Lue julkaisu - EMMA

E s p o o n m o d e r n i n t a i t e e n m u s e o2 / 2 0 1 0

Näyttelyohjelmisto18.6.–29.8.2010EMMAPrize 2010Ensimmäisen EMMAPrize kuvataidekilpailun finalistit, Elina Julin, Kimmo Metsäranta,Nelli Palomäki, Anna Katariina Pesonen, Mikko Rikala, Jarkko Räsänen, Saku Soukka,Anu Suhonen, Linda Maria Varoma ja Filippo Zambon esittäytyvät kukin 3–5 kuvanteossarjalla. Lue lisää sivu xx.29.9.–9.1.2011Kiinalaisen silkin tarinaMikko Rikala, Falls the shadow 2, 2010.Kiinalaista silkkiä esittelevä näyttely keskittyy pukuihin, asusteisiin ja kankaisiin,joista vanhimmat esimerkit ovat 5000 vuoden takaa. Näyttely esittelee myössilkkiperhosen kasvatusta, silkkituotantoa, kudontatekniikoita ja -välineitä.Jorma PuranenValokuvataitelija Jorma Purasen laajan näyttelyn painopiste on uusimmissa teoksissa, muttamukana on myös teoksia varhaisemmilta vuosilta. Jorma Puranen tunnetaan Pohjoisenmaisemaa kuvaavista valokuvateoksistaan, joissa hän on lähestynyt maisemaa käsitteellisestälähtökohdista kuvaten ihmisen ja kulttuurien jättämiä jälkiä luonnossa ja historiassa.Juba TuomolaJorma Puranen, Icy Prospects 5, XXXXJuba Tuomolan vuodesta 1997 ilmestynyt Viivi & Wagner on pitkään ollut Suomen suosituinsarjakuva. Mitä tämän epäsovinnaisen sarjakuvan maailma sisältää? Mistä aineksistasen huumori nousee? EMMAn näyttely valottaa Viivin & Wagnerin teemoja sekä piirtäjäJuba Tuomolan tuotantoa, joka ulottuu sarjakuvan lisäksi maalaukseen, näytelmien kirjoittamiseen,kuvitukseen sekä pilapiirroksiin.Juba TuomolaPysyvästiPunainen Saastamoisen säätiön taidekokoelmassaNykytaiteeseen painottuva näyttely herkuttelee lukuisilla punaisen eri sävyillä. Saastamoisensäätiön taidekokoelmasta poimitut teokset edustavat kattavasti kuvataiteen kenttäävideo- ja valokuvataiteesta maalauksiin ja veistoksiin. Esillä yli 40 teosta, jotka ovat läheskaikki eri taiteilijoilta.Ripustus jatkaa Saastamoisen säätiön kokoelmaripustuksia konseptilla, jonka ovatluoneet työryhmä Hannele Grönlund, Päivi Karttunen ja Hannu Väisänen. Edelleenesillä oleva kokonaisuus Koiran ja suden välissä aloitti sarjan. Lue lisää sivu xx.aliquis erat endionulla feummyEMMA Cava kuohuaaLue taiteilija Anna Retulaisen luoman nimikkoviinin synnystä sivu xxx.

Nelli Palomäki, Sanni 30-vuotiaana, 2010.Elina Julin, Xxxxxxxxxxxx, 2010.EMMA PrizeFinalistitMikko Rikala, Falls the shadow 2, 2010.Elina Julin (s. 1979 )Ghosts / Haamut, 2010Haamut ovat tässä tapauksessa kuvien haamuja,valokuvieni näkymättömiin jääneitäosia, valokuvaajalle tuttuja kuvien maskeja.Työskentelen paljon ruudun ääressä ja sieltänuo kiinnostavat hahmot tulivat esiin. Olen jatkotyöstänytmaskeja kuin olisin käsitellyt mitätahansa muita kuviani. Haluan muutenkinkiinnittää huomiota pieniin ja hiljaisiin, helpostihuomaamatta jääviin asioihin. Yksinkertaisimmatasiat ovat monesti niitä monimutkaisimpia.Haamutukset, niin kuin ystäväni niitä kutsui,ovat nyt tulleet esiin piilostaan. Sarjassani näkyykiinnostukseni kuvan rakentumiseen, valoonja varjoon sekä pelkistettyyn ilmaisuun.Ajattelen teoksiani yhtä paljon muste- tai hiilitöinäkuin ne voisivat olla fotogrammeja, vaikkane eivät ole kumpaakaan, vaan kuvia.Kimmo Metsäranta (s. 1978)A False Sense of Space, 2010Sarjassani tutkin miten mielikuvitus muokkaapimeydessä olevaa tilaa ja rakentaa tarinaa antamienifragmenttien pohjalta. Tilat ovat näyttämöitätapahtumille, joissa ihminen on tavallatai toisella läsnä. Staattisena näyttäytyvät paikatpitävät sisällään olettamuksen menneistätai tulevista tapahtumista pimeyden ruokkiessamielikuvitusta. Samaan aikaan vihjeiden niukkuusantaa tilaa katsojan kuvitelmiin pohjautuvilletulkinnoille. Tarinallisuus on voimakkaastiläsnä sarjassani, osittain pimeyden kuviini luomanjännitteen vuoksi, mutta ennen kaikkeaomaksumamme elokuvallisen kerronnan vaikutuksesta.Tapamme tulkita kuvia pohjautuuvahvasti aiemmin näkemäämme.6

