Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti

KUNNAT 

LAKIEN 

TANSKAN 

KUNTAUUDISTUS 

VUONNA 02: 

Tutkijat kyselevät jo, 

selviävätkö uudet kunnat 

lisätehtävistään s. 16-20 

5/ 2008 Market Kulovesi 

1/2006 

haki tietoa ja 

kontakteja kuntaliitosverkoston 

kokouksesta. s. 30 

★ 

★ ★ 

★ ★ 

★ ★ 

★ 

Kuntalain asiantuntija 

Kari Prättälä: 

EU-lait, markkinat, 

valtio ja vaativat 

kuntalaiset 

ovat yhdessä 

tehneet 

kuntien 

toiminnasta 

”oikeudellista 

riskienhallintaa”. 

PEUKALORUUVISSA 

Sivut 6–9

me näemme 

uusia kehittymisen mahdollisuuksia 

Tietoyhteiskuntataitoja tarvitsee nykyisin meistä jokainen. Microsoft ® 

Unlimited Potential -ohjelma auttaa yhteisöjä kehittämään kansalaisten 

digitaalista lukutaitoa antamalla heille välineitä ja mahdollisuuksia uusien 

taitojen oppimiseen. Lue lisää osoitteesta microsoft.fi /potential

www.kuntalehti.fi 

GRAFIIKKA: YRJÖ KLIPPI 

5/2008 

Kun kuntalaki ei riitä 

Kuntapäättäjä haki aikaisemmin tukea 

päätökselleen tarkistamalla, mitä kuntalaki asiasta 

sanoo. Tätä nykyä saman asian kohdalla saatetaan 

lisäksi tavata osakeyhtiölakia, hankintalakia, puitelakia, 

tietosuojaa koskevia lakeja tai EY-tuomioistuimen 

ratkaisuja. 

Onko kunta-alasta tullut juristien temmellyskenttä? 

Kuntaliiton lakiasiain johtaja Kari Prättälä ryhtyi 

jäsentämään kuntien muuttunutta toimintaympäristöä. 

s. 6-9 

TÄTÄ MIELTÄ 

LAKIA LUKIEN: Professori J.P. Roos pöllyttää 

kuntia: Perusoikeuksia rikotaan tieten tahtoen/Ari 

Mölsä s. 50 

Puheenvuoro-palstalla Pekka Linnapuomi arvioi 

tulevissa kuntavaaleissa vastakkain olevan vahvat 

ja heikot kunnat. Keskustelua-palstalla Mauno 

Niskanen kysyy, kyteekö kuntaliitoksissa aikapommi. 

Palautetta-palstalla Pentti Kilpeläinen Tuusulasta 

jatkaa keskustelua hallinnosta. s. 52 

LUOTTAMUKSELLA: Juha Härkönen (Kansalaisliike 

MYÖ) hakee päätäntävaltaa peruslappeenrantalaisille/Marjatta 

Jaatinen. s. 54 

Näin jätät työpaikkailmoituksen 

Kuntalehteen: 

Soita Tuula Vesa, puh. (09) 771 2314 

tai Lea Anttila, puh. (09) 771 2015 

Faksaa (09) 771 2486, sähköpostita: 

asiakaspalvelu@kuntalehti.fi tai käytä 

helppokäyttöistä kuntalehti.fi -sivujen 

lomakkeistoa. 

Työpaikkailmoitusten hinnat: 

4,50 €/palstamm – sama ilmoitus 

Kuntalehden nettisivuille vietynä 90 € 

– vain nettisivuille 300 € 

Seuraavat ilmestymis- työpaikkanumerot 

päivä ilmoitukset 

● Kuntalehti 6/2008 27.3. 13.3. 




Kuinka paljon rahaa käytetään kaupungeissa kulttuuriin? 

Perusselvitys 14 kaupungista on valmistunut. Tietoplus s. 46 

Lempäälä kokeilee kirjastoautomaattia Ideaparkissa 

Kirjamaatti antaa kirjan muovikotelossa, jossa se on myös palautettava. Lempäälän kirjastotoimenjohtaja Kristiina 

Suominen on näyttänyt kirjastokorttiaan koneen lukijalle, joka antaa hänen haluamansa kirjan. s. 27 

UUTISET 

PÄÄKIRJOITUKSET: 

Lakien ja sopimusten viidakossa/ 

Vastuu ilmastosta s. 5 

Markkinat hereillä – kunnat lakien puristuksessa s. 6 

B-lista/Olli Havu s. 9 

Limingassa juhlittiin koulua ja työntekijöitä. s. 10 

KUNTAKIERROS: 

Kierroksella mukana tällä kertaa Ruotsinpyhtää, Hankasalmi, 

Salla, Joensuu, Vantaa, Suomusjärvi ja Pori. s. 10 

Keitele perusti nuorille nettivaltuuston. s. 11 

Kuntatelevisio tuo lisäarvoa julkisiin palveluihin. s. 12 

Puolet valtuutetuista töissä yksityisellä sektorilla. s. 13 

Kuntajakolain uudistaminen vireille. s. 13 

Tapio Välinoro toivoo vahvoja toimijoita 

– Maakuntien yhdistäminen jakaa mielipiteitä. s. 14 

Oulu asetti kuntosaleihin 13 vuoden alaikärajan. s. 14 

Kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi esittää: 

Kemijärvi ja Pelkosenniemi yhteen. s. 15 

EK, Erittäin kunnallista -sarjakuva s. 15 

9 § -talousarvioinnissa mukana neljä kuntaa. s. 26 

TANSKA 

Tanska vuonna 02 suuren uudistuksen jälkeen: Tutkijat 

arvioivat kuntaja aluereformin tuomia hyötyjä ja 

hankaluuksia. Toimittaja Hannu Taavitsainen kävi 

paikan päällä. s. 16 

SAKSA 

Pienen Hückeswagenin sitoutumaton pormestari 

Uwe Ufer pani tuulemaan: Hierarkian sijaan tulosvastuuta 

– pikkupolitikoinnin sijaan ideariihiä. Toimittaja 

Jussi Tuormaa raportoi. s. 22 

KUNTALIITOKSET 

Kuntaliitosverkoston kokouksessa välitettiin kokemuksia 

ja ennustettiin toista liitosaaltoa vuodelle 2013. s. 30 

Liitoksista lisävauhtia Keski-Suomessa? Jyväskylän ja 

Äänekosken välille kaavaillaan kasvukäytävää 

eurooppalaisten esikuvien malliin.. s. 33 

INFOTEKNOLOGIA/TEEMA 

Sähköisestä laskutuksesta tulee yhä useammin osa 

kuntalaisen arkea: esimerkkinä Espoo. s. 35 

Tietokonejärjestelmien uusiminen asettaa kunnat valinnan 

eteen: esimerkkinä Linux-ratkaisu Lieksassa. s. 38 

Asia kaipaa lisähuomiota: Käytöstä poistettavien 

koneiden kovalevyissä piilee tietosuojariski. s. 39 

TYÖ & TEKIJÄT 

Jussi Jääskeläinen valvoo Vaasan maakuntaarkistossa 

hyllykilometreittäin historian havinaa. s. 56 

Henkilöuutisia: Saarijärven kaupunginjohtaja Hannu 

Pirkola palaa Audiator Oy:öön; Riitta Konkola on nimetty 

pääkaupunkiseudun Metropolia (EVTEK+Stadia) 

ammattikorkeakoulun rehtoriksi... s. 57 

AVOIMET TYÖPAIKAT s. 57 

VIIMEISET SIVUT 

MAAILMAN KYLÄT 

Terttu Levonen/Arabiemiirikunnat, Abu Dhabi s. 62 

10 kysymystä s. 63 

KOLUMNI/Ari Hynynen 

Työmaa. Nyt s. 63 

TIETOPLUS 

● Rakennemuutos Dortmund, Saksa: 

Teollinen tuotanto ei katoa, vaan muuttuu s. 41 

● Talousosaaminen ei riitä – Kuntajohtamisessa 

monta näkökulmaa tarpeen s. 44 

● KHO:n päätöksiä: Pohjanmaan jätteenkuljetusriidasta 

ratkaisu s. 45 

● Kulttuuripalvelut, tuotantotavat, kustannukset: 

Luotettavat mittarit tilanteesta tarpeen s. 46 

● KIRJAT: Lähdeteos mm. aluerakenteesta s. 48

�� 

�� 

�� 

OKO Pankki Oyj on 1.3. alkaen nimeltään Pohjola Pankki Oyj. Pohjola on markkinointinimi sekä Pohjola Pankki Oyj:lle 

että Pohjola Vakuutus Oy:lle. Suomen johtavana toimijana tarjoamme monipuolisia pankki-, sijoitus- ja vahinkovakuutusratkaisuja 

yritysten tarpeisiin. Yksityishenkilöille tarjoamme laadukasta vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelua. Kun 

haluat luoda turvalliset ja vakaat puitteet taloudelliselle kehitykselle, ota yhteyttä Pohjolaan. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, 

kun sitä katsoo uusin silmin. 

Pohjola Pankki Oyj on OP-Pohjola-ryhmään kuuluva pörssiyhtiö.


■ TOIMITUS 

Päätoimittaja Olli Havu 

Toimitussihteerit 

Mikko Tapaninen, Eija Tynnilä 

Toimittajat 

Eeva-Liisa Hynynen, 

Hannu Taavitsainen, Pirjo Tuusa, 

Jorma Ylönen 

Toimituksen sihteeri 

Tuula Vesa 

Levikkisihteeri Lea Anttila 

Sähköposti toimittajille: 

etunimi.sukunimi@kuntalehti.fi 

Sähköposti toimitukselle: 

kuntalehti@kuntalehti.fi 

Käyntiosoite: 

Toinen linja 14 

00530 Helsinki (Kuntatalo) 

Puh. (09) 7711 

Faksi (09) 771 2486 

■ TILAUKSET 

Levikkijohtaja Helena Häkkinen 

Levikkisihteeri Lea Anttila, 

Puh. (09) 7711 

Faksi (09) 771 2486 

sähköposti lea.anttila@kuntalehti.fi 

Vuosikerta 20 numeroa 

(toimituksesta tilattuna) 

Kestotilaus 63 e 

Määräaikainen 67 e 

■ ILMOITUKSET 

Työpaikkailmoitukset 

suoraan toimitukseen Lea Anttila, 

Tuula Vesa tai toimitussihteerit 

Muut ilmoitukset 

Suomen Business Viestintä Oy 

Käyntiosoite: Munkkiniemen 

puistotie 25, 00330 Helsinki 

Postiosoite: PL 356, 

00101 Helsinki 

Puh. 010 665 106 

■ KUNTALEHTI INTERNET 


kuntaja työpaikkauutisia, ilmoituksia, 

juttupoiminnot tuoreimmasta 

lehdestä, 

pdf-arkistossa painetut numerot 

vuodesta 2003 

■ AVOIMET TYÖPAIKAT 

kuntien ja kunta-alan työpaikkailmoitukset 

Kuntalehdessä ja 

lehden www-sivuilla 

■ LEHDEN VALMISTUS 

Painopaikka 

Scanweb Oy Kouvola 

Sivunvalmistus 

Faktor Oy Helsinki 

Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä 

aineistosta. Toimitus pidättää itselleen 

oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. 

ISSN 1236-0066 

Kuudestoista vuosikerta 

Aikakauslehtien liiton jäsen. 

Kustantaja ja julkaisija 

KL-Kustannus Oy / 

Suomen Kuntaliitto ry 

Hallituksen pj. Risto Parjanne 

Toimitusjohtaja Olli Havu 

jälkikirjoitus 

pääkirjoitus 

Lakien ja sopimusten 

viidakossa 

Kuntien toimintaympäristö on rajusti 

muuttunut Suomessa 2000-luvun alkuvuosina. 

Uudella pelikentällä on tiukennettu 

vanhoja sääntöjä. Lisäksi tuomarin 

taskusta löytyy yhä uusia monitulkintaisia 

sääntöjä. Enää ei selvitä yksin kaikille tutun 

kuntalain pykälillä 

Tunnetuin muutostekijä on luonnollisesti 

kuntauudistus, jonka valtiovalta sysäsi liikkeelle 

parisen vuotta sitten. Rajun muutossysäyksen 

on antanut myös Euroopan unionin 

jäsenyys. 

Suomalaisille opetettiin aikoinaan EUjäsenyyttä 

koskevassa kansalaiskeskustelussa, 

ettei mikään muutu oleellisesti kunnissa. 

Verotusta ei harmonisoida ja palvelut 

saamme järjestää kansallisesti niin kuin 

haluamme. Päinvastoin suomalaisille 

vakuuteltiin, että paikallistaso on unionissa 

tärkeä ja läheisyysperiaate kantava voima. 

Toistakymmentä vuotta näiden puheiden 

jälkeen voi havaita, että Bryssel on kouriintuntuvasti 

vaikuttanut myös Suomen kuntiin. 

Verokilpailu heijastuu kuntiin. Kuntien 

nykyisiä toimintamalleja kyseenalaistetaan 

EU:n lakitulkinnoin. Esimerkiksi tuore 

Destia-päätös pakottaa tarkasti liikelaitosten 

aseman palvelujen tuottamisessa. Paljon 

ennen tätä kunnat ovat joutuneet 

sopeutumaan kiperien kilpailu- ja hankintasäännösten 

muuttumiseen. Ne painottavat 

markkina-ajattelua, joka ei aina ole yhteismitallinen 

julkisten palvelutehtävien ja 

kuntien yhteistyöpyrkimysten kanssa. 

EU-paineiden ohessa kunnat saavat tuntea 

nahoissaan yhä vaativammaksi käyneiden 

kuntalaistensa kärkkäyden haastaa kunta 

laillisuusmittelyyn palvelupuutteiden takia. 

Vastuu ilmastosta 

Yksityisten yritysten ja kuntien mittelö 

jätesodassa on alkanut tuottaa suoranaista 

julkisuussaastetta. Viime viikolla suuren 

pörssiyrityksen edustaja kuvasi Kauppalehdessä 

kuntia ilmastonsuojelun vapaamatkustajiksi. 

Sananvalinta kertoo todella kapeasta näkökulmasta 

ja selvästä tietämättömyydestä. Kunnat 

ovat ryhtyneet toimiin ilmastonmuutosta 

vastaan jo yli 10 vuotta sitten. Pyrkimys on 

parantaa joukkoliikennettä, tiivistää maan- 

PÄÄKIRJOITUS 6.3.2008 

Tällöin tarvitaan juridista tulkintaa siitä, 

missä kulkee kunnan voimavarojen ja 

toisaalta valtion säätämien kansalaisten 

perusoikeuksien välinen raja. 

Kuntaliiton lakiyksikön johtaja Kari Prättälä 

kuvaa osuvasti juridiikan kyllästämää nykytodellisuutta 

kunnissa ”oikeudelliseksi 

riskienhallinnaksi”. Se on haastavaa hallinnollisen 

koulutuksen saaneille kuntajohtajille, 

mutta maallikkoajattelua edustavien luottamushenkilöiden 

alkaa olla hyvin vaikea tunnistaa 

vastuunsa ja valtansa suhdetta uudessa 

ympäristössä. 

Toimintaympäristön koukeroisuudesta 

kertoo niin ikään tuore akateeminen 

tutkimus. Kunnallisalan kehittämissäätiön 

rahoittamassa ja professori Arto Haverin 

vetämässä Tampereen yliopiston tutkimuksessa 

pureuduttiin uuteen verkostomaiseen 

toimintamalliin johtamisen ja demokratian 

näkökulmista. 

Yhteiskunnan ongelmien monimutkaistuessa 

kunnat eivät voi enää käyttää 

yksinkertaisia ratkaisuja niihin. Niinpä kunnat 

ovat rakennelleet keskenään koukeroisia 

yhteistyömalleja, perustaneet osakeyhtiöitä 

ja säätiöitä sekä turvautuneet kuntayhtymiin 

ja lähteneet tekemään palvelusopimuksia yksityisten 

yritysten ja kolmannen sektorin 

kanssa. 

Sopimusviidakko alkaa olla todella tiheä. 

Samalla on vaara, että siinä seikkailtaessa 

perustehtävä katoaa yhä kauemmaksi 

päättäjien käsistä pykälien taakse. Kaikki 

tämä odottaa syksyn vaaleissa ehdokkaita 

ja vaalien jälkeen aloittavia uusia 

valtuustoja. Ne astuvat edeltäjiään 

paljon haastavammalle areenalle. ■ 

käyttöä, kohentaa kiinteistöjen energiataloutta 

sekä monipuolistaa energiantuotannon raakaaineita. 

Yhden yrityksen argumentointi on 

ymmärrettävää omien etujen ajamisessa, 

mutta täysin löysiä ei pitäisi julkisuuteenkaan 

päästellä. Erityisesti silloin, kun itse kuskataan 

jätteitä rekoilla kaatopaikoille satojen kilometrien 

päähän niiden syntypaikoista. ■ 

5

KUNTALEHTI 5/2008 

■ UUTISET 

Kunnanvaltuustojen pidettävä perustehtävät selkeinä mielessä palvelutuotantoa 

MARKKINAT OVAT HEREILLÄ 

Pikasilmäys päivän lehtiin 

osoittaa kuntien 

päätyneen ahtaaseen 

rakoon: kunnanvaltuustojen 

linjatessa palveluitaan 

markkinat, EU:n 

komissio ja yksityiset 

kansalaiset ovat hereillä. 

Kuntien toimintaympäristönmonimuotoistuessa 

toimintaa 

ei ohjaa enää 

yksin kuntalaki. 

Kuntiin vaikuttavia 

lakeja 

säätää eduskunnan 

ohella 

myös Euroopan 

unioni. 

Lainsäädäntö 

on monitasoista 

ja paikoin 

vaikeasti tulkittavaa. 

■■ Esimerkeistä ei 

ole pulaa. EU:n komission 

Destia-päätöksen takia 

kuntien liikelaitokset 

ovat tähtäimessä. Hankinnoista 

tehdyt valitukset 

ruuhkauttavat markkinaoikeuden. 

Kuntien yhteistyömalleja 

laadittaessa on syytä tarkistaa, 

onko yhteistoiminta tulkittavissa 

hankinnaksi, joka olisi pitänyt kilpailuttaa. 

Yhä useammin oikeusteitse 

palvelujaan peräävät myös 

kuntalaiset perustuslain perusoikeuksiin 

vedoten. 

Kuntalaki ei yksin riitä 

Kuntapäättäjä haki aikaisemmin 

tukea päätökselleen tarkistamalla, 

mitä kuntalaki sanoo. Tätä nykyä 

samassa asiassa saatetaan 

joutua tavaamaan lisäksi osakeyhtiölakia, 

hankintalakia, puitelakia 

ja tarpeen vaatiessa vielä tietosuojasäädöksiä 

tai EY-tuomio- 

6 

EEVA-LIISA HYNYNEN 

★ 

★ ★ 

★ ★ 

★ ★ 

★ 

istuimen 

ratkaisuja. 

Onko kunta-alasta 

tullut juristientemmellyskenttä, 

jossa perustehtävien 

hoitaminen jää juridiikan jalkoihin? 

Kuntaliiton lakiasiain johtaja 

Kari Prättälä myöntää kuntien 

toimintaympäristön monimutkaistuneen, 

vaikeutuneen ja jopa juridisoituneen 

merkittävästi, mutta 

KUVITUS: YRJÖ KLIPPI 

samalla 

hän kääntää 

keskustelun kärjen 

kuntien perustehtävään. 

Ratkaisun avaimet löytyvät 

sieltä. 

– Mitä perusteellisemmin kunta 

toimintojaan miettii ja linjaa, sitä 

varmemmin päätökset kestävät 

juridisen lähitarkastelun.

uudistettaessa 

– kunnat lakien puristuksessa 

Prättälä muistuttaa, että kunnan 

perustehtävät ovat yhä selkeät: 

kuntalaisten hyvinvoinnin ja 

kunnan kestävän kehityksen turvaaminen. 

Kunta- ja palvelurakenne- 

eli Paras-hankkeen puitelain 

lähtökohtana on riittävän 

elinvoimainen ja toimintakykyinen 

kunta, jotta kunta ylipäätään 

suoriutuisi tehtävistään. 

– Voi sanoa, että mitä laajempi 

tehtävävalikko kunnilla on hoidettavanaan, 

sitä monimuotoisemmassa 

ympäristössä toimitaan. 

Toisaalta mitä vahvempi 

kunta on, sitä paremmat 

eväät sillä on pitää palvelutuotantoohjauksessaan 

myös muuttuneessa 

toimintaympäristössä. 

EU sinetöi 

muutoksen 

Kari Prättälän mukaan 

yksi näkyvä merkkipaalu 

kuntien toimintaympäristön 

muutoksessa 

on Suomen EU-jäsenyys. 

– Euroopan unioni 

on tuonut uuden tason 

kunta-valtio -suhteen 

rinnalle ja entistä vahvemman 

markkinoiden 

painotuksen. Tiukimmin 

EU:ssa säänneltyjä ovat tavaroiden, 

pääoman, palveluiden 

ja kansalaisten vapaa liikkuvuus.Sisämarkkinasäännökset 

ja kilpailuoikeus ajavat tavallaan 

sosiaalisen Euroopan yli, 

vaikka julkisen vallan hoitamien 

”yleishyödyllisten palvelujen” 

merkitys periaatetasolla tunnustetaan. 

Prättälä arvioi, että EU-jäsenyys 

vahvisti sen kehityssuunnan, 

johon jo muutoin oltiin menossa: 

1980-90-lukujen taitteessa valtio 

oli ryhtynyt purkamaan tiukkaa 

normiohjaustaan. Maaliin tultiin 

vuoden 1993 valtionosuusuudistuksessa 

tehtäväkohtaisten valtionosuuksien 

poistuessa. Kuntien 

haluttiin tehostavan toimintojaan 

hakemalla yhä vapaammin ja rohkeammin 

uusia toimintamuotoja. 

Näin kävikin: kunnat ovat perustaneet 

liikelaitoksia, osakeyhtiöitä, 

yhteistoimintaa muiden 

SEPPO HAAVISTO 

– Kun vielä 1970-luvulla valtiotieteiden ja sosiaalipoliittisen ajattelun 

arveltiin syrjäyttävän kunnallishallinnossa juridiikan, muun 

muassa Euroopan unionin vaikutuksesta kunta-ala on oikeudellistunut 

voimakkaasti, Kari Prättälä summaa. 

kuntien kanssa, ottaneet käyttöön 

tilaaja-tuottaja -malleja ja 

kutoneet verkostojaan järkeistäessään 

toimintaansa. 

– Erityisesti kuntien toimintaan 

ovat vaikuttaneet EU:n hankintasäännökset, 

joihin kotimainen 

hankintalaki perustuu. Hankintalain 

merkitystä korostaa kotimainen 

tehokas ja halpa oikeusturvakoneisto. 

EU:n kilpailulainsäädännön 

vaikutus alkaa näkyä 

kuntakentällä laajemminkin: julki- 

sia tukia säännellään tarkoin, ja 

markkinoilla tapahtuvalle kuntien 

toiminnalle haetaan pelisääntöjä. 

Yhteistoiminta syynissä 

Kari Prättälä muistuttaa, että raja 

kuntien välisen yhteistoiminnan 

ja hankinnan välillä ei ole selkeä. 

– Tästä ennakkotapauksena on 

Hangon ja Espoon kaupunkien 

välinen sairaankuljetussopimus. 

Se tulkittiin KHO:ssa hankinnak- 

233 

si, joka olisi pitänyt kilpailuttaa. 

Kuntaliiton lakiasiain johtaja 

vahvistaa, että EU:n hankintasäännösten 

kanssa kipuilevat monet 

jäsenvaltiot. Suomessa ongelma 

korostuu kuntajärjestelmästämme 

johtuen: kun ylemmän tason 

itsehallintoa ei ole syntynyt, 

kunnat vastaavat laajasta tehtäväkokonaisuudesta 

ja harjoittavat 

paljon keskinäistä yhteistyötä. 

– Elinkeinoelämä pitää tätä yhteistyötä 

usein suljettuna markkinana, 

jonne myös yrityksillä pitää 

olla pääsy. On kuitenkin muistettava, 

että jäsenvaltiot voivat itse 

määritellä, mitä palveluita julkinen 

valta, Suomessa yleensä 

kunta, hoitaa verorahoitteisina 

yleishyödyllisinä palveluina. On 

erotettava toisistaan julkisen palvelutoiminnan 

avaaminen markkinoille 

ja kuntien oma toiminta 

markkinoilla. 

Kunta ei sanele 

pelisääntöjä markkinoilla 

Prättälän mukaan kunnallishallinnossa 

on toisinaan havaittavissa 

tietynlaista lapsenuskoista vilpittömyyttä 

suhteessa markkinoihin. 

– Kunnat näyttävät usein ajattelevan, 

että kunta voi itse määritellä, 

missä määrin markkinoiden 

pelisääntöjä sovelletaan. Näin ei 

ole, vaan esimerkiksi tilaaja-tuottaja 

-mallin käyttöönotto saattaa 

merkitä sitä, että hankintalaki ja 

muu markkinalainsäädäntö tulee 

sovellettavaksi. 

–Tarkkailuun joutuu myös kuntien 

omien liiketoimintayksiköiden 

rehtiys: noudattaako kunta 

kilpailutilanteessa samoja pelisääntöjä 

kuin kilpailijansa? 

Kuntien nykyistä toimintaa 

Prättälä vertaa pelikenttään. 

– Yhden ainoan pelikentän sijasta 

kunnat joutuvat nykyään 

pelaamaan useammalla kentällä. 

On peruskunta ja liikelaitokset, 

konserni tytär- ja osakkuusyhtiöineen, 

kuntien yhteistoiminnan 

organisaatiot sekä ulkoiset ja 

sisäiset tilaaja-tuottaja -mallit. Tämä 

kaikki asettaa uusia haasteita 

sekä johtamiselle että toimijoiden 

ohjaamiselle. 

Pelikentälle mentäessä on tär- 

7 


■ UUTISET

■ UUTISET KUNTALEHTI 5/2008 

”On tärkeää, että kunnassa tietoisesti 

pohditaan, mitkä palvelut hoidetaan itse, 

mitkä yhteistoiminnan kautta ja mitkä haetaan 

markkinoilta. Näin syntyy kokonaisvaltainen kuva 

kunnan palveluverkostosta ja samalla on 

mahdollisuus hahmottaa kysymyksiin liittyvää 

juridiikkaa.” 

keää tunnistaa kullakin kentällä 

voimassa olevat pelisäännöt. 

– Osakeyhtiötä ohjataan eri tavoin 

kuin kunnan omaa organisaatiota. 

Siellä vaikuttaa kuntalain 

konsernisäännösten lisäksi osakeyhtiölaki. 

Toiminta markkinoilla 

tarkoittaa sopeutumista hankinta- 

ja kilpailulainsäädännön kiemuroihin. 

Paikallaan on toisin sanoen kysyä: 

mikä kenttä ja mitkä säännöt? 

– Jos valtuusto haluaa uudistaa 

palvelutuotantoaan ja -rakenteitaan, 

sen on perehdyttävä tarkoin, 

millaiseen toimintaympäristöön 

kunta samalla siirtyy. 

Haluttuja ratkaisuja ei Prättälän 

mukaan kannata kuitenkaan jättää 

tekemättä siksi, että pelättäisiin 

lakiviidakkoa. 

– Nämä asiat ovat hallittavissa. 

Asiantuntemusta on saatavilla. 

Juristi minimoi riskejä 

Vaikka kunnallinen itsehallinto, 

8 

Kuntien liikelaitokset 

ovat jo tovin olleet yrittäjien 

silmätikkuna. Tilannetta 

ei helpottanut 

EU:n komission päätös 

valtion tieliikelaitos Destian 

saamasta kilpailuedusta 

markkinoilla. 

■■ Kuntaliiton lakiasiain johtaja 

Kari Prättälä toteaa, että harvoin 

uutista on tulkittu niin yksioikoisesti 

kuin Destia-päätöstä ehdittiin 

mediassa ensihetkillä tulkita. 

– Kun komissio totesi Destian 

saavan markkinoilla erityistä etua 

matalammasta verotuksesta ja 

siitä, että se ei voi mennä konkurssiin, 

tästä on vedetty sen 

tyyppisiä johtopäätöksiä, että 

kunnalliset liikelaitokset pitäisi 

pikimmiten Destian tapaan yhtiöittää. 

Prättälä muistuttaa, että kun- 

demokratia ja palvelut ovat yhä 

kunnan kovaa ydintä, Kari Prättälä 

arvioi kuntien toimintaympäristön 

muuttuneen niin, että lainopillinen 

neuvonta alkaa olla paikoin 

vaikeaa. 

– Kun sovellettavina on joskus 

yhtä aikaa kuntalaki, Paras-puitelaki, 

hankintalaki ja kenties sosiaali- 

ja terveydenhuollon lainsäädäntö, 

syntyy tilanteita, joissa juristi 

ei voi enää sanoa mikä on 

lain mukainen ratkaisu ja ehdottoman 

oikein. 

– Toisinaan kysymys on pikemminkin 

tietynlaisesta ”oikeudellisesta 

riskienhallinnasta”. Juristi 

neuvoo, miten hallinnollisissa ratkaisuissa 

voidaan edetä järkevällä 

tavalla siten, että oikeudelliset riskit 

jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 

Prättälä on työskennellyt kunnallisjuridiikan 

parissa vuodesta 

1976 ja ollut keskeisesti mukana 

monissa kunta-alan lainsäädäntöhankkeissa. 

Nykyiset ongelmat ja 

pulmakysymykset kunnissa eivät 

nallinen liikelaitostoiminta on 

valtion liikelaitostoimintaa huomattavasti 

monimuotoisempaa. 

Lukumääräisesti ja jopa liikevaihdollisesti 

pääosa kuntien liikelaitoksista 

hoitaa liiketaloudellisin 

periaattein kunnalle kuuluvia 

tehtäviä. 

– Kysymys on ollut tällöin siitä, 

että kunta on järjestänyt oman 

sisäisen palvelutoimintansa taloudellisesti 

tehokkaasti ja läpinäkyvästi 

liikelaitoksen kautta tuottaessaan 

esimerkiksi siivous- ja 

kiinteistöpalveluja. Osa liikelaitoksista 

on sosiaali- ja terveydenhuollon 

ja ammatillisen koulutuksen 

tehtäviä hoitavia yksiköitä. 

Tällaisia liikelaitoksia ei 

voida pitää minkäänlaisina ”markkinahäirikköinä”. 

Työvälineitä tulossa kunnille 

Kuntaliitossa on lähdetty perkaamaan 

liikelaitosten tilannetta 

hänen mukaansa liity pelkästään 

markkinoiden ja julkishallinnon 

yhteen kietoutumiseen. 

– Myös kotimainen lainsäädäntö 

on tullut monitasoiseksi. Kuntalaisten 

laissa säädettyjen oikeuksien 

tulkintaan vaikuttavat esimerkiksi 

perustuslaissa säädetyt 

oikeudet riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. 

Lakiasiain johtaja arvioi kollektiivisuuden 

heikentyneen kunnallisessa 

päätöksenteossa. Yhä useammin 

yksittäiset kansalaiset 

haastavat kuntaorganisaation. 

– Sen sijaan, että vaikutettaisiin 

kunnallispolitiikassa, käydään yksilölliseen 

oikeustaisteluun viranomaiskoneistoa 

vastaan. 

Kehitykseen vaikuttaa myös 

lainsäädäntö, joka ei ohjaa viranomaisen 

toimintaa, vaan antaa oikeuksia 

suoraan yksilöille. 

– Viime vuosina on selkeästi 

siirrytty ohjaamaan kuntia yksilöille 

annettujen oikeuksien kautta: 

esimerkiksi hoitotakuina ja 

vastaavina velvoitteina. Ohjauk- 

Destia-päätös ei lopeta kuntien liikelaitoksia 

nopeassa aikataulussa. 

– Ensin kartoitetaan, mitkä 

kuntien liikelaitoksista toimivat 

kilpailluilla markkinoilla. Ennen 

perusteellista selvitystä liikelaitoksia 

koskevaa lainsäädäntöä ei 

pitäisi lähteä muuttamaan hätiköidysti. 

Prättälän mukaan selkeästi 

markkinoiden ulkopuolella toimivia 

liikelaitoksia ovat ne, jotka 

myyvät palveluita vain omalle 

kunnalleen. 

– Samoin markkinoiden ulkopuolelle 

jäävät ne liikelaitoskuntayhtymät, 

jotka myyvät palveluita 

vain jäsenkunnilleen. 

Lakiasiain johtaja kertoo asiantuntijoiden 

tuottavan kuntakentälle 

kevään aikana työvälineitä, 

joiden avulla jokaisen kunnan on 

mahdollista arvioida omien liikelaitostensa 

jatkoa. 

– Käsittääkseni suuri osa liikelaitoksista 

voi jatkaa entiseltä 

pohjalta. Osassa joudutaan ken- 

★ 

★ 

★ 

sen lisääntyessä 

kunnat ovat joutuneet 

kaivamaan resurssit 

uusiin velvoitteisiin pitkälti 

omasta pussistaan, mikä tarkoittaa 

kuntien liikkumavaran kapenemista 

muualla. 

Kaksi tulkintaa itsehallintoon 

Kunnallista itsehallintoa tulkitaan 

Kari Prättälän mukaan vahvasti 

kahdesta eri näkökulmasta. Toinen 

linja korostaa itsenäisyyttä 

suhteessa valtioon sekä kuntalaisten 

oikeutta päättää omista asioistaan: 

myös vapautta päättää 

kunnan säilymisestä itsenäisenä 

kaikissa oloissa. 

– Toinen, kuntaa hyvinvointipalvelujen 

järjestäjänä korostava tulkintalinja 

lähtee siitä, että kunnallisen 

itsehallinnon paras tae on 

taloudellisesti vahva sekä toiminta- 

ja palvelukykyinen kunta. Tämä 

on otettava huomioon myös kuntien 

itsehallinnon perustuslain 

suojan tulkinnassa. 

ties miettimään toiminnan rajaamista. 

Toisissa vaihtoehto löytynee 

yhtiöittämisestä, jolloin kilpailuedut 

poistuvat. 

Prättälä arvioi, että kuntien ei 

ole tarpeen pidättäytyä uusien 

liikelaitosten perustamisesta 

Destia-päätöksen takia. 

– Jos toiminta ei ole markkinoilla 

tapahtuvaa, en löydä yhtään 

syytä, miksei liikelaitosta 

voisi perustaa. Destia-ratkaisu ei 

merkitse sitäkään, että kunnan 

olisi avattava kilpailulle sellaisia 

toimialoja, joita se lain nojalla 

hoitaa. 

– Ratkaisu vaikuttaa ainoastaan 

sellaiseen tilanteeseen, jossa 

kunta harjoittaa toimintaa liikelaitosmuodossa 

kilpailluilla 

markkinoilla. ■ 


★ 

★

★ 

★ 

★ 

Prättälä toteaa, 

että kaikki kolme 

elementtiä kuuluvat 

kunnalliseen itsehallintoon. 

Jälkimmäinen linja kuitenkin sallii 

valtion pidemmälle menevän 

puuttumisen lainsäädännöllä kuntien 

asemaan. 

– Lainsäädännössä on löydettävä 

tasapaino näiden elementtien 

välille. 

Paras-hankkeen puitelain linjausten 

mukaan kunnat ovat valinneet 

vahvempien kuntien muodostamisen 

ja yhteistoiminta-alueiden 

väliltä. Prättälä pitää hankkeen 

tähänastisia tuloksia hyvinä. 

– Hyvä osoitus tästä on yli 60 

kunnan väheneminen kuntaliitoksissa 

vuoden 2009 alusta. Toinen 

osoitus on se työ, jota kunnissa 

tehdään parhaillaan palvelurakenteiden 

uudistamiseksi. 

Kuntaliitokset eivät ole Prättälälle 

”uskon asia”. Hänen mukaansa 

palvelut on järjestettävissä 

myös yhteistoiminnan kautta. 

Lisäksi valtaosa liitoskunnista 

joutuu joka tapauksessa perustamaan 

joitakin osia palvelutuotannostaan 

yhteistoiminnan varaan. 

– Yhteistoiminnan kautta on 

voitu korvata pienen väestöpohjan 

puutteita. Toisaalta on syytä 

kysyä myös demokratian perään: 

missä määrin kunnanvaltuusto 

voi jatkossa ohjata yhteistoiminta-organisaatiota? 

– Kun yhteistoiminta perustuu 

sopimuksille, jopa ohjaus hoidetaan 

sopimuksin. Tämä edellyttää 

kunnan johtamiselta uudenlaista 

asennetta ja osaamista. 

Uudet valtuustot 

strategioiden laadintaan 

Entistä hankalammaksi kunnallisdemokratian 

ja itsehallinnon kannalta 

tilanne saattaa tulla sellaisissa 

kunnissa, joissa valtaosa palveluista 

viedään yhteistoiminnan 

piiriin. 

– Jos peruskunnalle itselleen ei 

jää merkittäviä tehtäviä hoidettavakseen, 

mikä kunnan asema silloin 

on? 

– Pohjoismaisen kuntamallin 

perustana on kunnan laaja tehtäväkenttä. 

Jos tämä puuttuu, aletaan 

olla lähellä keski- tai etelä- 

”Pahimmillaan syntyy 

kahdenlaisia ja -tasoisia 

kuntia, vahvoja peruskuntia 

ja palveluista 

riisuttuja identiteettikuntia, 

joille jää vain 

rahoittajan asema.” -lista 

eurooppalaistaidentiteettikuntaa, Kari Prättälä pohtii. 

Kuntaliiton lakiasiain johtajan 

mukaan tällaisessa identiteettikunta-kehityksessä 

olisi riskinsä. 

Pahimmillaan syntyy kahdenlaisia 

ja -tasoisia kuntia, vahvoja peruskuntia 

ja palveluista riisuttuja 

identiteettikuntia, joille jää vain 

rahoittajan asema. 

– Itse pidän yhteistoimintakysymystä 

ennen kaikkea demokraattisen 

järjestelmän ongelmana. 

Palvelut toki pystytään hoitamaan 

myös yhteistoiminnalla. Jos 

ajatellaan, että kunnassa valtuusto 

suorilla vaaleilla valittuna toimielimenä 

päättää kuntapalveluiden 

järjestämisestä, tämän tyyppinen 

demokratia katoaa lähes 

olemattomiin yhteistoiminta-alueen 

hoitaessa valtaosan palveluista. 

On vaikeaa ennustaa, mihin 

kehitys lopulta johtaa. 

Tammikuussa 2009 työnsä 

aloittavien kunnan- ja kaupunginvaltuustojen 

Prättälä arvioi toimivan 

haastavammassa ympäristössä 

kuin valtuustot koskaan aikaisemmin. 

Hän suosittaa valtuustoille 

pikaista palvelustrategioiden 

laadintaa. 

– On tärkeää, että kunnassa 

tietoisesti pohditaan, mitkä palvelut 

hoidetaan itse, mitkä yhteistoiminnan 

kautta ja mitkä 

haetaan markkinoilta. Näin syntyy 

kokonaisvaltainen kuva kunnan 

palveluverkostosta ja samalla 

on mahdollisuus hahmottaa kysymyksiin 

liittyvää juridiikkaa. 

– Jos tiedetään, mitä mistäkin 

valinnasta seuraa, tilanne on kohtuullisen 

hyvin kunnanvaltuuston 

käsissä. 

Palvelustrategiatyössä Kari 

Prättälä rohkaisee kuntia selvittämään 

sopimusviidakkonsa: mitä 

sopimuksia eri hallinnonaloilla on 

voimassa, mihin ne velvoittavat ja 

millaisia riskejä niihin liittyy. 

– Kuntien yhteistoiminta ja 

verkostot perustuvat erilaisiin 

sopimuksiin, mutta sopimusten 

hallintajärjestelmät ovat valtaosassa 

kuntia heikosti hallussa. 

”Sopimusjohtaminen” on käsitteenä 

jo vilahdellut asiantuntijakeskusteluissa, 

mutta käytännössä 

sellaista ei juurikaan ole, Prättälä 

toteaa. ■ 

B1§ Tämä on ollut siitä soma talvi, että etelässä lumen- 

puute on pakottanut pikkulapset leikkimään hiekkalaatikoilla: 

”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!” 

2§ On muotia pelotella lamalla, joten jopa lastenloruun 

saadaan uutta sisältöä: ”Älä tule paha lama, tule hyvä lama!” 

Paha lama on kuin tornado, se vie kaikki mennessään. 

Mutta hyvä lama koskeekin muita kuin minua. 

3§ Hyvä lama rankaisee rikkaita, se vie niiltä miljardeja. 

Hyvä lama vie huippujohtajilta optiot, lällällää! Hyvä lama 

vähentää huippuseminaareja, eikä niissä enää visioida trendejä 

niin paljon. Eläköön taas talonpoikaisjärki! 

4§ Hyvä lama rankaisee enemmän naapurikuntaa kuin 

meidän kuntaa, koska ne alkoivat kymmenen vuotta sitten 

siellä höpöttää jostain IITEESTÄ ja nykyisin niiltä ovat 

kadonneet kaikki työpaikat Intiaan ja Kiinaan. 

5§ Hyvä lama laittaa kuriin valtion. Ministeriöiden 

virkamiehillä ei ole laman aikana voimavaroja kehitellä 

kaikkea uutta kivaa kuntalaisille, vaan niiden on tehtävä 

ihan oikeita töitä. 

6§ Hyvä lama hiljentää myös kaikki avoimuuden ja 

demokratian vouhottajat. Näistähän puhuvat kovaa ja 

korkealla akateemiset älyköt, joilta lama vie pätkätyöt ja 

nämä rupeavat taas nöyriksi. 

7§ Hyvä lama siirtää hetkeksi huomion pois kuntauudistuksesta. 

Silloin on mahdollista taas leikkiä niitä kivoja 

juustohöyläleikkejä 1990-luvulta. Perinteet kunniaan! 

8§ Hyvä lama ohentaa myös lehtiä. Toimittajilla 

on normaalia vähemmän sivuja käytettävinään, joten enää 

ei lukijoiden tarvitse kärsiä ja lukea niin paljon puppua. 

Noniin... 

Helsingissä 29.2.2008 

Olli Havu 

olli.havu@kuntalehti.fi 

9 

■ UUTISET KUNTALEHTI 5/2008


LIMINGASSA JUHLITTIIN uutta 

koulua ja pitkäaikaisia työntekijöitä 

10 

■■ Suomen ripeimmin kasvavassa 

(5,5 % vuonna 2007) ja 

keski-iältään nuorimmassa kunnassa 

on viime vuosina totuttu 

koulurakennusten harjannostajaisiin 

ja vihkiäisiin. Viimeisin tulokas 

on vuoden alussa käyttöön 

otettu, 550 oppilaalle mitoitettu 

Hannu Krankan yläkoulu, 

jonka vihkiäisjuhlaa vietettiin 

18. helmikuuta. 

Tälle vuosikymmenelle ovat 

ajoittuneet myös kunnan omin 

varoin rakennetut Tupoksen 

koulun laajennus sekä lukion 

uudisrakennus. Pian on jo seuraava, 

Tupoksen yhtenäiskoulu 

suunnittelupöydällä. 

Tervehdyssanoissaan kunnanvaltuuston 

puheenjohtaja, kunnallisneuvos 

Tapio Junttila palautti 

mieliin, että 8 400 asukkaan 

Liminka vietti samalla koulurakentamisen140-vuotisjuhlaa. 

Liminkajoen rannalla seisoo 

RUOTSINPYHTÄÄ 

muistaa Suomen sotaa 

■■ Venäläiset joukot hyökkäsivät 

Kymijoen yli Ruotsinpyhtään 

Ahvenkoskella 21. helmikuuta 

1808. Siitä alkoi Suomen sota, joka 

kesti yli vuoden ja johti Suomen 

liittämiseen Venäjän keisarikuntaan 

autonomisena alueena 

1809. 

Sotahistoriaa on muisteltu 

Ruotsinpyhtäällä, jossa viitisenkymmentä 

historian harrastajaa 

näytteli sodan alkupamauksen 

museosillalla. Mukana historiamenossa 

ovat myös Loviisa ja 

Pyhtää. 

Suomen sotaan voi tehdä elämysmatkan 

Vänrikki Stoolin tarinoiden 

avulla. Millainen olikaan 

Vänrikin markkinamatka, miten 

sotivat Lotta Svärd, numero viistoista 

Stolt, Sven Tuuva, Sandels ja 

Döbeln. 

HANKASALMI 

vie kirjailijat kouluihin 

■■ Hankasalmen Venekosken, 

yhä kouluja museokäytössä kivikoulu, 

joka rakennettiin vuonna 

1868. 

