VERTAISENA VERKOSSA - Tampereen ammattikorkeakoulu

V E R TA IS E N AVERKOSSASosiaalinen media nuoren ohjauksessaToimittanut Helena Tirronen

Tampereen ammattikorkeakouluTutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaVarustamo – Nuorelta nuorelle -hankkeen loppuraportti 2010–2013http://varustamo.projects.tamk.fiVarustamo on Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittama ja Tampereen ammattikorkea koulun (TAMK)koordinoima 3-vuotinen ESR-hanke, joka toteutettiin 1.9.2010–30.6.2013. Varustamossa on kehitettykolmen vertaisohjaajakoulutuksen kautta vertaisohjauksen malli, jossa on hyödynnetty sosiaalistamediaa. Mallien toteuttajina ovat olleet koulutuksesta valmistuneet vertaisohjaajat, jotka ovatauttaneet 16–25-vuotiaita nuoria koulutus- ja ammatinvalintoihin liittyvissä asioissa sekä tukeneetheitä selviytymään ja menestymään opinnoissaan.Varustamo – Nuorelta nuorelle 2010 –2013Toimitus: Helena TirronenGraafinen suunnittelu: Taru KauppilaTampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja.Sarja B. Raportteja 62.Tampere 2013ISSN 1456-002XISBN 978-952-5903-43-0(PDF)

sunnuntai 02:54Taija Solin”Well I was rather busy this week, but here’s one lyrics for Varustamo – hope you like it ^v^””So Varustamo

KirjoittajatSara Heinonen on vertaisohjaaja ja kasvatustieteen opiskelijaSini Huhmarkangas on vertaisohjaaja, kouluttaja ja kasvatustieteen maisteriTerhi Hämäläinen on vertaisohjaaja ja sosiaalipsykologian opiskelijaJutta Jokinen on vertaisohjaaja ja sosiaalipolitiikan opiskelijaUlla-Maija Koivula on hankkeen arvioija ja sosiaalialan yliopettajaTuuli Krekelä on vertaisohjaaja ja historian opiskelijaKaisu Myrskyranta on vertaisohjaaja ja sosiaalialan opiskelijaAnna Nieminen on vertaisohjaaja ja psykologian opiskelijaEija Nyrhilä on vertaisohjaajakouluttaja, sosionomi ja ylempi AMK-opiskelijaHeimo Outinen on sairaanhoitaja (ylempi AMK) ja terveysalan opettajaTelma Rivinoja on vertaisohjaaja ja kasvatustieteen opiskelijaHanna Ruuti on vertaisohjaaja ja lukiolainenLaura Sinkkonen on vertaisohjaaja, kouluttaja ja sosiaalialan opiskelijaTaija Solin on vertaisohjaaja, automaatioasentaja ja englannin kielen opiskelijaHelena Tirronen on projektipäällikkö ja verkkoliiketoiminnan opettaja

Sisällys1 JOHDANTO...................................................................................................92 MIKÄ ON VARUSTAMO?............................................................................... 142.1 Varustamon vertaisohjaajakoulutuksen ja -ohjauksen arviointiasetelmaHelena Tirronen..................................................................................................... 152.2 Sidosryhmäyhteistyö on verkostoitumista parhaimmillaanTerhi Hämäläinen ja Jutta Jokinen.......................................................................... 182.3 Jakamisen merkitys nuorille sosiaalisessa mediassaHanna Ruuti ja Taija Solin...................................................................................... 212.4 Verkko-ohjaajan taitopakkiUlla-Maija Koivula..................................................................................................253 KOULUTUS RATKAISEE VERTAISOHJAAJAN OSAAMISEN.............................293.1 Vertaisohjaajakoulutus VOV1Helena Tirronen..................................................................................................... 303.2 Vertaisohjaajakoulutus VOV2Helena Tirronen..................................................................................................... 323.3 Vertaisohjaajakoulutus VOV3Helena Tirronen..................................................................................................... 343.4 Opiskelijapalaute ja vertaisohjaajakoulutusten arviointiaUlla-Maija Koivula ja Helena Tirronen..................................................................... 37

4 VARUSTAMON VERTAISOHJAUSPALVELUT SOSIAALISESSA MEDIASSA......... 444.1 Facebookin sivun ja ryhmien käyttö vertaisohjauksessaSara Heinonen, Telma Rivinoja ja Helena Tirronen................................................... 454.2 Ryhmächatit vertaisohjauksessaSara Heinonen, Anna Nieminen ja Telma Rivinoja................................................... 534.3 Varustamon blogit............................................................................................... 664.3.1 Varustamo-blogiTerhi Hämäläinen............................................................................................... 674.3.2 KokemusblogiAnna Nieminen.................................................................................................. 724.3.3 Tarinoilla ammatteja tutuksi – JoulukalenteriblogitLaura Sinkkonen.................................................................................................754.4 IRC-Galleriassa kysymyksiä ja keskustelua nimimerkilläTerhi Hämäläinen ja Tuuli Krekelä........................................................................... 774.5 Sidosryhmäyhteistyötä livertäen – Twitterin käyttö VarustamossaTelma Rivinoja...................................................................................................... 825 SOSIAALISESSA MEDIASSA TAPAHTUVAN VERTAISOHJAUKSENARVIOINTIA JA TULOKSIA.............................................................................. 875.1 Vertaisohjaajien kokemukset sosiaalisen median käytöstä vertaisohjauksessaKaisu Myrskyranta................................................................................................885.2 Vertaisohjausta Facebookin chatissa ammattistarttien opiskelijoilleSini Huhmarkangas............................................................................................... 905.3 Vertaisohjauksen toteutuminen Varustamo-blogin kirjoituksissaHeimo Outinen...................................................................................................... 955.4 Vertaisohjaajan työnkuva ja taidotEija Nyrhilä......................................................................................................... 1005.5 Ammatti- ja lukiostarttien opiskelijoiden kanssa tehty yhteistyö ja heidänkokemukset vertaisohjauksestaAnna Nieminen................................................................................................... 105

6 VERTAISOHJAAJIEN JA NUORTEN OPPIMISKOKEMUKSIA PROJEKTISTA.....1146.1 Vertaisohjaajasta kouluttajaksiLaura Sinkkonen..............................................................................................1156.2 Vertaisohjaajana opittuaAnna Nieminen ja Telma Rivinoja......................................................................1186.3 Läsnätyötä etä- ja lähityön keinoinTuuli Krekelä, Anna Nieminen ja Telma Rivinoja.................................................1246.4 Ohjattavan kokemuksia vertaisohjauksestaTaija Solin....................................................................................................... 1287 HYVÄT KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET.......................................................... 132LIITTEET................................................................................................... 138Liite 1. Varustamon sidosryhmäyhteistyön tahojaLiite 2. Nuorten ohjaus- ja neuvontapalveluja verkossa

1JohdantoVertaisena verkossa. Sosiaalinen media nuoren ohjauksessa kertoo vertaisohjaajakoulutuksenmerkityksestä nuorten koulutus- ja ammattialavalintoihin liittyvän verkkovertaisohjauksentoteuttamiseksi. Sosiaalinen media on osa nuorten arkea ja paikka,josta nuoret tavoittaa. Julkaisu pyrkii osoittamaan miten samanikäinen nuori,vertainen, voi tukea toista nuorta koulutus- ja ammattialavalinnoissa kokemustenjakamisen kautta. Julkaisu pyrkii myös rohkaisemaan ja tarjoamaan käytännön esimerkkejäsiihen, miten nuoret ja aikuiset yhdessä voivat rikastuttaa toimintaansahyödyntämällä sosiaalista mediaa kouluissa, nuorisotoimessa ja muissa nuortenohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluissa.Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen ovat keskeinenhaaste niin Suomessa kuin muissakin EU:n jäsenmaissa. EU:sta tilastotietoakeräävän Eurostatin mukaan euroalueella työtä vailla oli kesäkuussa 2013 noin 19,3miljoonaa ihmistä ja nuorten eli alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli 23,9 prosenttia.Matalin työttömyysaste oli Itävallassa ja Saksassa, korkein puolestaan Kreikassaja Espanjassa. Tilaston mukaan Suomen työttömyysaste oli kesäkuussa kahdeksanprosenttia.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan syrjäytyminen uhkaa Suomessajopa 30 000:ta nuorta. Pekka Myrskylä on koonnut rakenteellista tilastotietoavuosilta 2003–2008 ulkopuolisista, ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevista,15–29-vuotiaista nuorista työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuun 12/2011 Nuoret työ-9

markkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolellaolevien sekä työttömien nuorten rakennetta on kuvattu perheolojen, asunnottomuuden,ulkomaalaistaustan ja tulojen pohjalta. Ryhmiä yhdistäväksi selittäväksimuuttujaksi on määritelty vanhempien koulutus ja sosioekonominen asema.Hallitusohjelman kärkihankkeeksi merkitty nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että kaikillealle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille löytyy koulutus-, harjoittelu-,työpaja- tai työpaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.Vuoden 2013 alusta osaksi nuorisotakuuta otettiin käyttöön koulutustakuu,joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle jatkopaikan lukiossa, ammatillisessakoulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa taimuulla tavoin. Nuorisotakuun toteutuminen ei ole kuitenkaan mikään lyhyen aikavälinvippaskonsti, vaan toivon mukaan sen avulla saadaan pitkällä aikavälillä ehkäistyänuorten syrjäytymistä. Nuorten työttömyys ei ole vain sosiaalinen ja koulutuksellinenongelma, vaan ennen kaikkea yhteiskunnallinen. Lama, talouskriisi, vanhempientyöttömyys, vaikuttavat nuorison selviytymiseen ja pärjäämiseen. Juha Siltala taustoittaahyvin huhtikuussa 2013 ilmestyneessä kirjassaan Nuoriso – mainettaan parempi?Nykynuorten selviytymiskeinot historiassa ajankohtaisia ilmiöitä ja esittelee nuorisokyselyidentuloksia laajemmissa yhteiskunnallisissa yhteyksissä sekä kuvaa nykynuorilletyypillisten selviytymiskeinojen kehittymistä.Verkkoperustaisen nuorisotyön menetelmiä on Suomessa tutkittu ja käytetty. Opetus-ja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen tuellatoimiva Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus (Verke.org) onmerkittävä toimija tällä alalla. Varustamo on ollut mukana Verken kanssa kehittämässäverkkonuorisotyön menetelmiä ja hyviä käytänteitä seminaarien ja Verkenchatsovelluksen käytön kautta. Pitkään nuorisotyötä netissä on tehnyt myös Netari,joka toimii IRC-Galleriassa ja Demissä. Netarin toimintaa koordinoi PelastakaaLapset ry. Tällä hetkellä Netarissa on mukana nuorisotyöntekijöitä seitsemästäkaupungista. Verkkonuorisotyössä tarkoituksena on saada nuorisotyöllinen yhteysnetissä aikaansa viettäviin nuoriin. Tarvitaan ohjaajia, jotka osaavat toimia nuor-10

ten suosimissa verkostoissa ja yhteisöissä. Varustamossa haluttiin vahva yhteysnuorten parissa työtä tekeviin ammattilaisiin jo heti hankkeen käynnistyttyä.Varustamo käynnistyi keväällä 2011 kansainvälisellä seminaarilla, jossa yhdessäsidosryhmien kanssa hahmoteltiin Varustamon toimintamalleja. Kansainvälisinäasiantuntijoina mallien arvioinnissa toimivat professorit Ben Light ja Jane Mc-Dermott Salfordin yliopistosta sekä Howard Sercombe Strathclyden yliopistosta.Varustamon ohjausryhmään oli kutsuttu opinto-ohjaajia, kuntien nuorisotyöntekijöitä,TE-toimiston edustaja, Siltavalmennuksen työpajaohjaajia, nuorten syrjäytymisenehkäisemiseen tähtäävien projektien edustajia sekä sosiaalisen mediaalanyrittäjiä. Varustamo on toiminut aktiivisesti yhteistyössä myös keväällä 2011perustetun Pirkanmaan hankeverkoston nivelvaihe, tuki- ja työllisyysryhmissä.Tietoa hankeverkoston toiminnasta löytyy www.ammattipolku.fi -sivun kautta.Tampereen ammattikorkeakoulussa on koulutettu ESR-rahoitteisessa Varustamohankkeessa33 verkkovertaisohjaajaa, jotka ovat toteuttaneet vertaisohjauspalvelujasosiaalisen median ympäristöissä Facebook-ryhmissä, chateissa, blogeissa, IRC-Galleriassa ja Twitterissä. Vertaisohjauksen kohderyhmänä ovat olleet pääasiassaPirkanmaan ammatti- ja lukiostarttien opiskelijat. Vertaisohjaus on ollut tiedotusta,kokemusten jakamista, yhteisten sisältöjen tuottamista, mielipidekyselyjä,teemapäivityksiä ja viikoittaisia chat-keskusteluja. Vertaisohjaus on liittynyt omankoulutus- ja ammattipolun löytymiseen ja valintojen tukemiseen sekä nuorten erilaistenarkikokemusten jakamiseen. Varustamossa yhtenä tarkoituksena on ollutmallintaa verkkovertaisohjauksen koulutusta siten, että siinä esille nostettujen sisältöjenja käytettyjen menetelmien kautta vertaisohjaajat ovat saaneet valmiuksia,osaamista ja keinoja kohdata nuoria verkossa.Peruskoulun päättänyt 15-vuotias nuori tarvitsee ennen kaikkea aikaa, mutta myösriittävää ja laaja-alaista opinto-ohjausta löytääkseen oman paikkansa ja kyetäkseentekemään oikeita päätöksiä jo varhain elämässään. Tehdyt päätökset vaikuttavatpitkälle hänen tulevaisuuteensa. Varustamon sosiaalisen median palveluissa toteu-11

tetun vertaistuen, kokemusten jakamisen ja keskustelun tarkoitus on ollut auttaaja tukea nuorta eteenpäin valinnoissaan.Varustamossa työskentely yhdessä nuorten kanssa on ollut avartavaa, mutta samallaolen voinut iloita, että olen voinut myös itse jakaa heille omaa osaamistanija elämänkokemustani. Varustamossa työssä olleet vertaisohjaajanuoret ovat olleettäysillä mukana ja paneutuneet aidosti keskusteluihin ohjattavien nuorten kanssa.Vertaisena verkossa -julkaisun tehtävä on kertoa lukijalle nuorten itsensä kertomanaja kuvaamana ne kokemukset ja osaaminen, mikä heille on Varustamossa vertaisohjaajakoulutuksenja vertaisohjaustyön kautta syntynyt.Vertaisena verkossa -julkaisu on osa Varustamo-hankkeen loppuraporttia. Kirjoitusjatoimitusprosessi on ollut haasteellinen. Olen vastannut Varustamon projektipäällikkönäja julkaisun toimittajana sen sisältörakenteesta ja kirjoittamisen ohjaamisesta.Olen kirjoittanut lukujen 2–5 johdantotekstit ja lopuksi Hyvät käytännötja haasteet. Vertaisohjaaja Telma Rivinoja on kirjoittanut luvun 6 johdantotekstin.Artikkelin kirjoittajista suurin osa on alle 24-vuotiaita nuoria. Yhteistä artikkeleilleon ollut Varustamon toiminnasta kertova sisältö. Toimitustyö sekä asiasisältöjenja kieliasun tarkistus ovat vaatineet aikaa ja huolellisuutta. Paikoin on kuitenkinpyritty säilyttämään nuorten kirjoittamien tekstien tyyli. Nuorten itsensä kirjoittaminaaidot kokemukset ja ajatukset tulevat esille eivätkä katoa ulkopuolisen kirjoittajannäkemysten alle.Julkaisu sisältää toisistaan irrallaan olevia artikkeleita, joten sitä voi lukea palakerrallaan. Luvussa kaksi kerrotaan mistä Varustamossa on kyse sekä kuvataansidosryhmäyhteistyötä, sosiaalisessa mediassa tapahtuvan jakamisen merkitystänuorille sekä vertaillaan kasvokkain ja verkossa tapahtuvaa ohjausta. Kolmannessaluvussa esitellään Varustamossa toteutetut kolme vertaisohjaajakoulutusta ja niistäsaatu opiskelijapalaute. Neljännessä luvussa vertaisohjaajien itsensä kuvaaminaesitellään paikoin hyvin yksityiskohtaisesti vertaisohjauksen palvelut Facebookryhmissä,chateissa, blogeissa, IRC-Galleriassa ja Twitterissä. Varustamosta on12

tehty neljä päättötyötä, joiden tuloksista tekijät ovat kirjoittaneet artikkelit lukuunviisi, josta löytyy myös ammatti- ja lukiostartin opiskelijoille tehtyjen kyselyjen tulostenesittely. Kuudes luku on kiinnostava, sieltä löytyy erilaisia näkökulmia ja kokemuksiasisältäviä artikkeleita liittyen Varustamossa vertaisohjaajana ja kouluttajanaopittuun, etä- ja lähityöhön sekä ohjattavan kokemuksiin. Julkaisun lopussaon kaksi Telma Rivinojan koostamaa linkkilistaa liitteenä nimellä Varustamon sidosryhmäyhteistyöntahoja ja Nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelut verkossa.Olemme kiitollisia kaikille Varustamoa Facebookissa peukuttaneille ja Twitterissäseuranneille! Tärkein kiitos kuuluu vertaisohjaajakoulutukseen osallistuneillenuorille, Varustamoon töihin jääneille sekä Varustamon vertaisohjaukseen osallistuneilleammatti- ja lukiostartin opiskelijoille että muille osallistuneille nuorille.Ilman teitä ei olisi mitään, mistä kirjoittaa. Toiseksi tärkein kiitos menee tukijoukkonatoimineille ammatti- ja lukiostarttien opettajille sekä Varustamon ohjaus- jasidosryhmille. Kiitos Ulla-Maija Koivulalle ja Ari Koivumäelle projektin ideoinnista.Kiitos opinnäytetöiden tekijöille Kaisulle, Sinille, Heimolle ja Eijalle. Kiitosvertaisohjaajille, jotka kommentoitte ja oikoluitte toisten kirjoittamia artikkeleita,kiitos erityisesti Annalle, Telmalle ja Terhille. Lopuksi iso kiitos kaikille artikkeleidenkirjoittajille, te teitte näkyväksi Varustamon toiminnan.Tampereella heinäkuussa 2013Helena Tirronen13

2Mikä on Varustamo?Nuoret viihtyvät sosiaalisessa mediassa. He tapaavat siellä kavereitaan ja jakavatnäiden kanssa elämänsä kohokohtia ja haluavat ilmaista itseään pitämällä blogejasekä kuva- ja videogallerioita.Peruskoulua lopetteleva nuori on tulevaisuutensa valintojen edessä. Koulussa jakotona, jonkin verran myös kavereiden kesken, jutellaan jatko-opiskelumahdollisuuksistaja tulevaisuuden ammattiunelmista. Jokaiselle nuorelle valinta ei kuitenkaanole yksiviivainen, eikä aina toivotun koulutuspaikan saanti ole itsestäänselvää. Unelmistaan ei kannata päästää liian helposti irti.Varustamossa on koulutettu vertaisohjaajia toteuttamaan ja kehittämään sosiaaliseenmediaan vertaisohjaustoimintaa. Valmistuneet vertaisohjaajat ovat jääneetVarustamoon töihin. Työssään he ovat kohdanneet nuoria chateissa ja kysymysvastaus-palstalla sekä jakaneet ja kommentoineet seinäpäivityksiä Facebookinryhmissä. He ovat toteuttaneet Facebookiin teemaviikkoja ajankohtaisista koulutus-ja ammatinvalintaan liittyvistä asioista ja tapahtumista sekä jakaneet tietoaja linkkivinkkejä. Vertaisohjaajat ovat toimineet blogeissa kirjoittaen nuorilletärkeistä asioista, mutta he ovat tarjonneet myös muille nuorille mahdollisuudenomien juttujen julkaisemiseen Varustamon blogialustoilla.Suuri joukko aikuisia ja nuoria käyttää vapaa-aikana sosiaalista mediaa sujuvasti.Varustamossa tavoitteena on ollut selvittää, miten sosiaalisen median mahdolli-14

suuksia on hyödynnetty kouluissa ja nuorten palveluissa. Varustamon toiminnassakeskeistä on ollut myös vertaisuuden kautta kokemusten jakaminen.Sidosryhmäyhteistyön välityksellä Varustamon vertaisohjaajat ovat saaneet paljonkäyttökelpoista tietoa erilaisista nuorille tarjolla olevista ohjaus- ja tukipalveluistasekä päässeet tutustumaan sidosryhmien palveluja käyttäviin nuoriin. Yhteistyöon auttanut heitä myös vertailemaan kasvokkain ja verkossa tapahtuvan ohjauksenja nuoren kohtaamisen yhtäläisyyttä ja eroja.2.1 Varustamon vertaisohjaajakoulutuksenja -ohjauksen arviointi asetelmaHelena TirronenOhjauksen kohderyhmänä ovat olleet pääasiassa 16–25-vuotiaat peruskoulun, lukionja toisen asteen ammatillisen koulutuksen päättäneet, opintojaan jatkavat taiopintonsa keskeyttäneet nuoret. Vertaisohjauskoulutukseen on haettu nuoria näistäsamoista kohderyhmistä.Varustamossa on toteutettu vuosina 2011–2013 kolme vertaisohjaajakoulutusta(VOV1–VOV3), joissa tehtävänä on ollut kehittää vertaisohjauksen malleja sosiaaliseenmediaan. Koulutusten ja vertaisohjaustoiminnan kautta tavoitteena on ollutlöytää pedagogisesti ja sisällöllisesti soveltuva koulutusmalli, joka antaa vertaisohjaajalleja yhtälailla kenelle tahansa ohjaajalle hyvät valmiudet ja soveltuvan osaamisentehdä ohjaustyötä verkossa sosiaalisen median yhteisöjä hyödyntämällä.Koulutuksen käyneet vertaisohjaajat on palkattu Varustamoon tuntitöihin, ja he ovatsuunnitelleet, toteuttaneet ja ylläpitäneet Varustamossa sosiaalisen median vertais-15

den odotus eri-ikäisten ja erilaisia koulutus- ja elämänpolkuja kulkevien nuorten jaaikuisten kesken.Toiminnan arviointiasetelmaArviointiaineistoa on kerätty sekä osallistujilta, joita ovat olleet vertaisohjaajatja nuoret, että yhteistyökumppaneilta. Arviointiaineistoa on kerätty myös vertaisohjaajakouluttajiltaja projektipäälliköltä, joka on vastannut koulutuksistaja palvelujen toteutuksesta. Varustamon arviointitutkimus kohdentuu kahteenpääteemaan:1) vertaisohjaajakoulutuksen prosessi- ja tulosarviointiin2) ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan vertaisohjauksen merkitykseen ja vaikuttavuuteen.Vertaisohjaajakoulutusta on arvioitu osaamisen kehittymisen osalta sekä koulutusmallinsisällön ja toteutustavan toimivuuden kautta. Koulutuksen arviointiaineistoon koostunut viikko-, harjoittelu- ja loppupalautteista.Varustamossa sosiaaliseen mediaan toteutettuja vertaisohjauksen malleja ja toimintaaon arvioitu toimintamallien kehittymisen, muotojen ja tulosten kautta. Toimintaaon arvioitu vertaisohjaajien reflektiopäiväkirjojen, ohjauspalaverien, osaamiskartoitustenja Wikispaces-wikin palautteiden kautta. Toimintaa on arvioitu myös ohjaukseenosallistuneille nuorille tehtyjen internet-kyselyjen ja case-analyysien kautta.Yhteistyökumppaneilta palautetta on saatu internet-kyselyjen, puhelinhaastattelujenja Varustamon väli- ja loppuseminaarien kautta. Tutkijana ja kehittäjänä ontoiminut yliopettaja Ulla-Maija Koivula.Varustamon toiminnasta on tehty myös neljä opinnäytetyötä, joissa on tutkittuvertaisohjaajien kokemuksia sosiaalisen median välineiden ja ympäristöjen käytöntoimivuudesta vertaisohjauksessa, vertaisohjauksen toteutumista chatkeskuste-17

luissa ja blogeissa sekä vertaisohjaajalta vaadittavaa osaamista, taitoja ja työnkuvaa.Tekijät esittelevät työnsä luvussa viisi.2.2 Sidosryhmäyhteistyö on verkostoitumista parhaimmillaanTerhi Hämäläinen ja Jutta Jokinen”Kun esittelee omaa työnkuvaansa ja Varustamon toimintaperiaatteita muille, joutuu samallamyös pohtimaan, mikä tässä työssä on olennaista ja mitä olemme oppineet. Vierailutantavat uusia ideoita omaan työhön ja tutustuttavat muihin saman alan toimijoihin,ne ovat verkostoitumista parhaimmillaan! On järkevää, että kaikkea ei tarvitse opetellaniin sanotusti kantapään kautta, vaan tietoa ja osaamista kannattaa jakaa muille, silläsitä kautta hyötyy yleensä myös itse.” Näin kirjoittavat vertaisohjaajat Sara, Telma jaHanna Varustamon blogissa.Varustamolaiset eivät ole tehneet vertaisohjausta ja työtään vain koneen ääressäistuen, vaan sidosryhmävierailut ovat olleet olennainen osa toimintaamme. Läheisintäyhteistyö on ollut Pirkanmaan ammatti- ja lukiostarttiluokkien kanssa. Muitatärkeitä yhteistyötahoja ovat oppilaitokset, kuntien nuorisopalvelut ja muut nuortenohjaus- ja tukipalvelut sekä sosiaalisen median osaajien joukko.Vierailuja oppilaitoksiin, seminaareja ja kohtaamisia kasvokkainPirkanmaan ammatti- ja lukiostarttien opettajiin olemme olleet säännöllisesti yhteydessäsekä vierailleet starttiluokilla esittelemässä opiskelijoille Varustamon toimintaa.Kahtena peräkkäisenä lukuvuotena on starttilaisille luotu oma Facebookryhmäja pidetty viikoittaisia ohjauschateja vain heitä varten. Toisena lukuvuotenaosa innostui vertaisohjauksesta, osallistui Varustamon kolmanteen vertaisohjaajakoulutukseenja tuli sen myötä töihin Varustamolle. Starttilaiset ovat kirjoittaneet18

kokemuksiaan starttiluokalla opiskelusta ja työharjoittelujaksoista VarustamonKokemusblogiin. Yhteistyöstä on tullut kiinteä osa Varustamon toimintaa. Nuoriaon huomattavasti helpompaa tavoittaa jatkuvaan ohjaussuhteeseen tällaisen reaalielämässäolevan kontaktin kautta kuin pelkästään internetin välityksellä.Yhteistyötä olemme tehneet myös muiden oppilaitosten kanssa. Varustamon vertaisohjaajatovat haastatelleet Silta-Lisän pajakoululaisia koulutusvalintoihin liittyensekä esitelleet heille Varustamon palveluja. Olemme käyneet Kaarilan lukiossaesittelemässä lukiolaisille vertaisohjaajakoulutusta, palveluitamme sekä vertaisohjaajientyötä. Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijoilleolemme käyneet kertomassa, kuinka Varustamossa käytämme sosiaalista mediaaohjauksessa. Kuulijat ovat olleet kiinnostuneita siitä, millaisia resursseja eri palvelutvaativat ja kuinka niitä voisi hyödyntää heidän omassa työssään, moni heistätoimii opettajana, kouluttajana tai opinto-ohjaajana. Varustamoa on esitelty myösenglanniksi Erasmus-vaihto-opiskelijoille, jotka kyselivät mielenkiinnolla vertaisohjauksenmallistamme.Kuva 1. Tiia ja Telma esittelevätVarustamon toimintaa.(Lähde: TAMK/Ville Salminen)19

Nuorisotyön edustajat ja muut nuorten palvelut ovat tärkeä osa Varustamon yhteistyötahoja.AKU-toiminta, ilman työ- tai opiskelupaikkaa jääneiden nuortenkoulutus- ja uraohjausta tarjoava palvelu, on taho, jonka kanssa olemme tehneetyhteistyötä muun muassa Facebook-sivun rakentamisessa. Tampereen Etsivässätyössä kävimme kuulemassa heidän työtavoistaan ja vaihtamassa tietoa sosiaalisenmedian käytöstä nuorisotyössä. Olemme vierailleet nuorten asioita käsittelevissäseminaareissa ja tapahtumissa, joista olemme keränneet tietoa ja tehneet Varustamoatunnetuksi. Vierailumme ovat sijoittuneet Pirkanmaan alueelle, mutta seminaareissaolemme käyneet Oulussa ja Helsingissä asti. Olemme esitelleet Varustamontoimintaa pitämällä esitelmiä, ITK2013-tapahtuman (www.itk.fi) toripistettäja jakaneet mainoksia jutellen nuorten kanssa. Välillä olemme olleet vain kuulijoina,mutta oppineet sitäkin enemmän.Olemme opastaneet yhteistyökumppaneita sosiaalisen median käyttöön, jotta hetavoittaisivat nuoret paremmin. Varustamon väliseminaarin toisena päivänä pidimmetyöpajaa, jossa asiantuntija esitteli sosiaalisen median uusia palveluja, jame vertaisohjaajat tarjosimme apua Facebookiin liittymiseen ja ryhmien perustamiseensekä Twitter-tilin perustamiseen. Itse olemme oppineet lisää sosiaalisestamediasta vierailemalla muun muassa Sometu-verkoston ( http://sometu.ning.com/) Tampereella järjestämissä sosiaalisen median infopisteissä. Kuukausittaisillatapaamisilla saivat vertaisohjaajat kysellä vinkkejä sosiaalisen median työkalujenkäyttöön ja sisällöntuotantoon asiantuntijoilta ja muilta aiheesta kiinnostuneilta.Yhteistyö voi alkaa tai jatkua verkossaVierailut ja seminaarit ovat olleet antoisia. Verkossa pääosin toimiessamme, on ollutmielenkiintoista tavata kasvoja ruudun takaa sekä keskustella ja jakaa kokemuksiamuiden samojen asioiden parissa työskentelevien kanssa. Verkossa harvemminesitetään koko hanketta koskevia kysymyksiä, ja keskustelujen kautta syntyy uusiaajatuksia ja näkökulmia. Saamme myös tietää, mikä ulkopuolisia eniten kiinnostaaVarustamossa. Vierailut ovat olleet palkitsevia oman työn kannalta, kun huomaakonkreettisesti, että muutkin ovat kiinnostuneita meidän työstämme.20

Internetissä toimimisen lisäksi on mahdollista yhdistää tapahtumat sekä virtuaalinenelämä sosiaalisessa mediassa. Vierailuillamme olemme ottaneet valokuvia ja jakaneettapahtumista tietoa Twitterissä reaaliajassa. Lähes kaikilta vierailuilta on yksi tai useampikävijä kirjoittanut blogitekstin. Yhteistyö on voinut alkaa tai jatkua verkossa.Ajankohtaisista asioista tiedottaminen ja verkossa sisältöjen ja linkkien jakaminen yhteistyötahojenkanssa saa laajempaa yleisöä molempien toiminnalle. Hyödyllisen sisällönjakaminen auttaa myös nuoria; nuoren kärsivällisyys ei usein riitä kaikkien sivustojentutkimiseen tai nuori ei välttämättä osaa etsiä tarvitsemaansa tietoa.2.3 Jakamisen merkitys nuorille sosiaalisessa mediassaHanna Ruuti ja Taija SolinNuoret kertovat sosiaalisessa mediassa elämänsä kohokohdista, koska he haluavattulla kuulluksi omissa kaveriporukoissaan ja saada heiltä hyväksynnän sellaisenakuin ovat. Nuorten saattaa olla hankalaa kysyä esimerkiksi vanhemmiltaan apuakouluun liittyvissä asioissa, koska nuoret eivät välttämättä luota siihen, että omatvanhemmat tietävät asiasta, ja sen takia he joko googlaavat tai kysyvät asiasta chateissa.Jakamalla nuori purkaa myös sydäntään.Mitä asioita nuoret jakavat verkossaFacebook on Twitterin rinnalla suosituin sosiaalisen median palvelu. Siellä ihmisetpystyvät jakamaan muun muassa kuvia, tilapäivityksiä, videoita, linkkejä ja tapahtumakutsuja.Facebookiin on myös helppo lisätä omia tietojaan kuten siviilisäädyn,asuin-, koulu- ja työpaikan. Siellä voi kertoa myös omista tykkäämisen kohteista,kuten elokuvista, kirjailijoista tai musiikista. Oman blogin postaukset on mahdollistamyös jakaa suoraan omalle Facebook-aikajanalle, jolloin lukijat saavat helposti javaivattomasti tietää uudesta blogikirjoituksesta. Nuoret pitävät nykyään todella pal-21

jon esimerkiksi muoti- tai lifestyleblogeja, koska he pystyvät oman bloginsa kauttailmaisemaan itseään ja tuomaan helposti omia mielipiteitään esille.Suomessa Twitter ei ole kuitenkaan saanut nuorten keskuudessa yhtä hyvää suosiotakuin Facebook. Twitteriä käytetään pääasiallisesti media- ja markkinointialalla.Miksi Twitter ei ole saanut suurta suosiota nuorten keskuudessa Suomessa?Yksi vertaisohjaajista vastaa näin:”Luulen, että Twitter ei ole saanut sen takia yhtä hyvää suosiota kuin Facebook, koska sielläei pysty jakamaan kuvia yhtä tehokkaasti, eikä siellä pysty tekemään ryhmiä vaikka omanharrastuksen joukkueelle tai omalle kaveriporukalle. Twitterissä ei voi tehdä myöskään tapahtumaaesimerkiksi festareista, johon voi kutsua kavereita, tuttuja ja kaverien kavereita.Facebook on myös siksi saanut enemmän suosiota, koska nuoret liittyvät sinne, missä oneniten heidän kavereitaan ja tuttuja. Nuoret haluavat ilmaista itseään siellä, missä heidättunnetaan, eikä siellä missä he ovat tuntemattomia.”Viime vuonna nuorten suureen suosioon on myös päässyt Instagram, jossa ihmisetvoivat ladata helposti kuvia älypuhelimella itsestä, vaatteista, matkailusta, kuvauksista,harrastuksista, kavereista ja ihan mistä vain, mitä ikinä haluaakaan näyttäätoisille ihmisille. Sen suosio johtuu varmaankin juuri siitä, ettei tarvitse kirjoittaa,vaan laittaa kuvan, joka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.Älypuhelimien tultua markkinoille sosiaalisen median merkitys on kasvanut ihmistenja erityisesti nuorten elämässä. Älypuhelinten avulla pystymme jakamaan sosiaaliseenmediaan mitä vain, milloin vain, tässä ja nyt. Ilman tätä mahdollisuutta sosiaalinenmedia ei olisi ehkä vielä tällä tasolla kuin se nyt on. Älypuhelinten takia nuorten käyttäytymisenluonne sosiaalisessa mediassa on muuttunut hyvin paljon sekä positiiviseenettä negatiiviseen suuntaan. Älypuhelimeen usein addiktoituu niin tiukasti, ettäkeskusteleminen kasvotusten voi olla vaikeaa, jos toinen osapuoli keskittyy enemmänsosiaaliseen mediaan kuin keskustelemiseen. Nuoret myös kiusaavat toisiaan enemmänverkossa, sillä siellä se on paljon helpompaa kuin kasvokkain, ja verkossa voi tulla22

kiusatuksi missä tahansa ja milloin vain. Positiivista on se, että sosiaalinen media onkoko ajan lähellä, jolloin pystyy tarkistamaan jakopalveluiden ilmoitukset, linja-autojenaikataulut tai vaikkapa terveyteen liittyviä kysymyksiä.Jakamisen merkitys nuoren näkökulmastaJakamisen merkitys sosiaalisessa mediassa on nuorille erityisen tärkeää. Siellä luodaanja ylläpidetään kaverisuhteita. Esimerkiksi Facebookissa on helppo luoda uusiakaverisuhteita, koska ruudun takana on helpompi jutella kuin kasvokkain. Joillekinnuorille sosiaalisessa mediassa luodut ystävyyssuhteet ovat tärkeämpiä kuin sen ulkopuolellaluodut.Nuoret voivat haluta esimerkiksi luoda oman ryhmän Facebookiin, sillä kommunikointiryhmässä on paljon nopeampaa ja helpompaa kaverien kanssa, jotka ovat ryhmän jäseniä.Facebookiin rakennetaan yhteisiin harrastuksiin, kuten kirjojen lukemiseen jatiettyjen pelien pelaamiseen liittyviä ryhmiä. Näitä löytyy myös IRC-Galleriasta.Nuori voi saada omien kokemustensa jakamisesta ja vertaistuen löytämisestä tietynlaistavoimaa, etenkin jos on negatiivisista kokemuksista kyse. Oli kuuntelijanasitten ulkopuolinen aikuinen tai kaveri joko fyysisesti tai netin välityksellä läsnä.Huolenaihe voi olla päivittäinen stressi, suunnan löytämisen vaikeus, kiusaaminentai ettei saanut haluamaansa koulutus- tai työpaikkaa. Monesta nuoresta tuntuu joskussiltä, että maailma kaatuu päälle aina silloin tällöin, jolloin on hyvä päästä edesjohonkin juttelemaan.Monesti voi olla parempi, jos voi jutella nimimerkin takaa ja siten turvallisesti säilyttääanonymiteettinsä. Nuoren voi olla helpompi puhua myös aikuiselle verkossanimimerkillä, koska silloin nuori voi itse pitää tilanteensa langat käsissään. Hän voikertoa asioistaan nimimerkillä pelkäämättä, että ilman hänen suostumustaan voitaisiinottaa yhteyttä muihin tahoihin.23

