Kunnon Perhetila 1 / 2013 - Snellman

Kunnon Maitotila- 4 -Kunnon Perhetila- 5 -Kunnon PerhetilaUusi Kunnon Maitotila-ohjelmapähkinänkuoressaKunnon Maitotila -ohjelmaantaa maitotilalle sen ansaitseman arvonKunnon hinnoitteluKunnon hinnoittelu varmistaa hinnan, joka vastaaeläimen oikeaa arvoa lehmille, hiehoille ja nuorillenaudoille. Lehmän ja hiehon hintatasoa nostettiinmerkittävästi. Suurimmat korotukset tehtiin isojen,lihaksikkaiden lehmien ja hiehojen luokissa. LehmänMP-perushinta on sama yleisissä lihakkuusluokissa P,P+, O-, O. Kun lihakkuus ylittää luokan O, hintalisä on 6c/kg/lihakkuusluokka.Vapaan lehmän hintalisäTeuraslehmien yleiskunto on selvitysten mukaan parempi,jos lehmät ovat olleet vapaasti pihatossa. Tälläperusteella lisähintaa maksetaan 10 c/kg, mikäli tilanlypsylehmät ovat pihatossa ympäri vuoden. Toisin sanoenne eivät ole kytkettyinä ja niiden olosuhteet jahoito ovat kunnossa.Lisää hintatietoja Anelmasta.Kunnon pikalehmälinjaPikalehmälinjan ohjeistus on uudistettu. Pikalehmäpalvelupalvelee nyt Maatilan Parhaat –sopimustiloja kokoSnellmanin toiminta-alueella. Päätoiminta-alueella arkisinklo 12.00 mennessä Anelman kautta ilmoitetutpikalehmät noudetaan kahdessa arkipäivässä. Muillaalueilla pikalehmät noudetaan kolmen arkipäivän sisällä.Pikalehmälinjan palvelumaksu on 25 €/tilaus. Luelisää Anelmasta.Nautarekisteritoiminnot Anelman kauttaMaitotila voi nyt hoitaa viralliset eläinilmoitukset nautarekisteriinAnelman avulla. Anelman nautarekisteritoimintoon avattavissa sitä haluaville maitotiloille. Otayhteys MP-toimistoon/Ann Knutar puh. 044 796 6203.Snellmanin naudanlihan tarve kasvaa yhäja tavoittelemme tänä vuonna nautamääriinmerkittävää kasvua sekä 5000uutta kasvatuspaikkaa välitysvasikoille,joten Snellman aloitti nautakonseptinsauudistamisen helmikuunalussa. Osana tätä uudistustaon Kunnon Maitotila -ohjelma. Ohjelmantavoitteena on antaa maitotilallesen ansaitseman arvon.Järjestämme kevään aikana info- ja keskustelutilaisuuksiaKunnon Maitotila –ohjelmasta.Tilaisuuksissa esittelemme Kunnonmaitotila –ohjelman lisäksi Snellmanin toimintamallia,Anelmaa ja mahdollisuuksiakäyttää nautarekisteriä Anelman kautta.Meille on myös arvokasta saada kuulla mitenvoisimme vielä parantaa yhteistyötämmetuottajiemme kanssa.Tiesitkö että?• Snellmanin maksama keskihintalehmästä nousi n.15 c/kg helmikuussa. Lehmänkeskihinta on noussut 50-60c/kg 15 kuukaudessa.• Rasvaisuusvähennyksetluokissa 3 ja 4 alennettiinhelmikuussa.• Kesäkuun loppuun asti maksammetilapäisesti sonnistaparhaan hinnan jo 280 kgpainossa.• Maatilan Parhaat -sopimuksenperuslisä 7 c/kg on nytsisällytetty naudanlihan MPperushintaan.• Myös naudan määrälisätaulukkoon uudistunut.Lue lisää Anelmasta!