Vaikka pelkät rakennukset ja 

välineet eivät takaa nuorison 

kasvattamisen onnistumista, uudet 

viihtyisät tilat Junttilan mukaan 

motivoivat oppilasta ja 

opettajaa ja antavat parhaat 

mahdolliset puitteet oppimiselle. 

Samaa korosti juhlapuheessaan 

viestintäministeri Suvi 

Lindén, joka kiitti kuntaa koulurakentamiseenpanostamisesta. 

Juhlinnan kohteeksi pääsivät 

myös kunnan pitkäaikaiset työntekijät. 

Kaiken kaikkiaan 30 henkilöä 

palkittiin Kuntaliiton kultaisella 

ansiomerkillä 30-vuotisesta 

kunnallisesta palveluksesta. 

Kunnanjohtaja Pekka Rajala 

kiitti palkittuja merkittävästä 

työpanoksesta. 

– Eri nimikkeiden takana on 

KUNTAKIERROS Koonnut: Pirjo Tuusa 

KANSI:PEKKA LOIRI 

Säkinmäen ja Kuuhankaveden 

koulujen oppilaat saavat kevään 

aikana tutustua kirjailijoihin. 

Kirjailijat Marika Uskali ja 

Laura Lähteenmäki sekä sanataideyhdistys 

Rapinan ohjaajat 

Panu Hämeenaho ja Essi Malin 

vierailevat kaikilla kouluilla. 

Kouluilla järjestetään myös kertomus-, 

draama- tai sarjakuvapaja. 

Idean äiti on kunnan kulttuurisihteeri 

Ulla Kolehmainen, jo- 

aina oman alansa 

ammattilaisia, 

osaajia, jotka 

ovat kukin mukanarakentamassa,kehittämässä 

ja tuottamassakuntalaisten 

palveluja, 

Rajala totesi . 

– Vielä meistä 

virtaa löytyy, 

merkinsaajien 

puolesta kiittänytkirjastotoimenjohtajaOuti 

Härmä päätti 

hauskan puheenvuoronsa. 

■ 

MIKKO 

IHALAINEN 

ka on tehnyt vuosien ajan sinnikästä 

työtä lastenkulttuurin puolesta. 

Hankasalmi on 5 600 asukkaan 

kunta Keski-Suomessa. 

SALLA palkittiin 

liikunnan edistämisestä 

■■ Sallassa on ensi kertaa tarjottu 

ohjattua liikuntatoimintaa 

syrjäkylien iäkkäille asukkaille. 

Projektityöntekijä on kiertänyt 

kuntaa ja saanut ikäihmiset liikkeelle 

Tasapainoillen-ryhmissä. 

Kunnassa on kokeiltu myös sukupolvien 

yhteisiä liikuntatuokioita. 

Iäkkäät ovat harjoitelleet 

yhdessä sekä päiväkoti- että kouluikäisten 

kanssa sekä sisällä että 

ulkona. 

Salla palkittiin Voimaa vanhuuteen 

-terveysliikuntaohjelman 

päätöstilaisuudessa. Palkinnon 

saivat myös Itä-Helsingin lähimmäistyö 

Hely ry ja Seinäjoen Kivipuron 

kuntoneuvola. 

Lisätietoja: 

www. voimaavanhuuteen.fi 

160-vuotias JOENSUU 

sai uudet logot 

■■ Joensuun kaupungin juhlavuoden 

kunniaksi on valmistunut 

Suurin osa kultaisen ansiomerkin saajista 

osallistui Hannu Krankan koulun vihkiäisiin. 

Heidän joukossaan oli myös koulun rehtori 

Antero Niva (oikealla). 

Joensuun juhlalogo muodostuu 

kolmesta elementistä: vaakunasta, 

juhlavasta punaisesta 

nauhasta, josta numero 160 

muodostuu, sekä Joensuun 

kaupunki -tekstistä. Klassinen 

keskeissommittelu luo kokonaisuuteen 

arvokkuutta. 

Esimerkkeinä ovat värilliset 

pystylogot valkoisella ja punaisella 

pohjalla. 

Joensuu 160 v –logo, jonka on 

suunnitellut ad Markus Haataja 

mainostoimisto Fabrikissa. 

Joensuussa vietetään juhlavuotta 

muun muassa kuntaliitoksen 

valmistelun merkeissä. Enon 

ja Pyhäselän kunnat liitetään Joensuuhun 

2009.

Yhteinen kanta muodostetaan verkossa 

Keitele perusti nuorille nettivaltuuston 

Viisi nuorta ottaa kantaa 

sivistystoimen päätöksiin 

Keiteleen nettivaltuutossa. 

Osallistujia ovat aluksi kiinnostaneet 

liikuntaryhmät 

ja Keitele-päivän ohjelma. 

■■ 2 700 asukkaan Keitele on 

Savon ja Keski-Suomen rajalla. 

Nuorten nettivaltuusto siellä on 

tiettävästi maan ensimmäinen. 

– Otamme kantaa asioihin, joihin 

sivistyslautakunta toivoo meidän 

ottavan kantaa. Voimme myös 

sanoa sanamme esityslistan muihin 

asioihin, nettivaltuuston puheenjohtaja 

Anna-Riitta Niskanen 

kertoo. 

Joulukuussa valittu viiden nuoren 

ryhmä kiinnitti ensimmäisenä 

huomiota pilottihankkeeseen, joka 

tuo Keiteleelle liikuntapalveluja 

tarjoavan fysioterapeutin. 

Uusi Joensuun kaupunki muodostuu 

72 000 asukkaasta. 

VANTAALLE avattiin 

diabetesyksikkö 

■■ Vantaalle on avattu kaupungin 

ensimmäinen diabetekseen 

erikoistunut hoitoyksikkö. Myyrmäen 

terveysasemalla sijaitseva 

yksikkö palvelee länsivantaalaisia. 

Yksikössä työskentelee diabetekseen 

perehtyneitä lääkäreitä, 

diabeteshoitajia, ravitsemusterapeutti 

sekä jalkojenhoitaja. 

Diabetesta ja sen ensiastetta 

sairastaville järjestetään ohjausta 

sekä yksittäin että ryhminä. Terveysasemalla 

toimii myös diabeetikkojen 

välinejakelu. 

Edullisesti liikkumaan 

Nettivaltuutetut toivoivat, että 

nuorille perustettaisiin omia liikuntaryhmiä 

vaikkapa aerobicin, 

jumpan tai joogan merkeissä. Nykyisin 

tarjolla on vain lavatansseja, 

sählyä ja lentopalloa. Kansalaisopistossa 

on kyllä aerobicryhmä. 

– Mutta se on tarkoitettu viidenkympin 

ja kuoleman välillä 

oleville enkä itse kehtaisi mennä 

sinne, 17-vuotias lukiolainen Anna-Riitta 

Niskanen toteaa. 

Liikunta ei saisi maksaakaan 

paljon. Kunnassa järjestettiin Pilates-kurssi, 

mutta 50 euroa parista 

tunnista oli lukiolaiselle liikaa. 

Liikunnan aikataulut pitäisi sovittaa 

nuorten menoihin. Moni 

opiskelee kunnan ulkopuolella: 

Anna-Riitta Niskanen käy lukiota 

Viitasaarella ja arkipäivät venyvät 

pitkiksi. 

Kivikausikeskus käynnistyy 

SUOMUSJÄRVELLÄ 

■■ Suomusjärvelle E18-moottoritien 

varteen avautuu marraskuussa 

2008 kivikausikeskus. Se 

esittelee uudella tavalla kivikauden 

ihmisen elämää sekä Salon 

seudun ja Länsi-Uudenmaan runsaslukuisia 

kivikausikohteita. 

Elämyksellisyys toteutetaan yli 

200 videoklipin avulla, jotka äänimaailmoineen 

luovat arkeologisen 

tiedon kanssa yhdenlaisen 

kuvan kivikauden maailmasta. 

Näyttelyt vaihtuvat 3 - 4 kertaa 

vuodessa. Koululaisille tehdään 

monipuolinen opetuspaketti. 

He voivat myös itse tekemällä 

tutustua kivikauden maailmaan, 

työtapoihin ja materiaaleihin. 

Keskuksen palvelupisteessä on 

myymälä, josta löytää paikallisten 

toimijoiden ja käsityöläisten tekemiä 

valikoituja ja ainutlaatuisia 

kivikausiteemaisia tuotteita. 

Suomusjärven kivikausikeskuksen 

toteuttaa Suomusjärven Kivikausikeskus 

Oy yhdessä Suomusjärven 

kunnan kanssa. Yhtiö 

toimii yleishyödyllisenä yhteisönä 

taloudellista hyötyä tuottamatta 

ja osinkoa jakamatta. Toiminnan 

tueksi on koottu myös valtuuskunta. 

Musiikkia torille 

Nettivaltuusto on ottanut kantaa 

myös Keitele-päivien ohjelmaan. 

Viimeksi raitilla nähtiin vain yritysten 

kylttejä. 

– Tarvittaisiin aktiviteetteja, 

vaikka bändejä soittamaan torille, 

Niskanen ehdottaa. 

Nettivaltuusto kokoontuu nimensä 

mukaisesti verkossa. Yhteinen 

kanta muodostetaan verkossa 

keskustellen ja päätös lähetetään 

kuntaan. Keiteleen kunnantoimistossa 

yhteyshenkilönä 

toimii Jouko Liimatainen. 

Nettivaltuuston tehtävänä on 

esityslistan mukaan edistää ja 

seurata nuoria koskevien asioiden 

käsittelyä Keiteleen kunnassa 

sekä tehdä aloitteita ja esityksiä 

ja antaa lausuntoja. 

Aluksi kohteena ovat sivistyslautakunnan 

asiat, mutta toimi- 

Valokuvakirja PORISTA 

sadan vuoden takaa 

■■ Porista noin sadan vuoden 

takaa on julkaistu valokuvateos. 

Valokuvaaja Kustaa Emil Klint 

ikuisti kaupunkia 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. 

Satakunnan Museossa on laaja 

kokoelma Klintin tuotantoa, noin 

2 000 vedosta ja 2 500 negatiivia, 

jotka ovat pääosin erikokoisia lasinegatiiveja. 

17-vuotias lukiolainen Anna- 

Riitta Niskanen on nettivaltuuston 

puheenjohtaja. 

alaa on tarkoitus laajentaa muihin 

lautakuntiin ja kunnanhallituksen 

esityksiin. 

Hanke on saanut 7 500 euroa 

valtionavustusta Itä-Suomen lääninhallitukselta. 

Nettivaltuuston 

jäsenille on hankittu kannettavat 

tietokoneet, jotka on palautettava 

kunnalle, kun luottamustoimi 

päättyy. ■ 

PIRJO TUUSA 

Haraholman torpan kaariveräjä Porin Kuuminaisissa K.E.Klintin 

kuvaamana. 

Oulussa 1865 syntynyt Klint 

opiskeli ensin kaivertajaksi, mutta 

joutui työtapaturman jälkeen 

vaihtamaan alaa ja kouluttautui 

opettajaksi. 1910-luvulla harrastajavalokuvaaja 

siirtyi ammattilaiseksi. 

Klint kuvasi maisemia, tapahtumia 

ja teollisuuslaitoksia. Varsinaisia 

ateljeekuvia hän ei ottanut, 

vaan vei kuvattavansa mieluummin 

ulos. 

11 



”Internet on täynnä hömppää, sen sijaan tulee asiaa” 

Kuntatelevisio tuo 

LISÄARVOA JULKISIIN PALVELUIHIN 

Kuntien peruspalvelut ja 

kuntalaiset voivat hyötyä 

merkittävästi uudesta julkisen 

palvelun kuntamediasta, 

joka aloittaa kuluvana 

keväänä. Yksityinen 

viestintäyhtiö Täsmätelevisio 

Oy ja Kuntalehteä 

kustantava Kuntaliiton tytäryhtiö 

KL-Kustannus Oy 

ovat yhteistyössä kehittäneet 

mediapalvelun, Kuntatelevisioninternetvetoiseen 

ympäristöön. 

■■ Liikkuvaa kuvaa ja ääntä hyödyntävä 

media on suoraa jatkoa 

pari vuotta sitten pilotoineelle 

Kuntakanavalle. Sen Paras-hankkeen 

havahduttamisohjelmia hyödynsi 

tuolloin parisataa kuntaa. 

Uusi Kuntatelevisio Oy aikoo 

luoda kanavakokonaisuuden, joka 

toimii kahdella tasolla. 

– Se tarjoaa tietoa kunnille ja 

niiden päättäjille, mutta myös palvelujen 

loppukäyttäjille eli kuntalaisille, 

KL-Kustannuksen toimitusjohtaja 

ja Kuntalehden päätoimittaja 

Olli Havu kertoo. 

– Kuntatelevisio tarjoaa jatkossa 

myös palvelukanavan yksittäisille 

kunnille, jos nämä esimerkiksi 

haluavat perustaa kunnalle 

oman televisiokanavan. Tämä kehitystyö 

on käynnistetty yhdessä 

yhteistyökumppaneiden kanssa, 

hän kertoo. 

Kuntatelevision tavoitteena on 

Olli Havun mukaan kehittyä johtavaksi 

yhteiskunnalliseksi palvelumediaksi. 

Se edistää yhdenvertaisuutta 

tarjoamalla maan parasta 

asiantuntemusta ja parhaita 

käytäntöjä kuntien henkilöstöjen 

ja kuntalaisten käyttöön. 

– Kuntatelevisio haluaa uutisoida 

kunta-aiheita ja tarjota 

myös opetus- ja hyötyohjelmia, 

yleisötilaisuuksien ja kulttuuritapahtumien 

taltiointeja, kunnallispoliitikkojen 

haastatteluja tai 

muita kunnallisen tiedottamisen 

tarpeista syntyneitä ohjelmia. 

12 

MIKA SUIKKANEN 


Kuntatelevision tiedotustilaisuus reilu viikko sitten pidettiin aidossa kunnallisessa palveluympäristössä 

eli kirjastossa Helsingin keskustassa. Mukana olivat mm. (oikealta) Seppo Kalli, Tapio Hintikka, 

Johannes Koroma, Arto Tuominen, Risto Parjanne ja Olli Havu. 

Hyötyä, ei viihdettä 

– Internetin kehitys on ollut täynnä 

hömppää. Tarkoituksenamme 

ei ole tuottaa viihdettä, vaan hyötypalveluja, 

Täsmätelevisio Oy:n 

hallituksen puheenjohtaja Tapio 

Hintikka sanoi Kuntatelevision 

julkistamistilaisuudessa maanantaina 


Kuntalehden päätoimittaja Olli 

Havu kertoi konkreettisen esimerkin 

siitä, minkälaista sisältöä 

Kuntatelevisio voisi tarjota. 

– Esimerkiksi Jokelan ampumisdraaman 

jälkeen olisimme 

voineet tehdä kouluille yhteisen 

kriisiohjelman asiantuntijahaastatteluineen. 

Kouluissa sitä olisi 

voitu katsoa luokissa, mutta se 

olisi ollut myös oppilaiden ja heidän 

vanhempiensa katsottavissa 

kotona. 

– Tarkoitus on kertoa monista 

peruspalveluista television ja uuden 

viestintäteknologian keinoin, 

Kuntatelevision hallituksen puheenjohtaja 

Johannes Koroma 

julkistamistilaisuudessa puoles- 

taan luonnehti tavoitteita. 

Uusia alakanavia 

luvassa lähiaikoina 

Kuntatelevision tarkoitus on kehittää 

ensi vuoteen mennessä 

oma kanavansa terveyspalveluille, 

kouluille ja elinkeinotoimelle. Ensimmäiset 

ohjelmat alkavat näkyä 

verkossa maaliskuun jälkeen. Toimintamallia 

on kehitelty jo vuoden 

verran pilottihankkeella, Kirjastokanavalla. 

Kirjastokanavaa on viety 

eteenpäin yhteistyössä opetusministeriön, 

Kuntaliiton, Kirjastoseuran 

ja kirjastojen, erityisesti 

Helsingin kaupunginkirjaston 

kanssa. 

Kuntateleviso aikoo tuottaa 

ohjelmia itse sekä ostaa niitä 

myös ulkopuolisilta tuotantoyhtiöiltä. 

Myös ohjelmien tarjonta 

muille kanaville on mahdollista. 

Omaa ohjelmatuotantoa varten 

Täsmätelevisiolle valmistuu 

korkeatasoinen Citystudio Helsingin 

keskustaan Rautatientorin 

laidalle. Se mahdollistaa esimerkiksi 

suorat tai ns. on demand 

-lähetykset. 

Täsmätelevisio ei aio hakea 

yleiseen digijakeluun tarvittavaa 

televisiotoimilupaa. 

– Tämä on uuden ajan mediaa 

verkossa. Se syntyy ja leviää paljon 

kevyemmin kuin vanhanaikainen 

televisiotoiminta, Arto Tuominen, 

yksi Kuntatelevision kehittäjistä 

ja Täsmätelevision hallituksen 

jäsenistä kertoi hankkeen 

julkistamistilaisuudessa. 

Kuntatelevision toiminta rahoitetaan 

muun muassa yhteistyösopimuksin 

ja mainostuloin. 

Osaan palveluista tulee mahdollisesti 

käyttäjämaksu. 

Yhtiön toiminta-ajatuksen mukaan 

esimerkiksi maanantaina 25. 

helmikuuta järjestetty Täsmätelevision 

ja Kuntatelevision esittely- 

ja julkistustilaisuus on kokonaisuudessaan 

nähtävissä verkossa.■ 

Lisätietoja 

www.kuntatelevisio.fi 

www.tasmatelevisio.fi

Kunnanvaltuutettujen työnantajataustoissa 

suuret kuntakohtaiset erot 

PUOLET KUNNANVALTUUTETUISTA 

töissä yksityisellä sektorilla 


Kuntaliiton kysely kertoo, 

että kunnan- ja 

kaupunginvaltuutettujen 

työnantajataustoissa on 

suuret kuntakohtaiset 

erot. Esimerkiksi Helsingin 

valtuutetuista 42 

prosenttia on valtion 

palkkalistoilla, Pyhännän 

valtuutetuista 41 prosenttia 

kotikuntansa 

palkkalistoilla ja Taivassalon 

valtuutetuista 41 

prosenttia eläkkeellä. 

120 kunnan valtuustossa 

ei ole ainuttakaan 

opiskelijaa tai työtöntä. 

■■ Erot työnantajataustassa näkyvät 

selvinä tarkasteltaessa valtuutettujen 

sukupuolta. Naisvaltuutetuilla 

suurin työnantaja on 

kunta-ala: heistä peräti 41 prosenttia 

työskentelee kuntien tai 

kuntayhtymien palveluksessa. 

Miesvaltuutetuilla suurin työnantaja 

on yksityinen. 

Kuntajakolain 

uudistaminen 

VIREILLE 

Valtiovarainministeriö on 

asettanut kuntajakolain 

uudistamista valmistelevan 

työryhmän. Sen tehtävänä 

on laatia luonnos 

hallituksen esitykseksi uudesta 

kuntajakolaista. Puheenjohtajana 

toimii hallitusneuvos 

Arto Sulonen 

valtiovarainministeriön 

kuntaosastolta. 

Vihreissä eniten 

kuntaväkeä 

Koko maan valtuutetuista puolet 

työskentelee yksityisellä sektorilla. 

Oman kotikuntansa palveluksessa 

valtuutetuista on 14 prosenttia. 

Joka kymmenes on kuntayhtymän 

tai jonkin muun kuin 

kotikuntansa palveluksessa. 

Valtion, kirkon tai kolmannen 

sektorin palveluksessa valtuutetuista 

on 10 prosenttia. Työelämän 

ulkopuolella eläkkeellä, työttöminä 

tai opiskelijoina on 16 

prosenttia. 

Tarkasteltaessa työnantajataustaa 

puolueittain kunta-alan 

palveluksessa on eniten vihreiden 

(38 %) ja sosiaalidemokraattien 

(35 %) valtuutettuja ja yksityisellä 

sektorilla eniten perussuomalaisten 

(64 %) ja keskustan 

(59 %) valtuutettuja. Valtion palkkalistoilla 

on eniten vasemmistoliiton 

valtuutettuja (22 %). 

Kunnan- ja kaupunginhallituksen 

jäsenten työnantajatausta on 

samankaltainen kuin valtuutettujen. 

Kuitenkin työelämän ulkopuolella 

olevat ovat jonkin verran 

aliedustettuina verrattuna 

valtuustoihin. 

Kunnanvaltuustojen ja -hallitusten 

puheenjohtajissa kuntatyöntekijöiden 

osuus on selkeästi 

pienempi kuin valtuutetuissa, 

■■ Uudistusta valmistelevan 

työryhmän toimikausi on vuosi, 

25.2.2008 - 27.2.2009. Toimeksiannon 

mukaan lakia tulee ajanmukaistaa 

vastaamaan kuntaja 

palvelurakenneuudistuksessa esille 

nousseita uusia tarpeita ja 

muuttuneita oloja. Uudistuksessa 

tulisi keskittyä pääasiassa kuntajaon 

muutosprosessin hallintaan. 

Uudistuksessa tulee kehittää 

myös kunnallisen päätöksenteon 

asemaa ja kuntalaisten osallistumis- 

ja vaikutusmahdollisuuksia 

sekä hakea keinoja eri toimijoiden 

ristiriitaisten näkökulmien ja 

intressien huomioon ottamiseen 

kuntajaon muutosprosessissa. 

Selvitettävien asioiden listalla 

on mahdollinen tarve täsmentää 

kuntajaon muutoksen edellytyk- 

samoin yksityisen sektorin edustajia 

on puheenjohtajistossa vähemmän. 

Sen sijaan eläkeläisiä ja 

valtion palveluksessa olevia puheenjohtajistosta 

löytyy enemmän 

kuin valtuustoedustus antaisi 

olettaa. 

Nuorten aliedustus 

”kestoepäkohta” 

Onko kyselyn tulos sitten odotetunlainen 

vai yllätys asiantuntijoille? 

– Tulokset ovat samansuuntaisia 

kuin edellisellä valtuustokaudella 

2000 - 2004. Ehkä merkittävin 

asia on erilaisten kuntalaisryhmien 

erilainen edustus valtuustoissa: 

jo perinteisesti vahvojen 

ryhmien vahva edustus jatkuu. 

Osa tuntuu taas jääneen 

vahvasti paitsioon, Kuntaliiton 

erityisasiantuntija Päivi Kurikka 

painottaa. 

– Tähän asiaan pitäisi pystyä 

vaikuttamaan jotenkin. Ehdokasasettelu 

on pian kiihkeimmillään. 

Naisvaltuutettujen vahvaa kuntatyötaustaa 

voi Kurikan mukaan 

lähestyä myös siitä näkökulmasta, 

mitä se merkitsee usein pienipalkkaisten 

ammattialojen työn 

sisällön kehittämiselle tai esimerkiksi 

sosiaali- ja terveydenhuollon 

tehostamistoimille. 

– Kokevatko kuntatyötaustai- 

siä. Kokonaisten kuntien liitoksia 

vastoin kunnan tahtoa ei kuntajakolain 

uudistuksessa kuitenkaan 

mahdollisteta. 

Hallitusneuvos Arto Sulosen 

johtaman työryhmän tulee valmistella 

puitelain 9 §:n mukaiset 

ehdotukset kuntajaotuksen muuttamisesta 

erityisen vaikeassa taloudellisessa 

asemassa olevissa kunnissa. 

Valmistelu tehdään siltä varalta, 

että joidenkin kuntien kohdalla 

kuntajaotuksen muuttaminen 

todetaan tarpeelliseksi eduskunnalle 

kuntaja palvelurakenneuudistuksesta 

annettavan selonteon 

yhteydessä vuonna 

2009. 

Uutta kuntajakolakia sovellettaisiin 

ensimmäisen kerran vuonna 

2011 voimaan tuleviin kuntaja- 

set naisvaltuutetut, jotka eivät 

useinkaan ole vallan kovimmassa 

ytimessä, voivansa vaikuttaa riittävästi 

näihin kysymyksiin valtuustossa, 

Kurikka pohtii. 

Yksi ”kestoepäkohta” on nuorten 

jatkuva aliedustus valtuustoissa. 

– Tälle kuluvalle valtuustokaudelle 

valittiin noin 700 alle 30vuotiasta 

valtuutettujen kokonaismäärän 

ollessa lähes 12 000. 

Nuoret ovat ikäihmisten ohella 

aliedustettuja. Tilanteeseen ei ole 

löytynyt parannuskeinoa ainakaan 

kolmissa viime vaaleissa. 

Nuorten osuus on jäänyt reiluun 

viiteen prosenttiin valituista. 

Päivi Kurikka arvioi, että nuorten 

aliedustukseen on vaikeaa 

löytää yksiselitteisiä ratkaisuja. 

– Nuorilta puuttuu poliittisen 

osallistumisen perinne. He kokevat 

usein, että puolueet eivät tue 

nuoria ehdokkaita, vaikka haluavat 

heitä kylläkin listoilleen. Nuorille 

jätetään usein näkymättömän 

edustajan asema. Poliittisesti 

merkittäviin asemiin on kovin 

vaikea päästä. 

– Näissä asioissa puolueet voisivat 

miettiä toisenkaltaisia toimintatapoja. 

Nuoret eivät myöskään 

riittävän usein äänestä nuoria 

ehdokkaita, vaan voiton vie jo 

joku valmiiksi tunnettu, Kurikka 

summaa. ■ 

on muutoksiin. 

Arto Sulosen johtaman työryhmän 

jäseninä ovat neuvotteleva 

virkamies Rainer Alanen (VM), 

budjettineuvos Raija Koskinen 

(VM), erityisasiantuntija Arto 

Koski (Kuntaliitto), lakiasiain johtaja 

Kari Prättälä (Kuntaliitto), 

kaupunginjohtaja Mårten Johansson 

(Tammisaaren kaupunki), 

esittelijä Anne Kärkkäinen 

(Oulun lääninhallitus) ja maanmittausinsinööri 

Lea Sukanen (Pirkanmaan-Satakunnanmaanmittaustoimisto). 

Sihteereinä toimivat 

lainsäädäntöneuvos Eeva 

Mäenpää (VM) ja ylitarkastaja 

Suvi Savolainen (VM). ■ 


13 



■ UUTISET 

Tapio Välinoro toivoo vahvoja 

kunnalliseen kansanvaltaan nojaavia toimijoita 

MAAKUNTIEN 

yhdistäminen jakaa mielipiteitä 

Jos valtion aluehallinnon 

yksiköiden määrä vähenee, 

myös maakuntien 

yhdistämistä kannattaisi 

harkita. – Nyt olisi mahdollisuus 

saada merkittäviä 

vahvoja toimijoita, 

jotka nojaavat kunnalliseen 

kansanvaltaan, 

pääsihteeri Tapio Välinoro 

markkinoi. 

■■ Kymenlaakson maakuntajohtaja 

Tapio Välinoro toimii aluehallinnon 

uudistamishankkeen 

pääsihteerinä vuoden 2008 loppuun 

asti. 

Maakuntien liitoilta on pyydetty 

kannattanottoa uudistushankkeeseen 

14. maaliskuuta mennessä. 

Uudistusta valmisteleva 

ALKU-valmisteluryhmä jättää väliraporttinsa 

maaliskuun loppuun 

mennessä. 

Huhtikuussa esitystä käsitellään 

neljän valtiosihteerin muodostamassa 

ohjausryhmässä. Esitystä 

hahmottelevat Timo Reina, 

Velipekka Nummikoski, 

Katariina Poskiparta ja Stefan 

Johansson. HALKEssa eli 

hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä 

esitystä käsitellään 

ilmeisesti toukokuussa. 

Esityksestä tihkuneet tiedot 

ovat saaneet osan maakunnista 

14 

PIRJO TUUSA 

Oulu asetti 

kuntosaleihin 

13 VUODEN 

ALAIKÄRAJAN 

■■ Kolmetoista vuotta on kuntosaliasiakkaan 

alaikäraja Oulussa. 

Kaupungin liikuntalautakunnassa 

ikärajasta äänestettiin: vähemmistö 

jäsenistä olisi määritellyt alarajaksi 

15 vuotta. 

siilipuolustukseen. Esimerkiksi 

Keski-Pohjanmaalla on otettu 

voimallisesti kantaa oman maakunnan 

säilyttämisen puolesta. 

Pääroolissa valtion 

omat järjestelyt 

Aluehallinnon uudistusta virkamiehenä 

kokoonjuokseva Tapio 

Välinoro rauhoittelee kriitikkoja. 

– Päärooli uudistuksessa on 

valtion aluehallinnon uudelleenjärjestelyllä. 

Kolme neljäsosaa 

työstä on valtion aluehallinnon 

uudelleenjärjestelyä ja vain neljäsosa 

muuta, esimerkiksi valtion 

viranomaisten ja maakuntien liittojen 

työnjaon pohtimista. 

Välinoron ja kumppanien työn 

kohteita ovat valtion aluehallinnon 

viranomaisten rakenne, uusien 

tehtäväkokonaisuuksien muodostaminen, 

alustavan ehdotuksen 

laatiminen aluejaoiksi ja uusien 

työtapojen kuten tilaaja-tuottaja 

-menetelmien ja sähköisen 

asioinnin tuominen valtionhallintoon. 

Valvonta ja kehittäminen 

eriytettäisiin 

Nykymuotoiset lääninhallitukset 

katoaisivat uudistuksen myötä. 

Valtion aluehallinto jaettaisiin ehkä 

kahteen osaan, kehittämisviranomaisten 

tehtäviin ja toisaalta 

lupa-, valvonta- ja turvallisuusviranomaisten 

tehtäviin. Nämä 

kaksi voisivat sijaita joko erillisissä 

yksiköissä tai olla yhden viras- 

Levytankojen nosto 

ei sovi lapsille 

Oulun liikuntalautakunnan varapuheenjohtajan 

Juha Hännisen 

mielestä kuntosalivälineet eivät 

sovi lapsille. Hän itse äänesti 15 

vuoden ikärajan puolesta. 

– Kuntosalivälineet on mitoitettu 

aikuisille ihmisille. Salille ei 

saisi tuoda lapsia, jotka käyttävät 

laitteita kiipeilytelineinä tai leikkipaikkoina, 

Hänninen toteaa. 

Kuntosali ei ole lapsille turvallinen 

paikka eikä voimaharjoittelu 

ole lapsille paras liikuntamuoto. 

– Ei alle 15-vuotiaan tarvitsisi 

ton osia. 

Lupa- ja valvontatehtävissä riittäisi 

viisi - kahdeksan aluetta. Nyt 

lääninhallituksia on viisi ja työsuojelupiirejä 

kahdeksan. 

Kehittämispuolelle lasketaan 

yhdeksän tiepiiriä, 15 TE-keskusta, 

13 ympäristökeskusta ja 13 

metsäkeskusta. Maakunnan liitto 

olisi Välinoron mukaan lähinnä 

kehittämisviranomaisen vastinpari. 

Maakuntaliittoja on nyt 19 ja 

”vastinpareja” olisi 9-15. 

Tavoitteena uudistuksessa on 

myös maakunnallisuuden lisääminen. 

Maakuntaohjelmasta tulisi 

”ohjelmien ohjelma” yli sektorirajojen. 

Valtion talousarvion kehittämisrahat, 

noin kolme miljardia 

euroa/vuosi aluekohtaistettaisiin. 

Maakunnalla olisi myös käytettävissä 

itsenäistä rahaa nykyistä 

enemmän. 

Maakuntien voima kasvaisi? 

Kansanvallan ja ohjauksen kannalta 

on Välinoron mielestä ongelma, 

jos maakuntien liittoja on 

tulevaisuudessa enemmän kuin 

valtion kehittämisviranomaisia. 

Hän uskoo maakuntien määrän 

vähenemisen olevan etu 

myös kuntien kannalta. 

– Nyt olisi mahdollisuus saada 

merkittäviä vahvoja toimijoita, 

jotka nojaavat kunnalliseen kansanvaltaan, 

hän toteaa. 

Maakuntien pitäisi pääsihteerin 

mielestä katsoa 10 - 15 vuotta 

eteenpäin ja pohtia, mikä raken- 

treenata levytangoilla, hän sanoo. 

Maksimivoimaharjoittelu ei ole 

hänen mielestään voimakkaassa 

kasvu- ja kehitysvaiheessa suositeltavaa. 

Nuorelle sopii varapuheenjohtaja 

Hännisen mielestä kuitenkin 

hyvin lihasten harjoittaminen ilman 

laitteita. Kaksitoistavuotias 

voi tehdä vatsalihaksia vahvistavia 

liikkeitä lattialla. 

Ryhmänvetäjä 

tarvitsee palkan 

Hänninen uskoo, että vaikuttavin 

ne silloin olisi paras. Yhdistämistä 

puoltaa myös kuntien luvun väheneminen: 

esimerkiksi Kymenlaakson 

maakunta voi piankin 

koostua vain kolmesta kunnasta. 

Yhdistämiskaavailuissa on ehdotettu 

esimerkiksi yhden Pohjanmaan 

muodostamista nykyisistä 

kolmesta maakunnasta ja 

rajojen poistamista Etelä-Savon, 

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson 

väliltä. 

Kunnat ratkaisevat 

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja 

Timo Puttonen ottaa rajakysymykseen 

varovaisen kannan. 

– Never say never. Maakunnat 

ovat kunnallishallintoa, jota ei 

voida ilman kuntien päätöksiä 

muuttaa, hän muistuttaa. 

Hän pitää kuitenkin maakuntien 

yhteistyötä tärkeänä asiana. 

Elleivät rajat poistu, niin ainakin 

maakuntien pitäisi liittoutua keskenään 

nykyistä voimakkaammin. 

Aluehallintouudistuksen esitysten 

vaikutukset eivät ole Puttosen 

mielestä vielä erotettavissa. 

Sisältöä puuttuu. 

– Peruskysymyksiä ovat, miten 

kansanvaltainen päätösvalta lisääntyy 

alueilla ja kuinka paljon 

päätösvaltaa siirretään valtiolta 

maakuntiin, hän sanoo. 

Etelä-Karjalassa kunnallisia rivejä 

on jo tiivistetty. Toiminnassa 

on maakunnallinen koulutuskuntayhtymä 

ja sosiaali- ja terveyspiiri 

aloittaa vuonna 2010. ■ 

voima nuorten liikkumaan saamisessa 

on vanhempien esimerkki. 

Harrastamisen maksullisuus on 

kuitenkin ainainen pulma. 

Oulussa alle 18-vuotiaiden ryhmät 

saavat liikuntatilan vuokratta, 

mutta nykymaailmassa harrastusten 

vetäjille on maksettava palkkaa. 

Tuloksentekovaateet kohdistuvat 

myös liikuntatoimeen. 

– Liikuntatoimen pitää tilittää 

yhä enemmän rahaa kaupungille, 

Juha Hänninen harmittelee. ■ 

PIRJO TUUSA

Kuntajakoselvittäjä 

Pekka Myllyniemi esittää: 

5/2008 

Pelkosenniemi ja Kemijärvi 

LIITETTÄVÄ YHTEEN KUNTALEHTI 

Kuntajakoselvittäjä Pekka 

Myllyniemi esittää 

Pelkosenniemen kunnan 

ja Kemijärven kaupungin 

yhdistymistä vuoden 

2009 alusta. Esityksensä 

hän julkisti molempien 

kuntien päättäjien ja 

johtavien viranhaltijoiden 

yhteisessä seminaarissa 

Pyhätunturilla 


■■ Perusteluissaan Pekka Myllyniemi 

painottaa, että lyhyellä 

aikavälillä Pelkosenniemen kunta 

voisi selvitä itsenäisenä ”erittäin 

kireää taloudenpitoa ja henkilöstöpolitiikkaa 

noudattaen”. 

Talouden epävarmuustekijät, 

vanhusvaltainen väestörakenne 

sekä kunnan ohut henkilöstöorganisaatio 

vaarantavat Myllyniemen 

mukaan kuitenkin peruspalveluiden 

järjestämisen ja eritoten 

kunnan kehittämisen. 

Painavin argumentti kuntaliitoksen 

puolesta on elinkeinopolitiikka: 

Itä-Lapin elinkeinojen kehittämisen 

painopiste on vahvasti 

matkailussa. Pienen kunnan edellytykset 

selvitä omasta osuudestaan 

merkittävissä kehittämishankkeissa 

ovat rajalliset. 

Kuntajakoselvittäjä arvioi, että 

kuntakoko on riski myös kuntatalouden 

kannalta: pieni kunta on 

haavoittuva yllättävien muutoksien 

edessä. Itsenäisenä jatkettaessa 

ongelmia olisi myös mahdollisuuksissa 

rekrytoida henkilöstöä. 

Myllyniemen mielestä valtion 

yhdistymisavustus tulee ottaa 

huomioon arvioitaessa kuntajaon 

muutoksen tarkoituksenmukaisuutta. 

Yhdistymisavustukset 

vähenevät asteittain poistuen kokonaan 

vuoden 2013 jälkeisiltä 

kuntaliitoksilta. 

Kuntajakoselvittäjän mukaan 

Pelkosenniemen peruspalveluiden 

turvaaminen on mahdollista 

vahvemman kunnan osana. 

Kuntaministeri Mari Kiviniemi 

(kesk.) asetti Pekka Myllyniemen 

kuntajakoselvittäjäksi tammikuun 

puolivälissä Pelkosennie- 

men kunnanvaltuuston kieltäydyttyä 

joulukuun kokouksessaan 

Paras-hankkeen puitelain 9 § -arviointiryhmän 

esityksistä kuntajaotuksen 

muuttamiseksi. Kunta 

vastusti Myllyniemen nimittämistä 

kuntajakoselvittäjäksi. 

Aiemmin Pelkosenniemi on 

torjunut kuntaliitoskaavailut Kemijärven 

kanssa jo kahdesti: sekä 

helmikuussa 2004 että maaliskuussa 

2006. 

Pelkosenniemen kunnanvaltuuston 

ja Kemijärven kaupunginvaltuuston 

on otettava kantaa 

kuntaliitoskysymykseen maaliskuun 

loppuun mennessä. Kansanäänestystä 

Myllyniemi ei esitä kiireisen 

aikataulun takia. ■ 


Pelkosenniemen kunta 

jakokysymyksen 

viimeisimmät vaiheet 

● Tilastokeskuksen ennakkotiedon 

mukaan 31.12.2007 

asukkaita 1 062 

● kunta mukaan 9 § -arviointiin 

kertyneen alijäämän perusteella 

Kunnanvaltuusto Pelkosenniemen 

ja Kemijärven liitoksesta: 

● 12.2.2004: itsenäisyyden 

puolesta 12 ääntä, liitoksen 

puolesta 2 

● 23.3. 2006: itsenäisyyden 

puolesta 7 ääntä, liitoksen puolesta 

7, 1 tyhjä puheenjohtajan 

äänen ratkaistessa ”ein kuntaliitokselle” 

● 4.12.2007: kunnanvaltuuston 

kanta 9 § -arviointiryhmän raporttiin 

pöytäkirjan mukaan yksituumainen: 

"ei" arviointiryhmän 

kuntaliitos-esitykselle; 

päätöksestä jätetty eriävä mielipide 

kokousmenettelystä 

● Hallinto- ja kuntaministeri 

Mari Kiviniemi asetti 17.1.2008 

kuntajakoselvittäjäksi VTM Pekka 

Myllyniemen 

● 24.1.2008: selvitystyö 

käynnistyi 

● 27.2.2008: Pekka Myllyniemen 

esitys Pelkosenniemen ja Kemijärven 

yhdistymisestä 

● 31.3.2008 mennessä molempien 

valtuustojen otettava kantaa 

kuntaliitokseen 

15 

■ UUTISET


Tanska vuonna 02: Tutkijat arvioivat kuntaja aluereformin tuomia hyötyjä ja hankaluuksia 

TANSKASSA 

HANNU TAAVITSAINEN 

Kunta- ja alueuudistus 

vuoden 2007 alussa 

sälytti Tanskan kunnille 

lukuisia lisätehtäviä ja 

maassa jännitetään, 

kuinka kunnat selviävät 

niistä. Vanhustenhoidon 

mallimaana tunnettu 

Tanska kehittelee uusia 

toimintamalleja, joilla 

kunnat kuntouttavat kotona 

asuvia ikäihmisiä 

omatoimisiksi. Tavoite 

on vähentää sairaalakäyntejä. 

■■ Tanskassa vuoden 2007 alussa 

toteutettu suuri kuntaja aluereformi 

lopetti maakunnat ja sälytti 

kunnille lisää tehtäviä etenkin 

terveysalalla ja vanhushoidossa. 

Tutkijoiden käsitykset uudistuksen 

vaikutuksista kulkevat eri 

suuntiin, mutta kuntakentän mieliala 

on myönteinen. Uudet tehtävät 

halutaan hoitaa hyvin ja 

etenkin vanhusten hoitoa kehitetään 

vahvasti. 

Suomessa kunta-ala elää odottavissa 

tunnelmissa: aluehallintoa 

aiotaan vahvistaa, korkeakoulujen 

karsimisesta kiistellään ja lokakuussa 

ovat edessä kuntavaalit. 

Vuoden 2009 alussa toteutuu 

maamme oloissa ennätysmäärä 

kuntaliitoksia, sillä jo tehtyjen 

päätösten seurauksena maamme 

kartalta katoaa 64 kuntayksikköä. 

Uudistustyön tahti on kuitenkin 

verkkainen. Meillä moni on jo alkanut 

kaivata toista aaltoa kuntaliitoksiin, 

koska vireillä olevaa remonttia 

ei pidetä riittävänä. 

Tanskassa valta väliportaalta 

peruskunnille 

Väkiluvultaan täsmälleen Suomea 

vastaavassa hyvinvointivaltio 

Tanskassa koko kuntarakennereformi 

on jo ohi ainakin tällä erää. 

Suurin ero Suomeen on se, että 

16 

PIIRROS: YRJÖ KLIPPI

jännitetään kuntien selviytymistä kuntauudistuksen 

tuomista lisätehtävistä 

”Suomessa yleinen 

toimintamalli on se, 

että vanhukselle 

saatetaan ehkä 

tarjota kotiapua, 

apuvälinettä, kuten 

rollaattoria tai 

terveyskeskuksen 

vuodepaikkaa. 

Tanskassa kunta 

kutsuu vanhukset 

osallistumaan 

terveysneuvontaan 

ja kuntoutusjaksolle.” 

Professori Poul Erik Mouritzen 

epäilee, että Tanskan kunnille 

tulee vaikeuksia selviytyä etenkin 

sosiaali- ja terveysalan uusista 

lisätehtävistä. Hän pitää 

mahdollisena, että kuntaliitoksia 

tulee vielä lisää. 

MARTIN DYBDAL 

Tanskan kuntajohto toteutti laaja-alaisen 

rakenneremontin sekä 

tehtävien siirrot kertarysäyksellä. 

Kartalta katosi kerralla 171 kuntayksikköä, 

kun kuntaja aluereformi 

astui voimaan 1.1.2007. Lukuisia 

tehtäviä hoitaneet 14 maakuntaa 

(amt) lakkautettiin. 

Rakennereformin tuloksena 

5,3 miljoonan asukkaan Tanskassa 

on 98 kuntaa, joissa on keskimäärin 

55 000 asukasta. Purettujen 

maakuntien tilalle luotiin viisi 

aluetta (region), mutta niillä on 

suppea ja selkeästi rajattu toimiala. 

Nimenomaisesti on säädetty, 

että aluetaso saa hoitaa ainoastaan 

lakiin kirjattuja tehtäviä, ei 

puuttua muihin asioihin. 

Tanskalaiset karsivat väliporrasta 

kovalla kädellä. Valtaa siirrettiin 

kunnille ja esimerkiksi 

maakuntasuunnittelusta luovut- 

tiin. Alueilla ei ole yleistä toimivaltaa 

eikä verotusoikeutta, joita 

pidetään Pohjolassa itsehallinnon 

tärkeinä tunnusmerkkeinä. 

Askel kohti 

kaksitasohallintoa 

Kolmas suuri ero Suomeen on 

se, että Tanskassa toteutettiin 

merkittäviä tehtävien siirtoja 

kuntarakenteiden rajun uudistamisen 

ohella. Tehtäväsiirroilla 

vahvistettiin peruskuntia alueensa 

asukkaita ja yrityksiä palvelevina 

demokraattisina yksikköinä. 

Kunta haluttiin nostaa ainoaksi 

portiksi, jonka kautta kansalaiset 

ja yritykset saavat tarvitsemansa 

palvelut ja hoitavat lupa-asiansa. 

Kunta on väylä kaikkeen julkishallintoon. 