Sosiaalisesta mediasta löytyvän oikean ja väärän tiedon tunnistaminenSosiaalisen median palveluissa ja yhteisöissä nuori voi saada ohjausta, tukea ja neuvojatilanteeseensa, mutta päävastuu näiden neuvojen toteuttamisesta jää nuorelleitselleen. Varustamon vertaisohjaustoiminnassa keskeistä on ollut myös vertaisohjaajienjakamat kokemukset ja muiden nuorten kannustaminen ja ohjaaminen niidenkautta. Ohjaajat antavat kaiken tuen, vertaisohjauksen ja avun yhteisön kautta,mikä on tärkeää esimerkiksi heille, joita kiusataan koulussa ja jotka eivät uskallapuhua tai halua huolestuttaa vanhempiaan.Sosiaaliseen mediaan on luotu myös erilaisia yhteisöjä ja palveluja, kuten Verkkoterkkarit,Varjomaailma ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuortennetti, joissa nuoretvoivat puhua anonyymisti ja kertoa omista kokemuksistaan rehellisesti pelkäämättä,että joku tuttu saisi tietää.Sosiaalisesta mediasta löytyy jo niin paljon tietoa, että pian voisi sanoa jopa kirjojavanhaksi tavaksi etsiä tietoa. Verkossa on kuitenkin myös paljon väärää tietoa, joitaihmiset pitävät luotettavana sokeasti, koska lähteitä ei usein jakseta tarkistaa.Sen takia ihmiset saattavat sairastuttuaan esimerkiksi diagnosoida itselleen mitäerikoisimpia sairauksia. Internetissä kuka vain pystyy kirjoittamaan väärää tietoahuvin vuoksi tai toisten kiusaksi.Nuoret käyttävät verkkoa tiedonhakuun, mutta heillä ei välttämättä ole taitoja arvioidatiedon laatua ja paikkansapitävyyttä. MLL:n oppaassa Viisaasti verkossa onkuvattu netistä löytyvien erilaisten tiedonlähteiden luotettavuutta ja nuorten netinkäyttöä koulutyön apuna ja mieltä askarruttavissa asioissa.”Wikejä voi rakentaa kuka tahansa. Esimerkiksi opettaja voi rakentaa wikin oppilasryhmänyhteistä tiedonkeräystä varten. Ilmaisen opetuskäyttöön tarkoitetun wikin voiottaa käyttöön esimerkiksi Wikispaces-palvelussa osoitteessa www.wikispaces.com/content/for/teachers. Nettitietoon kuten muistakin lähteistä löytyvään tietoon on hyväsuhtautua kriittisesti. Wikipediaa ei kannata käyttää esimerkiksi koulutyön ainoana24

lähteenä. Moni perustelematonta ja väärää tietoa sisältävä sivusto näyttää luotettavalle.Netistä on helppo hakea tietoa sellaisista asioista, joista ei kehtaa kysyä läheiseltäaikuiselta. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi terveyteen, päihteisiin ja seksuaalisuuteenliittyvät teemat. Erilaisten tietolähteiden vertailu on tärkeää. Nettitiedon rinnallavoi hyödyntää muita medialähteitä, kuten kirjoja, lehtiä, televisio- ja radio-ohjelmia.Myös haastatteleminen on hyvä tiedonkeräämisen tapa. Kaikki tavat tuottavat erilaistatietoa, jonka avulla on helpompi hallita tietoa kokonaisuutena ja huomata mahdollisetristiriidat.”Lähde: Viisaasti verkossa. 2012. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL)opas tukioppilastoiminnan käyttöön. Luettu 18.7.2013.http://www.mll.fi/@Bin/16415167/Viisaasti+verkossa+2012_www.pdf2.4 Verkko-ohjaajan taitopakkiUlla-Maija KoivulaVerkossa ohjaaminen tai tukeminen vaatii samalla tavalla osaamista kuin verkkopedagogiikka.Harhaisesti alkuun kuviteltiin opetusmaailmassakin, että asia onsillä selvä, kun laitetaan opetusmateriaali verkkoon. Sieltä sitten opiskelijat voivatkaiken omaksua. Samoin, yhtä harhaisesti, kuviteltiin, että sosiaalisessa mediassariittää, kunhan siellä viestitellään ja linkitellään informaatiota, johon kohderyhmäänkuuluvat mystisesti löytävät tiensä ja haluavat osallistua.Miten tavoittaa verkon välityksellä?Kohderyhmän määrittely ja tavoittaminen verkossa on haasteellista. Pelkkä verkonkautta viestiminen ei välttämättä riitä, vaan ryhmä ja sen jäsenet tai viiteryhmäänkuuluvat on tavoitettava ensin jotenkin muuten, IRL (in real life). Nuorten osal-25

ta tavoittaminen ja alustava tutustuminen voi tapahtua luokassa, tutor- tai harrastusryhmänkautta tai työpajalla, nuorisotalolla tai vastaavassa paikassa. Kunjonkinlainen tuttuus on muodostunut, on helppo kutsua nuori mukaan ja jatkaavuorovaikutusta sosiaalisen median välityksellä, esimerkiksi suljetussa Facebookryhmässä,Twitterissä tai kutsua hänet lukemaan blogia tai Facebook-sivua. Nuorelleosallistumisen kynnys myös mataloituu, kun tietää, kuka Facebook-profiilintai blogin takana piilee.Mitä osaamista verkko-ohjaus vaatii?Verkko-ohjauksen osaamisvaateet voidaan karkeasti jakaa kuuteen osa-alueeseen:1) Ilmiö- ja kohderyhmäosaaminenOn tunnettava ja tiedettävä ohjauksen kohteena oleva ilmiö ja kohderyhmä ja sentilannetta, erityispiirteitä ja haasteita monipuolisesti. On tiedettävä, mistä saa lisätietoaja mitä asiantuntemusta on käytettävissä tarvittaessa. Verkko-ohjaajilla voiolla taustalla asiantuntijapooli.2) PalveluosaaminenOn tunnettava ja tiedettävä kohderyhmän palvelut kansallisesti ja alueellisesti siinämäärin, että pystyy antamaan informaatiota ja neuvontaa sekä ohjaamaan eripalveluihin tarvittaessa. On osattava hankkia uutta tietoa palveluista ja päivitettävätietojaan aktiivisesti.3) OhjaustaidotOn ymmärrettävä ohjaustyön tavoite ja muodot ja omattava ohjauksellisen viestinnäntaitoja. Kouluttautuminen ja tuki ohjaustyössä on tärkeää. Verkko-ohjaajillaon hyvä olla oma vertaistiimi ja tiimin ohjaaja (tai työnohjaaja).4) KommunikaatiotaidotOn osattava viestiä tehokkaasti, ymmärrettävästi ja kohderyhmälle soveltuvalla tavallaerilaisissa sähköisissä foorumeissa. Kullakin foorumilla on omat rajoitteensa26

viestintään nähden: esimerkiksi Twitterin merkkirajoite, chatin nopeus (jolloin eivoi jäädä pohdiskelemaan pitkään) tai blogitekstin kiinnostavuus. Eri-ikäisillä henkilöilläon myös oma kielensä ja erilaiset puhekielen ilmaukset tai lyhenteet voivatvaatia opettelua. On pystyttävä välittämään myös tunteita tekstin tai hymiöidenavulla. Teksti voi loukata joskus enemmän kuin puhe, koska sähköisessä viestinnässäei voi lukea kasvonilmeitä. Yleisten kommunikaatiotaitojen lisäksi erityishaasteon viestiä vain tekstin avulla ja nopeasti.5) Some-välineosaaminenOn hallittava sosiaalisen median välineet siinä määrin, että kykenee toimimaan niissäjoustavasti, sujuvasti ja turvallisesti. On kyettävä arvioimaan välineiden soveltuvuussuhteessa ohjauksen tavoitteisiin ja kohderyhmän mahdollisuuksiin käyttää niitä.6) Lainsäädäntö-, nettietiikka- ja tietoturvaosaaminenOn tunnettava sosiaalisen median eettiset pelisäännöt ja noudatettava tietoturvasäännöksiä.On tunnettava lainsäädännön vaatimukset nettikiusaamisen tai muunhäiriökäyttäytymisen suhteen ja nuorten osalta tiedettävä, milloin tilanne vaatiiesimerkiksi lastensuojeluilmoituksen tekemistä.Miksi verkossa kannattaa ohjata?Verkko-ohjauksella voidaan tavoittaa nopeasti ja levittää tietoa tehokkaasti. Verkkotoimii nuorten kanssa nopeammin kuin sähköposti tai puhelin eikä se aiheuta ylimääräisiäkustannuksia. Facebook on monen kohdalla korvannut sähköpostin ja setoimii tehokkaammin kuin tekstiviestit. Verkko ei korvaa kasvokkain tapahtuvaaohjausta mutta se voi vähentää sen tarvetta. Facebook-ryhmien avulla voi viestiävälittää usealle yhtä aikaa ja siten se mahdollistaa myös yhteisen pohdinnan taikeskustelun jonkin informaation pohjalta. Usealla nuorella voi olla sama kysymys,jolloin moni saa samalla kertaa vastauksen kysymykseen, jota ei ehkä itse uskaltanutesittää. Kynnys kysyä asioita voi olla matalampi netissä kuin kasvokkain tairyhmässä muitten läsnä ollessa.27

Sosiaalinen media luo sosiaalisuutta: Hyviä asioita ja onnistumisia voi jakaa keskenään.Työntekijälle tai vertaisohjaajalle verkko-ohjaus antaa mahdollisuuden tehdätyötä etänä ja vapaana työajan tiukoista rajoitteista. Samalla se tuo myös ongelmia,koska työajan joutuu rajoittamaan itse.Mitä verkossa ei kannata tehdä?Ammattirooli ja yksityisrooli kannattaa pitää erillään. Pelisäännöt siitä, hyväksyyköohjattavia henkilökohtaiseksi kaverikseen Facebookissa, on hyvä olla samatkaikille koko organisaatiossa. Nettiohjaaja on nettiohjaaja, ei henkilökohtainen ystävä.Netti on aikasyöppö. Ohjaukselle on määriteltävä tietyt rajalliset ajat. Näitäovat esimerkiksi chattiajat tai aikamääre, kuinka nopeasti kysymyksiin vastataankysymys-vastauspalstalla.Lopuksi: Netti on hyvä renki, mutta huono isäntä. Pääasia sosiaalisessa mediassatapahtuvassa ohjauksessa on toiminnan tavoite: Miksi ja kenelle palvelu on tarkoitettu,mitä se sisältää ja kuka sitä tekee? Verkko-ohjauksen tuloksellisuutta pitäämyös mitata tavoitteen kautta. Mitä palvelusta oli hyötyä sen käyttäjälle? Surinaverkossa on vain surinaa.28

3Koulutus ratkaiseevertaisohjaajan osaamisenVarustamossa on toteutettu kolme vertaisohjaajakoulutusta (VOV1–VOV3), jotkaovat tarjonneet hyvät valmiudet koulutuksiin osallistuville toimia vertaisohjaajinatoisille nuorille sosiaalisen median palveluissa. Koulutuksiin hakeminen on ollutavointa kaikille, ja ne ovat olleet ilmaisia. Koulutuksen laajuus on ollut kolmeopintopistettä, ja valmistuneet ovat saaneet todistuksen Tampereen ammattikorkeakoulussasuoritetuista opinnoista.Kaksi ensimmäistä koulutusta toteutettiin keväällä 2011 ja 2012, ja niistä valmistui26 nuorta, joista 24 palkattiin Varustamoon tuntitöihin suunnittelemaan, toteuttamaanja kehittämään vertaisohjauspalveluja sosiaaliseen mediaan. Kolmannestavertaisohjaajakoulutuksesta valmistui maaliskuussa 2013 seitsemän nuorta,joista neljä jäi Varustamoon töihin hankkeen päättymiseen asti. Vertaisohjaajakoulutuksenkäyneet nuoret ovat pääasiassa lukiossa, ammattioppilaitoksessa,ammatti- ja lukiostartilla, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevia,mutta mukana on ollut myös välivuotta pitäviä nuoria. Vertaisohjaajat ovat tehneettyötunteja yhteensä noin 54 henkilötyökuukautta ja vertaisohjaajakouluttajinatoimineet vertaisohjaajat noin 10 henkilötyökuukautta. Vertaisohjaajille onmaksettu harjoittelijan palkkaa.Koulutustoteutusten sisältöaiheet ovat pysyneet pääosin samoina mutta opetusmenetelmätja oppimisympäristöt ovat vaihdelleet. Myös harjoitustehtävät ovat pysy-29

neet samansisältöisinä mutta toteutustapa on vaihdellut. Työssä oppiminen ja käytännöntaitojen harjoittaminen toteutettiin kaikissa koulutuksissa eri tavoin.Vertaisohjaajakoulutukset Aloittaneet Valmistuneet Töissä VarustamossaVOV1 15 14 13VOV2 13 12 11VOV3 9 7 4Yhteensä 37 33 28Taulukko 1. Vertaisohjaajakoulutuksissa aloittaneet, valmistuneet ja töihin jääneet.3.1 Vertaisohjaajakoulutus VOV1Helena TirronenTampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman ylemmän AMKtutkinnonopiskelijat Eija Nyrhilä ja Anna Savolainen laativat syksyllä 2010 kehittämistehtävänäVarustamolle esiselvityksen Sosiaalinen media ja vertaisohjaus nuorisotyössä.Ensimmäisen koulutuksen suunnittelua edelsi myös helmikuussa 2011Varustamon järjestämä kansainvälinen seminaari. Seminaarin workshopissa rakenneltiinvertaisohjaajien koulutuksen ja sosiaalista mediaa hyödyntävän ohjauksentoimintamalleja, jotka palvelevat kohderyhmää ja toimivat apuna nuorten koulutus-ja työllisyysasioiden ohjauksen ammattilaisille.Tämän esityön pohjalta toteutimme ensimmäisen Vertaisohjaajana verkossa -koulutuksen(VOV1-koulutus) 28.3.–5.5.2011, josta valmistui 14 vertaisohjaajaa, joistakuusi lukiolaista, kolme ammattikorkeakoulun ja viisi yliopiston opiskelijaa. Opis-30

kelu sisälsi yhden lähiopetusillan joka viikko ja yhden kokonaisen lauantaipäivänkoulutuksen aikana. Muu opiskelu tapahtui itsenäisesti verkossa, niin lähi- kuinetäopiskelunkin tukena käytettiin Moodle-oppimisympäristöä. VOV1-toteutuksensuunnittelijoina ja kouluttajina toimivat projektipäällikkö Helena Tirronen, nuorisotyöntekijäEija Nyrhilä ja yliopettaja Ulla-Maija Koivula.Oppimistavoite, sisältö ja menetelmätKoulutuksen oppimistavoitteena oli perehtyä sosiaalisen median keinoin nuoreltanuorelle tapahtuvan vertaisohjauksen mahdollisuuksiin sekä erilaisiin verkkoyhteisöihinja niiden käyttämiin ohjauksen toimintamalleihin. Opiskelijat pääsivätideoimaan, rakentamaan ja toteuttamaan työskentelyjakson aikana vertaisohjauksenkonsepteja. Opiskelijat oppivat tuottamaan, jakamaan ja kommentoimaansisältöjä sosiaalisen median eri välineillä.VOV1-koulutuksen sisältö ja jaksotus:1) Mitä vertaisuus ja vertaisohjaus tarkoittavat?2) Sosiaalisen median käyttö vertaisohjauksessa.3) Netiketti. Ohjauksen etiikka. Nuoruus elämänvaiheena.4) Nuorten palvelut Pirkanmaalla ja verkossa. Palvelukonseptin ideointi jasuunnittelu. Työharjoitteluun orientoituminen.5) Työharjoittelu erilaisissa nuorten palveluissa.Opetusmenetelmä on ollut yhteistoiminnallinen ja osallistava, tutkiva ja ongelmakeskeinensekä dialoginen ja autenttinen. Opetusmenetelmien avulla on pyrittyjo koulutuksen aikana vahvistamaan opiskelijoiden yhdessä tekemistä, erilaistennäkökulmien merkitystä ja keskinäistä vuorovaikutusta. Autenttisuudella tarkoitetaantässä työn ja opetuksen kytkemistä toisiinsa siten, että opiskelijat tekivätkoulutukseen sisältyvän työskentelyjakson työharjoitteluna erilaisissa sidosryhmiemmeylläpitämissä nuorten palveluissa. Harjoittelu tapahtui sidosryhmien tiloissatai verkkoyhteisöissä ja opiskelijoiden tehtävänä oli tutkia ja etsiä keinoja,miten sidosryhmät hyödyntävät tai voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa vuoro-31

vaikutuksessa nuoriin. Lisäksi koulutuksessa luotiin ja roolitettiin reaalimaailmanchatkeskusteluja ja kysymys-vastaus-palstan tilanteita verkkoon.Koulutuksen jälkeen Varustamoon töihin jääneiden vertaisohjaajien tehtävänäon ollut Varustamon palvelujen ideoiminen, suunnittelu ja rakentaminen sosiaaliseenmediaan sekä vertaisohjaustoiminnan käynnistäminen projektipäällikönja kouluttajien opastamana. Vertaisohjaajat laativat kesäkuussa 2011 kartoituksenSosiaalinen media vertaisohjauksessa, jossa he listasivat Varustamossa mahdollisestihyödynnettävät some-välineet ja niiden plussat ja miinukset.Tutustu!Nyrhilä, E. & Savolainen A. 2010. Sosiaalinen media ja vertaisohjaus nuorisotyössä. Selvitys.http://varustamo.projects.tamk.fi/tutkimus/taustaselvitykset/Varustamon kansainvälisen seminaarin aineistoja 2011.http://varustamo.projects.tamk.fi/tutkimus/seminaarit/VOV3-opiskelijat 2011. Sosiaalinen media vertaisohjauksessa. Kartoitus.http://varustamo.projects.tamk.fi/tutkimus/taustaselvitykset/3.2 Vertaisohjaajakoulutus VOV2Helena TirronenVOV1-koulutuksessa opiskelijat perehtyivät ohjauksen ja vertaisohjauksen käsitteisiinja käyttöyhteyksiin, ei niinkään sosiaalisen median välineiden käytön opetteluun. Sensijaan VOV2-koulutus sisälsi enemmän sosiaalisen median välineiden, kuten Facebook,blogit ja Twitter, ominaisuuksien ja käyttöasetusten opettelua. Tällä haluttiin32

saada tuleville vertaisohjaajille hyvät taidot jatkaa Varustamoon jo luotujen vertaisohjauspalvelujenlaadukasta kehittämistä monipuolisen välineosaamisen kautta.VOV2-koulutus toteutettiin 6.2.–13.4. 2012, josta valmistui 12 vertaisohjaajaa, neljäyliopiston, kaksi ammattikorkeakoulun, yksi ammattioppilaitoksen ja viisi lukionopiskelijaa. Oppimistavoitteet ja opetusmenetelmät olivat samoja kuin VOV1:ssä,mutta sisällön teemojen painotukset vaihtelivat jonkin verran. VOV2-koulutuksensuunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat yhdessä Varustamon projektipäällikkösekä vertaisohjaaja, kasvatustieteen opiskelija Sini Huhmarkangas. Lisäksi käytimmeulkopuolisia kouluttajia ja VOV1-vertaisohjaajia luennoijina.VOV2-koulutuksen sisältö ja jaksotus yhdeksälle viikolle:1) Orientaatio. Varustamon esittelyä ja tutustuminen. Nuoruus elämän vaiheena.Vertaisohjaus ja syrjäytyminen käsitteiden määrittelyä.2) Sosiaalinen media ohjauksessa. Varustamon palveluihin ja vertaisohjaa jientyöhön tutustuminen. Nuorten palveluihin tutustuminen. Verkkoyhteisön perustamisensuunnittelu ja palvelukonseptien ideointia (ideapaperit).3) Ohjaus ja vertaisohjaus. Ohjauksen etiikka.4) Sosiaalinen media toimintaympäristönä. Välineet ja niiden vuorovaikutusmahdollisuudet.Ideapaperien arviointia ja jatkokehittelyä.5) Verkkoyhteisöjen perustaminen. Perustetaan ideapaperien pohjalta verkkoyhteisötFacebookiin, Twitteriin, blogiin ja YouTubeen. Asetusten hallinta jamahdollisuudet.6) Sosiaalisen median käyttötavat ja palvelujen käyttöehdot. Sosiaalisen medianturvallinen käyttö, yksityisyys ja tekijänoikeudet. Puhutteleeko palvelu jamiten viesti menee perille kohderyhmälle? Uudet trendit.33

oleville nuorille, jotka miettivät koulutusvalintojaan. Koulutus toteutettiin 21.11.12–31.3.2013, ja siitä valmistui 7 vertaisohjaajaa, neljä ammattistartin opiskelijaa sekä yksilukiostartin, yksi ammattioppilaitoksen ja yksi ammattikorkeakoulun opiskelija.VOV3-koulutuksessa suunnittelu- ja koulutusvastuu oli projektipäälliköllä ja vertaisohjaaja,sosionomiopiskelija Laura Sinkkosella. Työssä olevat vertaisohjaajattoimivat viimeisessä koulutuksessa apuopettajina eikä ulkopuolisia luennoitsijoitakäytetty.Koulutuksen toteutus oli nyt selvästi erilainen kuin aikaisemmissa malleissa. Joopiskelijoiden ikä oli keskimääräistä alhaisempi ja toteutustapa täysin poikkeavaaikaisempiin verrattuna. Menetelmänä käytimme omaa työkoulumallia, missä opittiintekemisen kautta teoriaa. Opetussisältö jaettiin kolmeen jaksoon, joista ensimmäisenaikana opiskeltiin pelkästään verkossa. Etäopiskeluympäristöinä käytimmeGooglea ja Facebook-ryhmää nimeltään VOV3-koulutus. Jakson 2 työkoulu ja jakson3 apuopettajavalmennus tapahtuivat osin lähiopetuksena Varustamon työtilassaLuolassa.VOV3-koulutuksen jaksojen sisällöt:Jakso 1: Vertaisohjauksen merkityksen tunnistaminen sosiaalisessa mediassa, 1 op1) Esittäytyminen. Oman koulutus- ja ammattipolun nykytilanteen kuvaus ja visiotulevasta.2) Varustamon Workshop: sosiaalisen median määrittelyä, välineisiin ja ympäristöihinsekä niiden käyttötarkoituksiin tutustumista.3) Uusipolku-ryhmän toimintaan ja chatohjauksiin osallistuminen.4) Varustamon blogeihin ja Facebookiin tutustuminen, niiden seuraaminen jasisältöjen kommentointi.5) Ohjaus ja vertaisohjaus. Mitä ne tarkoittavat sosiaalisessa mediassa?6) Nuorten palveluihin ja sidosryhmiin tutustuminen sosiaalisessa mediassa.7) Palautekeskustelu opitusta.35

Varsinaista työtehtäviin perehdytystä ei työsuhteen alussa tarvittu siinä määrin kuinaiemmin, koska koulutuksen aikaisen apuohjaajavalmennuksen kautta osaamista olijo olemassa. Näin työtehtävät määräytyivät koulutuksen aikana apuohjaajana saatujenvalmiuksien mukaan. Työsuhteeseen liittyviin asioihin perehdytystä tarvittiinjokseenkin paljon, koska joillekin Varustamon työ tarjosi sen ensimmäisen oikeantyön. VOV3-koulutuksesta valmistuneiden vertaisohjaajien työssä oloaika jäi lyhyeksi,ja seitsemästä valmistuneesta neljä ehtivät olla töissä.3.4 Opiskelijapalaute ja vertaisohjaajakoulutusten arviointiaUlla-Maija Koivula ja Helena TirronenProjektisuunnitelman mukainen tavoite oli yhteensä 21 vertaisohjaajan kouluttaminen.Projektin toteuma on yhteensä 33 vertaisohjaajaa.Koulutuspalautteet kerättiin kahden ensimmäisen koulutusryhmän osalta (VOV1 jaVOV2) e-palautekyselyn avulla. Sen lisäksi koulutuksen aikana pyydettiin palautettaMoodlen kautta jokaisesta kontaktiopetuskerrasta. Kolmannen koulutusryhmänosalta (VOV3) koulutuspalaute kerättiin yhteisesti keskustellen koulutuksen päätöstilaisuudessa,koska työkoulumainen ja tekemällä oppimisen malli poikkesi aiemmistakoulutustoteutuksista niin paljon, ettei e-kyselypohja enää ollut toimiva.Koulutuksen sisällön teemat olivat kyselyssä samoja jokaisen toteutuksen osalta:1) Varustamo-hankkeen kohderyhmä ja tavoite2) Nuorten maailma ja syrjäytymisen ehkäisy3) Vertaisohjaus: määrittely ja sisältö37

4) Vertaisohjauksen käytännöt ja menetelmät5) Sosiaalinen media ja sen välineet6) Sosiaalinen media ohjauksen välineenä7) Eettiset kysymykset ja netiketti8) Nuorten palvelut ja tietolähteet netissä9) TyöharjoitteluVOV1- ja VOV2-ryhmien palauteSeuraavassa on koottu keskeinen palaute ryhmien VOV1 (11 vastaajaa) ja VOV2 (12 vastaajaa)osalta yhdessä koulutusten teemoista sekä opetusmuodoista ja -mate riaaleista.TyöharjoitteluNuorten palvelut ja tietolähteet netissäEettiset kysymykset ohjauksessa ja netikettiSosiaalinen media ohjauksen välineenäSosiaalinen media ja sen välineetVertaisohjauksen käytännötVOV2VOV1Vertaisohjauksen määrittely ja sisällötNuorten maailma ja syrjäytymisen ehkäisyVarustamon kohderyhmä ja tavoite0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 4.5 5Kuvio 1. Palaute koulutuksen sisältöalueiden tärkeydestä, VOV1- ja VOV2-ryhmät, keskiarvot(asteikko 1–5, 1=ei lainkaan tärkeä, 5= erittäin tärkeä)Koulutuksen teemoja (Kuvio 1) pidettiin tärkeinä, toimivina, johdonmukaisina ja hyvin jäsenneltyinä.Koulutusryhmien väliset erot olivat suhteellisen pienet keskiarvolukujen perusteellatarkasteltuna. Yleisesti palaute oli hieman parempi VOV1-koulutuksen ryhmässä,mutta toisen VOV2-koulutusryhmän osalta onnistuttiin paremmin välittämään tieto Varustamonkohderyhmästä ja tavoitteista sekä nuorten palveluista ja tietolähteistä netissä.38

”Työkoulupäivistä lisää tietoa, sosiaalisesta mediasta tuli paljon tietoa ja sitä miten sitäkäytetään Varustamossa, esimerkiksi kun tekee blogia, miten voi käyttää Twitteriä siihenja IRC-Galleriaa. Ettei ole pakko käyttää vaan yhtä, kun kirjoitin Varustamon seinälleniin heitin sen myös muualle eli jakaminen.”Myös käsitys nuorille suunnatuista palveluista laajeni ja monipuolistui. Joku totesi,ettei ollut aiemmin tiennyt puolistakaan nuorten palveluista. Keskustelussa tulimuutoinkin esiin usein se, että tietoa erilaisista nuorten palveluista ja opiskeluväylistäkaivataan. Koulutuksen oppimistehtäviä pidettiin mielenkiintoisina. Joillekinoli koneelle pääsy kotona hankalaa, mikä vaikeutti tehtävien tekemistä. Alunperehdytykseen joku olisi toivonut enemmän ohjausta. Samoin osalle tahti oli ollutliian nopea. Tosin oppiminen jatkuu käytännön työssä koulutuksen jälkeen, kutenjoku totesikin. ”Työkoulupäivät oli mielenkiintoisia, nopeasti mentiin kaikki läpi, hirveennopeesti.”Osaamisen kehittyminen koulutuksen aikanaKaikki koulutusryhmät arvioivat oman osaamisensa kehittyneen hyvin. Osaamisenkehittymisen alueet painottuivat eri tavoin riippuen siitä, miten tuttuja sosiaalisenmedian välineet tai toisaalta nuorten ohjaustyö oli ollut aiemmin. Kaikkienkohdalla sosiaalisen median käyttö ohjauksessa oli uutta, mikä käy ilmi seuraavistaopiskelijoilta saaduista kommenteista:”Tietoa ja taitoa tuli valtavasti lisää, koska ohjaaminen verkossa ei ollut minulle kovintuttu aihe entuudestaan.””Sain lisäinformaatiota monesta erilaisesta toimintatavasta internetin keskustelupalstoillatoimimisessa vertaisohjaajatehtävissä. Varsinkin ohjauksesta ja nimenomaan vertaisohjauksestaopin paljon uutta, koska se oli minulle jokseenkin vieraampi aihe.”Osalla sosiaalisen median välineet olivat jo verraten tuttuja aiemmin,mutta hekin raportoivat oppineensa uusia median välineitä ja nii-41

den soveltamista. Tasapaino tavoitteen, nuorten ohjaus sosiaalisessamediassa, sekä median välinetietouden välillä ei tyydyttänyt ihankaikkia. Osalle välineosaamista tuli jo liikaakin, osalle liian vähän tai liian nopeastija pintapuolisesti. Alla kolmen opiskelijan kommentit oppimisestaan:”Opin enemmän syrjäytymisestä ja nuorten tilanteesta opiskelun nivelvaiheissa. Sainmyös tietoa yhteiskunnan eri tavoista tavoittaa heidät ja tarjota apua. Ai, kysymys liittyikinsosiaaliseen mediaan? Noh, en voi sanoa, että olisin hirveästi oppinut mitään uutta,mutta, noh, kertaus on opintojen äiti.””Ehkä kaikkien ei olisi ollut pakko käydä kaikkia välineitä, vaan työkoulun aikana olisienemmän pysähdytty miettimään sitä, miten tätä välinettä voisi käyttää a) vertaisohjauksessab) nuorten tavoittamisessa tehokkaasti.””Kehityin yleisesti some-taidoissani. Olen oppinut käyttämään joitakin jo käyttämiänisome-kanavia paremmin ja lisäksi oppinut käyttämään aivan uusia kanavia. Oli hyvä,että kävimme näitä some-kanavia läpi todella tarkasti, koska jos niistä olisi käynyt vainpintapuolen läpi, en olisi välttämättä sisäistänyt asiaa niin hyvin. Opin myös paljon visuaalisestailmeestä ja siitä, kuinka sosiaalisessa mediassa on turvallista liikkua ja mitäasioita tulee ottaa huomioon.”Johtopäätökset palautteista koulutuksen kehittämiseksiKoulutuksen sisältöalueet ovat toimivat ja tarpeelliset. Sisältöalueisiin ei yksikäänkoulutusryhmä esittänyt lisää tai esittänyt niiden karsimista. OppimisympäristöinäMoodle, Google ja Facebook sekä kontaktipäivät toimivat hyvin ja tukivat toisiaanverkko- ja lähiopetuksen jaksoilla. Opetusmenetelmien monipuolinen käyttöoli onnistunut ratkaisu, joka vahvisti opiskelijoiden valmiuksia ideoida, toimiaryhmässä ja saada harjoittelun kautta ohjauksen tietoa ja taitoja. Ryhmäytyminen,keskustelut ja yhdessä tehtävät harjoitukset kuten chatkeskustelut ja kysymysvastaus-palstaovat tärkeitä oppimisen ja vertaisohjaajan työn kannalta. Erilaisiacase-harjoituksia ja yhteisiä ongelmanratkaisutehtäviä kannattaa lisätä, jotta ver-42

taisohjaajan työnkuva ja tilanteet simuloituvat jo koulutuksen aikana. Koulutuksennivominen yhteen aidon toiminnan kanssa on onnistunut ratkaisu.Työkoulumaisuus on koulutusmallien pilotoinnin perusteella toimivin ratkaisu,mutta vaatii sen, että vertaisohjauksen sosiaalinen mediaympäristö on jo olemassajossain määrin. Kokeneiden vertaisohjaajien mentorointi on erittäin tärkeäkoulutuksen osa-alue, joka toteutui parhaiten viimeisessä työkoulumallissa. Senrinnalla kokeneitten sosiaalisessa mediassa jo toimivien ammattilaisten ylläpitämienpalvelujen esimerkit ja työharjoittelupäivät ovat tärkeitä käytännön kokemustenjakamisessa ja sitä kautta toiminnan kehittämisessä.43

4Varustamon vertaisohjauspalvelutsosiaalisessa mediassaPääosin kaikki vertaisohjaajakoulutuksen käyneistä nuorista jäivät Varustamoontöihin. Ensimmäisinä keväällä 2011 työnsä aloittaneet Akseli, Anna, Heini,Jasmin, Kaisu, Kaisu K, Katri, Laura, Laura M, Sini, Telma, Tiia-Mari ja Tuulasuunnittelivat, rakensivat ja käynnistivät Varustamon vertaisohjaustoiminnanFacebook-sivulla, -ryhmissä, Varustamo-blogissa ja Kokemusblogissa. Seuraavanakeväänä 2012 otimme käyttöön Varustamo-chatin, Twitterin ja myöhemminkesällä IRC-Gallerian. Uusina vertaisohjaajina mukaan tulivat Hanna, Joni,Jutta, Otto, Rosa, Sanni, Sara, Terhi, Tiia, Trang ja Tuuli. Viimeisenä toimintakeväänäjoukkoomme liittyivät Eino, Petronella, Taija ja Essi. Keskimäärin kuukausittainvertaisohjaajia on ollut Varustamossa töissä kymmenen ja pääasiassahe ovat tehneet tuntitöitä.Näin Varustamon vertaisohjauspalvelut ovat syntyneet asteittain ja jalostuneet sosiaalisenmedian käyttötaitojen ja vertaisohjauksen osaamisen kehittymisen myötä.Keskeistä palveluissa on ollut vuorovaikutukseen kannustaminen ja käyttäjienosallistaminen sekä vertaisuus. Seuraavaan taulukkoon on koottu Varustamon sosiaalisenmedian palvelut, linkit niihin löytyvät Varustamon verkkosivulta http://varustamo.projects.tamk.fi.44

