenjoki 

ovat kyliä. 

Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue 


Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin 

liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin 

kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta 

lausunto. 

Kalliokiviainesten ottamisalue: 

Maakuntakaavan muutoksessa (Ympäristöministeriö vahvistanut 5.12.2006) Lapuan Honkimäen 

alueelle on merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö, jonka suunnittelumääräyksen mukaan 

alueelle saa sijoittaa myös yksityisiä ja julkisia palveluja sekä hallinnon toimintoja. 

Lisäksi Lapuan keskusta on merkitty seutukuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeksi. 

Ruha on taajamatoimintojen aluetta, Haapakoski, Hellanmaa, Hirvijoki, Kauhajärvi ja Tiistenjoki 

ovat kyliä. Teollisuus- ja varastoalueita ovat Jouttikallio ja Ritamäki-Liuhtari. Lapualle on 

merkitty jätteenkäsittelyn osatoimintoalue, jätevedenpuhdistamo. Lapualla on kulttuuriympäristön 

tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita sekä keskustassa valtakunnallisesti 

merkittäviä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (Lapuan tuomiokirkko ympäristöineen, 

Kauhajärven kyläraitti ja Lapuan rautatieaseman alue). Lapuan Simpsiö on loma-asuntoalue. 

Lapualla on myös moottoriurheiluradan kohdevaraus. 

Lapualla kulkee eritasoisia tieyhteyksiä sekä rautatie. Lapua on julkisen liikenteen vaihtopaikka. 

Tiestön osalta Lapuan ja Seinäjoen välille on merkitty eritasoliittymiä merkittävästi 

parannettavalle tieosuudelle. Lapualla kulkee ohjeellisia ulkoilureittejä (runkoreittejä) ja moottorikelkkailun 

runkoreittejä. Lisäksi kaupungissa kulkee sähkölinjoja, syöttövesijohto ja siirtoviemäri 

sekä tietoliikenneverkko/-yhteys. 

Aluevarausten osalta kaupungissa on taajamatoimintojen aluetta, virkistysalueita (Hirvijärvi ja 

Simpsiö), luonnonsuojelualueita, FINIBA-alue (Löyhinginneva), Natura 2000-alueita (Järvinevan 

metsä, Simpsiö) sekä kalliokiviainesten ottamisalueita. 

Yleiskaavat 

Lapualla on voimassa 23.10.2003 voimaantullut Lapuan keskustan osayleiskaava. 

Vaikka 

kaava on tuore, on viimeaikainen voimakas kehitys jättänyt kaupungin nykyiset yleiskaavat 

vanhentuneiksi sekä sisällön että laajuuden osalta. Lapuan väkimäärä on kasvanut viimeiset 

kuusi vuotta, joten nykyisessä tilanteessa on tarpeen tarkastella Lapuan asemaa ja roolia 

osana Seinäjoen kehittyvää kaupunkiseutua. 

21

Asemakaavat 

Lapualle on laadittu ensimmäinen asemakaava jo 1930-luvulla. Vuosien myötä asemakaavoitus 

on laajentunut keskustan ympäristöön niin, että nyt asemakaavoitettua aluetta on keskustassa 

noin 934 hehtaaria, Jouttikallion teollisuusalueella 115 ha ja Kiviniemen teollisuusalueen 

58 ha. 

Jokivarren asuinalueiden pienet asemakaavat, 8 kpl, ovat pinta-alaltaan 2-8 ha. 

Keskustan asemakaavan sisällä on 9 pienempää aluetta, joilla ei ole asemakaavaa. Alueiden 

pinta-ala vaihtelee 1,4 – 42 hehtaariin. 

Tummanruskeat alueet on asemakaavoitettu. Tilastoaluejako on esitetty mustalla pisteviivalla. 

Kehityshankkeet 

Lapua on viime aikoina suuntautunut entistä voimakkaammin Seinäjoen suuntaan. Lapua 

kuitenkin haluaa säilyä vireänä kaupunkiseutuna. Lapualle on menossa useita kehittämishankkeita: 

• NovaPark-kauppakeskushanke 

• BE-Groupin teräspalvelukeskus 

• Metso-Powerin kehittämistoimet 

• Nurmo-Lapua –välin parantaminen tieliikenteen osalta 

• Pohjanmaan radan parantaminen 

22

15000 

14800 

14600 

14400 

14200 

14000 

13800 

13600 

13400 

3.4.6 Väestö ja asuminen 

Lapualla asui 14 234 henkeä vuonna 2008. Väestö on kasvanut vuodesta 2001, mutta tätä 

ennen 1990-luvulla väkiluku on vähentynyt lähes 600 hengellä. Väestömäärä on ollut korkeimmillaan 

vuonna 1983, jolloin Lapualla asui yli 14 700 henkeä. 

1980 

Lähde: Tilastokeskus 

Lapuan väestömäärän kehitys 1980-2007 

1982 

1984 

1986 

1988 

1990 

1992 

1994 

1996 

1998 

2000 

2002 

2004 

2006 

15000 

14800 

14600 

14400 

14200 

14000 

13800 

13600 

13400 


Lapuan väestöennuste 2006-2040 

Trendiennuste 

Omavaraislaskelma 

2006 

2008 

2010 

2012 

2014 

2016 

2018 

2020 

2022 

2024 

2026 

2028 

2030 

2032 

2034 

2036 

2038 

2040 

Vuonna 2009 tehdyn Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Lapuan väestömäärä tulee kasvamaan 

edelleen. Kasvua tapahtuisi koko ennustekauden, vuoteen 2040 siten, että vuonna 

2040 Lapualla asuisi 15 295 asukasta. Lapuan kasvu tapahtuu sekä kunnan oman väestöpohjan 

että muuttoliikkeen ansiosta: omavaraisennuste, joka ei huomioi muuttoliikettä, ennustaa 

pienempää kasvua kuin muuttoliikkeen huomioiva trendiennuste. Omavaraisennusteenkin 

mukaan alueen väestömäärä lisääntyisi kuitenkin lähes 15 000:een. 