Samalla maa otti reippaan 

askeleen kohti kahden ta- 

son hallintomallia, jossa avainasemassa 

ovat vahvat kunnat ja strategisiin 

tehtäviin keskittyvä valtio. 

Karsittu aluetaso keskittyy palvelutehtävien 

hoitoon, tärkeimpänä 

vastuu sairaalatoimesta. 

”Aluetasoa pidetään 

väliaikaisratkaisuna” 

Kööpenhaminassa työskentelevä 

dosentti Leena Eskelinen 

kertoo, että Tanskassa aluetasoa 

pidetään vain väliaikaisratkaisuna. 

Karsitun väliportaan odotetaan 

katoavan Tanskan kartalta 

kokonaan etenkin siinä tapauksessa, 

että porvarillinen hallituskoalitio 

jatkaa vallassa. 

Dosentti Eskelinen on alueiden 

väliaikaisuudesta samaa mieltä 

kuin samassa Soveltavan kuntatutkimuksen 

laitoksessa (AKF) 

työskentelevä Henrik Christoffersen. 

Tämä ennusti viime 

vuonna, että alueiden kohtalo 

ratkeaa lähivuosina. 

AKF on noin 35 tutkijan laitos, 

joka keskittyy julkishallintoa palvelevaan 

käytännön tutkimustoimintaan. 

Kansallinen reformi toi 

muutoksen myös AKF:n työhön, 

aiemmin se palveli myös maakuntatasoa. 

Laitos osallistui aktiivisesti 

prosessiin, jolla Bornholmin 

saari muuntui aluekunnaksi 2000luvun 

alussa. 

Itämeren eteläosassa sijaitseva 

Bornholm (n. 50 000 as.) toimi 

edelläkävijänä koko Tanskalle. 

Saarella yhdistettiin ensin kunnat 

ja maakunta aluekunnaksi (regionkommun) 

ja sitten kansallisen 

kuntaja alueuudistuksen yhteydessä 

2007 maakuntaporras 

poistettiin kokonaan. Nykyisin 

Bornholm on osa Tanskan pääkaupunkialuetta. 

”Hyvää kehitystä – yksinkertaistaa 

järjestelmää” 

Leena Eskelinen muutti Suomesta 

Tanskaan vuonna 1991 ja on 

keskittynyt tutkimaan sosiaali- ja 

työllisyysratkaisuja tavallisten 

kansalaisten tasolta eli mikronäkökulmasta. 

Parhaillaan Eskelinen 

tekee haastattelututkimusta pitkäaikaistyöttömistä. 

17 

KUNTALEHTI 5/2008


”Päätavoitteena 

Tanskassa on, 

että ihmiset 

saavat samantasoiset 

palvelut 

riippumatta 

siitä, missä he 

asuvat... 

– Päätavoitteena on, että ihmiset 

saavat samantasoiset palvelut 

riippumatta siitä, missä he 

asuvat, sanoo dosentti Leena 

Eskelinen. Hän pitää Tanskan 

kuntauudistusta hyvänä kehityksenä 

ja osana monien reformien 

kokonaisuutta. 

Kuntauudistus on dosentti Eskelisen 

mielestä hyvää kehitystä. 

Tanskassa on kuitenkin meneillään 

monia reformeja ja on vaikea 

eritellä, mikä on nimenomaan 

kuntaremontin ansiota. 

– Päätavoite Tanskassa on, että 

ihmiset saavat samantasoiset palvelut 

riippumatta siitä, missä he 

asuva, Leena Eskelinen toteaa. 

Kun AKF tutki kuntien eroja, 

havaittiin monia eroavaisuuksia, 

joille ei löydetty selitystä. Nopeasti 

toteutetulla kuntareformilla 

on luotu perustaa monille muille 

parannuksille, joita Tanskassa tehdään 

esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien 

hyväksi ja vanhustenhoidon 

kehittämiseksi. 

Työllisyyden hoidossa Tanskan 

kunnat ovat jo perinteisesti paljon 

vahvemmassa asemassa kuin 

Suomessa. Parhaillaan kymmenen 

kuntaa kokeilee mallia, jossa kaikki 

työllisyystehtävät on siirretty 

valtiolta kunnille. Eskelinen kertoo, 

että Tanskan Kuntaliitto tukee 

tätä kehittämistyötä, jossa 

kaikki 91 työkeskusta (Jobcentre) 

aiotaan kunnallistaa. 

18 

Tanskan kunnantaloilla eli raatihuoneilla valot ovat palaneet pitkään 

iltaan, kun kuntaliitoksia on valmisteltu ja käynnistetty yhdistyneiden 

kuntien toimintaa. Rudersdalin raatihuoneen suunnitteli 

maailmankuulu tanskalaisarkkitehti Arne Jakobsen 1940-luvulla silloista 

Søllerødin kuntaa varten. Rudersdal toteutti 2007 alussa kolmen 

kunnan liitoksen ja kasvoi 54 000 asukkaan yksiköksi. 

Edelläkävijämaa luo 

kuntoutusinnovaatioita 

– Tanska on edelläkävijä myös 

vanhushoidossa, dosentti Eskelinen 

muistuttaa. Tanskassa akti- 

voidaan kaikki työttömäksi jääneet. 

Vanhuspolitiikkaa ohjaa samankaltainen 

aktivoiva ote. 

Suomessa yleinen toimintamalli 

on se, että vanhukselle saate- 

Paljon uusia tehtäviä tanskalaiskunnilla 

Kunta- ja alueuudistus sekä maakuntien (amt) purkaminen toi 

Tanskan kunnille runsaasti uusia tehtäviä. Kunnilla on 2007 alusta 

vastuu mm. seuraavilla toimialoilla: 

● Sosiaalipalvelut: vastuu rahoituksesta, palvelujen tarjonnasta ja 

viranomaistehtävistä 

● Vanhustenhuolto ja terveydenhoito: ennaltaehkäisevät ja tavanomaiset 

hoidot sekä kuntoutus, alkoholin ja huumeiden käyttäjien 

hoito, kotisairaanhoito 

● Työllisyyspolitiikka: aktivointi ja työllistämishankkeet, meneillään 

kokeilu kaikkien työllisyystehtävien kunnallistamisesta (Kuntaliitto 

tukee) 

● Koulutus: peruskoulu, erityisopetus ja pedagoginen tuki lapsille, 

aikuiskoulutus 

● Maahanmuuttajien kotouttaminen ja kieliopetus 

● Paikallinen tieverkko on kuntien vastuulla 

● Luonto, ympäristö ja suunnittelu: viranomaistoimintoja kunnallistettiin, 

kunnilla vastuu kansalaisten neuvonnasta ja palveluista; 

maakuntasuunnittelun lopettaminen korostaa kuntasuunnittelua 

ja kunnan asemaa kaavoituksessa 

● Kunnat myöntävät ajokortit ja passit sekä vastaavat kansalaisten 

veroneuvonnasta yhteistyössä valtion verokeskusten kanssa. 

MARTIN DYBDAL 

taan ehkä tarjota kotiapua, apuvälinettä, 

kuten rollaattoria tai 

terveyskeskuksen vuodepaikkaa. 

Tanskassa kunta kutsuu vanhukset 

osallistumaan terveysneuvontaan 

ja kuntoutusjaksolle. 

Tanskassa on kehitetty kunnille 

uudenlaisen ikäihmisten kuntoutuskeskusmallin. 

Sen avulla tuetaan 

kotona asuvia vanhuksia, 

joille kunta tarjoaa monialaista 

valmennusta ja kuntoutusta. Mallia 

on pilotoitu mm. Kööpenhaminassa. 

– Kunnat ovat olleet iloisia saamistaan 

lisätehtävistä, dosentti 

Eskelinen korostaa. 

– Suuri kysymys on se, kuinka 

kunnat selviävät. Lisätehtävät 

edellyttävät uudenlaista strategista 

suuntautumista ja palveluihin 

on saatava osaavaa henkilöstöä. 

”Monia etuja 

kroonikkojen hoidossa” 

Kuntien uusi rooli terveyden- ja 

vanhustenhoidossa on aktivoinut 

Tanskan Kuntaliiton (KL) ja paikallispäättäjät 

vilkkaaseen kehittämistyöhön. 

Keinoja vastata terveydenhuollon 

haasteisiin haetaan 

koulutustilaisuuksissa, kuten 

KL:n terveyskonferenssissa tammikuussa. 

Yli 400 osanottajaa 

koonneessa suurtapahtumassa 

tunnelma oli innokkaan optimistinen. 

Pääteemana korostettiin, että 

kunnilla on monia etuja kroonisesti 

sairaiden hoitamisessa. Tanskalaisista 

1,5 miljoonaa kärsii 

kroonisista vaivoista. Kunnilla on 

päävastuu heille annettavista hoidoista. 

– Tanskalaisten terveyden tila 

voi kohentua vain, jos painopistettä 

siirretään ennalta ehkäisevään 

työhön, KL:n terveysvaliokunnan 

puheenjohtaja Tove Larsen 

totesi. 

Viime vuonna tanskalaiskunnat 

kaksinkertaistivat ennalta ehkäisevän 

työn määrärahat. Uusina 

innovaatioina kuntoutuksessa 

ovat potilaskoulut ja ryhmäperustainen 

potilasvalmennus, joilla 

kannustetaan mm. päivittäiseen 

fyysiseen ponnisteluun.

Jokaiselle kunnalle 

terveyspolitiikka 

Tanskan terveyshallituksen pääjohtaja 

Jesper Fisker antoi konferenssissa 

kiitosta siitä, että jokaisessa 

kunnassa on jo valmiina 

tai valmisteilla oma terveyspolitiikka. 

Lähes kaikki kunnat ovat jo 

laatineet väestön terveysprofiiliselvitykset 

ja perustaneet potilaskouluja. 

Danske Kommuner -lehden 

kyselyn mukaan kuntien ja alueiden 

terveyssopimukset on saatu 

valmiiksi melkein koko maassa. 

Kuntien mukaan talousperusta 

terveystehtäville on kunnossa. 

Tanskan Kuntaliitto painottaa, 

että terveydenhoidon painopiste 

tulee asettaa heikoimpiin eli lapsiin 

ja vanhuksiin. Tutkijoiden tuella 

vanhushoitoon luotua kuntoutuskeskusmallia 

kokeillut 

Kööpenhamina on saanut hyviä 

kokemuksia. Kuntoutusjakso on 

lääkärin ohjaama ja ajallisesti tiivis, 

mutta tarvittaessa jakso toistetaan. 

Vanhuksia ohjataan liikkumaan 

ja hakeutumaan palvelukeskuksiin, 

kerhoihin, yhdistyksiin ja 

erilaisiin verkostoihin. 

– Tavoitteena on, että potilas 

pystyy käyttämään itse kunnallisia 

ja alueellisia palveluja Haluamme 

luoda edellytyksiä merkitykselliselle 

elämälle ja antaa laatua arkeen 

sekä taata vanhusten fyysinen 

liikuntakyky, mallia esitellyt 

terveyskeskusjohtaja Eva Borg 

kertoi. 

Kuntatutkija: maan suurin 

yhteiskuntamuutos 

Eturivin kuntatutkijoihin kuuluva 

professori Poul Erik 

Mouritzen on epäilevämmällä 

kannalla kuin kuntaväki. Hän pelkää, 

että ainakin osalle kunnista 

tulee vaikeuksia selviytyä lisätehtävistä. 

Järjestelmällistä tutkimustietoa 

ei vielä ole, mutta Mouritzenin 

korviin kantautuu kuntatason 

kasvavista ongelmista kertovia 

viestejä. 

Mouritzen toimi asiantuntijajäsenenä 

uudistusta valmistelleessa 

rakennekomiteassa. Hän kuvaa 

reformia Tanskan yhteiskunnan 

suurimmaksi muutokseksi kautta 

aikojen. Koskaan ennen ei ole 

siirretty yhtä paljon ihmisiä, rahaa 

ja toimintoja kuin 1.1.2007 yhdessä 

yössä. 

– Vuoden 1970 reformia valmisteltiin 

12 vuotta kahden komitean 

voimin ja sen toimeenpanoon 

käytettiin 10 - 12 vuotta, 

hän muistuttaa. 

Kuntatutkijalla on huoli ennen 

kaikkea siitä, kuinka kunnat pystyvät 

kantamaan vaikeammista sairauksista 

aiheutuvat kustannukset. 

Aiemmin kunta vastasi sairaalakuluista 

vain 500 000 kruunun 

rajaan saakka, mutta 2007 

alusta laskut lankeavat kokonaisuudessaan 

kunnille. 

”Tulee ehkä lisää 

kuntaliitoksia” 

Mouritzen kertoo, että suurkuntiin 

johtanut lumipallo alkoi vyöryä 

sen jälkeen, kun hallituspuolueet 

eli konservatiivit ja keskustaoikeistolainen 

Venstre sopivat 

Tanskan Kansanpuolueen kanssa 

kesällä 2004 uudistuksen toteuttamisesta. 

Kuntien oli reagoitava 

nopeasti ja etenkin Jyllannin kaupunkiseudut 

alkoivat valmistella 

monikuntaliitoksia. 

Maakuntien hävittämistä tutkija 

selittää sillä, että Tanskan konservatiivit 

eli Suomen kokoomuksen 

veljespuolue ajoi väliportaan 

purkua 1980-luvulta alkaen. 

Tyytymättömyys maakuntia 

kohtaan levisi, elinkeinoelämä ja 

tiedotusvälineet yhtyivät kritiikkiin. 

Viiden alueen luomiseen 

päädyttiin kompromissina ja 

aluetaso jätettiin poliittisista 

syistä heikoksi. 

Tulevaisuuden Tanskassa keskustellaan 

alueista luopumisen lisäksi 

kenties myös uusista kuntaliitoksista. 

Professori Mouritzen 

pitää mahdollisena, että Tanskassa 

tulee ehkä lisää kuntaliitoksia lähivuosina. 

■ 

Billund jäi yllättäen pienkunnaksi 

Kuuden kunnan verkostoalueella 

kuntareformi 

mullisti kaiken 

Kolmioalue eli Trekantområdet hyötyy kuntareformista, sillä aluetta 

halkoneet ja kehittämistyötä haitanneet maakuntarajat poistuivat. 

Kuntien määrä supistui ja alue nousi Islantia isommaksi. 

Parin vuoden takainen 

reformi tuotti monilla 

alueilla isoja yllätyksiä. 

Sellaisen kohteeksi joutui 

Billund, joka huomasi 

äkkiä jääneensä alle 

30 000 asukkaan pienkuntien 

joukkoon. 

■■ Itä-Jyllannin ja Fyn saaren 

saumasa Pienen Beltin salmen 

molemmin puolin sijaitseva Kolmioalue 

eli Trekantområdet tarjoaa 

hyviä esimerkkejä siitä, kuinka 

tanskalaiskunnat veivät läpi 

suuren kuntaja alueuudistuksen 

ja millä tavoin siitä aiotaan ottaa 

hyödyt irti. Kolmioalue on 1990luvun 

alussa perustettu verkostomuotoinen 

yhteistyöalue. 

Alueen suurimmat kaupungit 

Vejle ja Kolding onnistuivat toteuttamaan 

monikuntaliitokset. 

Vejle kohosi väkiuvultaan kaksinkertaiseksi, 

yli 100 000 asukkaan 

kaupungiksi. Satamastaan tunnettu 

Fredericia jäi ilman liitoskumppaneita, 

mutta se säilytti aseman- 

sa Kolmioalueen kolmosena. Sen 

pormestari Uffe Steiner Jensen 

toimii alueyhteistyön johdossa. 

Keskisuuri Middelfart vei läpi 

kolmen kunnan liitoksen, samoin 

maaseudun Vejen. Lentokentän, 

Lego-tehtaan ja Legoland-huvipuistoston 

ansiosta tunnettu Billund 

sai liitoskumppanikseen vain 

Grinstedin kunnan ja jäi Kolmioalueen 

pienimmäksi, 26 000 asukkaan 

kunnaksi. 

”Pariliitos on vaikea” 

Kunnanjohtaja Tove Baisgaard 

harmittelee Billundin pienkuntaasemaa. 

Pienuus merkitsee sitä, 

että kunta joutuu hankkimaan ulkoa 

useita palveluja, kun oma 

osaaminen ei riitä. 

Esimerkiksi kasvavan lentokentän 

ympäristövalvonta on ostettava. 

Billund aikookin omaksua 

aktiivisen kasvustrategian ja nostaa 

asukasluvun yli 30 000 rajan. 

Baisgaard kertoo, että pormestari 

ja valtuusto joutuvat miettimään, 

onko kunnan hyvä olla pienenä. 

Ammattijohtajan huolia li- 

19 

KUNTALEHTI 5/2008


20 

Osakeyhtiökonferenssi 

12. - 14.5.2008 Helsinki – Tukholma 

Tilaisuus on tarkoitettu 

• Kunnanhallitusten jäsenille 

• Kuntajohtajille, lakimiehille ja kamreereille 

• Kuntien talousjohdolle ja tekniselle johdolle 

• Kuntaomisteisille ja kuntaenemmistöisille 

osakeyhtiöille 

Ohjelmassa mm. 

• Hallituksen elinkeinopoliittiset linjaukset 

• Kunnat ja kuntien yritykset 

• Omistajaohjaus 

• Johdon ja henkilöstön palkitseminen 

• Yritysjärjestelyt 

• Kilpailuneutraliteetti 

• Tukholman kaupungin omistajapolitiikka 

• Kunnalliset osakeyhtiöt ja eläkevakuuttaminen 

Ilmoittautumiset tilaisuuteen 9.4. mennessä 

www.efeko.fi 

Lisätiedot 

Johtaja Veli-Pekka Laakso, puh. 010 409 2410 

Koulutussihteeri Oili Husu, puh. 010 409 2227 

etunimi.sukunimi@fcg.fi 

”...kahden kunnan 

yhdistäminen on 

osoittautunut 

vaikeammaksi 

prosessiksi kuin 

alueen monikuntaliitokset.” 

Billundin kunnanjohtaja Tove 

Baisgaard arvioi omien kokemustensa 

pohjalta, että kahden 

kunnan yhdistyminen on 

prosessina vaikeampi kuin monikuntaliitos. 

sää se, että kahden kunnan yhdistäminen 

on osoittautunut vai- 

■■ Suomi ja Tanska ovat väestöltään 

samankokoisia pohjoismaisia 

hyvinvointivaltioita, 

mutta maiden kuntaelämässä 

on yhtä suuri ero kuin talvisen 

räntäkauden ja hehkeän hellekesän 

välillä. Yksi pulma on 

kuitenkin yhteinen: molemmilla 

on vaikeuksia muovata kansakunnan 

menestykselle tärkeä 

pääkaupunkiseutu toiminnallisesti 

yhtenäiseksi metropoliksi. 

Suomessa käydään kiitettävän 

vilkasta keskustelua metropolialueen 

hyväksi tarvittavista 

ratkaisuista. Neljän toisiinsa 

kiinni kasvaneen Helsingin 

seudun kaupungin yhdistämisestä 

uskalletaan viimein puhua 

avoimesti. Tanskanmaalla 

näyttää tässä suhteessa olevan 

paljon mätää, sillä Kööpenhaminan 

sisällä kukoistaa Frederiksberg 

-niminen elitistinen 

erilliskaupunki ja alueen kuntarakenne 

on yhä hyvin pirstaleinen. 

Suomalaisten kuntapäättäjien 

ei toisin sanoen ole syytä 

keammaksi prosessiksi kuin alueen 

monikuntaliitokset. 

Kun kuntaja alueuudistuksen 

jälkeen on päästy toiseen toimintavuoteen, 

kaikissa kunnissa ja 

yhteistoiminta-alueilla on käynnissä 

vilkas strategiatyö. Billund 

saa etua siitä, että reformi avasi 

viimein ovet Kolmioalueen jäsenkunnaksi. 

Yksin sen ääni ei kuuluisi 

riittävästi esimerkiksi liikenneasioissa 

ja matkailun kehittämisessä, 

jossa kunnalla on suuria 

hankkeita. 

Legolandin viereen on suunniteltu 

jättimäistä Lalandia-aluetta. 

Sen sisäslalomhallin, trooppisen 

elämyspuiston ja laajan lomakaupungin 

odotetaan vetävän vuosittain 

jopa viisi miljoonaa matkailijaa. 

■ 

KOMMENTTI 

Tanskalla ja Suomella on 

PÄÄKAUPUNKISEUTUPULMA 

missään nimessä ottaa oppia 

Kööpenhaminan seudusta, 

vaan hakea vaikutteita kauempaa, 

mieluiten Jyllannista. 

Professori Poul Erik Mouritzen 

suosittelee esimerkiksi 

Randersin kaupunkia Keski- 

Jyllannissa suomalaisille sopivaksi 

tutustumiskohteeksi. 

Matka läpi Tanskan vakuuttaa 

samalla jääräpäisimmänkin siitä, 

että juuttien maassa etäisyydet 

ovat paljon pidempiä 

kuin meillä yleisesti luullaan. 

Randersin oppi on se, että 

jos kunta ei saa rakastamiaan 

liitoskumppaneita, sen on 

opittava rakastamaan niitä 

partnereita, joita on tarjolla. 

Randers (93 000 as.) kasvatti 

väkilukuaan kolmanneksella, 

kun se sai aikaan liitoksen kolmen 

ei ihan niin kivan ja kauniin 

kunnan kanssa sekä lisäksi 

rippeitä kolmesta muusta kunnasta, 

jotka jaettiin naapureiden 

kesken. ■ 

HANNU TAAVITSAINEN

�� 

Esmi on nyt Suomessa Pelco Finland. 

– Pelco Finland jatkaa Esmin jalanjäljillä Suomen johtavana paloilmoitinja 

turvallisuusjärjestelmien myyjänä, asiantuntijana, valmistajana ja 

kehittäjänä. 

– Pelco Finland tarjoaa entistä monipuolisempia järjestelmätuotteita joko 

erillisinä tai integroituina sovelluksina tekniseen turvallisuusvalvontaan ja 

kiinteistönhallintaan. 

– Vahvat Esmi-tuotemerkit Esmikko, Esgraf ja Esmi FX säilyvät ennallaan. 

– Konsernin omat kameravalvontatuotteet myydään Pelco-tuotemerkillä. 

– Pelco-kameravalvontatuotteet yhdessä Esmin palo- ja turvajärjestelmien 

kanssa tekevät Pelco Finlandista markkinoiden kattavimman turvajärjestelmätoimittajan. 

�� 

�� 

Pelco Finland lyhyesti 

Pelco Finland on Suomen johtava palo- ja 

toimitilaturvallisuuden järjestelmäkehittäjä 

ja -toimittaja. Pelco tarjoaa turvallisuusteknologian 

sovelluksia suojaamaan omaisuutta 

ja ihmisiä sekä kattavia tukipalveluja järjestelmien 

elinkaaren ajaksi. 

Olemme osa kansainvälistä Schneider 

Electric -konsernia ja sen palo- ja turvadivisioonaa. 

Pelco Finland toimittaa järjestelmänsä 

valtakunnallisen partneriverkostonsa 

kautta. Noin 140 henkilöä työllistävän 

Pelco Finlandin liikevaihto vuonna 2006 

oli 24,6 miljoonaa euroa. 

WWW.PELCO.FI


Hückeswagenin sitoutumaton pormestari Uwe Ufer pani tuulemaan: 

Hüc 

HIERARKIAN SIJAAN TULOSVASTUUTA 

Vanhaa kaupunkia luonnehtivat käsityöläistalot (Fachwerkhäuser). Kaupungissa on 17 000 asukasta. 

Hierarkian sijaan tulosvastuuta,pikkupolitikoinnin 

sijaan ideariihiä. 

Hückeswagenin pormestari 

Uwe Ufer on 

saanut valtuudet panna 

tuulemaan. Hänen 

virkamiehistään on 

tullut tulosvastuullisia 

työntekijöitä. Kunnanhallitus 

työskentelee 

kuin hallintoneuvosto ja 

poliitikoilta odotetaan 

”kähminnän” sijaan 

hyviä ideoita. 

22 

JUSSI TUORMAA 

MÜNCHEN 

■■ Puolueeton pormestari on 

ehtinyt jo saada aikaan vakuuttavia 

tuloksia kolmen vuoden työrupeamallaan. 

– Olemme saaneet luotua 

1 000 uutta työpaikkaa, Uwe 

Ufer kertoo. 

– Emme kuitenkaan kunnan 

hallintoon, vaan yksityiselle sektorille, 

hän täsmentää. 

Hückeswagen on ulkoistanut 

tehtäviään, mutta ennen kaikkea 

saanut houkuteltua yrityksiä 

omalle alueelleen. Hallintohenki- 

Pormestari Uwe Uferia kiinnostaa kokemusten vaihto. Hän arvelee, 

että myös Suomessa ollaan pitkällä kuntien trimmaamisessa ja 

toivoo, että saisi täältä kontakteja. – Olisiko joku suomalaiskaupunki 

kiinnostunut hallinnonuudistusta koskevasta yhteisestä 

neuvonpidosta ja kumppanuudesta, Ufer kysyy.

keswagen 

– pikkupolitikoinnin sijaan ideariihiä 

löstöä on supistettu noin viidenneksellä, 

mutta palveluja on samalla 

kyetty parantamaan niin 

kuntalaisille kuin yrityksille. Kaupunki 

on sertifioitu Saksan ensimmäiseksi 

yritysystävälliseksi 

kaupungiksi. 

Hückeswagen on noussut toivottomasta 

tapauksesta, rakenneongelmista 

kärsivän alueen 

syrjäseutukaupungista ja muuttotappiokunnasta 

lähialueen ja koko 

maan mallioppilaaksi. Suuret 

naapurit, kuten Remscheid, Solingen 

ja Wuppertal ovat alkaneet 

seurata pikkukaupungin otteita ja 

suhtautua näihin otteisiin yhä 

kunnioittavammin. 

Normaalia kehitystä olisi ollut 

se, että syrjäinen pikkukaupunki 

Hückeswagen olisi ajautunut suurempien 

kuntien liitosalueeksi. Itsenäisyyttään 

hyödyntäen se on 

kuitenkin onnistunut näyttämään, 

miten pieni ja vikkelä voi napata 

potin suurten ja pysähtyneiden 

nenän edestä. 

Valistunutta 

itsevaltiutta? 

Hückeswagenin kokoinen, 17 000 

asukkaan kaupunki on vielä helppo 

hahmottaa kokonaisuutena. 

Helpottaako tämä myös sen hallintaa? 

Kaupungin menestyksellinen 

johtaminen ei ole pormestari 

Uwe Uferin mukaan kiinni koosta, 

vaan toimintaperiaatteista. 

Ufer kertoo paikallisen talouselämän 

kutsuneen hänet kaupunkiin 

saatuaan vihiä, mitä hän oli 

saanut aikaan edellisessä tehtävässään 

Morsbachissa. Ufer vaati 

tulonsa ehdoksi suuria valtuuksia 

pormestarina ja sai taakseen kunnallisen 

opposition neljä puoluetta, 

sosiaalidemokraatit (SPD), vapaat 

demokraatit (FDP), vihreät 

ja riippumattomat. 

Pitkään vallassa olleet kristillisdemokraatit 

(CDU) hävisivät 

pormestarivaalit kolme vuotta 

sitten. Tuolloin heidän kannatuksensa 

romahti 60 prosentista 20 

prosenttiin. Nyttemmin myös he 

JUSSI TUORMAA 

ovat ilmoittaneet asettuvansa 

Uferin taakse seuraavissa vaaleissa 

kahden vuoden kuluttua, koska 

he ovat hyväksyneet tämän 

uudet hallintoperiaatteet. 

Ufer on vaatinut puolueilta, että 

niiden on lopetettava entisenlainen 

politikointi, mihin nämä 

ovat suostuneet. Puolueilta odotetaan 

ennen kaikkea rakentavia 

ideoita, joiden käsittelyyn osallistuu 

aikaisempaa enemmän kuntalaisia 

avoimiksi muuttuneissa 

valtuustoryhmän kokouksissa. 

Päätöksenteko taas on siirtynyt 

valtuustosta kunnanjohdolle, joka 

on saanut siltä laajat päätös- ja 

toimeenpanovaltuudet. 

Hückeswagenissa yhden puo- 

23 

KUNTALEHTI 5/2008


”Kunnan toimialat 

ja niitä 

vastaavat 

virastot on 

supistettu 

kahdeksasta 

kolmeen...” 

lueen monopolin murtaminen on 

pakottanut myös puolueet neuvottelemaan 

ja yhteistyöhön. 

Puolueettomana pormestari 

Uwe Ufer on ottanut tehtäväkseen 

vetää julkisista keskusteluista 

johtopäätöksiä koko kunnan 

näkökulmasta. Toisin sanoen hän 

yrittää hahmottaa puilta metsää 

ja tuoda hankkeita julkisuuteen 

aktiivisesti viestimällä ja tiiviissä 

suhteissa paikallisen lehdistön 

kanssa. 

Pormestaria on pistelty ”pieneksi 

monarkiksi” ja ”valistuneeksi 

itsevaltiaaksi”. Hänen ohjelmassaan 

on nähty politiikanvastaisuutta. 

Mutta tähänastiset 

tulokset ovat puhuneet hänen 

puolestaan. Samalla poliittisen 

kulttuurin muutos on koettu 

myönteiseksi. 

Ufer viittaa vanhan poliittisen 

kulttuurin umpikujaan. Hückeswagenissa 

yhden puolueen, kristillisdemokraattien 

pitkä valtakausi 

johti klikkiytymiseen ja pysähtyneisyyden 

tilaan. Naapurikunnissa 

taas poliittiset puolueet 

ovat keskinäisillä kahnauksillaan 

ajaneet päätöksenteon umpikujaan. 

■■ Hückeswagen on 17 000 

asukkaan pikkukaupunki Reininmaalla, 

Saksan keskivuoriston 

(Mittelgebirge) kukkulaisella 13 

kuntaa käsittävän Oberbergisches-piirikunnan 

alueella. Pintaalaa 

sillä on 50 km 2 ja se sijaitsee 

300 metrin korkeudessa merenpinnasta. 

Kaupungista on noin 40 kilometriä 

matkaa roomalaisten perustamaan, 

yli miljoonan asukkaan 

Kölniin, joka on aluehallinnon 

(Regierungsbezirk) keskus. 

Vielä lähempänä sijaitsevat teräskaupungit 

Remscheid (118 000 

as.), Solingen (163 000) ja Wuppertal 

(357 000). Rajanaapureita 

ovat myös pikkukaupungit Radewormwald 

(25 000 asukasta), 

Wipperfürth (24 000) ja Wermelskirchen 

(36 000). 

JUSSI TUORMAA 

Vuonna 1859 kaupunkioikeudet saaneen Hückeswagenin raatihuone sijaitsee vanhassa linnassa. 

Palatsikumous vai 

hallinnonuudistus? 

– Raatihuone kuuluu vain minulle. 

Se on minun tonttini, Ufer kärjistää 

poliitikoiden suuntaan. Hän 

korostaa omaa oikeuttaan henkilöstöpolitiikkaan, 

työntekijöiden 

palkkaamiseen ja erottamiseen 

asiallisin, ei poliittisin perustein. 

Toisaalta kunnan henkilöstönsä 

keskuudessa pormestari on 

Kirjallisiin dokumentteihin 

1859 kaupunkioikeudet saanut 

Hückeswagen on päässyt ensimmäisen 

kerran vuonna 1085 sille 

nimensä antaneiden kreivien ratsutilana. 

Raatihuoneena ja kotiseutumuseona 

toimivasta linnasta 

on ensimmäinen maininta vuodelta 

1189. 

Paikkakunnan kukoistuskausi 

on ajoittunut teollistumiseen. 

Täällä syntyi 1800-luvulla merkittävää 

tekstiiliteollisuutta, jonka 

ansiosta paikkakunta liitettiin 

vuonna 1875 rautatieverkostoon. 

Tästä ajasta ovat muistomerkkeinä 

jäljellä tehtaanomistajaperheiden 

prameat villat (Tuchermachervillen) 

ja vaakuna, jossa 

linnan tornien ja piirikunnan punaisen 

leijonan alla on hopeinen 

kudontasukkula. 

jakanut valtaa ja vastuuta. Organisaatiosta 

on poistettu virkahierarkioita, 

joiden taakse on 

voinut piiloutua, ja luotu osavastuiden 

sijaan asiakaspalvelua korostavat 

kokonaisvaltaiset tuotevastuut. 

Kunnan toimialat ja niitä vastaavat 

virastot on supistettu kahdeksasta 

kolmeen. Niiden vastaavat 

päälliköt valitaan tehtäviinsä 

aina vain viideksi vuodeksi ker- 

Hüc 

rallaan. Heidän työnsä onnistumista 

testataan säännöllisesti, kysymällä 

sitä säännöllisesti mm. 

heidän alaisiltaan ja asiakkailtaan. 

Hückeswagenissa on tehty palatsikumous, 

mutta myös todellinen 

hallinnonuudistus. Kaupungin 

taloutta tarkastellaan nykyisin 

yritysmallisen kaksoiskirjanpidon 

kautta. Kunnan tehtäviä ei hoideta 

enää virkamiesmäisesti, vaan 

omaksumalla pikemmin yrittäjä- 

Yritysystävällisyys yksi tärkeimpiä tekijöitä 

Saksalainen pikkukaupunki nousi paitsiosta keskiöön 

24

keswagen 

mäisesti vastuu palvelujen tuot- mukaansa itse kullekin itseluottaloksia.teistamisesta 

ja niiden koko armusta ja rikastaa elämää. 

Hyvien tulosten aikaansaamivoketjusta.seksi 

tarvitaan mm. laajaa yhteis- 

Se, miten työntekijät hoitavat 

työnsä tai ottavat lomaa, on Uferin 

mukaan heidän oma asiansa: 

vain tulos ratkaisee. Hän ei puutu 

työaikajärjestelyihin, mutta edellyttää, 

että kuntalaisten palvelun 

on pelattava. 

Nopea päätöksenteko 

– hyvät tulokset... 

Hückeswagenissa korostetaan 

yksilöllisiä panoksia yhteiseksi 

hyväksi. Työntekijöiden tai kunnanvaltuutettujen 

poliittinen 

Kaupungin vaakuna on peräisin 

sen kukoistuskaudelta, jonka 

vahvasta tekstiiliteollisuudesta 

kertoo kudontasukkula 

tornien ja piirikunnan leijonan 

alla. 

työtä: poliittista konsensusta. 

Hückeswagen oli jo menettänyt 

lukion, kun yritysten kanssa kehitettiin 

idea erikoislukiosta. Lukiossa 

korostettaisiin kaupallisia 

valmiuksia ja sielllä voisi suorittaa 

ylioppilastutkinnon lisäksi alem- 

– Uskon, että vain vapaus ja tausta ei merkitse yhtä paljon 

man asteen kaupallisen ammatti- 

henkilökohtainen vastuu mah- kuin ennen. Poliittiset erot ovat – Kokonaisuudessaan uusi meitutkinnon.dollistavat sen, että ihmiset saa- Uferin mukaan muutenkin huninki on kuitenkin ollut menes- Vaikka paikkakunnalla ei ollut 

vat jotain aikaan. 

venneet.tys. 

Ja tulokset ovat niin hyviä, et- lukioon kylliksi lapsia omasta ta- 

Toisaalta pormestari ei hyväk- – Puolueet voisivat vaihtaa tä olemme voineet jatkaa hyvää kaa, hanke herätti oitis kiinnossy 

pelkkää ei-vastausta eli vaikei- nokkamiehiään, eikä kukaan huo- vauhtiamme eteen päin. 

tusta myös naapurikunnissa. Näin 

siin kysymyksiin vastaamatta jätmaisi mitään, Ufer heittää. Hän Pormestari Ufer on kysytty toteutuneen talouslukion lisäetu 

tämistä. Kansalaiset tai yritysten kertoo myös kokemuksistaan haastateltava ja luennoitsija ker- on yritysten tuki. Ne ovat sitou- 

edustajat eivät saa lähteä raati- itäisessä Mecklenburg -Vorpomtomaan siitä, miten hallinnonuutuneet ottamaan lukion oppilaita 

huoneelta aloitteineen tai kysymernissa Saksojen yhdistymisen distus vapauttaa kunnassa uusia työharjoitteluun ja sitä kautta 

myksineen ilman vastausta, miten jälkeen. 

voimavaroja. Miksi niin monissa avaamaan oven työmarkkinoille 

asiassa aiotaan edetä tai mistä – En hyväksynyt DDR:n valta- kunnissa saadaan aikaan niin vä- ja urakehitykselle. 

päin ratkaisuja ja vaihtoehtoja etpuolueen jatkajaa PDS:ää, mutta hän ja toisissa kehitys on niin dy- Uwe Ufer harkitsee vielä yhsitään. 

löysin sen jäsenistä hyviä yhteisnaaminen?den viisivuotiskauden jatkoa. Hän 

Kunnan työntekijöiden ei tulisi työkykyisiä jäseniä. 

Uferin Hückeswagenissa on on sopeutunut ajatukseen hyvin 

pelätä uusia asioita, sanalla sa- Toisaalta Hückeswagenissa- hyväksytty muutos. Kun se on suoritetuista projekteista, jollainoen: 

muutosta. Ufer näyttää kaan kaikki eivät ole olleet val- mielessä, aikaa ei ole enää pikkunen hänelle oli jo toisen kaupun- 

työnohjaukseen teettämänsä vimiita jatkuviin mullistuksiin tai politikointiin ja keskinäiseen nagin, Morsbachin hallinnonuudisdeon, 

joka tematisoi muutoksen halunneet, että mikään muuttuisi. hinointiin. Kansalaiset ja yritykset tus. Pääasia on se, että uusi toi- 

ja siihen aktiivisen sopeutumisen Ufer on joutunut panemaan muu- ovat tyytyväisiä, kun päätöksenmintatapa lyö itsensä läpi niin, et- 

autuutta ja välttämättömyyttä. 

Kyky muutokseen antaa hänen 

tamia vastahankaisia virkamiehiä 

hyllylle. 

teko ja toimeenpano nopeutuu ja 

ennen kaikkea kun saadaan tutä 

joka tapauksessa seuraajalla 

tulee olemaan helpompaa. ■ 

Hückeswagen alkoi sittemmin 

vähitellen menettää asemiaan. Viime 

vuosikymmeninä se joutui jo 

luovuttamaan alueita naapurikunnille, 

menetti henkilöjunayhteyden 

ja ajautui väestökatokunnaksi. 

Noidankehä on vastikään katkennut 

ja kaupunki on murtautunut 

paitsiostaan. Se on voittanut 

alueelleen koneenrakennus- ja 

muuta teollisuutta, kasvattanut 

työpaikkojaan ja asukaslukuaan ja 

noussut oman alueensa tähdenlennoksi. 

Yritysystävällisyyden 

kovat kriteerit 

Hückeswagen ei ole enää yksi 

monista tuntemattomista ja 

unohdetuista pikkukaupungeista 

jossain Saksassa. Reininmaalainen 

pikkukaupunki on yhtäkkiä tullut 

mediassa tunnetuksi esimerkillisen 

yritysystävällisenä kuntana. 

Nordrhein-Westfalenin osavaltio 

on palkinnut kaupungin hiljattain 

sen pk-yrityksiä ymmärtävästä 

kunnanhallinnosta. Kaupunki 

oli myös ensimmäisiä kuntia osavaltiossa, 

jotka ovat siirtyneet liiketaloudelliseenkaksoiskirjanpitoon. 

Pormestari Uwe Uferin mukaan 

kunnassa käsitetään sen organisaatio 

nykyisin modernina 

palveluyrityksenä. 

Hückeswagen ei ole vain markkinoinut 

itseään yritysystävällisenä 

kuntana, vaan on ollut mukana 

kehittämässä sitä määrittelevää 

laatumerkintää (RAL-GZ 981). 

Kunta on perustava jäsen myös 

merkinnän soveltamista valvovassa 

ja sertifioivassa laatuyhteisössä 

(Gütegemeinschaft MittelstandsorientierteKommunalverwaltungen). 

Merkinnän on tähän mennessä 

saanut vasta kuusi kunnallista organisaatiota: 

Hückeswagenin ja 

Nahgoldin kaupungit sekä Borkenin, 

Dithmarschenin, Neussin ja 

Paderbornin piirikunnat. 

Kunnalle voidaan myöntää laatumerkintäyritysystävällisyydestäään, 

kun se voi osoittaa täyttävänsä 

tätä edellyttävät 13 kriteeriä. 

Hückeswagen esittelee näistä 

itselleen tähän mennessä tärkeimpinä: 

● Sähköpostit ja puhelut: reagoimme 

viimeistään yhden työpäivän 

kuluessa 

● Valitukset: reagoimme viimeistään 

kolmen työpäivän kuluessa 

● Lupa-anomukset: tarkistetaan- 

viimeistään seitsemän työpäivän 

kuluessa, jonka jälkeen asianosaisille 

kerrotaan jatkotoimista 

● Neuvontaa: pyynnöstä palaveri 

paikan päällä yrityksessänne viiden 

työpäivän sisällä 

● Rakennuslupa-anomus (jos liitteet 

ovat täydelliset): työstetään 

valmiiksi piirin rakennuslautakunnassa 

40 työpäivän sisällä 

● Laskut työllistämiltämme yrityksiltä: 

maksetaan 15 työpäivän 

sisällä 

● Tiedustelut teollisista rakennustonteista: 

toimitetaan tarjous 

pienteollisuusalueelta viiden työpäivän 

sisällä (edellyttäen, että 

tarvittu pinta-ala on vapaana). ■ 

Lisätietoja 

www.hueckeswagen.de 

www.gmkev.de/ 

25 

KUNTALEHTI 5/2008


Korkiakoski, Riepula ja Tornberg johtavat kakkoskierroksen 9 § -menettelyä 

Talousarvioinnissa MUKANA VAIN NELJÄ KUNTAA 

Paras-hankkeen puitelain 

9 § -menettelyn toinen arviointikierros 

on jo käynnissä. 

Talouskriteerein arviointiin 

valikoitui vuosien 

2005 - 2006 tilinpäätöstunnuslukujen 

perusteella 

yhdeksän kuntaa. Näistä 

viisi vapautui kuntaliitospäätösten 

jälkeen. Arviointimenettelyyn 

päätyivät lopulta 

Kemi, Oulainen, Vaala 

ja Ähtäri 

■■ Hallinto- ja kuntaministeri 

Mari Kiviniemi (kesk.) asetti 

arviointiryhmät puheenjohtajineen 

vuodenvaihteessa. Kemin 

kaupungin arviointiryhmää johtaa 

professori Esko Riepula, joka 

on toiminut muun muassa selvitysmiehenä 

Kouvolan seudun 

kuntien liitosprosessissa. 

Oulaisten ja Ähtärin kaupunkien 

arviointia johtaa Joutsenon 

Smart Access Network Solutions 

kaupunginjohtaja Kari Korkiakoski. 

Hän työskenteli puheenjohtajana 

jo ensimmäisen kierroksen 

arviointiryhmissä. 

Vaalan kunnan arviointi on Iin 

kunnanjohtajan Kyösti Tornbergin 

käsissä. Myös Tornberg 

luotsasi arviointiryhmiä ensimmäisessä 

menettelyssä. 

Kaikki neljä kuntaa ovat valikoituneet 

menettelyyn kuuden 

talouskriteerien täyttymisen perusteella. 

Prosessin aikataulu on 

kohtuullisen ripeä. 

– Arviointiryhmien tulee jättää 

loppuraporttinsa esityksineen 

toukokuun loppuun mennessä, 

valtiovarainministeriön ylitarkastaja 

Ville Salonen selvittää. 

Valtiovarainministeriön kuntaosastolta 

arviointiryhmän jäseninä, 

asiantuntija-sihteereinä vuorottelevat 

eri kokoonpanoissa 

neuvotteleva virkamies Rainer 

Alanen sekä ylitarkastajat Vesa 

Lappalainen, Markku Mölläri 

ja Ville Salonen. 

Design Combus Oy Puh. 03-345 8800 

26 

Ensimmäinen erä finaalissa, 

kolmas kesällä vireille 

Ville Salonen on sitä mieltä, että 

arviointimenettely on jo kertaalleen 

läpivietynä prosessina löytänyt 

omat uomansa. Kaikkein heikoimmassa 

asemassa oleville 

kunnille on löytynyt liitoskumppanit. 

Itsenäisenä jatkaville kunnille 

taas on luotu sellaiset tervehdyttämissuunnitelmat, 

joiden 

turvin talous saadaan upoksista 

kohti pintaa. 

Ensimmäiseen menettelyyn 

osallistuneista kunnista prosessi 

on vireillä enää Pelkosenniemen 

ja Rääkkylän kuntajakokysymyksissä. 