Varustamon blogitVarustamo Facebookissao Varustamo-blogio Kokemusblogio Joulukalenteri 2011o Joulukalenteri 2012oooooVarustamon FB-sivuStarttipiste, suljettu ryhmäUusipolku, suljettu ryhmäVOV3-koulutus, suljettu ryhmäTaustaryhmä, salainen ryhmäVarustamo IRC-GalleriassaVarustamo Twitterissäo Varustamo – nuorelta nuorelle -yhteisö o Varustamo-Twittero Yhteishaku-TwitterTaulukko 1. Varustamon vertaisohjauksen palvelut sosiaalisessa mediassa.4.1 Facebookin sivun ja ryhmien käyttö vertaisohjauksessaSara Heinonen, Telma Rivinoja ja Helena TirronenVarustamossa olemme käyttäneet Facebookin sivua, ryhmiä ja chatia elokuusta2011 alkaen vertaisohjaustoimintaan. Facebook-sivua olemme käyttäneet tiedotukseenja sisällön jakamiseen. Parhaimmaksi tavaksi osallistaa nuoria Facebookissa,olemme havainneet suljettujen ryhmien toiminnan, jossa osallistumiskynnys onmatalampi. Varustamolla on ollut käytössä kaksi teemaryhmää sekä koulutus- jataustaryhmä, joiden käytöstä vertaisohjaustoiminnassa kerromme artikkelin lopussa.Haasteena olemme kokeneet sen, että käyttäessämme Facebookia palveluna,jonka käyttö on ollut suunniteltua, meidän on pitänyt osata ennakoida Facebookinaika ajoin julkaisemien muutosten ja uudistusten vaikutukset palveluumme.Facebook-sivu tiedotuskanavanaVarustamon Facebook-sivu on toiminut monipuolisena tiedotus- ja viestintäkanavanahankkeen aikana ja sivujen avulla on pyritty tavoittamaan sekä yhteistyö-45

kumppaneita että kohderyhmän nuoria. Sivuille on jaettu tietoa Varustamon blogiteksteistäja tapahtumista, kuten chateista ja vierailuista, sekä linkitetty muidenpalveluiden julkaisuja. Facebook-tiedotuksen etuna on laaja näkyvyys ja palveluntuttuus käyttäjille.Varustamon Facebook-sivun kävijätilastoja on kerätty vuoden 2011 lopusta lähtien.Tilastoihin on koottu tykkäyksien määriä, sivuille tehtyjen seinäpäivitystennäkyvyyttä sekä tykkääjien ikä- ja sukupuolijakaumia koskevia tietoja. Sivustatykänneiden määrä oli vuoden 2011 lopulla noin 100 ja nyt hankkeen päättyessä220. Aivan ensimmäisiä tykkäyksiä ja siten näkyvyyttä Varustamon Facebooksivullehankittiin pyytämällä kavereitamme tykkäämään Varustamon sivuista.Tykkääjämäärä on kasvanut tasaisesti, mutta etenkin Varustamon väliseminaarisyyskuussa 2012 toi sivulle runsaasti uusia tykkääjiä. Facebook-sivu on saavuttanuteniten 18–24-vuotiaita eli pääsääntöisesti vertaisohjaajien ikäryhmään kuuluvia.Joinain kuukausina suurin tykkääjien ikäryhmä on ollut 13–17-vuotiaat tai25–34-vuotiaat. Tykkääjien vaihtuvuuteen ovat vaikuttaneet Varustamon tekemätvierailut tai seminaarit sen mukaan onko kohderyhmänä ollut nuoret vai sidosryhmät.Haasteena Facebook-sivun käyttämisessä on käyttäjien aktivoiminen ja vuorovaikutuksenaikaansaaminen. Vaikka Varustamon Facebook-sivun tykkääjien määräon kasvanut, on sivun viestintä jäänyt melko yksipuoliseksi. Käyttäjä läheisyyttäon pyritty lisäämään muun muassa kesällä 2012 Viikon vertaisohjaaja -kampanjalla,jolloin vertaisohjaajat esittäytyivät vuorotellen Varustamon sivulla ja päivittivätviikon ajan sivulle omia julkaisujaan. Sivulle on mietitty erilaisia piristyskeinojakuten kuukauden kuvien julkaisu, ja niin vertaisohjaajat ovat vuorotellen kuvanneetvuodenaikaan sopivia maisema- ja luontokuvia sivua elävöittämään. Seinäpäivitykseteivät ole juuri saaneet ulkopuolisia tykkäyksiä tai jakoja. Tämä saattaajohtua luultavasti siitä, että Facebookissa esiinnytään pääsääntöisesti omalla nimelläja kuvalla, mikä saattaa nostaa osallistumiskynnystä.46

Facebook-sivun päivityksille laaditaan suunnitelma ja aikatauluVarustamon vertaisohjaajat ovat toimineet Facebookissa julkisilla työprofiileilla.Vuorollaan yksi tai kaksi vertaisohjaajaa on vastannut uusista julkaisuista VarustamonFacebook-sivulla ja -ryhmissä, päivityksiä on tehty keskimäärin kolme viikossa.Alkuviikosta on julkaistu ajankohtainen päivitys, keskellä viikkoa on jaettu blogitekstejäsekä chat-kutsuja ja perjantaisin on julkaistu kevyempi viikonlopputoivotus.Sivulla on julkaistu myös seuraajien aktiivisuutta herätteleviä kyselyitä kutenTiedätkö mikä on nuorisotakuu?. Facebookia, kuten muitakin sosiaalisen median ympäristöjä,käyttäessämme olemme huomanneet, miten tärkeää on ottaa huomioonkohderyhmän tapa käyttää kyseistä ympäristöä. Ei ole kovin järkevää esimerkiksikirjoittaa uutta seinäpäivitystä Facebookiin kello kahdeksan maanantaiaamuna, joshaluaa nuorten näkevän päivityksen. Tämän vuoksi olemme keränneet tietoa siitä,mitkä ovat optimaalisimpia päivitysaikoja sosiaalisessa mediassa ja pyrkineet mahdollisuuksienmukaan noudattamaan niitä. Palvelun ylläpitäjän tulee pysyä ajan tasallanuorille ajankohtaisista asioista, huomioida nuorten tavat käyttää sosiaalistamediaa ja sovittaa nämä kaksi seikkaa toisiinsa.Kuva 1. Facebookissa käytettyjä profiilikuvia vertaisohjaajilta Jutta, Sanni, Hanna, Terhi, Otto, Jasmin,Laura, Akseli, Heini ja Tiia. (Lähde: Laura Sinkkonen & Rosaliina Ahvenjärvi 2011–2012)47

Facebookin julkaisemien muutosten vaikutus palveluunFacebook-sivua käytettäessä on täytynyt huomioida tiettyjä seikkoja, jotka ovat riippuvaisiatykkääjien määrästä. Sivun osoitetta voi muokata vain, kun sivulla on vähintään25 tykkääjää. Varustamon Facebook-sivun osoitetta muokattiin jälkikäteenseuraavanlaiseksi: https://www.facebook.com/Varustamo.nuorelta.nuorelle. Osoitteenmuokkaaminen lyhyemmäksi ja selkeämmäksi on mainostuksen kannalta hyödyllistä.Facebook on rajoittanut sivun nimenvaihdon mahdollisuutta siten, että nimeäei voi enää muuttaa jälkikäteen, mikäli sivulla on enemmän kuin 199 tykkääjää.Varustamon Facebook-sivun nimi oli alussa sama kuin hankkeen, mutta sittemminiskulauseen ideoituamme sivun nimeksi tuli Varustamo – Nuorelta nuorelle.Facebook on tehnyt ajoittain yhteisöpalveluunsa muutoksia, jotka ovat vaikuttaneetkäyttäjien toimintaan. Keväällä 2012 käyttöön otettu Timeline- eli aikajanaominaisuusmuutti käyttäjän profiilisivun ihan erinäköiseksi. Yksityisyysasetuksienmäärittely ja niihin perehtyminen on ollut keskeistä, koska asetuksilla vaikutetaanprofiilisivun julkiseen näkyvyyteen. Vertaisohjaajien ottamat kuukauden valokuvattoimivat aiemmin lähes ainoana sivuille väriä tuovana elementtinä, muttasittemmin sivujen rakenne on muuttunut niin, ettei kuvilla ole enää samanlaistamerkitystä ilmeen piristäjinä. Sivujen muutoksista merkittävimpiä ovat olleet esimerkiksimahdollisuus ajastaa Facebook-seinälle laitettavia julkaisuja sekä niidenkiinnittäminen viikon ajaksi sivun yläreunaan tai suurentaminen huomioarvon lisäämiseksi.Sivujen ylläpitäjän näkökulmasta Facebookin uudistukset ovat olleethyviä ja selkeyttäneet sivujen rakennetta, mutta niihin tutustuminen ja mukautuminenovat tuoneet omat haasteensa. Sosiaalisen median ympäristöissä toimiessatulee osata reagoida palveluympäristön äkillisiin muutoksiin ja tunnistaa vaikutuksetomaan palvelutoimintaan.Teemaryhmien käyttö ammatti- ja lukiostarttien vertaisohjaus toiminnassaPirkanmaan ammattistarttien ja lukiostartin nuoria varten on luotu kaksi suljettuaFacebook-ryhmää, joissa on ollut mukana reilut neljäkymmentä opiskelijaa.Ammattistarttilaisille suunnattu Starttipiste-ryhmä toimi aktiivisesti lukuvuoden48

2011–2012 ja ammatti- ja lukiostarttilaisille suunnattu Uusipolku-ryhmä lukuvuoden2012–2013 ajan.Alun perin yhtenä toiminta-ajatuksena oli perustaa useita eri teemaryhmiä, jotkaolisi voitu jakaa esimerkiksi koulutusalaa etsiviin, työkokemusta hakeviin ja ammattiopinnotkeskeyttäneisiin. Kukin opiskelija olisi voinut kuulua useampaanryhmään oman tilanteensa mukaan. Kuitenkin lopulta päädyttiin luomaan vainyksi yhteinen ryhmä, koska usean ryhmän käytön ajateltiin pienentävän ryhmiäliikaa ja siksi vähentävän aktiivista osallistumista. Yhden ryhmän ajateltiin vahvistavanenemmän yhteisöllisyyttä ja kokoavan eri puolilla Pirkanmaata asuvat jaopiskelevat starttien nuoret yhteen paikkaan.Ryhmien toimintaa on ohjannut vuodenaikaan tai starttien opetusohjelmaan sopivaviikkoteema. Viikkoteemat on suunniteltu ja julkaistu ryhmissä aina syys- ja kevätlukukaudenalussa, jolloin nuoret ovat voineet seurata niitä jo etukäteen. Näinon menetelty sen vuoksi, että nuori voi katsoa, mikä chatkerta olisi ehdottomastimielenkiintoinen ja tärkeä hänen kohdallaan. Vertaisohjaajat ovat ryhmän seinällämuistuttaneet tulevasta teemasta ja viikon chatista, jakaneet siihen liittyviähyödyllisten internet-sivujen linkkejä, ajankohtaisia uutisia tai vertaisohjaajien januorten kirjoittamia blogitekstejä ja välillä tehneet keskustelua herätteleviä Facebook-kyselyjästarttilaisille.Varustamon toimintaa on pyritty tuomaan starttilaisille helpommin lähestyttäväksisiten, että osia siitä on sisällytetty joidenkin starttien opetussuunnitelmiin. Tällöinstartin opiskelija on esimerkiksi voinut suorittaa starttiopintoja kirjoittamalla blogitekstejäVarustamon ylläpitämään starttilaisten Kokemusblogiin tai osallistumallaFacebook-ryhmän toimintaan ja ohjauschateihin. Tutustuttamalla nuoria Varustamonja muiden internetissä olevien nuorten palvelujen toimintaan on tavoiteltusitä, että nuoret oppisivat etsimään ja löytämään ammatti- ja koulutusvalintoihinsaliittyvää hyödyllistä tietoa internetistä itse. Eräs starttilaisten chateihin aktiivisestiosallistunut opiskelija totesi olevansa yllättynyt siitä, miten paljon hyödyllistä opis-49

keluun ja ammatinvalintaan liittyvää tietoa internetistä löytyy – kaikki tarvittavatieto ei ollutkaan oman opinto-ohjaajan ilmoitustaululla. Starttilaisten Facebookryhmienja Varustamon muun toiminnan avulla on siis toteutettu sitä tavoitetta,että nuoret oppisivat hyödyntämään sosiaalista mediaa sen sijaan, että sen käyttörajattaisiin pelkkään hupikäyttöön.Tammikuu 2013Viikko 2: Miten loma meni? Mitkä ovat uuden vuoden fiilikset?Viikko 3: Mihin voit hakea yhteishaussa?Viikko 4: Esittelyssä: Toponetti + koulutusala- ja ammattialaesittelyjäViikko 5: Nuoriso- ja koulutustakuuHelmikuu 2013Viikko 6: Kesätyöpaikat ja Rekrytori-tapahtuman markkinointiViikko 7: Miten haen yhteishaussa? Rekrytorista muistutusViikko 8: Mitä teet lomalla? Valmistautuminen yhteishakuunViikko 9: Talviloma (EI CHATEJA)Yhteishaku alkaa! 28.2.–15.3.2013Taulukko 1. Esimerkkejä viikkoteemoistaTaustaryhmän käyttö vertaisohjaajien työssäStarttilaisten suljettujen ryhmien lisäksi tärkeänä ryhmänä on toiminut vertaisohjaajientiedotuskanavana käytetty salainen Facebook-ryhmä, jossa vertaisohjaajienon ollut helppo keskustella työhön liittyvistä asioista. Ryhmässä on toimittu samoillatyöprofiileilla kuin Varustamon toiminnassa muutenkin. Ryhmässä on myösjulkaistu kiireellisiä viestejä, ja Facebook-ryhmä onkin koettu toimivammaksi tiedotuskanavaksikuin sähköposti. Ryhmän toimivuutta tehostaa se, että viesteihin50

voi merkitä kaikki henkilöt, joita asia koskee, ja viestejä on helppo kommentoidaraskaiden sähköpostiketjujen sijaan.Koulutusryhmä osana vertaisohjaajien opiskeluaVarustamossa Facebook-ryhmää hyödynnettiin myös opiskelutarkoituksessa. Kolmasvertaisohjaajakoulutus (VOV3-koulutus) toteutettiin osittain etäopiskeluna,ja etäopiskelun oppimisympäristönä toimi Google-ympäristön lisäksi VOV3-koulutuksensuljettu Facebook-ryhmä. Koulutukseen ilmoittautuminen tapahtui Facebook-ryhmäänliittymällä ja myöhemmin ryhmää käytettiin koulutukseen liittyvääntiedotukseen, keskusteluun ja tehtävien palautuksiin. Ryhmää hyödynnettiinmuun muassa opiskelijoiden esittäytymiseen, lähiopiskelukertojen aikataulujensopimiseen sekä oppimistehtävien sisältöjen tarkentamiseen. Ryhmän kauttaVOV3-koulutuksen opiskelijat ja vertaisohjaajat saivat ensikosketuksen toisiinsa jatutustuivat siis netissä ennen ensimmäistä kasvokkaista opiskelukertaa.Huomioitavaa Facebook-ryhmistä ylläpitäjän näkökulmastaFacebook-ryhmää perustettaessa on valittava ryhmätyyppi, joka palvelee parhaitensuunniteltua käyttötarkoitusta. Ryhmä voi olla suljettu, salainen tai julkinen. Varustamossakäytössä ovat olleet enimmäkseen suljetut ryhmät, jotka kenen tahansaon ollut mahdollista löytää hakusanoilla Facebookista ja joiden jäsenet kuka tahansavoi nähdä. Ulkopuoliset eivät kuitenkaan näe ryhmässä julkaistuja päivityksiä,toisin kuin julkisten ryhmien kohdalla. Suljetut ryhmät valittiin starttiyhteistyössäkäytettäviksi, sillä ryhmien haluttiin olevan helposti löydettävissä, mutta samallakuitenkin haluttiin suojata ryhmän jäsenten yksityisasioita sen verran, etteivätne ole kenen tahansa luettavissa. Julkaistujen päivitysten näkyminen vain ryhmänjäsenille madaltaa kynnystä niiden tekoon ja omista koulutus- ja ammatinvalintaasioistakertomista. Varustamossa työskentelevien vertaisohjaajien kesken päädyttiinkäyttämään salaista ryhmää, koska ryhmässä käsiteltiin työhön ja työntekoonliittyviä luottamuksellisiakin asioita, joten kenenkään muun ei haluttu näkevänryhmän viestejä. Emme myöskään halunneet ryhmän olevan kenen tahansa löydettävissäja nähtävissä. Salainen Facebook-ryhmä palveli tätä tarkoitusta, sillä siihen51

voi liittyä vain siten, että joku ryhmän jäsenistä lähettää liittymiskutsun. Julkistaryhmää, jossa kuka tahansa näkee siellä olevat päivitykset ja mihin kuka tahansavoi pyytää liittyä, ei Varustamolla ole ollut käytössä.Kaikkiin Facebook-ryhmiin täytyy laittaa liittymispyyntö tai saada liittymiskutsuriippumatta ryhmän tyypistä, tieto pohjautuu kevään 2013 Facebookin ohjeisiin.Tällöin jonkun ryhmän ylläpitäjistä täytyy myös hyväksyä liittymispyyntö. Facebook-ryhmääperustettaessa on hyvä lisäksi huomioida, että ryhmää ei voi perustaayksinään, vaan ryhmään tulee heti liittää itsensä lisäksi vähintään yksi toinenFacebook-käyttäjä. Tätä tarkoitusta varten voi väliaikaisesti lisätä jonkun ryhmäänkutsuttavista henkilöistä Facebook-ystäväkseen tai sitten voi hyödyntää muita kavereitaja pyytää esimerkiksi jotakuta olemaan ryhmässä vain sen aikaa, että siihenliittyy ryhmän varsinaisia jäseniä. Varustamossa ei ollut ryhmiä perustettaessa tällaisiaongelmia, sillä ryhmät perustettiin vertaisohjaajien työprofiileilla ja kaikkivertaisohjaajat olivat Facebook-ystäviä keskenään. Starttilaisten ryhmien kohdallaryhmiä esiteltiin vertaisohjaajien vieraillessa starteilla alkusyksyllä sekä jakamallaFacebook-ryhmän osoitelinkkiä starttilaisille suunnatuissa mainoksissa.Vuoden 2013 alkupuolella henkilökohtaisen Facebook-profiilisivun asetuksetmuuttuivat siten, että oletusasetuksena jokaisen henkilön omalla profiilisivullanäkyy lista niistä julkisista ja suljetuista ryhmistä, joihin hän kuuluu. Ryhmätvoi kuitenkin piilottaa omalta profiilisivulta. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon,että tästä huolimatta kuka tahansa voi nähdä julkisen tai suljetun Facebookryhmänsivuilta, ketkä ovat ryhmän jäseninä. Mikäli ryhmän aihepiiri on jotenkinarkaluontoinen tai todella henkilökohtainen, on salainen ryhmä turvallisinvaihtoehto. Näin kukaan ei leimaudu liittymällä julkisesti tällaiseen ryhmään.Tällöin tulee kuitenkin huomioida ryhmän löytämiseen liittyvät seikat. Facebook-ryhmänylläpitäjät voivat tarvittaessa milloin tahansa muuttaa ryhmäntyyppiä, joten esimerkiksi alun mainostusvaiheessa ryhmä voi olla julkinen jasen voi myöhemmin muuttaa suljetuksi tai salaiseksi tarpeen mukaan.52

Facebook-ryhmät ovat käteviäFacebook-sivu toimii hyvänä jakelu- ja tiedotuskanavana, sillä sivujen seuraaminenon helppoa Facebook-käyttäjille ja sivuilla voi julkaista niin tekstejä, kuviakuin videotakin. Facebook-ryhmät ovat toimivia ohjauskeskustelujen käymiseenerityisesti kohtuullisen kevyistä aiheista. Keskusteluja voi käydä niin ryhmän seinäkirjoitustenkommenteissa kuin ryhmän sisäisessä chatissa. Lisäksi ryhmille voiluoda omia tapahtumakutsuja ja niihin voi lisätä tiedostoja. Parhaimmillaan ryhmättoimivat silloin, kun ne muodostetaan jo olemassa oleville valmiille yhteisöilletai henkilöille, joilla on sama mielenkiinnon kohde, jonka ympärille ryhmän toimintakeskittyy. Jälkimmäisessä tapauksessa kuitenkin kynnys kommunikointiinvoi olla jo korkeampi kuin ennalta tuttujen henkilöiden kesken, sillä Facebookissatoimitaan omalla nimellä ja kasvoilla, toisin kuin joissain muissa suosituissa sosiaalisenmedian ympäristöissä. Omalla nimellä toimiminen on luultavasti myös setekijä, joka nostaa kynnystä Facebook-sivun aktiiviseen kommentointiin ja sitenmolemminpuoliseen kommunikointiin. Facebook-sivut ja -ryhmät ovat kuitenkinerityisen kätevä tapa tavoittaa nuoria, jotka viettävät paljon aikaa Facebookissamuutenkin.4.2 Ryhmächatit vertaisohjauksessaSara Heinonen, Anna Nieminen ja Telma RivinojaRyhmächatit, joissa käydään online-verkkokeskusteluja, ovat olleet tärkeä vertaisohjauksenmuoto Varustamon toiminnassa. Olemme hyödyntäneet sekä Facebookchatiaettä Verken (www.verke.org), Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus,tarjoamaa ja ylläpitämää Facebookissa toimivaa chatsovellusta. Verkensovelluksesta käytämme nimeä Varustamo-chat. Aluksi kerromme, kuinka olemmeFacebook-chatia käyttäneet, ja mitä etuja ja haasteita sen käytössä on ollut. Vas-53

sesti ja säännöllisesti. Mukana olleiden nuorten kanssa on voitu keskustella kuulumisistaja siitä, kuinka esimerkiksi edellisellä kerralla keskustelun aiheena olluttyönhaku on sujunut. Näin ohjaussuhteeseen on tullut jatkuvuutta ja osa nuoristaon ollut chateissa mukana koko lukuvuoden ajan.Facebook-chateista on tallennettu lokikirjat, joita kaikki vertaisohjaajat ovat voineetlukea. Lokikirjoissa näkyy, ketkä ovat osallistuneet kuhunkin keskustelukertaan,mikä on ollut teema ja miten keskustelu on edennyt. Lokikirjojen lisäksi jokaisestaohjatusta verkkokeskustelusta on täydennetty lista kaikista keskustelluistaasioista sekä vertaisohjaajien lyhyt fiilismuistio. Fiilismuistioon jokainen osallistunutvertaisohjaaja on kirjoittanut välittömästi keskustelun jälkeen päällimmäisettuntemuksensa muun muassa verkkokeskustelun sujumisesta, ohjauksessa onnistumisestaja mahdollisista haastavista tilanteista. Fiilismuistiot ovat voineet myössisältää lyhyen analyysin siitä, mitä olisi voinut tehdä toisin tai mikä ohjauksessaonnistui erityisen hyvin.Vaikka tällaiset kootut tiedot ovat hyödyllisiä hankkeen arvioinnin kannalta, ovat neolleet erittäin tärkeä työkalu myös ohjaajille. Verkkokeskusteluja ohjaavat vertaisohjaajatovat toisinaan vaihtuneet, koska ohjausvastuu on kiertänyt. On ollut tärkeää,että kukin vertaisohjaaja on pystynyt perehtymään käytyihin keskusteluihin, silloinkaikki ovat tienneet, mistä asioista kenenkin ohjattavan kanssa on keskusteltu milloinkin.Näin on voitu välttää päällekkäisiä keskustelunavauksia. Keskusteluketjuistakootut lokitiedot ovat toimineet myös hyvänä muistinvirkistyksenä.Facebook-chatin käytön haasteet ja edutSuurin haaste on ollut Facebookin yllättävät uudistukset tai muutokset, joista eiyleensä ole tullut ennalta mitään tietoa, vaan ne on täytynyt itse huomata. Varustamontoiminnan aikana Facebook-chatin ominaisuudet ovat muuttuneet useammankerran, mikä on vaatinut vertaisohjaajilta nopeaa sopeutumista ja uusien toimintatapojenideointia.55

Yksi muutoksista on ollut chatin aloittamisen muuttuminen aiempaa monimutkaisemmaksi.Muutoksen jälkeen ei ole ollutkaan mahdollista kutsua koko ryhmääkerralla mukaan, vaan heidät on pitänyt lisätä yksitellen. Toinen iso muutos on ollutse, ettei chatissa enää pysty näkemään, ketkä ovat online-tilassa, elleivät he kuuluomiin Facebook-kavereihin. Tämä aiheuttaa sen, ettei keskustelun aloitukselle tyypillisiävertaisohjaajien tervehdyksiä pysty osoittamaan suoraan muille keskustelijoille,vaan vertaisohjaajat joutuvat huhuilemaan ja kyselemään, onko kukaan mukanakeskustelussa. Toisaalta vertaisohjaukseen osallistuvan nuoren näkökulmastatämä saattaa helpommin mahdollistaa keskusteluketjun hiljaisen sivusta seuraamisen,joka sekin on yksi osallistumisen muoto.Facebookin pieni chat-ikkuna ruudun alareunassa asettaa haasteita keskusteluviestienseuraamiselle. Toisaalta on hyvä, että ikkuna pysyy toiminnassa siitähuolimatta, että Facebookia selailee keskustelujen lomassa. Hiljaisempien verkkokeskustelujenaikana ikkunan pienuus ei ole haitannut, mutta vertaisohjaajien kokemustenmukaan pieni ikkuna on aktiivisten keskustelujen käymiseen kömpelö.Tällöin vaihtoehtona on avata Facebook-chat koko ruudulle.Facebook-chatin etuna on se, että sinne voi tulla helposti vain pistäytymään, jossattuu olemaan online-tilassa ja huomaa verkkokeskustelun olevan meneillään.Facebook-chatiin voi osallistua myös älypuhelimen avulla. Starttilaiset ovatkinhyödyntäneet Facebook-chatin helppoutta ja käyneet vaihtamassa vertaisohjaajienkanssa muutaman sanan esimerkiksi bussissa istuessaan tai oppitunnilta käsin– jälkimmäisissä tilanteissa tosin vertaisohjaajat ovat kannustaneet keskittymäänoppituntiin chattailyn sijaan.Facebook-chatissa ohjauksen kannalta hyödyllistä on se, että osallistujat voivatnähdä, ketkä ovat nähneet lähetetyn viestin. Näin pääsemme reagoimaan heti tervehtimälläja kysymällä kuulumisia, ja saamme nuoren rohkaistumaan mukaan.Lisäksi Facebook-chatin etu on se, että keskusteluun osallistuvat näkevät, kun jokualkaa kirjoittaa viestiä. Näin toisen osapuolen hiljaisuutta on ollut helpompi tulki-56

ta, koska joskus viestin kirjoittamiseen saattaa kulua pitkäkin aika. Facebook-chaton nuorille hyvin tuttu, eikä sen käyttöön ole tarvinnut heitä opastaa.Varustamo-chatissa voi keskustella nimimerkilläVarustamon vertaisohjauksessa toisena ohjatun verkkokeskustelun ympäristönäon käytetty kaikille avointa Varustamo-chatia. Tämä Verken käyttöömme tarjoamachatsovellus otettiin Varustamossa käyttöön maaliskuussa 2012. Verke tarjosi tuollointätä kehittämäänsä chatsovellusta kaikille nuorten parissa toimiville organisaatioilleja on vastannut sen teknisestä ylläpidosta. Varustamon vertaisohjaajillaon ollut siihen täydet ylläpito- ja moderointioikeudet. Chatsovellus on upotettuVarustamon Facebook-sivulle yläpalkkiin ja on löytynyt sieltä nimellä Varustamochat.Sitä on käytetty kerran viikossa kahden tunnin ajan ja mainostettu pääasiassaVarustamon Facebook-sivulla sekä IRC-Gallerian yhteisössä. Kesällä 2012 chat toimiKesäkelluke-chat -nimellä samannimisen tehostetun kesäkampanjamme aikana.Kuva 1. Kesäkelluke-nimellä toimineet chatit sisältyivätkesän 2012 tehostettuun kampanjaan.(Lähde: Rosaliina Ahvenjärvi & Terhi Hämäläinen 2012)Varustamo-chatissa osallistujalla on halutessaan mahdollisuus anonyymiyteen.Päästäkseen keskusteluun mukaan käyttäjän tulee olla kirjautuneena Facebookiin,minkä jälkeen kirjautuessaan Varustamo-chatiin hän voi käyttää nimimerkkiä. Nimimerkinlisäksi anonymiteettia lisää se, ettei keskusteluun liittyneistä näy minkäänlaistaprofiilikuvaa. Olemme huomanneet, että Varustamo-chatin turvaamananonymiteetin avulla keskusteluun osallistuneet nuoret ovat kertoneet nopeamminja avoimemmin henkilökohtaisista asioistaan verrattuna Facebook-ryhmän57

chatiin, jossa toisilleen osittain tuntemattomat ihmiset osallistuvat keskusteluunomalla nimellään. Verkkokeskustelu on tyypillisesti aloitettu vertaisohjaajien toimestakuluneen päivän tai viikon kuulumisia kyselemällä, mutta anonyymissachatissa ohjattavat ovat usein kuulumistensa ohella jo tuoneet esiin heitä mietityttävänasian.Teknisesti tämä Verken chatsovellus on toimiva ja selkeä ja antaa mahdollisuudenkahdenkeskisiin vertaisohjauskeskusteluihin. Chatin alareunassa näkyy kaikilleosallistujille ohjeet kahdenkeskisen viestin lähettämiseen. Pääasiassa chatia onkäytetty koko ryhmän kanssa keskustelemiseen.Monipuolisten moderointioikeuksien hyvänä puolena on keskustelun ja keskusteluunosallistuvien pääsyn hallinta. Vertaisohjaajat, joilla on ylläpito-oikeudet, voivataukaista ja sulkea chatin, mikä mahdollistaa keskusteluaikojen rajoittamisen ennaltailmoitetuille ajoille. Ylläpitäjien moderointioikeudet mahdollistavat teeman asettamisennäkyviin keskustelun otsikoksi, automaattisen tervehdystekstin asettamisenja keskustelijoiden lukumäärän rajoittamisen. Häiriötilanteessa vertaisohjaajatvoivat myös poistaa tai hiljentää keskustelijan pysyvästi tai määräajaksi, mutta tätätoimintoa ei onneksi ole jouduttu käyttämään kertaakaan.Uuden sovelluksen käyttöönoton haasteetVerken chatsovelluksessa on monia sen käyttöön kannustavia puolia, mutta sovelluskaipaisi vielä kehitettävää. Verke onkin aktiivisesti pyytänyt palautetta sovelluksentoiminnasta sekä seurannut sen käyttöä ja tarvittaessa tehnyt huoltopäivityksiä.Varustamo-hankkeen aikana Verken chatsovelluksen hyödyntämisen pieneksi haasteeksion muodostunut se, että nuoret eivät löydä sitä kovin helposti. Facebooksivulleupotettu Varustamo-chat on useimmille uusi tuttavuus, eikä sinne siksieksytä vahingossa. Lisäksi sovelluksen vieraus todennäköisesti nostaa kynnystäosallistua, sillä keskustelija ei ennalta tiedä, millainen sovellus on kyseessä. Cha-58

tin sisäänkirjautumisen ikkunassa lukee kuitenkin informoiva tieto, ettei sovellustallenna järjestelmäänsä käyttäjästä mitään muita tietoja kuin hänen käyttämänsänimimerkin. Tietoja ei myöskään välitetä Facebookille, ja chatissa on huomioitutietoturvallisuus.Olimme yllättyneitä siitä, kuinka isoksi kynnykseksi sovelluksen tuntemattomuusnousi, sillä ajattelimme itse anonyymin keskustelumahdollisuuden nousevanhyötynä tämän ylitse. Kokemus on osoittanut, että uuden palvelun mainostus januorten houkuttelu sinne on vaatinut todella paljon aikaa ja vaivaa, vaikka Varustamossaolemme pitäneet chatsovellusta todella hyvänä, hyödyllisenä ja jopa yksinkertaisenakäyttää.Muutaman kerran Varustamo-chat on täytynyt perua toimintahäiriön vuoksi. Tämänvuoksi on ollut tärkeää, että ylläpitovuorossa olevat vertaisohjaajat ovat olleethieman ennen chatin alkua valmiudessa ja testanneet sen toiminnan samalla, kunovat päivittäneet verkkokeskustelua varten tervehdystekstin ja teemaotsikon. Näinmahdolliset tekniset ongelmat on huomattu ajoissa, ja niistä on osattu tiedottaaVarustamon Facebook-sivulla. Tarvittaessa tekninen tuki on löytynyt Verken koodaajasta,johon on oltu yhteydessä sähköpostitse.Ohjauskeskustelun kulku ryhmächatissaVarustamon chateissa keskustelut ovat seuranneet tiettyä toimintakaavaa. Keskusteluverkossa on aloitettu tervehdyksellä, jonka ohessa on kerrottu, ketkä vertaisohjaajistaovat mukana, mikä on teema ja mihin aikaan keskustelu päättyy. Chatinavaus on voinut olla esimerkiksi seuraavanlainen:”Moi kaikille ja tervetuloa taas chattiin! Tänään teidän kanssa on kuuteen asti chattailemassaMarika, Jasmin, Kaisu ja Laura. Teemana on ammattialoihin tustumisjaksot jatietty se, mitä te ootte touhuillu, jotka ette oo tutustumassa missään.” (Mukailtu Starttipisteenchat-lokista 9.11.2011)59