Kunnon Maitotila- 6 -Kunnon Perhetila- 7 -Kunnon PerhetilaLehmät oppivat hyvin käyttämään lypsyrobotteja mutta opetteluvaatii malttia.Paavolan pihatossa käytössä on kaksi lypsyrobottia, jotka ovattoimineet erittäin hyvin.Kunnon maitotilallaPäätimme lähteä tutustumaankunnon maitotilan arkeen jaselvittämään, mitä mieltämaidontuottajat ovat uudestaKunnon Maitotila -konseptista.Tällä kertaa vierailukohteeksivalikoitui Virpi ja Petri Paavolanmaitotila Kaustisilla.Ennen siirtymistä kokonaan maidontuotantoon,Paavolan tilalla on ollut myössonnien teuraskasvatusta. Nyt sonnientilat on otettu hiehojen ja välitysvasikoidenkäyttöön. Uusi pihattonavettavalmistui 2010, jolloin tiloihin otettiinnuorkarjaa ja hiehoja. Ensimmäinenlypsyrobotti tuli navettaan pari viikkoanuorkarjan saapumisen jälkeen eli tammikuussa2011. Toinen lypsyrobotti otettiinkäyttöön keväällä 2012. Nyt suunnitelmissaon tuotannon laajentaminen jasiemennyskurssin suorittaminen.Pihattolehmän elämääPaavolat ovat erittäin tyytyväisiä lypsyrobotteihin.– Ne ovat parempia kuin odotin. Hälytyksiäroboteista tulee harvoin. Lisäksilehmät oppivat käyttämään robottejahyvin, kunhan vain malttaa opettaa niitäalussa, Virpi kertoo. Hän tarkentaamyös, ettei kyse ole ainoastaan robottienkäytön opettelemisesta, vaan lehmätvaativat myös oman aikansa oppiakseenpihattolehmän elintavat, joihinkuuluu ruokailu, juominen ja nukkuminenoman rytmin mukaan.Tutustumme pihaton lehmiin Virpinkanssa ja hän esittelee kaikki nimeltä.Lehmät ovat tyytyväisiä ja se näkyy.Lisäksi ne ovat erittäin sosiaalisia jaseuraavat mielenkiinnolla pihaton uusiavieraita.– Lehmät nauttivat kun saavat olla vapaana.Ne voivat nyt toteuttaa luontaistalaumakäyttäytymistä, Virpi kertoo.Tilalla on panostettu myös tekijöihin,jotka vaikuttavat eläinten terveyteen jatartuntariskien minimointiin. Vierailijoillenavetassa on oma ovi ja kulkureitti.Pihatossa puolestaan on erilliset osastottarkkailun alla oleville eläimille ja tiineenäoleville lehmille ja hiehoille. Myöseläinten lastaus on hyvin toteutettu erillisensairaus/lastauskarsinan avulla. Navetastalöytyvät myös valvontakamerat,mitkä on kytketty tilan kotikoneeseenja matkapuhelimiin. Valvontakamerathelpottavat varsinkin tiineenä olevieneläinten tarkkailua juuri ennen poikimista.Ajatuksia yhteistyöstäKeskustelemme Virpin ja Petrin kanssaheidän näkemyksistään koskien uuttaKunnon Maitotila –konseptia. Kiitostakonseptissa saa uusi hinnoittelu sekä pikalehmälinja.Paavolat korostavat, ettävarsinkin maitotilalla hakunopeus onerittäin tärkeätä asia. Myös vapaan lehmänlisä on Paavolan tilalla positiivinenuutinen.Yhteistyöhön Snellmanin kanssa Paavolatovat tyytyväisiä. Tärkeinä asioina hepitävät luotettavuutta sekä karjankuljettajienammattitaitoa. Lisäksi joustavuuskoskien noutoaikoja on tärkeä asia.Heidi HeinoPaavolan tilan lehmät olivat kiinnostuneita pihaton uusistavieraista.Tilan nuorimmille vasikoille on käytössä oma erillinen osasto.

Sikaseminaari- 9 -Kunnon PerhetilaSeminaariosallistujat kahvitauolla.Terhi JääskeläinenKirsi PartanenKunnon suomalainen maatiaispossu viitoittaatulevaisuuden tietäHelmikuun kevätaurinko ja valkoiset hanget toivottavat sikatuottajattervetulleeksi Seinäjoella Runebergin päivänä. Kyse oli jo perinteeksimuodostuneesta Snellmanin alkutuotannon järjestämästä kaksipäiväisestäsikaseminaarista.Seinäjoki Areenassa 5.-6.2.2013 järjestetyssäsikaseminaarissa syvennyttiintänä vuonna mm. sikojen perinnöllisentason ja terveyden varmistamiseen sekäniiden tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen.Seminaariin osallistuneille,noin 150 sikatalousyrittäjälle, tarjollaoli siis kattava paketti niin tuotantotuloksiakuin hyvinvointi- ja jalostustietoutta.Menestys ansaitaantekemällä hyvääSeminaaripäivät Seinäjoella avaisi Snellmaninalkutuotannon johtaja TomasGäddnäs kertomalla viime vuoden keskeisimmistätapahtumista ja tulevaisuudennäkymistä.Vuoden aikana Snellman on selkeyttänytliiketoimintamalliaan ja siihen pohjautuvaastrategiaansa. Liiketoimintamallieli missio kiteytettiin lauseeseen”Menestys ansaitaan tekemällä hyvää”.