Lapuan ikärakenne on samantyylinen kuin koko maakunnassa keskimäärin, joskin lasten 

osuus väestöstä on hieman korkeampi. Ikärakenteen ennusteen mukaan lasten osuus väestöstä 

laskee hieman vuoteen 2040. Vanhusten määrä tulisi nousemaan, erityisesti vanhimman 

väestönosan. Työikäisten osuus väestöstä taas laskisi. Ennustettu kehitys on samansuuntainen 

koko maakunnassa. 

Lapua on viime vuosina saanut muuttovoittoa. Tilanne on muuttunut radikaalisti 1990-luvun 

lopun muuttotappiovuosista. Tarkasteltaessa muuttoliikettä vuonna 2009 huomataan, että 

kaupungista lähtee 15–29-vuotiaita enemmän kuin kaupunkiin tulee. Tämä johtuu luultavasti 

nuorten lähdöstä opiskeluihin muille paikkakunnille. Toisaalta tästä seuraavia ikäryhmiä 

muuttaa Lapualle enemmän kuin sieltä lähtee pois, mikä voi kieliä alueen houkuttelevuudesta 

perheellisille ja työssäkäyville. 

11 % 


Lapuan ikärakenne, ennuste 2040 

17 % 

54 % 

18 % 

- 14 

15 - 64 

65 - 74 

75 - 

Lapuan ikärakenne 2007 

10 % 

18 % 

9 % 


63 % 

- 14 

15 - 64 

65 - 74 

75 - 

23

140 

120 

100 

80 

60 

40 

20 

0 

24 

Muuttoliike 2007 

Kuntien välinen tulomuutto 

Kuntien välinen lähtömuutto 

0 - 4 

5 - 9 

10 - 14 

15 - 19 

20 - 24 

25 - 29 

30 - 34 

35 - 39 

40 - 44 

45 - 49 

50 - 54 

55 - 59 

60 - 64 

65 - 69 

70 - 74 

75 - 


60 

40 

20 

0 

-20 

-40 

-60 

-80 

-100 

-120 

-140 

-160 

1987 


Kuntien välinen nettomuutto 1987-2007 

Lapuan kaupungin alueella on eroja siinä, mihin väestö on keskittynyt, millainen ikärakenne 

on alueilla, sekä missä asukasmäärä on lisääntynyt ja missä vähentynyt. Keskustaajaman 

osayleiskaavoitettavat alueet ovat väestörikkaita alueita, joissa väestön ikärakenne vaihtelee. 

Osayleiskaavoitettavilla alueilla on yhteensä noin 9 260 asukasta, joka on jakaantunut siten, 

että kaupunkikeskustan liike- ja asumisalueella on vajaa 3 200 asukasta, keskustaajaman 

asumis- ja työpaikkavyöhykkeellä taas vajaa 6 200 asukasta. Ydinkeskustassa on vanhusvoittoisia 

alueita, mutta myös joitain lapsirikkaita kohteita. Keskusta ja sen lähialueet sekä 

jokilaakso taas ovat pääosin väestönlisäyksen alueita. Ainoastaan Kiviniemen alueella väestö 

on vähentynyt reilummin 2000-luvulla, mutta alueen väestömäärä on pieni (reilu 20 henkeä). 

Lapuan kaupungin sisäinen muutto on myös runsasta. Tämä vaikuttaa osaltaan aluerakenteeseen. 

Seuraava kartta näyttää, kuinka sisäisen muuton suunta on haja-alueilta kaupungin 

keskustaan. Keskusta ympäristöineen, myös Kauhajoen suuntaan, on saanut väestöä lisää. 

Tämän voidaan olettaa muuttavan myös osa-alueiden väestön ikärakennejakaumia. 

1989 

1991 

1993 

1995 

1997 

1999 

2001 

2003 

2005 

2007

3.4.7 Elinkeinot ja työpaikat 

Alkutuotanto 

Lapualla maatalous on vahvaa, vaikkei se suhteelliselta osuudeltaan nousekaan erityisesti 

esille. Lapuan työpaikoista maa- ja metsätaloudessa on reilu 10 %, mikä on suurempia kaupunkiseutuja 

runsaampaa, mutta perinteisiä maaseudun ydinalueita vähäisempää. Lapuan 

eläinsuojien rakennusluvat vuodesta 1995 näyttävät, että karjankasvatusta on runsaasti Lapuanjoen 

laaksossa, mutta myös Hirvijoen varrella. 

Suunnittelualueella on 18 maatilaa joista 7 kpl kooltaan maatalouden suuryksiköitä: kolme 

siipikarjatilaa ja 4 lypsykarjatilaa. Suuryksiköiden lisäksi on yksi pienempi siipikarjatila, 4 lypsykarjatilaa, 

yksi sikala ja 5 hevostilaa, joista yksi isompi 27 hevosen talli kaava-alueen reunalla. 

Tavoitteena on turvata maatalouden jatkuvuus ja estää haja-asutuksen leviäminen elinkeinoalueille. 

Ohjeellinen suojavyöhyke osoittaa alueen, jolle ei tulisi sijoittaa maatilaan kuulumatonta 

rakentamista. 