Facebook-chatia ja Verken chatsovellusta eli Varustamo-chatia käytettäessä tervehdyksetovat vaihdelleet hieman jo pelkästään siksi, että Varustamo-chatissa on ollutmahdollista asettaa automaattinen tervehdysteksti, joka näkyy aina sisäänkirjautujalle.Tervehdysteksti on usein noudattanut seuraavanlaista tyyliä: ”Tervetuloa Varustamo-chatiin!Tänään chataillaan klo 18–20 kesätöistä ja työnhausta!”Kuva 2. Jutta ja Ottoovat syventyneenävertaisohjaukseen chatissa.(Lähde: TAMK/Ville Salminen)Chatien teknisistä ominaisuuksista riippuen tervehdyksiä on voitu lisäksi kohdistaayksilöllisesti sitä mukaa, kun ohjattavat saapuvat verkkokeskusteluun. Mikäliteknisten ominaisuuksien vuoksi ei ole ollut mahdollista nähdä online-tilassa oleviahenkilöitä, on täytynyt tyytyä odottamaan vastapuolen tervehdyksiä. Tervehdystenjälkeen on vuorossa tyypillisesti ollut kuulumisten kysely, johon on voituliittää myös joko muuten ajankohtaisia kysymyksiä kuten ”Miten loma meni?” tai”Miten sun matikan koe sujui?” tai teemaan sidottuja kysymyksiä kuten ”Oottekos johakenut jotain kesätöitä?”. Kuulumisia on vaihdettu usein kaikessa rauhassa, silläniiden on huomattu myös olevan hyvä keino tutustua lähemmin ohjattaviin esimerkiksikeskustelemalla heidän harrastuksistaan. Kuulumisten vaihtamisenohessa on usein noussut esiin ohjattavilla mielessä olevia asioita, kuten kokeisiinvalmistautuminen tai työharjoittelupaikan valitseminen.Vertaisohjaajat ovat aktiivisesti miettineet hyviä kysymyksiä tai muita keinoja,joilla keskustelua voi herätellä, jolloin verkkokeskustelu on saatu onnistumaan60

hyvin tavoitteiden mukaisesti ja pysymään edes jotenkuten sovitussa teemassa.Vaikka myös teeman vierestä keskustelu on verkkokeskustelulle tyypillistä, chatiinosallistuvat ohjattavat kuitenkin usein odottavat, että ennalta mainostettuja aiheitamyös käsitellään. Parhaimmillaan keskustelu on aktivoitunut kuin itsestään jaohjattavat ovat puhuneet paljon, eivätkä ole jättäneet keskustelua vertaisohjaajienkysymysten varaan. Tällöin keskustelu on rakentunut nuorten keskinäisestä kannustuksestaja tiedon sekä kokemusten jakamisesta.Varustamon chatit ovat aina olleet kahden tunnin mittaisia, mikä ei loppujen lopuksiole kovin pitkä aika jutella, jos keskustelussa on useampi nuori aktiivisestimukana. Chatit on päätetty ajallaan, vaikka keskustelu vielä olisikin hyvässä vauhdissa,sillä vertaisohjaajille kyse on kuitenkin työajan puitteissa toimimisesta. Jokuvertaisohjaajista on kirjoittanut ennalta sovitusti niin sanotut loppusanat, jonkajälkeen jokainen vertaisohjaaja on vielä hyvästellyt keskusteluun osallistuneetnuoret. Chatin lopetus on voinut tapahtua esimerkiksi seuraavin sanoin:”Kello alkaakin olla taas kohta kuus, et lopetellaan tältä erää. Ens viikolla chattaillaantaas samaan aikaan, silloin aiheena onkin sitten harrastukset. Nähään silloin! :)”(Mukailtu Starttipisteen chatlokista 25.1.2012)Usein lopetusvaiheessa ohjattavia on voitu vielä muistuttaa esimerkiksi VarustamonFacebook-sivujen seuraamisesta tai mahdollisuudesta lähettää vertaisohjaajilleyksityisviestejä Facebookin kautta.Hyviä käytäntöjä vertaisohjauksen chatien ylläpitoonKaikkien ohjattujen verkkokeskustelujen aikana on vertaisohjaajien käytössä ollutaina myös oman salaisen Facebook-ryhmän taustachat, jossa vertaisohjaajat ovatvoineet sopia työnjaosta ja keskustella chatin kulusta ja mahdollisista ongelmista.Taustachatin kautta on jaettu puheenvuoroja vertaisohjaajien kesken, eli sovittukuka vastaa mihinkin ohjattavan kysymykseen. Näin on vältytty päällekkäiseltäkommentoinnilta ja samojen kysymysten esittämiseltä. Taustachatissa vertaisoh-61

jaajat ovat myös voineet jakaa keskenään tietoa, kuten hyviä aiheeseen liittyvieninternet-sivujen linkkejä, omien kokemusten kautta syntynyttä tietoa tai lisäkysymyksiä,joita voi ohjattavilta kysyä. Vaikka erityisesti uusien vertaisohjaajien kohdallaon pyritty toteuttamaan chatkeskustelut lähityönä vertaisohjaajien työtilastaLuolasta käsin, on niitä ohjattu myös etätyönä kuka mistäkin paikasta – kotikoneelta,yliopistolta, mökiltä tai junasta käsin. Samassa työtilassa chattaillessa vertaisohjaajienkeskinäinen ohjauskeskustelu on toteutunut luonnollisesti enimmäkseenääneen keskustellen, mutta etätyöskentelyn kohdalla taustachat on ollut nuortenohjauksen onnistumisen kannalta äärimmäisen tärkeä.Rooli Ennen Aikana JälkeenPäächataaja,vähintään kaksiPerehtyy ennalta chatinkeskusteluteemaanOsallistuu aktiivisestikeskusteluunAloittaa ja lopettaa chatinKirjaa fiilismuistioonkokemuksetOhjaa ja aktivoi keskusteluaHuolehtii teemassapysymisestäTarkkailijaPerehtyy ennalta chatinkeskusteluteemaanTarkkailee keskustelun kulkuaTarvittaessa osallistuukeskusteluunKirjaa fiilismuistioonkokemuksetKeksii päächataajien avuksiaktivoivia kysymyksiä taipuheenaiheitaEtsii ja jakaa tietoainternetistä tarpeen mukaanSeuraaja-kirjuriPerehtyy ennalta chatinkeskusteluteemaanVastaa chatin lokikirjantallentamisestaKirjaa ylös osallistujatja keskustelun kulunEi osallistu aktiivisestikeskusteluun ellei keskustelunsujuva kulku sitä vaadiKirjaa ylös sovitutjatkotoimenpiteetKirjaa fiilismuistioonkehitettävät asiat,onnistumiset jahuomiotTaulukko 1. Chatin ohjaajien roolit ja työnjako.62

Jokainen verkkokeskusteluun osallistuva vertaisohjaaja on valmistautunut ennaltaperehtymällä teemaan ja rauhoittamalla muun toiminnan keskustelun ajaksi. Ennenaloitusta ovat vertaisohjaajat sopineet keskenään roolit, joiden avulla on varmistettu,että kaikki tarpeelliset asiat tulee tehtyä ja että jokainen tietää, mitä häneltäodotetaan chatin aikana.Varustamossa rooleja ovat olleet päächataajat, tarkkailija ja seuraaja-kirjuri.Päächataajat ovat osallistuneet aktiivisesti keskusteluun, tervehtineet kaikkia osallistujiaja huolehtineet teeman noudattamisesta. Tarkkailija on seurannut keskustelunkulkua, keksinyt päächataajien avuksi keskustelua aktivoivia kysymyksiä taipuheenaiheita. Hän on myös etsinyt tietoa internetistä tarvittaessa ja jakanut linkkejävertaisohjaajien avuksi taustachatiin tai Facebook-ryhmän seinälle. Seuraajakirjurion vastuussa chatin lokikirjan tallentamisesta ja kokemusten kirjaamisistafiilismuistioon. Hän kiinnittää huomiota vertaisohjaajien onnistumisiin ja kiittääniistä. Fiilismuistiot ja muut chatiin liittyvät seurantatiedot käsitellään vertaisohjaajienviikoittaisissa yhteisissä palavereissa.Haastavat kokemukset ja tilanteet vertaisohjauksen chateissaChatsovellusten käyttö ohjaustarkoitukseen on ollut kaikille vertaisohjaajille täysinuutta, vaikka kaikki olivatkin käyttäneet esimerkiksi Facebook-chatia vapaaajallaanaiemmin. Keskustelu verkossa vaatii molemmin puolin aktiivista reagointiatoisen osapuolen viesteihin, ja vaikka chatviestien kirjoittaminen antaa hiemanaikaa ajatella sanomisiaan, on keskustelulle kuitenkin tyypillistä nopeatempoisuusja kohtuullisen lyhyet, vuoropuhelunomaiset viestit. Kirjoitettu kieli tuo kuitenkinaina omat haasteensa kommunikaatioon, ja vertaisohjaajien kokemusten mukaanerityisesti tunteiden ilmaisu on haastavaa kirjoitetun kielen avulla. Kaksi vertaisohjaajaakuvailee kirjoitetun kielen vuorovaikutukselle asettamia haasteita seuraavasti:”Samalla hetkellä piti miettiä mitä sanoisin, miten sanoisin ja kuinka sen sitten kirjoittaisin.Vertaisohjaajien kesken useita kertoja puhututtikin se, kuinka pystyä ilmaisemaan63

tunteita kirjoittamalla, kun ei ole keskustelukaverin kanssa fyysisesti yhdessä.” (Tiia)”Kirjoitetun kielen kanssa pitää olla tosi varovainen, ettei toinen vahingossa ymmärräväärin. Sanomisiaan ei myöskään voi chatissa ihan hirveän kauaa muotoilla ja pantata,koska chataaminen on perusluonteeltaan aika nopeaa. Toisaalta hankalalta voi tuntuamyös, jos itsellä ei ole mitään samankaltaisia kokemuksia ja tuntuu, ettei osaa sanoa mitään.”(Anonyymi, poiminta Varustamon Wikispaces-wikistä)Ohjauksen aikana vertaisohjaajat huolehtivat keskustelun pysymisestä sovitussateemassa. Facebook-chatin ollessa kaikille Facebookin käyttäjille tuttu yhteydenpitoväline,saatetaan siksi Varustamon chateja totutusti käyttää vapaamuotoiseenjutusteluun. Toisaalta yksi vertaisohjauksen haasteista on ollut pystyä pitämäänkeskustelu tarpeeksi vapaamuotoisena, jotta nuoret osallistuisivat siihen mielellään.Vertaisohjaajat ovat pohtineet, kuinka aktivoida hiljaisempia mukaan keskusteluunilman syntyvää tunnetta painostuksesta. Vertaisohjaajat ovat kokeneethankaliksi tilanteet, joissa keskustelu ohjautuu kauas varsinaisesta teemasta jaerityisesti, mikäli keskustelu on siirtynyt poliittisiin aiheisiin ja mielipiteisiin.Tällöin on vertaisohjaajien osalta pidetty kiinni sanattomasta sopimuksesta, ettäohjaajat eivät tuo ilmi aatteellisia näkemyksiään. Osa vertaisohjaajista on kokenut,että keskustelijoiden vastakkaisia mielipiteitä oli hankala kommentoida milläänlailla. Vaikka chateissa on toisinaan keskusteltu varsinaisen teeman ohi myös vahvojamielipiteitä herättävistä aiheista, ei Varustamon chateissa ole ollut ongelmiaepäasiallisen käytöksen suhteen. Ennemminkin ongelmana on ollut niiden hiljaisuus,eli ulkopuolisten keskustelijoiden vähäinen määrä. Chatien aktiivisen mainostamisenlisäksi on ollut tärkeää kannustaa keskustelijoita tulemaan mukaanmyös seuraavalla kerralla.Onnistumisen kokemukset vertaisohjauksen chateissaKeskustelut ovat edenneet pääasiassa vertaisohjaajien johdattelemina, mutta erityisiäonnistumisen kokemuksia vertaisohjaajat ovat saaneet silloin, kun ohjattavatovat alkaneet keskustella keskenään ja esimerkiksi kannustaneet toisiaan kokeisiinlukemisessa. Erään starttilaisten chatkerran jälkeen yksi vertaisohjaajista oli kir-64

jautunut Facebookiinsa uudelleen noin tunnin kuluttua ohjauksen loppumisestaja huomannut, että chatissa olleet starttilaiset olivat jääneet omatoimisesti jatkamaankeskusteluaan. Toisinaan myös ohjattavat ovat toimineet ohjaajina ja asiantuntijoinaesimerkiksi johonkin tiettyyn koulutusalaan tai harrastukseen liittyen.Tällöin aiheesta tietämättömät vertaisohjaajat ovat mielihyvin asettuneet ohjattavanasemaan ja kyselleet lisää aiheesta. Luultavasti tällaiset tilanteet ovat toimineetmolemminpuolisina onnistumisen kokemuksina: vertaisohjaaja on saanut onnistumisentunteen siitä, että hän on kyennyt aktivoimaan ohjattavaa osallistumaankeskusteluun, ja toisaalta ohjattava on saanut huomata tietävänsä jostain aiheestaenemmän kuin muut ja tullut kuulluksi asiantuntijana. Vertaisohjaajien kokemustenperusteella aidosti vuorovaikutteiset chatkeskustelut ovatkin olleet niitä parhaitakokemuksia. Vertaisohjaajat ovat saaneet onnistumisen kokemuksia silloin,kun he ovat huomanneet osanneensa auttaa muita nuoria.”Chatissa on mukavaa, jos saa jonkun hyvälle tuulelle tai osaa vastata toisen kysymykseenniin, että toinen lähtee viemään ajatustaan siitä eteenpäin. Esimerkiksi puhuttaessaammateista saa toisen ajattelemaan, mitä hän haluaisi tulevaisuudessa tehdä työkseen janäin pääsemme yhdessä tutkimaan erilaisia ammatteja.” (Anonyymi, poiminta VarustamonWikispaces-wikistä)”Vertaisohjaus chatissa oli mukavaa ja oli kiva auttaa toisia nuoria omissa ongelmissaan.Aluksi keskustelun ylläpitäminen ei ollut niin helppoa kuin luulin, mutta pienen alkujännityksenjälkeen chatissa puhuminen alkoi luonnistua itsestään.” (Hanna)Monille vertaisohjaajille toisten nuorten ohjaus on ollut aivan uusi kokemus, muttavaikka ohjauskokemusta olisikin, on chatin kautta ohjauskeskustelun käyminen siltisaattanut hieman jännittää. Verkossa keskustelun käyminen on vaatinut uudenlaisiakeskustelun ylläpitämisen taitoja verrattuna kasvokkain kohtaamiseen.Yleisesti ottaen jo pelkästään se, että chatkeskustelussa on paljon osallistujia mukana,on tuonut onnistumisen kokemuksia. Tällöin chatin mainostus on onnistunut65

ja on tuonut tunteen vertaisohjaajille, että he tekevät hyödyllistä ja mielekästä työtä.”Onnistumisen tunteita olen kokenut, kun keskustelijoita on paljon ja aiheeseen, jonka annanesille, tartutaan ja siitä syntyy mielekäs keskustelu. Myös se, kun nuori on esimerkiksiitse ensin oma-aloitteisesti tervehtinyt tullessaan chatiin, on tuottanut onnistumisen kokemuksia.”(Anonyymi, poiminta Varustamon Wikispaces-wikistä)Yksi onnistumisen kokemus vertaisohjaajille on ollut vakituisten kävijöidenmuodostuminen ja heiltä saatu palaute. Kaikille avoimeen Varustamo-chatiin ontullut vakikävijöitä, jotka ovat löytäneet tiensä sinne joko Varustamon IRC-Gallerianyhteisön kautta tai kaverinsa suosituksesta. Heidän kohdallaan jo pelkkäkävijäksi jääminen on ollut hyvä palaute onnistumisesta. Toisinaan he ovat myösesittäneet toiveita kohtaavansa tiettyjä vertaisohjaajia tulevissa chateissa. Suljettujenryhmien Facebook-chateissa on myös ollut aktiivichataajia, jotka ovatantaneet toisinaan suoraa palautetta, että he ovat tulleet chattiin, koska vertaisohjaajatovat olleet heidän mielestään niin kivoja ja avoimia.4.3 Varustamon blogitVarustamolla on kolme blogia: Varustamo-blogi, Kokemusblogi ja Joulukalenteriblogi.Varustamo-blogi on ensisijaisesti nuorille, mutta myös nuorten kanssa työskentelevillesuunnattu, ja siihen on vertaisohjaajien kirjoittamien ja toimittamienjuttujen lisäksi saatu tekstejä myös muilta nuorilta sekä sidosryhmiltä. Blogeissaon käsitelty lähinnä koulutus- ja työelämäaiheita nuorten näkökulmasta sekä jaettuomia kokemuksia. Kokemusblogi on sen sijaan ollut vertaisohjaajien ylläpitämä,mutta sen sisällöstä ovat vastanneet Pirkanmaan ammatti- ja lukiostarttien opiskelijat.Kolmanneksi käytössä on ollut Joulukalenteriblogi, jossa on jouluisen tarinanja kuvituksen kautta käsitelty ammattialoja, opiskelua sekä harrastuksia 24 kalenteriluukunverran.66

Tekstit ovat keränneet eniten kommentteja Kokemus- ja Joulukalenteriblogeissa,joissa noin puolia jutuista on kommentoitu kerran tai useammin. Puolestaan Varustamo-bloginteksteistä noin kolmasosaan on saatu kommentteja.Varustamon kaikki blogit on luotu Bloggerin (www.blogger.com) alustalle, joka onhavaittu teknisesti helppokäyttöiseksi bloggausta aloittelevillekin vertaisohjaajille.Myös Varustamon kotisivut on luotu blogialustalle, mutta tähän tarkoitukseen onkäytetty paremmin soveltuvaa WordPress-alustaa (http://wordpress.com).Tutustu!Hae blogeja ja ilmoita omasi http://www.blogilista.fi/Varustamo-blogi http://varustamo.blogspot.fiKokemusblogi http://starttiblogi.blogspot.fiTasku-tontun joulukalenteri 2011 http://tontunjoulukalenteri.blogspot.fi/Teini-tontun joulukalenteri 2012 http://tontunjoulukalenteri2012.blogspot.fi/4.3.1 Varustamo-blogiTerhi HämäläinenVarustamo-blogi on ylläpitämistämme blogeista laajin ja aktiivisin. Blogin kirjoituksetkäsittelevät vertaisohjausta, nuorten koulutusta ja työelämää sekä nuorillesuunnattuja palveluja Pirkanmaan alueella.Blogi on perustettu heti hankkeen alkutaipaleella toukokuussa 2011. Kirjoitustahtion ollut tiheä, olemme toimittaneet yhdestä kolmeen kirjoitusta viikossa. Kirjoittajatovat Varustamon vertaisohjaajia, palveluitamme käyttäviä tai muutoin tavoittamiammenuoria sekä silloin tällöin yhteistyötahojamme. Bloggauksia on tehty yksin,yhdessä kirjoittaen tai nuoria haastatellen. Blogiin on helppo satunnaisenkin kävijän67

päätyä Google-haun ja blogilista.fi -palvelun kautta, jolloin ohjauksen saaminen eivälttämättä vaadi Varustamon palvelujen säännöllistä seuraamista.Kirjoitukset on jaettu eri aihealueisiin (Taulukko 1). Minun tarinani -juttusarjassaseuraamme nuoria heidän poluillaan koulutus- ja työelämässä matkallakohti omia tavoitteitaan. Vinkkipankki-osioon on kerätty lyhyitä tietopakettejaesimerkiksi CV:n laatimisesta ja hygieniapassista. Vertaisohjaajat ovat myös kirjoittaneetlukuisista vierailuistaan nuorisotyön toimijoiden luona, sosiaaliseenmediaan liittyvistä tapahtumista ja ITK2013-konferenssiin osallistumisesta. Sosiaalisenmedian kirjoituksissa olemme neuvoneet Facebookin käytössä ja bloginperustamisessa. Työhön ja opiskeluun liittyviä kirjoituksia löytyy useita muunmuassa opiskelumotivaatiosta, välivuoden pitämisestä, kesätöiden hausta, töidenhakemisesta internetistä ja pääsykokeista. Ulkomaille tahtova voi hyötyävaihto-opiskelua ja kielten oppimista käsittelevistä kirjoituksista. Mukaan mahtuukevyempiä vapaa-ajan aiheita liittyen kesäloman viettoon, nuorten tapahtumiinja harrastuksiin. Vertaisohjaajien erilaiset taustat on hyödynnetty niin, ettäolemme voineet kirjoittaa omista kokemuksistamme eri oppilaitoksissa opiskelusta,työpaikoista ja tietenkin vertaisohjaajana olemisesta. Varustamo-bloginvahvuus on, että faktatiedon lisäksi vertaisohjaajat ja nuoret kertovat omia kokemuksiaan.Koulutus- ja ammattialoista saa huomattavasti laajemman kuvan joalaa opiskelevan kertomana kuin vain opinto-opasta lukemalla.Ylläpito ja kirjoituskäytännötOlennaista blogissa on julkaisemisen säännöllisyys, jotta lukijat näkevät blogin olevantoiminnassa ja voivat odottaa sisältöä säännöllisin väliajoin. Varustamossa blogiryhmä,jossa yhdellä on ollut päävastuu, on pitänyt huolta aiheiden riittävyydestä.Blogiin on kuitenkin voinut kirjoittaa jokainen halukas. Uusien tai ulkopuolistenkirjoittajien kohdalla blogiryhmä on oikolukenut ja tarvittaessa korjannut tekstinsekä usein etsinyt kuvat siihen. Blogin kirjoitusaikataulua olemme pitäneet GoogleDocs:ssa, joihin jokainen on voinut merkitä itselleen kirjoitusvuoron ja blogiryhmäon voinut seurata, että sisältöä on tulossa riittävästi. Meillä tämä toimintatapa on68

toiminut oikein hyvin, ja usein erityisesti kesäaikaan kirjoituksia on ollut jonoksiasti. Harvemmin on ollut tarvetta kysellä kirjoitusten perään, ja usein näissäkin tapauksissainnokkaita vapaaehtoisia on löytynyt.Ammatinvalinta 22 työ 25Kaverit 6 työharjoittelu 8kesätyö 16 ulkomaanvaihto 10minun alani 5 valmistuminen 8minun tarinani 20 vapaa-aika 23nivelvaihe 16 varustamo 35nuorisotyö 10 vertaisohjaajakoulutus 10nuorten palvelut Pirkanmaalla 25 vertaisohjaajana opittua 11opintojen keskeyttäminen 5 vinkkipankki 16opiskelu 46 välivuosi 4opiskelumotivaatio 9 yhteishaku 12pääsykokeet 4 yhteistyökumppanit 15sosiaalinen media 24 yrittäjyys 4Taulukko 1. Esimerkkejä blogikirjoitusten aiheista ja määristä.Aktiivisesti blogia kirjoitettaessa voi ongelmana joskus olla aiheiden keksiminen.Aiheet nousevat usein ajankohtaisista asioista: uutisissa esillä olleista seikoista,yhteishausta, Varustamon chatissa keskustelluista asioista tai vertaisohjaajientekemistä vierailuista. Toinen hyvä lähde inspiraatiolle on oma elämäntilanne jasiihen liittyvät seikat, kuten esimerkiksi ulkomaille opiskelijavaihtoon lähteminentai toiselle paikkakunnalle opiskelemaan muuttaminen. Varustamossa bloginkirjoittajia on monia, joten allekirjoitamme bloggaukset aina omalla nimellämme.Näin kirjoituksesta tulee henkilökohtaisempi, kun ulkopuolisetkin tietävät, kukajutun on kirjoittanut.Kun blogilla on useita kirjoittajia, on otettava huomioon blogin yhdenmukaisuus.Eri kirjoittajien persoonallinen ote saa toki näkyä teksteissä. Keskeistä kuitenkin on,69

että teksti on huoliteltua ja sen sisältö sopii blogin teemaan. Lisäksi jokainen lisääkirjoitukseensa sopivan otsikon, tunnisteet eli asiasanat ja allekirjoituksen.Olennainen osa blogikirjoitusta ovat kuvat, ne havainnollistavat tekstiä ja tuovat siihenlisää sisältöä ja eloisuutta. Kuvien etsiminen ei käy aivan kädenkäänteessä, kuvien kanssaon myös muistettava tekijänoikeudet. Joskus tekstiin sopivaa kuvaa voi olla yllättävänvaikeaa löytää. Mikäli mahdollista, on paras vaihtoehto tietenkin itse otettu kuva.Blogikirjoitusta ei julkaisun jälkeen jätetä sikseen. Jaamme bloggaukset aina Facebookissa,jossa ne saavat lisää näkyvyyttä ja seuraajamme saavat heti tietää uudestasisällöstä. Joskus olemme jakaneet kirjoituksen linkin pienen alustuksen keramyös IRC-Galleriassa ja Twitterissä. Blogikirjoituksiin tulleisiin kommentteihinon reagoitava parissa päivässä.Blogin käyttötilastoja seurataanBlogi välineenä voi joskus tuntua turhauttavalta, sillä sitä luetaan paljon enemmänkuin kommentoidaan, jolloin kirjoittaja ei saa palautetta tekemästään työstä. Varustamo-blogiaon kirjoitusten määrästä huolimatta kommentoitu vain 75 kertaa.Blogin suosion selvittämiseen auttavat kaksi asiaa: blogin tilastojen seuraaminenja tekstien jakaminen. Paitsi seuraamalla sivustojen käyntimääriä voimme arvioidabloggausten suosiota myös jakamalla ne Varustamon Facebookissa. Seuraammeviikoittain, kuinka paljon tykkäyksiä tai eteenpäin jakoja Facebookissa jaettu blogitekstinlinkki saa. Kirjoittajalle tämä on palkitsevaa, kun näkee muiden pitäneentekstiään hyödyllisenä.Blogin ylläpitoon käyttämästämme Bloggerista on mahdollista saada tietoa sivustollavierailleiden määrästä, siitä mistä he blogiin päätyivät ja suosituimmistateksteistä. Varustamo-blogin olemassaolon aikana on sitä käyty katsomassa yli 18000 kertaa. Keskimäärin katselijoita on ollut noin 1000 lukijaa kuukaudessa, määrätovat vaihdelleet jonkin verran kuukausittain, mutta kokonaisuudessaan olemmeonnistuneet kasvattamaan lukijamäärää tasaisesti.70

Kohde Sivun katselutVinkkipankki: Mistä opiskelumotivaatiota?3.8.2011, 2 kommenttia478Anniskelupassi – avain palvelualojen työpaikkoihin10.8.20123438 tapaa viettää mahtava välivuosi!11.7.2012, 3 kommenttia258Minun alani: sosiaalipsykologia26.9.2012, 7 kommenttiaIlmiönä Facebook-kirpputorit14.12.2012, 2 kommenttiaHyödyllinen hygieniapassi2.12.2011Tarinoita kesätöistä osa 1: Mikä ihmeen kesäloma?25.7.2012Lukioon vai ammattikouluun?1.10.2012NUORET VERKOSSA – Kulissien takaa11.9.2012182178156132120100Kuvio 1. Varustamo-blogin luetuimmat tekstit sekä katselukertojen ja kommenttien määrätkesäkuussa 2013.Kohde Sivun katselutwww.google.fi4437www.facebook.com1506www.google.com782varustamo.projects.tamk.fiwww.blogilista.fit.co (Twitter)varustamo.blogspot.comm.facebook.comirc-galleria.net33018718318110058www.filmhill.com 54Kuvio 2. Viittaavat sivut, joilta vierailijoita tullut Varustamo-blogiin. Kesäkuu 2013.71

Blogikirjoituksia on julkaistu kaiken kaikkiaan 163 kappaletta. Kaikkien aikojen suosituimpiablogitekstejä kesäkuussa 2013 kerätyn tiedon mukaan (Kuvio 1) ovat Vinkkipankinopiskelumotivaatioon sekä anniskelu- ja hygieniapassiin liittyvät tekstit.Eniten kävijöitä Varustamo-blogiin on päätynyt Google-haun, Varustamon kotisivujen,Facebookin ja blogilista.fi-palvelun kautta (Kuvio 2). Päätellen suosituimmistateksteistä kiinnostaa blogin lukijoita erityisesti juuri se tieto, mitä haluammeheille antaakin: ohjausta koulutus- ja ammattialavalinnoissa.Oma kokemusVarustamolla aloittaessani oli blogi minua eniten kiinnostava sosiaalisen medianväline. En ollut aiemmin pitänyt blogia, mutta siihen oli melko helppoa päästä sisälle.Ainakaan Bloggeria käyttäessä itse väline ei vaadi kovin suurta opettelua, silläsen käyttö on tehty helpoksi aloittelijallekin. Ulkoasun voi valita valmiina, jotenparhaimmillaan blogin saa pystyyn lyhyessä ajassa. Mikäli kiinnostusta riittää, voiulkoasua muokata persoonallisemmaksi. Blogin ylläpito on ollut mielenkiintoista.Alussa yllätti, kuinka kauan aikaa lyhyenkin kirjoituksen tekemiseen voi mennä. Kirjoittamiseen,kuvien etsimiseen tai itse ottamiseen sekä tekstin muokkaamiseen meneehelposti useita tunteja etenkin, mikäli kirjoituksen tekeminen vaatii lisäksi tiedonetsintää.Sekä omia että muiden kirjoituksia lukiessa onkin oppinut paljon uutta jasaanut hyödyllisiä vinkkejä. Vertaisohjaus toimii siis myös vertaisohjaajien kesken!4.3.2 KokemusblogiAnna NieminenKokemusblogi on Pirkanmaan ammatti- ja lukiostarttien opiskelijoiden yhteinenblogi, jota Varustamon vertaisohjaajat ovat toimittaneet. Blogin ideana on72

ollut tarjota kaikille starttien opiskelijoille foorumi, jolla jakaa kokemuksiaanopiskeluista, ammattialatutustumisista ja muusta kouluun ja vapaa-aikaankinliittyvästä. Tavoitteina on ollut vahvistaa yhteisöllisyyttä eri Pirkanmaan ammatti-ja lukiostarttien ryhmien kesken sekä tarjota mahdollisuus oppia tuottamaansisältöä ja saada julkaistua omaa sisältöä blogiin. Blogi on ollut toiminnassakahden lukuvuoden ajan, 2011–2012 ja 2012–2013, eli kirjoittajia on ollutpaitsi Pirkanmaan eri toimipisteistä myös kahdelta peräkkäiseltä vuosikurssilta.Yhteensä juttuja on julkaistu 35 ja erillisiä blogin lukukertoja on ollut yli 2000.Ylläpito ja kirjoituskäytännötAmmatti- ja lukiostarttien opiskelijat ovat voineet lähettää juttunsa joko opettajansakautta tai suoraan blogin sähköpostiosoitteeseen, minkä jälkeen Varustamon vertaisohjaajatovat lisänneet jutun blogiin. Ennen julkaisua vertaisohjaajat ovat tarvittaessahieman muokanneet juttua, esimerkiksi korjanneet suurimpia kielivirheitä kuitenkinalkuperäisen jutun tyylin säilyttäen. Ohjeita blogin käyttöön sekä omien juttujentuottamiseen ja lähettämiseen on annettu blogissa, ammatti- ja lukiostarttilaistensuljetussa Facebook-ryhmässä, vertaisohjaajien vierailukäynneillä syyslukukaudenalussa sekä sähköpostitiedotuksina opettajien kautta.Osa opiskelijoiden teksteistä on syntynyt koulun oppitunneilla opettajan ohjaamina,kun taas osa jutuista on kokonaan opiskelijoiden oma-aloitteisesti synnyttämiä. Opiskelijatovat myös kouluun palauttamistaan ammattialoihin tutustumisten ja työssäoppimisen raporteista muokanneet blogitekstejä tai lähettäneet raportit blogiin sellaisenaan.Blogitekstejä on kirjoitettu niin yksin kuin pienissä ryhmissäkin. Useampaanbloggaukseen on myös koottu monen opiskelijan erillisiä, samaan aiheeseen liittyviälyhyitä tekstejä. Ammatti- ja lukiostartin opiskelijoille annetussa ohjeistuksessa onpainotettu, ettei blogijutuille ole mitään pituus-, tyyli- tai muotovaatimuksia. Osassablogijutuista on ammatti- ja lukiostarttilaisten itse ottamia valokuvia, osaan vertaisohjaajatovat lisänneet kuvituskuvia väriä tuomaan.73

AiheetBlogin jutut ovat käsitelleet enimmäkseen kokemuksia ammatti- ja lukiostarteillaopiskelusta, erilaisista starteilla järjestetyistä tapahtumista sekä erityisestityössäoppimisjaksoilta. Ammattialoihin tutustumisistaan ja työssäoppimisjaksoistaannuoret ovat kirjoittaneet tekemistään työtehtävistä, omista mietteistäänsekä kokemuksistaan alasta. Useassa jutussa pohditaan sitä, olisiko ala kentiesitselle se oikea vai ei, ja mistä syystä. Opiskelijat ovat myös kertoneet siitä,miten eri aloihin tutustuminen on muokannut heidän tulevaisuudensuunnitelmiaanja -haaveitaan. Esimerkiksi yksi nuori kertoo blogissa liiketalouden alalleliittyvän harjoittelun vahvistaneen omaa ammatinvalintaansa todella paljon, jatoinen taas kertoo harjoittelukokemuksensa perusteella, ettei aio opiskelemaanainakaan painoviestintää, koska ei koe olevansa tarpeeksi luova ja taiteellinen.Omien pohdintojensa ja kokemustensa lisäksi nuoret ovat jakaneet blogissa harjoitteluissaanalasta saamaansa tietämystä. Blogijutuissa on käsitelty esimerkiksisitä, mitä työtehtäviä tietyllä alalla työskentelevälle voi kuulua, millaisissaympäristöissä työskennellään, millaista alan opiskelu on ja mitkä ominaisuudetolisivat alalla tärkeitä. Lukuvuoden päätteeksi nuoret ovat jutuissaan myösarvioineet starttivuottaan ja muun muassa antaneet vinkkejä tulevien vuosienammatti- ja lukiostarttilaisille. Näiden aiheiden lisäksi Kokemusblogissa on ollutmyös muutama nuorten harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvä kirjoitus.Vertaisohjaajan kokemusKokemusblogissa vertaisohjausta on tapahtunut lähinnä ammatti- ja lukiostarttienopiskelijoiden kesken, he ovat olleet vertaisia toinen toisilleen. He ovat tuottaneetkaiken blogin sisällön, mutta me Varustamon vertaisohjaajat olemme osallistuneetkommentoimalla blogijuttuja. Kommenteissa on kannustettu ja annettu positiivistapalautetta jutusta sekä esitetty lisäkysymyksiä: esimerkiksi vahvistiko kerrottuharjoittelukokemus omia tulevaisuudensuunnitelmia tai millaisia työtehtäviä tutustumaasialaan kuuluu. Vertaisohjaajan näkökulmasta Kokemusblogin toimittaminenonkin ollut erilaista verrattuna hankkeen muuhun vertaisohjaukseen juuri74

siksi, että lähes kaiken sisällön ovat tuottaneet muut kuin vertaisohjaajat. Kuitenkinme vertaisohjaajat olemme muun muassa ammatti- ja lukiostarttilaisten Facebook-ryhmässäkoettaneet innostaa nuoria kirjoittamaan ja antaneet ehdotuksiajuttujen aihepiireistä.Onnistumisen kokemuksia Kokemusblogin toimittamisessa olemme saaneet erityisestisiitä, kun siihen on lähetetty varta vasten sitä varten kirjoitettuja juttujaja olemme huomanneet, että opiskelijat ovat innostuneita jakamaan kokemuksiaan.Blogin toimittamisessa on ollut mielenkiintoista myös se, että on päässyt tutustumaanammatti- ja lukiostarttilaisten kokemuksiin sekä heidän ajatuksiinsaopiskelusta, työnteosta ja tulevaisuudesta. Odotettua vuorovaikutusta ammatti- jalukiostarttilaisten kesken ei ole kommenttilaatikon puolella tapahtunut. Ajoittaintuntuikin haastavalta saada opiskelijoita innostumaan blogikirjoittamisesta, jatoisinaan kului useampi viikko ilman uusia blogitekstejä. On ollut mukava huomata,että vaikkei kaikkia blogijuttuja ole kommentoitu, on lukukertoja kertynytsuosituimpiin teksteihin yli viisikymmentä.4.3.3 Tarinoilla ammatteja tutuksi – JoulukalenteriblogitLaura SinkkonenAlkuperäinen idea Joulukalenteriblogin perustamisesta Varustamolle lähti siitä,kun ennen joulua vuonna 2011 IRC-Galleria alkoi mainostaa omaa tulevaa joulukalenteriaan.Seuraavassa viikkopalaverissa idea tuotiin esille Varustamon omastaJoulukalenterista. Ongelmaksi muodostui se, että siitä tulisi herkästi liian samankaltainenmuiden Varustamon blogien kanssa, jos julkaistaisiin vain vinkkejäerilaisista ammateista ja niihin liittyvistä koulutuksista. Näin ollen hahmoksi Joulukalenteriblogiinvalittiin joulun teeman mukaisesti tonttu, joka tutustuisi eri-75

laisiin ammatteihin ja koulutuksiin ja kirjoittaisi omasta näkökulmastaan tarinanomaisestiblogitekstin joulukuun jokaiselle päivälle. Hahmon nimeksi tuliTasku-tonttu.Toteutuksessa oli mukana pieni vertaisohjaajista koostunut ryhmä, joskin vastuussaoli yksi ihminen. Vastuuhenkilö keräsi viikoittain keskiviikon viikkopalavereihinseuraavan viikon tekstit tarkistusta ja lukemista varten ja otti myös jokaiseentekstiin aiheeseen liittyviä kuvia. Joka keskiviikko nämä tekstit vietiin ja ohjelmoitiinjulkaistavaksi päivittäin klo 9 aamulla. Kommentoinnin helpottamiseksi päätettiinjokaisen tekstin loppuun lisätä aktivointikysymyksiä.Ensimmäisessä Joulukalenterissa vastuuhenkilö toimitti ja kirjoitti suurimmanosan teksteistä. Tällainen työskentelytapa osaltaan vaikutti siihen, että blogistatuli näkökulmaltaan hieman yksipuolinen ja vain yhden henkilön ideoita sisältävä.Kritiikkinä lukijoilta ensimmäisestä Joulukalenterista saatiin, että se oli liianlapsellinen. Tämä saattoi johtua siitä, että jo alkuperäinen idea tarinallisesta ja satumaisestahahmosta ei aivan osunut kohderyhmään. Asiakaslähtöisesti ajateltunasatumaisuus on vääränlainen lähtökohta aikuisuuden kynnykselle pääsevien nuortenkanssa, sillä he tahtovat jo erottua lapsuuden aikaisesta ajatusmaailmasta jalukea jo toisenlaista asiasisältöisempää tarinointia.Seuraavan vuoden kalenteria suunnitellessa otettiin huomioon edellisen vuodenkalenterista tullut kritiikki. Tämän perusteella otettiin enemmän ihmisiä mukaankirjoitusprosessiin. Vastuuhenkilöä pidettiin kuitenkin erittäin hyvänä ideana jasiihen toimeen valittiin kohderyhmää iällisesti lähempänä oleva henkilö. Tarinanpäähenkilöä muokattiin myös soveliaammaksi lukijakuntaa ajatellen. Hahmo sainimekseen Teini-tonttu. Samalla tavalla kuin edellisenä vuonna, kalenterin tekstitkirjoitettiin edeltävän viikon aikana ja koottiin samaan Googlen dokumenttiin.Nämä tekstit tarkistettiin ja laitettiin julkaisuun viikkopalaverissa. Samassa palaverissajaettiin kirjoitusvuorot ja ideat teksteihin. Vastuuhenkilön tehtävänä oli huolehtia,että jokaiselle päivälle oli teksti ja kuva. Vastuuhenkilön ei enää tarvinnut76