- Haluamme antaa lupauksen siitä, ettäasiakkaamme ja kuluttajamme voivataina luottaa siihen, että Snellman kunnioittaasekä ihmisten, eläinten että ympäristönhyvinvointia, Tomas kertoi.Yhtenä liiketoiminnan tärkeimpänä osanaon kunnon perhetilat. Snellmaninstrategia rakentuukin pitkälti perhetilojenkanssa tehtävään määrätietoiseenyhteistyöhön. Snellman haluaa tätenkantaa vastuunsa myös vaikeina aikoinamikä menneen vuoden aikana näkyimm. tuottajahintojen korotuksina ja kehittämispalkkioina.Snellman on asettanut hankintatavoitteekseen40 milj. kg sianlihaa vuoteen2020 mennessä. Sanoma oli selvä, tarvitsemmelisää lihaa. Vuonna 2013 työjatkuu tutulla konseptilla, missä keskiössäon avoimuus, vastuullisuus, jäljitettävyysja kotimaisuus. Tulevan vuoden aikanaon tavoitteena myös tuoda kunnonmaatiaispossu ja kunnon perhetilat sel-keäm-m i nkuluttajientietoisuuteen.Kasvuseurantaaja tuotantotuloksiaVuoden 2012 kasvuseurannan tuloksiaseminaaripäivillä esitteli alkutuotannonkenttäpäällikkö Martti Hassila. Kasvuseurannantuloksista nähtiin, että kehityson viime vuoteen verrattuna ollutpositiivista. Tulokset osoittivat, ettäpäiväkasvu on keskimäärin ollut 877 g/pv, teuraspaino 96,3 % ja lihaprosentti60,2. Huomattavin tulos seurannassakuitenkin oli, että parhaan neljänneksenpäiväkasvu oli keskimäärin 941 g/pv. Seminaaripäivienaikana käytiin läpi myösporsastuotannon ja porsaslaadun seurannantuloksia.Sika-aines luotuotantopotentiaalinSika-aineksesta seminaaripäivillä kertomassaoli Figenin toimitusjohtaja TimoSerenius ja Tuomikylän karjuasemantuotantopäällikkö Juha Mäkelä. TimoSerenius esitteli lyhyesti Figenin jalostusohjelmaa,jonka vahvuutena on korkealaatuinensika-aines, sekä tuotantotuloksia.Juha Mäkelä puolestaan kertoiFigen Matriarkka, Figen Kombi ja FigenMuskeli tuotemerkeistä sekä niiden ominaisuuksistaja sopivuudesta eri tuotantomuotoihin.Valitessaan yksilöitä ominJuha Mäkeläkriteerein voi hyödyntää myös Figeninlaskemia jalostusarvoja. Hyvä sika-ainesluo tuotantopotentiaalin mutta itse tulostehdään kuitenkin sikalassa. Tätenmyös tuotanto-olosuhteisiin kannattaapanostaa.Sikatautitilanne Euroopassa jataudeilta suojautuminenYksi seminaaripäivien suosituimmistaaihealueista oli Hannele Nauholzin pitämäluento sikatautitilanteesta Euroopassa.Vakavimpina tautiuhkina Hannelenosti esille mm. klassisen sikaruton,Timo Sereniusafrikkalaisen sikaruton, sikaflunssan jaPRRS taudin. Tartuntavaaran lisäksi sikatautienhaasteena on niiden taipumusmuuntua ja muodostaa uusia kantoja.Tartuntavaaraan pystyy vaikuttamaanjo aivan perustoimenpitein kuten varmistamallahyvä hygieniataso tuotantotiloissa.Tautien riskilevittäjinä voidaantuotanto-olosuhteiden lisäksi myöspitää esim. eläinkauppaa, ulkomaanmatkoja, ulkomaalaisia tuotantotyöntekijöitä,kotieläimiä, eläinkuljetusautoja,vierailijoita ja ruokajätteitä.jatkuu… »Sianhankintatilastotvuodelta 2012• Sianhankinta: 25,4 milj. kg• Sianhankinnan määränkasvu: + 14,5 % vuoteen 2011verrattuna eli 3,1 milj. kg• Porsasvälitys: 154 460 kpl• Porsasvälityksen määränkasvu: + 9,5 % vuoteen 2011verrattuna• Jalostussiat, sisältäenkoeporsaat: 4 476 kpl• Jalostussikojen määränkasvu: + 14 % vuoteen 2011verrattuna