Kotieläintalouden suuryksiköksi luetaan tuotantoyksikkö, jonka toiminta vaatii ympäristönsuojelulain 

mukaisen ympäristöluvan eläinmääränsä perusteella. Ympäristölupa tarvitaan eläinsuojalle, 

joka on tarkoitettu vähintään: 

- 30 lypsylehmälle, 80 lihanaudalle 

- 60 täysikasvuiselle emakolle, 210 lihasialle 

- 60 hevoselle tai ponille 

- 160 uuhelle tai vuohelle 

- 2700 munituskanalle tai 10 000 broilerille 

- 250 siitosnaarasminkille tai –hillerille 

- 50 siitosnaarasketulle tai –supille tai muulle –turkiseläimelle 

Suojavyöhykkeiden määrittelyssä on käytetty apuna julkaisua Maatalousmerkinnät ja – 

määräykset kaavoituksessa, 2001, ja Oulun seudun ympäristöviraston suosituksia. 

Ympäristölupavelvolliset tilat edellyttävät 200 m ja suuryksiköt 400-500m suojavyöhykettä. 

Sikala edellyttää 400-500 m suojavyöhykettä. Yleisen merkintäohjeen mukaan sikalan, 

minkki- ja kettutarhojen etäisyyden tulee olla vähintään 100 metriä jos eläimiä on joitakin 

kymmeniä, 500 m jos eläimiä on satoja ja 1000 m jos eläimiä on tuhansia. 

25

Jalostus 

Lapualla teollisuutta on runsaasti, joka neljäs työpaikka on teollisuudessa. Teollisuuden rakennusluvat 

ovat keskittyneet vuoden 1995 jälkeen keskustaan ja sen lähialueille, muutamia 

teollisuusrakennuksia on syntynyt myös kyliin (Ruha, Myllykoski, Hellanmaa, Tiistenjoki ja 

Kauhajärvi). Muun maakunnan mukana Lapua on merkittävä elintarviketeollisuuden, metallija 

teknologiateollisuuden sekä ja hyvinvointialan keskittymä. Lapualla on erityisesti panostettu 

energiateollisuuteen. 

Työpaikkojen määrä on noussut selvästi 1990-luvun puolivälin tilanteesta. Viime vuosina on 

”sahattu” lähes paikallaan, mutta parina viime vuonna on ollut nousua. Lapuan työpaikkaomavaraisuus 

on suhteellisen korkea. Lapualla ja muuallakin Etelä-Pohjanmaalla on vahva 

yrittäjäkulttuuri ja runsaasti yrityksiä väestöpohjaan nähden. Alueella on erityisesti pienyrittäjyyttä 

sekä maatalousyrittäjyyttä. 

Lapualla on 2000-luvulla ollut enemmän aloittaneita yrityksiä kuin lopettaneita. Näin ollen 

Lapuan yrityskanta on kasvanut. 

Lapuan suurin työnantaja on kaupunki. Tämän jälkeen suurimpina työllistäjinä ovat keskisuuret 

yritykset. 

26 

Suurimmat työnantajat Lapualla Työntekijöitä 

Lapuan kaupunki 905 

Metso Power Oy, Lapuan tehdas 207 

Nammo Lapua Oy 142 

Härmänmaan ammatti-instituutti 85 

Veljekset Ala-Talkkari Oy 85 

Lapuan poliisilaitos 63 

Lapuan tmk-seurakunta 57 

Lapuan Nahka Oy 56 

BE Group Oyj 51 

Lapua Ketjut Oy 45 

100 

90 

80 

70 

60 

50 

40 

30 

20 

10 

0 


Lapuan yritykset 2000-luvulla 

Aloittaneita 

Lopettaneita 

Yrityskanta 

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 

1000 

950 

900 

850 

800 

750 

700

Työttömyysaste Lapualla on käynyt reilussa 18 %:ssa vuonna 1995, mutta tällä hetkellä kunnassa 

vallitsee lähes täystyöllisyys: työttömien osuus työvoimasta toukokuussa 2008 oli 4,1 

% 4 . Etelä-Pohjanmaalla, erityisesti Lapuan alueella on perinteisesti paljon ”miestyöpaikkoja”. 

Lapua on pyrkinyt murtamaan tätä perinnettä viime vuosina. Lapualle on myös houkuteltu 

työvoimareserviä mm. Härmänmaan ammattiopiston venäläisten opiskelijoiden kautta. Lapuan 

uudet, suunnitellut investoinnit (mm. Simpsiö ja NovaPark) toisivat uusia työpaikkoja, arvion 

mukaan Simpsiöön lyhyellä tähtäimellä 600 ja pitkällä 300 uutta työpaikkaa, NovaParkiin 

taas noin 1 200 uutta työpaikkaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä 5 

. 

Palvelut 

Nyt osayleiskaavoitettavilla alueilla on yhteensä kahdeksan koulua: Poutun koulu, Ritamäen 

koulu, Keskuskoulu, Hautasen koulu, Liuhtarin koulu ja Alanurmon koulu sekä Lapuan yläaste 

ja lukio. Lisäksi alueella on 13 päiväkotia tai ryhmäperhepäiväkotia: päiväkodit Kissankello, 

Liuhtari, Päiväranta, Esikot ja Mustikka sekä ryhmäperhepäiväkodit Kirsikka, Päivänsäde 

ja Menninkäinen, Jokiranta, Välilä, Karpalo, Siirilä ja Sylipaikka, Marjapulla sekä uusi ryhmäperhepäiväkoti. 