Tuoretta Siikalatvan 

seudun neljän kunnan kuntaliitospäätöstä 

Salonen luonnehtii 

koko seudun kuntien kannalta 

erinomaiseksi. 

Elinvoimaa Salosen mukaan 

haetaan seuduilla tosissaan. Kuluvan 

vuoden alusta käynnistyneestä 

toisesta arvioinnista kuntalii- 

tospäätösten takia vapautuivat 

Askainen, Korpilahti, Lohtaja, 

Pohja ja Suolahti. 

– Yli puolet arviointikriteerit 

täyttävistä kunnista ehti ratkaista 

oman tilanteensa jo ennalta liitoksen 

kautta. 

Vuoden 2006-2007 tilinpäätöstunnuslukujen 

perusteella arviointiin 

päätyvät kunnat tiedetään 

kesäkuun puolivälissä. Silloin valmistuvat 

vuoden 2007 tilinpäätökset 

lopullisesti. 

– Kuntatalouden koheneminen 

vaikuttaa siihen, että arviointiin 

päätynee vain jokunen kunta. Toisaalta 

on havaittavissa, että kunnat 

pyrkivät välttämään 9 §-menettelyä 

ja elävät sen mukaan, että 

kriteerit eivät täyty. 

– Puhumme todennäköisesti 

alle viidestä kunnasta kolmannen 

erän arvioinnissa, Ville Salonen 

tiivistää. ■ 


IRIS 440 SHDSL 

22.8 Mbps / 22.8 Mbps 

• 4 kupariparia 

• 4 x 10/100 Ethernet -kytkin 

• QoS - VLAN, IP TOS 

• IEEE 802.1Q VLAN 

• Max. MTU 2 k 

• CLI hallinta SSH -yhteyden yli, Web UI 

• SNMP 

www.dcombus.com myynti@dcombus.com

Alkuvaikeuksien jälkeen palaute positiivista 

Lempäälä kokeilee KIRJASTOAUTOMAATTIA 

RITVA MÄKELÄ 

Lempäälän kunta on ensimmäisenä 

Suomessa 

ottanut käyttöön kirjastoautomaatin.Pelkästään 

oman paikkakunnan 

asukkaille sitä ei 

kuitenkaan ole tarkoitettu. 

Automaatista voivat 

lainata kirjoja kaikkien 

Pirkanmaan kirjastojen 

asiakkaat. 

■■ Kirjastoautomaatti on Lempäälän 

kunnankirjaston kolmivuotinen 

kokeilu. Vuokralaite on 

sijoitettu vilkkaasti käytettyyn 

ostoskeskukseen eli Ideaparkiin, 

jossa sen uskotaan olevan suuren 

ihmismäärän ulottuvilla. 

– Halusimme kokeilla, miten 

automaatti löytää lainaajansa 

kauppakeskusympäristössä, Lempäälän 

kirjastotoimenjohtaja 

Kristiina Suominen kertoo. 

Kirjoja automaatista voi lainata 

Piki-kortilla, joka on Pirkanmaan 

22 kirjaston yhteinen kirjastokortti. 

Myös kuntien omat vanhat 

kirjastokortit kelpaavat koneelle. 

Kaikkiaan käyttökelpoisia kortteja 

on yli puoli miljoonaa. 

Automaatin sisällä on yhteensä 

448 kappaleen valikoima aikuisten, 

lasten ja nuorten kirjoja. 

Niistä pystyy koneen antamien 

ohjeiden mukaan sormin näppäilemällä 

valitsemaan haluamansa. 

Valikoimaan voi tutustua katsomalla 

koko listan tai erikseen 

kunkin ryhmän kirjat ja niissä esimerkiksi 

romaanit, sarjakuvat tai 

sadut ja kuvakirjat. 

Kone antaa lainattavan kirjan 

muovikotelossa ja mukana seuraa 

kuitti, josta näkee mm. eräpäivän. 

Kirja pitää palauttaa samassa 

kotelossa. Samaan paikkaan 

sitä ei välttämättä tarvitse 

tuoda, vaan palautettavia kirjoja 

vastaanottavat automaatin lisäksi 

Lempäälän pääkirjasto ja sivukirjastot 

sekä Valkeakosken ja Lempäälän 

yhteinen kirjastoauto, joihin 

kaikkiin kirjan voi jättää ilmaiseksi. 

Myös muihin Pirkanmaan 

MERJA OJALA 

Kirjastoautomaatti antaa kirjan muovikotelossa, jossa se on myös palautettava. Lempäälän kirjastotoimenjohtaja 

Kristiina Suominen on näyttänyt kirjastokorttiaan koneen yläkulmassa olevalle lukijalle, 

joka antaa hänen haluamansa kirjan. 

kirjastoihin lainan voi palauttaa, 

mutta silloin pitää maksaa kahden 

euron kuljetusmaksu. 

– Suurin osa palauttaa kirjat takaisin 

automaattiin. Jonkin verran 

palautuksia tulee Lempäälän kirjastojen 

kautta, mutta muihin Pirkanmaan 

kirjastoihin palautuu 

vain yksi tai kaksi viikossa, kirjastovirkailija 

Tuula Kysell kertoo. 

Hän teki oppisopimuskoulutuksensa 

päättötyön kirjastoautomaatista. 

Lempäälän ohella kirjastoautomaatin 

kolmen vuoden kokeilua 

rahoittavat Pirkanmaan liitto, 

opetusministeriö ja Länsi-Suomen 

lääninhallitus. Tärkeä yhteistyökumppani 

on myös BTJ-Finland 

Oy, joka antaa korvauksetta 

kirjastoautomaatin käyttöön kirjojen 

kansikuvat ja esittelytekstit. 

Automaatin vuokra sekä siihen 

liittyvät evaluointi- ja tutkimuskustannukset 

ovat 10 500 euroa 

kolmen vuoden aikana. Lisäksi 

mukaan pitää laskea jonkin verran 

tietoliikenne- ja muita pienempiä 

kustannuseriä. 

Ruotsalainen keksintö 

Kirjastoautomaatti eli kirjamaatti 

on parin vuoden takainen ruotsalainen 

keksintö, joka on Ruotsissa 

käytössä viidellä paikkakunnalla 

ja Norjassa yhdellä. Lisäksi 

Yhdysvallat käy parhaillaan neuvotteluja 

automaatin hankkimisesta. 

– Myös Suomessa on muita 

kiinnostuneita kuntia, joiden 

kanssa asiasta on alustavasti keskusteltu, 

laitetta vuokraavan 

Axiell-yhtiön myyntipäällikkö Saku 

Tuominen kertoo. 

Ennen kirjastoautomaatin hankintaa 

Lempäälästä käytiin tutustumassa 

siihen Ruotsissa. 

Käyttöohjeet piti kääntää suomeksi. 

Lainattavien kirjojen valitseminen 

tuotti jonkin verran 

päänvaivaa. 

– Automaatti sijaitsee lasten 

kulttuurikeskus PiiPoon naapurina 

Ideaparkissa, joten arvelimme 

etukäteen, että eniten lainattaisiin 

lastenkirjoja. Suosituimmiksi 

osoittautuivat yllättäen kuitenkin 

aikuisten kirjat ja eritoten viihdekirjallisuus, 

kertoo Kristiina Suominen. 

– Ensimmäisten kuukausien aikana 

automaatista lainattiin keskimäärin 

170 - 180 kirjaa kuukaudessa. 

Tälle vuodelle tavoite 

on 200 lainaa kuukaudessa. 

Alkuvaikeuksien jälkeen 

positiivista palautetta 

Täysin ongelmitta ei kirjastoautomaattia 

elokuun lopussa saatu 

käyttöön. Kaikkien vikojen syy ei 

ole edes selvinnyt. 

– Omat vaikeutensa oli mm. 

siinä, että saatiin automaatti kunnolla 

keskustelemaan kirjastojärjestelmän 

kanssa. Alussa oli myös 

käyttökatkoksia. 

– Joskus kone ei antanut kirjaa, 

vaikka rekisteröi sen lainan. Palauttaminenkaan 

ei onnistunut aina: 

kone sylki kirjan takaisin. 

– Ongelmia voi tulla myös kotelosta, 

sillä kone on tarkka siitä, 

että kotelo on täysin ehjä. Kovin 

suurikokoisia tai paksuja kirjoja 

ei koteloihin mahdu, mikä on rajannut 

pois mm. suositut Mauri 

Kunnaksen kirjat sekä Harry 

Potter -teokset, kirjastotoimenjohtaja 

Kristiina Suominen luettelee. 

Kirjastoautomaatti sijoitettiin 

tarkoituksella kunnan yhteistyökumppanina 

toimivan lasten kulttuurikeskuksen 

viereen, jotta sen 

henkilökunta voi tarvittaessa auttaa 

pulaan joutuvia asiakkaita. 

Asiakkailta saatu palaute on ollut 

pääasiassa myönteistä. 

– Automaattia on useimpien 

mielestä yhtä helppo käyttää kuin 

pankkiautomaattia. Valikoimasta 

tulee valituksia, jos asiakas ei löydä 

haluamaansa kirjaa. Olemme 

kuitenkin pystyneet ottamaan 

huomioon jopa yksittäisiä toivomuksia 

ja muuttaneet kirjavalikoimaa 

yleisöpalautteen perusteella, 

kirjastotoimenjohtaja Suominen 

kertoo. ■ 

27 

KUNTALEHTI 5/2008



Yhdistyvissä kunnissa pidetään kiinni lähipalveluista, 

mutta täydellisiä investointilistoja kartetaan 

Toinen kuntaliitosaalto odotettavissa 

Lähes sadalla suomalaisella 

kunnalla on edessä 

kuntaliitos vajaan 

vuoden päästä. Uutta 

olotilaa rakennetaan 

henkilöstön osaamista 

kartoittamalla ja laittamalla 

avaintehtävät sisäiseen 

hakuun. Yhteen 

liittyvissä kunnissa pohditaan 

myös, mitä kunnan 

kannattaa tehdä 

ennen itsenäisyyden 

menettämistä. 

30 

PIRJO TUUSA 

■■ Kuntien yhdistymisen ongelmia 

pohdittiin kuntaliitosverkoston 

kokouksessa Kuntatalolla 

Ystävänpäivänä. Viitisenkymmentä 

kunnanjohtajaa, hallintojohtajaa,henkilöstöpäällikköä 

ja pääluottamusmiestä perehtyi 

”henkilöstöresurssien 

johtamiseen”. 

Kiinnostava kysymys oli muun 

muassa järjestelytoimikunnan kokoonpano. 

Asiasta ei ole tarkkoja 

säännöksiä kuntajakolaissa. 

– Toimikuntaa koottaessa tulee 

ottaa huomioon poliittinen suhteellisuusperiaate 

ja tasa-arvola- 

ki. Ja tietysti joka kunnasta tulee 

olla toimikunnassa edustus, Kuntaliiton 

lakimies Mika Paavilainen 

toteaa. 

Jäsenien luvusta laissa ei sanota 

mitään. Mahdoton mammutti 

toimikunnasta ei saa tulla. Jos 10 

kuntaa liittyy yhteen, joka kunnasta 

ei voi valita jokaisen 

pääsopijajärjestön edustajaa toimikuntaan. 

Toimikunta mahdollinen 

joka liitoksessa 

Järjestelytoimikunta tarvitaan 

kunnassa, joka on juridisesti uusi. 

Toimikunnan asettaa lääninhallitus 

kuukauden kuluessa siitä, kun 

valtioneuvosto on päättänyt kun- 

taliitoksesta. 

– Laajentuvan kunnan tilanteessa 

säännöksiä on perusteltua 

tulkita siten, että lääninhallitus 

voi liitoskuntien yhteisestä esityksestä 

asettaa järjestelytoimikunnan, 

Mika Paavilainen sanoo. 

Jos kunnat eivät tee esitystä, siirtymävaiheen 

järjestelyistä huolehtii 

pitkälti laajentuvan kunnan 

kunnanhallitus. 

Lääninhallituksen päätöksen 

odottelu harmittaa kuntia. Yksi 

ratkaisumalli pulmaan tulee Salosta, 

jossa valmistelutoimikunta 

muuttui myöhemmin järjestelytoimikunnaksi. 

Ongelma liitoksissa on, kuinka 

hyvin valtuustot sitoutuvat valmistelijoiden 

linjauksiin.

2013 

– Liitostilanteessa johtamisjärjestelmän 

pitää tiivistyä ja demokratian 

jossain määrin ohentua, 

Salon kaupunginjohtaja Matti 

Rasila neuvoo. 

Valtioneuvoston 

päätös on vedenjakaja 

Osallistujia kiinnosti, miten suhtaudutaan 

liittyvän kunnan ns. viime 

hetken päätöksiin. Pienessä 

kunnassa esimerkiksi omaisuuden 

myynti edulliseen hintaan tai 

poikkeusluvan myöntäminen voi 

puhuttaa. 

– Lakkaava kunta voi tehdä itsenäisiä 

päätöksiä, esimerkiksi 

vuokrasopimuksen 15 vuodeksi, 

lakimies Mika Paavilainen toteaa. 

JHL:n seudullinen 

pääluottamusmies 

Tarja Pietilä, Vammalankaupunginjohtaja 

Paavo Salli 

ja Äetsän kunnan 

talousjohtaja Riitta 

Hietala rakentavat 

uutta Sastamalaa. 

Tällaisiin päätöksiin ei voida juridisesti 

puuttua. Aina voidaan tietysti 

sopia hyvistä menettelytavoista. 

Vedenjakaja on valtioneuvoston 

päätös kuntaliitoksesta. Sen 

jälkeen liittyvien kuntien päätöksiin 

pääsee käsiksi muutoksenhaulla. 

Miten nopeasti palkkojen harmonisointi 

tulisi toteuttaa uudessa 

kunnassa? 

– Palkkojen harmonisointi voi 

kestää kauankin, mutta se ei ole 

motivoivaa, työmarkkinalaitoksen 

neuvottelupäällikkö Elina 

Vartiainen-Hynönen sanoo. 

Rovaniemellä liitosta urakoinut 

professori Esko Riepula 

neuvoo sopimaan palkkojen har- 

Market Kulovesi uskoo suuremman 

kunnan vaikuttavan 

myönteisesti 2 100 asukkaan 

Yläneen tulevaisuuteen. 

monisoinnista ripeästi. 

– Rovaniemellä palkkaerot ovat 

edelleen hiertävä kivi kengässä 

henkilöstön piirissä, hän kertoi. 

Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta 

yhdistyivät 2006. 

Riepulan mukaan Rovaniemellä 

ei ollut yhdistyttäessä selkeää kuvaa 

siitä, mikä on järjestelmä, jonka 

avulla harmonisointi toteutetaan. 

Salon seudulla vakuutetaan 

palkka-asian olevan hallinnassa. 

Toimintamalli perustuu työn vaativuuden 

yksityiskohtaiseen arviointiin. 

Lohtajasta osa 

uutta Kokkolaa 

Miten vuoden 2009 kuntaliitokset 

etenevät käytännössä? 

Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla 

työ etenee Lohtajan kunnanjohtajan 

Matti Uusi-Rauvan mukaan 

sopuisasti. Perustana ovat 

valtuustojen yksimieliset päätökset 

yhdistymisestä ja kokemus 

yhteistyöstä terveydenhuollon 

kuntayhtymässä. 

Uusi Kokkola rakentuu 36 500 

asukkaan nyky-Kokkolasta, 4 500 

asukkaan Kälviästä, 1 000 asukkaan 

Ullavasta ja 2 800 asukkaan 

Lohtajasta. 

Syyskuusta 1970 alkaen Lohtajaa 

johtanut Matti Uusi-Rauva 

osallistuu liitostöihin, vaikka jäikin 

eläkkeelle viime toukokuussa. 

Hän hoitaa puolet kunnanjohtajan 

urakasta. 

Uusi-Rauva antaa hyvän arvosanan 

Paras-hankkeelle. 

– Paras-hanke toi uutta virtaa 

yhteistyöhön. Ensimmäinen vaihe 

oli vähän hapuileva, mutta toinen 

kierros on aika jäntevä. 

Valtionosuuksien ja verotuksen 

kehitys joudutti yhteisen kunnan 

löytymistä. 

– Tiedossa ei ole uutta tuoretta 

rahaa eikä monikaan kunta 

pysty pistämään talouttaan järjestykseen 

omin voimin. Kun nyt 

hartiat levenevät, iskujen vastaan- 

– Tulevaisuudessa Turun kaupunkiseudun 

ja Loimaan välillä 

voisi olla yksi maaseutumainen 

kunta, Kari Jokela esittää. 

ottokyky paranee. Iso laiva selviytyy 

myrskyssä paremmin kuin 

pieni vene, Uusi-Rauva vertailee. 

Lohtajan kunnanjohtaja toivoo, 

että uusi Kokkola selviytyisi kilpailussa 

työvoimasta. Uusia tekijöitä 

tarvitaan, kun 46 prosenttia 

nykyväestä jää eläkkeelle 2020 

mennessä. 

Kunnan omaa kehittämään 

Uusi-Rauva uskoo kunnan oman 

toiminnan kehittämiseen, johon 

pitäisi isommassa ympyrässä 

löytyä aikaa. Yrityksistä ei löydy 

julkisten palvelujen pelastajaa. 

Uhkana on aina kustannusten 

nousu. 

– En ole tavannut vielä yritystä, 

joka tekee yritystoimintaa ilman 

kunnollista voittoa, Jos sellainen 

yritys tulee, siihen ei kannata 

luottaa, koska se tekee pian 

konkurssin, kunnanjohtaja 

toteaa. 

Mitä yhdistyminen merkitsee 

Lohtajalle? Tiedossa on monitoimitalon 

rakentaminen ja vanhuksille 

tulee yhdistyksen kautta 

vuokratalo. Sopimuksessa on 

myös määritelty lähipalvelut: neuvolat, 

lääkärien vastaanotot, vanhusten 

kotipalvelut, kirjastoja 

koulupalvelut. 

Liitoksissa henkilöstön toimenkuvien 

muuttaminen on iso kysymys. 

– Pienten kuntien ihmisten toimenkuvat 

ovat kuin tilkkutäkkejä, 

kun taas suurissa on erikoistuttu, 

kansliapäällikkö Raija Ranta Seinäjoelta 

kuvailee tilannetta. 

Taloudessa uuden, 55 000 

asukkaan Seinäjoen linjana on 

liikelaitosten perustaminen. 

Osakeyhtiöiden perustamiseen 

ei löydy innokkuutta, koska yhtiössä 

napanuora maksajaan pitenee 

liikaa. 

Iso maaseutukunta 

Varsinais-Suomeen? 

Uusi Pöytyä 2009 sisältää myös 

31 

KUNTALEHTI 5/2008


Toinen 

kuntaliitosaalto 

odotettavissa 

2013? 

Yläneen. Liitos on kunnanjohtaja 

Kari Jokelalle jo toinen urakka 

lyhyen ajan sisällä: vuonna 2005 

Pöytyä ja Karinainen yhdistyivät. 

Muutos edelliseen liitokseen 

on investointilistojen puuttuminen 

sopimuksesta. Toimistojen sijaintiakaan 

ei kirjata. 

Lähipalvelut säilyvät kolmessa 

keskuksessa. Muutos on ainakin 

pakollisen kaavoittajan palkkaaminen 

kuntaan. Terveyskeskusratkaisu 

löytynee Liedosta, Här- 

32 

kätien yhtymästä, vaikka Pöytyä 

kuuluu Loimaan seutukuntaan. 

– Tulevaisuudessa Turun kaupunkiseudun 

ja Loimaan välillä 

voisi olla vain yksi iso, maaseutumainen 

kunta, Kari Jokela esittää. 

Naapurikunnan, Yläneen hallintojohtaja 

Market Kulovesi kannattaa 

ajatusta verkostoituvasta 

maaseutukunnasta. Hän on varma, 

ettei Varsinais-Suomen liitosaalto 

ole vielä vaimentunut. 

Sastamalakin 

voi vielä laajentua 

Kuntaliitoksia nähtäneen vielä 

myös Pirkanmaalla. Vuonna 2009 

kartalle ilmestyy uusi Sastamala. 

Kaupunki koostuu 16 600 asukkaan 

Vammalasta, 4 900 asukkaan 

Äetsästä ja 3 000 asukkaan Mouhijärvestä, 

joka lähti kelkkaan 

mukaan äänin 11-10. Punkalaidun 

pudottautui viime metreillä pois. 

Seudulla on jo ennestään liitoshistoriaa. 

Karkku ja Tyrvää liittyivät 

Vammalaan 1973 ja Suodenniemi 

2007. Äetsä muodostui 

Keikyästä ja Kiikasta 1981. 

JHL:n seudullinen pääluottamusmies 

Tarja Pietilä uskoo, 

että Sastamala vielä kasvaa yli 

vuoden 2009 rajojen. 

Sosiaali- ja terveydenhuollossa 

yhteistoiminta-alueeseen tulevat 

kuulumaan myös Punkalaitumen, 

Kiikoisten ja Lavian kunnat. Mallia 

kutsutaan sopimuskuntamalliksi. 

Isäntäkunta-sana ei sovi nyky- 

– Paras-hanke toi uutta virtaa 

kuntien yhteistyöhön, Lohtajaa 

vuodesta 1970 johtanut Matti 

Uusi-Rauva arvioi. Lohtajasta 

tulee vuonna 2009 osa uutta 

Kokkolaa. 

Suomeen, koska se tuo mieleen 

myös renkikunnat. 

Uutta Sastamalaa rakennettaessa 

on pidetty tärkeänä, että 

kaikki osapuolet saavat informaatiota 

samanaikaisesti. Ohjausryhmässä 

on mukana henkilöstön 

edustaja joka kunnasta. Kansa 

pääsee keskustelemaan www. 

sastamala.fi -palstalla. 

Tavoitteena 

prosessiorganisaatio 

Kunnissa on meneillään henkilöstön 

osaamiskartoitus. Toukokuun 

kahdeksantena päättyy sisäinen 

ilmoitusmenettely, jonka kautta 

täytetään kymmeniä esimies- ja 

asiantuntijapaikkoja. 

– Tavoitteena on, että uusi Sastamala 

siirtyy suoraan prosessiorganisaatioon, 

Vammalan kaupunginjohtaja 

Paavo Salli selvittää. 

Organisaation pitäisi rakentua 

asiakkaan näkökulmasta. 

Uuteen Sastamalaan ei viritetä 

aluedemokratiaa. Sen sijaan perustetaan 

laaja-alainen maaseutulautakunta. 

Lautakunnalle kuuluvat 

muun muassa kylien kehittämisasiat, 

yksityistiet, lomitus sekä 

peltojen ja metsien vuokrasopimukset. 

■

Kuntien yhdistyminen avaa Keski-Suomessa mahdollisuuksia 

uudenlaiselle aluekehittämismallille 

Jyväskylän ja Äänekosken 

VÄLILLE KAAVAILLAAN KASVUALUETTA 

HANNU TAAVITSAINEN 

Keski-Suomen tärkeimpien 

kaupunkiseutujen 

välille on ryhdytty luomaan 

eurooppalaisia 

esikuvia soveltavaa kasvukäytävää. 

Kuntien yhdistymiset, 

kuten Jyväskylän 

kaupungin ja maalaiskunnan 

sekä Korpilahden 

liitos, luovat 

edellytyksiä uudenlaiselle 

alueelliselle yhteistoiminnalle. 

■■ Keski-Suomen ydinalueella 

aiotaan ottaa maamme oloissa ainutlaatuinen 

kaksoisloikka, jossa 

kaupunkien ympärillä toteutettava 

kuntarakenteen vahvistaminen 

on ensimmäinen askel. Maakunnassa 

luodaan liitoksilla perustaa 

sille, että kaupunkien kesken 

saadaan aikaan kasvualue, joka 

nivoo alueen toimijat kiinteytyvään 

yhteistyöhön. 

Jyväskylän ja Äänekosken kaupunkiseuduilla 

asuu enemmistö 

eli noin 60 prosenttia Keski-Suomen 

väestöstä. Vyöhykkeelle on 

jo keskittynyt kaksi kolmasosaa 

maakunnan työpaikoista. 

Maakunnan kasvun ydintä 

– Jyväskylä-Äänekoski - kasvualue 

on kiistatta maakunnan kasvun 

ydintä ja jatkossa entistä 

merkittävämpi kasvun veturi, kasvualueprojektia 

koordinoivan 

Ääneseudun Kehitys Oy:n toimitusjohtaja 

Jouko Varis korostaa. 

Kasvualue tarkoittaa sitä, että 

nelostien varressa sijaitsevaa 

vyöhykettä ryhdytään kehittämään 

määrätietoisesti. Myös alueen 

elinkeinoelämä ja muut toimijat 

ovat lähdössä mukaan Suomen 

oloissa uudenlaiseen toimintamalliin. 

Vastaavan kaltaisia ja huomattavasti 

laajempia kaupunkiperustaisia 

kehittämismalleja on luotu 

useissa Euroopan maissa 1980luvulta 

alkaen ns. kaupunkiver- 

kostoina. Esimerkiksi Saksassa 

arvioidaan toimivan noin 50 kaupunkiverkostoa 

ja Ranskassa niitä 

on noin 30. 

Pohjoismaista Tanska on omaksunut 

kaupunkiverkostoihin nojaavan 

aluekehittämisen mallin. 

Osaltaan sen tuloksena Tanska 

on onnistunut pitämään yllä varsin 

tasapainoista aluerakennetta. 

Keski-Suomen käytävä 

aluekeskusohjelmassa 

Aluekehittämistyötä on ohjattu 

viime vuosina kaupunkien välistä 

verkostoitumista suosivaan suuntaan 

useissa EU-maissa, kuten talousihmeestään 

tunnetussa Irlannissa 

ja vahvaa yhdyskunta- ja 

aluesuunnittelua harjoittavissa 

Alankomaissa. Uusin kaupunkien 

verkostoja suosiva maa on Sveitsi, 

jossa kaupunkirakenne on 

Suomen tapaan pienten ja keskisuurten 

kaupunkien varassa. 

Keski-Suomessa kasvualuehanke 

on kytketty Jyväskylän aluekeskusohjelmaan 

vuosille 2007 - 

2010. Sen mukana hanke nivoutuu 

myös valtakunnallisen aluekeskusohjelman 

osaksi. 

Jyväskylä-Äänekoski- kasvualueesta 

valmistui syyskuussa 2007 

esisuunnitelma, joka kartoitti alueen 

kehittämispotentiaalia ja esitteli 

suunnitelmarungon. Mukana 

oli myös suuntaviivoja jatkosuunnittelulle 

ja tulevalle kehittämistyölle.. 

Kasvualue kytkee ensi vaiheessa 

yhteen Äänekosken kaupungin, 

Uuraisten ja Laukaan kunnat 

sekä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän 

maalaiskunnan. Suunnitelma 

painottuu kaupunkien 

ydinalueisiin sekä niiden välissä 

sijaitseviin osakeskuksiin, kuten 

lentokentän varassa vahvistuvaan 

Tikkakoskeen ja nelostien varteen 

nousseeseen Hirvaskankaan 

alueeseen. 

Toiseksi vaiheeksi on kaavailtu 

kasvualueen ulottamista Jämsän 

seudulle. 

Jatkoloikka kuntaliitosten 

pohjalta 

Kasvualueen luomista voidaan pitää 

johdonmukaisena jatkona 

Keski-Suomen ydinalueella aktiivisesti 

toteutetuille kuntaliitoksille. 

Edelläkävijänä on alueen 

pohjoinen keskus Äänekoski, joka 

on vahvistunut asteittain ketjutettujen 

kuntaliitosten avulla. 

Ensi askeleena Konginkankaan 

kunta liittyi Äänekosken kaupunkiin 

1993. Toinen vaihe oli Äänekosken 

ja Suolahden kaupunkien 

sekä Sumiaisten kunnan yhdistyminen, 

joka toteutui 1.1.2007. 

Kuntaliitoksia on tehty vaiheittain 

myös kasvualueen jatkoksi 

kaavaillussa eteläosassa. Jämsän 

kaupungin ja Kuoreveden kunnan 

yhdistyminen vietiin läpi 2001. Lisäksi 

Jämsä sai osan jaetusta Längelmäen 

kunnasta 1.1.2007. Reipas 

tahti kuntien yhdistämisessä 

saa jatkoa, kun Jämsä ja Jämsänkoski 

ovat päättäneet yhdistymisestä 

ensi vuoden alusta lukien. 

Jyväskylä vahvistuu 

keskuksena 

Keski-Suomea ja koko maata ajatellen 

merkittävimmät päätökset 

monikuntaliitoksista on saatu 

kuitenkin aikaan Jyväskylän alueella. 

Ne tehtiin ”supermaanantaina”, 

18. helmikuuta, jolloin kolme 

valtuustoa antoi tuen yhdistymishankkeelle. 

Ensimmäisenä monikuntaliitoksen 

hyväksyi Korpilahden 

kunta, joka on jo pidempään valmistellut 

yhdistymistä Jyväskylän 

kaupungin kanssa. Korpilahden 

valtuuston jäsenistä 19 kannatti 

liitosta, vastustajia oli seitsemän 

ja yksi valtuutettu äänesti tyhjää. 

Kaikkein selkein tuki kolmen 

kuntayksikön yhdistymiselle saatiin 

Jyväskylän kaupunginvaltuustossa. 

Uuden kunnan puolesta 

äänesti 57 valtuutettua, ei-ääniä 

oli vain kaksi. 

Jyväskylän maalaiskunnan valtuustossa 

liitosasia aiheutti pidemmän 

keskustelun, mutta hanke 

hyväksyttiin selkein luvuin 32- 

19. Vuoden 2009 alusta käynnistyvä 

Uusi Jyväskylä nousee maamme 

seitsemänneksi suurimmaksi 

kaupungiksi. Siitä tulee entistäkin 

vahvempi keskus Keski-Suomeen 

luotavalle kasvualueelle. 

KARTTA: TUULA NIEMISTÖ 

nmäki 

Multia 

KEURUU 

SAARIJÄRVI 

Jämsänkoski 

Petäjävesi 

JÄMSÄ 

Uurainen 

Korpilahti 

Jyväskylän mlk 

Muurame 

Luhanka 

Andersson: Olemme 

hankkeesta yksimielisiä 

Jyväskylän kaupunginjohtaja 

Markku Andersson kertoo, että 

kasvualueen suunnittelu jatkuu 

helmikuun alussa Jyväskylässä pidetyn 

seminaarin pohjalta. 

Uusi Jämsä, Uusi Jyväskylä ja jo 

aiemmin kuntien yhdistymisen 

tuloksena vahvistunut Äänekoski, 

alueen muut kunnat, elinkeinoelämä 

sekä laaja toimijoiden 

joukko ovat yksituumaisina hankkeessa 

mukana. 

– Olemme yksimielisiä siitä, 

alueen tulevaisuutta lähdetään 

pohtimaan kehityskäytäväajattelun 

kautta, Andersson sanoo. ■ 

33 


ÄÄNEKOSKI 

JYVÄSKYLÄ 

JYVÄSKYLÄ 

Keski-Suomessa on saavutettu 

laaja yksimielisyys siitä, että 

Äänekoskelta Jyväskylän kautta 

lounaaseen suuntautuvaa 

kasvualuetta ryhdytään vahvistamaan 

yhteistyössä, johon 

kuntien ohella osallistuvat 

myös elinkeinoelämä ja koulutuslaitokset. 

Laukaa 

Toiva 

J


SÄHKÖINEN 

Kuntien tien laskut lasku laskut saava saavat sähköisen muodon 

5/2008 

SÄHKÖISESTÄ SÄHKÖI ÄHKÖI LASKUTUKSESTA 

tulee lee yhä yhä us useammin u 

osa kuntalaisten arkea KUNTALEHTI 

Sähköisten palvelujen selkeitä etuja ovat kustannussäästöt, nopeus ja myös ympäristölliset syyt, 

toteaa Espoon kaupungin taloushallintokeskuksen suunnittelija Tarja Holmström. 

Sähköinen lasku tulee 

pian. Näin meille suomalaisille 

on kerrottu, 

vuodesta toiseen. 

Tästä väittämästä on 

vihdoin tulossa totta, 

sillä Valtiokonttorin 

tavoite on sähköistää 

valtion laskutoiminta 

viimeistään vuonna 

2010. 


■■ TV-maksuhallinto on ensimmäinen 

suuri valtion laskuttaja, 

joka ryhtyy lähettämään sähköisiä 

kuluttajalaskuja. 

Vastaanottajien määrä ei välttämättä 

alussa ole suuri, mutta 

mahdollisuudesta aiotaan kertoa 

kansalaisille. 

Valtiokonttorin toimialajohtaja 

Mikko Kangaspunta on sanonut, 

että valtio voi näyttää esimerkkiä 

sähköisessä laskutukses- 

sa. Kangaspunnan mukaan valtiolla 

on merkittävä tehtävä kansalaisten 

”e-tottumusten” eli sähköisten 

palveluiden käytön lisäämisessä. 

Valtion 13,2 miljoonasta myyntilaskusta 

89 prosenttia menee 

kuluttajille. Tavoite on, että vuonna 

2010 kaikki valtiolle tulevat 

ostolaskut ovat sähköisiä. 

Valtiolle tulevat laskut muutetaan 

nykyisin jo sähköisiksi, 

mutta käsityönä. Laskut skannataan 

osin keskitetysti ja osin 

konttoreissa. Konttoreiden 

omasta skannauksesta pyritään 

35 

■ INFORMAATIOTEKNOLOGIA


■ INFORMAATIOTEKNOLOGIA 

”Sähköisten 

palvelujen selkeitä tä 

etuja ovat 

esimerkiksi 

kustannussäästöt, 

nopeus s ja 

myös luontoystävällisyys.” 

pääsemään eroon tänä vuonna. na. 

Skannauksen hoitaa jatkossa ssa 

Valtiokonttorin sopimuskumpmppani Itella. Käytännössä loput put 

valtionhallinnon laskuttajat pitää tää 

saada sähköisiksi vuoden 2009 09 

aikana. 

Kuntien laskut 

sähköiseen muotoon 

Kuntien kautta kulkee kuntalaisilsille merkittävä määrä myyntilaskukuja vuosittain, enemmän kuin valtionhallinnossa. 

Sähköinen laskukutus on yhä useammin osa myös yös 

kuntien rahaliikennettä. 

Posti tarjoaa yrityksille ja kununnille NetPosti -nimistä palvelua, ua, 

johon oli vuoden 2008 alussa rekisteröitynyt 

120 000 kuluttajaa. jaa. 

Käyttäjämäärä on jatkanut kasvuvuaan, sillä lisäystä vuotta aiempaan aan 

lukuun oli 25 prosenttia. Nykyikyinen kasvuvauhti on yli 2 000 uututta rekisteröitynyttä viikossa. 

Viestien ja käyttäjien ohella ella 

myös lähettäjäyritysten määrä ärä 

palvelussa on moninkertaistunut. nut. 

NetPostin lähettäjälistalla on tätä ätä 

nykyä yli 2 000 yritystä ja yhteiteisöä, myös suuri määrä kuntia ja 

kuntien yhtiöitä. 

Palvelussa on myös mahdolliollisuus hyödyntää yli 1 000 sähköisöistä asiointilomaketta. Lomakkeita eita 

voi hakea joko aihepiirien, esimerkiksi 

asumisen, rakentamisen sen 

tai verotuksen mukaan tai tietyn tyn 

viranomaisen, esimerkiksi Kelan lan 

tai Verohallinnon palvelujen mukaan. 

– iPost-palvelu taas esiteltiin tiin 

2000-luvun alussa. Silloin se maaaailmanluokan innovaatio, Itella Informationin 

tuotelinjajohtaja aja 

Miikka Savolainen kertoo. 

Laskut lähetetään 

keskitetysti 

Itella ei varsinaisesti tee erillisiä siä iä 

sähköisen asioinnin ohjelmistoja oja 

kuntien käyttöön. 

– Samoja palveluja tarjotaan aan 

kaikille Itellan asiakkaille, mutta tta 

kuntien palvelupaketit räätälöiöidään niille sopiviksi, Miikka Savovolainen kertoo. 

– Tuotamme palveluita ja erilaajuisia 

ratkaisuja jo yli sadalle alle 

36 

SÄHKÖINEN 

TAPIO MUSTASAARI 

MUSTASAARI 

– Maailman lman sähköistyminen sähköistymine 

säh 

edistyy ja kuntien kannattaa varautua 

siihen hyvissä hyvissä ajoin, sanoo 

Itella Informationin tuotelinjajohtaja 

Miikka Savolainen. 

kunnalle. Kunnan koko vaik vaikuttaa 

toki palvelun laajuuteen, es esimer- 

kiksi Espoon kaupunki on 

yksi 

suurimmista sta ku kunta-asiakkais 

kunta-asiakkaistam- 

me. 

iPost-järjestelmää markk mark markkinoi- 

daan helpoimpana tapana ku kkunnil 

le e ja yrityksille sähköiseen 

llasku 

tukseen k siirtymisessä. 

Tyypillinen ppaketti 

paketti Savol Savolaisen 

mukaan ukaan on iPost-palvelu läh lähettä- lä 

välle kunnalle. Siinä Siinä kunta 

kunta lähet- l 

tää esimerkiksi päiväkotilask 

päiväkotilas päiväkotilaskut ja 

asiaan liittyvät tiedotteet tie tiedotteet tämän t 

palvelun kautta. 

– Tässä tapauksessa kunt kunta toi- 

mittaa materiaalin meille H HHelsin 

gin palvelukeskukseen alvelukeskukseen sähkö sähk sähköises- 

sä muodossa. Esimerkiksi Oulun O 

kaupunki toimittaa laskuma laskum laskumateri- 

aalin juuri Helsinkiin. Helsinkiin. Täällä 

Täällä mate- m 

riaali prosessoidaan eli l llaskut 

saavat asiakkaalle tarkoit tarkoi tarkoitetun 

muodon. Sen Sen jälkeen mate 

materiaali 

siirretään iirretään sähköisessä muo muodossa muod 

Oulun un tulostuskeskukseen, tulostuskeskukseen jossa 

se tulostetaan, kuoritetaan ja toimitetaan 

sikäläisen lajittelukeskuksemme 

kautta kunnan asiakkaille, 

tuotelinjajohtaja kertoo. 

Itellalla on tulostuskeskukset 

Helsingissä, Turussa, Oulussa ja 

Tampereella. 

– Sähköisen laskutuksen edut 

ovat jopa maallikolle selvät. Jos 

kunta lähettää laskut kuntalaiselle 

keskitetysti, on myös säästö 

tuntuva. 

Järjestelmän kautta kulki Savolaisen 

mukaan vuonna 2007 90 

miljoonaa viestiä tai kirjettä. 

Myös kriisiviestintä 

mahdollista 

Järjestelmän kautta kunta voi toimittaa 

myyntilaskutuksen lisäksi 

myös tiedotteita asukkailleen, 

myös kriisiviestintää. 

– Jos viesti tai tiedote on toimitettu 

järjestelmäämme arkipäivänä 

kello 16 mennessä, toimi- 

lask 

tamme sen asiakkaalle seuraavana 

aamuna, Miikka Savolainen lupaa. 

Hänellä on tästä tuore esimerkki 

elävästä elämästä. 

– Asun Keravalla, jossa juuri 

pääsi vesijohtoverkkoon klooria. 

Tuttavani otti yhteyttä ja kertoi 

tapahtuneesta, jonka jälkeen hain 

lisää informaatiota internetistä. 

Seuraavana aamuna kunnan työntekijät 

ottivat henkilökohtaisesti 

yhteyttä kaikkiin kunnan asukkaisiin. 

– Yhtä hyvin tiedottaminen 

olisi voitu hoitaa iPostin kautta: 

ominaisuus on rakennettu järjestelmään, 

Miikka Savolainen 

kertoo. 

Espoolla käytössä 

oma malli 

Espoon kaupunki on Itella Informationin 

kunta-asiakkaista suurimpia. 

– Espoon kaupunki tarjoaa palvelua 

esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen, 

sivistystoimen ja teknisen 

ja ympäristötoimen asiakkaille, 

Espoon kaupungin taloushallintokeskuksen 

suunnittelija 

Tarja Holmström kertoo. 

Kyse on nimenomaan myyntilaskutuksen 

hoitamisesta palvelun 

kautta. Asiakas voi siis vastaanottaa 

kaupungin kuluttajalaskut, 

kuten päivähoitomaksut paperikirjeenä 

kotiosoitteeseen tai 

sitten sähköisesti NetPostiin eli 

Postin sähköiseen asiointipalveluun. 

– Palvelun käyttöönoton suunnittelu 

aloitettiin vuonna 2006. 

Toukokuussa 2006 tehtiin päätös 

tuotantoon otosta. Markkinointi 

aloitettiin syksyllä 2006 ja tammikuusta 

2007 olemme seuranneet 

tilastoja. 

Holmströmin mukaan Espoo 

lähettää 530 000 myyntilaskua 

vuodessa. Näistä NetPosti-palvelun 

kautta kulkee nykyisin noin 

prosentti. 

Luku ei vaikuta suurelta, mutta 

trendi on varmasti nouseva? 

– Nouseva on. Onhan valtionhallinnonkin 

tavoite siirtyä sähköiseen 

laskutukseen. Parhaillaan 

mietimme myös muita sähköisiä 

vaihtoehtoja. 

– Espoon väestöpohja on mo-

utus KUNTALEHTI 

nipuolinen. Täällä täytyy miettiä 

esimerkiksi sitä, mikä on ikääntyneen 

väestön valmius siirtyä sähköisen 

laskutuksen palvelujen 

käyttöön, pohtii Holmström. 

Asioinnin turvallisuus 

tutkitusti tärkeää 

Itellan teettämän tutkimuksen 

mukaan jopa 75 prosenttia suomalaisista 

pitää sähköiseen asiointiin 

liittyvää palvelua ja sen 

ominaisuuksia itselleen tärkeänä 

ja hyödyllisenä. Tärkeimpinä palvelun 

ominaisuuksina pidetään 

turvallista asiointia sekä arkistointiominaisuuksia. 

Tilastokeskus on puolestaan 

tehnyt oman tutkimuksen, jonka 

mukaan alle 40-vuotiaista jopa 

lähes 100 prosenttia käyttää internetiä. 

Itellan tutkimus osoittaa, että 

myös sähköisestä asioinnista ovat 

eniten innostuneita noin 40-vuotiaat, 

korkeasti koulutetut, ylemmät 

toimihenkilöt, hyvätuloiset ja 

päivittäin internetiä muihin palveluihin 

käyttävät. Hivenen yllättäen 

myös eläkeikäiset ovat kiinnostuneita 

kaikista sähköisen asiointipalvelun 

ominaisuuksista ja 

naiset etenkin arkistoinnista. 

Sähköiseen asiointiin lapsuudestaan 

tottuneet nuoret olisivat 

ymmärrettävästi halukkaita käyttämään 

sähköistä asiointipalvelua 

myös rahaliikenneasioidensa hoitamiseen. 

Käyttäjäkokemukset 

pääosin myönteisiä 

Espoossa palvelun käyttäjät ovat 

olleet tyytyväisiä uuteen tapaan 

hoitaa kunnan myyntilaskutukseen 

kuuluvia asioita. 

– Sähköisinä palveluina hoidetaan 

vasta pieni osa kaupungin 

palveluista, mutta tietohallinto 

käyttää toki paljon voimavaroja 

palvelujen kehittämiseen, 

suunnittelija Tarja Holmström 

kertoo. 

– Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä. 

Eniten kysymyksiä meille 

on tullut palvelun tuottajavastuusta. 

Asiakkaat eivät alussa täysin 

tienneet kumman, kaupungin 

vai Itellan puoleen kääntyä ongel- 

matilanteissa. 

– Vastuu on kuitenkin palveluntarjoajalla. 

Eli enää emme saa 

asiakaspuheluita taloushallintokeskukseen 

näistä palveluista. Toimialoittain 

laskuttajat saattavat 

ehkä saada kyselyjä, Holmström 

selvittää. 

Myös kunnan omaa palkkaliikennettä 

on mahdollista hoitaa 

NetPostin kautta. 

– Espoon kaupungilla on käytössä 

verkkopalkka eli palkkatosite 

ei mene NetPostin kautta. 

Toki kaupungin työntekijä voi halutessaan 

saada sähköisen palkkalaskelman 

myös sinne, kertoo 

Holmström. 

Sähköistä säästöä 

Sähköisten palvelujen kunnille 

tarjoamat edut ovat selkeitä. 

– Jotkin asiakaskunnat hoitavat 

osan asioinnista yhä itse, osa on 

antanut kaiken meille hoidettavaksi, 

Itella Informationin tuotelinjajohtaja 

Savolainen kertoo. 