Verkkoterkkarit ja Jepari-yhteisö, tavoittavat tuhansia nuoria ja ovat vakiinnuttaneetpaikkansa galtsussa, kuten yhteisöä kutsuttiin 2000-luvun alussa. IRC-Galleriassanuorten ohjaustyötä on aiemmin tehty pääosin kahdella tapaa: järjestämällä ohjattujachateja sekä ylläpitämällä kysymyspalstaa, jossa nuorten lähettämiin kysymyksiinvastataan joko kysymyspalstalle tai yksityisviestein. Varustamon palveluista puuttuikysymys-vastaus -palstan tyyppinen palvelu, ja IRC-Galleria tarjosi parhaat puitteetsellaisen pystyttämiselle. Chat-palvelulle emme kuitenkaan nähneet tarvetta IRC-Gallerianpuolella, sillä Varustamolla on jo chat-toimintaa Facebookissa.IRC-Galleria pähkinänkuoressaIRC-Galleria (irc-galleria.net) on Suomen käytetyin nuorten ja nuorten aikuistenverkkoyhteisö. Rekisteröityjä profiileja on yli 400 000 ja sinne lisätään joka päivälähes 70 000 valokuvaa ja 1,5 miljoonaa kommenttia. Palvelua käytetään ensisijaisestiyhteydenpitoon kavereiden kanssa ja kommunikointi siellä tapahtuu kirjoittamallakommentteja käyttäjien kuviin, videoihin, yhteisöihin sekä päiväkirjamerkintöihin.Käyttäjien omien profiilien lisäksi IRC-Galleriassa on lukuisia yhteisöjä, joidenavulla käyttäjä voi kertoa muille minkälaisista asioista hän on kiinnostunut ja tavatamuita samanhenkisiä käyttäjiä. Yhteisöissä keskustellaan teeman mukaisistaaiheista ja vastaillaan esimerkiksi kyselyihin.Varustamo ja vertaisohjaajat IRC-GalleriassaVarustamolle luotiin Varustamo - Nuorelta nuorelle -niminen yhteisö toukokuussa2012 ja samalla osalle Varustamon vertaisohjaajista luotiin nickit eli profiilit, joidenkautta he toimivat yhteisössä. Nimimerkin sai jokainen itse valita. Kukaan ei kuitenkaantoimi täysin omalla nimellään tai Varustamo-liitteisellä nimimerkillä IRC-Galleriassa. Tämän valinnan teimme tietoisesti, jotta sopisimme paremmin IRC-Gallerian toimintaympäristöön ja olisimme helpommin lähestyttäviä. Nimimerkinperässä olevasta valvoja-tähtimerkistä sekä yhteneväisistä Varustamon logolla varustetuistaprofiilikuvista vertaisohjaajat kuitenkin tunnistaa varustamolaisiksi.78

Varustamo-yhteisössä etusivua käytetään tiedottamiseen ja palvelusta kertomiseen.Sivulehdiltä löytyy blogikirjoituksia, kyselyitä sekä keskustelupalsta.Kuva 1. Varustamolaisten profiilikuvia IRC-Galleriassanimimerkeillä Kaktuspurkki, hannamandA ja tinttarella.Varustamon yhteisössä oli 47 jäsentä toukokuussa 2013, mutta tavoitamme todellisuudessapaljon suuremman määrän käyttäjiä, koska kaikkeen yhteisön toimintaanvoi osallistua olematta yhteisön jäsen. Liittymällä yhteisön jäseneksi käyttäjänprofiiliin tulee tieto jäsenyydestä. Yhteisöjen jäsenyyksiä käytetään lähinnä kertomaanmuille käyttäjille, millaisista asioita käyttäjä on kiinnostunut. Gallupeja ontehty yhteensä 53 kappaletta ja jokaiseen Varustamo-yhteisön gallup-kysymykseenvastaa noin 33–123 käyttäjää. Varustamo-yhteisön etusivulla on myös mainostettuVarustamon blogeja ja Facebookissa toimivaa kaikille avointa Varustamo-chatiamme.Usea vierailija on löytänyt palveluihimme juuri IRC-Gallerian kautta.Verrattuna Facebookiin IRC-Galleriassa tapahtuu paljon enemmän vuorovaikutustanuorten kanssa. Nuoret vastaavat vertaisohjaajien tekemiin gallup-kysymyksiin jakeskustelunavauksiin, mutta vertaisohjaajia on myös lähestytty yksityisviestein jaheidän profiilikuvilleen on jaettu sydämiä eli tykkäyksiä. Käyttäjät ovat neuvoneetmyös toisiaan Varustamon keskustelupalstalla. Mikä sinusta tulee/tuli isona? -keskustelunavauskeräsi 88 viestiä, ja viestiketjussa käyttäjät jakoivat toisilleen neuvojamuun muassa yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Keskusteluja on luotu yhteensä 17kappaletta ja keskustelijoilta on saatu 3–88 kommenttia avauksiin.79

• Tiedätkö jo, mihin haet yhteishaussa?• Oletko jo hakenut kesätöitä?• Mikä on lempivuodenaikasi ja miksi?• Minkä ikäisenä olet muuttanut omillesi?• Tiedätkö mikä on nuorisotakuu ja mitä hyötyä siitä on sinulle?• Tiedätkö jo mikä sinusta tulee isona?• Kuinka usein käytät internetiä?• Tiedätkö sinä, miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää työnhaussa?• Saitko opiskelupaikan ensi syksyksi?• Mistä alasta/koulutuksesta haluaisit lisätietoa yhteishakua varten?• Kiinnostaako opiskelu ulkomailla?• Saitko täksi kesäksi mieluisan kesätyöpaikan?• Saitko opiskelupaikan? Lukiosta, ammattiopistosta vai muualta?12311610593898680686765645233Taulukko 1. Esimerkkejä IRC-Gallerian Varustamo-yhteisön gallupeista toiminnan ajalta.Kysymysten perässä oleva luku kertoo vastausten määrän.Kynnys osallistua on suhteellisen matala, sillä IRC-Galleriassa ei yleensä olla omallanimellä, vaikka oma kuva onkin näkyvillä. Toimintakulttuuri on hyvin osallistuva:käyttäjät kommentoivat paljon, vastailevat kysymyksiin, antavat toisilleensydämiä ja ansaitsevat niistä erilaisia natsoja. Jokaisella sisäänkirjautumisella saayleensä vertaisohjaajakin sydämen tai pari kuvaansa joltakin tuntemattomalta.IRC-Galleriassa ei kummeksuta, vaikka aloittaisit keskustelun aivan vieraan ihmisenkanssa. Yksi ominaisuuksista onkin kahdenkeskinen chatkeskustelu käyttäjienkesken. Emme ole käyttäneet tätä säännöllisesti Varustamon vertaisohjauksen välineenäIRC-Galleriassa, mutta vastaamme toki, mikäli joku aloittaa keskustelun.Chatin suhteen päänvaivaa on joskus aiheuttanut se, jos vastapuoli on halunnutviedä keskustelua liian henkilökohtaiselle tasolle. Tällöin on vertaisohjaajana joutunutmiettimään, kuinka paljon haluaa itsestään kertoa, ja mistä aiheista on vertaisohjauksensuhteen tarpeellista keskustella.80

Mikä sinusta tulee/tuli isona?Harrastus vai elämäntapa?Onko työharjoittelukokemuksista ollut haittaa vai hyötyä?Jäitkö vaille opiskelupaikkaa?Mitä meinaat tehdä kesälomalla?Vaihtoehtona välivuosi?Mikä ihmeen Varustamo?8821171513123Taulukko 2. Esimerkkejä IRC-Gallerian Varustamo-yhteisön keskusteluavauksista toiminnan ajalta.Kysymysten perässä oleva luku kertoo kommenttien määrän.IRC-Galleriaan liittyminen on ollut Varustamolle positiivinen kokemus ja auttanuttekemään hanketta tunnetuksi nuorten keskuudessa. Hyvän alun yhteisölle antoiheti sen perustamisen jälkeen IRC-Gallerialta tilaamamme mainoskampanja. Etusivullanäkyi kohderyhmämme nuorille, pirkanmaalaisille 16–25-vuotiaille, mainosVarustamosta kuukauden ajan kesällä ja uudelleen syksyllä 2012. Yhteisömmesai heti kävijöitä ja keskustelu osanottajia. Yhteisön tunnetuksi tekeminen olisivarmasti onnistunut ilman mainostakin, mutta emme millään olisi pystyneet tavoittamaanniin lyhyessä ajassa yhtä suurta joukkoa nuoria löytämään tiensä myösmuihin Varustamon palveluihin.Mainostuksen jälkeenkin on uusia jäseniä tullut yhteisöön tasaisesti. Olemme kutsuneetheitä liittymään myös henkilökohtaisilla kutsuilla, mikäli käyttäjä on ensinottanut jotenkin kontaktia meihin, esimerkiksi antamalla sydämen. Aktiivisuuttaolemme ylläpitäneet lisäämällä vähintään viikoittain jotakin sisältöä: kyselyn,uuden keskustelunaloituksen tai blogimerkinnän. Mikäli jokin keskustelu ei näytäsaavan suosiota, on se saatettu poistaa tai vertaisohjaaja on käynyt esittämässä lisäkysymyksiä.Yleisesti ottaen olemme keskusteluissa pyrkineet siihen, että käyttäjät81

keskustelisivat keskenään. Mikäli he tarvitsevat ohjausta tai neuvoja tai keskusteluei etene, puuttuvat vertaisohjaajat asiaan.Blogia emme alussa IRC-Galleriassa varsinaisesti pitäneet, vaan linkitimme pätkänVarustamo-blogin tekstistä linkin kera IRC-Gallerian blogiin. VOV3:n aloitettuatyönsä Varustamolla on IRC-Galleriaan kirjoitettuna myös joitakin omia blogitekstejä.Sekä kyselyissä, blogissa että keskustelussa olemme ottaneet huomioon Varustamonviikkoteemat. Pyrimme seuraamaan aiheissa niitä, mutta toki muustakin onkirjoitettu eikä vanhoja keskusteluja unohdeta, mikäli ne ovat aktiivisia. Gallup-kysymykset,blogimerkinnät ja muu aktiivisuus toimivat myös itsessään mainoksenayhteisöllemme, sillä kaikesta menee IRC-Gallerian etusivulle ilmoitus, mistä jokinuusi käyttäjä voi taas bongata Varustamon. Olemme lisänneet kuukausittain myösvuodenaikaan liittyviä kuvia yhteisöömme. Kyselyt ovat hyvä tapa aktivoida nuoria,sillä niihin on helppoa ja nopeaa vastata ja ne herättelevät ainakin pohtimaan vaikkapakoulutusaloihin liittyviä aiheita. Jos tahtoo, on kyselyyn mahdollista jättää kommentti,johon vertaisohjaajat käyvät aina vastaamassa.IRC-Galleriassa toimiessa on otettava huomioon palvelun säännöt toiminnalle. Neeivät ole kuitenkin tuottaneet ongelmia tai rajoittaneet käyttöämme. Yhteisöä perustettaessaon olennaista, kuten muissakin sosiaalisen median palveluissa, sisältöja toiminnan säännöllisyys. Kukaan ei käy yhteisössä, jossa ei tapahdu mitään,joten yhteisön pyörittäminen vaatii sitoutumista. Varustamossa on tämän vuoksiollut aina muutama IRC-Galleria-vastaava, jotka huolehtivat, että sisältöä tulee.Kaiken kaikkiaan on IRC-Galleria toiminut hyvin vertaisohjauksen alustana. Käyttäjinäon paljon nuoria, joten se on hyvä paikka tavoittaa osa kohderyhmämme jäsenistä.Toimintakulttuurin aktiivisuuden vuoksi käyttäjät on helpompaa saada myösosallistumaan kuin esimerkiksi Facebookissa. Aikuiset eivät ehkä ole suuremmissamäärin IRC-Galleriassa, mutta nuoret ovat, ei siis kannata sivuuttaa palvelua.82

4.5 Sidosryhmäyhteistyötä livertäen– Twitterin käyttö VarustamossaTelma RivinojaVarustamossa otimme Twitterin käyttöön 7.11.2011 testimielessä tutustuaksemmejälleen yhteen uuteen sosiaalisen median ympäristöön. Saimme PauliinaMäkelän kätilöimissä Sometu-verkoston some-infopisteissä Tampereella hyvänalkuopastuksen kokeneemmilta tviittaajilta siihen, miten Twitteristä saa parhaitenkaiken hyödyn irti. Twitteristä on muodostunut Varustamolle hyvä sidosryhmäviestinnäntyökalu, ja meillä on seuraajia eri puolilta Suomea. Seuraajatovat pääasiassa nuorten kanssa työskenteleviä henkilöitä, kuten nuoriso-ohjaajia,opettajia ja opinto-ohjaajia tai nuorten hyvinvointiin ja koulutusasioihinliittyviä järjestöjä. Havaintojemme mukaan kohderyhmämme nuoria ei juuriTwitterissä ole, joten siksi toiminta on muodostunut sidosryhmäviestintäänpainottuvaksi.Mikä on Twitter?Twitter on sosiaalisen median palvelu, jossa sen käyttäjät viestivät 140 merkin mittaisillaviesteillä eli tviiteillä. Twitterin luonteen mukaista on, että käyttäjät jakavatavoimesti viestejään siten, että kuka tahansa voi niitä lukea ja ryhtyä seuraamaankäyttäjää. Omaan Twitter-viestien virtaansa saa tviittejä seuraamalla muitakäyttäjiä. Tviitit ovat lyhyitä, suhteellisen muotoilemattomia ajatuksen kulkuja taikommentteja tai keskustelun avauksia. Twitterin käytölle on ominaista viestinnännopeatempoisuus ja eräänlainen keskeneräisyys sekä vuorovaikutuksellisuus jaspontaanien keskustelujen käyminen.Twitterin käyttö VarustamossaVarustamon Twitter-tilin puolella olemme tviitanneet ajankohtaisista asioista, jotkaliittyvät nuoriin, ammatinvalintaan, koulutusasioihin, nuorten elämään sekä83

sosiaaliseen mediaan. Käyttämiämme hashtageja eli ristikkomerkillä merkittyjä keskustelunaiheitaovat olleet muun muassa #nuoret, #nuorisotakuu, #koulu, #lukio,#ammattikoulu, #opiskelu, #koulutus, #työ ja #Tampere. Lisäksi olemme jakaneetTwitterissä Varustamon blogitekstejä ja raportoineet vierailuistamme eri tapahtumissa,kuten kesätyöpaikkaa hakeville nuorille järjestetyllä Rekrytorilla (#rekrytori).Olemme tietysti myös seuranneet, mitä nuorista ja nuoriin liittyvistä asioistaon puhuttu muissa medioissa.Alkusyksystä 2012 osallistuin Varustamon edustajana Tampereen Palveluinnovaatiokeskuksenja Demolan järjestämälle yhteiskunnallisten innovaatioiden The Weekof Wicked Problems -leirille, jossa myös oli käytössä oma hashtag (#wickedprbl).Tviittailin kuulumisia leiriltä, ja siten sekä Varustamon vertaisohjaajat että muutulkopuoliset pystyivät seuraamaan, mitä leirillä tapahtuu. Syyskuussa omassa Varustamonväliseminaarissamme hyödynsimme Twitteriä keskustelun apuvälineenä:osallistujat pystyivät tviittaamaan #someohjaus-tunnuksella kysymyksiä jakommentteja, joita poimimme mukaan myös seminaarissa käytyyn keskusteluun.Raportoimme myös seminaarin paneelikeskustelun kulkua Twitteriin, mikä mahdollistietäosallistumisen niille, jotka eivät olleet päässeet paikalle. Muutamia kysymyksiäpanelisteille saatiinkin muualta Suomesta Twitterin kautta, ja #someohjausnousi seminaaripäivänä yhdeksi Suomen tviitatuimmista aiheista. Nyt maaliskuussa2013 Varustamo osallistui Pirkanmaan hankeverkoston järjestämään Politiikkapäivään,jossa käsiteltiin Pirkanmaan alueen hankkeiden tulosten kautta nuortenhyvinvointiin ja nuorisotakuuseen liittyviä teemoja. Politiikkapäivässä Twitteriäkäytettiin jälleen kommentointiin ja kysymysten esittämiseen #politiikkapv-hashtagilla.Varustamolla oli tilaisuudessa tviittausvastuu. Samalla mahdollistui Twitterinkäytön demonstroiminen sidosryhmien edustajille, ja tilaisuuden aikana saatiinyksi nuori liittymään Twitteriin ja rohkeasti kommentoimaan puhuttuja aiheita.Tietoa toisen asteen yhteishakuun TwitteristäVarustamolla on oman nimikko-Twitter-tilin lisäksi ollut yhteishaku-niminenTwitter-tili, jonka olemme aktivoineet käyttöön aina ammatillisen koulutuksen84

ja lukiokoulutuksen yhteishakujen ja täydennyshakujen ajaksi. Yhteishaku-Twitterissäolemme keskittyneet ainoastaan yhteishakuun ja kouluihin hakemiseenliittyviin asioihin. Olemme tviitanneet linkkivinkkejä hakuoppaisiin, ammatinvalintaakäsitteleviin blogiteksteihin ja ammatinvalintatesteihin. Sidosryhmämmeedustajat ovat näin saaneet yhteishakuun liittyviä vinkkejä ja ajantasaista tietoakätevästi yhdestä paikasta ja voineet välittää tietoa eteenpäin nuorille.Twitterin käyttö vertaisohjaajan oppimisprosessinaTwitterin käyttö on ollut myös henkilökohtainen oppimisprosessi, sillä en ollut ikinäkäyttänyt Twitteriä ennen Varustamon Twitter-vastaavaksi ryhtymistä. Aikamoistakehitystä on havaittavissa verrattaessa Twitterin käytön alkutaipaleen ja myöhempientviittieni välillä. Twitterin ominaisuuksien, kuten hashtagien, hyödyntämiseenopettelussa on toiminut apuna jo aiemmin mainitut Sometun some-infopisteessäTwitter-konkareilta saadut neuvot sekä muiden Twitter-käyttäjien matkiminen. Mielestänitärkeää on uusia sosiaalisen median palveluita käyttöönottaessa lähteä rohkeastitutustumaan palvelun toimintakulttuuriin ja -tapoihin.Yhtenä isona haasteena niin minulle kuin sittemmin perehdyttämilleni vertaisohjaajilleon ollut Twitter-viestin 140 merkin rajallisuus, sillä sen vuoksi viesti täytyymuotoilla tiiviisti. Twitteriä käyttäessä tuleekin hyödynnettyä useaa palveluasamaan aikaan, koska usein tviitti on vain avaus johonkin aiheeseen, kuten blogitekstiintai uutiseen, jonka linkki on lyhennetty linkinlyhennyspalvelussa. Linkinlyhennyspalveluantaa siihen syötetystä verkko-osoitteesta lyhyemmän version,jolloin tviittiin jää enemmän kirjaimia käytettäväksi muuta viestiä varten.Varustamossa on linkkien lyhentämiseen käytetty pääsääntöisesti bit.ly-palvelua,joka tarjoaa osoitteiden lyhentämisen lisäksi tietoja linkkeihin kohdistuneistaklikkauksista. Toisena tviittaamisen haasteena on ollut nopean toimintakulttuurinomaksuminen: Twitterin ideana on nopeatempoinen, reaaliaikainen ja matalakynnyksinenvuorovaikutus, siellä uutinen vanhentuu erittäin nopeasti. Kun kyseon työprofiilista, joutuu toki ajoittain miettimään, mistä asioista viestii ja miten,mutta liikaa ei saa jäädä jumittamaan, ettei viestin aitous ja tuoreus kärsi.85

Tutustu!Bit.ly-linkinlyhennyspalvelu. https://bitly.com/Demola. Demola on tamperelaisten korkeakouluopiskelijoiden avoin oppimis- ja innovaatioympäristö.http://tampere.demola.fi/Sometu-verkosto. Avoin verkosto sosiaalisen median oppimissovelluksista ja niiden oppimiseentuomien toimintamallien edistämisestä kiinnostuneille toimijoille. http://www.sometu.fi/Tampereen Palveluinnovaatiokeskus. Se kokoaa ja kanavoi Tampereen yliopiston palveluosaamistaja asiantuntijuutta elinkeinoelämän ja julkisrahoitteisten toimijoiden käyttöön. http://www.uta.fi/jkk/palveluinnovaatiokeskus/index.htmlLinkola, Jussi. 2009. Twitter-opas vasta-alkajille. http://jml.kapsi.fi/jussi/2009/08/07/twitteropas-vasta-alkajille/Seppälä, Piritta. 2012. Näin aloitat Twitterin käytön. http://www.slideshare.net/Piritta/nin-kytttwitteri86

5Sosiaalisessa mediassatapahtuvan vertaisohjauksenarviointia ja tuloksiaVarustamon toimintaa on arvioitu vertaisohjaajakoulutuksen prosessi- ja tulosarvioinninsekä sosiaalisessa mediassa tapahtuvan vertaisohjauksen merkityksenja vaikuttavuuden kannalta. Arviointiaineistona on käytetty koulutuspalautteita,vertaisohjaajien wiki-palautteita, fiilismuistioita, blogitekstejä, ohjattavien palautteita,palvelujen käyttötilastoja, sidosryhmäkyselyjen vastauksia ja seminaariaineistoja.Varustamon toiminnasta on tehty neljä opinnäytetyötä, joiden tekijöiden kirjoittamatartikkelit löytyvät tästä luvusta. Luvun lopussa on myös ammatti- ja lukiostartinopiskelijoille tehtyjen kyselyjen vastausten koonnit ja yhteenveto.Opinnäytetöiden tekijät ja työt:Kaisu Myrskyranta. Sosiaalinen media vertaisohjauksen välineenä. Vertaisohjaajannäkökulma. Sosiaalialan opinnäytetyö. TAMK. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061914416Sini Huhmarkangas. 2013. Vertaisohjausta verkossa – Ohjauskeskustelut nuortenchat-ryhmässä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.php?id=23451.87

Heimo Outinen. 2013. Vertaisohjaus nuorelta nuorelle blogi-kirjoituksin. Kehitystehtävä.Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu (TAOKK).https://publications.theseus.fi/handle/10024/56284Eija Nyrhilä. Vertaisena verkossa. Opinnäytetyö. Sosiaaliala/ylempi AMK. TAMK.http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090514988Varustamon toiminnasta on laadittu väliarvio, jonka raportti löytyy:Koivula, U-M. & Tirronen H. Varustamon toiminnan väliarvioinnin raportti 1/2011–2/2012 http://varustamo.projects.tamk.fi/tutkimus/hankkeen-arviointi/5.1 Vertaisohjaajien kokemukset sosiaalisen mediankäytöstä vertaisohjauksessaKaisu MyrskyrantaTutkin keväällä 2013 opinnäytetyössäni, miten sosiaalinen media toimii vertaisohjauksessaVarustamo-hankkeessa. Tutkimuksessani tuon esille sosiaalisen mediantoimivuutta hankkeen vertaisohjaajien näkökulmasta käsin. Haluan tietää, mitärajoituksia ja mahdollisuuksia sosiaalisen median käyttö tuo vertaisohjaukseen.Haastattelin tutkimukseeni kuutta vertaisohjaajaa, jotka ohjaavat nuoria sosiaalisessamediassa Varustamon Facebookin chateissa ja IRC-Gallerian keskustelufoorumilla.Tutkimukseni pohjautuu näiden vertaisohjaajien sosiaalisen mediankäytön kokemuksiin vertaisohjauksen välineenä. Tutkimukseni aineiston keräsinhaastattelemalla vertaisohjaajia ryhmässä ja haastatteluni tein teemahaastatteluna.Teemahaastattelussa keskustelimme teemojen varassa, jotka olin aiemminpäättänyt, eli suoria kysymyksiä en esittänyt. Valitsin ryhmässä toteutettavan tee-88

mahaastattelun, koska silloin haastateltavat pystyvät yhdessä rakentamaan tietoaja keskustelevat keskenään ilmiöistä. Tutkimus on laadullinen, jossa olen pyrkinytymmärtämään tutkimuskohteen laatua, merkityksiä ja ominaisuuksia kokonaisvaltaisesti.Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää sosiaalisen median toimivuuttavertaisohjauksessa, jolloin keskeisiksi asioiksi nousevat ohjausympäristönmahdollisuudet ja haasteet, kirjoittaminen kommunikaatiokeinona sekä kasvokkaintapahtuvan kohtaamisen puuttuminen.Kirjoittaminen kommunikaation keinonaVertaisohjaajat ohjaavat nuoria Facebookin ja IRC-Gallerian chat-verkkokeskusteluissaja keskustelufoorumilla, siksi heidän näkemyksensä sosiaalisesta mediastaohjauksen välineenä on ensisijaisen tärkeä. Vertaisohjaajat pystyvät kertomaankonkreettisia esimerkkejä ohjaustilanteista ja osaavat punnita välineen toimivuuden.Tutkimukseni tulosten mukaan vertaisohjaajat kokevat sosiaalisen medianolevan hyödyllinen ohjauksen väline. Sosiaalisessa mediassa käyttäjät ovat vastaanottajiaja toimijoita, he jakavat ja kommentoivat sisältöjä sekä tutustuvat toisiinsa.Sosiaalinen media on erityisesti nuorten ihmisten keskuudessa toimiva väline, koskanuoret ovat niin sanottua internetsukupolvea. Nuorten arki pyörii paljon sosiaalisenmedian maailmassa ja he viettävät aikaansa siellä esimerkiksi ystävien kesken.Vertaisohjaajat toteavat sosiaalisen median ympäristön tarjoavan mahdollisuuksiaetenkin ihmisille, joiden on luontevaa keskustella verkossa kirjoittamalla. Facebookja IRC-Galleria ovat hyviä ohjausympäristöjä esimerkiksi ohjaajalle, jollaei ole paljon ohjauskokemusta, ja niissä myös nuoret osallistuivat rohkeamminkeskusteluun mukaan. Ohjausympäristönä sosiaalinen media ei sido keskusteluunosallistujaa tiettyyn paikkaan. Nuoret ovat osallistuneet hyvin keskusteluun, kunhankeskustelu ei ole liian nopeatempoista.Varustamo-hankkeen Facebookin chateissa ja IRC-Gallerian keskustelufoorumilla onkommunikoitu kirjoittamalla, joten kirjoitettuun tekstiin ja sen antamiin viesteihintulee kiinnittää huomioita. Vertaisohjaajilla on käytössään kirjoitettu kieli, hymiöt89

sekä muut merkit. Ohjaus ja vuorovaikutus eivät tapahdu kasvokkain, joten tunteidenja tuen ilmaisu koetaan haasteelliseksi. Vertaisohjaajien pitää kiinnittää huomiotatarkasti kirjoittamaansa tekstiin ja sen vivahteisiin, koska esimerkiksi vaikeassatilanteessa tuen ilmaiseminen ilman väärinymmärrystä nuorelle on erittäin tärkeää.Vuorovaikutus verkkokeskusteluissa koettiin hitaammaksi, koska vastaamisessa kestääkauemmin kuin kasvotusten tapahtuvassa ohjaustilanteessa.JohtopäätelmiäVertaisohjaajat kaipasivat verkko-ohjauksen lisäksi myös kokemuksia kasvokkaintapahtuvasta ohjauksesta ja vuorovaikutuksesta. Verkko-ohjausta ja kasvokkaintapahtuvaa ohjausta ei nähty toisiaan poissulkevina, vaan pikemminkin toisiaantäydentävinä ohjausmuotoina. Verkkoympäristön tunteminen ja ohjauksessakäytettyjen sosiaalisen median välineiden ja yhteisöjen käytössä tapahtuvienmuutosten huomioiminen on vertaisohjaajan työssä ensisijaisen tärkeää.Muutokset vaikuttavat suoraan vertaisohjauspalvelujen sisältöön ja käyttäjientoimintaan, joten muutoksilla on vaikutusta suoraan toiminnan suunnitteluun.Esimerkiksi Facebookin ominaisuuksissa on tapahtunut useamman kerran paljonmuutoksia Varustamon toiminnan aikana ja koko ajan on pitänyt olla selvillätulevista muutoksista. Sosiaalinen media välineenä on todella hyvä vaihtoehtokasvokkain tapahtuvalle ohjaukselle, mutta ei pois sulkeva, vaan täydentävä.5.2 Vertaisohjausta Facebookin chatissaammattistarttien opiskelijoilleSini HuhmarkangasTutkin pro gradu -työssäni chatissa tapahtuvaa vertaisohjausta vuorovaikutustilanteena.Tutkimuksen aineisto koostui Facebookiin perustetussa suljetussa Startti-90

piste-ryhmässä käydyistä chatkeskusteluista, joihin osallistui Varustamon vertaisohjaajiasekä Pirkanmaan ammattistarttien opiskelijoita. Aineiston keskustelut onkäyty ja tallennettu syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Olin kiinnostunut siitä, millaisistaaiheista vertaisohjauksen chateissa keskustellaan sekä siitä, millainen vuorovaikutustilanneverkossa tapahtuva vertaisohjauskeskustelu on. Nimeämällä keskustelujenaiheita hain vertaisohjauksen näkökulmasta keskusteluille pääteemoja.Verkkovertaisohjausta vuorovaikutustilanteena kuvaan keskustelunanalyysin keinointarkastelemalla keskustelun vierusparirakenteita chatkeskustelun ohjaamisennäkökulmasta sekä esittämällä joitakin tapoja, joilla keskusteluissa luodaan ja ylläpidetäänvertaisohjaajan ja ohjattavan nuoren rooleja.Mistä Starttipisteellä puhutaan?Yleisimpiä keskustelunaiheita Starttipisteen chateissa ovat erilaiset vapaa-ajanaiheet, kuten harrastukset, matkailu, ruoka ja ajankohtaiset uutiset. Lisäksi chateissakeskustellaan arkisista kouluasioista, kuten opiskelusta ammattistartilla,etätehtävistä ja työharjoittelusta. Keskustelua käydään myös koulutusvalinnoista,yhteishausta sekä eri ammattialoista, silloin tällöin myös Varustamosta, vertaisohjauksesta,Starttipiste-ryhmästä ja sen chateista.Verkkokeskustelujen ohjaamisessa on Matikaisen mukaan otettava huomioon, ettävuorovaikutuksella on tavallisesti kaksi tavoitetta: tehtävän suorittamiseen liittyväja ryhmän sosio-emotionaalisia tarpeita palveleva tavoite. Tehtävään liittyvän keskustelunlisäksi on siis annettava tilaa vapaammalle jutustelulle, jotta keskustelunosallistujat viihtyvät ja ilmapiiri on suotuisampi myös tehtävään liittyvälle keskustelulle.(Matikainen 2004, 132–133.) Starttipisteen chateissa koulutusaiheista käytäväkeskustelu voidaankin nähdä ryhmän tehtävää palvelevana vuorovaikutuksena, kuntaas vapaa-ajan aiheista keskustelu vastaa ryhmän sosio-emotionaalisiin tarpeisiin.Ohjauksen keinot ja keskustelijoiden roolitVierusparit ovat keskustelun perusrakenteita, joihin liittyy vahvoja normatiivisiaodotuksia (Heritage 2006, 3, 7). Vieruspari on keskustelun rakennetta kuvaava ter-91

mi, joka tarkoittaa kahden keskustelijan perättäisten puheenvuorojen muodostamaakeskusteluketjua, jollaisen muodostavat esimerkiksi kysymys ja vastaus. Tietynlaisetpuheenvuorot voidaan nähdä aloitteina, jotka luovat odotuksia seuraavillevuoroille; esimerkiksi kysymykseen odotetaan vastausta (Pomerantz & Fehr 2011,171). Kahden peräkkäisen puheenvuoron kokonaisuuden ensimmäistä puheenvuoroakutsutaan etujäseneksi. Starttipisteen chatissa vertaisohjaajat käyttävät vierusparinetujäseniä, kuten tervehdyksiä ja kysymyksiä, saadakseen keskusteluun viestejästarttilaisilta ja herättääkseen keskustelua. Näihin tarkoituksiin he käyttävätsekä kaikille keskustelijoille että yksittäisille nuorille osoitettuja tervehdyksiä jakysymyksiä.Vertaisohjauskeskustelujen ohjaamiseen liittyy myös keskustelunaiheiden hallinnointi.Koska virtuaalisen kokoontumisen tavoitteena on vertaisohjauskeskusteluja chatilla on ennalta määritelty teema, vertaisohjaajien tulisi herättää keskusteluanimenomaan päivän teemaan tai koulutukseen ja työhön liittyvistä aiheista. Aiheenvaihtaminen voi tapahtua muistuttamalla keskustelun tarkoituksesta ja ehdottamallauutta aihetta, tai liittämällä käynnissä oleva keskustelu jollakin tavalla koulutusaiheeseen.Toisaalta vertaisohjaajat voivat myös vaihtaa aiheen koulutusteemoistavapaa-aikaan, jos keskustelua ei ole yrityksistä huolimatta syntynyt.Vertaisohjaajat näyttävät työssään chatien ohjauksessa tasapainoilevan vertaisen jaohjaajan roolien välillä, ja heillä on käytettävissään erilaisia tapoja vahvistaa näitärooleja. Roolien muovaamiseen osallistuvat myös ammattistarttiluokkien opiskelijat,joiden kanssa vertaisohjaajat keskustelevat ja joilla on oma roolinsa keskustelussa.Vertaisohjaajien ja ohjattavien nuorten roolit eivät ole tiukkarajaisia ja pysyviä,vaan ne joustavat ja niitä rakennetaan jatkuvasti eri tavoin vuorovaikutustilanteissa.Vertaisohjaajien rooli keskustelun ohjaajina näkyy jo keskustelujen ensimmäisissäviesteissä heidän tervehtiessään ensimmäisinä muita keskustelijoita. Kuulumisiavertaisohjaajat kysyvät sekä keskustelun alussa paikalla olevilta että keskustelunkuluessa paikalle tulevilta nuorilta. Muutamia kertoja myös vertaisohjaajien kuulumisiakysytään vastavuoroisesti, mutta se on huomattavasti harvinaisempaa. Kes-92

kusteluissa esitetyistä kysymyksistä ylivoimaisesti suurin osa on vertaisohjaajienesittämiä, kun taas ammattistarttien opiskelijat pääasiassa vastaavat kysymyksiintai vaikenevat kokonaan. Aloitteet koulutusta ja ammatinvalintaa käsitteleviin teemoihintulevat useimmiten vertaisohjaajilta. Vertaisohjaajat myös päättävät keskustelutkiittämällä osallistujia, muistuttamalla seuraavan chatin ajankohdasta jahyvästelemällä keskustelijat. Näin rakentuu vertaisohjaajan työrooli, jossa toimiminenedellyttää kaikkien tervehtimistä tasapuolisesti, keskustelun herättämistäsekä tarvittaessa puheenaiheen vaihtamista.Vertaisohjaajat voivat luopua ohjaajan roolistaan ja osallistua keskusteluun kenentahansa nuoren tavoin silloin, kun viestejä tulee paljon, kuten erityisesti vapaa-ajanaiheista keskusteltaessa voi tapahtua. He voivat myös kertoa omista kokemuksistaan,epäonnistumisistaan sekä epävarmuudestaan, mikä vahvistaa vaikutelmaasiitä, että he ovat itsekin tavallisia nuoria, vertaisia. Myös ammattistarttien opiskelijoidenrooli keskusteluissa on joustava, eikä se rajoitu kysymyksiin vastaamiseenja ohjauksen saamiseen. He tekevät keskustelualoitteita vapaa-ajan teemoista, javertaisohjaajat tarttuvat näihin aloitteisiin yleensä innokkaasti. He voivat toimiaasiantuntijoina sekä koulutukseen että vapaa-aikaan liittyvissä asioissa ja kannustaatoisia keskustelijoita eri tilanteissa.Koulutuksellisessa ohjaustilanteessa neuvominen vaatii Vehviläisen (2001, 45–49)mukaan keskustelun kautta syntyvän tai ohjattavan mieltymyksiin ja ratkaisuihinperustuvan tilauksen ja oikeutuksen neuvolle, koska ohjaajalla ei ole auktoriteettiasemaaohjattavan elämää koskevissa ratkaisuissa. Starttipisteen keskusteluissaneuvomista esiintyy jonkin verran erilaisissa tilanteissa, ja yhteistä näille tapauksilleon se, että niitä edeltävässä keskustelussa neuvolle syntyy jollakin tavoinoikeutus. Neuvoa saatetaan pyytää suoraan, tai vertaisohjaaja voi kertoa omastavastaavanlaisesta kokemuksestaan. Neuvoa voidaan myös esimerkiksi jakamallalinkki ulkopuoliseen lähteeseen, joka tarjoaa hyödyllistä lisätietoa.93