- 10 -Kunnon Perhetila- 11 -Kunnon PerhetilaHävikki pois! 5/5jatkuu… »Priima lihasika voi hyvinToisen seminaaripäivän yhtenäkantavana teemana oli lihasikojenlaatuun ja kehitykseen vaikuttavattekijät. Aiheesta vierailevina luennoitsijoinaoli Terhi JääskeläinenSuomen Sikayrittäjät ry:stä ja KirsiPartanen Maa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskuksesta.Porsaan kehittymiseen kunnonlihasiaksi vaikuttaa monta tekijääkuten eläinaines, emakon tiineysaikaja porsiminen, ruokinta, olosuhteet,hoito, terveydenhoito jatuotannon hallinta. EsityksessäänTerhi korosti erityisesti ternimaidontärkeyttä porsaan kehityksessä.Lihasian kasvatuksessa oikeanlainenrehu on keskeisessä asemassamutta myös ruokintaolosuhteillaKalervo Mäkelä ja Risto Nokso kertoivat,että ajankohtaiset asiat ja mahdollisuusoppia uutta saivat heidänlähtemään Ilmajoelta sikaseminaariin.Kalervolla on Ilmajoella lihasikala ja Ristollapuolestaan yhdistelmäsikala. Heovat aikaisemminkin osallistuneet seminaaripäivilleja suurin osa osallistujistaonkin jo aiemmin Kalervolle ja Ristolletuttuja mutta on mukana uusiakin kasvoja.on tärkeä rooli sian kehityksessä.Tekijät, jotka saattavat rajoittaasian syömistä ovat esim. stressi,muutokset, tilan vähäisyys, ruokintatilanne,pilaantunut rehu, rehunvähäisyys, lämpötila ja vedenpuute. Lisäksi on muistettava, ettäsioille on tärkeätä saada syödä yhdessäja valojen ollessa päällä.Arvopohjaisella toiminnallatuloksiinToisen seminaaripäivän päätteeksiSnellman-konsernin toimitusjohtajaMartti Vähäkangas keskustelikonsernin arvopohjaisesta toiminnasta,jota tullaan tulevaisuudessakorostamaan entistä enemmän.Martti esitteli myös TNS Gallupintekemän tutkimuksen, jonka mukaanSnellman kuuluu Suomenmaineikkaimpien ja vastuullisimpienyritysten joukkoon.HHAjankohtaiset asiat kiinnostavatSikaseminaariin Seinäjoelle saapui tuottajia ympäri Suomea.Ajankohtaiset teemat ja mahdollisuus tavata saman alanyrittäjiä on seminaaripäivien arvokkainta antia.Hannu ja Anne Tarkki ovat saapuneetseminaaripäiville Eurajoelta, missä hepyörittävät emakkotilaa. YhteistyötäSnellmanin kanssa he ovat tehneet hiukanyli puoli vuotta ja ovat tyytyväisiävalintaansa. Seminaaripäivillä varsinkinFigenin puheenvuorot ovat Hannun jaAnnen mielestä olleet erityisen mielenkiintoisia.Harri ja Elina Kontiaisella odottaaporsastuotanto kotona Karvialla pariskunnanosallistuessa seminaaripäivilleSeinäjoella. He ovat seminaariin tyytyväisiäkun ohjelma koostuu sekä vanhankertauksesta, että uusien asioidenläpikäynnistä. Etenkin sikatautitilanneja konsernin toimitusjohtajan katsausherättävät heissä mielenkiintoa.Saavatko siat ruokansa?Sika on sosiaalinen syöjä läpi elämänsä.• Mitä on hävikki lihasikalassa? Se onalentunutta päiväkasvua, huonoa rehuhyötysuhdetta,sairastelua. Hävikki onsitä, että eläin ei pääse toteuttamaansitä geneettistä potentiaalia, joka silläon. Jokaisen tilan ja jokaisen lihasikaeränkohdalla hävikin syyt ovat erilaiset,ei ole samanlaisia tiloja eikä samanlaisiasikoja. Tilojen välillä on suurta vaihteluapäiväkasvussa. Ainakin osa tästä vaihtelustavoidaan selittää eroilla rehunkulutuksessa.Sika syö maksimi annoksenvain jos olosuhteet ovat optimaaliset.Jos syöminen on vaikeaa ja epämiellyttävää,sika syö vain pysyäkseen hengissäei kasvaakseen.Lihasikalassa sikojen tärkein tehtävä onsyödä ja kasvaa, joten keskitytään tässäjutussa siihen, kuinka niiden ruokailuavoidaan tukea.Tarjoamme sioille parasta mahdollista ruokaa, mutta tarjoammekoniille parhaat mahdolliset olosuhteet syömiselle? Lihasikavaiheessajopa 60-85% kasvun vaihtelusta on peräisin rehun syönnistä.Olosuhteet ja rakenteet, joissa sikoja kasvetaan rajoittavatosittain niiden syöntiä. Optimaalisissa olosuhteissa useimmatsiat pystyivät syömään lähes kolmanneksen enemmän rehua.aktivoi eläintä. Luonnossa siat heräävätauringon nousuun ja lähtevät nukkumisalueeltaravinnon etsintään. Aktiivisuuspiikitovat aamu- ja iltapäivällä, ruokintakannattaa ajoittaa ainakin näihin hetkiin.Ruokintakertoja