– iPostin käyttö tekee kustannuksista 

läpinäkyvät: mitään ei jää 

piiloon. Kunnat saavat selkeää 

säästöä ja laadukkaan lopputuloksen, 

hän kehuu. 

– Kaikki kuntien asukkailleen 

toimittama materiaali voi Savolaisen 

mukaan kulkea saman palvelun 

kautta. Tässä on selkeä ero 

pankkien tarjoamaan e-laskuun. 

– Maailman sähköistyminen 

edistyy: kukaan ei voi välttyä siltä. 

Kuntien kannattaa varautua siihen 

hyvissä ajoin, entistä suurempi 

osa asioiden hoitamisesta siirtyy 

nettiin, Savolainen ennustaa. 

Espoon kaupungin taloushallintokeskuksen 

suunnittelija Tarja 

Holmström on samaa mieltä. 

– Sähköisten palvelujen selkeitä 

etuja ovat esimerkiksi kustannussäästöt, 

nopeus ja myös luontoystävällisyys. 

Kun myyntilasku 

toimitetaan ainoastaan sähköisessä 

muodossa, säästytään paperitulostamiselta 

ja säästetään 

luontoa, hän toteaa. ■ 

37 

5/2008 

■ INFORMAATIOTEKNOLOGIA



koulut 

Koulujen tietokonejärjestelmien ien uusiminen asettaa kunnat valinnan valinna valinnan eteen 

LINUX-YMPÄRISTÖ ÄRISTÖ yleistymässä 

suomalaiskouluissa ssa ss 


Kunta- ja palvelurakenneuudistus,IT-kustannusten 

nopea kasvu, 

opettajien lisääntyneet 

työmäärät sekä kiristynyt 

kuntatalous ovat 

luoneet tarpeen uudenlaiseenlähestymistapaan 

koulujen tietotekniikkaan. 

■■ Koulujen tietotekniikkaratkaisuja 

toteutetaan eri puolilla 

maata vaihtelevin käytännöin. 

Kunnan koosta on pitkälle riippunut 

se, kuinka paljon resursseja 

on ollut käytettävissä koulujen 

atk-laitteistojen hankintaan ja 

järjestelmään. Samoin resurssit 

pitää olemassa olevia järjestelmiä 

yllä vaihtelevat kunnasta toiseen. 

Ylläpito ja huolto sitovat usein 

sellaisia henkilöresursseja, joiden 

pitäisi olla opetuskäytössä. 

Yhä useammat kunnat hankkivatkin 

koulujen IT -ratkaisut keskitetysti 

koko koulutoimelle. Samalla 

järjestelmän ylläpidon hoitaa 

ulkopuolinen yritys. Tällöin 

opettajat ja muu henkilöstö voi 

keskittyä opettamiseen järjestelmien 

ylläpidon sijasta. 

38 

Lieksan ratkaisu 

Monessa kunnassa on siirrytty 

Linux-ympäristöön. Yksi tällainen 

ratkaisu on toteutettu Lieksan 

kaupungissa. Siellä uuden tietojärjestelmän 

ensimmäinen vaihe 

otettiin käyttöön lukuvuoden 

alussa syksyllä 2007. Kaupunki on 

ensimmäisten kuntien joukossa 

siirtynyt koulutoimen ja osin 

kulttuuritoimen tietojärjestelmissä 

Linux-ympäristöön. 

Lieksassa haluttiin eroon vanhentuvan 

ja sekalaisen järjestelmän 

ongelmasta sekä lisää konekapasiteettia. 

Menossa oli myös 

tietoja viestintätekniikan opetuskäytön 

kehittämishanke. Kyseessä 

on poikkeuksellisen laaja, 

hallintokuntarajat ylittävä hanke. 

Hanke mahdollistaa mm. yhteisopetuksen 

sivukylien koulujen 

kanssa, mikä on tärkeää pintaalaltaan 

yhdessä Suomen suurimmista 

kaupungeista. 

Tietojärjestelmä kehittyy osana 

kaupungin kouluverkkouudistusta, 

jossa yhdistetään, saneerataan 

ja rakennetaan kouluja. Koulujen 

tietoverkko kehittyy siis samassa 

tahdissa fyysisen kouluverkon 

kanssa. Asennukset valmistuivat 

syyskuun 2007 alussa, kun 

kaupungin tietoverkkoa oli ensin 

nopeutettu. Tietojärjestelmä kattaa 

keskustan koulut. Seuraavassa 

vaiheessa lukuvuoden 2007 - 

2008 aikana mukaan tulee lisää 

Julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuri –seminaari 

8.5.2008 Royal at Crowne Plaza 

Seminaarissa käydään läpi kokonaisarkkitehtuuria lähestymistapana ja tuodaan esille eri 

näkökulmia ja kokemuksia sekä julkishallinnosta että yksityissektorilta. Kokonaisarkkitehtuuriteemaa 

käsitellään sekä teoriassa että käytännönläheisten case-esimerkkien avulla. 

Tutustu lisää, katso ohjelma ja ilmoittaudu: 

puh. 09 4315 5333 | kurssit@tieturi.fi | www.tieturi.fi | Helsinki | Turku | Tampere 

haja-asutusalueen kouluja ja päätteitä 

hankitaan lisää keskustan 

kouluille. 

Järjestelmä on mitoitettu jopa 

300 ns. tyhmälle päätteelle. Kokonaisratkaisun 

ansiosta käyttäjä- 

ja päätekohtaiset kustannukset 

jäävät alhaisiksi. Lieksa on 

tehnyt järjestelmästä tuki- ja käytettävyyssopimuksenkokonaisuuden 

toimittaneen koulujen Linux-ratkaisujen 

toimittajan Opinsys 

Oy:n kanssa. 

– Kokemus on myönteinen, 

Jukka Pöntinen, tvt-kordinaattori 

ja luokanopettaja toteaa. 

– Koko kunnan tietoverkoston 

ja kytkimien pitäisi tosin olla kunnossa 

ennen järjestelmän käyttöönottoa. 

Meillä verkon rakentaminen 

osui osin päällekkäin 

koulun aloittamisen kanssa, mikä 

hivenen hidasti käyttöönottoa. 

– Laiteresurssit sitovat suuren 

määrän kaupungin ja koulutoimen 

varoja. Meillä olisi pitänyt 

uusia kaikki vanhat työasemat, 

jotta olisimme voineet siirtyä esimerkiksi 

Microsoftin Windows 

Vistan käyttöön. 

– Linux-ratkaisussa vanhoille 

laitteille saatiin lisää käyttöikää, 

kun ne liitettiin osin uusioituina 

osaksi uutta järjestelmää. Näin 

saamme käyttöön riittävästi koneita 

ja päätteitä. 

Pöntisen mukaan suurin yksittäinen 

hankinta oli keskuspalvelin, 

jonka kustannukset olivat 

56 000 euroa. 

– Mutta jos olisi pitänyt uusia 

218 tietokonetta hintaan 1 500 

euroa kappale, olisivat kustannukset 

olleet huomattavasti suuremmat, 

hän toteaa. 

Hallintokuntien 

rajat ylitetään 

Lieksan hankkeen erityispiirre on 

se, että tietojärjestelmä ylittää 

hallintokuntien rajat: sivistystoimi 

on siinä laajasti mukana. 

12 koulun lisäksi kirjastot, kansalaisopisto, 

musiikkiopisto ja 

muun muassa Pielisen museo, 

siirtyvät yhteisen verkon piiriin. 

Tämä mahdollistaa esimerkiksi 

kirjastojen ja koulujen entistä paremman 

yhteistyön ja tehokkaamman 

käytön opetuksessa. 

– Näin saadaan aikaan kattava 

oppimisympäristö. Esimerkiksi 

kirjastoon hankittiin 20 asiakaspäätettä. 

Oppilaat voivat käyttää 

omia käyttäjätunnuksiaan kaikilla 

päätteillä, myös esimerkiksi Pielisen 

museossa. Tämä on siis todella 

kattava oppimisympäristö, 

tvt-koordinaattori Jukka Pöntinen 

toteaa. 

– Meillä oppimisympäristö on 

todella olemassa, ei vain puheissa. 

Kirjastot saavat myös huomattavasti 

parempitasoisen järjestelmän, 

mitä heidän omilla resursseillaan 

olisi ollut mahdollista. 

– Lukion ja kansalaisopiston 

käytössä on myös ns. kaksoisbuutattavia 

koneita, joissa voidaan 

käyttää joko Linuxia tai 

Windowsia. Näin pääsemme 

joustavasti eteenpäin, kun osassa 

koneista on mahdollista käyttää 

molempia järjestelmiä, Pöntinen 

kertoo. 

– Kehittyykö Suomi tietoyhteiskuntana, 

jos ylipäätään käytetään 

vain yhtä järjestelmää, hän 

kysyy. 

Säästöjä myös rakenteissa 

ja energiankulutuksessa 

Vanhoja koneita on Lieksassa liitetty 

osaksi uutta järjestelmää. 

– 218 konetta on jo viritetty 

osaksi Linux-järjestelmää. Ilman 

tätä ratkaisua ne olisivat olleet 

pitkälti käyttökelvottomia, Pöntinen 

kertoo. 

– Uusi, ns. tyhmä pääte on yksinkertainen. 

Siinä ei ole ”särkyviä 

osia”, vain näyttö, näppäimistö, 

hiiri ja pieni laiteyksikkö, Pöntinen 

kertoo. Tällainen ”thin 

client” käynnistyy palvelimen 

avulla. Ohjelmistot ja tiedostot 

sijaitsevat keskitetysti palvelimella, 

eivät enää koulujen tietokoneilla. 

– Tyhmä pääte maksaa vain 

noin 400 euroa. Lisäksi se on hiljainen 

eikä kehitä lämpöä. Rakennekustannuksissa 

tulee toisin sanoen 

säästöä, kun tietokoneluokkiin 

ei tarvitse asentaa erillistä ilmastointia. 

Näin säästyy myös 

sähköä. 

– Olennaista on se mitä koneessa 

on sisällä, ei itse kone, Jukka 

Pöntinen toteaa. ■

iski 

Tietokoneiden tietosuojaan lisää huomiota 

KÄYTÖSTÄ POISTETTAVIEN 

tietokoneiden kovalevyissä TIETOSUOJARISKI 

IETOSUOJARISKI 

Julkisuuteen on tullut 

tapauksia, joissa luottamuksellisia 

papereita on 

päätynyt paikkoihin, joihin 

ne eivät olisi kuuluneet. 

Mutta mitä salaista 

tietoa tietokoneiden 

kovalevyille voi jäädäkään 

esimerkiksi niitä 

käytöstä poistettaessa. 

■■ Pääsääntöisesti kunnat ja dokumentteja 

käsittelevät henkilöt 

hävittävät esityslistat, päätökset 

ja selvitykset erityisen huolellisesti, 

jos ne sisältävät ihmisten 

henkilötietoja ja muuta tietoa, joka 

ei saa päätyä sivullisten silmiin. 

Näitä käytäntöjä säädellään ja 

Täsmätelevisio Oy ja Kuntaliiton omistama 

KL-Kustannus Oy ovat perustaneet 

Kuntatelevisio Oy:n, jonka tavoitteena on 

kehittyä johtavaksi yhteiskunnalliseksi 

palvelumediaksi. 

Kuntatelevisio haluaa kytkeä televisioosaamisen 

kohdennettujen kanavien muodossa 

osaksi kunnallisia peruspalveluja. 

Oman valtakunnallisen tv-kanavansa saavat 

siten tämän vuoden aikana niin terveys, 

koulu, kulttuuri kuin elinkeinotoimintakin. 

Kuntatelevision ohjelmat ovat nähtävissä 

ensisijaisesti verkossa, mutta yhtiö ei sulje 

pois perinteisen television kautta tapahtuvaa 

jakeluakaan. 

Valtakunnallisen kanavakimpun lisäksi 

Kuntatelevisio haluaa olla myös edistämässä 

tv-kuvaan ja ääneen perustuvia 

paikallistason toimintamalleja. 

Kuntatelevision ensimmäiset kanavat 

avautuvat kevään aikana. 

valvotaan: toimintatavat ovat vakiintuneita. 

Sen sijaan usein unohtuu, että 

merkittäviä määriä salassapidon 

alaista tietoa löytyy kunnista tietojärjestelmistä 

ja käyttäjien tietokoneiden 

kovalevyiltä. Erityinen 

ongelma tästä tulee, kun konekantaa 

uusitaan ja vanhaa kalustoa 

poistetaan. Tässä ei ole 

olemassa juurikaan yleisiä ja yhtäläisiä 

käytäntöjä, vaan koneita 

poistetaan vaihtelevilla tavoilla. 

Suosituksia ja ohjeistuksia on toki 

annettu. 

Koneiden kierrätyspulmat 

Kunnilta, terveysasemilta ja muista 

vastaavista paikoista poistettaviin 

tietokoneisiin jää usein ai- 

neistoa, johon koneen seuraava 

käyttäjä pääsee pahimmillaan 

suoraan käsiksi. Monesti tietokoneet 

myydään tai lahjoitetaan 

kierrätyskeskuksiin. 

Koneita on myyty tai annettu 

henkilökunnalle tai kouluille niin, 

että näennäisesti poistettu sisältö 

on silti edelleen luettavissa, jos 

koneen haltuunsa saaneella on 

siihen tietotaitoa. 

– Joidenkin vuosien takaa löytyy 

muutama ikävä tapahtuma, 

Kuntaliiton tietoturvan erityisasiantuntija 

Simo Tanner 

kertoo. 

– Salassa pidettävien tietojen 

joutuminen sivullisen silmiin ei 

ole kovin todennäköistä. Kuitenkin 

jos huolimattomasti tyhjennetty 

tai formatoitu kovalevy 

joutuu asiantunteviin käsiin, saattavat 

tiedot olla vielä purettavissa 

näennäisesti tyhjennetyltä tai formatoidulta 

kovalevyltä. Tämä vaatii 

tosin kiinnostusta, asiantuntemusta 

ja tarkoitusta varten tehtyjä 

ohjelmistoja, Tanner toteaa. 

– Silti sitäkään riskiä ei voida 

kuntien tietohallinnossa ottaa. 

Esimerkiksi terveystietoja on 

päätynyt sivullisten silmiin muutamassa 

tapauksessa. 

– Toki paperimuodossa olevia 

tietoja on päätynyt asiattomiin 

paikkoihin enemmän: riskit ovat 

siinä suuremmat, Tanner sanoo. 

Kovalevyjä ei 

kannata murskata 

Monissa kunnissa käyttäjillä ei ai- 

Tule tekemään kanssamme televisiosta kuntalaisille palvelu 

Kuntatelevisio hakee vetäjäkseen 

KUSTANTAJAA 

Kunta-alaa tuntevaa 

Mediamaailmasta kiinnostunutta 

Tulosvastuuseen valmista 

Toimenkuvasi ja toiveemme tarkemmin tíetenkin verkossa 

www.kuntatelevisio.fi 

Olli Havu Tapio Hintikka Johannes Koroma (phj) Arto Tuominen 

39 

■ INFORMAATIOTEKNOLOGIA KUNTALEHTI 5/2008



na ole tietämystä tai resursseja 

tyhjentää koneiden kiintolevyjä 

täydellisesti niin, että kovalevyllä 

oleva informaatio on todella tuhottu. 

Pelkkä tiedostojen poisto 

tai kovalevyn uudelleen formatointi 

ei siis riitä datan tuhoamiseen. 

Vanhoille kovalevyille jääneet 

tiedot ovat tietosuojariski. 

Kovalevyjen murskaamista ei voi 

suositella ympäristösyistäkään, 

jos koneiden uusiokäyttö vain on 

mahdollista. 

Suomessa tietoturvamääräykset 

ovat tiukkoja. Niiden noudattamisessa 

tulisi olla asianmukaiset 

työkalut ja tietotaito käytettävissä 

kaikkien osapuolien tietoturvan 

varmistamiseksi. 

Yritysten tietoturvaa ja poistettavien 

tietokoneiden aiempien 

tallenteiden poistamista on tutkittu. 

Tietoturvaan erikoistuneen 

Pointsec Mobile Technologiesin 

tekemän tutkimuksen mukaan 

yrityksistä poistettaviin tietokoneisiin 

jää usein aineistoa, johon 

koneen seuraava käyttäjä pääsee 

40 

pahimmillaan suoraan käsiksi. 

Monesti myös yritykset myyvät 

tai lahjoittavat tietokoneet kierrätyskeskuksiin 

tai henkilökunnalle 

tyhjentämättä kiintolevyä. 

Kierrätyskeskuksissa ei taas usein 

ole tietämystä tai resursseja formatoida 

koneiden kiintolevyjä 

asianmukaisesti. 

Pointsecin tutkimuksen tulosten 

mukaan vain alle puolet yrityksistä 

käyttää ammattilaisten 

palveluita tuhotessaan käytöstä 

poistettujen tietokoneiden tiedostoja. 

Vain seitsemäntoista prosenttia 

tuhoaa koneeseen tallennetut 

tiedostot itse, vaikka se on 

turvallisin tapa. Samat luvut pätevät 

todennäköisesti myös kuntaalalla. 

Syy huonoon tietoturvaan 

on monesti asiantuntemuksen, 

ajan ja resurssien puute. 

Täysin tyhjäksi 

Alalla on olemassa erilaisia järjestelmiä 

ja ohjelmistoja, joita koneiden 

käyttäjät voivat itse käyttää. 

Yksi tällaisten ohjelmistojen tarjoaja 

on Norexim, joka kauppaa 

kovalevytiedostojen hävittämisohjelma 

ZeroDataa. 

Tyhjennysohjelma tuhoaa van- 

hat tiedostot uudelleenkirjoittamalla 

kovalevyn. Näin kaikki tiedostot 

tuhoutuvat todella, eivätkä 

ole edes asiantuntevan käyttäjän 

keinoin purettavissa, jos kone 

joutuu vääriin käsiin. Näiden toimenpiteiden 

jälkeen tietokoneet 

ovat turvallisesti kierrätettävissä 

uusiokäyttöön joko kunnan sisällä 

tai esimerkiksi henkilökunnan 

yksityiskäyttöön. 

Viime kuukausien aikana on 

sattunut valitettavia tilanteita, 

joissa luottamuksellista tietoa sisältäviä 

papereita on joutunut tuhoamatta 

vääriin paikkoihin. 

Onko luottamuksellisten paperitietojen 

joutuminen ulkopuolisten 

saataville sitten lisännyt kuntien 

tietoisuutta tietosuojaongelmista? 

– Viimeaikaiset tapahtumat 

ovat lisänneet kuntien kiinnostusta 

tietoturvatuotteisiin eli käytöstä 

poistettavien tietokoneiden 

kovalevyjen tyhjennyskeinoihin, 

Noreximin toimitusjohtaja Esa 

Paavolainen vastaa. 

– Viranomaiset eivät todellakaan 

suosita kovalevyjen murskaamista, 

sillä jopa silloin tietoa 

voi jäädä saataville. 

Kustannuskysymys 

– Tietosuoja on myös kustannuskysymys. 

Alan palveluja tarjoavat 

yritykset eli arkaluontoista sisältöä 

tuhoavat yritykset ymmärrettävästi 

hinnoittelevat palvelunsa 

korkealle. Monet järjestelmät 

ovat kalliita hankkia ja käyttää, 

Paavilainen jatkaa. 

– Meidän järjestelmämme lisenssimaksun 

ja ikuisen käyttäjäoikeuden 

vuosikulut voivat olla 

halvimmillaan muutama kymmenen 

euroa vuodessa. Lisäksi järjestelmä 

on helppokäyttöinen. 

– Jos kunnalla on käytössä esimerkiksi 

leasingkoneita, joiden 

vuokra-aika täyttyy kolmen vuoden 

kuluttua, ei koneita ja niiden 

kovalevyjä ole järkevää tuhota. 

Niiden kovalevyt kannattaa tyhjentää 

luotettavasti ja koneet 

kierrättää. Tietojen poistosta saadaan 

lopuksi tyhjennysraportti. 

– Toisaalta, jos koneen käyttäjä 

vaihtuu kunnan sisällä, voi olla 

tarpeellista tyhjentää luottamukselliset 

tiedot ennen koneen siirtoa 

seuraavalle käyttäjälle, Esa 

Paavolainen suosittelee. ■ 

MIKA SUIKKANEN

Tietoplus Taustat 

Mallikas rakennemuutos ja miten se tehdään Dortmundissa 

Teollinen tuotanto 

EI KATOA, VAAN MUUTTUU 

ELINKEINOT 

Menestystarinansa, 

mutta myös alueen ajankohtaisten 

ongelmien 

perusteella Dortmund 

ympäristöineen oli erinomainen 

valinta Euricurin 

(European Institute 

for Comparative Urban 

Research) tammikuussa 

järjestämälle Teollisuuden 

sijaintipaikat tulevaisuudessa 

-seminaarille. 

Suuri kysymys oli, 

voiko teollinen tuotanto 

kadota kokonaan 

osaamistaloudesta ja 

millaista alueellista 

teollisuuspolitiikkaa 

tarvitaan, että niin 

ei kävisi. 

■■ Seminaarissa julkaistiin myös 

laaja, yhdeksää erityyppistä kaupunkia 

analysoiva raportti teollisen tuotannon 

tilasta ja tulevaisuudesta. Pariisin, 

Shanghain, Münchenin, Rotterdamin, 

Dortmundin, Porton ja 

Ostravan lisäksi tarkastelun kohteena 

olivat sarjassa ”pienemmät 

teolliset kaupungit” myös Alankomaiden 

Eindhoven ja Suomen Turku, 

erityisesti sen meriteollisuuden 

klusteri. 

Dortmund-projekti 

synnyttänyt 1 400 yritystä 

Ruhrin alueen sydämessä, Saksan 

Nordrhein-Westfalenissa sijaitsee 

vajaan 600 000 asukkaan Dortmund. 

Hiilen, teräksen ja oluen alueesta 

on sukeutunut moderni, informaatio-, 

kommunikaatio-, nano- 

ja mikroteknologiaan erikoistunut 

osaamiskeskittymä, jossa perinteisistä 

aloista on enää jäljellä oluen 

Phoenix See -projektialue on 

pinta-alaltaan 100 hehtaaria: 

vuoteen 2010 mennessä valmistuvan 

alueen keskelle kaivettavan 

järven rannalle sijoitetaan 

lähes 1 300 asuntoa ja 5 000 

työpaikkaa. 

tuotanto. 

Teollisuuden rakennemuutos ei 

kuitenkaan ole vielä taakse jäänyttä 

elämää. Kivenheiton päässä sijaitsevassa 

naapurikaupunki Bochumissa 

meni elämä sekaisin Nokian ilmoitettua 

siirtävänsä kännykkätuotan- 

tonsa sieltä Romaniaan. 

Dortmundin kaupunki ja ThyssenKrupp 

AG käynnistivät keväällä 

2000 projektin, jonka tavoitteena oli 

uuden yritystoiminnan edellytysten 

parantaminen ja alueelle jo asettuneiden 

alojen toimintamahdollisuuksien 

tukeminen. Dortmund-projektin 

kärkiklustereiksi nimettiin sähköinen 

liiketoiminta, informaatio- ja 

kommunikaatioteknologia, bioteknologia, 

mikro- ja nanoteknologia 

sekä logistiikka. Toteutukseen koottu 

verkosto kattaa laajasti elinkei- 

Tilastot 

Pykälät 

Vuoteen 2001 asti toimineen terässulattamon 

rakenteet tulevat 

jäämään osaksi alueen arkkitehtuuria. 

Osa tiloista tulee yritysten 

uuskäyttöön. 

noelämän, yliopistot ja tutkimusyksiköt. 

Projektin käynnistämisestä aina 

vuoteen 2010 ulottuva, kaupungin 

osoittama kokonaisrahoitus yritysten 

eri hankkeisiin on 67 miljoonaa 

euroa. Projekti kohdentaa myös osavaltion 

käytössä olevaa EU-rahoitusta 

yritysten kehittämishankkeisiin 

ja infrastruktuurin parantamiseen. 

Tähän mennessä kärkialoille on 

syntynyt yli 1 400 yritystä, joissa 

41

Tieto plus 

”Miten kehitetään yhtäaikaisesti 

perustaa ja 

toimintaa? Miten luodaan 

yksityisen ja julkisen 

sektorin sekä paikallisen 

ja kansallisen tason 

kumppanuuksia?” 

työskentelee 37 000 ihmistä. Lähes 700 yrityksellään 

ja niiden 12 000 työntekijällään Dortmundista 

on tullut osavaltion merkittävin ohjelmistoalan 

keskittymä. 

Dortmund-projekti istuu hyvin Nordrhein- 

Westfalenin osavaltion talous-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaan, 

joka perustuu klusterien 

kehittämiseen. Osavaltion viisi vahvaa ja kilpailukykyistä 

toimialaa on jaettu kuuteentoista klusteriin. 

Näistä kaupungilla on keskeinen asema 

erityisesti korkean teknologian aloilla. 

Klustereiden kehittämistä rahoitetaan EU:n 

tavoite 2 -ohjelmasta kilpailuttamalla tukia pääosin 

yritysten kesken. Puolet kilpailuista koskee 

innovaatiotoimintaan ja osaamiseen kohdistuvaa 

tukirahoitusta. Kilpailut ratkaisee riippumaton 

raati, joka arvioi hakemukset etukäteen annettujen 

kriteereiden perusteella. 

Terästeollisuuden tuhkalle 

nousee vehreä asuinalue 

Dortmund-projekti ei tue pelkästään elinkeinojen 

ja osaamisen kehittämistä. Perinteisestä teollisuuskaupungista 

ollaan muovaamassa modernia 

yritysten ja asukkaiden toiminta- ja elinympäristöä, 

jossa elämisen laatuun panostetaan. Käynnis- 

42 

Onko 

sijainnilla 

väliä? 

■■ Teollisen tuotannon osuus 

työpaikoista pienenee nopeaa 

vauhtia koko maailmassa. Samanaikaisesti 

palvelusektori, erityisesti 

liiketoimintapalvelut ovat voimakkaassa 

kasvussa. Osaamistaloudet 

saavat tulonsa tiedon ja palvelujen 

tuotannosta ja välittämisestä. 

Tavaratuotannon hiipuminen näkyy 

konkreettisesti kaupunkien 

fyysisessä ympäristössä: vanhat teollisuusrakennukset 

muuttuvat 

museoiksi, virkistys-, shoppailu- tai 

jopa televisiokeskuksiksi. 

Muutos ruokkii harhaa siitä, että 

teollisella tuotannolla ei olisi osaamistaloudessa 

minkäänlaista sijaa: 

monipuoliset, kansainväliset kaupungit, 

kuten Pariisi tai München 

ovat kuitenkin yhä erinomaisia toimintaympäristöjä 

myös erikoistuneelle 

tavaratuotannolle. Korke- 

Tekninen 

keskus 

Saksa 

MST-Factory vastaa omalta osaltaan teollisen rakennemuutoksen hallitusta läpiviennistä 

Dortmundissa. 9 400 neliömetriä käsittävissä mikro- ja nanoteknologian hautomotilojen 

hyödyntäjistä löytyy myös suomalaisyritys. 

sä on mittava asumisen, kulttuurin, vapaa-ajan ja 

liikenteen rakentamiskokonaisuus sataman, lentokentän 

ja metroverkon parantamisesta keskustan 

kehittämiseen ja teknologiapuistojen laajentamiseen. 

Uusi Dortmund kulminoituu Phoenix-projektiin: 

terästeollisuudelta vuonna 2001 Hörden 

kaupunginosassa vapautuneelle 200 hehtaarin 

alueelle on syntymässä merkittävä korkean teknologian 

työpaikkakeskittymä. 

Työpaikkarakentamisen rinnalla toteutetaan 

samanaikaisesti asumisen uusia muotoja ja teknologisia 

innovaatiota kehittävää ”Phoenixjär- 

Hyundai 

Ostrava 

(Tsekki) 

Tuotanto 

alihankkijat 

Tsekissä 

aan teknologiaan perustuvassa 

teollisessa tuotannossa osaavan 

työvoiman saanti on avainasia. Työvoima 

synnyttäää myös vahvan siteen 

sijaintialueeseen ja sen oppilaitoksiin. 

Sitä vastoin muut kehitystendenssit 

osoittavat aluesidoksen 

heikkenemistä: 

● Raaka-ainelähteet ovat globaaleja: 

Renaultin tehtaat ovat toki 

Pariisissa, mutta raaka-aineista 70 

% tulee alhaisten kustannusten 

maista. 

Hyundai 

Etelä-Korea 

Tuotanto 

T&k-palvelut 

alihankkijat 

Aasiassa 

KUVIO 2: Hyundain tuotantokonsepti Aasiassa ja Euroopassa. 

● Verkostot laajenevat: teolliset 

alueet kasvavat yhä suuremmiksi, 

laajenevat maantieteellisesti ja rikkovat 

julkisen sektorin toimivaltojen 

alueellisia rajoja. 

● Kansainvälinen projektitalous: 

tuotanto perustuu määräaikaisiin 

projekteihin, joissa partnereiden 

kokoonpanot vaihtuvat tarpeiden 

ja osaamisen perusteella. BMW:n 

ja PSA:n yhteisessä dieselmoottoriprojektissa 

kansainvälinen insinööritiimi 

koottiin Müncheniin, 

mutta tuotanto levitettiin eri puo- 

veä”. Terästeollisuuden tuhkasta uskotaan nousevan 

vehreä ja viihtyisä asuntoalue, jonka konseptia 

uskotaan tultavan muutaman vuoden kuluttua 

ihailemaan eri puolilta Eurooppaa. 

MST-Factory tukee yrityksiä 

Elinkeinopolitiikka on uudelleen muotia. Myös 

kaupunkipolitiikka hakee oikeutustaan elinkeinopoliittisista 

tavoitteistaan. Elinkeinopolitiikan sisältöä 

venytetään yrityspalveluista ympäristön 

kehittämiseen, johon laajimmillaan liitetään kaupunkiseutujen 

yleiskaavatarkastelut, liikennejär- 

lille Saksaa ja Isoa-Britanniaa. 

● Panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan 

kasvavat koko ajan 

Aasiassa ja Itä-Euroopan maissa. 

Kiinnostavaa on se, että t&k -panokset 

”itään” eivät vähennä vastaavia 

panoksia "vanhassa Euroopassa". 

Teollisen tuotannon asema kaupungeille 

on Aasian kasvavissa talouksissa 

kokonaan toinen kuin 

Länsi-Euroopan perinteisille teollisille 

keskuksille. Teollisuuslaitosten 

rakentaminen Shanghaihin ruokkii 

valtavaa kasvua muille toimialoille. 

Dortmundissa tai Rotterdamissa 

haasteena on sekä osaamisperustan 

vahvistaminen että teollisen 

kaupungin kielteiseksi koetun 

imagon parantaminen elämän laatua 

kohentamalla. 

Pienet teolliset keskukset pystyvät 

vähentämään riippuvuuttaan 

yhdestä dominoivasta teollisuudenalasta, 

jos ne panostavat muiden 

toimialojen kehitysedellytyksiin 

ja erityisesti saavutettavuutta 

parantaviin liikenneyhteyksiin. ■

jestelmäsuunnitelmat ja palveluverkko. 

Yritysten toimintaympäristön 

kehittämisessä ei laaja-alaisilla, yleisillä 

elinkeinostrategioilla kuitenkaan 

päästä pitkälle. Kehittämisen 

kohteet pitää konkreettisesti määritellä 

ja täsmentää toimenpiteet 

juuri niihin asioihin, joissa kullakin 

toimijalla on osaamista, voimavaroja 

ja toimivaltaa. 

Kaupungin vuonna 2002 perustamassa 

MST-Factoryssä, Dortmundin 

ensimmäisessä mikro- ja 

nanoteknologian osaamiskeskuksessa 

keskitytään alueellisen klusterin 

vahvistamiseen ja yritysten 

toimintaympäristön kehittämiseen. 

Hörden Phoenix -alueelle ensimmäisten 

joukossa sijoittuneen keskuksen 

kriteerit toimintaympäristön 

laadulle ovat 

● hyvä osaamisperusta 

● toimiva infrastruktuuri 

● räätälöidyt liiketoimintaratkaisut 

● pääsy rahoitukseen 

ja tukeen 

● tehokas verkosto 

toimijoiden kesken 

● osaava henkilöstö 

● eheä sosiaalinen ympäristö 

● hyvin suunniteltu 

klusteripolitiikka 

Osaamiskekuksen palvelut käsittävät tilojen 

(toimisto, laboratorio, clean room) lisäksi räätälöidyn 

konsultoinnin. Toiminnan erityispiirre on 

hautomotilojen ja -välineistöjen joustava vuokrausaika: 

yritykset saavat ne käyttöönsä prototyypin 

tekoon saakka kestosta riippumatta. 

MST-Factorylla arvioidaan olleen merkittävä 

vaikutus siihen, että Dortmundissa mikro- ja 

nanoteknologiaan on syntynyt 30 yritystä, joissa 

työskentelee lähes 2 000 työntekijää. 

Seudullisen elinkeinopolitiikan 

mahdollisuudet Suomessa? 

Teknologiaperusteinen kehittäminen, kiinteät sidokset 

tiedeyhteisöön ja klusteripolitiikka ovat 

leimallisia elinkeinopolitiikan ”eurooppalaiselle” 

konseptille. Erityisesti Suomessa konseptiin kuuluvat 

myös vahva aluelähtöisyys ja alueilla toteutettavat 

kansalliset ohjelmat. Näissä vastuu on 

paikallisilla, seudullisilla ja alueellisilla toimijoilla 

sekä heidän välisillään yhteistyösuhteilla ja verkostoilla. 

Klusterit eivät kuitenkaan noudata niitä hallinnollisia 

rajoja, joiden mukaan kunnissa, seudullisissa 

organisaatioissa tai alueviranomaisissa tehdään 

kehittämisratkaisuja rahoituspäätökset mukaan 

lukien. Klusterikehittämisessä aluelähtöisyys 

voikin johtaa ongelmiin, ellei toimijoilla ole 

tahtoa ja kykyä joustavuuteen ja avoimuuteen. 

Kunnilta, seuduilta ja maakunnilta edellytetään 

kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja verkottumista 

myös hanketoiminnassa ja sen rahoittamisessa. 

Kehittämisen arkikokemukset kertovat 

kuitenkin toista: eri läänien, maakuntien tai TEkeskusten 

alueilla sijaitsevat seudulliset kehittämisorganisaatiot 

törmäävät edelleen ylikäymättömiin 

vaikeuksiin yrittäessään saada rahoitusta 

useita seutuja yhdistäville, aluerajat ylittäville 

hankkeille. 

ORGANISOINTIKAPASITEETTI 

urbaani 

monimuotoisuus 

taloudellinen 

perusta 

kehittyvät 

klusterit 

uudet toimijayhdistelmät 

osaamisen synnyttäminen 

osaamisen hakeminen 

osaajien houkuttelu 

TOIMINTA 

PERUSTA 

elämän laatu 

saavutettavuus mittakaava 

KUVIO 1: Kilpailukykyinen, osaava kaupunki 

sosiaalinen 

tasa-arvo 

Seudullisten elinkeino- ja kehittämisorganisaatioiden 

toiminta koostuu yrityksille suunnatuista 

palveluista ja seudullisia elinkeino- ja aluestrategioiden 

toteuttavista kehittämishankkeista. Niissä 

on korostunut varsinkin innovaatiotoiminta 

työmarkkinoiden alueellisen toimivuuden jää- 

Dortmund 

● asukkaita 587 000 

● työpaikat: julkiset ja yksityiset palvelut 

25 %, yksityiset kiinteistö-, vuokraus- ja 

liiketoimintapalvelut 17 %, kauppa 15 %, 

teollinen tuotanto 13 %. 

● työttömyys 15 % 

● informaatio- ja kommunikaatioteknologiassa 

720 yritystä, joissa 11 500 

työntekijää 

● mikro- ja nanoteknologiassa 30 yritystä, 

joissa lähes 2 000 työntekijää 

● 31 000 opiskelijaa yliopistoissa ja 

korkeakouluissa; 4 700 asiantuntijaa 

tieteellisissä tutkimuslaitoksissa ja 

-kehittämisyksiköissä 

Nordrhein-Westfalen 

● asukasluvultaan Saksan suurin osavaltio, 

noin 18 miljoonaa asukasta 

● itsenäisenä valtiona kuuluisi maailman 

16 suurimman talouden joukkoon 

● 500 kilometrin säteellä 150 miljoonaa 

asukasta 

● puolet Saksan 50 liikevaihdoltaan 

suurimmasta yrityksestä 

● 57 yliopistoa 

● 11 Max Planck -instituuttia (saksalaisen 

fyysikon nimeä kantavia tutkimusinstituutteja) 

● 30 teknologian siirtokeskusta 

osaamisen 

perusta 

Lähde: Leo van den Berg, Dortmund 2008 

dessä vaille suurempaa huomiota. 

Osaavan työvoiman vajeesta on 

kuitenkin tulossa erityisesti teollisen 

tuotannon ja sen kehityksen 

kriisipiste. Tavaratuotannon heikon 

imagon vuoksi ammatilliseenkaan 

koulutukseen ei hakeuduta. 

Olipa sitten kysymys koulutustarpeiden 

ennakoinnista tai aloituspaikkojen 

mitoitustavoitteista, 

kansallisilla koulutuspoliittisilla ratkaisuilla 

on alueellinen ulottuvuus 

ja vaikutus. Seutu- ja aluetasolla 

tarvitaan yritysten, alue- ja elinkeinokehittäjien 

ja koulutuksen järjestäjien 

yhteistyömenettelyt, jotka 

on kytkettävä kansallisiin työvoiman 

ja koulutustarpeiden ennakointiverkostoihin. 

Teollisen tuotannon 

vahvimman aluesidoksen 

perustuessa koulutukseen on seudullisessa 

elinkeinopolitiikassa tunnistettava 

myös ammatillisen koulutuksen, 

työvoiman saannin ja 

työllistymisen tarpeet ja keskinäiset 

yhteydet. 

Ulkoinen toimintaympäristö, kuten 

viihtyisä ympäristö, toimivat 

liikenneyhteydet ja elämän laatu, 

muovaa keskeisesti kaupunkiseutujen 

kilpailukyvyn perustaa. Myös 

yritykset tunnistavat tämän ja ovat valmiita investoimaan 

ulkoiseen ympäristöön ja palveluihin. 

Päätökset yksityisten sijoittajien osallistumisesta 

esimerkiksi Helsingin Musiikkitalon rahoittamiseen 

ja omistamiseen tulevat osoittamaan meillä 

suuntaa, johon monissa Euroopan maissa on jo 

menty: yksityisen ja julkisen raja hämärtyy myös 

korkeakulttuurissa. 

Ulkoiseen toimintaympäristöön vaikutetaan 

maankäytön ohjauksella, tontti- ja asuntopolitiikalla 

sekä hyvinvointipalvelujen järjestämisellä. 

Erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla kokonaisuus 

pirstoutuu useisiin kuntiin ja niissä kunnan 

eri hallintokuntiin tai kuntaorganisaatioiden ulkopuolisiin 

yhteisöihin, kehittämisyhtiöihin tai 

kuntayhtymiin. 

Riippumatta siitä, millaisia ratkaisuja kuntarakenteen 

uudistamisessa tehdään, kilpailukyvyn 

kehittämisen avainkysymys on alueen organisaatiokapasiteetti. 

Miten kehitetään yhtäaikaisesti 

perustaa ja toimintaa, miten luodaan yksityisen ja 

julkisen sektorin sekä paikallisen ja kansallisen 

tason kumppanuuksia? Miten hallinnoinnin sijasta 

hallitaan kokonaisuuksia ja mobilisoidaan yrityksiä 

ja kansalaistoimintaa kunnianhimoisten 

strategioiden toteutukseen? ■ 

ULLA-MAIJA LAIHO 

kehitysjohtaja 

työ- ja elinkeinoministeriö 

Lisätietoja: 

Willem van Winden, Leo van den Berg, Luis 

Carvalho, Erwin van Tuijl: How important is 

manufacturing in the ”new urban economy”?, 

EURICUR 2007 

43 

Tieto plus

Tieto plus 

JOHTAMINEN 

Pelkkää talousjohtamista 

monipuolisempaa ja 

haastavampaa työtä: 

Kuntajohtamisessa 

MONTA 

NÄKÖKULMAA 

TARPEEN 

■■ Vuosi 2007 oli historiallinen kuntasektorilla. 

Monissa kunnissa pohdittiin ja päätettiin kuntaliitoksista 

alueen muiden kuntien kanssa. Joissakin 

kunnissa liitosprosessin aikana esiintyi tunnerikkaita 

tapahtumia. 

Kuntaliitosten taustalla on ollut valtioneuvoston 

alulle panema kuntien- ja palvelurakenteiden 

uudistamishanke eli niin kutsuttu Paras-hanke. 

Hankkeen mahdollistamiseksi säädettiin eduskunnassa 

helmikuussa 2007 Laki kuntaja palvelurakenneuudistuksesta. 

Lain avulla pyritään mm. 

vahvistamaan kuntaja palvelurakennetta, kehittämään 

palveluita sekä mahdollistamaan riittävä 

taloudellinen perusta palveluiden tuottamiselle. 

Paras-hanke korostaa kuntien taloudellisen tilanteen 

arvioimista, jolloin tarkoituksena on selvittää 

kunnan taloudellinen kyky selviytyä laissa 

määrätyistä palveluvelvoitteistaan. Kuntaliitosten 

vauhdittajana onkin käytetty valtion maksamaa 

rahamääräistä kannustetta, joka on suurimmillaan 

vuosien 2008 ja 2009 aikana toteutettavissa 

kuntaliitoksissa. 

Kuntasektorin julkisessa keskustelussa on siten 

ollut vahvasti esillä liitosten tuomat taloudelliset 

edut; toisaalta liitoksiin ajavat kuntien tulevaisuuden 

taloushaasteet. On kuitenkin muistettava 

kuntien olevan erityyppisiä verrattuna voittoa 

tavoitteleviin yrityksiin. 

Kuntien perustehtävä on tuottaa erilaisia lakisääteisiä 

palveluita kuntalaisille ”osakkeenomistajina”. 

Tällöin kuntien johtamisessa tulisi huomioida 

talouden lisäksi muita näkökulmia. 

Tuloskortti yksi apuväline 

Näkökulmien pohdinnassa voidaan käyttää apuna 

esimerkiksi R.S. Kaplanin ja D.R. Nortonin 

(2005) kehittelemää tuloskorttia (balanced scorecard 

eli BSC). BSC:tä on sovelluttu useissa yrityksissä, 

mutta erityisen hyvin se monipuolisuu- 

44 

tensa kautta soveltuu kuntasektorin käytettäväksi. 

BSC:tä voidaan käyttää kunnissa moneen tarkoitukseen. 

Siihen voidaan koota ja esittää kunnassa 

kerättyä informaatiota, arvioida kunnan 

menestymistä tai sillä voidaan viestittää valittua 

strategiaa henkilöstölle (vrt. Malmi 2001). Haluttaessa 

viestittää kuntastrategiaa, tuloskortin laadinnan 

tulisi lähteä kunnassa määritellystä strategiasta 

liikkeelle. 

BSC koostuu perinteisesti neljästä eri näkökulmasta: 

talous, sisäiset prosessit, asiakas ja oppiminen. 

Näkökulmia on mahdollista luonnollisesti 

muuttaa vastaamaan näitä termejä paremmin 

kunnan tarpeita ja strategisia tavoitteita. 

Joissakin kunnissa esimerkiksi oppimisnäkökulma 

on korvattu henkilöstö- tai vetovoimaisuusnäkökulmilla. 

Valituista näkökulmista riippumatta keskeistä 

on miettiä niille konkreettiset mittarit, valituille 

mittareille tavoitetasot sekä tarvittavat toimet ja 

vastuuhenkilöt tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Yksi näkökulma ei saa ylikorostua 

Tuloskortti pyrkii juuri estämään yhden näkökulman 

liian suuren korostumisen päätöksenteossa. 

On kuitenkin muistettava esimerkiksi taloudellisen 

menestymisen vaikuttavan moneen seikkaan. 

Taloudellisesti vahvassa tilanteessa olevan kunnan 

on usein helpompaa pitkäjänteisesti kehitellä 

omaa toimintaansa, eikä erilaisiin hätäratkaisuihin 

jouduta turvautumaan. 

Eri näkökulmien tarkoitus on kiinnityttää päätöksentekijöiden 

huomio laaja-alaisesti eri asioihin. 

Talousnäkökulman tarkoitus on varmistaa 

kunnan taloudellinen elinkelpoisuus myös tulevaisuudessa. 