Johtopäätöksiä ja pohdintaaVertaisohjaukselle ei näiden tulosten perusteella voida esittää joka tilanteessa toimivaakaavaa, koska vertaisohjaajien lisäksi keskustelun kulkuun vaikuttavat ainamyös muut keskusteluun osallistuvat nuoret. Vertaisohjauksesta kiinnostuneet javertaisohjaajina työskentelevät voivat kuitenkin löytää tutkimuksen tuloksista aineksiaverkossa tapahtuvan ohjauksen kehittämiseen. Chatissa keskusteluun tulevientai sisäänkirjautuvien nuorten tervehtiminen voi toimia ensimmäisten viestiensaamiseksi nuorilta, minkä jälkeen kynnys osallistua on pienempi. Kysymystenesittäminen yhteisesti kaikille keskustelun osanottajille voi toimia keskustelunkäynnistäjänä silloin, kun viestejä tulee vähän. Osoittamalla kysymyksiä yksittäisillenuorille heidän nimiään käyttäen voidaan chatiin saada viestejä myös sellaisiltanuorilta, jotka ovat seuranneet keskustelua sivusta. Keskustelussa kannattaa antaajonkin verran tilaa myös muille kuin suoraan vertaisohjaukselliseen tehtäväänliittyville aiheille. Vertaisohjaajien osallistuminen vapaa-ajan jutusteluun mahdollistaahenkilökohtaisen tutustumisen nuorten kanssa ja voi madaltaa kynnystäkeskustella myös koulutukseen liittyvistä aiheista. Vertaisohjaaja voi kuitenkin palauttaakeskustelun alkuperäiseen aiheeseen muistuttamalla chatin tarkoituksestatai esittämällä koulutukseen ja opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Vapaa-ajan aiheitakäsittelevään keskusteluun voi myös liittää opiskeluaiheita, mikä saattaa kääntääkoko keskustelun opiskelu- ja koulutusteemoihin.LähteetHuhmarkangas, S. 2013. Vertaisohjausta verkossa – Ohjauskeskustelut nuorten chat-ryhmässä.Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. http://tutkielmat.uta.fi/haekokoversio.php?id=23451Heritage, J. 2006. Conversational Organization: Paired Actions. Teoksessa P. Drew & J. Heritage:Conversation Analysis. Volume II: Sequence Organization. London: Sage Publications, 1–9.Matikainen, J. 2004. Verkko – ohjauksen väline vai areena? Teoksessa J. Onnismaa, H. Pasanen &T. Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3. Ohjaustyön välineet. Jyväskylä: PS-kustannus,125–139.94

Pomerantz, A. & Fehr, B. J. 2011. Conversation Analysis: An Approach to the Analysis of SocialInteraction. Teoksessa T. A. Van Dijk (toim.) Discourse Studies: A Multidisciplinary Introduction.London: Sage Publications, 165–190.Vehviläinen, S. 2001. Neuvomisen ongelmia ja ratkaisuja – vertaileva näkökulma. Teoksessa J.Ruusuvuori, M. Haakana & L. Raevaara (toim.) Institutionaalinen vuorovaikutus. Keskustelunanalyyttisiatutkimuksia. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 39–61.5.3 Vertaisohjauksen toteutuminenVarustamo-blogin kirjoituksissaHeimo OutinenBlogien käyttö verkossa tapahtuvassa ohjauksessa on toimiva konsepti. Blogit ovatosa sosiaalista mediaa, jonka kautta on mahdollista saada tämän ajan nuorempaasukupolvea yhteisöllisen ohjauksen pariin.Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun opintoihini integroidun kehittämishankkeentehtävänä oli analysoida Varustamo-hankkeen nuorten blogikirjoituksia.Blogikirjoituksia analysoimalla oli tavoitteenani selvittää blogikirjoitustenhyötyjä vertaisohjauksen ja koulutuksen ulkopuolelle jäämisen ehkäisemisessä,sekä sosiaalisen median luotettavuutta ohjattavien ja ohjaajien tasavertaisuudesta.Tehtävä toteutettiin vertaisohjauksen näkökulmasta.Tutkimuskysymykset:1) Millä tavalla verkossa tapahtuva vertaisohjaus tukee nuoria koulutus- ja ammatinvalinnassa?95

2) Millä tavalla verkossa tapahtuva vertaisohjaus vahvistaa nuorten sitoutumistakoulutukseen ja työelämään?3) Mistä seikoista kirjoitukset tunnistaa nuorten kirjoittamiksi?Verkossa tapahtuvassa ohjauksessa ei voida olla täysin varmoja ohjattavien aidostaläsnäolosta. Sen sijaan ihmisten kohdatessa kasvokkain, voidaan olla varmojavuorovaikutuksen suhteellisesta aitoudesta ja rehellisyydestä. Jotta pystyin selvittämäänvertaisohjauksen mukaisen tasavertaisuuden toteutumista, oli blogikirjoituksistaselvitettävä niiden kielellistä ilmaisua. Kielellisen ilmaisun tarkastelunkohteena oli se, voidaanko todeta blogikirjoituksien olevan nuorten kirjoittamia.Analysoitava aineisto on julkista tekstiä, joka on julkaistu Varustamo-hankkeenblogissa (http://varustamo.blogspot.fi/). Kyseessä ovat nuorten kirjoittamat blogikirjoitukset,jotka liittyvät aina jollakin tavalla opiskeluun ja ammatinvalintaan.Hanketyön analysoitaviksi kirjoituksiksi valitsin yhteensä 10 blogikirjoitusta, joitaoli kommentoitu. Kommenttien tuli olla pohtivampia kuin hyvä kirjoitus -tokaisuja.Kaikki tähän kehittämishankkeeseen valitut analysoitavat kirjoitukset koostuivatvuoden 2012 kirjoituksista. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.Verkkovertaisohjauksen toimintaympäristötVerkossa tapahtuvassa ohjauksessa on huomioitava erilaiset toimintaympäristötja se kuinka erilaiset ympäristöt tukevat ohjattavia. Verkkovuorovaikutuksenyhteydessä voidaan puhua eriaikaisesta ja reaaliaikaisesta toimintaympäristöstä.Reaaliaikainen toimintaympäristö tukee nopeaa reagointia ja eriaikainen toimintaympäristötukee mahdollisuutta tietoiseen pohdintaan. Blogikirjoituksetkuuluvat eriaikaiseen toimintaympäristöön, jolloin ohjaukseen osallistuvilla onenemmän aikaa pohtimiseen ja omien ajatusten jäsentämiseen. Blogikirjoituksetovat pääsääntöisesti tekstipohjaista kommunikaatiota, jolloin kommunikaatiomahdollistaa harkitun ajattelun ja auttaa muokkaamaan omaa ajattelua uudellatavalla. Lukijalla on mahdollisuus miettiä omia näkökulmia kirjoituksen aihealueesta.96

Blogien sisältöBlogin sisällöllistä antia leimaa se, että ne ovat aina joiltakin osilta henkilökohtaisiaja tunnistettavia. Henkilökohtaisuus näkyy kirjoituksissa myös silloin kunblogilla on kirjoittajina useampi henkilö. Piirre henkilökohtaisuuksista ja tunnistettavuudestaleimaa blogeja, vaikka kyseessä olisi osa organisaation johdettuaviestintää. Blogin sisältö on aina ajankohtaista. Hyvän blogin päivittäminenonkin tiheässä aikataulussa tapahtuvaa. Minimissään puhutaan kerran kuukaudessatapahtuvasta kirjoittamisesta tai päivittämisestä. Blogien sisällöllistä antiavoidaan laajentaa ajankohtaisiin aiheisiin linkittämällä omia kirjoituksia ja kuvituksiamuihin blogeihin, verkkosivuihin ja sosiaalisen median ympäristöihin.Yhteisöllisyys verkko-ohjauksessaSamalla tavalla kuin perinteiseen vertaisohjaukseen, liittyy verkkovertaisohjaukseenmyös yhteisöllisyys. Esimerkiksi kontekstisidonnaisella yhteisöllisyydellävoidaan luoda viestiketjuja, jotka toimivat muun muassa vertaisohjauksen polkunaja rakenteellisena runkona. Koska blogikirjoitukset ovat usein kaikille avoimia,leviää tällaisten viestiketjujen keskustelu sosiaalisessa mediassa herkästi ja keräänopeasti lisää osallistujia. Osallistujien lisääntyessä kasvaa vuorovaikutus ja yhteisöllisyysosallistujien välillä.Blogien pitämistä voidaan pitää voimaannuttavana kokemuksena, oman äänenhakemisena ja palautteen saamisena siitä. Blogien sisällöistä ja keskusteluistasyntyvä uusi informaatio syntyy keskustelujen kautta, jolloin bloggaaja tuoesiin omaa ääntään ja kommentoijat antavat palautetta siitä. Keskustelu on seelementti, joka yhdistää ihmisiä ja mahdollistaa vertaisuuden toteutumisen blogienkautta tapahtuvassa ohjauksessa. Keskustelun aiheen käsittelyä ja yhteisöllisyyttälaajentaa se, että bloggaaja seuraa aktiivisesti myös muiden bloggaajienblogeja. Sen lisäksi, että bloggaaja seuraa toisten kirjoittamia blogeja, hän rakentaaniihin linkkejä ja joskus myös kommentoi kirjoituksia. Blogien tarkoituksenaon siis rohkaista vuorovaikutukseen, kommentointiin ja blogien väliseenkeskusteluun.97

Varustamo-blogin kirjoitukset ovat nuoria rohkaisevia ja laadukkaitaTulosten mukaan Varustamo-hankkeen vertaisohjaustoiminta täyttää laadukkaanvertaisohjauksen kriteerit. Vertaisohjaajien saama kolmen opintopisteen vertaisohjaajakoulutustakaa heidän osaamisen toimia vertaisohjaajina. Varustamon toimintaon myös hyvin organisoitua, mikä takaa vertaisohjaajille mahdollisuudentoiminnan kehittämiseen.Blogikirjoituksia oli kuitenkin kommentoitu melko vähän ja eri kommentoijia olimukana vain muutamia. Kommenttien vähyydestä johtuen Varustamo-blogissa eiyhteisöllisyys toteudu sillä tavalla kuin odottaisi sen toteutuvan vertaisohjaustoiminnassa.Jotta vertaisohjaus tai vertaistoiminta toteutuisi, olisi hyvä että ohjaajienja ohjattavien välille muodostuisi dialogia ja vertaisohjaajat yhdessä lukijoidenkanssa pystyisivät muodostamaan kattavampia viestiketjuja.Nuorten vertaisohjaajien halu jakaa tietoa ja omia kokemuksia näkyy selvästi blogikirjoituksissa.Neuvot ovat kirjoittajien omia kokemuksia sellaisista asioista, joistaon ollut apua opiskelussa ja ammatinvalinnassa. Vertaisohjaajat jakavat rohkeastiomia elämässään tekemiään oivalluksia, mikä tuo kirjoituksiin henkilökohtaisuuttaja auttaa ohjattavaa samaistumaan tilanteisiin. Blogikirjoitukset toimivat hyvinnuorten ammatinvalinnan ja koulutuslinjan valinnan tukemisessa. Vertaisohjaajienkirjoitukset ovat rohkaisevia ja kannustavia, mikä onkin avainasemassa mahdollisestikoulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten ohjauksessa.Analysoiduissa blogikirjoituksissa esiintyi kielellisiä ilmiöitä, joiden perusteella voitodeta kirjoituksien olevan nuorten kirjoittamia. Näin ollen voidaan myös olettaa ohjaajienja ohjattavien olevan tasavertaisessa asemassa. Vaikka osa itse blogikirjoituksistaon varsin hyvin kirjakieltä noudattelevia, viittaavat niiden aihealueet selvästinuorempaan ikäluokkaan. Joissakin blogiteksteissä on havaittavissa puhekieltä sekälauserakenteissa epäkohtia ja lainasanoja. Valtaosa nuorison käyttämistä kielellisistäilmaisuista ilmenee kuitenkin blogikirjoitusten kommenteissa. Niissä ei selvästi olekeskitytty oikeinkirjoitukseen ja käytetään melkein poikkeuksetta puhekieltä.98

Tulosten mukaan blogi on toimiva ohjauksen väline, sillä blogikirjoitukset toimivathyvin koulutuslinjan ja ammatinvalinnan ohjauksessa. Kirjoitukset rohkaisevat nuoriaosallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja pyrkimään elämässä eteenpäin.Vertaisohjauksen ohjausvälineenä blogien ongelmaksi nousee kuitenkin se, että kommentointioli vähäistä. Kirjoitusten kommentoinnin vähyydestä johtuen jää blogienmahdollistama yhteisöllisyys toteutumatta. Jatkokehittämisen haasteeksi nouseekinse, kuinka saadaan aktiivisia osallistujia blogikirjoitusten pariin. Tavoitteena olisi saadavertaisohjauksen statuksella kulkevaan ohjaustyöhön lisää yhteisöllisyyttä.LähteetOutinen, H. 2013. Vertaisohjaus nuorelta nuorelle blogi-kirjoituksin. Tampereen ammattikorkeakoulu.https://publications.theseus.fi/handle/10024/56284Aarreniemi-Jokipelto, P. 2010. Kohti yhteisöllisen ja henkilökohtaisen oppimisen tilaa sosiaalisenmedian välinein. Teoksessa, Ihanainen, P., Kalli, P. & Kiviniemi, K. (toim.) 2010. Sosiaalinen mediaja verkostoituminen. OKKA Helsinki.Jäminki, S. 2008. Ohjaus- ja opiskeluprosessit samanaikaisessa ja eriaikaisessaverkkoympäristössä. Etnografinen tutkimusmatka verkkotutkinnon maailmaan.Akateeminen väitöskirja. Lapin yliopisto. Rovaniemi.Nurmi, H. 2010. Onko Virtuaalimaailmassa helpompi muuttua kuin tavallisessa. Teoksessa,Ihanainen, P., Kalli, P. & Kiviniemi, K. (toim.) 2010. Sosiaalinen media ja verkostoituminen. OKKAHelsinkiPönkä, H. & Impiö, N. 2012. Sosiaalisen media oppimisympäristönä. Teoksessa, Pönkä, H., Impiö,N. & Vallivaara, V. (toim.) 2012. Sosiaalisen median opetuskäyttö. Oppimisen teoriaa ja kokemuksiaDevelOPE-hankkeesta. Oulun yliopisto.99

5.4 Vertaisohjaajan työnkuva ja taidotEija NyrhiläTampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan ylempi AMK-tutkinnon opinnäytetyönitarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia Varustamon verkkovertaisohjaajillaon ollut työstään, ja miten he ovat kokeneet hankkeessa luodun verkkovertaisohjauksentoimintamallin. Kokemuksia keräsin haastattelemalla 11/2012–1/2013kymmentä vertaisohjaajaa pari- ja ryhmähaastatteluina. Jokaisessa haastattelussakävin läpi viisi teemaa: työn käytännön järjestelyt, tuki ja ohjaus työssä, vertaisohjaajanrooli ja osaaminen sekä verkkovertaisohjauksen hyöty, haasteet ja merkitysohjaajien näkökulmasta. Haastatteluaineiston lisäksi olen hyödyntänyt hankkeessatuotettuja valmiita aineistoja, kuten Varustamon Wikispaces-wikin kirjoituksia,erilaisia työpäiväkirjoja sekä blogitekstejä. Wikispaces-wikin ympäristöön vertaisohjaajatovat kirjanneet kokemuksiaan työstään, työpäiväkirjoihin ajatuksiaan ohjaustilanteistaja blogikirjoituksissa he kuvaavat kokemuksiaan vertaisohjaajakoulutuksestaja työstään Varustamo-hankkeessa.Vertaisohjaajien työ verkossa vaatii itsekuria ja selkeitä työtehtäviäVertaisohjaajat työskentelevät hankkeessa vaihtelevin tuntimäärin, räätälöidyttyösuhteet on koettu positiivisena ja joustavana. Kaikki tekevät lähityön lisäksietätyötä, jonka tuomaa joustavuutta pidettiin hyvänä. Haastatteluissa tuotiin esiinmyös etätyön haasteita, sillä sosiaalinen kontakti koettiin tärkeäksi. Lähityössä onmahdollisuus yhteiseen suunnitteluun, sillä kasvokkain on helpompi sopia työtehtävistäja pysyä paremmin perillä ajankohtaisista asioista. Etätyö toimii hyvin silloin,kun vertaisohjaajalla on selkeästi määritelty työvaihe tai selvä työnkuva. Työtätehdään paljon tiimityönä ja vertaisohjaajat ovat myös toistensa vertaisohjaajiaja perehdyttäjiä, mikä koettiin pääosin mielekkääksi. Haastavana koettiin tasavertaistenkeskinäisten roolien löytyminen.100

Haastatteluista nousi esiin myös se, että nuoren työntekijän palkkaaminen vaatiityönantajalta herkkyyttä havaita, kuinka paljon ohjausta ja tukea nuori työntekijätyössään kaipaa ja myös aikaa riittävän tuen tarjoamiseen. Varustamon kaltaisessakehittämishankkeessa työskentely luo työntekijälle omat haasteensa, kun asiat tapahtuvatnopealla tempolla. Valmiita työnkuvia ei vertaisohjaajille ole ollut, vaanniitä on lähdetty luomaan hankkeen edetessä, mikä on myös vaatinut sopeutumista.Säännölliset viikkopalaverit on koettu hyväksi, ne nähtiin keskeisinä työnohjauksenvälineinä. Vertaisohjaajilla on vertaisohjauksen chatien aikana käytössä oma taustachat,missä he voivat reaaliajassa tukea ja auttaa toisia ohjauskeskustelujen etenemisessä.Tärkeimmäksi tueksi työssä koettiin keskinäinen vertaistuki. Ohjaajien keskinäisenvertaistuen korostuminen sopii haastateltavien mielestä hankkeen toimintamalliin.Verkkovertaisohjaajan kokema vertaisuus ja työssä tarvittavat taidotMonelle oman vertaisohjaajan roolin löytäminen on ollut haastavaa. Verkossa tapahtuvaohjaus tuo myös lisähaasteita ohjaukseen. Ikäero näytti olevan yksi keskeinentekijä siinä, kuinka erilaisia kokemuksia ohjaajilla oli roolistaan. Hankkeenkohderyhmänä ovat 16–25-vuotiaat nuoret, yhteistyötä on tehty muun muassa Pirkanmaanammatti- ja lukiostarttien kanssa. Moni vertaisohjaajista koki, että heovat liian vanhoja kokemaan itsensä varsinaisesti vertaiseksi. Kohdenuorten asiattuntuivat jo kaukaisilta, ei enää puhuttukaan samaa kieltä. Nähtiin, että kuilu ohjattaviinkasvaa iän mukana. Vertaistutkimusten mukaan ikä onkin erityisesti nuorillamonesti vertaisuutta määrittävä tekijä. Nuoremmat työntekijät eivät kokeneetkuilua ohjattaviin, mutta näkivät omaavansa enemmän tietoa erilaisista mahdollisuuksistaja kokivat olevansa auttavassa asemassa.Lähtökohtaisesti vertaisohjaajan rooli on ymmärretty niin, että vertaisohjaaja onsamalla tasolla ohjattavien kanssa. Vertaisohjaajat eivät kokeneet korostunutta ohjaajanroolia niin, että se nousisi mitenkään erityisesti chatkeskusteluissa esille.Eduksi ajateltiin se, että ohjaajilla ei ole samanlaisia virallisia tavoitteita, joita ammatillisessaohjauksessa tulee olla, minkä nähtiin tuovan joustavuutta ja vapautta101

ohjaukseen. Toisaalta ohjaajat ovat paljon joutuneet miettimään, millaisiin asioihinhe keskittyvät ohjauksessa ja mikä siihen ei kuulu. Vertaisohjaajat pitävät hyvänä,että jo koulutettaessa verkko-ohjaajia työhönsä, on hyvä keskustella työn jaoman yksityiselämän välisestä rajanvedosta ohjaussuhteessa.Työssä tarvittavissa taidoissa nousi vahvasti esille tekninen osaaminen eli eri sosiaalisenmedian välineiden hallinta. Jo pelkkä välineen opettelu on alku verkko-ohjaajanakehittymiselle. Voidaan puhua mediaymmärryksestä, joka tarkoittaa ainakinvälineen hallintaa, suunnitteluosaamista ja tietokonevälitteisen vuorovaikutuksentuntemusta. Yleiset verkon käyttämiseen liittyvät käyttöehdot mutta myös käyttäytymissäännöt,kuten netiketin osaaminen, koettiin tärkeiksi. Nähtiin, että vertaisohjaajaltavaaditaan vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä oma-aloitteisuutta,avoimuutta ja sosiaalisuutta. Vertaisohjaajat kuvailivat, että heidän tulisi olla helpostilähestyttäviä. Verkkovertaisohjausta tehdään työtiimillä, joten heiltä vaaditaanyhteistyökykyä muiden kanssa toimimiseen. Ohjaajalle on selvästi hyötyä siitä, ettäon alan opiskelija, jolloin ohjaukseen liittyvät käsitteet ja asiat ovat tuttuja. Myössosiaalialan ilmiöitä, kuten tässä tapauksessa vaikkapa syrjäytymistä ja sen ennaltaehkäisyä, pystytään ymmärtämään paremmin. Verkkovertaisohjaus on työmenetelmänähaastava ja verkkovertaisohjaajalta vaaditaan laaja-alaista osaamista.Mediaymmärrys Persoonalliset ominaisuudet Koulutus ja/tai työkokemusSome-välineiden hallinta Oma-aloitteisuus Alan koulutusSuunnittelutaidot Itsenäinen työskentely Ohjauskokemus ja -taidotTietokonevälitteisenvuorovaikutuksen osaaminenTyöhön sitoutuminen Sosiaalialan ilmiöiden tuntemusja ymmärrysVerkon käyttöehtojen ja netiketinhallintaAvoimuusViestintätaidotSosiaaliset taidotTaulukko 1. Verkkovertaisohjaajan osaamisen osa-alueet ja ominaisuudet.102

Vertaisohjaajalta ei odoteta vastauksia vaan kokemusten ja näkemysten vaihtoa.Vertaisuuden nähtiin antavan ohjaukseen erilaista näkökulmaa verrattuna ammattimaiseenohjaukseen. Vertainen pystyy antamaan sellaista tukea, johon ohjattavapystyy paremmin samaistumaan ja nuorelle voi tulla kokemus, ettei ole yksin tilanteessaan.Tutkimusten mukaan lapsille ja nuorille on vertaisryhmissä tärkeää erityisestise, että he kokevat etteivät ole erilaisia tai yksin haastavissa elämänvaiheissa.Ajateltiin myös, että viesti menee paremmin perille vertaisohjaajilta nuorille. Vertaisohjauksenmerkittävän kehittäjän William Fowlen mukaan lapset saattavat toimia aikuisiaparemmin opettajina, koska ovat vertaisia oppimistilanteessa ja osaavat ottaatoistensa tuntemukset huomioon. Vertaisohjaajat näkivätkin, että nuoret saattavatkokea palvelun helposti lähestyttäväksi ja kynnyksen yhteyden ottamiseen matalaksi.Vertaisten iso merkitys on tiedostettu jo kauan, mutta erilaisten vertaisryhmien javerkostojen määrä on lisääntynyt nykypäivänä. Tähän syynä on nähty esimerkiksise, että ammattimaista tukea ei ole saatavilla halutunlaisena tai se koetaan riittämättömäksi.Tutkimusten mukaan vertaisryhmissä toimivat ihmiset arvostavatomakohtaisten kokemusten kautta hankittua subjektiivista tietoa enemmän, kuinkirjoista opittua objektiivista tietoa. Vertaistuessa korostuu kokemuksellinen, einiinkään ammatillinen, asiantuntijuus. Myös vertaisohjaajien kohdalla nämä seikatnousivat esiin. Mielenkiintoista oli se, ettei vertaisohjaajilta juuri suoranaisestikysytä apua. Se näyttäisi kertovan vertaisohjaajan roolista, jossa korostuu erityisestikokemuksellinen tieto.Vertaisohjaajat nostivat verkkovertaisohjauksen yhdeksi suurimmaksi haasteeksinuorten tavoittamisen. Esiin nousi, että nuoret palvelunkäyttäjät ovat antaneet palautetta,etteivät tiedä keitä vertaisohjaajat ovat, miksi he ovat chatissa ja mikä palveluntavoite on. Epäselvyys on voinut osittain olla yksi syy siihen miksi palveluunei ole osattu tai uskallettu hakeutua. Nuorisotutkimusten mukaan leimautumisenpelko on nuorilla usein yksi syy siihen, ettei uskalleta pyytää apua. Nuorilla saattaaolla ennakkoluuloja palveluja kohtaan, koska heillä saattaa olla ennakkokäsitys,että nuorten palvelut ovat ongelmakeskeisiä.103

Verkkovertaisohjaajana toimiminen ja ylipäätään työ Varustamon tyyppisessä kehittämishankkeessakoettiin haastavana mutta mielekkäänä. Vertaisuuden ehdottomiinetuihin nähtiin se, että vertainen pystyy tarjoamaan sellaista tukea, johonohjattava pystyy samaistumaan. Suurimpana haasteena oli koettu nuorten tavoittaminen.Verkkonuorisotyön kohdalla tämä on koettu ongelmaksi ja syitä on monia.Nuorille palvelun käyttäjille tulisi selvitä helposti ja yksinkertaisesti mistä palvelussaon kyse, koska nuorilla ennakkoluulot palveluita kohtaan saattavat johtaasiihen, ettei palveluihin uskalleta hakeutua. Vertaisohjaajat ovat oppineet paljonuudenlaisesta työtavasta ja näkivätkin verkko-ohjauksen tulevaisuudessa lisääntyvän.Kuten yksi ohjaaja blogissa kirjoittaa: ”Näen kaikessa tässä mahdollisuuden vielätukevampaan yhteisöllisyyteen internetissä ja sitä kautta nuorten hyvinvointia on mahdollistalisätä - eikä vain nuorten vaan meidän kaikkien”.Ohjaajat kokivat, että omat opinnot täydentyivät saamalla ohjaukseen uusia näkökulmianiin vertaisuudesta kuin sosiaalisesta mediasta ja näiden yhdistämisestä.Olisikin hyvä lähteä miettimään tulisiko verkko-ohjausta olla tulevaisuudessa erilaistenkoulutusohjelmien opintotarjottimilla.LähteetMatikainen, J. 2004. Verkko – Ohjauksen väline vai areena? Teoksessa Onnismaa, J., Pasanen, H & Spangar,T. (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 3. Ohjaustyön välineet. Juva: WS Bookwell Oy, 125–139.Malin, M-L. 2000. Vertaisryhmä elinvoimaa kasvattamassa. Teoksessa Malin, M-L. (toim.) Verkostotja vertaiset. Helsinki: Helsingin Painoteollisuus Oy.Nylund, M. 2005.Vertaisryhmät kokemusten ja tiedon jäsentäjinä. Teoksessa Nylund, M & YeungA B. Vapaaehtoistoiminta.Anti, arvot ja osallisuus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.Pilli-Sihvola, M. 2000. Urasuunnitteluohjausta internetissä. Teoksessa Onnismaa, J., Pasanen, H& Spangar, T. (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. Ohjauksen toimintakentät. Porvoo: WSBookwell Oy, 34–43.104

5.5 Ammatti- ja lukiostarttien opiskelijoiden kanssa tehtyyhteistyö ja heidän kokemuksensa vertaisohjauksestaAnna NieminenPirkanmaan ammatti- ja lukiostarttien opiskelijat ovat olleet keskeinen kohderyhmä,jonka kanssa Varustamon verkkovertaisohjaajat ovat työskennelleet lukuvuosina2011–2013. Sekä ammatti- että lukiostarttikoulutukset on tarkoitettuhenkilöille, jotka ovat suorittaneet perusopetuksen oppimäärän, mutta ovat jokoilman jatkokoulutuspaikkaa tai keskeyttäneet tai keskeyttämässä toisen asteenopintoja. Ammattistarttikoulutus sopii erityisesti nuorille, jotka tarvitsevat aikaaja ohjausta ammattiala- ja koulutusvalintojensa tekemiseen, ammatilliseenkoulutukseen hakemiseen tai opinnoista suoriutumiseen. Lukiostarttikoulutussen sijaan antaa mahdollisuuden vahvistaa perusopetuksen tietoja ja taitoja sekäkorottaa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoja. Lisäksi lukiostartilla voiopiskella lukiokursseja ja ammattistartilla ammatilliseen perustutkintoon sisältyviäopintoja.Ammattistarttikoulutuksessa opiskelijat tutustuvat eri ammattialoihin ja koulutusmahdollisuuksiintyöelämään tutustumisjaksoilla ja koulutusaloihin tutustumalla.Vuosi ammattistarttiryhmässä pyrkii helpottamaan ammatilliseenkoulutukseen siirtymistä sekä vahvistamaan opiskeluvalmiuksia ja elämänhallintataitoja.Opiskelumuotoihin kuuluvatkin ammattialatutustumisten lisäksi muunmuassa ryhmäopetus sekä säännöllinen yksilöohjaus.Ammatti- ja lukiostarttikoulutukset kestävät yhden lukuvuoden, minkä jälkeenopiskelijat jatkavat yleensä toisen asteen koulutuksessa. Ammattistartin hyväksytystisuoritettuaan saa kuusi lisäpistettä yhteishakuun. Kummassakin koulutuksessaedetään omien yksilöllisten tavoitteiden mukaan, ja opiskelijat seuraavatomia henkilökohtaisia opintosuunnitelmiaan. Ammattistarttiryhmiin voidaan ot-105

Lomakkeessa kysyttyjen ja kuviossa 1 esitettyjen sosiaalisen median palvelujen lisäksiyksittäisiä mainintoja saivat myös Kuvake.net, Instagram, DeviantArt, Demi.fi, Weheartit, suomi24 ja msn. Toisen lukuvuoden kyselyyn lisättiin vielä verkkopelit,joita vähintään jonkin verran ilmoitti käyttävänsä kolme kaikkiaan kahdeksastavastaajasta. Kaikkia verkkopelejä ei voi luokitella sosiaalisen median palveluiksi,eivätkä nuoret välttämättä niitä sellaiseksi mielläkään. Ensimmäisenä lukuvuonnaverkkopelit eivät saaneet lainkaan mainintoja.Toisen asteen yhteishaku on ollut keskeinen aihe, jota ammatti- ja lukiostarttilaistenkanssa on käsitelty varsinkin kevätpuolen vertaisohjauksen chateissa. Kyselyssätiedusteltiin opiskelijoilta, mistä lähteistä he ovat saaneet hyödyllisintä tietoa yhteishausta,joka on ajankohtainen kaikille starttien opiskelijoille. Koulu osoittautuiselvästi tärkeimmäksi tietolähteeksi. Myös internetiä pidettiin hyödyllisenä, muttayhteishakuun liittyväksi hyödylliseksi tietolähteeksi Varustamon mainitsi vain 3vastaajaa.35302520151050KoulustaKavereiltaNetistäKotoaSukulaisiltaLehdestäMainoksestaVarustamoltaMistä olet saanut mielestäsi hyödyllistä tietoa toisen asteen yhteishakuun?Kuvio 2. Tietolähteet toisen asteen yhteishakuun Pirkanmaan ammatti- ja lukiostarttienopiskelijoiden keskuudessa (n = 35).108