tulee olla päivässävähintään kolme. Riittävä ruokintakertojenmäärä tulee muistaa varsinkin nuorillaeläimillä, joiden mahalaukun kokoei mahdollista suurien annoskokojensyömistä. Sika haluaa tehdä asiat ainasamaan aikaan muiden ryhmän sikojenkanssa. Kylläinenkin sika innostuu syömään,jos kaikki muut syövät. Yhdenaikaistettujentoimintojen negatiivisenapuolena on se, että sika stressaantuutilanteessa, jossa se ei pääse syömäänyhdessä muiden kanssa.Syöminen on miellyttävää silloin kun siihenon riittävästi tilaa, ruoka on hyvääja se ei lopu kesken. Kaukaloruokinnassaruokailutilaa tulee varata eläintä kohdenvähintään 35 cm, jotta vältetään ahtaudestajohtuva syönnin aleneminen jaturhat tappelut. Liian vähäinen ruokailutilarajoittaa helposti arempien eläintensyöntiä. Vahvemmalla rehulla ei pystytäkompensoimaan stressaavan tilanteennegatiivista vaikutusta syöntiin ja rehunhyväksikäyttöön. Huonovointinen eläin,joka ei vielä näytä sairauden oireitaalentaa herkästi syöntiään, jos se joutuukäyttämään energiaa ruokailutilan saamiseen.Automaattiruokkijoilla kaikki siat eivätpääse syömään yhtä aikaa, joten riskittapellulle ovat suuremmat. Riskit voikuitenkin minimoida tarjoamalla riittävästiruokintapaikkoja ja sijoittelemallaautomaatit niin, että dominoivat eläimeteivät voi vahtia automaatteja.ollen janoinen eläin alentaa syöntiäänvarsinkin kuivaruokinnassa. Varmistaveden hyvä laatu ja riittävä virtaus nipasta.Havainnoi sikojen ruokailua päivittäin.Ruokailua rajoittavat tekijät jäävät helpostihuomaamatta, jos ruokailutilanteitaei tarkkaile. Ennen ruokailua kannattaaaina tarkastaa kaukalot; onkoedellisen ruokintakerran jäljiltä jäänytrehua kaukaloon. Kaukalot tulee puhdistaakunnolla vähintään kerran päivässä,jotta kaukalon nurkkiin ei jää muhimaanvanhaa rehua, joka pilaantunee alentaauudenkin rehun houkuttelevuutta jamaittavuutta. Uloste tulee aina puhdistaapois kaukaloista. Ennen ruokailuakannattaa myös kiinnittää huomiota siihenmillä mielellä siat odottavat rehua.Jos pelkkä hoitajan tuleminen osastollesaa eläimet levottomiksi ja nahistelemaan,tulee miettiä ovatko eläimet saaneetriittävästi rehua ja onko ruokintakertojenvälinen aika liian pitkä.Ruokailun aikana havainnoi ruokailunsujuvuutta, tulevatko kaikki eläimet syömään,mahtuvatko kaikki eläimet yhtäaikaa ja syövätkö ne hyvällä ruokahalulla.Jos siat aloittavat ruokailun innokkaasti,mutta lopettavat pian, kannattaarehun laatu tarkastaa.Kaukalon tyhjentymisnopeudelle onvaikea antaa ohjearvoja, sillä se riippuusuuresti eläinten koosta ja ruokintakertojenmäärästä. Väärän kokoinen rehuannosaiheuttaa joko rehun tuhlaantumistaja lisääntynyttä siivoustyötä tainälkäisiä eläimiä ja alentunutta kasvua.On parempi tarkkailla rehun riittävyyttäeläimistä kuin kellon kanssa kaukalosta.Luontaisesti sioille on tyypillistä päiväaktiivisuusja yhdessä syöminen. Päiväaktiivisuustarkoittaa sitä, että valoRuokailun miellyttävyyden yhteydessäei pidä unohtaa veden merkitystä. Janoon vahvempi ärsyke kuin nälkä ja näinTerhi JääskeläinenhankepäällikköSikojen hyvinvoinnin edistäminen-tiedonvälityshanke

- 12 -Kunnon Perhetila- 13 -Kunnon PerhetilaMessutunnelmatLihasikojen kasvatuksen tuloksia vuodelta 20121010990970950930910890870850830810800g/pvPäiväkasvu964920899856Keskiarvo Top 25%950998Top 10%97,59796,59695,59594,59493,59392,592kgKeskipaino97,296,896,795,9Keskiarvo Top 25%96,697,0Top 10%imisetimisetleikkosiatleikkosiatMP-kenttäpäällikkö Vesa Hihnala palkitsi Junior Champion -luokan kolme parasta nautaa.6261,56160,56059,55958,55857,55761,359,3Liha%61,159,0Keskiarvo Top 25%imisetleikkosiat60,958,7Top 10%Anelman lihasikojen kasvatusseurannan tuloksiaKuvissa näkyy Anelman lihasikojen kasvatusseurannan tuloksia.Vuonna 2012 valmistuneet erät asetettiin