Koko Lapuan kaupungissa oli yhteensä 13 ala-astetta ja yksi yläaste vuonna 2007. Peruskouluissa 

oppilaita oli ala-asteilla yhteensä 1 134 ja yläasteella 555. Lisäksi Lapuan lukiossa 

oli 271 oppilasta. Nyt osayleiskaavoitettavilla alueilla sijaitsee lisäksi Härmänmaan ammattiinstituutti, 

joka kuuluu SEDU-koulutuskeskukseen (638 oppilasta) ja Lapuan kristillinen opisto 

(151 oppilasta). Ammatillinen koulutustarjonta käsittää perustutkinnot liiketalouden, matkailun, 

catering-alan, kotitalous ja kuluttajapalvelujen, kotitalousopetuksen, autoalan, kone- ja 

metallialan, talotekniikan, rakennusalan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä tietoja tietoliikennetekniikan 

aloilta. Lapualla on myös musiikkiopisto (225 oppilasta) ja kansalaisopisto 

(2 900 oppilasta). 

Lapuan kouluverkkoselvityksen mukaan vuosina 2008–2015 perusopetuksen ja luokkamuotoisen 

erityisopetuksen määrä vähenee hieman: 

Perusopetuksen ja luokkamuotoisen 

erityisopetuksen määrä 

(esikouluikäiset ei mukana) 

Koulunsa 

aloittavat oppilaat 

Ala-asteiden oppilasennusteet 

2008–2009 1 597 172 985 

2009–2010 1 572 179 982 

2010–2011 1 568 167 991 

2011–2012 1 571 192 1 044 

2012–2013 1 567 183 1 061 

2013–2014 1 540 143 1 029 

2014–2015 1 546 158 1 022 

Kouluista Alanurmon koululla on ongelmia rakennuksen kanssa, kaupungissa onkin esitetty 

uutta koulurakennusta alueelle. Tämä mahdollistaisi myös oppilasmäärän kasvattamisen ja 

erityisopetuksen järjestämisen. Ennusteen mukaan oppilasmuutoksia tapahtuu nyt osayleiskaavoitettavilla 

alueilla Alanurmon, Liuhtarin ja Ritamäen kouluissa, joissa oppilasmäärä ensin 

laskee, mutta kääntyy sitten nousuun. Keskuskoulun ja Poutun oppilasmäärän ennustetaan 

vähenevän 6 

. 

4 

Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen mukaan 

5 

Hannu Törmä ja Juha Honkatukia (2005). Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark -hankkeiden 

aluetaloudelliset vaikutukset. 

6 

Kouluverkkosuunnitelma 

27

Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan väestön koulutustaso on Etelä-Pohjanmaalla 

maamme matalimpia. Tilastokeskuksen koulutustasomittaimen mukaan eteläpohjalaiset ovat 

suorittaneet keskimäärin 2,5 vuotta perusasteen jälkeistä tutkintoon johtavaa koulutusta. Etelä-Pohjanmaalla 

alueelliset erot ovat kuitenkin huomattavat. Maakunnan väestön koulutustaso 

on nousujohteinen, ja Etelä-Pohjanmaalla on panostettu koulutukseen merkittävästi. Lapuan 

väestön koulutustaso 7 

: 

28 

15 vuotta täyttänyt väestö 11494 

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 4478 

Keskiasteen tutkinto 4354 

Alin korkea-asteen tutkinto 1510 

Alempi korkeakouluasteen tutkinto 718 

Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 424 

Tutkijakoulutusasteen tutkinto 10 

Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukainen alueen innovaatioyksikkötarkastelu 

nostaa Lapualta esille teknologiakeskuksen (Thermopolis), kehittäjäorganisaation (Emineo 

Oy) ja AMK-yksikön (SC-RESEARCH). Alueen innovaatiotoimintaa vahvistaa Seinäjoen koulutusyksikkötarjonta 

sekä Seinäjoen SCIENCE PARK. Kauhajoella on teknologiakeskus, jossa 

keskitytty Lapuallekin tärkeisiin logistiikkaan ja elintarviketeollisuuteen. 

Vanhustenhuoltoa on palvelukeskuksessa sekä kahdeksassa hoitokodissa, joista neljä on 

yksityistä. Lapualla on tehty myös vanhuspoliittinen ohjelma (2004–2010). Sen mukaan Lapualla 

on riittävästi palveluasumisen paikkoja, mutta tehostettuun palveluasumiseen tarvitaan 

voimavaroja. Vanhusten osalta tärkeää ovat myös mm. virkistys-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. 

Lapualla toimivat seuraavat palveluasumisen yksiköt: 

• yhdistykset (Saarenpääkoti, Lepola, Seppämestari) 

• Yksityiset (Siiriläkoti, Kotionni, Vuosikas) 

• Lapuan kaupunki (Päivärinne) 

Lisäksi marraskuussa 2008 on valmistunut Myllytuvan palvelukoti. Tehostettua palveluasumista 

on Lapuan kaupungilla (Eevankoti, Matintupa, Kotirinne) sekä terveyskeskuksessa 

(hoivaosasto, Liuhtarin osasto, Sairaalaosasto, Hopearinteen osasto). 

Kaupalliset palvelut 

Yksityisistä palveluista iso osa sijaitsee Lapun keskustassa. Päivittäistavarakaupan osalta 

Lapualla on keskustassa runsas myymäläverkosto. Lapualaiset käyttävät runsaasti oman 

kunnan palveluja päivittäistavaroiden ostospaikkana. Ostovoimaa virtaa myös muualle, etupäässä 

Seinäjoen seudulle. Lapualla on kaupungin kokoon suhteutettuna vaatimaton erikoistavaramyymäläverkosto, 

johtuen maakuntakeskuksen Seinäjoen läheisyydestä. Kaupungissa 

on muutamia erikoistavaraliikkeitä esim. vaatetus, kodinkone, valokuvaus ja urheiluliikkeitä. 

Päivittäistavaraliikkeiden yhteydessä kattavin erikoistavaravalikoima on Halpa-Hallissa. 