Sisäisten prosessien näkökulmassa tarkastellaan 

kunnan toimenpiteiden tehokkuutta esimerkiksi 

koulutus- ja sivistystoimessa. 

Asiakasnäkökulma pyrkii varmistamaan kuntalaisten 

näkemysten huomioon ottamisen kunnan 

palveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Erityisesti 

tämä korostuu kuntien suurimmalla palvelusektorilla 

sosiaali- ja terveystoimessa. 

Oppimisnäkökulma pyrkii varmistamaan uusien 

toimintatapojen kehittelyn ja henkilöstön 

osaamistason myös tulevaisuudessa. 

Mainitun neljän näkökulman lisäksi ainakin 

suuremmissa kuntaliitoksissa, kuten Seinäjoella, 

on korostettu vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn 

parantumista ja merkitystä niin kaupunkiseudun 

kuin koko maakunnan kannalta. 

Tuloskortti mahdollistaa 

aikaisemmasta oppimisen 

BSC:n ajatus on, että kunnan taloudellinen menestyminen 

on sekä aikaisempien että tulevien 

toimien seurausta. Tällöin tulevaisuuden taloudelliseen 

menestymiseen vaikuttaa muun muassa 

kunnan toimintatavat, kuntalaisten tyytyväisyys 

ja kunnan kyky kehitellä entistä parempia uusia 

toimintatapoja. 

Käytännön muutosvoimat saattavat vaikuttaa 

esimerkiksi eri osa-alueiden kehittyessä ristikkäiseen 

suuntaan. Esimerkiksi kunnan toiminnan 

tehostaminen saattaa heikentää kuntalaisten tyytyväisyyttä, 

mutta voi toisaalta parantaa kunnan 

taloutta. 

Kuntaliitosalueilla tehostuminen parhaimmillaan 

tarkoittaa resurssien siirtymistä hallinnosta 

palveluiden tuottamiseen sekä prosessien virtaviivaistamista. 

Käytännössä tämä tarkoittaa tuot- 

tavuuden parantumista ja uusien innovaatioiden 

syntymistä kunnallisiin palveluprosesseihin. Parannukset 

lisäävät viime kädessä kuntalaisten 

saamia palveluja. Entistä paremmat ja tehokkaammin 

tuotetut kuntapalvelut edistävät myös 

elinkeinoelämän kehittymistä ja siten aluetalous 

esimerkiksi bruttokansantuotteen, työllisyyden 

ja väestönkasvun mittarilla kehittyy suotuisasti. 

Tuloskortin käyttö mahdollistaa parhaimmillaan 

kunnan työntekijöiden oppimisen aikaisemmasta 

toiminnasta (ks. Askim 2004). Oppimisen 

tavoitteena on luonnollisesti parantaa toimintaa, 

pyrkiä ehkäisemään toteutuneiden virheiden uusiutuminen 

ja lopulta parantaa kunnan taloudellistakin 

asemaa. 

Oppimisen tärkeänä vaiheena on tarkastella 

systemaattisesti aikaisempia uskomuksia ja toimia 

niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Uskomukset 

liittyvät esimerkiksi alueen väestö- tai 

työllisyystilannekehitykseen. 

Oppimisprosessin osana tulisi myös tarkastella 

ulkoisen toimintaympäristön mahdollisia muutoksia, 

joiden analysointi on ensiarvoisen tärkeää 

uusia toimintasuunnitelmia pohdittaessa ja tavoitteita 

asetettaessa. 

Laaja-alainen asioiden 

tarkastelu välttämätöntä 

BSC:n avulla on mahdollista havainnollistaa syyseuraussuhteiden 

kehitystä eri näkökulmien, 

mittareiden ja toimenpiteiden välillä (ks. Järvenpää 

& Länsiluoto 2006). Tällöin voidaan esimerkiksi 

osoittaa kunnan henkilöstön oppimisvaikutus 

prosessien tehostumiseen, mikä voi parantaa 

kuntalaisten tyytyväisyyttä koettuja palveluja 

kohtaan. Edellä mainitut tekijät voivat yhdessä 

lopulta mahdollistaa kunnan talouden myönteisen 

kehittymisen tulevaisuudessa. 

Syy-seuraussuhteiden mallintaminen on yksi 

keino osoittaa kunnan työntekijöille oman toiminnan 

vaikutukset kunnan kokonaismenestykseen 

ja viime kädessä kuntalaisten eli ”osakkeenomistajien” 

tyytyväisyyteen. 

Kuntien johtaminen on huomattavasti haastavampaa 

ja monitahoisempaa kuin pelkän talouden 

johtamista. Keskeistä kunnanjohtamisessa 

on tarkastella asioita laaja-alaisesti taloutta 

unohtamatta: asettaa konkreettiset, mutta riittävän 

haasteelliset tavoitteet sekä miettiä painotuksia 

tehdystä strategiasta johdettuna eri tavoitealueiden 

välillä. 

Kuntajohtamisen tulevaisuudessa korostuu 

entistä enemmän kyky asettaa selkeät tavoitteet 

tulevaisuuden mahdollisuuksien hyödyntämiseen 

sekä kyky valita että toteuttaa oikeat toimet tavoitteisiin 

pääsemiseksi. 

Tuloskortti-menetelmä (balanced scorecard eli 

BSC) tarjoaa parhaimmillaan kunnille monia käytännön 

mahdollisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi 

tavoitteiden asettamiseen, toiminnan monialaiseen 

suunnitteluun, menestyksen arviointiin ja 

henkilöstön oppimisen vahvistamiseen. Näissä 

teemoissa meillä tutkijoilla, kuntatyöntekijöillä 

kuin kuntalaisilla riittää kosolti toimintakenttää 

myös tulevaisuudessa. ■ 

AAPO LÄNSILUOTO 

professori (ma.), KTT 

Vaasan yliopisto 

JORMA RASINMÄKI, 

kaupunginjohtaja, HTT 

Seinäjoen kaupunki

KHO:N PÄÄTÖKSIÄ 

POHJANMAAN 

jätteenkuljetusriidasta 

ratkaisu 

■■ Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt Haapaveden, 

Oulaisten, Toholammin ja Nivalan jätteenkuljetusta 

koskevat riidat, jotka ovat jatkuneet 

pari vuotta. KHO jätti tutkimatta vaatimukset, 

että kunnissa olisi vallalla sopimusperusteinen 

jätteenkuljetusjärjestelmä. 

Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään, 

ettei jätteenkuljetusjärjestelmää koskevaa asiaa 

voi saattaa vireille hallintoriitana hallinto-oikeudessa. 

Päätösvalta asiassa kuuluu kunnalle ja kunnan 

päätöksestä on voitu valittaa. Käytössä on 

ollut kunnan järjestämä ja Vestia Oy:n hoitama 

keskitetysti kilpailutettu jätteenkuljetus. 

Pohjanmaan jätesodan taustalla on kissanhännänveto 

siitä, mikä jätteenkuljetusjärjestelmä yhdyskuntajätehuollossa 

on voimassa ja vallalla. 

Kuntien vastuulla on järjestää asumisessa syntyvien 

ja eräiden niihin rinnastettavien jätteiden eli 

yhdyskuntajätteen kuljetus, hyödyntäminen ja 

käsittely. 

Jätteenkuljetuksessa jätelain lähtökohtana on 

kunnan järjestämä ja kilpailuttama kuljetus. Tällöin 

kunta tai kuntien jäteyhtiö kilpailuttaa hankintalakia 

noudattaen kuljetukset ja valitsee 

edullisimman tarjouksen tehneen kuljetusyrittäjän 

kullekin urakka-alueelle. Kunnilla ei ole ollut 

omaa jätteenkuljetuskalustoa enää vuosikausiin. 

Vaihtoehtona on kuitenkin, että kunta päättää 

jättää jätteenkuljetuksen sovittavaksi yksittäisin 

sopimuksin kiinteistönhaltijoiden ja kuljetusyrittäjien 

kesken eli sopimusperusteiseksi jätteenkuljetukseksi. 

Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa 

asukkaat ja isännöitsijät saavat antaa jätteet 

kuljetettavaksi haluamalleen kuljetusyrittäjälle, 

mutta kunnan järjestämässä vain sille yrittäjälle, 

jonka kanssa kunta on tehnyt sopimuksen. 

Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa eivät 

muut yrittäjät pääse sopimaan kuljetuksista 

ikään kuin sivusta. Tämä saattaa vaikuttaa kielteisesti 

kuljetusyrittäjien toimintaan. Kunnan asukkaiden 

kannalta myönteistä on toisaalta se, että 

kilpailuttaminen on laskenut hintoja, eikä alueilla 

aja ristiin rastiin useita jäteautoja. 

TIE PAIKALLAAN – 

KATU KOHDALLAAN 

-kilpailu käynnissä 

■■ Tiehallinto, Kuntaliitto ja Tieyhdistys 

järjestävät neljännen kerran 

Tie paikallaan - Katu kohdallaan 

-kilpailun. Kilpailussa palkitaan sellainen 

tie tai katu, jonka tienpitäjä 

on äskettäin saattanut luontevaksi 

osaksi omaa ympäristöään. Tulos julkistetaan 

8.10.2008 Tampereella 

Sopimus alueellisen 

jätehuoltoyhtiön perustamisesta 

KHO:ssa asti käyty kiista juontaa juurensa siitä, 

kun mm. Haapavesi, Nivala, Oulainen ja Toholampi 

päättivät vuonna 1999 yhdistää voimansa yhdyskuntajätehuollon 

hoitamiseksi. Jätehuoltoyhteistyötä 

edellytetään 1994 voimaan tulleessa jätelaissa. 

Käytännössä yhteistyö tuottaa todellista 

hyötyä kunnille ja niiden asukkaille. Tuolloin myös 

muualla Suomessa yhdyskuntajätehuolto alkoi 

siirtyä kuntien alueelliseksi yhteistyöksi ja erityisesti 

yhteisiin jäteyhtiöihin. 

Kuntien valtuustot hyväksyivät alueellisen jätehuoltoyhtiön 

Jokilaaksojen Jäte Oy:n (sittemmin 

Vestia Oy) perustamisen ja yhtiöön liittymisen 

kesäkuussa 1999. Päätöksillä on hyväksytty 

yhtiön perustamisasiakirjat sisältöineen. Tämä 

tarkoittaa mm. yhtiön osakassopimusta. Osakassopimuksessa 

on määräyksiä myös jätteenkuljetuksesta 

ja jätteenkuljetusjärjestelmästä. Osakassopimuksen 

mukaan jätehuoltoyhtiön tehtävänä 

on ottaa sopijapuolten alueelta vastaan, käsitellä 

sekä hyödyntää ja ohjata hyötykäyttöön 

jätelaissa kunnan vastaanottovelvollisuuteen 

kuuluvat jätteet. 

Sopimuksen mukaan kunnat vastaavat jätteen 

keräilyn ja kuljetuksen järjestämisestä ja siten 

sen laajuudesta ja palvelutasosta alueillaan siirtymävaiheen 

ajan. Kahden vuoden siirtymävaiheen 

jälkeen vuoden 2003 alusta jätehuoltoyhtiö kilpailuttaa 

jätteiden keräilyn ja kuljetuksen koko 

toiminta-alueellaan. Urakointi rajoittuu yhden 

jätteiden keräilyauton kapasiteetin alueille. Urakointi 

kattaa ainoastaan asuinkiinteistöjä. Sopijakunnat 

sitoutuvat tällöin siirtymään kunnan järjestämään 

jätteen kuljetukseen ja antavat sen yhtiön 

hoidettavaksi. 

Valtuustojen päätösten valmistelussa ja sanamuodoissa 

toki oli eroja, mutta päätösten tarkoitus 

oli sama: perustaa jätehuoltoyhtiö ja liittyä 

siihen sekä hyväksyä sitä koskevat asiakirjat. Nämä 

valtuustojen päätökset ovat tulleet lainvoimaisiksi. 

Se tarkoittaa sitä, että niitä lähtökohtaisesti 

noudatetaan. 

Kuljetusjärjestelmää ei 

muutettu sopimusperusteiseksi 

Yhteistyön käynnistyttyä jätteenkuljetusjärjestelmää 

ryhdyttiin toteuttamaan. Jätteenkuljetuksen 

kilpailuttamisen kynnyksellä kävi ilmi, että 

kaikki eivät olleet tyytyväisiä tilanteeseen. Esitettiin 

eriäviä näkemyksiä vallitsevasta kuljetusjärjestelmästä 

sekä ehdotettiin eräissä tapauksissa 

siirtymistä sopimusperusteiseen kuljetusjärjestelmään 

takaisiin. Kuljetusjärjestelmää käsiteltiin 

valtuustoissa, mutta valtuustoista mikään ei lop- 

Väylät ja Liikenne 2008 -tapahtuman 

avajaisissa. 

Kilpailu kattaa kaikki ajoneuvoille 

tai kevyelle liikenteelle tarkoitetut 

tiet tai kadut. Kyseessä voi olla kokonaan 

uusi väylä, väylän tai sen 

osan parantaminen tai uusi tapa pitää 

yllä väylää. 

Ehdotusten tekijöitä ei ole rajattu: 

niitä voi jättää kunta, tiepiiri, tiekunta, 

muu yhteisö tai myös yksityinen 

henkilö. Kilpailuehdotukset tulee 

toimittaa Tieyhdistykseen 16.6. 

mennessä. 

Kilpailu järjestetään kolmen vuoden 

välein. Ensimmäisellä kerralla 

vuonna 1999 voittajaksi arvioitiin 

maantien 317 parantaminen Asikkalassa. 

Seuraavalla kerralla parhaimmaksi 

arvioitiin maantien 5040 järjestelyt 

Kolin kylässä Lieksassa. 

Vuonna 2005 voittaja oli Jyväskylän 

kevyen liikenteen väylä Rantaraitti. 

Kilpailun arvostelulautakunnan 

puheenjohtaja on liikenneinsinööri 

Silja Siltala Kuntaliitosta sekä jäseninä 

opettava tutkija Jarkko Valtonen 

Tieyhdistyksestä, yli-insinööri Pet- 

pujen lopuksi päättänyt muuttaa jätteenkuljetusjärjestelmää 

sopimusperusteiseksi. 

Yksi juonne jätesodassa ovat olleet juuri hallintoriidat, 

jotka on pantu vireille Oulun ja Vaasan 

hallinto-oikeuksissa. Niissä on vaadittu todettavaksi, 

että Haapavedellä, Nivalassa, Oulaisissa 

ja Toholammilla on voimassa valtuustojen 

vuonna 1999 tekemistä päätöksistä huolimatta 

sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Vaatimuksia 

on perusteltu mm. sillä, ettei asiaa olisi voinut 

päättää siinä muodossa kuin se on päätetty. 

Siitä, miten kuljetusjärjestelmäpäätös tulisi 

tehdä, on pyydetty lausuntoja niin YM:stä kuin 

Kuntaliitosta. Lausuntojen lopputulemana on ollut, 

että kunnan järjestämä jätteenkuljetus on 

voitu päättää tehdyllä tavalla ja että päätökset 

ovat lainvoimaisia, vaikka niissä ei aivan täydellisiä 

menettelyjä ehkä olisi noudatettukaan. 

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksillä on 

todettu, ettei kuljetusjärjestelmää koskevaa riitaa 

voida tällä tavalla hallintoriitana peukaloida. Korkein 

hallinto-oikeus ei siis ole kajonnut kuljetusjärjestelmään 

suuntaan tai toiseen. Päätöksissä 

kuitenkin todetaan, että päätösvalta näissä asioissa 

kuuluu kunnille ja että kunnan päätökseen tyytymätön 

voi hakea muutosta valittamalla. 

Lainopillista pohdintaa 

Korkeimman hallinto-oikeuden kannanoton vaikutuksista 

on esitetty erilaisia näkemyksiä. On 

mm. katsottu, että juridisissa tulkinnoissa ollaan 

lähtökuopissa ja asiaan halutaan vielä palata. 

Nähdäkseni tämä voi olla hankalaa. 

Kuntien vuonna 1999 tekemät päätökset ovat 

kuljetusjärjestelmää koskevina päätöksinäkin 

lainvoimaisia. Niissä ei ole sellaisia kuulemisvajeita, 

että niihin voitaisiin palata. Jätteenkuljetusjärjestelmän 

valinta on sellainen kunnan tehtävien 

organisoimista koskeva asia, jossa ei ole varsinaisia 

asianosaisia. Asianosaisten kuuleminen ei siten 

tule kysymykseen asian valmistelussa. 

Toki uusin päätöksin voitaisiin asian tilaa muuttaa, 

mutta esimerkiksi jätehuoltoyhtiön toiminnassa 

ja jätehuollon järjestämisessä tämä olisi 

melkoisen vaivalloista. Kuntia sitovat sopimukset 

vaikuttavat valtuustojen tahtoon tehdä uusia 

poikkeavia päätöksiä. 

Olennaisinta niin juridisesti kuin käytännön 

kannalta lienee, että kunnilla on asiassa päätösvalta 

ja että kunnan järjestämä jätteenkuljetus 

toimii. ■ 

LEENA ERÄNKÖ 

ympäristölakimies 

Kuntaliitto 

Lisätietoja: 

http://www.kho.fi/paatokset/42266.htm 

teri Katajisto ympäristöministeriöstä, 

johtaja Outi Ryyppö Tiehallinnosta 

ja osastopäällikkö Raimo K. 

Saarinen Kuntatekniikan yhdistyksestä. 

Asiantuntijoihin kuuluvat arkkitehti 

Markku Axelsson Kuntaliitosta, 

arkkitehti Anders H.H. Jansson 

Tiehallinnosta ja dipl.ins. Jaakko 

Rahja Tieyhdistyksestä. ■ 

Lisätietoja ja kilpailulomake: 

www.tiehallinto.fi/tiepaikallaan 

www.kunnat.net/yty 

www.tieyhdistys.fi 

45 

Tieto plus

Tieto plus 

TUTKIMUS 

Kulttuuripalvelujen 

muuttuvat tuotantotavat 

ja niiden kustannukset 

Luotettavat 

MITTARIT 

KULTTUURIN 

TILASTA 

tarpeen 

Kustannusten ja kustannusvaikutusten 

luotettavalla mittaamisella 

voitaisiin kuitenkin kenties kyetä 

paremmin puhumaan kulttuuritoiminnan 

merkityksestä sekä itseisarvona 

että erilaisten tavoitteiden 

saavuttamisen välineenä. 

Pilottihankkeen tulokset osoittavat, 

että näille perusteluille on 

yhä tarvetta. 

■■ Kuntien kulttuuripalvelujen tuottamis- ja 

järjestämistapojen muutoksesta sekä tarpeesta 

saada vertailukelpoista tietoa toiminnan kustannuksista 

on puhuttu jo jonkin aikaa. 

Tiedonsaanti heikkeni 1990-luvun alussa, kun 

valtion ja kuntien välisiä suhteita organisoitiin 

uudelleen. Vuonna 2001 Ritva Mitchell huomautti, 

että kuntien taiteen ja kulttuurin rahoitustiedot 

kuuluvat suomalaisten kulttuuritilastojen 

suurimpiin aukkoihin. 

Kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksia on 

viimeksi tarkastellut laajemmin Sari Karttunen 

vuonna 2003 nojaten etenkin Tilastokeskuksen 

kuntien toiminta- ja taloustietoihin. Näiden 

tilastojen kulttuuritoimintaa koskevia tietoja 

on kuitenkin pidetty kentällä epätyydyttävinä. 

Seppo Korpipää havaitsi puolestaan 1990luvun 

puolivälissä tekemässään kulttuuritoimen 

kehityslinjojen katsauksessa, että kulttuuripalvelutehtäviä 

ei siihen mennessä ollut siirretty ulkopuolisille 

toimijoille kovin laajasti. Hän kuitenkin 

oletti yksityisen ja kolmannen sektorin vastuun 

voivan kasvaa tulevaisuudessa. Tarkkaa tietoa kehityksestä 

ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut 

saatavilla. 

46 

Mikkeli 

Espoo 

Tampere 

Hämeenlinna 

Vantaa 

Rovaniemi 

Joensuu 

Turku 

Kuopio 

Lappeenranta 

Jyväskylä 

Vaasa 

Lahti 

Oulu 

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 

52 

62 

64 

66 

68 

kunnallinen toiminta avustukset yksityisille toimijoille 

Museot, teatterit ja orkesterit 

toiminnan keskiössä 

Kuntaliiton ja Cuporen tiedonkeruuhankkeen 

tulokset 14 kaupungista osoittavat, että kuntien 

kulttuuritoiminta nojaa yhä pääsääntöisesti kuntien 

omaan tuotantoon. Kunnallisen toiminnan 

rahoitusosuus oli yhdeksässä kaupungissa 80 

prosenttia tai enemmän, neljässä kaupungissa yli 

90 prosenttia (Kuvio 1). 

Kunnan rahoitusosuus yksityisille toimijoille ei 

missään kaupungissa ylittänyt viittäkymmentä 

prosenttia, joskin Mikkelissä nämä avustukset 

muodostivat 48 prosenttia kulttuuritoiminnan 

bruttokäyttökustannuksista. 

Museoilla, teattereilla ja orkestereilla on hankkeeseen 

osallistuneiden kaupunkien kulttuuritoiminnassa 

merkittävä asema (Taulukko 1). Näiden 

taide- ja kulttuurilaitosten kustannusten osuus 

kaikista kulttuuritoiminnan bruttokäyttökustannuksista 

oli useimmissa kaupungeissa yli puolet, 

enimmillään 88 prosenttia. Kunnallisen ja yksityisen 

toiminnan suhdetta kannattaa siis tarkastella 

erityisesti tässä kolmikossa. 

Taide- ja kulttuurilaitokset määriteltiin kyselytietojen 

jäsennyksessä siten, että niillä tarkoitetaan 

kunnan omistamia tai kunnalta vuotuista 

kiinteää julkista avustusta saavia museoita, teattereita 

tai orkestereita, jotka saavat lakisääteistä 

valtionosuutta tai harkinnanvaraista valtion toiminta-avustusta 

tai jotka toimivat muuten ammattimaisesti 

ja ympärivuotisesti museo- tai orkesteritoiminnan 

tai näyttämötaiteen alalla. 

Hankkeeseen osallistuneista kaupungeista eniten 

kunnan avustamia yksityisiä taide- ja kulttuurilaitoksia 

oli Turussa ja Tampereella. Kunnallisia 

laitoksia oli kuitenkin vähiten Espoossa, Hämeenlinnassa, 

Mikkelissä ja Vantaalla. 

Todellisiin kustannuksiin perustuvilla henkilötyövuosilla 

mitattuna kunnallisten taide- ja kulttuurilaitosten 

osuus oli yhdessä kaupungissa täydet 

sata prosenttia, kolmessa muussa yli 90 prosenttia. 

Viidessä kaupungissa henkilötyövuosien 

osuus kunnan avustamissa laitoksissa oli 60 prosenttia 

tai enemmän (Taulukko 2). 

Jako kunnalliseen ja avustettuun toimintaan 

vaihtelee toiminta-alueittain. Kaikki kulttuurihis- 

80 

80 

80 

88 

88 

91 

91 

92 

96 

KUVIO 1: Kunnallisen toiminnan ja kunnan yksityisille toimijoille suuntautuvan avustustoiminnan 

suhde kunnan kulttuuritoiminnan bruttokäyttökustannuksissa (pl. kirjastot) % 

48 

38 

36 

34 

32 

20 

20 

20 

torialliset kaupungin- tai maakuntamuseot olivat 

kunnallisia. 

Kaikissa muissa hankkeeseen osallistuneissa 

kaupungeissa oli myös kaupungin oma kunnallinen 

taidemuseo paitsi Espoossa, jossa taidemuseosäätiö 

ylläpitää modernin taiteen museo Emmaa. 

Turussa toimii kunnallisen Wäinö Aaltosen 

museon lisäksi Turun Taideyhdistyksen ylläpitämä 

Turun taidemuseo. 

Kaupunkien sinfonia- tai kamariorkestereista 

vain Hämeenlinnan kaupunginorkesteri ja Vantaan 

viihdeorkesteri olivat yhdistysmuotoisia, 

muut kunnallisia laitoksia. 

Suurimmista taide- ja kulttuurilaitoksista 

useimmiten oikeudelliselta muodoltaan yksityisellä 

pohjalla toimivat teatterit. Neljästätoista 

kaupungista seitsemässä oli kunnallinen teatteri. 

Varsinkin suuremmissa kaupungeissa avustettiin 

myös muita ammattimaisia teattereita, joista monet 

saivat myös teatteri- ja orkesterilain mukaista 

valtionosuutta toimintaansa. 

Monissa kaupungeissa on myös kunnan avustusta 

saavia yksityisiä museoita, kuten Lenin-museo 

ja Vakoilumuseo Tampereella sekä Suomen 

Ilmailumuseo Vantaalla. 

Kulttuuritoiminnan muista alueista yksityisen 

palvelutuotannon tukemista esiintyi myös taiteen 

perusopetuksen järjestämisessä. Hankkeeseen 

osallistuneista kaupungeista neljässä kaikki 

taiteen perusopetus järjestettiin yksityisissä oppilaitoksissa 

ja neljässä muussa kaupungissa avustukset 

yksityisille oppilaitoksille olivat suuremmat 

kuin kunnallisen taiteen perusopetuksen 

käyttökustannukset. 

Myös kulttuuritalojen ja kulttuurikeskusten 

toimintaa on organisoitu yksityiseltä pohjalta. 

Varsinkin monet konsertti- ja kongressitalot toimivat 

osakeyhtiömuotoisesti. 

Yksinkertaiset jaot 

johtavat harhaan 

Yksinkertainen jako kunnallisiin ja yksityisiin 

kulttuuripalveluihin kuntien tilinpäätöksen perusteella 

on kuitenkin jossain määrin harhaanjohtava. 

Kunnan sisäisiin kulttuuritoiminnan kustannuksiin 

saattaa sisältyä esimerkiksi kulttuuri- 

12 

12 

9 

9 

8 

4

TAULUKKO 1. Kulttuurin bruttokäyttökustannukset (kirjastot pois lukien) toiminta-alueittain, 1 000 euroa 

Taide- Osuus Taiteen Osuus Kulttuuri- Osuus Muu Osuus Muut Osuus 

ja kulttuuri- kulttuurin perus- kulttuurin talot ja kulttuurin kulttuuri kulttuurin hallinto kulttuurin 

laitokset kokonais- opetus kokonais- -keskukset kokonais- toiminta kokonais- kunnat kokonais 

menoista, % menoista, % menoista, % menoista, % menoista, % YHT. 

Tampere 26 022 67 1 896 5 5 357 14 4 179 11 1 184 3 38 638 

Turku 24 843 82 1 557 5 114 0,4 3 128 10 834 3 30 476 

Espoo 14 179 54 3 351 13 3 912 15 5 016 19 0 26 458 

Oulu 14 340 66 2 985 14 3 216 15 754 3 484 2 21 779 

Lahti 15 569 88 747 4 402 2 869 5 158 1 17 745 

Kuopio 10 479 75 888 6 972 7 1 418 10 207 1 13 964 

Vantaa 2 002 16 3 644 28 3 814 30 3 012 24 323 3 12 795 

Jyväskylä 10 320 81 880 7 14 0,1 1 313 10 166 1 12 693 

Vaasa 8 119 69 1 863 16 0 0 936 8 876 7 11 794 

Joensuu 4 928 63 1 741 22 0 0 939 12 158 2 7 766 

Lappeenranta 5 603 85 604 9 0 0 306 5 113 2 6 626 

Rovaniemi 4 323 66 1 604 25 20 0,3 538 8 17 0,3 6 502 

Hämeenlinna 3 063 47 1 110 17 1 261 20 831 13 185 3 6 450 

Mikkeli 2 499 54 630 14 924 20 330 7 235 5 4 618 

palvelujen ostoja sekä sisäisiä vuokria, 

joilla katetaan ulkopuolisten toimijoiden 

kustannuksia. 

Lisäksi oikeudelliselta muodoltaan 

yksityinen palvelutarjoaja voi olla 

kunnan omistama tai muuten kunnan 

ohjauksessa ja kontrollissa. Esimerkiksi 

Tampere-talo ja Hämeenlinnan 

Verkatehdas ovat kunnan kokonaan 

omistamia osakeyhtiöitä. 

Espoon kaupunginteatterisäätiö, 

samoin kuin kunnan omistamassa 

Kiinteistö Oy WeeGeessä toimivat 

Espoon taidemuseosäätiö, Helinä 

Rautavaaran etnografisen museon 

säätiö sekä Espoon Taide- ja tietotekniikkasäätiö 

ovat kaupunkikonserniin 

kuuluvia tytäryhteisöjä. 

Kunnat voivat olla lisäksi yhdistysten 

taustalla. Rovaniemen teatteria 

ylläpitävän Lapin alueteatteriyhdistyksen 

jäseninä on 14 Lapin läänin 

kuntaa. Myös Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys 

on kuntapohjainen organisaatio, 

joka ylläpitää Joensuun kaupunginteatteria. 

Vaihtoehtoisten mallien etsimistä 

kulttuuripalvelujen kunnalliselle tuottamiselle 

toisin sanoen esiintyy, mutta 

sitä ilmenee lukuisissa eri muodoissa. 

Ulkopuolelta hankitun toiminnan 

osuus voi myös olla kasvamassa 

sekä kustannuksilla että henkilötyövuosilla 

mitattuna. 

Monen kunnan toimintastrategioihin on merkitty 

uusien palvelutuotanto- ja yhteistyömallien 

käyttöönotto tai niiden selvittäminen myös kulttuuripalveluissa. 

Tilaaja - tuottaja -sopimuksia 

kunnan ja kulttuuritoimijoiden kesken on jo tehty 

muutamissa kaupungissa, kuten Oulussa. Tilaaja-tuottaja 

-malli on kokonaisuudessaan käytössä 

esimerkiksi Rovaniemellä ja Tampereella. 

Muutosprosessit ja uudet palvelutuotantomallit 

voi ymmärtää osana laajempaa siirtymää hallinnosta 

hallintaan julkisen sektorin tavoitteiden 

ja toimintamuotojen kehittämisessä. Normiohjauksen 

ja julkiseen palvelutuotantoon nojaavan 

ajattelutavan sijasta kunta pyrkii saavuttamaan 

tavoitteitaan tulosohjauksella sekä yhteistyössä 

TAULUKKO 2. Taide- ja kulttuurilaitokset sekä niiden todellisiin kustannuksiin perustuvat 

henkilötyövuodet 

Kunnallisten Avustettujen Henkilö- Henkilö- Henkilö- Työvuosien 

laitosten yksityisten työvuodet työvuodet työvuosien osuus 

lukumäärä laitosten kunnallisissa avustetuissa osuus avustetuissa 

lukumäärä laitoksissa yksityisissä kunnallisissa yksityisissä 

laitoksissa laitoksissa, % laitoksissa, % 

Lappeenranta 4 0 108 0 100 0 

Lahti 4 1 268 6 98 2 

Oulu 4 2 241 9* 96 4 

Kuopio 5 2 197 13* 94 6 

Jyväskylä 5 3 179 23* 89 11 

Vaasa 4 1 134 44 75 25 

Turku 4 12 378 140 73 27 

Joensuu 3 1 62 56 53 47 

Espoo 2 9 92 104* 47 53 

Mikkeli 2 2 29 43 40 60 

Tampere 4 13 249 398 38 62 

Hämeenlinna 2 3 32 60* 35 65 

Rovaniemi 3 2 38 77 33 67 

Vantaa 1 4 17 36 32 68 

* Kaikista taide- ja kulttuurilaitoksista henkilötyövuosia ei kyetty selvittämään. 

Lähde: Opetushallitus 2007, paikoin myös Teatteritilastot 2006 ja Museotilasto 2006. 

markkinoiden ja kolmannen sektorin kanssa. 

Lisäksi kunta voi myös itse tuottaa hyödykkeitä 

markkinoille esimerkiksi yhtiöittämällä toimintojaan. 

Yksinkertaista jaottelua julkisiin ja yksityisiin 

organisaatioihin on syytä jatkossa täsmentää, jos 

halutaan saada oikea kokonaiskuva esimerkiksi 

toimijoiden omistus- ja ohjaussuhteista. Mutta 

kulttuuripalveluiden erilaisilla tuottamis- ja järjestämistavoilla 

on konkreettisia vaikutuksia 

myös kuntien kulttuuritoiminnan kustannusten 

tiedonkeruuseen ja tulosten tulkintaan. 

Kulttuurialan tilastointia ja 

kustannuslaskentaa syytä kehittää 

Kulttuuritoiminnan tilastointi on usein todettu 

haastavaksi esimerkiksi selkeiden ja vakiintunei- 

den käsitemääritysten puuttumisen vuoksi. Palvelujen 

tuottamisen erilaisten mallien vuoksi nykyään 

on kuitenkin entistä vaikeampi saada yksinkertaisten 

taloudellisten tunnuslukujen avulla 

luotettavaa käsitystä esimerkiksi eri kuntien taloudellisesta 

satsauksesta kulttuuritoimintaan. 

Oikeiden päätelmien tekemiseksi olisi perehdyttävä 

hyvin palveluiden järjestämis- ja tuotantotapoihin 

sekä otettava huomioon esimerkiksi 

valtionosuuksien sisältyminen kunnallisen kulttuuritoiminnan 

kustannuksiin. 

Toisaalta palvelurakenteen muutokset lisäävät 

luotettavan taloudellisen perustiedon tarvetta. 

Uusilla toimintamalleilla haetaan mahdollisesti 

kustannussäästöjä, korkeampaa laatua ja/tai palvelujen 

parempaa asiakaslähtöisyyttä ja yleistä 

saavutettavuutta. Oikea tieto kunnan kulttuuritoiminnan 

kustannuksista ja mahdollisuus ver- 

47 

Tieto plus

Tieto plus 

Kulttuurin bruttokäyttökustannuksetkäyttötaloudesta 

olivat pilottikaupungeissa 

vuonna 

2006 ylimmilläänkin 

vain 3,7 prosenttia 

ja alimmillaan 1,3 

prosenttia. 

tailla kuntia keskenään ovat olennaisia välineitä 

tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa. 

Pelkkä kustannustieto ei tietenkään suoraan 

vastaa kysymyksiin kulttuuritoiminnan, kuten ei 

muidenkaan julkisten palvelujen, laadusta tai saavutettavuudesta. 

On täysin mahdollista, että jopa 

alhaisin kustannuksin saadaan aikaiseksi korkeatasoisia 

ja asiakkaiden tarpeita tyydyttäviä palveluja: 

konsertteja, teatteriesityksiä, näyttelyitä, taidekasvatusta, 

festivaaleja, happeningeja. 

Kustannusten ja kustannusvaikutusten luotettavalla 

mittaamisella voitaisiin kuitenkin kenties 

kyetä paremmin puhumaan kulttuuritoiminnan 

merkityksestä sekä itseisarvona että erilaisten 

tavoitteiden saavuttamisen välineenä. Pilottihankkeen 

tulokset osoittavat, että näille perusteluille 

on yhä tarvetta. 

Kulttuurista ja luovuudesta puhutaan nykyään 

paljon ja myönteisessä sävyssä. Taiteella ja kulttuurilla 

on näkyvä asema monien kuntien visioissa 

ja strategioissa esimerkiksi identiteetin ylläpitäjänä 

ja kehittäjänä, vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn 

vahvistajana, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin 

edistäjänä sekä osaamisen ja innovatiivi- 

48 

KIRJAT 

Ammattitaidolla 

tulkittu tietopaketti 

LÄHDETEOS 

alue- ja 

yhdyskuntarakenteesta 

■■ Eero Väänänen on 70-vuotiaana 

tarttunut näppäimistöön ja 

tehnyt näyttävän, viime vuonna ilmestyneen 

julkaisun Vyöhyketerapiaa 

Suomineidolle. Tekijän mukaan 

kirja on tarkoitettu lähdeteokseksi 

alan luottamus- ja virkamiehille, 

mutta myös yhdyskuntasuunnittelun 

opiskelijoille. Hän itse 

on maataloushallinnon piiristä 

eläköitynyt arkkitehti. 

Julkaisuun sisältyy luonnollisesti 

aluerakenteelliset kartat, kuvia 

esimerkkikaavoista ja maan eri 

Pilottihanke yhdessä 

14 kaupungin kanssa 

■■ Paikatakseen tiedollisia aukkoja ja parantaakseen 

olemassa olevaa tietopohjaa 

Kuntaliitto toteutti yhteistyössä 14 kaupungin 

ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen 

edistämissäätiön Cuporen kanssa kuntien 

kulttuuritoiminnan tiedonkeruun pilottihankkeen. 

Hankkeeseen osallistui 14 kaupunkia, 

jotka olivat Espoo, Hämeenlinna, Joensuu, 

Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, 

Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku, 

Vaasa ja Vantaa. 

Tutkimushankkeessa selvitettiin tietoja 

kuntien kulttuurihallinnon ja -toiminnan 

rakenteista sekä taiteen ja kulttuurin kustannuksista 

ja tuotoista vuoden 2006 tilinpäätösten 

perusteella. Kulttuuritoimintaa 

tarkasteltiin pääosin ilman kirjastoja, joista 

tietoa on ennestään saatavilla. 

Pilottihankkeen tulokset julkaistiin helmikuussa 

2008 raporttina, joka löytyy 

Kuntaliiton verkkosivuilta. Hankkeen toteutuksesta, 

siitä saaduista kokemuksista 

ja tiedonkeruun kehittämismahdollisuuksista 

laadittu erillinen verkkojulkaisu on 

Cuporen kotisivuilla. ■ 

Lisätietoja: 

http://www.kunnat.net 

http://www.cupore.fi 

suuden edesauttajana. 

Kulttuurin taloudellinen painoarvo kuntataloudessa 

on silti pieni. Kulttuuritoiminnan (ilman 

puolien toimintoja osoittavat valokuvat. 

Väänänen on kerännyt parhaista 

tutkimuslähteistä ja perustilastoista 

mahtavan tietopaketin, jota 

hän tulkitsee ammattitaitoisesti. 

Vaikka hän työelämässään fokusoi 

lähinnä aluerakennekysymyksen 

maaseutupään, hän hallitsee myös 

kaupunkien kehittämisongelmat 

ajankohtaisesti, rakenteen tiivistämistä 

puoltaen. Arkkitehti Väänänen 

onkin elämänsä aikana hankkinut 

ymmärtävänä asujana kokemuksia 

eri ympäristöistä. Viime 

vuosina myös ydinkeskustan tuntumasta. 

Nykynäköala on Aker 

Yardsin Helsingin telakalle, merelle 

ja Punavuoren urbaaniin kerrostaloympäristöön 

ja pian Jätkäsaaren 

uuteen asuntoalueeseen. 

Väänänen ruotii mm. valtiovallan 

toimia, joista se on äskettäin 

päättänyt asutusrakenteen ohjaamiseksi, 

mutta jotka vievät kehitystä 

vastakkaisiin suuntiin. Muuttoavustus 

edistää kodin saamista 

lähelle työpaikkaa. Kodin ja työpaikan 

välisen liikkumisen verovähennyksen 

korottaminen tekee 

edulliseksi työssä käynnin kaukana 

kotoa. Sellaista tukea ei kirjoittajan 

mielestä pitäisi lisätä, paitsi 

tehtäessä työmatkoja julkisilla liikennevälineillä. 

Verovähennyksellä tuetaan epäekologista 

yhdyskuntarakennetta. 

Julkaisu ottaa korostetusti huomioon 

laajasti hyväksytyt ilmastomuutosta 

vastustavat tavoitteet. 

Kirjansa lopussa Eero Väänänen 

on naulannut kuusi perusteesiään: 

● tuetaan maaseudun elinkelpoista 

kylärakennetta 

● taantuvien kylien asukkaita 

ohjataan kuntakeskustaajamiin 

● kahdeksasta - yhdeksästä 

maakuntakeskuksesta ja 25 muusta 

suurimmasta kaupungista synnytetään 

ympäristön huomioon 

ottavia ja taloudellisia verkoston 

osia 

● keskustoissa ja niiden tuntumassa 

kerrostalorakennetta tiivistetään 

● muu taajamarakentaminen 

porrastuu nousevaksi keskustaa 

lähestyttäessä 

● Helsingin kaupunkirakenne 

täydentämisellä, lähinnä ottamalla 

toisarvoisessa käytössä olevia alueita 

tiivistettynä käyttöön pilvenpiirtäjiä 

ja townhouse-rivitaloja 

kirjastoja) bruttokäyttökustannusten osuus 

käyttötalouden kaikista kustannuksista oli hankkeeseen 

osallistuneissa kaupungeissa vuonna 

2006 ylimmillään vain 3,7 prosenttia ja alimmillaan 

1,3 prosenttia. Tämän osuuden nostamiseksi 

tarvittaisiin päätöksentekovaiheisiin ”kättä pidempää”, 

luotettavia indikaattoreita kulttuurin 

tilasta, kehityksestä ja merkityksestä. 

Kulttuurin kentällä sisällön ja sen laadun mittaaminen 

on epäilemättä vaikeaa. Jo ajatus siitä 

herättää monissa kielteisiä tunteita. Galileo Galileita 

lainaten voisi silti ajatella, että mittaa sitä, 

mikä on mitattavissa, ja yritä tehdä mitattavaksi 

sitä, mikä ei ole mitattavissa. Hyödyt voisivat olla 

haittoja suuremmat. ■ 

PASI SAUKKONEN 

VTT, dosentti 

erikoistutkija 

Kirjoittaja työskentelee Kulttuuripoliittisen 

tutkimuksen edistämissäätiö Cuporessa. 

Lisätietoja: 

Ruusuvirta, Minna, Saukkonen, Pasi, Selkee, Johanna 

ja Winqvist, Ditte. 2008. Kulttuuritoiminnan 

kustannukset 14 kaupungissa vuonna 2006. 

Raportti tiedonkeruun pilottihankkeen tuloksista. 

http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/ 

p080211085643T.pdf 

Museotilasto 2006. 2007. Kaukonen, Marianna ja 

Vihanto, Terhi (toim.) Museovirasto, Helsinki. 

Opetushallitus. 2007. Kustannussovellus 2006. 

Kulttuuri- ja taidelaitokset. 

http://vos.uta.fi/rap/vos/v06/v22yk6l06.html 

Teatteritilastot 2006. 2007. Teatterin 

tiedotuskeskus ry, Helsinki. 

unohtamatta, luotava uusi muotokieli 

ja mittakaava umpikorttelien 

pohjalta. 

Tärkeätä Väänäsen mukaan olisi 

kerrostaloasumisen suosion ja 

osuuden lisääminen asumismuotona, 

sillä globalisoituminen ja sosiaalisen 

yhteyden korostuminen 

puoltavat sitä. Kerrostalojen suosion 

lisäämisessä on paljon ennen 

käyttämättömiä keinoja mm. loftasunnot, 

kerrostalotornien yhdistelyn 

variaatiot, lasten ja vanhusten 

yhteisten tilojen lisääminen, 

jolle ihmisten vaurastuminen suo 

uudet edellytykset. 

✷✷✷ 

Vaikka Eero Väänäsen teos on sisällöltään 

miellyttävän tyylikäs, 

kanteen mahtuu pieni virhe (Lahti 

on Heinolan paikalla), jota ei ole 

helppo havaita, kun Suomi on 

käännetty ylösalaisin. ■ 

ARTO SALMELA 

DI, konsultti 

Luettavaa: 

Eero Väänänen: Vyöhyketerapiaa 

Suomineidolle, Painokotka Oy, Kotka 

2007, hinta 40 euroa. Kirja myös 

tekijältä eero.vaananen@luukku. 

com tai 040 5114314.

TIETOTEKNIIKKA 

Documenta Oy 

Westendintie 1, 02160 ESPOO 

Puh. 020 791 6710, Fax 020 791 6711 

www.documenta.� 

Työvälineet tehokkaaseen 

asian- ja dokumenttienhallintaan 

Puh. (03) 647 4460 Fax (03) 647 4416 www.triplan.fi 

KIINTEISTÖPALVELUT 

OIKEUDELLISET PALVELUT 

Juridinen asiantuntemus myös julkisen 

palvelutuotannon rakennejärjestelyihin, liiketoiminnan 

kehittämishankkeisiin ja hankintamenettelyihin 

www.butzow.com 

Yhteydenotot: asianajaja Tuomas Aho (09) 431 531 ja asianajaja Kaija Kess (03) 612 5501 

ÄÄNENTOISTO JA VALAISTUS 

Äänentoisto ★ valotekniikka 

★ esiintymislavat ★ sekä muu 

tapahtumatekniikka 

SUUNNITTELU KONSULTOINTI 

MAAKANTA OY 

Kellokukantie 4, PL 224, 01301 VANTAA 

Puh. 010 830 3800, fax 010 830 3825 

info@starlike.fi , www.starlike.fi 

kun tapahtumasi on sinulle tärkeä 

Meiltä saat valaistuksen, äänentoiston ja tehostetekniikan 

20 vuoden kokemuksella. 