paremmuusjärjestykseenpäiväkasvun mukaisesti. Kuvissa näkyvät päiväkasvunmukaan kaikkien erien sekä eristä parhaimpien 25ja 10%:n ryhmäkeskiarvot. Tulosten takana on reilut 115 000lihasikaa.Tyypillistä erille oli tuottajan tekemä hyvä ja huolellinen perushoitosekä eläinten seuranta. Tämän seurauksena siat toteuttavathyvin Figenin genetiikan mahdollistamaa laadukastatuotantopotentiaalia. Aikainen puuttuminen mahdollisiin ongelmiinnäkyy pienenä hävikkinä ja tehokkuutena rehunkulutuksessasekä myös alhaisena kuolleisuutena. Hyvä, terve jalaadukas porsas on kustannustehokkaan lihasikatuotannonperusedellytys.MH2,902,852,802,752,702,652,602,552,502,452,402,352,302,252,20ry/kg2,42,22,01,81,61,41,21,00,80,60,4%Rehunkulutus2,852,76Keskiarvo Top 25%Kuolleisuus2,21,6Keskiarvo Top 25%2,67Top 10%1,4Top 10%Sarka-messutSeinäjoella 1.-2.2.2013 järjestetyt Sarka messut keräsivätennätysmäärän yleisöä, 10 540 messuvierasta. Näytteilleasettajiamessuilla oli noin 150, joista Snellmanin alkutuotantoja Figen Oy oli yksi. Palatkaamme hetkeksi Sarka messujentunnelmiin.Maatilarakentamiseen, metsätalouteenja energiaan keskittyvät Sarka messuttarjosivat helmikuun alussa ohjelmaakaiken ikäisille. Snellmanin osastollamessuvieraille tarjolla oli monipuolistatietoa naudan ja sian Maatilan Parhaat–ohjelmista sekä Figenin tuotteista japalveluista. Osastolla paikalla oli kymmeneneri alueen asiantuntijaa Snellmaniltaja Figeniltä.Maatilan Parhaat–ohjelma kiinnostiNautapuolella kiinnostusta herätti etenkinuusi Kunnon maitotila -ohjelma. Messuillamaidontuottajat korostivat ennenkaikkea noutojen toimivuuden tärkeyttäja Kunnon maitotila -ohjelman tarjoamapikalehmäpalvelu saikin runsaasti kiitosta.Välitysvasikoiden noutojen toimivuuteenmessuvieraat kuitenkin toivoivatvielä parempaa sujuvuutta.- Panostamme entistä enemmän saadaksemmelisää kunnon kasvatuspaikkojavälitysvasikoillemme, sanoo Snellmaninnautapuolen kenttäpäällikköVesa Hihnala.Sikapuolella tietoa sai mm. hinnoitteluperiaatteista,siantuotannon kehittämisohjelmistaja niiden palkkiojärjestelmistä.Messuvieraita kiinnosti saadalisätietoa Maatilan Parhaat -ohjelmansisällöstä ja vaatimuksista sekä mahdollisuuksistapäästä Snellmanin MaatilanParhaat –tuottajiksi. Keskustelua osastollakäytiin myös sian hinnoittelusta jamarkkinatilanteesta. Figenin asiantuntijoiltasai tietoa sika-aineksen käytöstä,kasvuseurannasta ja Figenin keinosiemennystuotteista.Snellman jakoi palkintoja AyrshirenäyttelyssäMessuilla järjestettiin myös AyrshireWinter Show ja Hereford Show eläinnäyttelyt.Snellmanin alkutuotanto palkitsiJunior Champion -luokan kolmeparasta nautaa Ayrshire -rodun talvinäyttelyssä.Molemmissa näyttelyissäjärjestettiin myös eläinten huutokauppa.Tänä vuonna ensimmäistä kertaa messuillamukana oli myös Highland Cattle-rodun eläimiä.HHSnellmanin osastolta sai tietoa mm.alkutuotantokonseptista.Messuilla mukana oli Snellmaninalkutuotanto ja Figen.

Kunnon avajaiset- 14 -Kunnon Perhetila- 15 -Kunnon PerhetilaPekka Taipale ja Vesa Hihnala tarjoavatgrillimakkaroita vierailijoille. Granbackaveljestenäiti, Anja Granbacka, pitääkahvipöydän notkuvana.Robora Granbacka TeerijärvelläHauskanpitoa riitti myös seuraavan sukupolven Teerijärveläisille tuottajille.Valoisa ja ilmava pihattoGranbackan Mty järjesti uuden Robora-navettansa avoimien oven päivän aivan joulun allateerijärveläisessä talvimaisemassa. Puolta vuotta aikaisemmin paikalla oli vain metsää japeltoa, mutta itse prosessi alkoi kuitenkin jo paljon aikaisemmin.Mty Granbacka perustettiin kaksi vuottasitten kun Granbackan tilalla Teerijärvellätehtiin sukupolvenvaihdos.Yhtymään kuuluvat pariskunta Heljä jaKennet Granbacka sekä Kennetin veliKaj Granbacka. Sen lisäksi Simon Duvnäson yrityksessä palkattuna työntekijänä.Tilalla oli vuodelta -73 peräisin olevanavetta, joka alkoi tuntua ahtaalta. Peruskorjausei ollut enää ajankohtainen,vaan kun yrityksessä haluttiin varmistaakaikille työtä tulevaisuudessakin, uusinavetta oli paras vaihtoehto.On tärkeää suunnitella ajan kanssa,Kennet Granbacka toteaa, ja navetanavajaiseton oivallinen tilaisuus tutustuatoisten maanviljelijöiden valitsemiin ratkaisuihin.