Kestokulutushyödykkeitä (erikoistavarakaupan tuotteita) haetaan runsaammin oman kunnan 

ulkopuolelta, lähes kolmannes Seinäjoen seudulta. Tiedot ovat vuonna 2004 tehdystä selvityksestä, 

minkä jälkeen Spar Lapua on lopettanut, muuten tilanne on pysynyt ennallaan. 

Seinäjoen seudulle tehdyn kaupan lisäpinta-alatarve laskelman mukaan (Entrecon 2008) 

päivittäistavarakaupan lisäpinta-alantarve vuoteen 2025 (2005–2025) on 14000–15000 kerrosneliötä 

ja erikoiskaupan tarve 96000–115000. Laskennallista ostovoimaa Seinäjoen seudulla 

on päivittäistavarakaupan osalta n. 200 milj. € ja samoin erikoiskaupan osalta (n. 200 

milj. €). (Entrecon 2008). 

Laskelma 2010, S Harvio: Lapuan maankäyttöstrategian väestötavoitteeseen perustuvien 

laskelmien mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2025 päivittäistavarakaupan lisäpinta-ala-arviot 

on 1500-2300 kerrosneliötä ja erikoiskaupan osalta 8000-9500 kerrosneliötä, huomioimatta 

7 Tilastokeskus

ostovoiman siirtymää. Ostovoimaa Lapualla on päivittäistavaroiden osalta noin 30 milj. € ja 

samoin erikoiskaupan osalta. Laskelmat ovat suuntaa-antavia, tarve riippuu kulutuksen kasvun 

kehityksestä. (Entrecon 2008). Vuoden 2005 kyselytutkimukseen perustuvan arvion mukaan 

lapualaisista 78 % teki päivittäistavarakaupan ostokset kunnan sisällä. 

3.4.8 

29

30 

Virkistys ja vapaa-aika 

Lapualla on urheilukeskus, jossa on virkistysuimala. Lisäksi keskustasta löytyy urheilutalo ja 

jäähalli sekä uimarantoja, valaistuja kuntoratoja, urheilukenttiä, luistinratoja, palloilualueita, 

leirintäalue, nuorisotalo, mikroautorata, liikennepuisto, ravirata, agilitykenttä, tanssikeskus, 

yökerho ja pub sekä pienlennokkikenttä. Syksyllä 2009 alueelle valmistuu myös keilahalli. 

Lapuan keskustassa on myös kulttuurikeskus Vanha Paukku, jossa sijaitsee kaupunginkirjasto, 

kansalaisopisto, musiikkiopisto, pajakappeli, elokuvateatteri, Ison Prässin kahvila, Lapuan 

Patruunatehtaan museo, Lapuan taidemuseo, Lapuanliikkeen museo, taidenäyttelytila, Pohjanmaan 

Valokuvakeskus, Pyhälahden Valokuvaamomuseo, kuntokeskus sekä pienteollisuutta 

ja myymälöitä. Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa kävi 46 227 vierasta vuonna 

2007. Kävijämäärät ovat nousseet 2005–2007, mutta ovat pienemmät kuin vuonna 2004 8 

. 

Lapuan keskustasta löytyy lisäksi Jokilaakson matkailupuutarha, joka on alueidenkäytön 

strategiassa osoitettu merkittäväksi viher- ja virkistysalueen osaksi. Merkittäviin kohteisiin 

voidaan lukea myös Tuomiokirkko. Keskustassa muita uskonnollisia kohteita ovat Helluntaiseurakunnan 

rukoushuone ja vapaakirkko. 

Lapuan keskustan puistot ovat ensiluokkaisesti hoidettuja ja viihtyisiä ulkoilu- ja virkistysalueta. 

Keskustan läheisyydessä, nyt osayleiskaavoitettavan alueen ulkopuolella sijaitsee Simpsiön 

ulkoilualue ja rinnehiihtokeskus. Simpsiö jaetaan kahteen osaan, joista toinen sisältää Natura 

2000-verkostoon kuuluvan kohteen (”luonto-Simpsiö”), toinen on kuntalaisten ja matkailijoiden 

aktiivisessa käytössä (”aktiviteetti-Simpsiö”). Luonto-Simpsiön alueella on ulkoilupolkuja, 

näkötorni sekä Rytilammella lintujen tarkkailumahdollisuudet ja lintutorni. Aktiviteetti- 

Simpsiöllä on rinnehiihtokeskus, mäkihyppymahdollisuus, uinti sekä reitistöjä. Simpsiölle on 

tehty suunnitelma maanalaisesta urheiluhallista ja hiihtoputkesta, joka sisältäisi väestönsuojan 

10 500 hengelle. Simpsiölle on myös suunniteltu golf-kenttää, uusia mökkitontteja 

nykyisen lisäksi, maauimalaa ja camping-aluetta sekä kylpylä-hotellia. Simpsiön kehittäminen 

tuo vaikutuksia myös keskustaan, jossa täytyy olla valmiuksia matkailijoiden palvelemiseen 

sekä reitistöyhteyksiä Simpsiölle. 

8 Matkailukohteiden kävijämäärät 2007, Matkailun edistämiskeskus, Taloustutkimus Oy, MEK E:57 2008

4 TAVOITTEET 

Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa nostetaan esille kehittämisen strategisina 

painopisteinä yrittäjyys, osaaminen, hyvinvointi ja saavutettavuus. 