Puhelin 010 8303 830 | www.broadwayfi nland.fi 

� Maapoliittisten ohjelmien valmisteluprosessit 

� Maankäyttösopimusten laatiminen 

� Hyöty– ja alueanalyysit, kiinteistöarvioinnit 

Meiltä: 

Unikkotie 13 Puh. 09-8386 150 E-mail hannu.ridell@maakanta.fi 

01300 Vantaa Fax. 09-8386 1555 http://www.maakanta.fi

■ TÄTÄ MIELTÄ KUNTALEHT1 5/2008 

Professori J.P. Roos pöllyttää kuntia: 

”PERUSOIKEUKSIA 

rikotaan tieten tahtoen” 

■■ Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan 

professori J.P. Roos 

antoi alkuvuodesta räväkän haastattelun 

Stakesin julkaisemalle 

Dialogi-lehdelle. Hän sanoi, että 

kunnat tieten tahtoen viis veisaavat 

ihmisten perusoikeuksien toteuttamisesta. 

Professorin mielestä nykyjama 

on masentava. Kunnat tekevät 

hampaat irvessä vain sen, mitä laki 

selvästi pakottaa ne tekemään. 

Perusoikeusmyönteinen laintulkintakulttuuri 

ei ole juurtunut ainakaan 

paikallishallintoomme. 

Myös hallintotuomioistuimet ja 

laillisuusvalvojat lepsuilevat. 

Koska vanhat konstit eivät tepsi, 

kunnat ja niitä valvova koneisto 

on pantava kuriin uusin instrumentein. 

Roos vaatiikin lehtihaastattelussa, 

että Suomeen on saatava 

pikaisesti alueellisia perusoikeustuomioistuimia 

ja niiden päälle 

vielä erillinen perustuslakituomioistuin. 

Näkemys I 

Professori J.P. Roos, mistä saitte 

kimmokkeen rankalle kritiikillenne? 

– Olen seurannut paljon etenkin 

lastensuojelutapauksia. Ne 

tuntuvat menevän läpi koko suomalaisen 

oikeusjärjestelmän ilman 

sen kummempia ihmisoikeuspohdiskeluja. 

Entä perustuslain 106-pykälä? 

Sen mukaan tuomioistuimen on annettava 

etusija perustuslain säännökselle, 

jos lain säännöksen soveltaminen 

olisi ristiriidassa sen kanssa? 

– Hallinto-oikeudessa perus- ja 

ihmisoikeusajattelu on vielä täysin 

vierasta. Siellä tuomarit ovat 

kiinnostuneita vain mahdollisista 

teknisistä virheistä, muotomokauksista. 

Ovatko laillisuusvalvojat, toisin sanoen 

oikeusasiamies ja oikeuskans- 

50 

LAKIA 

LUKIEN 

leri hampaattomia paperitiikereitä? 

– Sekään systeemi ei toimi alkuunkaan. 

Laillisuusvalvoja vain 

kysyy virkamieheltä kirjeellä, että 

”Oletko toiminut väärin?”, johon 

virkamies vastaa, että ”En ole”. 

Siinä kaikki. 

Useat oikeustieteilijät ovat pitäneet 

ainakin perustuslakituomioistuinta 

tyystin tarpeettomana... 

– Minulle riittäisi se, että saisimme 

edes yhden perusoikeustuomioistuimen. 

Sinne voisi viedä 

asiansa sen jälkeen, kun hallintovalitustiellä 

ja laillisuusvalvontatiellä 

on tullut seinä vastaan. 

– Perusoikeustuomioistuimella 

olisi myös selvä ennaltaehkäisevä 

vaikutus. Jo sen pelkkä olemassaolo 

ryhdistäisi hallinto-oikeuksien 

ja laillisuusvalvojien toimintaa. 

Näkemys II 

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan 

puheenjohtaja Kimmo Sasi 

(kok.), kelpaako professori Roosin 

esitys perusoikeustuomioistuimesta 

Teille? 

– Mitä useampia käsittelyteitä, 

sitä enemmän ongelmia. Uudet 

tuomioistuimet suorastaan vahingoittaisivat 

kansalaisten oikeusturvaa. 

On oltava vain yksi ja selkeä 

valitustie - ja sellainen meillä 

jo on. 

– Tuo ensisijainen tie on normaali 

valitus- ja oikeusprosessi. 

Kunnallisen viranomaisen päätöksestä 

on siis mentävä hallinto-oikeuteen 

ja viime kädessä korkeimpaan 

hallinto-oikeuteen. Tuomioistuinten 

on tietysti noudatettava 

perustuslakia. 

Kuntalaisilla on lakien nojalla monenlaisia 

oikeuksia. On kuntia ankarasti 

velvoittavia subjektiivisia oikeuksia. 

Sen lisäksi lukematonjoukko 

muita oikeuksia... 

– Subjektiivisten oikeuksissa 

asetelma on selvä. Hallinto-oikeudet 

ovatkin kumonneet sellaisia 

kuntien päätöksiä, jotka ovat loukanneet 

subjektiivisia oikeuksia. 

Samalla kunnat on velvoitettu järjestämään 

nuo palvelut lain edellyttämällä 

tavalla. 

– Sitten on yleisluontoisia säännöksiä 

siitä, että kunnan on pidettävä 

jostakin asiasta huolta. Ne 

ovat vaikeita kysymyksiä. Meillä 

on kunnallinen itsehallinto: kunta 

päättää itse mihin se verorahansa 

käyttää. 

Näkemys III 

Lakiasiain johtaja Kari Prättälä 

Kuntaliitosta, kommenttinne professori 

Roosin radikaalista esityksestä? 

– Uuden perustuslain 106 § antoi 

tuomioistuimille aikaisempaa 

suuremman tehtävän myös perusoikeusvalvonnassa.Laintulkinnassa 

ylipäätään on lähtökohtana 

perusoikeusmyönteisyys. 

– Laillisuusvalvojat, oikeuskansleri 

ja eduskunnan oikeusasia- 

mies, puolestaan hoitavat omaa 

leiviskäänsä. Lisäksi lääninhallitukset 

arvioivat ja valvovat peruspalvelujen 

toteutumista. 

– Toki meillä on ihan riittävästi 

viranomaisia perusoikeuksienkin 

toteutumista valvomassa. 

Mitä tässä sitten on tehtävissä, 

jos nykykone kuitenkin rykii? 

– En lähtisi perusoikeustuomioistuimen 

tielle. Valtiosääntöoikeus 

liippaa hyvin läheltä politiikkaa 

ja poliittista harkintaa, joten 

eduskunnan perustuslakivaliokunta 

on toimiva ratkaisu lainsäätämisvaiheessa. 

– Korkeimpien oikeuksien yläpuolella 

oleva uusi tuomioistuin 

heikentäisi ylimpien oikeuksien 

asemaa perusoikeuksien tulkitsijana. 

Valvontaelinten lisääminen ei 

ylipäätään ole ratkaisu. 

Palatkaamme lähtöruutuun. Roos 

siis väittää, että kunnat velttoilevat 

perusoikeuksien toteuttamisessa? 

– Tuskin kukaan tahallaan lakia 

rikkoo. 

– Päättäjät ovat kovassa prässissä. 

Taloudellisessa paineessa on 

varmasti tingitty joskus palvelujen 

laadusta. Ymmärrän professori 

Roosin huolen.■ 

ARI MÖLSÄ 

ari.molsa@oikeusjuttu.fi

Toimintaympäristön muutoksen analyysi: 

5/2008 

Kunnallisvaaleissa vastakkain 

VAHVAT JA HEIKOT KUNNAT KUNTALEHT1 

PUHEEN- 

VUORO 

■■ Kansanterveystyö-, päivähoito- 

ja peruskoululait antoivat 

1970-luvulla kuntien tehtäväksi 

vastata paikallisista hyvinvointipalveluista. 

Kunnista tuli yhteiskunnanhyvinvointipalveluvastaavia. 

Kuntien palvelut olivat ilmaisia. 

Ne rahoitettiin kunnallisveron 

tuotolla ja valtion avustuksin. 

Arvoja kuntien kehittämisen 

takana olivat kansalaisten tasa-arvo, 

demokratia ja sosiaalinen turvallisuus. 

Kunnat pyrkivät turvaamaan 

taloutensa perustan toiminnallistaloudellisen 

suunnittelun 

avulla ja palkkaamalla elinkeinoasiamiehiä. 

Vanha 150 kunnan visio 

Kaupunkiliiton aluepoliittinen 

neuvosto laati 1980-luvun alussa 

kaupunkikehityksen edistämiseen 

tähtäävän muistion, jossa ehdotettiin, 

että alueellisena lähtökohtana 

aluepolitiikassa käytettäisiin 

vyöhykkeiden sijasta yhdyskuntia 

(seutuja). Kuntia kannustettiin aktivoitumaanelinkeinopolitiikassaan. 

Kaupunkien ehdotettiin tekevän 

taloudellisia kehittämisohjelmia. 

Neuvoston ehdotuksia käytettiin 

lähtökohtina liiton 1980-luvun 

lopulla laatimassa laajassa 

kaupunkien ongelmia ja tulevaisuutta 

koskevassa tutkimuksessa 

”Työ- ja toimeentulo Suomen 

kaupunkiseuduilla”. Tutkimuksessa 

etsittiin vastausta siihen, miten 

kunnat voisivat itse turvata rahojensa 

riittävyyden hyvinvointipalvelujen 

tuottamista varten. 

Kirjoitin rakennemuutostutkimuksen 

johtopäätösosaan luvun 

”Vahvan kunnan visio”, jossa arvelin, 

että vuoteen 2000 mennessä 

kansainvälistyminen on vähentänyt 

kansallisten rajojen merkitystä. 

Rakennemuutos on pakot- 

tanut paikallishallinnon hakemaan 

taloudellisesti ja toiminnallisesti 

perusteltua aluejakoa. Tuon vision 

mukaisessa Suomessa oli 150 

suurkuntaa. 

Kunnille oli visiossa siirretty 

vastuuta oman taloutensa pohjasta, 

rakennepolitiikassa, elinkeino-, 

alue- ja työvoimapolitiikassa. Väliportaan 

hallinnosta oli kehitetty 

seuduille asiantuntija-apua tarjoavia 

yksiköitä. 

Kuntien rakennepoliittisesta 

suunnittelusta oli visiossa tullut 

yksi talous- ja kehittämispolitiikan 

tärkeimpiä instrumentteja. Työssäkäyntialue 

keskuksineen ja yhteysverkkoineen 

oli alueellisessa 

kehittämisessä käytetty alueyksikkö. 

Kunnilla oli alueellisessa kehittämisessä 

johtava asema. 

Kansallista aluepoliittista lainsäädäntöä 

uudistettiin myös 

1990-luvulla. Vastuu aluekehityksestä 

annettiin maakuntien liitoille. 

Kaupunkiliiton ehdotusta, jonka 

mukaan alueiden kehittämisessä 

tulisi käyttää lähtökohtana seudullisia 

kehittämisohjelmia, ei hyväksytty. 

Monet kaupungit laativat 1990- 

luvulla kuitenkin omaehtoisesti 

seudullisia työ- ja elinkeinopoliittisia 

ohjelmia. Myös Euroopan komissio 

kannusti kuntia kehittämään 

paikallista työllisyysstrategiatyötä. 

Vahva kunta ja Paras-hanke 

Sisäasiainministeriö huolehti 

myöhemmin kaupunkiseutujen 

elinvoimasta käynnistämällä 2000luvun 

alussa osaamiskeskusohjelman 

ja aluekeskusohjelman. Kansallisella 

tasolla suunnitellaan tätä 

nykyä koko maan ottamista seudullisen 

kehittämisen kohteeksi. 

Uuden työ- ja elinkeinoministeriön 

tehtäväksi ollaan antamassa 

työ- ja elinkeinopoliittisten kilpailukykyohjelmien 

laatiminen Suomen 

kaikille paikallisille työssäkäyntialueille. 

Vuonna 2005 Kuntaliitto käynnisti 

kuntien palvelurakenteiden 

uudistamiseen tähtäävän kehittämishankkeen, 

jonka nimeksi vakiintui 

”Paras”. Uudistusta ohjaavassa 

kehittämismuistiossa liitto 

määritteli palvelurakenteiden uu- 

distamisen pohjaksi vahvan peruskunnan 

mallin. 

Luontevana pidettiin, että kunta 

muodostuu työssäkäyntialueesta 

tai muusta toiminnallisesta 

kokonaisuudesta, jonka ympärille 

voisi syntyä taloudellista kasvua 

tai toimintaa. Alueen väestömäärän 

piti olla riittävä, yleensä vähintään 

20 000 - 30 000 asukasta. 

Mallin mukaan rahoitusvastuun 

ja palvelujen järjestämisvastuun 

tulee olla samalla organisaatiolla: 

kunnalla. Sen perustana ovat kuntien 

verotulot, valtionosuudet ja 

asiakasmaksut. Peruskunnalla on 

myös vastuu luoda järjestelmä, 

jolla huolehditaan alueen lähipalvelujen 

järjestämisestä myös syrjäisimmillä 

alueilla. 

Palvelurakenneuudistus on vielä 

kesken. Uudistus on tähän mennessä 

myötävaikuttanut monen 

vahvan ja elinvoimaisen suurkunnan 

syntymiseen. 

Hyvinvointivaltion kohtalo? 

Samanaikaisesti palvelurakenneuudistuksensa 

kanssa Kuntaliitto 

on uudistamassa omaa strategiaansa. 

Sitä varten liitto on arvioinut 

tärkeimpiä muutoksia toimintaympäristössään. 

Toimintaympäristöanalyysissä 

kuvataan hyvinvointivaltion muodonmuutosta 

ja alasajoa. 

Ihmisten halukkuuden osallistua 

kunnalliseen päätöksentekoon 

ennakoidaan vähenevän ja 

peruskuntien aseman heikkenevän. 

Kunnallisen päätöksenteon 

arvioidaan etääntyvän kuntalaisista 

ja siihen vaikuttamisen ennakoidaan 

vaikeutuvan. 

Kuntien arvioidaan muuttuvan 

palvelujen tuottajista niiden järjestäjiksi. 

Tilannearviossa ennakoidaan 

myös, että palvelutuotantoa 

tullaan yksityistämään. Tilaajatuottaja 

-toimintatavan arvellaan 

johtavan siihen, että yksityisen ja 

julkisen sektorin rajat hämärtyvät 

ja siihen, että kunnan jäsenyys 

muuttuu asiakkuudeksi. 

Tilannearviossa pidetään todennäköisenä, 

että suuri osa lisääntyvästä 

palvelujen kysynnästä 

suuntautuu yksityiselle sektorille 

ja mahdollisena sitä, että yksityisten 

palvelujen yleistyessä kunnille 

jää hoidettaviksi vain vaikeimmat 

ja taloudellisesti kannattamattomat 

tehtävät. Samalla vakuutuspohjaisten 

järjestelyjen ennakoidaan 

lisääntyvän. 

Mahdollisena pidetään myös sitä, 

että kunnalliset palvelut jakaantuvat 

kahteen osaan: suppeisiin 

koko väestölle tarjottaviin 

peruspalveluihin ja laajoihin matalatasoisiin 

palveluihin niille, joilla 

ei ole mahdollisuuksia hankkia 

niitä yksityiseltä sektorilta. 

Analyysissä ennakoidaan alueellista 

kehitystä. Väestön, yrityksien 

ja työpaikkojen keskittymisen 

kasvuseuduille ennakoidaan 

jatkuvan. Elinvoimaisten alueiden 

ulkopuolelle ennakoidaan jäävän 

yhä suurempia taantuvia alueita. 

Takaisin 1960-luvulle? 

Kuntien ennakoidaan erilaistuvan 

voimakkaasti mm. väestön, ikärakenteen, 

käytössä olevien resurssien, 

elinkeinorakenteen ja julkisen 

palvelutarjonnan suhteen. Itsehallinnon 

ennakoidaan heikkenevän 

taantuvilla alueilla resurssipulan 

seurauksena. 

Analyysin mukaan palveluja 

tuottavista kunnista tulee palvelujen 

järjestäjiä. 

Analyysissä kuvataan, miten 

kunnallisista ilmaispalveluista luopuminen 

murentaa hyvinvointikunnan 

perusarvoja tasa-arvoa, 

demokratiaa ja sosiaalista turvallisuutta. 

Analyysi vastaa kysymykseen, 

mitä tarkoittaisi se, että kunnallishallinnossa 

siirryttäisiin palvelujen 

tuottamisessa ja rahoittamisessa 

takaisin1960-luvulle. 

Paras-hankkeen pohjana on ollut 

vahvan peruskunnan malli. 

Kuntaliiton tilanneanalyysissä kuvataan 

kunnallishallinnon alasajo 

ja heikon kunnan visio. Kuntien 

kehittämisen kannalta vaihtoehdot 

ovat selkeitä. Kuntalaisille tulisi 

antaa mahdollisuus tehdä valinta 

niiden välillä syksyn kunnallisvaaleissa. 

■ 

PEKKA LINNAPUOMI 

kehittämispäällikkö 

alue- ja elinkeinokehitys -yksikkö 

Kuntaliitto 

51 

■ TÄTÄ MIELTÄ

KUNTALEHT1 5/2008 

■ TÄTÄ MIELTÄ 

”Muutostyöhön panostettava riittävästi aikaa ja viisautta” 

Kyteekö 

KUNTALIITOKSISSA AIKAPOMMI? 

■■ Kuntaliitokset ovat päivän 

sana. Monet kunnat ovat yhdistyneet 

ja lukuisia liitoshankkeita on 

vireillä. Perusteluina kuntaliitoksille 

esitetään toimintojen rationalisointia 

ja syntyviä säästöjä. 

Rahapulan vaivaamat kunnat 

pyrkivät yhdistämällä toimintojaan 

tai luomalla uusia palvelurakenteita 

huolehtimaan siitä, että 

kuntalaisilla on riittävät peruspalvelut. 

Tämä sinällään järkevä tavoite 

edellyttää lähes aina kuntien 

palveluja tuottavien organisaatioiden 

uudelleenjärjestelyjä. 

Työyhteisöjen rakenteita, toimintatapoja 

ja johtamista joudutaan 

muuttamaan. Tähän muutostyöhön 

tulisi panostaa riittävästi 

aikaa ja viisautta niin, että syntyvistä 

työyhteisöistä tulisi toimi- 

52 

KESKUS- 

TELUA 

■■ Kuntalehden numerossa 

3/2008 oli kaksi hyvää kirjoitusta, 

toinen tarkastuslautakuntien yhteisistä 

koulutuksista (Merja Vahter) 

ja toinen kuntien konserniyhtiöiden 

hallinnosta (Arto Arvonen). 

Kirjoitusten pohjalta tuli halu 

via, sopivan kokoisia ja oikein 

johdettuja. Jos näin ei menetellä, 

syntyy uusiin kuntiin työyhteisöjä, 

joissa on sisäänrakennettuna 

jännitteitä, jotka vuosien kuluessa 

tuottavat vahvoja ristiriitoja, 

kriisejä ja toimintakyvyttömyyttä. 

Joissakin liitoskunnissa on jo 

nähtävissä tämänsuuntaista kehitystä. 

Huonosti suunnitellut organisaatiorakenteet 

ja huono 

johtaminen voivat muodostaa aikapommin, 

joka tulevina vuosina 

vaarantaa kunnan perustehtävän 

suorittamista. 

Muutosten suunnittelu 

laajalle pohjalle 

Muutos sinällään on aina työntekijöille 

ja myös esimiehille ahdistava 

asia, koska se vähentää elämän 

ennustettavuuden ja hallinnan 

tunnetta. 

Näyttää siltä, että organisaatiomuutokset 

– kuntaliitokset mukaan 

lukien – suunnitellaan edelleen 

ylimmässä johdossa ja yritetään 

sitten valuttaa alas työntekijätasolle. 

Johtavat luottamus- ja 

virkamiehet suunnittelevat muu- 

esittää asioista omia kokemuksia 

ja näkemyksiä. 

Kuuma-kunnilla (Järvenpää, Kerava, 

Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen 

ja Tuusula) on ollut vastaavanlaisia 

koulutustilaisuuksia vuosittain 

tämän valtuustokauden aikana. 

Koulutustilaisuudet ovat pidetty 

helmi-maaliskuun aikana 

ennen arviointikertomusten laadintaa. 

Lisäksi lautakuntien puheenjohtajat 

ovat kokoontuneet 

syksyisin keskustelemaan arviointikertomuksien 

laadintaan liittyvistä 

kokemuksistaan. 

Tilaisuuksissa käydyt keskustelut 

ja vaihdetut mielipiteet ovat olleet 

hyvin hedelmällisiä. Kussakin 

tilaisuudessa on ollut jokin teema 

ja usein ulkopuolinen alustaja. 

tokset, jotka sitten käskytetään 

työntekijöille. 

Tutkimukset ja käytäntö kuitenkin 

viittaavat siihen, että kun 

muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen 

otetaan mukaan kaikki, 

joita muutokset koskevat, se 

sujuu kaikkein parhaiten. Tällöin 

hallinnan ja ennustettavuuden 

tunne säilyy ainakin osittain organisaation 

kaikilla tasoilla. 

Ei liian suuria työyhteisöjä 

Myös työyhteisön kokoon tulisi 

kiinnittää huomiota. Yhden esimiehen 

johdettavan työyhteisön 

koko ei saisi ylittää 15 - 20 työntekijän 

määrää. Kun tuo työntekijämäärä 

ylittyy, puhutaan suurryhmästä, 

jonka johtaminen on 

huomattavasti vaikeampaa kuin 

pienryhmän johtaminen. Myös 

kriisialttius moninkertaistuu. 

Jos joudutaan muodostamaan 

suuria, yhden esimiehen johtamia 

työyhteisöjä, pitäisi niiden sisäistä 

rakennetta kehittää esimerkiksi 

pienryhmistä, tiimeistä koostuviksi, 

joissa jokaisessa on tiimivastaava. 

Joissakin jo toteutuneissa kun- 

Tarkastuslautakunnista ja tytäryhtiöiden 

HALLINNOSTA YHTÄ- JA ERI MIELTÄ 

PALAU- 

TETTA 

Suosittelen kaikille vastaavaa yhteistoimintaa 

naapurikuntien 

kanssa. 

✷✷✷ 

Kuntien tytäryhtiöiden hallintoa 

koskevassa kirjoituksessa esitetyt 

asiat olivat erittäin tärkeitä ja painavia. 

Kuitenkin olen eri mieltä Arto 

Arvosen kanssa valtuutettujen 

jääviydestä konserniyhtiöiden 

hallituksiin. Kaupungin- ja kunnanhallitukset 

valvovat konserniyhtiöitä 

ja niiden hallitusjäsenien 

jääviys on mielestäni oikein. 

Valtuutetuilla ei liene tässä asiassa 

ristiriitaa. He eivät valvo tytäryhtiöiden 

toimintaa. 

Konserniyhtiöiden hallituksen 

taliitoksissa on yhdistelty peruskouluja, 

lukioita, vanhusten palveluyksiköitä 

tai päiväkoteja. Säästösyistä 

on uusiin yksiköihin nimetty 

johtajaksi joku vanhojen 

yksikköjen esimiehistä. 

Uuden työyhteisön rakenteita 

ei ole mietitty lainkaan; on ajateltu, 

että ”kyllä se siitä ajan kanssa”. 

Olen varma, että muutaman 

vuoden kuluttua monet näin syntyneistä 

työyhteisöistä tarvitsevat 

kriisiapua. 

Esimieskoulutukseen 

on panostettava 

Uusissa kunnissa johtamiseen tulisi 

kiinnittää riittävästi huomiota. 

Halu karsia esimiehiä säästösyistä 

on ymmärrettävää. Kuitenkin 

jokaisella työntekijällä pitäisi olla 

oikeus tuttuun esimieheen; se takaa 

työyhteisön toimivuuden. 

Yksi esimies ei hallitse kunnolla 

yli 15 ihmissuhdetta. Tämä tulisi 

muistaa, kun työyhteisöjen rakenteita 

suunnitellaan. Vaikka esimiehenä 

toimivan henkilön persoonallisuudella 

on suuri merkitys 

johtamisen onnistumisessa, 

tulisi kunnan järjestää jokaiselle 

kokouspalkkioista ei peritä puolueveroakaan 

(ei ainakaan Tuusulassa): 

tässäkään ei siis ole ristiriitaa. 

Konserniyhtiöiden hallituksiin 

valituille luottamushenkilöille ei 

kokemukseni mukaan tule ohjeita 

muualta kuin oman kunnan kunnanhallitukselta. 

Sieltäkin saadut 

ohjeet ovat hyvin vähäiset. 

Toimin itse parhaillaan kahden 

tytäryhtiön hallituksessa ja en ole 

kummassakaan hallituksessa havainnut 

puoluekantoihin perustuvia 

kannanottoja. 

✷✷✷ 

Arvonen on oikeassa, että kunnissa 

pitäisi pyrkiä osaamisperusteisiin 

valintoihin. Sellaisia henkilöitä 

löytyy toki luottamustehtä-

”Yksi esimies ei hallitse kunnolla 

yli 15 ihmissuhdetta. Tämä tulisi 

muistaa, kun työyhteisöjen 

rakenteita suunnitellaan.” 

esimiehelle – myös työn ohessa 

toimivalle – riittävästi esimieskoulutusta, 

jossa opetetaan johtamisen 

perusasiat. 

Työyhteisön toiminnallinen rakenne, 

kehityskeskustelut, ongelmien 

käsittely ja päätöksenteko 

ovat asioita, jotka jokaisen esimiehen 

tulee hallita ja jotka ovat 

koulutuksella opetettavissa. On 

myös huolehdittava, että ne siirtyvät 

arjen käytännöksi. 

Toimintakulttuurin 

synty vie aikaa 

Kuntaliitoksissa yhdistetään toisiinsa 

työyhteisöjä, joiden toimintakulttuurit 

ovat hyvin erilaisia. 

Saman organisaation sisälläkin eri 

yhteisöjen työkulttuurit poikkeavat 

toisistaan. Esimerkiksi saman 

sairaalan eri osastot, joilla on 

suunnilleen sama perustehtävä, 

toimivat usein hyvin eri tavoin. 

Niinpä esimerkiksi kahden eri 

kunnan lukioitten yhdistäminen 

tarkoittaa kahden erilaisen toimintakulttuurin 

yhdistämistä. 

Molempien toimintakulttuurin 

synnyllä on pitkä historia. 

Uuden, yhteisillä pelisäännöillä 

vissä työskentelevistä. 

Valitettavan usein kuitenkin 

hallituspaikka annetaan ”palkinnoksi” 

jostakin toiminnasta. Tilanne 

voi silloin tälle palkitulle henkilölle 

muodostua hankalaksi, kun 

ei osaa tai tiedä, miten on toimittava. 

Valituille olisi annettava sopiva 

kurssitus, jos ei ole aikaisempaa 

kokemusta hallitustyöskentelystä 

ja sen vastuista 

Täytyy muistaa, että kuntien tytäryhtiöiden 

tarkoitus voi olla ja 

useimmiten on muu kuin omistajan 

halu merkittäviin voittoihin. 

Ajatellaan esimerkiksi jäähalliyhtiötä. 

Yleensä sen tarkoitus on 

tuottaa kohtuuhintaisia harrastelumahdollisuuksia 

kuntalaisille 

omakustannusperiaatteella. Tällöin 

osaavien luottamushenkilöiden 

mukanaolo hallituksessa on 

jopa suotavaa. 

✷✷✷ 

Myös hallituksissa olevilla asian- 

toimivan lukion synty kestää useita 

vuosia. Yhteisen toimintakulttuurin 

kehittymiseen tulee varata 

riittävästi aikaa ja resursseja. 

Ylemmällä johdolla täytyy olla 

ymmärrystä ja suunnitelmia tuon 

yhteisen toimintakulttuurin syntymiselle. 

Sama tietenkin koskee 

kuntien muita toimintasektoreita: 

sosiaalitoimea, terveydenhuoltoa, 

kulttuuri-, liikunta ja nuorisotyötä 

sekä teknistä sektoria. 

Kun huolehditaan siitä, että uusien 

työyhteisöjen rakenteet 

suunnitellaan hyvin ja muutokset 

toteutetaan ajan ja henkilöstön 

kanssa, ei liitoksista todennäköisesti 

koidu suuria ongelmia. Johtavien 

luottamus- ja virkamiesten 

tulisi tämä ymmärtää. Pelättävissä 

on, että raha ja säästöt jyräävät 

edellä kuvatut periaatteet ja silloin 

uusien kuntien sisään rakennetaan 

aikapommeja. ■ 

MAUNO NISKANEN 

johtava psykologi 

Jyväskylän Koulutuskeskus Oy 

tuntijajäsenillä voi olla sidoksia 

muihin toimijoihin varsinkin, jos 

asiantuntijajäsen on useissa hallituksissa 

jäsenenä. Myös tällöin on 

ristiriidan mahdollisuus olemassa. 

Arto Arvosen mielipiteisiin 

saattaa vaikuttaa se, että hänellä 

on ”oma lehmä ojassa”. Hänhän 

ilmoitti ammatikseen hallitusammattilainen. 

■ 

PENTTI KILPELÄINEN 

Tuusulan Puolesta ry 

Kirjoittaja on kunnanvaltuutettu ja 

tarkastuslautakunnan 

puheenjohtaja Tuusulasta. 

IIIIKKKK!!!!!!! 

Erittäin kunnallinen lehti. 

VAPPU TAIPALE: Innovaatiot ja 

hyvinvointi nivottava yhteen s. 16 

➲ 

➲ 

Maailma muutt uu, minä en! 

TULE ULOS KOLOSTASI 

tilaa Kuntalehti! 

PIIRROS: KAISA LEKA 

4/2008 1/2006 

Ruokolahden 

Risto Nevalainen: 

Kilpailuttamisen 

ammattitaito 

keskitetään 

yhteen yksikköön 

s. 28 

MERETE MAZZARELLA: On päätettävä, 

että hoito saa maksaa s. 20 

Pääkaupunkiseudun neljä kuntaa uskoo laajan yhteistyöpaketin 

tekevän kuntaliitokset tarpeettomiksi s. 6 

Kuntien on tarkistettava riskialttiit vesiliittymät 

maaliskuun loppuun mennessä s. 12 

1 300 sivua vuodessa 

täyttä asiaa kunnista, 

Suomesta ja maailmasta 

suoraan kotiin tai työpöydälle 

toimitettuna. 

Edullisesti! Vuosikerran 

hinta 

kestona 63 euroa, 

määräaikaisena 12 kk 

67 euroa suoraan 

toimituksesta tilattuna. 

Tilaukset: (09) 771 2015 / Lea Anttila 


53 

KUNTALEHT1 5/2008 

■ TÄTÄ MIELTÄ


Luottamuksella 

Sitoutumaton kansalaisliike MYÖ ja Juha Härkönen hakevat 

PÄÄTÄNTÄVALTAA 

PERUSLAPPEENRANTALAISILLE 

Juha Härkönen 

■ Kotikunta: Lappeenranta 

■ Ikä: 43 vuotta 

■ Puolue: Sitoutumaton 

kansalaisliike MYÖ ry 

■ Ääniä viime kuntavaaleissa: 230 

■ Koulutus: Kotkan merenkulkuoppilaitos, 

Joensuun yliopiston pakolais- ja maahanmuuttajakoulutus 

■ Ammatti: pakolaisohjaaja 

■ Perhe: Naimisissa, vaimo Svetlana ja 

lapset Danil, 18 v, Linda 13 v ja Lisa 3,5 v 

■ Harrastukset: Järjestötoiminta, teatteri, 

salibandy, elokuvat 

■ Teos, jota ei voi unohtaa: 

Aimo Vuorisen Willimiehen jalanjäljillä? 

■ Motto: ”Kohtaa ihmiset, kuten toivoisit 

heidän kohtaavan sinut” 

54 

ARI NAKARI 

– Haluan innostaa ja tehdä hyvää 

näkyväksi, lappeenrantalainen 

MYÖ:n valtuutettu Juha 

Härkönen pukee poliittisen viestinsä 

sanoiksi. 

■■ – Jotkut nimittelevät populistiksi, mutta 

eipä haittaa, nimittely kun on laiskimman tapa 

tappaa keskustelu, Juha Härkönen kuittaa. 

Politiikka kiinnostaa, mutta kanavoituuko se 

kunnolla perinteisten puolueiden kautta, kun 

niihin kuuluu vain kymmenen prosenttia kansalaisista? 

MYÖ haluaa Juha Härkösen mukaan antaa 

lappeenrantalaisille avoimen vaikuttamisen 

kanavan. 

Kansalaisliike osallistui ensimmäisen kerran 

kuntavaaleihin vuonna 1996. Viime 

vaaleissa liike sai seitsemän valtuustopaikkaa: 

ehdoton ääniharava oli 

rovasti Matti J. Kuronen. Tämä 

houkutteli aikoinaan myös Härkösen 

toimintaan mukaan, missäs 

muualla kuin aamukahvilla Lappeenrannan 

torilla. 

Valtuustotyön alkuajat Juha Härkönen 

kertoo keskittyneensä päätöksenteon 

opiskeluun: tiedonkulkua 

joutui pähkäilemään varsinkin 

silloin, kun isoja päätöksiä tuli vastaan 

ensimmäisen kerran vasta Etelä-Saimaan 

sivuilta. 

– Valtuustosalissa päätetyt asiat muuttavat 

joskus kummasti muotoaan kaupunginhallituksen 

pöydällä, Härkönen huomauttaa, mutta 

korostaa, että tietoa saa, kun hakee. 

– Meillä on myös omassa ryhmässä monen 

eri alan osaajaa ja asioita saa läpi, kun kantansa 

perustelee hyvin. Vuorovaikutustahan kaikki 

työ pohjimmiltaan on. 

– Välitetään 

toisistamme 

ja annetaan 

hyvän kiertää. 

Asiat riidelkööt, 

meidän 

ei tarvitse, Juha 

Härkönen 

sanoo 3,5vuotias 

Lisa 

sylissään. 

Tehdaskaupungista 

kulttuuritehtaaksi 

Merimiehenä Juha Härkönen ehti kiertää 

maailmaa, mutta Lappeenranta on säilynyt kotikaupunkina: 

tänne on aina palattu, myös 

Moskovasta, josta löytyi vaimo Svetlana. 

Lappeenrannan parhaina puolina hän pitää 

maantieteellistä sijaintia, mielenkiintoista historiaa 

ja tietenkin ihmisiä. 

Sellunkeiton supistuessa alueen on löydettävä 

uutta suuntaa kulttuurin ja matkailun 

mahdollisuuksista. Kasvupohjaa Härkönen 

uskoo löytyvän yhdessä Joutsenon kanssa. 

Kaupungit toteuttavat kuntaliitoksensa ensi 

vuonna. 

– Kehitytään yhdessä tehdaskaupungista 

kulttuuritehtaaksi, Härkönen kiteyttää. Esi- 

merkkinä omaehtoisesta kulttuuritahdosta 

hän mainitsee Taidekoulu Estradin, joka tarjoaa 

teatterin, sirkustaiteen ja rytmimusiikin 

perusopetusta. 

– On jo päästy valtionavun piiriin, mutta 

työtä tehtiin talkoilla vuosikausia. Täältä intoa 

ja intohimoa toki löytyy. 

Alueen historiaan Härkönen on perehtynyt 

kaupunkioppaan työssä. Kesäisin hän on vetänyt 

draamakierroksia Lappeenrannan Linnoituksessa 

kaupungin vaakunasta tutun Willimiehen 

asuun pukeutuneena. 

– Historia kiinnostaa ihmisiä, ikävä vain, että 

korvaamatonta rakennusperintöä on täällä 

niin paljon tuhottu. Pitäisi tarkemmin harkita, 

mitä tehdään ja minne. Rakennusliikkeiden 

bisnes on monelle päättäjälle tärkeämpää 

kuin oma kulttuuri. Ei meitä suotta Grunderlandiaksi 

mainosteta. " 

”Raha ei ole 

ihmisen mitta” 

Vuorotyö Joutsenon vastaanottokeskuksessa 

asettaa ajankäytölle rajat, mutta hengästyttävään 

tahtiin Härkönen ehtii liikkua. Valtuuston, 

maakuntavaltuuston ja lautakuntatyön lisäksi 

hän työskentelee rikosuhripäivystyksessä, 

Suomen Mielenterveysseuran vapaaehtoistyössä 

ja mm. Taidekoulu Estradin ja paikallisen 

salibandyseuran hallituksessa. 

– Aika laaja kosketuspinta miulla tän alueen 

ihmisiin on, Härkönen murtaa etelä-karjalalaisittain. 

Vaikka lehtien yleisönosastoista löytyy 

venäläisvihaa, hän ei usko sen kertovan karjalaisesta 

mentaliteetista. 

– Vihamielinen ryssittely on pienen, mutta 

äänekkään vähemmistön keino näkyä. Peruslappeenrantalainen 

toivottaa tervetulleeksi 

jokaisen, joka haluaa osallistua yhteisiin talkoisiin, 

Härkönen sanoo. 

Maahanmuuttoa sen enempää kuin esimerkiksi 

monitoimihallia tai kouluverkoston kehittämistä 

ei tulisi mittailla pelkän rahan varassa. 

– Raha ei ole ihmisen mitta. Sehän olisi ihmiskauppaa. 

Elämä rakentuu vuorovaikutussuhteissa. 

Ei niitä raha mittaa, Juha Härkönen 

muistuttaa. ■ 

MARJATTA JAATINEN

Tunne haasteesi – johda vahvasti! 

Kunta uudistuu työnantajana. Miten johdetaan kunta kilpailukykyiseksi työnantajaksi? 

Millaista johtajuutta kunnissa tarvitaan? Miten parantaa tuloksellisuutta 

kuntapalveluissa? 

Kuntajohtaja ja päättäjä, tule kuulemaan vastauksia Kuntatyönantajapäiville 2008. 

Kuntatyönantajapäivät järjestää Kunnallinen työmarkkinalaitos. 

Ohjelma ja ilmoittautuminen 18.4.2008 mennessä www.kuntatyonantajat.fi

Työ&Tekijät Ihmiset 


Vaasan maakunta-arkiston ylitarkastaja Jussi Jääskeläinen valvoo 

Tehtävät 

Työpaikat 

Hyllykilometreittäin HISTORIAN HAVINAA 

TUULA AINASOJA 

Asiakirjojen ja tiedon 

määrä kasvaa huimasti 

ja käsittelytavat monipuolistuvat. 

Sähköisen 

tietoaineiston hallinta ja 

arkistointi on tuonut alalle 

omat kiemuransa. 

Kansallisarkisto ja seitsemänmaakunta-arkistoa 

ovat lakien antamissa 

raameissa vastuussa 

siitä, mitä tietoa tuleville 

sukupolville jää niin paperille 

kuin sähköisesti 

tallennettuna. 

■■ Asiakirjojen säilyttämisellä on 

tuhansien vuosien pituinen historia, 

mutta arkistolaitoksen kehittyminen 

on nuorehko tapaus. Arkistointi 

ei ole ollut menneinä 

vuosisatoina yleensä kovinkaan 

systemaattista. Suomen ensimmäinen 

maakunta-arkisto avasi 

ovensa Hämeenlinnassa vuonna 

1927 lähes neljänkymmenen valmisteluvuoden 

jälkeen. 

Voisi sanoa, että hiljaa hyvää tulee, 

mutta tosiasiassa valmista ei 

tule koskaan. Arkistotoimi muokkautuu 

kaiken aikaa eletyn elämän 

sanelemana. 

– Arkistolaitos kehittää omaa 

toimintaansa voimakkaasti. Painopiste 

on siirtymässä sähköisten 

tietojärjestelmien suuntaan, mutta 

monia muita asioita kehitetään, 

Vaasan maakunta-arkiston ylitarkastaja 

Jussi Jääskeläinen korostaa. 

Maakunta-arkistoissa säilytetään 

etupäässä valtion viranomaisten 

asiakirjallista tietoa sekä seurakuntien 

vanhimpia arkistoja. 

Mikrofilmeille kuvatut kirkolliset 

asiakirjat kiinnostavat etenkin sukututkijoita, 

joista on kehkeytynyt 

viime vuosikymmeninä maakunta- 

56 

arkiston merkittävin yksittäinen 

asiakaskunta tutkijoiden ja opiskelijoiden 

ohella. 

Myös yksityiset henkilöt, suvut 

ja yhdistykset tarjoavat arkistojaan 

talletuksina tai lahjoituksina. 

Näiden arkistojen järjestäminen, 

luettelointi ja säilyttäminen on 

maksutonta, mutta arkistolaitos 

päättää mitä yksityistä aineistoa 

otetaan vastaan. 

Arkistoon vai silppuriin 

vai bittiavaruuteen? 

Valtion viranomaiset siirtävät arkistolaitokseen 

pääsääntöisesti 40 

vuotta vanhemmat aineistonsa. 

Kansallisarkisto määrää, mitkä viranomaisten 

asiakirjat säilytetään 

käytännössä ikuisesti. 

Pääsääntöisesti kaikki ennen 

vuotta 1920 tuotetut asiakirjat 

säilytetään edelleen pysyvästi, 

mutta nykyisin monimutkainen 

asiakirjahallinto ja huomattava 

määrä lakeja, asetuksia ja muuta 

ohjeistusta vaikuttaa asiakirjojen 

käsittelyyn. 

Virastojen arkistonmuodostussuunnitelmassa 

ohjeistetaan asiakirjojen 

käsittelyprosessia. 

Ideaalitapauksessa siis jo ennen 

asiakirjan luomista on päätetty 

joutuuko sisältö tai osa siitä jossain 

vaiheessa silppuriin tai bittiavaruuteen 

vai päätyykö pysyvästi 

arkistoitavien jaloon joukkoon. 

Jääskeläisen antama koulutus 

antaa viranomaisille valmiudet ar- 

Ylitarkastaja Jussi Jääskeläinen 

ihailee Pietarsaaren 

tuomiokunnan tuomiokirjaa, 

jonka sivut on valmistettu 

lumppupaperista. 

kistonmuodostussuunnitelmien 

tekemiseen. Ylitarkastajan mukaan 

muutokset valtionhallinnossa ovat 

lisänneet arkistolaitoksen ohjaustehtäviä 

ja viranomaisten neuvonnan 

tarvetta asiakirjahallinnossa ja 

arkistoimessa. 

Myös asiakirjahallinnon ja arkistotoimen 

tarkastuskäynnit kuuluvat 

ylitarkastajan tehtäviin. Noin 

puolet Jääskeläisen tarkastuskohteista 

on kunnallisia toimijoita, joiden 

kanssa käydään läpi asiakirjahallintoa 

ja tarkastetaan, että säilytysaikapäätökset 

ovat ajantasaisia. 

– Kuntaliiton moniosainen säilytysaikaohje 

kunnallisten asiakirjojen 

säilytysajasta on ollut voimassa 

vuodesta 2002. Pääsääntöisesti jokaisella 

kunnan hallintoalalla on

omat säilytysajan määräykset ja 

suositukset, enää vain tekniset 

palvelut puuttuvat, Jääskeläinen 

sanoo. 

Paperiversio on 

vielä arvossaan 

Arkistotoimen ydin on asiakirjatiedon 

systemaattinen kokoaminen, 

jolla pyritään asiakirjain 

muodossa olevan kansallisen 

kulttuuriomaisuuden säilyttämiseen. 

Ylitarkastaja Jussi Jääskeläinen 

huomauttaa, että pysyvään säilytykseen 

tarkoitettujen asiakirjojen 

materiaaleilta ja valmistusmenetelmiltä 

vaaditaan tiettyjä 

ominaisuuksia. Sähköiset tietojärjestelmät 

ovat oma lukunsa. 

– Viranomaisilla ei ole vielä 

juurikaan käytössä sellaisia asiankäsittelyjärjestelmiä, 

jotka 

mahdollistavat asiakirjallisten 

tietojen säilyttämisen pysyvästi 

sähköisessä muodossa. Tämä 

edellyttäisi sitä, että tietojärjestelmä 

täyttää arkistolaitoksen 

SÄHKE-määritykset ja arkistolaitoksen 

erillistä lupaa. 

Toisin sanoen viranomaiset 

joutuvat yhä turvautumaan pääasiassa 

paperitulostuksiin, joten 

Jääskeläisen mielestä sähköistä 

arkistointia ei pidä vielä toistaiseksi 

korostaa liikaa. 