– Ihmisten tapaaminen on mukavaa,mutta toisaalta on tärkeää kierrellä jakatsella, erityisesti kun navetta on otettukäyttöön. Vuotta myöhemmin näkee,mitkä ratkaisut ovat olleet onnistuneitaja missä on puutteita. Me olemme nähneetsekä hyviä että huonoja malleja janiiden perusteella olemme päätelleetmikä meillä toimisi.Uuden navetan paikka valittiin omaltamaalta kaukaa asutuksesta.– Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla tilatovat lähellä toisiaan, mutta täällä Teerijärvelläme olemme olleet melko yksin,ja lähimmälle maitotilalle on pitkä matka,Kennet Granbacka sanoo. Kaikki viljelysala5 km:n säteellä on meidän.Sen vuoksi ympäristölupahakemuspro-sessi oli yksinkertaisempi, mutta odotusaikaoli silti pitkä.– Surkeaa, että Aluehallintoviraston ympäristölupaajoutuu odottamaan niinkauan, Kennet sanoo. Kesti seitsemänkuukautta ennen kuin lupahakemus käsiteltiin,eivätkä vuoden odotusajatkaanole harvinaisia. Se jarruttaa turhaanmaaseudun kehitystä.Lely A4-robotti Robora-pihatossaGranbackan veljekset käynnistivät kaivinkoneenheti juhannuksen jälkeen. Healoittivat projektin tekemällä itse kaivuutyöt,sekä rakensivat kaivot ja kanavat,jonka jälkeen rakennusfirma jatkoi.Rakentaminen ei sujunut ongelmitta,koska jotkut toimitukset antoivat odottaaitseään, mutta puolta vuotta myöhemminRobora-navetta on jo kuitenkinvalmiina ja siellä pidetään avajaisia.– Nyt meillä on 168 parsipaikkaa ja kaksiLely A4-robottia, jotka huolehtivatlypsävistä lehmistä. Loput paikat ovattiineille. Meillä oli ennestään 77 omaalehmää, muut ostetaan hiehoina.Heljällä ja Kennetillä on kaksi lasta,5-vuotias Emma ja 4-vuotias Daniel. Perheon ollut mukana koko rakennusajan.– Tämä on ollut kyllä melkoinen rakennusprosessi,Kennet sanoo. Jos olisinnyt samassa tilanteessa, en aloittaisialusta, mutta en haluaisi olla ilmankaan.suunnitellut navetan yhdessä Granbackantuottajien kanssa Lelyn Roborakonseptinpohjalta.– Me toimitamme koko konseptin ja kasaammemahdollisimman valoisan navetan.Sivut ovat täynnä ikkunoita jakoko pääty on ikkunaa. Tämän johdostanavetta on valoisa, kuiva ja ilmava sekähyvin ilmastoitu.Kesän ajaksi sivuikkunat käännetäänalas. Ne toimivat myös itkupintana jaohjaavat ulos 1/3 sisäilman kosteudesta.Navetassa on vapaa liikenne. Lehmätsaavat kulkea vapaasti parsiin, ruokintapöydälleja lypsyrobotille. Robottion hollantilainen malli, joka on ollutsuomen markkinoilla jo 10 vuotta. AstronautA4 on uusi malli, i-flow, jossalehmä kävelee suoraan robotin sisään.Poislähtiessä kaukalo siirtyy siten, ettälehmä pääsee suoraan ulos. Lehmille onluontaisempaa kulkea robotin läpi, ja sanotaan,että tätä menetelmää käyttäenvähennetään lehmien turhaa stressiä.Vuoden 2012 aikana toimitettiin noin80 Lely A4-robottia Suomeen, puolet jotoiminnassa oleviin navetoihin ja puoletuusiin navetoihin.Joakim Vidjeskogodottaa vuoden2013 olevan vilkasrakennusvuosi.Lely A4-robotti on uutta i-flow -mallia,eli lehmä kävelee suoraan robotin läpi.Puolisot Heljä ja Kennet Granbacka sekä Kaj Granbacka.Teerijärven navetanavajaiset keräsivät monia kiinnostuneitaläheltä ja kaukaa.Teerijärvellä navetan avajaisissa olimyös Joakim Vidjeskog Lelyä markkinoivastaNHK-keskuksesta. Hän onHeidi JylhäJoakim VIdjeskog NHK-keskuksestakeskustelee Robora-ratkaisusta ViktorEnholmin ja Josefin Ekstrandin kanssa.Pariskunta suunnittelee 150 lehmän navettaaKatternöhön.