Maakuntasuunnitelman päätavoitteita ovat: 

1) Yritysten kilpailukyky ja kasvu, työpaikkojen määrän kasvattaminen 

2) Kansallisen ja kansainvälisen tason oppimis- ja tutkimusyhteisöt ja verkostot 

3) Ihmisten ja ympäristön hyvinvointi 

4) Maakunnan kansainvälinen vetovoimaisuus, toimivat yhteysverkostot sekä 

alue- ja yhdyskuntarakenne: 

a) Seinäjoen kaupunkiseudun kansainvälinen kilpailukyky, vetovoimaiset maaseutukaupungit 

ja kuntakeskukset sekä elinvoimainen maaseutu, 

b) lento-, juna-, maantie- ja tietoliikenneyhteyksien kautta mahdollistuva hyvä 

saavutettavuus 

5) Väkiluvun kasvattaminen 200 000 asukkaaseen 

Visioon ja tavoitteisiin perustuen maakunnan kehittämisstrategioita ja painopistealueita 

ovat: 

1) Osaamisen ja innovaatiojärjestelmän vahvistaminen 

2) Kilpailukykyisen ja kasvuhakuisen yrittäjyyden kehittäminen 

3) Hyvinvoinnin ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen 

4) Saavutettavuuden, kansainvälistymisen sekä toimivan alue- ja yhdyskuntarakenteen 

kehittäminen 

Lapuan kaupungin visio on seuraava: 

Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden 

sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän 

ympäristön kaupunki. 

Kaupungin strategiassa asetetaan seuraavia päämääriä: 

A. Lapuan työpaikat kasvavat monilla toimialoilla. 

B. Lapua on osaavien ja itseään kehittävien ihmisten kaupunki. 

C. Lapua on virikkeellinen, omaleimainen ja turvallinen kaupunki. 

D. Lapua turvaa asukkaidensa hyvinvoinnin. 

E. Lapualla on tärkeää asukkaiden hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys sekä viihtyvyys. 

F. Lapualaiset ohjaavat omaa kehitystään. 

Suurimmalla osalla suunnittelualueesta on voimassa vuonna 2003 vahvistunut Lapuan 

keskustan osayleiskaava. Vaikka kaava on suhteellisen uusi, tarvitaan kaupungin voimakasta 

kehitystä ohjaamaan uudet osayleiskaavat. 

Yleiskaavoituksen pohjaksi laadittiin Lapuan alueidenkäytön strategia. Strategiavaiheessa 

tavoitteeksi on asetettu Lapuan keskustan voimakas tiivistäminen asuin-, työpaikka- 

ja palvelurakentamisen kautta. 

Lapuan keskustan liike- ja asumisalueen osayleiskaavan tavoitteena on ohjata alueen 

maankäyttöä ja sovittaa yhteen alueella olevia toimintoja, kuten liike-elämää ja 

asumista. Keskusta-aluetta kehitetään Lapuan toiminnallisena kes kuksena, joka sijoit- 

31

32 

tuu joukkoliikennekäytävän varrelle ja muodostaa tärkeimmän osan kaupallista akselia. 

Keskustan maankäyttöä pyritään suunnittelemaan niin, että alueelle muodostuu tiivis 

kävelykeskusta ja sen ympärille kevyen liikenteen yhteyksiä hyödyntävä kehä. 

Keskustaa ympäröivää vyöhykettä pyritään kehittämään keskustaa väljemmän asumisen 

alueena, jossa sijaitsee merkittävästi myös työpaikkoja ja lähipalveluja. Tavoitteena 

on muodostaa viihtyisiä ja vehreitä asuinalueita, joita yhdistävät viher- ja virkistysyhteydet. 

Asuinalueilta suunnitellaan toimivat ja houkuttelevat kevyen liikenteen yhteydet 

ydinkeskustaan. 

Keskustaajaman asumis- ja työpaikkavyöhykkeen osayleiskaavan tavoitteena on 

mahdollistaa monipuoliset asuinmahdollisuudet eri elämän tilanteissa oleville kuntalaisille. 

Tarjoamalla ydinkeskustan ulkopuoliselta alueelta väljempää omakotiasumista pyritään 

Lapualle houkuttelemaan tulomuuttajiksi erityisesti lapsiperheitä. Viihtyisien 

asuinympäristöjen lisäksi tulomuuttajille tarjotaan Lapualla työllistymismahdollisuuksia 

ja monipuoliset kaupunkitasoiset palvelut. 

Osayleiskaavat tulevat olemaan pohjana alueen asemakaavamuutoksille sekä muille 

ja -suunnitelmille. Keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kaavoituksen avulla alueidenkäytön 

strategiassa asetettuja tavoitteita ja suunnittelun periaatteita. 

4.1 Tavoitteet ja mitoitus 

4.1.1 Alueidenkäytön strategiassa ja valtuustoseminaarissa asetetut tavoitteet 

Asuminen 

Valitun rakennemallin pohjana on kaupungin väestötavoite 17 000 asukasta, jossa 

kasvua nykyiseen on lähes 3 000. Väestö kasvaa pääasiassa keskustassa sekä Seinäjoen 

suuntaan. Malli muuttaa nykykehitystä, koska siinä tukeudutaan tiivistyvään asutukseen 

työpaikkojen lähellä sekä joukkoliikenteeseen. Valitussa aluerakenteessa kylien 

elinvoimaisuuteen kohdistuu haasteita, mutta vahvimmissa ja työpaikkoja sisältävissä 

kylissä palvelut säilyvät. Asutus tiivistyy keskustassa sekä täydentyy erityisesti Ilkan, 

Asemantaustan, Ritavuoren ja Koskisuvannon alueilla. Merkittävimmin asutus laajenee 

Nurmonjokilaaksossa Seinäjoen suunnalla. Lisäksi vähäisempää uutta asutusta syntyy 

Lapuanjoenlaaksossa Haapakosken suunnalla ja jonkin verran myös Simpsiön suunnalla 

(Isoluoman alueella). 