Opiskelijoiden mielipiteet verkkovertaisohjauksestaKyselyillä selvitettiin ammatti- ja lukiostarttilaisten mielipiteitä vertaisohjauksenideasta yleensä ja sosiaalisesta mediasta ohjausympäristönä. Kyselyyn vastanneetopiskelijat suhtautuvat vertaisohjauksen ideaan pääosin myönteisesti. Esimerkiksiyksikään vastaajista ei ole eri mieltä seuraavien väittämien kanssa: ”Mielestäni onhyödyllistä keskustella koulutusasioista muiden nuorten kanssa” sekä ”Uskon että toisillanuorilla voi olla hyviä neuvoja ja ajatuksia”. Lisäksi vain noin 14 % vastanneista haluaakeskustella koulutusasioista ainoastaan aikuisten kanssa ja 27 % on sitä mieltä,että koulun tarjoama opinto-ohjaus riittää. Myös avoimen kysymyksen vastauksettuovat esiin pääosin positiivisen suhtautumisen vertaisohjaukseen sosiaalisessamediassa. Useampi vastaaja toteaa sen olevan ”hyvä” tai ”ihan jees”, muutama ilmoittaa,ettei ole tutustunut verkkovertaisohjaukseen eikä siksi osaa sanoa. Negatiivisiamielipiteitä vertaisohjauksen ideasta sosiaalisessa mediassa kyselyyn vastanneetammatti- ja lukiostarttien opiskelijat sen sijaan eivät esitä lainkaan.Sosiaalisesta mediasta toimintaympäristönä kyselyyn vastanneilla ammatti- ja lukiostarttienopiskelijoilla ei ole selvää, yhtenäistä kantaa. Suurin osa vastanneistaei osaa ottaa kantaa esimerkiksi kysymyksiin siitä, onko netissä keskustelu helpompaakuin kasvotusten tai onko omalla nimellä verkossa esiintyminen este keskusteluihinosallistumiselle.Opiskelijoiden kokemukset suljetusta Facebook-ryhmästä, chateista jaKokemusblogistaSuljettuihin Facebook-ryhmiin liittyi ensimmäisenä lukuvuonna 29 opiskelijaa jatoisena 17, mutta muutama heistä ei osallistunut ryhmän toimintaan muutoin kuinmahdollisesti seuraamalla seinäpäivityksiä tai chateja. Lukuvuoden 2011–2012 aikanaammattistarttilaisille tarkoitettuihin Facebook-chateihin osallistui yhteensä15 eri opiskelijaa ja kaiken kaikkiaan chat-osallistumisia oli 106. Toisen lukuvuoden2012–2013 aikana chateihin osallistuvia ammatti- ja lukiostarttien opiskelijoita oliyhteensä 11 ja chat-osallistumisia yhteensä 69. Näin ollen koko hankkeen aikana109

suljetun Facebook-ryhmän chat-keskusteluihin tavoitettiin yhteensä 26 starttiennuorta, joiden kanssa chatailtiin kaikkiaan 175 kertaa.2011–2012 2012–2013 Yhteensä 2011–2013FB-ryhmään liittyneet 29 17 46Chateihin osallistuneet 15 11 26Chat-osallistumisia 106 69 175Taulukko 1. Varustamon vertaisohjauksen palveluihin liittyneet ja osallistuneet ammatti- ja lukiostarttienopiskelijat vuosina 2011–2013.Kumpanakin lukuvuonna siis jotkut opiskelijoista olivat hyvin aktiivisesti mukana jamuutama osallistui jopa lähes jokaiseen järjestettyyn chatiin. Joistakin opiskelijoistatulikin lukuvuoden mittaan vakituisia chataajia, joiden vertaisohjaajat osasivat joodottaa liittyvän mukaan chatin alkaessa. Toisaalta suuri osa Pirkanmaan ammatti- jalukiostarttien opiskelijoista ei liittynyt suljettuihin ryhmiin tai osallistunut chateihinlainkaan.Facebookin suljettuja ryhmiä ja chat-keskusteluja koskeviin kysymyksiin vastasikahden lukuvuoden kyselyissä yhteensä 26 opiskelijaa. Huomionarvoista on, että ”eisamaa eikä eri mieltä” on useimpien kysymysten kohdalla yleisin vastaus. Vastaajistakahdeksan (n. 31 %) pitää vertaisohjaajia helposti lähestyttävinä ja puolestaan viisiopiskelijaa (n. 19 %) on päinvastaista mieltä. Keskusteleminen chateissa koetaan melkomukavaksi: vertaisohjaajien kanssa keskustelua pitää mukavana seitsemän vastaajaa(27 %) ja muiden chataajien kanssa yhdeksän (35 %). Negatiivisesti vastanneita onkuusi ja seitsemän. Hyötyä chateista ilmoittaa saaneensa vain kolme vastaajaa.110

Kaikkien ammatti- ja lukiostarttiryhmien yhteisessä Kokemusblogissa on kahden lukuvuodenaikana julkaistu yhteensä 35 juttua. Kyselyn mukaan yli puolet vastaajistapitää yhteistä blogia Pirkanmaan ammatti- ja lukiostarttilaisille hyvänä ideana. Blogiaonkin luettu yli 2100 kertaa, mutta starttien opiskelijoiden tai muiden ulkopuolistenkommentteja blogiin on kahden vuoden aikana kertynyt vain muutamia. Myös Kokemusbloginlukemista vastaajat pitävät melko kiinnostavana: vain kolme henkilöä onsitä mieltä, että blogin lukeminen ei ole kiinnostavaa. Toisaalta kaikkiaan 35 vastaajastayhteensä 16 on jättänyt vastaamatta tai ilmoittanut, ettei hänellä ole kokemustayhteisen blogin lukemisesta. Kuitenkin vastaajista 16 (49 %) pitää blogin lukemistakiinnostavana. Saman verran vastaajista on sitä mieltä, että Kokemusblogiin kirjoittaminenon ollut mukavaa, päinvastaista mieltä on kolme, ja loput ilmoittavat etteiheillä ole kokemusta aiheesta.Kyselyyn saatujen vastausten perusteella ei voi tehdä kovinkaan pitkälle meneviäpäätelmiä lukio- ja ammattistarttien opiskelijoiden kokemuksista Varustamon vertaisohjauspalveluista.Kuten sanottua, kaikkiaan ammatti- ja lukiostarttien opiskelijoistakyselyyn vastasi vain melko pieni osa, ja lisäksi vastanneista läheskäänkaikki eivät ilmaisseet kantaansa suuntaan tai toiseen.Miksi en osallistunut?Varustamon kanssa yhteistyössä olleita Pirkanmaan ammatti- ja lukiostarttiryhmiäoli ensimmäisenä lukuvuonna yhteensä seitsemän ja toisena yhdeksän, muttakumpanakin vuonna vain neljästä eri ryhmästä opiskelijat osallistuivat vertaisohjauksenchateihin aktiivisesti (yli 5 chat-kertaa/startti). Ensimmäisen lukuvuodenkyselyyn ei saatu lainkaan vastauksia niiltä kolmelta ammattistarttiryhmältä, joidenopiskelijat eivät olleet osallistuneet käytännössä lainkaan Varustamon toimintaan.Toisen lukuvuoden palautekyselyyn saadut vastaukset olivat nekin ryhmiltä,joiden opiskelijat olivat osallistuneet toimintaan aktiivisimmin. Kaiken kaikkiaantoiminnasta saatu palaute onkin todennäköisesti tullut opiskelijoilta, jotka ovat ainakinjossain määrin osallistuneet heille suunnattuun Varustamon toimintaan.111

Ei siis ole saatu kovinkaan paljon tietoa siitä, miksi Varustamon palvelut eivät olekiinnostaneet osaa ammatti- ja lukiostarttilaisista tai miksi niihin ei ole osallistuttutiedotuksesta huolimatta. Kyselylomakkeella tiedusteltiin kuitenkin syitä sille,miksi Varustamon palveluihin ei ole tutustuttu tai osallistuttu. Näihin kysymyksiinvastasi 31 opiskelijaa, joista n. 45 % ilmoitti, ettei tiedä mitä Varustamo tai vertaisohjaajattekevät. Noin 23 % vastaajista kertoi, ettei tiedä miten mukaan toimintaanpääsee. Puolestaan 54 % vastaajista ilmoitti, ettei lue lainkaan blogeja ja 46% oli sitä mieltä, ettei heillä ole tarvetta keskustella koulutusasioista. Sen sijaanvähäinen Facebookin tai yleensä internetin käyttö vapaa-ajalla ei kyselyn mukaannäyttänyt olevan este osallistumiselle.Opettajalla on suuri merkitys nuoren osallistumiseenVarustamon vertaisohjaukseenKyselyyn vastanneet ammatti- ja lukiostarttien opiskelijat pitävät verkkovertaisohjaustapääosin hyvänä toimintatapana. Kuitenkin vain pieni osa ryhmien opiskelijoistaon liittynyt mukaan toimintaan ja osallistunut heille suunnattuihin chateihin taiesimerkiksi tuottanut omatoimisesti sisältöä Kokemusblogiin. Ne, jotka ovat osallistuneet,ovat kuitenkin usein olleet aktiivisesti mukana ja esimerkiksi osallistuneethyvin useaan chatiin. Voidaankin arvioida, että toimintaan osallistuneet ovat kokeneetesimerkiksi chatkeskustelut mukaviksi tai jollain tavoin hyödyllisiksi, sillä heovat palanneet juttelemaan vertaisohjaajien kanssa yhä uudelleen.Kyselyyn vastanneiden ammatti- ja lukiostarttien opiskelijoiden, kuten muutenkinsamanikäisten nuorten keskuudessa suosituimpia sosiaalisen median palvelujaovat Facebook ja YouTube. Ammatti- ja lukiostarttien opiskelijoiden eniten käyttämääpalvelua YouTubea ei kuitenkaan ole Varustamo-hankkeessa hyödynnettyvertaisohjauksen apuna. Voikin pohtia, miten YouTubea olisi mahdollista jatkossakäyttää verkkovertaisohjauksen välineenä ja miten sillä olisi mahdollista tavoittaanuoria? Koska chatit ja blogit eivät ole vastanneiden opiskelijoiden keskuudessaerityisen käytettyjä välineitä, saattaa sekin osaltaan selittää sitä, miksi vain osaryhmien opiskelijoista on osallistunut Varustamon toimintaan.112

Varustamon vertaisohjaajien kokemuksen mukaan lukio- ja ammattistarttiryhmienopettajilla on ollut keskeinen rooli siinä, miten aktiivisesti heidän opiskelijansaovat osallistuneet Varustamon heille tarjoamaan toimintaan. Niistä ryhmistä, joidenopettajat ovat pitäneet tiiviimmin yhteyttä Varustamon vertaisohjaajiin, myösopiskelijat ovat liittyneet suljettuihin Facebook-ryhmiin, osallistuneet chateihin jakirjoittaneet Kokemusblogiin muita aktiivisemmin. Vertaisohjaajien kokemuksenmukaan näyttäisikin siltä, että ryhmän opettajan oma innostus, kiinnostus tai uskoverkkovertaisohjauksen hyötyyn tai tarpeellisuuteen välittyy myös opiskelijoille,kenties tiedotuksen, rohkaisun tai positiivisen asenteen kautta.LähteetOletko ilman opiskelupaikkaa? Polkuja yhteishaun jälkeen 2013.Saatavilla verkossa: www.toponetti.fi/@Bin/67658/Ilman+opiskelupaikkaa2013.pdfTutut tuntemattomat. Raportti lasten ja nuorten nettituttavuuksista sosiaalisessa mediassa 2011.Pelastakaa Lapset ry. Saatavilla verkossa: http://www.mediakasvatus.fi/node/4718Aarni, A. & Multisilta, J. 2011. Facebook ja YouTube – ne on meidän juttu! Kansallinen tutkimuslasten ja nuorten sosiaalisen median ja verkkopalveluiden käytöstä 2011. Helsingin yliopisto: CI-CERO Learning. Saatavilla verkossa:www.cicero.fi/sivut2/documents/LastenjanuortensomeCICERO2012.pdf113

6Vertaisohjaajienja nuortenoppimis kokemuksia projektistaTähän lukuun on kerätty Varustamon vertaisohjaajien ja vertaisohjauspalveluihinosallistuneiden nuorten kokemuksia ja ajatuksia toiminnasta. Nuorten itsensä kirjoittaminaaidot kokemukset ja ajatukset tulevat esille eivätkä katoa ulkopuolisenkirjoittajan näkemysten alle. Vertaisohjaajat ovat oppineet monia hyödyllisiä taitojasekä vertaisohjaajakoulutuksen että vertaisohjaajana työskentelyn aikana.Koko vertaisohjaustoiminnan kannalta on ollut ratkaisevaa ikäerojen aiheuttamienkuilujen ylittäminen. Vaikka ikäero olisi ollut vain pari vuotta, vertaisohjaajien kokemustenmukaan nuorten kohdalla pienikin ikäero voi tuntua ratkaisevalta koulutusjaammattisuunnitelmista keskusteltaessa. Samanikäistä nuorta on helppo lähestyä,usein helpompi kuin aikuista. Koulutuskokemuksensa, ikänsä ja elämäntilanteensaansiosta vertaisohjaaja on pystynyt samaistumaan niin koulutuksessa olevan kuinpalveluja käyttävän nuoren tilanteeseen. Näin koulutusta ja verkkovertaisohjauksenpalveluja on voitu suunnitella paremmin nuorten tarpeita vastaaviksi.Vertaisohjaajien käsitykset nuorten erilaisista elämäntilanteista ovat myös laajentuneetverkkokohtaamisten ansiosta. Näiden erilaisuuden silmälasien läpi vertaisohjaajatovat oppineet itse tarkastelemaan eri näkökulmista koulutus- ja työvoimapolitiikkaasekä pyrkineet toimimaan tulkkeina koulutus- ja työvoimapalveluidensekä nuorten välillä. Nuorten kokemusten mukaan vertaisohjaajilta saatujen tietojenja neuvojen avulla on ollut helpompaa jatkaa eteenpäin kohti omaa tavoitetta.114

Vertaisohjaajat ovat toimineet paitsi koulutus- ja työvoimapalveluja tarkastelevinasilminä, myös ennen kaikkea nuorten huolia ja kysymyksiä kuuntelevina korvinaja niihin vastaavana suuna. Taija tiivistää ohjattavan kokemukset artikkelissaannäin: ”Aina joku kuuntelee ja voi olla varma siitä, että jokaiselle vastataan”. Jokaisentarpeisiin sisältyy kuulluksi tuleminen − niin myös nuoren. Tähän tarpeeseen onvertaisohjauksella vastattu.6.1 Vertaisohjaajasta kouluttajaksiLaura SinkkonenSuoritin Varustamon ensimmäisen VOV1-vertaisohjaajakoulutuksen keväällä 2011.Olin aloittanut sosiaalialan opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa ja olinhyvin kiinnostunut vertaisohjauksen mahdollisuuksista sosiaalisessa mediassa.Koulutuksen jälkeen olin töissä Varustamossa vertaisohjaajana kevääseen 2012asti. Saadessani mahdollisuuden loppusyksystä 2012 päästä koulutusvastaavaksiVOV3-koulutukseen olin jo hieman etääntynyt vertaisohjaajan työstä. Kesän aikanatyössä olevat vertaisohjaajat olivat luoneet monta erilaista uutta työskentelytapaa.Kuitenkin koulutuksen alkaessa sain vakaan otteen takaisin vertaisohjauksestaosallistumalla ennen koulutuksen alkua verkkokeskusteluihin chateissa ja Varustamontoiminnan esittelykäynteihin. Työn kautta opin paljon vertaisohjaamisesta,ja kokemus osoittautui koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tärkeäksi.Mitä koulutuksen suunnittelussa tapahtuuAikaisempien VOV1- ja VOV2-koulutusten opintosuunnitelmat toimivat pohjanakoulutuksen suunnittelussa, joten alustavan VOV3-opetussuunnitelman valmisteliprojektipäällikkö. Minun työtehtäviini kuului tämän opetussuunnitelman muokkausja koulutuksen toteutukseen liittyvien asioiden hoito. Projektipäällikkö toimi115

koulutuksessa päävastuuhenkilönä ja yhdessä kävimme viikoittain keskusteluja jakehitimme ideoita eteenpäin.Koulutuksen suunnittelussa lähdin siitä ajatuksesta, kuinka olisi helpointa saadamahdollisimman monelta ammatti- ja lukiostartilta mukaan opiskelijoita, kuinkakoulutus olisi mahdollisimman joustava, ja kuinka se saataisiin vaikuttamaanhelposti lähestyttävältä. Tiesin, että koulutuksen olisi vedottava nuoriin, joilla onomassa päiväopiskelussaan jo niin paljon tekemistä, että he eivät välttämättä lähtisiherkästi mukaan mihinkään ylimääräiseen. Oma vertaisohjaajakokemuksenirohkaisi minua kehittämään erityisesti koulutuksen toteutustapaa täysin erilaiseksiverrattuna edellisiin toteutuksiin. Etäkoulutus Googlen ja Facebookin kauttatoimikin oikein mainiosti.Verkkovertaisohjaajan yhtenä vahvana osaamisalueena voidaan pitää verkko-osaamisen,tiedotuksen ja kommunikoinnin taitoja. Vertaisohjaajan kokemukseni perusteellapystyin vetämään ohjauschatejä paremmin kuin olisin pystynyt pelkänoman koulutukseni ja vertaisuuteni perusteella. Etäkoulutus tuntui onnistuvanhyvin. Chatien osallistumisprosentti oli korkea ja vaikka vaatimuksena oli ensimmäiselläkoulutusjaksolla vain kolme osallistumiskertaa, osallistui suurin osaopiskelijoista lähes jokaiseen verkkotapaamiseen. Chatit toimivat yhteisöllisyyttävahvistavana ja koulutukseen kiinnittävänä välineenä, jonka avulla tiedonjako olihelppoa ja nopeaa. Hauskana huomiona oli se, että kun kaikki tapasivat toisensaensimmäistä kertaa toisella jaksolla, toivat he esiin sen, kuinka tunsivat toisensa jotavallaan netin kautta.Miltä kouluttajana oleminen tuntui?Vertaisohjaajana oli jännittävää nähdä viimein koulutukseen osallistuvat nuoretensimmäisen jakson etäkoulutuksen jälkeen kasvokkain. Etäopiskelu ja ohjauschatitolivat luoneet melko hyvän mielikuvan koulutettavista. Osasta nuoria tuli esiinheti uusia puolia, joita en verkkotyöskentelystä tunnistanut, osa taas vaikutti jakäyttäytyi lähes samalla tavalla kuin chatissa. Näiden käyttäytymisten ja piirteiden116

eroavaisuudet chat- ja livekeskustelujen välillä olivat mielenkiintoisia ja toivat lisääsyvyyttä koulutukseen. Jotkut hiljaiset nuoret saattoivatkin olla äänekkäitä! Vaikkaohjauschateissa ei tullut esiin suoraan kaikkien nuorten persoonallisuuksia ja heihinei voinut tutustua niin läheisesti kuin face-to-face -koulutuksessa, oli etätyöskentelysilti jäätä murtavaa ja yhdisti koulutettavat toisiinsa jo ennen tapaamista.Vertaisohjaajana minua uskallettiin lähestyä paremmin jo heti ensitapaamisella,enkä huomannut niin suurta jännitystä nuorissa, mikä on usein ensitapaamisellahavaittavissa.Vertaisohjaaja saatetaan mieltää tuutoriksi, vaikka tämä olisi kouluttajan roolissa.Tuutorin rooli on kuitenkin liian pieni kuvatakseen tarpeeksi vertaisohjaajanpotentiaalia kouluttajana. Varustamon vertaisohjaajat ovat suunnitelleet ja toteuttaneetitse vertaisohjauspalveluja sosiaaliseen mediaan, joten he pystyvät tämänkokemuksen kautta kehittämään myös koulutusta. Tuutorin työ on lähinnä tukeakoulutukseen osallistuville. Vertaisohjaaja sen sijaan antaa koulutukseen oman panoksensaja muuttaa koulutusta asiakaslähtöisempään suuntaan. Vertaisohjaajantoimiessa kouluttajana, tarjoaa käytäntö hyvän näkökulman ja tiedon koulutuksessaolevalle tulevalle vertaisohjaajalle. Oppijalle tieto on selkeästi paremmin sisäistettävissä,kun se tuodaan esiin vertaisohjaajan kokemuksellisesta ja toiminnallisestanäkökulmasta.Lopuksi: Vertaisohjaaja kouluttajana toimii arvokkaana linkkinä kouluttajan jakoulutettavan välillä myös suuren ikäeron tai erilaisen koulutustason kuilun ylittämisessä.Itse koulutuksen kävijänä voin samaistua hyvin myös sen hetkiseenkoulutukseen osallistuvien kokemukseen. Tämä auttaa kehittämään ja pitämäänvertaisohjaajakoulutuksen toteutuksen mahdollisimman lähellä nuoren käyttäjännäkökulmaa. Kouluttaja, joka ei ole saanut vertaisohjauskokemusta, voi vain uskoaomaan pedagogiseen ammattitaitoonsa liittyen koulutuksen pitämiseen ja kehittämiseen.117

6.2 Vertaisohjaajana opittuaAnna Nieminen ja Telma RivinojaVertaisohjaajien oppimiskokemuksia on kerätty talteen koko Varustamon toiminnanajan. Lähes jokainen vertaisohjaaja on työsuhteensa lopuksi kirjoittanutVarustamon blogiin jutun kokemuksistaan, oppimastaan ja tunnelmistaan Varustamolla.Lisäksi Wikispaces-wikin alustalla on kerätty vertaisohjaajien kokemuksiaja palautetta työhön liittyen kolmena eri ajankohtana hankkeen kuluessa.Näitä lähteitä on käytetty tämän artikkelin materiaalina kirjoittajien omien kokemustenlisäksi.Uutta oppia sosiaalisen median välineistä ja käytöstäSuurin osa meistä vertaisohjaajista oli jo ennen vertaisohjaajakoulutukseen osallistumistaaktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä. Erityisesti Facebook ja blogitolivat meille hyvinkin tuttuja, tai näin ainakin kuvittelimme. Koulutuksessa jatyötehtävissämme opimme käyttämään sosiaalista mediaa monipuolisesti. Ammattistarttienkanssa syksyllä 2011 aloitettua yhteistyötä varten tutustuimme tarkemminFacebook-ryhmien toimintoihin. Eräs vertaisohjaajista toteaakin tutustuneensaammattistarttiyhteistyön aikana Facebookin toimintoihin paremminkuin Facebookin käyttäjänä yksityishenkilönä usean vuoden aikana. Varustamossame vertaisohjaajat paitsi opimme käyttämään kokonaan uusia sosiaalisenmedian välineitä, myös laajensimme näkemystämme ja kartutimme taitojammeentuudestaan tuttujen välineiden hyödyntämisessä vertaisohjauksen ja tiedonjakamisenkanavina. Monille kokonaan uusia välineitä olivat esimerkiksi Twitterja verkkosivujen toteutukseen käytetty Wordpress. Lisäksi hankkeen aikana vertaisohjaajatovat oppineet, miten sosiaalista mediaa voidaan käyttää ja käytetäänerilaisissa organisaatioissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä, markkinoinnissa jaennen kaikkea ohjauksessa nuorten kanssa. Olemme oppineet sekä itse tekemällä118

ja kokeilemalla että tutustumalla muiden toimintaan vierailukäynneillä, tapahtumissaja seminaareissa.Monipuolista tietoa nuorista, nuorten palveluistaja nuorten kanssa työskentelystäYksi keskeinen alue, josta me Varustamon vertaisohjaajat olemme kokeneet oppineemmelisää hankkeen aikana, on nuorten kanssa toimiminen ja työskentely sekäluonnollisesti myös ohjaus- ja vertaisohjaustaidot. Koulutuksen ja työtehtävien aikanavertaisohjaajat ovat tutustuneet nuorten palveluihin internetissä ja Pirkanmaanalueella. Osaan palveluista on tutustuttu tekemällä vierailuja, jotka on koettu erittäinantoisiksi ja näkökulmaa avartaviksi. Moni yllättyi, miten paljon ja miten erilaisianuorille suunnattuja koulutukseen ja ammattialan valintaan liittyviä palvelujaon olemassa. Tärkeänä kokemuksena on pidetty sitä, että hankkeen aikana on opittujotain uutta itsestä, kun on peilattu omaa tilannetta mukana olleisiin nuoriin. Myösoman käsityksen laajentaminen nuorista ja silmien avautuminen nuorten erilaisilleelämäntilanteille on ollut yksi oppimiskokemus.Elokuussa 2011 aloitellessamme vertaisohjaustyötä kartoitimme erilaisia nuorillesuunnattuja sivustoja ja Pirkanmaalla toimivien nuorten palvelujen internet-sivuja.Osaan näistä sivustoista oli tutustuttu jo VOV1-koulutuksen aikana, mutta osaoli uusia tuttavuuksia. Palveluista koostettua linkkivinkki-kokoelmaa käytettiin erityisestivertaisohjaajatyön alkuvaiheessa työn tukena, kun kaikki ohjaustilanteetolivat vielä uusia. Sittemmin kullekin vertaisohjaajalle on kertynyt omaa kokemustaja tietoa nuorten palveluista, ja tarpeen tullen myös Google-hakukone on ollutkovassa käytössä. Yksi tärkeä oppimiskokemus tiedonhakuun ja erilaisiin sivustoihinon ollut se, että tietoa löytyy vaikka millä mitalla muualtakin kuin opintoohjaajanilmoitustaululta, kuten eräs VOV3-koulutuksen käyneistä asian ilmaisi.Haasteena on ollut löytää oikea tieto nopeasti eri ohjaustilanteissa, sekä ymmärtääerilaista koulutus- ja työvoimapolitiikkaan liittyvää sanastoa. Jälkimmäiseen haasteeseentörmäsimme erityisesti kevään 2013 aikana etsiessämme tietoa nuorisotakuusta:nuorisotakuusta löytyi kyllä paljon tietoa, mutta tieto oli usein muotoiltu119

työvoimapoliittisen sanaston mukaiseksi ja sitä on paikoitellen nuoren hankalaaymmärtää.Tärkeitä työelämätaitojaSosiaalisen median käyttötaidot ja nuorten kanssa työskentely eivät ole ainoita asioita,jotka monipuolisesta rupeamasta Varustamolla ovat jääneet käteen. Meidänensimmäisen koulutuksen vertaisohjaajien aloittaessa työmme kesällä 2011, kuuluitehtäviin ideointia, suunnittelua, kartoittamista ja kokeilemista. Tällöin työnsäaloittaneet vertaisohjaajat ovat kuvanneet oppineensa ideointi- ja tiedonhakutaitoja.Lisäksi Varustamossa tehty sidosryhmäyhteistyö on kehittänyt verkostoitumistaitoja,minkä useampi vertaisohjaaja on maininnut tärkeäksi oppimiskokemukseksi.Varustamo on monille vertaisohjaajille ollut joko kokonaan ensimmäinentyöpaikka tai ensimmäinen työ, joka sisältää erilaisia toimistotehtäviä ja ajatustyötäperinteisen nuorille tarjolla olevan fyysisen työn sijaan. Varustamossa työskentelyon siten tutustuttanut vertaisohjaajia muun muassa kokous käytäntöihin ja pöytäkirjojenkirjoittamiseen sekä antanut uusia näkökulmia työskentelytapoihin, työyhteisöön,vastuunjakoon ja oman työn kehittämiseen. Oman työn kehittäminenja siihen liittyvä päätösvalta onkin tuntunut hienolta ja jopa yllättävältä paikoitellen.Varustamon iskulause nuorelta nuorelle on vertaisohjauspalveluja suunnitellessatoteutunut siten, että vertaisohjaajat ovat ideoineet palvelumuotoja ja tehneetyksityiskohtaiset suunnitelmat niiden toteuttamisesta. Myös toteuttamisvaiheensuunnittelussa tiedonhakutaidot ovat kehittyneet ja erilaisten sosiaalisten medianpalvelujen tarkempi tunteminen on kasvanut. Vertaisohjaajana toiminut Katri kuvaileekinoppimaansa kirjoittamassaan blogijutussa seuraavasti:”Sen lisäksi, että opin käyttämään Wordpressiä, muokkaamaan lisäosien koodia, tekemäänvarmuuskopioita tietokannasta ynnä muuta sellaista hyödyllistä, opin jotain vielä paljonarvokkaampaa: verkostoitumisen ja tiedonhaun taidon. Tiedon hakeminen ja löytämineninternetistä tai muualtakaan ei ole aina helppoa. Oikeiden (asioista tietävien) ihmisten löytäminenvoi tuottaa välillä hankaluuksia ja tiedon etsiminen Internetin tarjoaman informaatiotulvanjoukosta voi olla haasteellista. Selvittäessäni ratkaisuja erilaisiin ongelmiin120

opin löytämään tehokkaammin itsenäisesti sekä verkostoitumalla internetistä haluamanitiedon ja jos se ei riittänyt, aina löytyi joku, joka tiesi, miten kannattaa toimia.”Näiden työelämätaitojen lisäksi usea vertaisohjaajana toiminut on kokenut sekävertaisohjaajakoulutuksen että sen jälkeen vertaisohjaajana työskentelyn antaneenuutta näkökulmaa omiin opiskeluihin ja työhön. Eri alojen ja eri oppilaitostenopiskelijoina olemme huomanneet, että paitsi sosiaalista mediaa, myösvertaisuutta voisi ehkä hyvinkin hyödyntää jollain tavoin myös tulevissa työtehtävissämmemyöhemmin Varustamo-hankkeen jälkeen. Uskommekin, ettäVarustamo-hankkeen tulokset ja hankkeen aikana oppimamme jäävät elämäänmeidän vertaisohjaajien työssä myöhemmin Varustamon palveluiden päätyttyä.Vertaisohjaajan rooli, sen löytäminen ja ammattietiikkaVOV-koulutusten alussa monelle vertaisohjaajalle oli epäselvää, mitä ylipäänsävertaisohjaus on ja millainen rooli vertaisohjaajalle kuuluu tai on sopiva. Olenkovertainen, vaikka olen viisi vuotta vanhempi tai en ole koskaan edes harkinnut ammattikouluopintoja?Työn kuluessa omaa roolia on useasti kyseenalaistettu: onkotämä, mitä teen, todella vertaisohjausta? Vertaisohjaajan roolin löytymisessä on ollutmonenlaista pohdittavaa, ja verkossa toimiminen on tuonut siihen vielä omanhaasteensa.Nuorten osallistuminen tai osallistumattomuus on vaikuttanut siihen, miten vertaisohjaajanroolin on omaksunut. Esimerkiksi blogijuttujen toimittamista on saattanutolla vaikea mieltää vertaisohjaukseksi, vaikka on kirjoittanut omista kokemuksistaantoisille nuorille. Kokemus vertaisohjaajan roolista on karttunut myösvierailukäynneiltä ammattistarteille. Parhaiten verkkovertaisohjaajan rooli on kuitenkintuntunut löytyvän chatkeskusteluihin osallistumalla. Reaaliaikaisessa vuorovaikutuksessaon voinut kertoa omista kokemuksistaan ja yhdessä toisen nuorenkanssa pähkäillä hänen jatkokoulutushaaveitaan. Vertaisohjaajan roolissa miettii,missä määrin ohjata keskustelua, kuinka paljon kertoa omista henkilökohtaisistaasioistaan tai mitä aiheita ottaa esille. Vertaisohjaajan rooliin kuuluu tietynlainen121

olevan suurempi kuin alun perin olisi osannut arvata. Paitsi muutaman vuoden ikäeron,myös esimerkiksi erilaisen koulutustaustan olemme huomanneet vaikuttavankommunikointitapaan verkossa ja siten kenties myös ohjattavien suhtautumiseen.Vertaisohjaajan roolin pohtimiseen on liittynyt myös työn etiikan mietiskely. Toisinkuin esimerkiksi nuorisotyöntekijöillä, sosiaalityöntekijöillä ja opettajilla, eivertaisohjaajilla ole olemassa ammattieettistä ohjeistusta, jonka mukaan toimiaja joka ilmaisisi asennetta, vastuuta ja suhtautumistapaa työhön. Vertaisohjaajallaon ainutlaatuinen rooli, sillä hän ei toimi auktoriteetin, aikuisen eikä ammattilaisenroolissa, vaikka onkin käynyt vertaisohjaajakoulutuksen. Monissa tapauksissavertaisohjaajat toimivat vapaaehtoistyöntekijöinä, mutta me Varustamon vertaisohjaajatolemme saaneet työstämme palkkaa ja olleet työsuhteessa hankkeen hallintopuolestavastanneeseen Tampereen ammattikorkeakouluun. Näin ollen tietyttyösuhteeseen liittyvät salassapitosäännöt ja velvoitteet ovat meitä koskeneet. Yksivertaisohjaajista pohtii vertaisohjaajan etiikkaa kokemusten keruuseen käytetylläWikispaces-wikin alustalla näin:”Vertaisohjaaja on kahtiajakoisessa asemassa, kun toisaalta nimenomaan tulee olla omaitsensä ja jakaa omia kokemuksiaan toisen tukemiseksi, mutta toisaalta ei ainakaan omastamielestäni saa tuoda omaa vakaumustaan esiin, ja tulee kunnioittaa niitä mielipiteitäja vakaumuksia, joita vertaisohjattavat ilmaisevat.”Ammattietiikat ovat sääntö- tai suosituskokoelmia, jotka toimivat ammattilaistenyhteisenä, sovittuna eettisenä normistona, jota kunkin ammattilaisen oma eettinenherkkyys ja pohdinta tukevat. Vertaisohjaajan etiikan ohjenuorana on lopultasäännösten tai ohjeistuksien sijaan toiminut pikemminkin maalaisjärki, hyvät tavatsekä tietysti myös netiketti. Varsinaisen vertaisohjaajan eettisen ohjeistuksenpuuttuessa tärkeässä roolissa on ollut vertaisohjaajien oma eettinen herkkyys japohdinta sekä vertaisohjaajien työssä syntyneet sanattomat sopimukset sopivistatoimintatavoista. Tärkeänä olemme pitäneet pyrkimystä ohjattavien yhdenvertaiseenkohteluun ja kaikkien mielipiteiden kunnioittamiseen.123