Tulevina vuosina sähköinen 

arkistointi tuonee kuitenkin helpotusta 

taistelussa tietotulvaa ja 

asiakirjaähkyä vastaan, mutta lähivuosina 

maakunta-arkiston tilantarve 

jatkaa kasvuaan. Vaasan 

yksikön seitsemän ja puolen hyllykilometrin 

volyymillä ei pitkään 

pärjätä. Arkistolaitoksen tilaselvityksen 

mukaan lisätiloja tarvitaan 

viimeistään vuonna 2015. 

Arkistotilassa kaiken materiaalin 

on oltava turvassa vedeltä, 

kosteudelta ja tulelta sekä asiattomalta 

käytöltä. Eikä pöly todellakaan 

kuulu ihmisten yleisistä 

mielikuvista huolimatta lainkaan 

asianmukaisesti säilytetyn 

arkistoaineiston seuralaiseksi. 

✷✷✷ 

Vapaa-ajallaan historiaa opiskeleva 

ylitarkastaja Jussi Jääskeläinen 

esittelee mielellään varsinkin 

yhtä Vaasan maakunta-arkiston 

asiakirja-aarretta. Ruotsin 

Itä-Intian komppanian palveluksessa 

ollut Israel Reinius kuvaa 

matkapäiväkirjassaan seikkaperäisesti 

purjehdusmatkaa Kiinaan 

vuosina 1745 - 48. Arkiston 

vanhin asiakirja on vuodelta 

1407. ■ 

A VOIMET TYÖPAIKAT Kuntalehden internet: www.kuntalehti.fi 

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (OSEKK) on 14 jäsenkuntansa omistama 

koulutuskuntayhtymä, joka järjestää sekä ammatillista koulutusta (Oulun seudun 

ammattiopisto) että ammattikorkeakouluopetusta (Oulun seudun ammattikorkeakoulu). 

yhteensä noin 13.000 opiskelijalle. Palveluksessamme on noin 1.600 henkilöä. 

Liikevaihto on 100 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän toimialoja ovat Ammattikorkeakoulu, 

Ammattiopisto ja Kuntayhtymäpalvelut. Haemme Kuntayhtymäpalveluihin 

vakinaiseen virkasuhteeseen 

sisäistä tarkastajaa. 

Sisäisen tarkastajan tehtävänä on 

kuntayhtymän johdon alaisuudessa 

analysoida yksiköiden toimintaa suhteessa 

tavoitteisiin, tukea yksikköjä 

riskien tunnistamisessa, arvioida ja 

kehittää riskienhallintaa, tukea sisäisen 

valvonnan kehittämistä ja tuloksellisuutta 

ja tarkastaa päätöksenteossa 

käytettävän informaation oikeellisuutta 

sekä raportoida johdolle hyväksytyn 

tarkastussuunnitelman mukaisesti. 

Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva 

korkeakoulututkinto, riittävä käytännön 

kokemus opetustoimesta ja kunnallishallinnosta 

sekä hallinto- ja talousasioiden 

hoidosta tai niiden tarkastamisesta. 

Kuntayhtymän johtajalle osoitetut hakemukset 

ansioluetteloineen (ei to- 

distusjäljennöksiä) on toimitettava 

viimeistään 25.3.2008 klo 16.00 osoitteeseen 

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 

(Uusikatu 2) PL 213, 90101 

OULU. Hakemuksia ei palauteta. 

Viran palvelussuhteen ehdot määräytyvät 

kunnallisen yleisen virka- ja 

työehtosopimuksen (KVTES) mukaan. 

Hakijat voivat esittää oman palkkatoivomuksensa. 

Koeaika on 4 kk. 

Lisätietoja antavat kuntayhtymän johtaja 

Kari Juntunen, 010 27 22307 

tai kari.juntunen@osekk.fi ja hallintojohtaja 

Timo Lehto, puh. 010 27 22680 

tai timo.lehto@osekk.fi. 

Oulussa 29.2.2008 

Kuntayhtymän johtaja 

UUSIKATU 2, PL 213, 90101 OULU, P. 010 27 21011, F. 010 27 21150, OSEKK@OSEKK.FI, WWW.OSEKK.FI 

NIMITYKSET 

HANNU PIRKOLA 

Saarijärveltä 

Audiatoriin 

■■ Saarijärven kaupunginjohtaja 

Hannu Pirkola palaa Audiatoriin 

erityisasiantuntijan tehtäviin elokuun 

alussa. Pirkola on työskennellyt 

Saarijärven kaupunginjohtajana 

kuusi vuotta ja oli sitä ennen 

Audiatorin palveluksessa. 

Pirkolan erityisalaa ovat EUhankkeet 

ja hankintaosaaminen. 

RIITTA KONKOLASTA 

Metropolian rehtori 

■■ Kasvatustieteen lisensiaatti 

Riitta Konkola on nimitetty 

Metropolia Ammattikorkeakoulun 

rehtoriksi ja Metropolia Ammatti- 

korkeakoulu Oy:n toimitusjohtajaksi 

maaliskuun alusta. Konkola 

on aiemmin toiminut ammattikorkeakoulun 

va. rehtorina. 

EVTEK-ammattikorkeakoulu ja 

Helsingin ammattikorkeakoulu 

Stadia yhdistyvät Metropolia ammattikorkeakouluksi 

1.8.2008. Uuden 

koulun neljä opetusalaa ovat 

tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja 

terveysala, liiketalous sekä kulttuuri. 

■ Koonnut: PIRJO TUUSA 

57 

TYÖ&TEKIJÄT KUNTALEHTI 5/2008

TYÖ&TEKIJÄT KUNTALEHTI 5/2008 

58 


Espoo on yli 235 000 ihmisen kotikaupunki, joka työllistää noin 13 800 henkilöä. Espoon historiallinen perinne, 

vaihteleva luonto, merellisyys, viihtyisät asuinalueet ja toimivat yhteydet muodostavat omailmeisten 

kaupunkikeskusten jäsentämän turvallisen kaupungin. Palvelutuotantoon käytämme vuosittain 1,2 miljardia 

ja investointeihin yli 230 miljoonaa. 

Vankan työkokemuksen omaava taloushallinnon ammattilainen, 

HAEMME SUUNNITTELU- JA RAHOITUSRYHMÄÄN 

TALOUSARVIOPÄÄLLIKKÖÄ 

Työavain 1-116-07 

näköalapaikalle Suomen toiseksi suurimman kaupungin keskushallintoon johtamiskokemusta omaavaa, innovatiivista henkilöä yhteistyössä rahoitusjohtajan 

kanssa vastaamaan ryhmän toiminnan sujumisesta. Henkilö toimii rahoitusjohtajan sijaisena. Ryhmän keskeiset vastuualueet ovat 

toiminnan ja talouden suunnittelu, rahoitus sekä controller-toiminta. Omana vastuualueena on erityisesti toiminnan ja talouden suunnittelu. 

Kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta julkishallinnon johtamisesta. Tehtävä edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja, 

kokonaisuuksien hallintaa sekä valmiutta etsiä luovia ratkaisuja kaupungin haasteisiin. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää 

kaupungin toimintalogiikan, kunnallishallinnon ja talouden tuntemusta sekä kykyä johtaa verkostoja ja prosesseja. Arvostamme sujuvaa kirjallista 

ja suullista esitystaitoa. 

Hakijat voivat esittää oman palkkatoivomuksensa. 

Lisätietoja antavat rahoitusjohtaja Reijo Tuori, p. (09) 8162 2320, 050 5447 642 ja hallintokeskuksen johtaja Helena Elkala, p.(09) 8162 2225. 

Täytä hakemus 26.3.2008 klo 15.45 mennessä osoitteessa www.espoo.fi /tyopaikat 

Mikäli haluat lähettää hakemuksen postitse, katso ohjeet www sivuiltamme. 

Kirkkonummi on yli 35 000 asukkaan kasvava ja kehittyvä kunta Helsingin seudulla. Tuoreen kuntaja 

palvelustrategiamme mukaisesti vahvistamme ja uudistamme organisaatiotamme kyetäksemme 

vastaamaan eturintamassa tulevaisuuden haasteisiin. 

Haemme seuraavaa osaajaa joukkoomme 

PERUSTURVAJOHTAJA 

Kirkkonummen kunnan sosiaali- ja terveystoimi yhdistetään yhdeksi organisaatioksi vuoden 2009 alusta. Haemme yhdistyvälle toimialalle 

perusturvajohtajaa mahdollisimman pian. 

Perusturvajohtajan tehtävänä on kuluvan vuoden aikana luoda edellytykset uuden yhdistetyn toimialan toiminnalle, suunnitella toimialojen 

yhdistymisprosessi sekä johtaa yhdistymistä. Vuoden 2009 alusta perusturvajohtajan toimenkuva muuttuu uuden toimintaorganisaation 

myötä siten, että perusturvajohtajasta tulee yhdistyneen toimialan vastuullinen toimialajohtaja. 

Perusturvajohtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskokemus ja sosiaali- ja terveystoimen sekä kunnallishallinnon 

tuntemus. Valinnassa painotetaan näyttöjä kehittämistehtävistä ja monipuolista alan tuntemusta. Tehtävään valitun on 

ennen toimen vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä todistus terveydentilastaan. Tehtävän täyttämisessä noudatetaan neljän kuukauden 

koeaikaa. Toimi on uusi ja muuttuu viraksi vuoden 2009 alusta. 

Hakemukset palkkatoivomuksineen toimitetaan 20.3.2008 klo 15.30 mennessä osoitteella: Kirkkonummen kunta, Konsernihallinto, 

PL 20, 02401 Kirkkonummi tai sähköpostitse: kirkkonummen.kunta@ kirkkonummi.fi. Kuoreen/sähköpostiviestiin merkintä "perusturvajohtaja". 

Lisätietoja tehtävästä antavat kunnanjohtaja Tarmo Aarnio, puh. 040 8218 528 ja hallintojohtaja Risto Pakarinen, puh. 050 5594 790. 

Tietoja kunnastamme myös verkkosivuiltamme www.kirkkonummi.fi


PYHÄJÄRVI on 6.100 asukkaan kaupunki Oulun 

läänin eteläosassa, valtateiden E4 ja 27 risteyksessä, 

puhdasvetisten järvien, vireän kulttuuritoiminnan sekä 

erinomaisten vapaa-aikapalvelujen paikkakunta. Meidät 

tunnetaan mm. Pyhäsalmen kaivoksesta, Vaskikellosta, 

Kihuista ja Täydenkuun Tanssit -festivaalista. 

Haemme johtoryhmään kaupunkiamme kehittämään 

sekä kaupunginjohtajan varahenkilöksi 

HALLINTOJOHTAJAA 

Viran kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto sekä riittävä 

perehtyneisyys kunnallishallintoon. Virka täytetään toistaiseksi. 

Hallintojohtajan tehtävänä on vastata kaupunginhallituksen ja valtuuston 

asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä toimia 

ko. toimielinten sihteerinä. Lisäksi tehtäviin kuuluu johtaa kaupungin 

yleis-, talous- ja henkilöstöhallintoa. Arvostamme aiempaa kokemusta 

kunnallishallinnossa henkilöstö- ja talousasioiden hoitamisessa, esimiestehtävissä 

sekä hallintotehtävissä, hyviä johtajuus- ja vuorovaikutustaitoja 

sekä kehittävää työotetta. 

Virkasuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaan. Hakija voi esittää 

oman palkkatoivomuksensa. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista 

esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. 

Hakemus, johon on liitetty ansioluettelo sekä jäljennökset opinto- ja 

työtodistuksista tulee toimittaa kaupunginvaltuustolle osoitettuna viimeistään 

31.3.2008 klo 15.00 os. Pyhäjärven kaupunginhallitus, PL 15, 

86801 PYHÄSALMI. 

Lisätietoja antavat kaup.valt. pj. Pentti Väisänen p. 044-4457 949, kaup. 

hall. pj. Paavo Leskinen p. 0400-388 661 ja kaupunginjohtaja Pekka 

Pietiäinen p. 08-7697 201, 044-4457 701. 

Pyhäjärvellä 25.2.2008 

Kaupunginhallitus 

FCG Efeko Oy on maan johtava julkishallinnon koulutus- ja konsultointiyhtiö, jonka 

palveluksessa on n. 80 koulutus-, konsultointi- ja tutkimusammattilaista. FCG Efeko Oy 

on osa Suomen Kuntaliiton pääosin omistamaa n. 800 hengen Finnish Consulting Group 

-konsernia. 

Etsimme ruokapalvelujen ja elintarviketalouden osaajaa 

Ruokapalvelujen 

kehittämiskonsultointiin 

Tehtävässä tarvitaan ruokapalvelujen organisoinnin, liike- ja 

tuotantotalouden, toimintaprosessien kehittämisen sekä elintarviketalouden 

tutkimushankkeiden osaamista. Työ edellyttää hyviä 

vuorovaikutustaitoja, kykyä tuottaa selkeää, loogista kirjallista 

aineistoa sekä käyttää uusimpia tietoteknisiä välineitä. Arvostamme 

korkeakoulututkintoa ja kuntahallinnon tuntemusta. 

Tehtävä tarjoaa mielenkiintoisen näköalapaikan ruokapalvelujen 

kehittämiseen, mahdollisuuden itsenäiseen, tulosvastuulliseen 

toimintaan sekä suuren, monialaisen organisaation tarjoaman 

tuen. 

Lisätietoja johtaja Eila Kenni 010 409 2460, eila.kenni@fcg.fi. 

Hakemukset palkkatoivomuksineen 17.3. mennessä sähköpostilla 

tai FCG Efeko Oy/Kenni, Osmontie 34, 00610 Helsinki. 

VIRTAIN KAUPUNKI 

julistaa haettavaksi 

14.3.2008 klo 15.00 mennessä 

KAAVOITUSARKKITEHDIN / 

KAAVOITUSINSINÖÖRIN viran 

Päätehtävänä on kaavoitusprosessien läpivienti, kaavoituksen 

suunnittelu sekä kaavoituksen ohjaus. Lopullinen työnkuva 

muotoutuu hakijan pätevyydestä ja osaamisesta riippuen. 

Palkka määräytyy teknisen sopimuksen mukaisesti. 

Pätetyysvaatimuksena on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, 

opisto- tai amk-tason tutkinto sekä riittävä kokemus alalta. 

Arvostamme perehtyneisyyttä kunnan kaavoitusprosessien 

hoitamiseen, oma-aloitteisuutta ja hyvää yhteistyökykyä. 

Viran täyttämisessä voidaan soveltaa koeaikaa. Ennen viran vastaanottamista 

virkaan valitun tulee esittää hyväksyttävä lääkärintodistus 

terveydentilastaan. 

Hakemukset tulee toimittaa osoitettuna Virtain kaupunki, ympäristöosasto, 

PL 85, 34801 Virrat. 

Kuoreen merkintä ”Kaavoitusarkkitehti/ -insinööri”. 

Lisätietoja antaa vs. kaavoitusarkkitehti / rakennustarkastaja Hannu 

Huhtala puh. (03) 485 1252, 044 715 1252, hannu.huhtala@virrat.fi 

ja va. osastopäällikkö, paikkatietoinsinööri Marko Saastamoinen, 

puh. (03) 485 1254, 044 715 1254, marko.saastamoinen@virrat.fi 

Virrat 12.2.2008 

Ympäristöosasto 

Mynämäki on kasvava yli 8 000 

asukkaan kunta 30 km Turusta. 

Sijainti hyvien liikenneyhteyksien 

varressa tarjoaa moninaiset 

mahdollisuudet kunnan 

kehittämiselle. 

Haemme tulokselliseen organisaatioomme 

TALOUSPÄÄLLIKKÖÄ 

Mynämäen kunnalla ja Nousiaisten kunnalla on yhteinen taloushallintoyksikkö, 

jossa hoidetaan molempien kuntien kirjanpito ja 

palkanlaskenta. Yksikkö sijaitsee Mynämäen kunnassa ja työnantajana 

on Mynämäen kunta. 

Talouspäällikkö johtaa taloushallintoyksikköä ja on sen henkilökunnan 

lähin esimies. Talouspäällikkö vastaa mm. talousarvion laadinnasta 

ja taloussuunnittelusta, laskentatoimesta, rahoituksesta, kassan 

hallinnasta sekä kunnan taloushallinnon kokonaisvaltaisesta 

kehittämisestä. 

Pätevyysvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä 

kunnallistalouden ja -hallinnon tuntemus sekä kokemus esimiestehtävistä. 

Palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan. Viran täyttämisessä 

noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. 

Mynämäen kunnanhallitukselle osoitettu hakemus ansioluetteloineen 

on toimitettava 20.3.2008 klo 12.00 mennessä osoitteella Mynämäen 

kunta, Virastotie 6, 23100 MYNÄMÄKI. 

Tehtävään valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä 

hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. 

Lisätietoja antaa Mynämäen hallintojohtaja Marja Kärkkäinen puh. 

(02) 437 6770 tai 0440 784 670. Nousiaisten kunnasta lisätietoja 

antaa hallintojohtaja Maarit Sihvonen puh. (02) 439 1214 tai 

044 339 1214. 

Mynämäki 1.3.2008 

Mynämäen kunnanhallitus 

59 

TYÖ&TEKIJÄT KUNTALEHTI 5/2008


TYÖ&TEKIJÄT 

60 


Hartola on kuningaskuntana tunnettu, dynaaminen 

Päijät-Hämeen kunta Valtatie 4:n varressa Lahden ja 

Jyväskylän puolivälissä. Voimakkaat panostukset elinkeinoelämään 

ovat tuottaneet tulosta ja luoneet uusia 

haasteita koko kunnalle. Haluamme säilyttää hyvän 

vireen ja kunnan päätöksenteossa on tahto saada 

asiat eteenpäin. 

Haemme nyt teknisen toimen osastopäälliköksi ja johtoryhmän 

jäseneksi monitaitoista, innovatiivista ja määrätietoista 

TEKNISTÄ JOHTAJAA 

Edellytämme hakijalta vähintään teknisen oppilaitoksen tai ammattikorkeakoulun 

tutkintoa sekä vahvaa käytännön kokemusta. Arvostamme 

hyviä henkilöjohtamisen taitoja sekä osaamista kiinteistöjen ja kunnallistekniikan 

rakentamisessa ja ylläpidossa sekä projektien hoidossa. 

Teknisen osaston päällikkönä vastaat mm. teknisen toimen taloudesta 

ja hallinnosta, kunnan kiinteistöistä, kaavateistä ja kuntatekniikasta, 

kaavoituksesta, ATK-palveluista ja osallistut moninaisiin projekteihin ja 

hankkeisiin sekä toimit teknisen lautakunnan esittelijänä. 

Tarjoamme aktiivisen työympäristön, kilpailukykyisen palkan ja mahdollisuuden 

päästä vaikuttamaan vireän kunnan kehittymiseen. 

Tulevaisuutemme näyttää positiivisesti haasteelliselta ja sijaintimme 

vilkkaan väylän varrella takaa hyvän asetelman kunnan elinkeinoelämään. 

Kerro itsestäsi vapaamuotoisella hakemuksella palkkatoivomuksineen. 

Hakuaika päättyy 25.03.2008. 

Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Raija Peltonen 044 743 2217 

raija.peltonen@hartola.fi 

www.hartola.fi 

Nokia on vahva teollisuuskaupunki ja monien 

laadukkaiden suomalaisten tuotemerkkien koti. Pitkän 

historian kasvavassa ja kehittyvässä kaupungissa 

asuu yli 30 000 asukasta. Täällä ovat lähellä sekä kaupungin 

palvelut ja harrastusmahdollisuudet että luonnonrauha 

ja kauniit järvimaisemat. 

Nokian kaupunki hakee 

LASKENTAPÄÄLLIKKÖÄ 

vakinaiseen virkasuhteeseen 

Laskentapäällikön virka on erittäin keskeinen kaupungin laskentatoimen 

esimiehenä sekä talouden oikeellisuuden ja ajantasaisuuden 

varmistajana. Laskentapäällikön keskeisiä tehtäviä ovat kaupungin 

laskentatoimen ylläpito ja kehittäminen, tilinpäätöksen valmistelu, 

talousarvion yhteensovitus, rakentaminen, seuranta ja laskenta, alvtulkinta 

ja neuvonta sekä taloustilaston yms. tilastojen koonti. 

Kelpoisuusvaatimuksena toimeen edellytetään soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa 

tai opistotasoista tutkintoa sekä kokemusta 

vaativista laskentatoimen tehtävistä. Lisäksi arvostamme hyviä esimies- 

ja vuorovaikutustaitoja ja yhteistyökykyä. 

Viran palkkaus määräytyy KVTES:n mukaisesti. Virkaan valitun on 

ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus 

terveydentilastaan. Virkaan sovelletaan Nokian kaupungin käytännön 

mukaisesti kuuden (6) kuukauden koeaikaa. 

Nokian kaupunginhallitukselle osoitetut hakemukset ja CV tulee 

toimittaa 28.3.2008 kello 15.00 mennessä osoitteella: Nokian kaupunginhallitus, 

Harjukatu 23, 37101 NOKIA. Opinto- ja työtodistukset 

esitetään mahdollisessa haastattelussa. Hakemuksia ei palauteta. 

Lisätietoja 

Talousjohtaja Pasi Virtanen, gsm 040 7799 002 tai kirjanpitopäällikkö 

Irmeli Niukkanen, p. (03) 3118 8229. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@nokiankaupunki.fi. 

TERVON KUNTA 

Pitkäaikainen ”kunnankirjurimme” 

siirtyy jäähdyttelyvaiheeseen. 

Haemme yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoista 

HALLINTOJOHTAJAN 

VUOROTTELUVAPAASIJAISTA 

ajalle 21.07.2008 - 14.07.2009, jonka jälkeen työ jatkuu mahdollisesti 

lomasijaisuutena 31.01.2010 saakka. Edellytämme vähintään alan soveltuvaa 

korkeakoulututkintoa, kunnallishallinnon ja -talouden riittävää 

kokemusta ja tuntemusta. Hakijan tulee täyttää vuorotteluvapaalain 

ehdot tullakseen huomioon otetuksi. Palkkaus KVTES:n mukaan. 

Kunnanhallitukselle osoitetut hakemukset ansioluetteloineen, opinto- 

ja työtodistuksineen on toimitettava 31.03.2008 klo 15.00 mennessä 

osoitteella: Tervon kunnanhallitus, Tervontie 4, 72210 TERVO. 

Lisätietoja antavat khall.pj Matti Tarvainen 0400 372 946 ja hall.joht. 

Tuula Ollila (017) 499 201 tai 044 7400230. Lisätietoja kunnasta ja 

täydellinen viranhakuilmoitus www.tervo.fi 

TERVON KUNNANHALLITUS 

HUITTISTEN KAUPUNKI 

Huittinen on vetovoimainen yli 9.000 

asukkaan satakuntalainen kaupunki, 

talousalueensa kaupan keskus ja tunnettu 

hyvästä liikenteellisestä sijainnistaan. 

1.1.2009 Vampulan kunta liittyy 

Huittisten kaupunkiin jolloin kaupungin 

väestöpohja on n. 10 700. 

Haemme ennakkoluulotonta ja haasteita pelkäämätöntä 

TEKNISTÄ JOHTAJAA 

toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Teknisen johtajan keskeinen 

tehtävä on johtaa ja kehittää palvelukeskusta sekä edustaa palvelukeskuksen 

asiantuntemusta päätöksenteossa ja yhteistyössä muitten 

toimijoiden kanssa. Tekninen johtaja toimii teknisen lautakunnan 

esittelijänä ja on kaupungin johtoryhmän jäsen. 

Tekninen ja ympäristöpalvelukeskus yhdistetään kaupunkiorganisaatiossa 

tekniseksi palvelukeskukseksi 1.1.2009 lukien. Palvelukeskus 

huolehtii maankäytön suunnittelusta, rakentamisen valvonnasta, rakennusten 

ja kunnallistekniikan rakentamisesta ja ylläpidosta sekä ympäristövalvonnasta. 

Henkilöstöä keskuksessa on n. 100. Tarkempi alustava 

tehtävänkuvaus löytyy sivuilta www.huittinen.fi. Lopullinen työnkuva 

muotoutuu valittavan henkilön pätevyyden ja suuntautumisen perusteella. 

Kelpoisuusvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, 

ammattikorkeakoulututkinto tai teknisessä opistossa suoritettu 

tutkinto. Lisäksi edellytetään vahvaa kunnallishallinnon tuntemusta, kokemusta 

teknisen alan johtotehtävistä ja talouden tuntemusta. Arvostamme 

yhteistyötaitoja sekä kykyä johtaa ja kehittää organisaatiota sekä 

näyttöä toimintojen tuloksellisesta johtamisesta. 

Palkka määräytyy teknisen sopimuksen mukaan. Hakija voi esittää 

oman palkkatoivomuksensa. Valitun on ennen viran vastaanottamista 

esitettävä hyväksytty lääkärintodistus terveydentilastaan. Virkaan sovelletaan 

6 kuukauden koeaikaa. 

Hakemukset ansioluetteloineen on toimitettava Huittisten kaupunginhallitukselle 

31.3.2008 kello 15.00 mennessä osoitteella Risto Rytin katu 

36, 32700 Huittinen. Lisätietoja antavat kaupunginhallituksen puheenjohtaja 

Aimo Lepistö puh. 040 507 4673 ja vs. kaupunginjohtaja 

Kalervo Iso-Ahola puh. (02) 560 4200 tai 044 560 4201. 

Huittinen 26.2.2008 

Kaupunginhallitus


Lohja on 37.000 asukkaan kehittämismyönteinen 

kaupunki Helsingin vaikutuspiirissä. 

LOHJA • LOJO 

Haemme Lohjan kaupungin keskushallintoon 

KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖÄ 

vastaamaan kaupungin strategisesta suunnittelusta 

ja sen kytkemisestä vuosittaiseen budjetointiin, 

strategisten projektien johtamisesta, seutuyhteistyön 

koordinoinnista, tutkimustoiminnan ja 

tietohuollon kehittämisestä sekä niihin liittyvästä 

seurannasta ja raportoinnista. 

Viran kelpoisuusvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi 

korkeakoulututkinto. Viran menestyksellinen hoitaminen 

edellyttää organisointi- ja yhteistyötaitoja, perehtyneisyyttä 

suunnittelu- ja tutkimusmenetelmiin, budjetointiin, nykyaikaisiin 

tiedonhallinta-, laskenta- ja esitysjärjestelmiin sekä kunnalliseen 

toimintaympäristöön. Kaupungin yhteistoiminnan 

laajentuessa katsomme hyvän ruotsin kielen taidon eduksi. 

Viran palkkaus määräytyy KVTES:n ja Lohjan kaupungin 

palkkausjärjestelmän mukaisesti, mutta hakijat voivat esittää 

myös oman palkkatoivomuksensa. 

Lisätietoja avoimesta tehtävästä antavat: 

• kaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, 

puh. (019) 369 4321 tai 050 3320 520 

• talousjohtaja Kari Torikka, puh. (019) 369 4340 

tai 050 596 5657 

Lisätietoja Lohjasta ja Lohjan palveluista löytyy 

osoitteesta www.lohja.� 

Kirjalliset hakemukset tulee toimittaa 20.3.2008 klo 15.00 

mennessä Lohjan kaupunginhallitukselle, PL 71, 08101 Lohja. 

Kuoreen tunnus ”kehittämispäällikkö/hakemus”. 

www.lohja.� 

Myös TUOREIMMAT KUNTAUUTISET löytyvät 

nettisivuilta: WWW.KUNTALEHTI.FI 

61 


TYÖ&TEKIJÄT


MAAILMAN 

maailman 

KYLÄT 

kylät 

Terttu Levonen, ABU DHABI 

ARABI- 

EMIIRIKUNNAT 

Abu Dhabissa 

öljyllä saa 

ja mersulla 

pääsee 

Öljy on muuttanut YhdistyneidenArabiemiirikuntien 

kaupungit 

Persianlahden rannalla 

suuriksi rakennustyömaiksi ja ostoskeskuksiksi. 

Seitsemästä emiirikunnasta 

suurimmassa, Abu 

Dhabissa pyritään vaalimaan myös 

ympäristöä. 

Abu Dhabia halkovat vehreät 

bulevardit kukkaistutuksineen, 

palmuineen ja suihkulähteineen. 

Rantaviivan tuntumassa vehreitä 

saaria on 200 ja lisää rakennetaan. 

Edesmennyt hallitsija sheikki 

Zayed bin Sultan Al Nahyan 

halusi saada ”erämaan kukkimaan”. 

Hanke on onnistunut taidokkaan 

kastelujärjestelmän ansiosta 

niin hyvin, että UNESCO on 

sen palkinnut. Vehreys tuo myös 

ympäristöön kosteutta ja laskee 

kuumuutta piirun verran. 

Luksusta ja arabikulttuuria 

Vauraus näkyy kaduilla. Jalankulkijoita 

ei ole, väki viuhahtaa ohi arvoautoissaan. 

Niska kenossa ällistelemme 

mielikuvituksellisia pilvenpiirtäjiä; 

on lasia, värejä, huimia 

muotoja. Rakennusten keski-ikä 

on kymmenisen vuotta. Sitten ne 

puretaan ja tilalle tulee uutta, vielä 

komeampaa. Kahdeksan kilometrin 

rantakatu Corniche Roadin 

takana kohoava silhuetti on iltavalaistuksessa 

kuin Manhattan. 

Mutta vaikka arkkitehtuuri ja 

tekniikka ovat viimeistä huutoa, 

kulttuuri on kiinni arabialaisessa 

islamin perinteessä. Paikalliset 

ovat siitä ja kansallisesta identiteetistään 

ylpeitä. Naiset pukeutuvat 

pitkään mustaan abayaan ja 

huiviin, miehet kokopitkään paitapukuun, 

khanduraan ja pään peittävään 

ruudulliseen gutraan. 

Perinteisten huvitusten, kamelikilpailujen, 

haukanmetsästyksen 

ja dhow -purjehduksen rinnalle 

62 

vauraus on tuonut uuden suositun 

kansallislajin: shoppailun. Marina 

Mall on suurin ja ylellisin ostoskeskus. 

Tavarataivaaseen saavutaan 

perheittäin ja ylellisessä 

viileydessä viihdytään pitkään. 

Hinnat ovat huokeammat kuin 

Euroopassa, koska välillinen vero 

on alhainen. Jos shoppailu kyllästyttää 

voi siirtyä hiihtoputkeen, 

luistinradalle tai 100 metrin korkeuteen 

näköalatorniin. 

Kuulu maamerkki on Orientin 

palatsia muistuttava Emirate Palace 

-hotelli. Kuuden tähden palatsissa 

on loiston ja ylellisyyden 

ohella kaikki uusin tekniikka, joten 

ei ihme, että sen rakennuskustannukset 

ovat maailman kalleimmat. 

Kullan hohtoinen lobby 

on niin valtava, että sinne voi eksyä. 

Suurin huoneisto on 680 neliömetriä, 

hotellin hiekkaranta on 

1,3 kilometriä pitkä. 

Palmumajoista pilvenpiirtäjiä 

Pari sataa vuotta sitten Abu Dhabin 

saarelle eksynyt beduiini näki 

gasellin juomassa lähteellä. Silloin 

Bani Yas ymmärsi saaren tarjoavan 

vettä, turvaa, laitumia ja kalavesiä. 

Niinpä hän toi heimonsa 

”gasellisaarelle”. Pian myös Liwa 

keitaan hallitsija Al Nahyan 

muutti perheineen Abu Dhabiin. 

1800-luvulla helmenkalastus oli 

kasvattanut kaupungin asukasluvun 

2 000:een. 

Ennen ”mustan kullan” löytymistä 

1958 Abu Dhabissa oli 

muutama sata majaa. Helmenkalastus 

oli kokenut takaiskun, sillä 

Japanissa oli ryhdytty viljelemään 

helmisimpukoita. 

Emiraattia hallitsi vuosina 1966- 

2004 legendaarinen sheikki 

Zayed, joka oli erämaassa oppinut 

beduiinien lyömättömän neuvot- 

telutaidon. Hän varmisti, että 

maan öljyvarat jäivät kansallisomaisuudeksi, 

länsimaisten suuryhtiöiden 

ulottumattomiin. Vuonna 

1971 sheikki perusti seitsemän 

emiraattikunnan liittymän 

UAE:n. Zayed uudenaikaisti maan: 

sähköisti sen, rakennutti taloja, 

kouluja ja sairaaloita. 

Abu Dhabissa on vain yksi historiallinen 

rakennus, hallitsijoiden 

1700-luvulla rakennuttama Al 

Hosnin palatsi. Menneestä kertoo 

paikallinen museo, Heritage Village 

-perinnekylä. Siellä oppii, että paikallisille 

kaksi asiaa on pyhää. ”Aavikon 

laiva”, kameli on vuosituhansia 

ollut beduiinien kulkuväline 

ja olemassaolon edellytys. 

Taatelipalmu taas kävi rakennusaineeksi, 

sen kuidusta punottiin 

koreja, köysiä ja se tarjosi ravintoa. 

Kolme taatelia päivässä piti 

autiomaavaeltajan hengissä. Palmua 

suojellaan lailla: sen vahingoittaminen 

tuo mahtavat sakot. 

Tohtori Margit Gabriele Müller 

on hoitanut haukkasairaalassa 

yli neljää tuhatta siivekästä. 

Formula, Louvre ja haukat 

Uutta Abu Dhabia alettiin rakentaa 

30 vuotta sitten. Tätä nykyä se 

on yksi maailman rikkaimpia. Kahden 

miljoonan barrelin päivätuotannolla 

öljyä arvioidaan riittävän 

Abu Dhabin vehreyden salaisuus 

on taidokas kastelujärjestelmä 

- ja öljymiljoonat. 

Jos eksyt Abu Dhabissa, seuraa 

golf-palloa! Keskustan ilme pysyy 

futuristisena: rakenuskanta 

pannaan tuon tuosta uusiksi. 

nvielä 150 - 200 vuotta. Kansalaiset 

saavat vauraudesta osansa; 

emiraatin 1,5 miljoonasta asukkaasta 

vain viidennes on kotimaisia. 

Veroja ei ole, ja kansalaiselle 

taataan toimeentulo, koulutus ja 

terveydenhoito. Kamelit ovat 

vaihtuneet mersuihin; työtä tekevät 

siirtolaiset. 

Abu Dhabi järjestää ensi vuonna 

Formula-kisat, joita varten on 

rakennettu oma saari. Vuonna 

2012 Saadiyat-saarella avataan 

Guggenheim-museo ja Pariisin 

Louvren haaraosasto. 

Suurin osa emiraatin pinta-alasta 

on hiekkaa ja autiomaata. Dyyneillä 

turisteille tarjotaan uutta 

lajia: hiekkahiihtoa. 

Noin tunnin matkan päässä 

kaupungista on Falcon Hospital, 

haukkasairaala ja -tutkimuskeskus. 

Sairaalaa johtaa saksalaistohtori 

Margit Gabriele Müller. 

Potilaita tulee koko Arabian niemimaalta. 

Müller tekee myös ennalta 

ehkäisevää työtä ja opettaa 

kallisarvoisten haukkojen omistajia 

hoitamaan herkkiä lemmikkejään 

oikein. 

Sheikki Zayed oli kaukaa viisas 

ja halusi varmistaa, ettei maan 

vauraus olisi vain öljybisneksen 

varassa. Hän päätti tehdä emiraatista 

myös matkailukohteen kehittämällä 

kulttuuritarjontaa, urheilumahdollisuuksia 

ja rakentamalla 

ylellisiä hotelleja ja ostoskeskuksia. 

Turistien määrä, joka 

nykyisin on 200 000 vuodessa, on 

tarkoitus nostaa vuoteen 2015 

mennessä 1,2 miljoonaan.

10 KYSYMYSTÄ KOLUMNI 

10 Työmaa. Nyt 

1. Tulevan Raaseporin 

alueella on katuja tai teitä 

a) 800, 

b) 1 200, 

c) 1 600 kappaletta? 

kolumni 

2. Näistä kadun- tai 

tiennimistä joutuu kuntaliitoksessa 

vaihtoon 

a) 400, 

b) 450, 

c) 500? 

3. Raaseporin asukasluku 

tulee olemaan liki 

a) 25 000, 

b) 30 000, 

c) 35 000? 

4. Uusi Jyväskylä tulee 

olemaan Suomen 

a) viidenneksi, 

b) kuudenneksi, 

c) seitsemänneksi suurin 

kaupunki? 

5. Yhdistyvän kaupungin 

asukasluku tulee olemaan 

a) 110 000, 

b) 120 000, 

c) 130 000 asukasta? 

6. Yhdistyvän kolmikon 

väkimäärä kasvaa nykyisin 

a) 1 300, 

b) 1 400, 

c) 1 500 asukkaalla 

vuodessa? 

7. Keski-Suomen maakunnan 

väestä asuu siellä 

a) 40, 

b) 45, 

c) 50 prosenttia? 

8. Tulevan kunnan 

työntekijöitä on nykyisin 

a) 5 000, 

b) 6 000, 

c) 7 000? 

9. Uuden Jyväskylän 

valtuuston paikkaluku on 

a) 55, 

b) 75, 

c) 80? 

10. Vuoden 2009 

kuntaliitokset koskettavat 

a) 433 000, 

b) 466 000, 

c) 478 100 suomalaista? 

OIKEAT VASTAUKSET 

1 c, 2 a, 3 b, 4 c, 5 c, 6 a, 

7 c, 8 c, 9 b, 10 c 

Vuonna 1996 seisoin joulukuisena 

iltana jonossa 

Berliinin Potsdamer 

Platzilla. Satojen muiden 

kanssa odotin pääsyä Info Boxiin, 

teräspilareille nostettuun paviljonkiin, 

jossa esiteltiin ympärillä 

avautuvaa Euroopan suurinta rakennustyömaata. 

Vaikka Platz tuolloin näytti pelkältä 

kuraiselta montulta, sen tuki- 

ja patorakenteet olivat vaatineet 

suuren määrän saksalaista 

insinöörityötä. Mittavien maarakennustöiden 

lisäksi Info Boxissa 

esiteltiin aukion ja koko Berliinin 

rakennettua tulevaisuutta. Nykyisin 

toteutuneet suunnitelmat 

ovat kaikkien nähtävissä Saksan 

uljaana pääkaupunkina. 

Killipojat ja joutilaat vanhat 

miehet ovat aina tiirailleet työmaa-aitojen 

raoista järeitä kauhakuormaajia 

ja jyskyttäviä paalutuskoneita, 

mutta harva keksii 

tehdä aiheesta matkailunähtävyyden. 

Jopa työ voi olla kiinnostavaa 

kulttuuria, jos niin halutaan. 

Vaikka tuotantoprosessit painottuvat 

yhä voittopuolisemmin 

informaation käsittelyyn, jonkun 

on lopulta pyöräytettävä iso dieselkone 

tai ilmanpainepora käyntiin, 

räjäytettävä peruskalliota ja 

kuljetettava murske muualle. 

Suunnittelu- ja koodauspuuhat 

ovat omalla tavallaan kiintoisia, 

mutta niiden ylenmääräinen korostuminen 

talouselämässä, kulttuurissa 

ja koulutuksessa antaa 

yhteiskunnasta valjun kuvan. 

✷✷✷ 

Kirjoitan tätä tekstiä Düsseldorfissa 

kaksitoista vuotta myöhemmin. 

Olen juuri käynyt Duisburgissa 

katsomassa vuonna 1985 

alasajettua terästehdasta. Siitä on 

vanhoine rakennuksineen ja kahdensadan 

hehtaarin alueineen jalostettu 

kiinnostava nähtävyys ja 

toimintakeskus. 

Kaupunki kuuluu kahdentoista 

miljoonan asukkaan metropoliryppääseen 

Ruhrin teollisuuskeskittymässä. 

Alue on maailman 

suurimpia ja vauraimpia talousalueita, 

mutta rakennemuutokselta 

ei sekään säästynyt. 

Berliinin tapaan Duisburgissa 

asiat on ajateltu toisin. Työ ja sen 

prosessit on nostettu nähtävyydeksi 

kaikessa rujoudessaan. 

Oikeastaan jalostaminen on 

harhaanjohtava sana: tehtaan vanhoille 

rakenteille ja laitteille ei ole 

tehty juuri mitään. Järeää teräspalkkia, 

kattilaa ja putkea on ruotsinlaivan 

mitalla, ja yleisölle on rakennettu 

aidattu reitti koko koneiston 

läpi. Kävijöitä on vuodessa 

500 000 - 600 000. 

✷✷✷ 

Turistiryhmät kapuavat helmikuun 

kuulaassa kevätilmassa jättikoneen 

kylkeä pitkin kuudenkymmenen 

metrin korkeuteen, 

josta näkyy yhdellä silmäyksellä 

koko alue. Yhdessä kolkassa on 

BMX-pyöräilijöille ja seinäkiipeilijöille 

omat kenttänsä. 

Toisessa laidassa esitellään paikallista 

flooraa, jota kutsutaan ainutlaatuisuutensa 

vuoksi teollisuusluonnoksi. 

Vastaavaa lajiyhdistelmää 

ei löydy seudun siisteistä 

puutarhoista. 

Vieralijakeskus ja bistro on rakennettu 

vanhaan muuntajaan, 

jonka sähkölaitteita ei ole katsottu 

tarpeelliseksi purkaa. Kaasusäiliöstä 

on tehty sukeltajien harjoittelupaikka. 

Jyhkeä masuuni on toiminut 

taustana monille konserteille, 

elokuville ja teatteriesityksille. Iltaisin 

rakenteet muuttuvat itsessään 

maisemaspektaakkeliksi, kun 

ne valaistaan brittiläisen taiteilijan 

Jonathan Parkin suunnittelemalla 

valoshowlla. 

Duisburgin Landschaftspark ei 

ole kuitenkaan lajinsa ainoa Ruhrin 

alueella. Uuden elämän saaneita 

teollisuusperintökohteita 

on yli viisikymmentä. Osa niistä 

löytyy UNESCON maailmanperintölistalta. 

Kohteita yhdistää hyvin 

opastettu 400 kilometriä pitkä 

reitti, Route Industriekultur, 

joka voidaan kiertää autolla tai 

pyöräillen. Tuhansien neliökilometrien 

laajuinen kaupunkiseutu 

on varustettu saksalaiseen tapaan 

erinomaisella raideliikenteellä, joten 

myös reppumatkailuna kierros 

onnistuu. 

✷✷✷ 

Melkoinen työmaa on myös Ruhr 

2010. Alueen 53 kaupunkia lyöt- 

Ari Hynynen on 

koulutukseltaan tekniikan 

tohtori. Hän työskentelee 

TTY:n, Tampereen 

teknillisen yliopiston 

arkkitehtuurin laitoksen 

tutkimuspäällikkönä. 

täytyivät yhteen ja esittäytyvät 

tuolloin Euroopan kulttuuripääkaupunkina. 

Toteutettavia hankkeita 

on 250, joten koordinointityötä 

riittää. Mutta kuten Route 

Industriekultur osoittaa, seudullisesta 

yhteistyöstä on konkreettisia 

tuloksia. Luonnollisesti reittiä 

tullaan hyödyntämään myös kulttuurivuoden 

tapahtumissa. 

Kun H-hetkeen on vielä kaksi 

vuotta, hankkeesta voi saada hieman 

esimakua. Ensi kesänä Ruhrin 

alueella järjestetään jo perinteiseksi 

tullut pianofestivaali. Kahdettakymmenettä 

vuosijuhlaansa 

viettävään tapahtumaan on kutsuttu 

esiintyjiksi sellaisia nimiä 

kuin András Schiff, Daniel Barenboim, 

Martha Argerich tai Maurizio 

Pollini. 

Tervetuloa mukaan seuraamaan 

maailman ykkösmusiikkia. 

Kevyt iltapuku vain reppuun ja 

reitille polkemaan. ■ 

ARI HYNYNEN 

63 

KUNTALEHTI 5/2008

Pois pykäläviidakosta! 

Tilaa leijona kaikille kuntalaisille. 

Luotettava ja helppokäyttöinen lakitietopalvelu verkossa. 

Tarjoamme Suomenlaki.comin kuntaja kirjastolisenssin 

erikoishintaan uusille tilaajille. Esim. alle 5 000 asukkaan 

kunta, vuosihinta 690 € (norm. 990 €) + alv 22 %. Hinta 

määräytyy asukasluvun mukaan. 

Tilaukset ja lisätietoja: 

veli-pekka.matilainen@talentum.fi tai soita 040 342 4773. 

www.suomenlaki.com

Painetun lehden PDF-versio - Kuntalehti

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?