Figen- 20 -Kunnon Perhetila- 21 -Kunnon PerhetilaFigen porsastuotannon seurantatuloksia 2012Kuva 1. Tilakohtainen jakauma vieroitettujenporsaiden määrästä / emakko /vuosi Figen porsastuotannon seurantaaineistossavuodelta 2012. Tuotannontehokkuudessa on suuria eroja tilojenvälillä.Keskiarvo Top 25%* Top 10%*Parhaat tuottajat mitalitasollaMitä yhteistä on Suomen hiihtomaajoukkueellaja Suomalaisellasikasektorilla? Molemmillasektoreilla tehdään paljontöitä ja menestyksen edellytyksetovat olemassa, muttatekemisen ympärillä vallitseeyleinen melankolia. Suomalaistenhiihtäjien menestys eijuuri riemunkiljahduksia kotikatsomoihintarjonnut juuripäättyneiden MM-hiihtojenaikana. Kovin pieni on myöstyytyväisten sianlihantuottajienjoukko.Millä sitten menestys saadaan ulosmitattuakeskinkertaisen tai huonon tuloksensijaan? Usko omaan tekemiseenja omaan konseptiin sekä tekemisenmeininkiovat seikkoja, jotka erottavat mestaritmuusta joukosta. Suomessa on varmastisekä hyviä hiihtäjiä että osaamista hiihtovalmennuksenympärillä. Suomessaon myös erinomaisia perhetiloja ja osaamistasikatalouden ja sianjalostuksenympärillä.Figen ja Snellman alkutuotannon strategiaon kirkas: kehitämme tuotannontehokkuutta tasapainoisesti. Tavoitteenammeei ole pelkkä pahnuekoonyltiöpäinen jalostaminen vaan hyvienlihasikojen lukumäärän kasvattaminensiten, että sianlihantuotannon kokonaistalousparanee. Perinnöllinen edistyminenjalostusohjelmassamme on olluttasapainoista ja vuoden 2012 tuloksetosoittavat, että sika-aineksessamme onpotentiaalia huipputuloksiin.Otetaan tarkasteluun porsastuotannontehokkuuden potentiaali. Kuva 1 jaTaulukko 1 osoittavat, että Figen porsastuotannonseuranta-aineistossa tilojenvälinen ero on erittäin suurta. Näinollen pelkän keskiarvon esittäminen eiole mielekästä. Oleellista on nähdä, ettäparhaiden tilojen porsastuotosluvutovat varsin korkeita – mukana on sekämitalisteja että hyville pistesijoille päässeitä!Tämä on tärkeää sillä tehokasporsastuotos ei ole ristiriidassa kokonaistaloudentehokkuuteen panostavankonseptin kanssa – päinvastoin: nykyaikanataloudellisesti kannattava sianlihantuotantovaatii korkean osaamisensekä emakko- että lihasikalassa.Suomalainen sika-aines on aina miellettylihantuotanto-ominasuuksiltaanvarsin kilpailukykyiseksi. Längelmäentestitulokset osoittavat (Kuva 2 ja kuva3), että tehokkaan lihasikatuotannonedellytykset ovat olemassa. ErityisestiFigen Muskeli-linjan tulokset osoittavat,että lihaporsaan isäksi kannattaa ainavalita Muskeli-tasoista siementä.Rehujen korkeista hinnoista huolimattauskon, että tehokkaalla tuotannollasianlihantuotanto on kannattavaa jopanykyaikana. Oleellista on kehittää omaaosaamista ja tehdä jokaisesta päivästähieman parempi. Näytetään hiihtäjillemallia ja kaivetaan sikakentälle yhteinentekemisen meininki ja tehdään tulevaisuudestamenestyksellinen.Timo Sereniustj, Figen OyYhteensä syntyneiden lkm / pahnue1. pahnue 11,33 11,94 12,082. pahnue 12,24 12,43 12,403-5. pahnue 13,26 13,59 13,66Vieroitettujen lkm/pahnue1. pahnue 9,56 10,60 10,992. pahnue 10,27 11,00 11,013-5. pahnue 10,23 10,98 11,02Pahnueita / emakko / vuosi 2,06 2,31 2,38Porsimis-% 69,5 78,8 82,7Poistettujen sikojen keskimääräinenporsimakerta4,22 4,36 4,39Vieroitettuja porsaita / emakko /vuosi 20,37 25,06 26,201010990970950930910890870850830810800Päiväkasvu961Figen perus1002Figen MuskeliKuva 2. Keskimääräinen päiväkasvu ja rehunmuuntosuhdeLängelmäen keskuskoeasemantestisioilla vuonna 2012.2,702,652,602,552,502,452,402,352,302,252,202,152,102,052,0Rehunhyötysuhde2,66Figen perus2,52Figen MuskeliTaulukko 1. Yhteenveto porsastuotannonseurantatuloksista Figen tietokannassavuodelta 2012. Mukana havainnot,jotka on päivitetty tammikuun loppuun2013 mennessä.*Tulokset on laskettu tiedoista, jotka lähetetty31.1.2013 mennessä Figen Oy:n tietokantaan** Vieroitettujen porsaiden määrä suhteenparas 10% ja 25% tiloista6564,56463,56362,56261,56160,560Figen perusLiha%Figen MuskeliKuva 3. Keskimääräinen koeleikkuuseen perustuva Liha-% Längelmäenkeskuskoeaseman testisioilla vuonna 2012. Lukujen tasot eivät vastaa normaaliateurastamon lihaprosenttia – oleellista on huomata Figen Perus jaFigen Muskeli tasoisen sika-aineksen ero.64,164,8

Hyvää kannatti odottaa.Nyt se on vihdoin kaupoissa: Kunnon lenkkimakkara. MeilläSnellmanilla makkara tehdään niin kuin se itselle tehtäisiin.Siksi uudessa lenkissä on paljon lihaa ja vähemmän lisäaineita.Esimerkiksi fosfaattia ei makkaraan lisätä lainkaan. Siksi semaistuu luonnollisesti hyvältä.Lenkki on nyt kunnon ruokaa. Katso reseptit: www.snellman.fiVÄHEMMÄN LISÄAINEITA,SIKSI LUONNOLLISEMPI.