Lopuksi: Yli kahden vuoden kokemus Varustamolla, ensin vertaisohjaajakoulutuksenopiskelijana ja sitten vertaisohjaajana työskennellen on antanut meille huimasti uusia kokemuksia.Iloitsemme kaikesta oppimastamme ja uskomme, että jatkossa me vertaisohjaajatvoimme varmasti käyttää nuorista, sosiaalisen median käytöstä ja vertaisohjauksestakerääntynyttä ja keräämäämme tietämystä monin tavoin hyödyksi opinnoissamme, tulevissatyötehtävissämme, verkossa, livenä sekä omaksi ja muiden hyödyksi ja iloksi.Linkkejä, jotka vertaisohjaajat ovat kokeneet hyödyllisiksi työssään:http://www.toponetti.fihttp://www.ammattipolku.fihttp://www.oppisoppi.fihttp://www.opiskelupaikka.fi/Virtuaaliopohttp://www.tyollisyysportti.fi/Lähteet:Nuorisotyön ammattieettinen ohjeistus 2012.Saatavilla verkossa: www.alli.fi/binary/file/-/id/665/fid/1580Rauas, M. 2010. Ammattina nuorisotyö – Esitys nuorisotyön eettisestä ohjeistuksesta. Terveydenedistämisen koulutusohjelma. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Saatavilla verkossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-20100817127016.3 Läsnätyötä etä- ja lähityön keinoinTuuli Krekelä, Anna Nieminen ja Telma RivinojaTässä artikkelissa on tuotu esiin Varustamon vertaisohjaajien monipuolisia työskentely-ympäristöjäja -tapoja. Osalla vertaisohjaajista on ollut jo aiempaa työko-124

kemusta taustallaan, mutta osalle Varustamo on ollut ensimmäinen työpaikka. Varustamoon tarjonnut kaikille vertaisohjaajille varsin ainutlaatuisen ja uuden tavantehdä töitä, sillä sekä omiin työtehtäviin, työskentelytapoihin että työaikoihin onvoinut vaikuttaa suuresti. Kesäaikoja lukuun ottamatta vertaisohjaajat ovat opiskelleettäysipäiväisesti, eli työtä ei olisikaan ollut kenties mahdollista järjestää mitenkäänmuuten ja saada aikaan monipuolisia vertaisohjauspalveluja.Vertaisohjaajien monipuoliset työskentely-ympäristötTyötilana oli TAMKin tietokoneluokka, kun Varustamon ensimmäiset vertaisohjaajataloittivat työnsä kesällä 2011. Alun ideointivaiheessa oli tärkeää, että kaikkiolivat samassa tilassa työskentelemässä. Näin yhteiset suunnittelutuokiot, kaikenlainenajatustenvaihto ja hullujenkin ideoiden ääneen lausuminen oli mahdollistatoteuttaa. Syksyllä 2011 saimme TAMKilta koko loppuhankkeen ajaksi vertaisohjaajilleoman työtilan, Luolan. Luolan seinät vuorautuivat pikkuhiljaa erilaisilla lehtileikkeillä,esitteillä ja julisteilla, jotka liittyivät nuorten palveluihin Pirkanmaallaja netissä.Luolan lisäksi vertaisohjaajien tärkeänä työskentely-ympäristönä on toiminutGoogle. Googlen dokumentteihin (Drive) on koottu hankkeen aikana kaikki yhteisettiedostot. Lisäksi Googlen kalenteria on käytetty työaikojen merkitsemiseen niin,että on voinut helposti tarkistaa, koska muut vertaisohjaajat ovat tulossa töihin.Googlen palveluiden lisäksi työyhteisön sisäisessä kommunikoinnissa on käytettyvertaisohjaajien omaa salaista Facebook-ryhmää ja Skypeä.Hankkeen aikana vertaisohjaajat ovat työskennelleet paitsi Luolassa ja muissa TAM-Kin tiloissa, myös etätyönä kotoa tai esimerkiksi nuorisotiloilta käsin vierailukäyntienyhteydessä, opiskelupaikkakunnilta eri puolelta Suomea ja jopa vaihto-opiskelijoinaeri puolilta Eurooppaa. Siksi Google, Facebook ja Skype ovat olleet tärkeässä roolissa,jotta etätyö ja yhteydenpito toisten vertaisohjaajien kanssa ovat olleet mahdollisia.Koska Google ja muut sosiaalisen median palvelut ovat toimineet keskeisinä työskentely-ympäristöinä,ovat tärkeimpiä työvälineitä olleet toimivat internet-yhteydet ja125

tietotekniset välineet. Muutamia kertoja Varustamon toiminnan aikana takkuavat internet-yhteydetja chatohjelmien väliaikaiset toimintakatkokset ovat hankaloittaneettyöntekoa. Etätyötä tehdessä on huomattu, miten tärkeää on, että tekniset välineettoimivat, ilman toimivia laitteita ja internet-yhteyttä ei työtä voi tehdä. Tietoteknisistävälineistä keskeisiä ovat olleet Luolan neljä pöytätietokonetta sekä Varustamollakäytössä oleva iPad. Lisäksi aina tarpeen mukaan on käyty lainaamassa viikko- tai jopakesälainaan Tampereen ammattikorkeakoululta kannettavia tietokoneita ja tablettitietokoneita.Myös vertaisohjaajien omat tietokoneet, tabletit ja älypuhelimet ovatolleet käytössä etätyötä tehdessä. Työvälineiden monipuolisuuden ansiosta olemmepäässeet ikään kuin huomaamattamme tutustumaan sosiaalisen median palvelujenlisäksi erilaisten päätelaitteiden, käyttöjärjestelmien ja sovellusten käyttöön. Vaihteluon tuonut rohkeutta opetella käytännön kautta erilaisia käyttötapoja.Kuva 1. Vertaisohjaajat Jutta ja Otto läsnätyössä.(Lähde: TAMK/Ville Salminen)Työ on kaiken kaikkiaan ollut erittäin joustavaa ja työskentelytavat ovat vaihdelleettilanteen ja tarpeen mukaan. Hankkeessa on alusta asti suhtauduttu kannustavinja avoimin mielin etätyöskentelyyn. Myös työajat ovat olleet useimmiten itse päätettävissä,mutta viikkopalaverit, vierailukäynnit sekä muut tapaamiset ovat olleetennalta sovitusti lähityötä. Etätyö on mahdollistanut opiskelu- ja elämäntilanteidenmuuttuessa vertaisohjaajien pysymisen mukana hankkeessa.Etätyöskentelyn edut ja haasteetEtätyömahdollisuuteen ja työtuntien melko vapaaseen sovitteluun on liittynytsekä etuja että haasteita. Hyvinä puolina olemme havainneet työn joustavuuden ja126

sen, että voi työskennellä itselle parhaiten sopivassa paikassa ja sopivaan aikaan.Koska lähes kaikki vertaisohjaajat ovat työskennelleet opiskeluidensa ohella, ontyötuntien sovittelu ja esimerkiksi chatailu kotoa käsin helpottanut opiskeluidenja vertaisohjaustyön yhteensovittamista. Etätyömahdollisuus on ylipäätään sallinutsen, että esimerkiksi väliaikaisesti ulkomailla tai toisella paikkakunnalla asuvatvertaisohjaajat ovat voineet jatkaa hankkeen parissa työskentelyä, väliaikaisestipienemmällä tuntimäärällä ja sovitetuilla työtehtävillä. Monet etäilijät ovat paikkakunnallepalattuaan jatkaneet Varustamossa työskentelyä jälleen suuremmillatuntimäärillä. Toisin sanoen sallimalla etätyöskentelyn Varustamossa on saatu pidettyäkoulutetut ja hankkeen hyvin tuntevat tekijät mukana. Pisimmät pelkkääetätyötä sisältäneet jaksot Varustamossa ovat kestäneet yhdeksän kuukautta, muutenainakin osittaiseen lähityöhön on palattu neljän tai viiden kuukauden muuallaolon jälkeen.Olemme havainneet etätyön sopivan kaikista parhaiten itsenäisesti hoidettaviin,tarkkarajaisiin ja pitkäjänteistä keskittymistä vaativiin tehtäviin, kuten blogijutunkirjoittamiseen, tilastotietojen kokoamiseen tai IRC-Gallerian Varustamon yhteisönylläpitoon. Kaiken kaikkiaan moni vertaisohjaaja on myös kiitellyt sujuvaayhteistyötä ja vertaisohjaajien keskinäistä hyvää yhteishenkeä. Hyvä yhteishenkionkin aikaansaanut sen, että vertaisohjaajat ovat osittain jopa pyrkineet tulemaanLuolaan lähitöihin nähdäkseen muita vertaisohjaajia tai vähintään ajoittaneet etätöitäänsiten, että työkaveri on ruudun äärellä työn touhussa samaan aikaan.Etujen lisäksi etätyön tekemisessä on toisaalta ollut myös joitain haasteita. Ideointityöhönei etätyöskentely Varustamossa ole tuntunut kovin hyvin sopivan.Kasvokkaisia tapaamisia onkin pyritty järjestämään aina, kun esimerkiksi jonkinuuden kampanjan suunnittelu on ollut ajankohtaista. Viikkopalaverit ovat Varustamontoimintavuosien aikana muodostuneet keskeisiksi työnjaosta sopimisen jaajankohtaisista asioista kertomisen välineeksi, ja niihin osallistuminen joko lähitaietätyön keinoin on työskentelyn sujuvuuden kannalta ollut merkittävää. Viikkopalavereissaläsnä oleminen on vertaisohjaajien kokemusten mukaan lisännyt127

yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttanut työhön sitoutumisessa. Ajoittain viikkopalavereihinosallistuminen on vertaisohjaajien opiskelu- ja työharjoittelukiireidentakia kärsinyt niin lähi- kuin etätyötä tekevillä, ja tämän on koettu hiemanhankaloittavan töiden yhteensovittamista ja asioista keskustelemista.Etätyön tekemiseen kuuluva itsenäinen työote on ollut välttämätöntä Varustamonparissa työskennelleille. Selvyys omaan työnkuvaan liittyvistä rutiineista ja työtehtävientärkeysjärjestyksestä on ollut tärkeä apu ajoittaisiin informaatiokatkoksiin.Pelkästään viikkopalaveridokumenteista ja luonnosraporteista lukemalla ajankohtaistenasioiden ja suunnitelmien sisältö jää helposti vaillinaiseksi etätyöntekijälle.Vertaisohjaajien omatoiminen toistensa ajan tasalla pitäminen on myös helpottanutetätyön ja lähityön lomittumista. Etätyöntekijät ovat kokeneet Skypen käytön hyvänäapuna esimerkiksi palavereihin osallistumisessa. Skypen mahdollistama luonnollinenkeskustelu on tuonut etäosallistumiseen uuden ulottuvuuden sen sijaan,että palaverin kulkua olisi seurannut vain Google-dokumentin ajantasaisen päivittymisenavulla tai Luolassa olevien lähityötä tekevien vertaisohjaajien kanssa chatailemalla.Luolassa olevilla tietokoneilla ei ole ollut web-kameroita käytettävissä,joten Skype ei Varustamon tapauksissa ole mahdollistanut kasvokkaista kontaktiaetätyöntekijöiden kanssa. Puhutun keskustelun on kuitenkin koettu olevan chatailuahelpompi tapa kommunikoida, sillä chatailussa saattaa välillä tulla vastausviiveitätai väärinymmärryksiä kirjoitetun kielen vuoksi.Lopuksi: Vertaisohjaajien työnteko on ollut yksilöllinen sekoitus online-, offline- jain real life (IRL) -työskentelyä. Huolimatta siitä, onko työtä tehty lähi- vai etätyönkeinoin, on vertaisohjaajan työssä tärkeää ollut olla läsnä – siis tehdä niin sanottualäsnätyötä. Me vertaisohjaajat olemme olleet läsnä ohjattaville nuorille työskennellessämmeerilaisissa sosiaalisen median ympäristöissä. Samoin olemme olleettoisillemme läsnä; etänä tai kasvotusten toteuttamassa, kehittämässä ja suunnittelemassavertaisohjausta.128

6.4 Ohjattavan kokemuksia vertaisohjauksestaTaija SolinValmistuin Varustamon VOV3-vertaisohjaajakoulutuksesta keväällä 2013. Koulutukseentullessani minulla ei ollut ennakko-odotuksia. En ollut tietoinen koulutuksensisällöstä enkä Varustamon toiminnasta, mutta pian koulutuksen alettua projektipäällikköja vertaisohjaajat esittelivät toimintaa. Koulutuksen ensimmäiselläjaksolla olimme itse ohjattavina Facebookissa Uusipolku-ryhmän chatissa ja kaikilleavoimessa Varustamo-chatissa. Lisäkseni Linda ja Eino kertovat kokemuksiaan tässäartikkelissa osallistumisestaan vertaisohjaukseen Varustamon chateissa.Ohjattavan oikeus olla myös hiljaaAlkuun osallistuminen chateissa oli aika nihkeää, kun kukaan ei oikein uskaltanutsanoa mitään. Pakko ei ollut tietenkään sanoa mitään. Kaikilla on oikeus olla ihanhiljaa ja seurata, jos mieluummin tekee näin. Se on aina hyvä tietää, että on oikeushiljaisuuteen, eikä kukaan pakota sinua puhumaan.Vertaisohjaajat aloittivat keskustelun aina tervehdyksellä, ja sitten pyrkivät elävöittämäänkeskustelua juttelemalla aluksi toisilleen. He myös rohkaisivat paikallaolijoitaosallistumaan keskusteluun esimerkiksi mainitsemalla heidän nimensätai nimimerkkinsä kysymysten yhteydessä. Välillä he veivät keskustelua teemanaihepiireistä kevyempään suuntaan kyselemällä kuulumisia.Uusipolku-chatiin osallistuimme omalla nimellä. Varustamo-chatissa oli todellahyvänä puolena se, että siellä sai tulla nimimerkin alla mukaan, eikä ollut pakkokäyttää omaa nimeä vaikka itse käytinkin. Oli ihan mukavaa, että oli ainakin vaihtoehtonaolla käyttämättä omaa nimeä. Tuli jotenkin turvallisempi olo siitä huolimatta,että olen itse kovin avoin ja luottavainen.129

Linda on myös ollut ahkerasti mukana Varustamo-chatissa. Linda opiskelee kokiksija harrastaa lenkkeilyä ja korujen tekoa. Varustamon hän löysi IRC-Galleriankautta ja kommentoi kokemustaan näin: ”Menin kerran mukaan chattiin jahuomasin, että se on todella kiva paikka ja sieltä saa apua ja neuvoa koulujuttuihin jamuihin ongelmiin. Oli helppo kirjoittaa sinne ja tuntuu siltä, että sai uusia nettikavereita.”Mielestäni Varustamon vertaisohjaajat olivat todella mukavia ja kannustavia kokoajan. Siksi oli helppoa ottaa osaa keskusteluihin ja kertoa omista kokemuksista,etenkin jos joku ohjaajista jakoi omia kokemuksiaan. Osalla vertaisohjaajista omantien löytyminen ei ollut tapahtunut silloin aikoinaan kivuttomasti; tilanne, johonmoni nuorista pystyy varmasti samaistumaan. Miten voi selvitä vaikeasta tilanteestaansitten eteenpäin? No hekin olivat selvinneet ja löytäneet tiensä, niin miksi eime muut. Paljon tuli uutta ja hyödyllistä tietoa, ihan vain myös seuraamalla muidenkeskusteluja.Ohjattavasta vertaiseksiEnnen Varustamoa en ollut edes kuullut käsitettä vertaisohjaus. Osallistuessani Varustamonvertaisohjaukseen chateissa, totesin, että vertaisohjaajat ovat hekin vainihmisiä. Heiltä saa kysyä mitä tahansa, ja he vastaavat parhaan osaamisensa mukaanomien kokemuksiensa kautta sekä etsivät puuttuvaa tietoa netistä. Tämä kokemusrohkaisi minua kovasti toimiessani itse koulutuksen käytyäni vertaisohjaajanatoisille nuorille. Vertaisohjaajakollegani ja entinen ammattistarttilainen Einokertoo kokemuksistaan näin: ”Varustamon chateissa aloitin jo periaatteessa ohjattavanaollessa ohjaamisen, kuten esimerkiksi kun aiheena olivat harrastukset niin aloin siinäkohtaa jo antamaan vinkkejä ja neuvomaan.”Kysymällä saa tietoa ja apuaOmasta kokemuksestani tiedän, että ainakin osa nuorista lähtee chatailemaan, kysymäänneuvoa tai kuuntelemaan muita. Ainakin silloin, kun on myöntänyt itselleen,että jokin on pielessä tai ahdistaa, ja ei tiedä mitä pitäisi tehdä.130

Jos on vaikeuksia päättää esimerkiksi lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä,niin vertaisohjaajat opastavat sivuille, jotka avartavat näkökulmaa asiassa tai sivuille,joilta ovat itse tietoa ja apua löytäneet. Vertaisohjaajat yrittävät kaikin tavoinauttaa valinnoissa esittämällä kysymyksiä ja huomioimalla, mikä tuntuu olevanitse opiskelijan mielestä kiinnostavinta. Eräs Varustamo-chatiin osallistunutnuori kuvaa kokemustaan näin:”Vähitellen, kun ohjaajat olivat paremmin tutustuneet meihin, aloimme jutella teemanaiheista lisää, ja sain lisää uutta tietoa verkossa olevista nuorille suunnatuista palveluista,joista en ollut koskaan tiennytkään. Tutustumisen jälkeen chatit alkoivat olla sellaisiamitä oikeasti odotti, kun pääsi juttelemaan ja tutustumaan mukaviin ihmisiin.”Kysymällä kuitenkin saa enemmän itselle tarpeellista ja ajankohtaista tietoa. Keskustelujaseuraamalla huomaa, että vertaisohjaajat todella tietävät asiansa ja jos eivät olevarmoja jostain, niin he hakevat tiedon nopeasti ja jakavat linkit eteenpäin luettavaksi.Tuntiessaan asiansa he jakavat tietonsa yksityiskohtaisesti ja selkeästi monin esimerkein.Siitä on ohjattavan helppo jatkaa omin neuvoin eteenpäin. Lindan, Einon jaminun mielestäni verkkovertaisohjaajat olivat todella kivoja ja osasivat antaa neuvoja.Chatissa voi kertoa hyviä asioita tai saada pahaan oloon tukeaChateihin voi osallistua vaikka ei apua ja neuvoja tarvitsisi. Monella nuorella onammattialan valinta peruskoulun jälkeen selvillä, ja silloin on kiva päästä kertomaanniistä valmiista suunnitelmista myös muille chatissa.”Minua Varustamo ei sinänsä auttanut koulutusalan valinnassa niin hirveästi, sillä minullaoli jo koulusuunnitelmat, harrastukset ja kaikki muut jo suunniteltuina. Minustaoli silti mukava tulla ja jutella aina omista suunnitelmista ja lukea muiden suunnitelmiaja auttaa, jos vaikka osasin.” Eino toteaa.Varustamon chateihin on ollut helppo tulla mukaan ja alkaa puhumaan melkein mistätahansa. ”Chatit piristivät aina ja sai puhua ihmisten kanssa, jotka ymmärsivät, ja sai pu-131

hua kaikenlaista ja myös koulujuttuja.” Linda kertoi näin oman mielipiteensä. Aina jokukuuntelee ja voi olla varma siitä, että jokaiselle vastataan. Itseäni harmittaa, jos joku eivastaa kun juttelee, sitten ei tee enää mieli jutella. Keskusteltaessa itseä askarruttavistaja itselle tärkeistä asioista, etenkin jos saa jotain selvitettyä, tuntuu kuin kireitä solmujapurkautuisi rinnassa. Helpottaa kummasti oloa.132

7Hyvät käytännöt ja haasteetVarustamon vertaisohjaajakoulutuksista ja vertaisohjauksen malleista saatujen kokemusten,palautteiden ja arvioinnin pohjalta on tähän lukuun koottu hyviä käytäntöjäverkkovertaisohjauksen toteuttamiseksi yhtenä ohjaustyön työmuotona.Varustamon vertaisohjauksessa tarkoituksena on ollut tarjota nuorelle mahdollisuussaada tukea ei-ammatilliselta, ohjattavan kanssa samaan ikäryhmään kuuluvaltavertaisnuorelta. Vertaisohjaajien erilainen koulutus- ja kokemustausta onmahdollistanut monipuolisen vertaistuen kokemuksia jakamalla ja rohkaisemallanuoria koulutus- ja ammatinvalintapolkujensa etsimisessä.Vertaisohjausta voidaan hyödyntää lähes minkä tahansa ikäryhmän toiminnassaja erilaisissa teemoissa. Sosiaalisen median ympäristöissä tapahtuva vertaisohjauskuitenkin edellyttää, että niin ohjaajalla kuin ohjattavalla on käytettävissä tietoteknisiälaitteita ja tarvittavat taidot niiden käyttöön.Verkko-ohjaajakoulutukselle on tarvetta, sen osoittavat Varustamon sidosryhmilletekemä kysely Hyvä lisä – sosiaalinen media nuorten ohjauspalveluissa sekä Verkentekemä kysely kuntien ja järjestöjen työntekijöille Internetin käytöstä nuorille suunnatussatyössä ja Verkkonuorisotyön opetusta koskeva kysely. Kyselyjen tulokset löytyvätVarustamon ja Verken verkkosivuilta. Varustamon vertaisohjaajakoulutusten mallienpohjalta on käyty alustavaa keskustelua Verken ja TAMKin Koulutus- ja kehittämispalveluidenedustajien välillä yhteisen koulutuskokonaisuuden järjestämiseksi.133

Varustamon verkkovertaisohjaajakoulutuksen ja vertaisohjauksen mallit tarjotaanlisäksi Verken verkkosivujen Hyviin käytänteisiin.Keinot nuorten työllistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi kiinnostavat kokoeuroaluetta. EU-maat vertailevat malleja ja hyviä käytänteitä keskenään ja esimerkiksiThe European Employment Forum on yksi varteenotettava paikka, missä Varustamo-projektintulokset voidaan julkaista.Verkkovertaisohjaus toimintamallina – merkitys ja hyötyVarustamon tärkein vertaisohjauksen kohderyhmä ovat olleet Pirkanmaan ammattijalukiostartit, joita toiminnan aikana 2011–2013 oli yhteensä 16 ryhmää Kangasalla,Nokialla, Tampereella, Valkeakoskella ja Ylöjärvellä. Varustamon starteille toteuttamasosiaalisessa mediassa tapahtuvan vertaisohjauksen idea on perustunut Facebook-ryhmän,chatin ja blogin integroituun käyttöön sekä säännölliseen ja suunniteltuuntoimintaan. Facebook-ryhmän seinällä on jaettu tiedotteita, linkkivinkkejä januorten päivityksiä sekä kommentoitu niitä. Chatissa on päästy oikeasti juttelemaanajankohtaisista teemoista, joihin liittyvää sisältöä on voitu jakaa Facebook-ryhmänseinällä myös chatin aikana. Vertaisohjaajat ovat ylläpitäneet Kokemusblogia, johonstarttien opiskelijat ovat tuottaneet varsinaisen sisällön. Starttiryhmien opettajientuki toiminnalle on ollut tärkeää.Vertaisohjauspalveluille saa varmimmin käyttäjiä, kun niitä tarjotaan jo olemassaoleville ryhmille, joita yhdistää jokin yhteinen intressi. Vertaisuutta voi lisätä perustamallasosiaaliseen mediaan yhteisen verkkoyhteisön vaikka naapurikuntientai saman kunnan eri asuinalueilla toimivien nuorisotilojen nuorille. Toiminnanhyöty on siinä, että osallistujat, yhteisön jäsenet, voivat laajentaa vuorovaikutustaoman pienen kotiryhmänsä ulkopuolelle ja saada rohkaisua ja uusia ideoita itselleen.Joillekin on myös helpompaa kommunikoida verkon välityksellä kuin kasvokkain.Verkossa tapahtuvassa vertaisohjauksessa on kaksi seikkaa, jotka tekevät siitämatalan kynnyksen nuorisotyötä. Ensinnäkin internet mahdollistaa yhteydenottamisenhelposti, nopeasti ja anonyymisti, mutta lisäksi nuoren voi olla helpom-134

pi ottaa yhteyttä toiseen nuoreen kuin vanhempaan ammattilaiseen. Toisekseenverkkovertaisohjaus ei ole aikaan ja paikkaan sidottua, vaan nuori voi esimerkiksilaittaa viestiä Facebookin kautta vaikka yöllä ja vertaisohjaaja vastata heti aamulla.Internetin hakukoneet ovat nuorten suosima tiedonhakuväylä, joten Varustamossavertaisohjaajien sosiaaliseen mediaan tuottama sisältö on siten toiminut hyvänätiedonlähteenä. Koulutuskokemusten jakaminen blogiteksteissä ja chatkeskusteluissatuottaa mielenkiintoista kokemusperäistä tietoa ja madaltaa nuorten kynnystäkysyä asiasta lisää ikätoverilta. Nuoret ovat kertoneet olleensa yllättyneitä,kuinka paljon hyödyllistä tietoa internetistä löytyy koulutus- ja ammatinvalintaasioihinliittyen. Sosiaalisen median mahdollisuuksien hyödyntäminen tulisikinolla osa opinto-ohjaajien ja nuorten tukipalveluissa työskentelevien koulutus-,ura- ja erityisohjaajien työtä. Sosiaalisessa mediassa on ohjauspalveluja, joistanuoret eivät ole saaneet koulussa tietoa tai sitä ei ole tuotu esille heille ymmärrettävällätavalla.Vertaisohjaajan osaamisympyrä kasvaa koulutuksen kauttaKaikkiaan vertaisohjaajan koulutusmalli etä- ja lähiopetusjaksoineen ja työskentelyjaksoineenosoittautui hyväksi kokonaisuudeksi. Kehitettävät asiat ovat enemmänkinhienosäätöä sisältöalueiden – ohjaus ja sosiaalisen median välineet – keskinäistenpainotusten välillä. Myös kontaktiopetuksen sisällön, luentomaisesta opetuksestaharjoituksiin ja ryhmätyöhön, suhteen koulutusta voi kehittää erilaisten ryhmien tarpeisiin.Pedagogisissa ratkaisuissa ratkaiseva tekijä on koulutusryhmän koostumus:mikä sopii korkeakouluopiskelijoille, ei välttämättä sovi ammattikoululaisille. Sosiaalisenmedian käyttökokemukset ja osaaminen vaihtelevat paljon, mikä on otettavahuomioon koulutuksessa esimerkiksi siten, että välineosaamiseen liittyvää opetustavoisi jossain määrin toteuttaa erilaisissa tasoryhmissä.Oleellista koulutuksessa on, että koulutettava saavuttaa verkkovertaisohjauksenkeskeiset taidot siinä määrin, että kykenee toimimaan verkon välityksellä tavoitteellisesti,tuloksellisesti ja turvallisesti. Vertaisohjaajakoulutuksen aikana nuori135

on voinut täydentää osaamistaan ja vahvistaa vertaisohjaajalta vaadittavia taitojaan.Vertaisohjaajan osaamisympyrässä on kuvattu vertaisohjaajalle tärkeitä taitojaja osaamista.OhjaustaidotSomevälinetaidotKommunikaatiotaidotVertaisohjaajanosaamisympyräTietoohjattavistapalveluistaEettiset säännötja tietoturvaTietokohderyhmästäKuvio 1. Vertaisohjaajan osaamisprofiilin osa-alueet. (Lähde: Ulla-Maija Koivula 2013)Koulutuksessa käytettyjä monipuolisia menetelmiä on pidetty hyvinä ja opettavaisina.Etätehtävien tekoa varten tulee koulutettavilla olla pääsy internetiin joko omillalaitteilla tai koulutuksen järjestäjän puolesta. Sosiaalisen median käytön opetteluvaatii, että koulutettava pääsee itse kokeilemaan käyttöä, mieluiten jo opetuksen yhteydessäeikä ainoastaan itsenäisesti kotona harjoitellen. Koulutusten avulla on myössaatu ideoita siihen, miten nuoria voitaisiin tavoittaa entistä paremmin.Koulutuksen suorittaminen on vaatinut koulutettavilta sitoutumista ja omatoimisuuttasitä enemmän, mitä suurempi osa koulutuksesta on koostunut etäopiskelusta.Toisaalta koulutus on myös opettanut sitoutumista ja omatoimisuutta, jotkatulevat olemaan tärkeitä taitoja vertaisohjaajan työssä.136

Koulutuksissa käytetyt oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät ovat tukeneetopiskelijan valmiuksia kehittyä myös tulevissa työtehtävissä vertaisohjaajana sekäkehittää työtään. Koulutuksen aikana saadut valmiudet ideoida, suunnitella, ottaavastuuta sekä osallistua ryhmässä mutta myös itsenäiseen työskentelyyn ovat siirtyneetosaamiseksi myös vertaisohjaajan työssä.Vertaisohjauksen vaikuttavuus ja toiminnan edellytyksetNuoret eivät toimi ammatillisesti, vaan ohjaavat muita esimerkiksi omien kokemustensaperusteella, etsimällä tietoa sopivista lähteistä tai ohjaamalla toistanuorta eteenpäin muihin palveluihin. Vertaisuuden vaikuttavuus ja yhteinen kielitoimivat vahvistavina tekijöinä.Koulutettavien ikä vaikuttaa siihen, kuinka sujuvasti nuori pystyy aloittamaantyönsä vertaisohjaajana ja toimimaan siinä oma-aloitteisesti. Nuorimmilla vertaisohjaajillaVarustamo on ollut ensimmäinen työpaikka, joten työssä käyminen voiolla vielä hieman vierasta. Tämä on hyvä huomioida jo koulutuksessa, mikäli koulutuksestaon tarkoitus siirtyä työhön. Opastusta vertaisohjaajan työhön koulutuksenjälkeen on toki tarvittu kaikilla. Parhaiten opastuksessa ovat toimineet yhteisetsuunnittelupalaverit ja viikkopalaveritapaamiset.Sosiaalisen median voima nykypäivän tiedotuksessa on suuri. Nuorille on tarjollamonia hyviä palveluja koulutukseen ja työllistymiseen liittyen, mutta niistä tiedottaminenon pitkälti opinto-ohjaajien harteilla sekä nuorten omien vanhempienkiinnostuksen ja tiedostamisen varassa. Nuoret käyttävät vapaa-ajallaan paljoninternetiä ja sosiaalista mediaa, ja heitä on hyvä totuttaa siihen, että sieltä löytyymyös hyödyllistä tietoa. Verkkoyhteisöissä voi tehdä muutakin kuin jutella kavereidenkanssa mitä vain päähän pälkähtää. Yhteistyöverkostojen perustama Nuorillesuunnatun verkkotyön foorumi (NuSuVeFo) on työstänyt ja hyväksynyt verkostolleja verkossa tehtävälle nuorille suunnatulle työlle eettiset toimintaperiaatteet, jotkasisältävät yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet sekä verkossa toimivan ohjaajan oikeudetja velvollisuudet.137

Kaikki nuorille suunnatut sosiaalisen median ympäristöissä olevat palvelut vaativatvertaisohjaajilta säännöllistä päivittämistä ja seuraamista. Vertaisohjaajien onreagoitava nuorten yhteydenottoihin nopeasti ja vastuullisesti. Selkeät vastuualueet,työnjako ja tiimityöskentely auttavat tässä. Vertaisohjaajien välinen keskinäinentuki ja tiedonjako ovat olleet tärkeitä ohjauksen ja uuden tiedon löytymisenväyliä.Vertaisohjaustoimintaa toteuttavan tahon tulee järjestää soveltuvat työvälineet,tilat ja työaikaa tekemiselle. Mikäli aiemmin valmistuneet vertaisohjaajat toimivatapukouluttajina tai perehdyttäjinä, tulee perehdytysten huolelliseen suunnitteluunvarata aikaa. Myös koulutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja tehtävientarkistamiseen tulee varata riittävästi työaikaa koulutusvastaaville. Tarvittaessaon hyvä käyttää koulutusasiantuntijoita ja järjestää työssä oleville vertaisohjaajilletäydennyskoulutusta.Vertaisohjaajakoulutus tarjoaa koulutettaville hyödyllisiä taitoja, joita he voivatkäyttää varsinaisen vertaisohjaustyön lisäksi tulevaisuudessa muutenkin. Koulutettujavertaisohjaajia voidaan hyödyntää kaikessa nuorten ohjaustyössä. Mikäli koulutetutvertaisohjaajat saadaan sitoutettua työhönsä ja toimimaan suhteellisen itseohjautuvasti,voidaan tällä mahdollisesti vähentää vakituisen henkilöstön töitä. Lisäksivertaisohjaajina toimivat nuoret saavat hyvää työkokemusta ja työelämäkontakteja.Nuorten on helpompi ottaa yhteyttä vertaisiin ja toisaalta nuoret ovat perillä useistaasioista, joista iältään usein vanhempi varsinainen työntekijä ei ehkä tiedä mitään.Lisäksi vertaisohjaajat voivat tuoda uusia hyödyllisiä näkökulmia nuorten palvelujenkehittämiseen, sillä heidän kohdallaan yhdistyy sekä nuoren oma näkökulmaettä nuorten palvelujen ja ohjaamisen tuntemus.138

LiitteetLiite 1. Varustamon sidosryhmäyhteistyön tahojaAhlmanin ammattiopisto http://ahlman.fi/ammattiopistoAKU-toiminta http://www.akutoiminta.fi/Ammattipolku.fi http://www.ammattipolku.fi/Etsivä työ Tampere http://www.nuortentampere.fi/apua/etsivae-tyoe/ETTI − Etsivä työ http://www.siltavalmennus.fi/index.php/palvelumme/nuorten-palvelut/ettiKestävät koulutus- ja uravalinnat -projekti www.tyollisyysportti.fi/koulutukseenKorjaamo-hanke http://www.tao.tampere.fi/tao/TAOWWWTAO/korjaamo.htmlMonitoimitalo 13 http://www.nuortentampere.fi/13/Move − Monialainen verkkonuorisotyöhanke http://oulu.ouka.fi/kehittamishankkeet/kehittamisohjelmat/hankekortit/Hankekortti.asp?ID=549Nuorisokahvila Uniikki http://www.uniikki.eu/Nuorten Startti http://www.nuortenstartti.org/Nuorten verkostotyöpaja http://www.tyollisyysportti.fi/tampere/nuorten-palvelut/nuorten-verkostotyopaja-projekti2/Pirkanmaan hankeverkosto http://www.ammattipolku.fi/hankkeiden-verkostoSastamalan koulutuskuntayhtymä SASKY http://www.sasky.fi/Silta-Lisä http://www.siltavalmennus.fi/index.php/palvelumme/nuorten-palvelut/silta-lisaSilta-Valmennus http://www.siltavalmennus.fi/Sometu-verkosto http://sometu.ning.com/Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK http://www.takk.fi/Tampereen aikuislukion lukiostartti http://www.aikuislukio.tampere.fi/perusaste.htmlTampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu TAOKK http://www.tamk.fi/taokkTampereen seudun ammattiopisto Tredu http://www.tredu.fi/TIKASpaja http://tikaspaja.wordpress.com/Toponetti http://www.toponetti.fi/VAATERI − nuorten työpaja -projekti http://www.vaao.fi/vaao/projektit/vaateri/Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto http://www.vaao.fi/kuntayhtyma/Vastoinkäymiset voimavaraksi -hanke http://www.kaseva.info/vv.phpVerkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus Verke http://verke.org/139

Liite 2. Nuorten ohjaus- ja neuvontapalveluja verkossaAllison http://www.allison.fiAmmattinetti http://www.ammattinetti.fi/Apua http://www.apua.info/AVO-ammatinvalintaohjelma http://www.mol.fi/avo/Etsivä nettityö www.etsivanettityo.fi/Fressis.fi http://www.fressis.fi/Jepari-yhteisö http://irc-galleria.net/community/3037155Kunkoululoppuu.fi http://kunkoululoppuu.fi/Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuortennetti http://www.mll.fi/nuortennetti/Netari http://www.pelastakaalapset.fi/nuorisotoiminta/netari/Nettipoliisi http://www.poliisi.fi/nettipoliisiNettisyli http://www.nettisyli.fi/Opintoluotsi http://www.opintoluotsi.fi/Oppisoppi http://www.oppisoppi.fi/Pulmakulma http://www.nuoret.info/Toponetti http://www.toponetti.fi/Tukinet https://www.tukinet.net/Työllisyysportti http://www.tyollisyysportti.fi/Varjomaailma http://www.varjomaailma.fi/Verkkoterkkarit http://irc-galleria.net/community/3233235-verkkoterkkaritYAD Youth Against Drugs Ry http://www.yad.fi/140