3.11.2008 pidetyn valtuustoseminaarin näkemyksen mukaan kaupungin viisi tärkeintä 

uutta asuinaluetta ovat Ruhan alue, Alanurmo, Sippolanmäki, Ilkan alue (keskusta), 

Ammattikoulun tausta ja Ritavuoren alue (jonne myös lähiliikunta-alue) sekä lisäksi 

Honkimäki. 

Elinkeinot 

Työpaikka- ja teollisuusalueet laajenevat merkittävästi Jouttikalliolla ja Honkimetsän 

alueella. Uutena teollisuusalueena rakentuu Novaparkin pohjoispuolella olevan Koivulanmetsän 

alue valtatie 19 itäpuolella. Työpaikka-alueet lisääntyvät myös keskustassa, 

jonne hakeutuu lähinnä pienteollisuutta. Raskas teollisuus sijoittuu pääosin taajaman 

ulkopuolelle. Koska maatalous kehittyy merkittävänä elinkeinona, myös maisemat säilyvät 

ja maaseudun matkailuelinkeinot voivat kasvaa. Maataloudessa panostetaan 

myös mm. energiakasvien viljelyyn. Maatalouden säilyminen pitää Lapuan suurimmat 

kylät elävinä. 

Valtuustoseminaarin mielestä kehitettäviä teollisuusalueita ovat Jouttikallio II (teollisuuden 

työpaikat), Novaparkin takana ”Perälä ykkönen” ( logistiikka, raskas teollisuus), 

”Murskaamon alue” (raskas teollisuus), Kiviniemi (energiateollisuus), Valtatien ja rauta-

tien välinen alue Ruhassa (suuri potentiaali, logistisesti hyvä), Savikylän vierellä (Alangon 

alue, kauppa + palvelut), Hellamaan kylässä teollisuusalueen laajennus. 

Palvelut 

Palvelujen alueet keskustassa laajenevat väestön ja kysynnän kasvun myötä Kauppakadulta 

Asemantaustan ja Alangon alueille sekä edelleen kohti suunniteltua NovaParkia. 

Keskustan ja NovaParkin välille muodostuu toiminnallinen akseli. Liikennepalveluja 

sekä teollisuus- ja logistiikkatoimintoja voi syntyä valtatien ja uuden Nurmonjoen ylittävän 

tieyhteyden varteen Muurimäen risteysalueelle sekä valtateiden 19 ja 16 risteysalueelle. 

Kylissä voivat säilyä nykyiset koulupalvelut. 

Valtuustoseminaarin mielestä viisi kehitettävää palvelualuetta ovat keskusta, Tiistenjoki, 

Hellanmaa, Kauhajärvi ja Ruhan–Alanurmon alue. 

Liikenne 

Rakenteen tiivistyminen keskustassa ja Asemantaustan alueella sekä keskustan ulkopuolella 

sijoittuminen olevien linja-autoreittien varteen parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä 

ja luo vaihtoehtoja päivittäisen kulkumuodon (juna, linja‐auto, kävely, 

pyöräily, henkilöauto) valintaan. 

Asutuksen lisääntyminen keskustassa ja sen lähialueilla antaa mahdollisuuden kasvattaa 

jalankulun ja pyöräilyn osuutta päivittäisessä liikkumisessa, mikä edellyttää sisäisen 

kevyen liikenteen verkon kehittämistä eteenkin liikenneturvallisuuden kannalta. Asutuksen 

sijoittaminen keskustan ulkopuolelle vaatii toimivien ja turvallisen kevyen liikenteen 

yhteyksien rakentamista keskustaan ja kyläkouluille. 

Kaksoisraiteen rakentaminen Seinäjoki-Oulu välille lisää pääradan kapasiteettia ja 

mahdollistaa junatarjonnan lisäämistä sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Rakenteen 

tiivistäminen keskustassa ja matkakeskuksen läheisyydessä tukee parhaiten 

junaliikenteen säilymistä. 

Autoliikenteessä merkittävä muutostarve on kaksiajoratainen yhteys Seinäjoelle (vt19), 

eritasoliittymät sekä uudet rautatien ja Nurmonjoen ylitykset. 

Valtuustoseminaarin 

mielestä viisi tärkeintä liikenteen kehittämiskohdetta ovat 4- 

kaistainen yhteys välille Lapua–Seinäjoki, Matkakeskus, VT 19 sisääntulotiet (Alanurmon 

kohta, Paukun kohta), Ydinkeskustan kehittäminen (Kauppakatu), kevyen liikenteen 

väylät kuntoon sekä haja-asutusalueilla yritysten toimintaedellytysten turvaaminen 

liikenteellisesti. Liikenteen pullonkauloja ovat valtatiet, joet (rajaava elementti mm. Ritavuoren 

suunnasta) ja keskustan rautatien silta. 

Virkistys 

Virkistysalueista merkittäviä ovat Simpsiö, Ritavuori ja Huhdanneva sekä keskustan 

virkistys- ja kulttuurikohteet. Nämä yhdistetään viher- ja virkistysyhteyksillä toisiinsa. 

Jokivarsien virkistyskäyttö lisääntyy nykyisestä huomattavasti, sillä jokien varsille rakennetaan 

kevyen liikenteen ”maisemareittejä” ja virkistyskohteita. 

Simpsiön alueen loma-asuntojen määrä voi kasvaa merkittävästi. Simpsiötä kehitetään 

aktiivimatkailun ja toisaalta luonnon arvoalueiden säilyttämisen näkökulmasta laaditun 

kehittämissuunnitelman mukaisesti. Myös maisema-alueet otetaan osaksi virkistysalueverkkoa 

uusien virkistysreittien myötä. Virkistysalueet ja -reitit suunnitellaan niin, 

että ne palvelevat sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. 

Valtuustoseminaarin 

mielestä paikallisidentiteetin kannalta tärkeitä tekijöitä ovat Kir- 

konseudun ympäristö, Vanha Paukku, sillat sekä luonnonrauhan ja maiseman kohteet 

– ”sielunmaisema”. Rumentavia kohteita ovat mm. Rannanojan ja Syväojan kauppojen 

ympäristöt ja asemanseutu. Identiteetti ei ole kuitenkaan pelkästään fyysistä ympäristöä! 

33

4.1.2 Osallisten eli alueen asukkaiden tavoitteet 

34 

Asukkaiden tavoitteiden kartoittamiseksi järjestettiin syksyllä 2009 internet-kysely ja 

yleisötilaisuus. Lisäksi internetin kyselylomake jaettiin kaupungin kaikkiin talouksiin, 

myös nykyisten kaava-alueiden ulkopuolelle, sillä koskeehan vireillä olevan keskustan 

kaavamuutos kaupungin kaikkia asukkaita. Vastaajia pyydetään kertomaan mm. tietoja 

ympäristöön liittyvistä arvostuksista ja kehittämistarpeista sekä myös mahdollisista kehittämishankkeista. 

Kyselyyn vastasi 408 asukasta, joista 43 netin kautta. 

Yleisötilaisuudessa oli kymmenkunta osallistujaa. Esitettyjä mielipiteitä / tavoitteita: 

- asutusrakenne jatkuu etelään kohti Seinäjokea keskittyen Nurmojoen varteen 

- Atrian ympäristön kehittäminen tärkeää (kuntien yhteinen yleiskaava rajalle) 

- Moottoritie ja kaksoisraide tärkeitä hankkeita 

- Kaaranmännikkö on erityisen arvokas, alueelle suojelustatus 

- Lapuanjoen rannat romahdusherkkiä 

- Keskustassa saa olla puistomaisuutta 

- Novapark näivettää keskustan, ajatuksena järjetön -> pienteollisuusalueeksi 

Asukaskyselyn tuloksista tehtiin erillinen yhteenvetoraportti, josta nousivat esiin seuraavat 

asiat: 

Ympäristön laatu, hyvät ominaisuudet: harrastusmahdollisuudet, hoidetut viheralueet, 

palvelut ja erityisesti terveydenhoito, joki ja jokimaisema, rauhallisuus – turvallisuus – 

siisteys, Simpsiö, sopivan pieni taajama, hyvä sijainti ja liikenneyhteydet, luonto, maaseutumaisuus. 

Vieraille esiteltäviä edustavia paikkoja ovat: Paukun alue, Tuomiokirkko, Simpsiö, jokilaaksot 

ja rannat, matkailupuutarha, Lintukoto ja jokilaivaristeily. 

Huonoja asioita, ympäristöllisiä epäkohtia joille on kehittämistarvetta: 

- keskustan autioituminen > rakenteen kehittäminen ja tiivistäminen 

- joukkoliikenteen ja pyöräteiden puutteet 

- Kauppakadun ja aseman seudun ympäristöjen kehittäminen 

- Vähän erikoisliikkeitä, kauppojen hajautuminen > palvelujen keskittäminen 

- Liikenteen sekavuus > liikenneverkon ja pysäköinnin jäsennöinti 

- Työpaikkojen väheneminen > elinkeinojen edistäminen 

- Sisäänlämpiävyys, kateus, valittaminen 

- Asemanseudun ränsistyneet rakennukset, viljavarasto 

- Syväojan kiinteistöt ja ns-talon edessä oleva talo 

- Alanurmontien alkupää 

- Jokirantojen siistimistarve 

- Vanhat asumattomat rakennukset, huonokuntoiset vanhat liikerakennukset, autogrilli 

- Hoitamattomat piha-alueet 

Asuinympäristössä arvostettiin erityisesti: 

- turvallisuutta ja rauhallisuutta, maaseutumaisuutta 

- asuminen pientalossa 

- luonnonläheisyys ja ympäristön viihtyisyys 

- asutuksen tiivistämistä suositeltiin ydinkeskustaan ja sen läheisyyteen 

- omakotiasuminen tavoiteltavinta, suuret tontit 1000-3000 m 2 . 

- loma-asutusta Simpsiöön 

sosiaalisia ja kulttuurisia tavoitteita ovat: 

- kirjasto ja terveyspalvelut säilytettävä 

- päiväkotiryhmiä lisää, koulujen kunnostusta, kouluryhmät pienemmiksi 

- vanhuspalveluihin lisää resursseja, pienkoteja lisää kotiasumisen tukemista

- kaupan erikoisliikkeitä, keskustan elävöittäminen 

- elokuvateatterin kehittäminen, kesäteatterin elvyttäminen 

Asukkaiden ja maanomistajien lisäksi keskeisen sidosryhmän muodostavat Lapuan keskusta-alueen 

yrittäjät, 

jotka ovat jo aiemmin osallistuneet aktiivisesti liikekeskustan kehittämiseen. 

Kauppakadun ja muun liikekeskustan osalta yrittäjien ja asukkaiden näkemyksiä voidaan 

kerätä käynnissä olevien hankkeiden puitteissa. 

Vuorovaikutus kohdennetaan asioihin, joihin osayleiskaavoissa esitetään muutoksia. 

4.2 Tavoitteiden julkinen käsittely 

Toinen yleisötilaisuus järjestetään kaavan valmistelu- eli luonnosvaiheessa alkukesästä 

2011 ja kolmas keväällä 2012, kun kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. 

4.3 Päätös tavoitteista 

35

4 tavoitteet - Lapua

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?