Jarkko Räsänen, Xxxxxxxxxxxx, 2010Kimmo Metsäranta, Xxxxxxxxxxxx, 2010.Nelli Palomäki (s. 1981)Aino 27-vuotiaana, Julia 5-vuotiaanaja Sanni 30-vuotiaana sarjastaElsa ja Viola, 2010.Teokseni ovat puhtaita muotokuvia. Uskon, ettämuotokuvalla on kyky kantaa tietyn ajanjaksonmuistoja, onnistuessaan yhdessä kuvassa voinähdä useankin vuoden tapahtumat. Kuva voipaljastaa, kätkeä ja satuttaakin samanaikaisesti.Oleellista on henkilön läsnäolo ja katse, jokasamalla kohdistuu kuvaajaan, katsojaan sekäkuvattavan ajatuksiin. Kuvien intiimi tunnelmasyntyy kuvaustilanteen herkkyydestä ja vuorovaikutuksestaminun ja kuvattavan välillä. Enkaipaa värejä kuviini. Mustavalkoisuus tukeemyös kuvien ajatonta tunnelmaa, henkilöt eivätole sidottavissa juuri tähän päivään.Anna Katariina Pesonen (s. 1979)Autobiography, 2009Valokuvasarjan pohjana on Laura Mulveyn feministinenelokuvateoria, jonka pääteesinä on,että kaupallinen valtavirtaelokuva näyttää naisenaina miehen katseelle suunnattuna objektina.Kokeellinen elokuva välttää naisen passiivisenakohteena esittämisen, sillä useimmitenkokeellisessa elokuvassa katsoja on tietoinensiitä, että hän seuraa valkokankaalta teosta.Käytän sarjassani perinteistä kuvastoa.Kenties yksi ikuistetuimmista ihmisvartalonaiheista on torso-osa, selkä ja kyljen kaari. Pyrinkuitenkin eri elementeillä ja kuvaustavoillaetäännyttämään katsojan vartalosta itseisarvona.Viittaansarjan yksittäisillä teoksilla naisellehänen elinkaarensa aikana asetettuihin malleihin,ilmiöihin, mutta toisaalta myös idoleihin javiehtymyksiin.Mikko Rikala (s. 1977)Between the idea and the reality, 2009Teoksessani tarkastelen ihmisen keinoja mukautuaympäristöönsä. Konkreettisen dokumentaationsijaan lähestyn kysymystä abstraktimmin.Kuvissani tapahtuva piiloutuminen onvertauskuvallinen tapa reagoida ympäristöön.Se jättää tilaa katsojan omille kokemuksille jaassosiaatioille. Kuvieni hahmot eivät suoranaisestimukaudu ympäristöönsä tai nouse senvaatimuksia vastaan. He reagoivat ympäristöönsä,ovat jonkinlaisessa suhteessa siihen jakäyttävät apunaan ympäristönsä elementtejäluodessaan jonkinlaisen maskin itsensä ja kohdattavansa,katsojan välille. Naamioitumisenele poistaa heidän näkyvän identiteettinsä, jokamäärittelee heitä ihmisinä iän, ihonvärin, sukupuolenja sosiaalisen roolin mukaan, muttasamalla tapa jolla he naamioituvat kertoo jotainoleellista heidän luonteestaan. Mitä paljastuukun pinta piilotetaan?Jarkko Räsänen (s. 1984)1 & 3 ways (2010)Sarjan kuvat ovat valokuvakollaaseja: Olen kirjoittanuttietokoneohjelman, jonka avulla olenviipaloinut digitaalisen kuvatiedoston kapeiksisiivuiksi ja koonnut ne uuteen järjestykseenerilaisten parametrien mukaan. Lopputuloksenaon kolme versiota yhdestä kuvatiedostosta,joista yksikään ei ole alkuperäisen kuvan rappukäytävästänäköinen. Rinnakkain, suurinavedoksina sarjan kuvissa hahmottuvat tilatkommunikoivat keskenään ja muodostavat kuviauusista tiloista.Anna Katariina Pesonen, Frida, 2010.7

EMMA PrizeAnu Suhonen, Xxxxxxxxxxxx, 2010Filippo Zambon, Xxxxxxxxxxxx, 2010FinalistitSaku Soukka, Xxxxxxxxxxxx, 2010Linda Maria Varoma, Xxxxxxxxxxxx, 20108Saku Soukka (s. 1982)Always 2009-2010Kuvillani visualisoin tunnetilojani, jotka liittyvätoman identiteetin peilautumiseen sellaisenihmisen kautta, jonka kanssa suunnittelenyhteistä tulevaisuutta. Tähän liittyy pyrkimysoman identiteetin mahdollisimman kattavaantiedostamiseen samaistumisen ja vieraantumisentunteen kautta.Kuvaustilanteessa olen pysäyttänyt ja tallentanutajallisesti eritasoisia näkymiä. Myöskuvauspaikkaa tilana olen usein kuvannuteri kulmista ja kohdista. Myöhemmin kuvienyhdistelyn avulla ilmennän ajallisia siirtymiäja muutosta sekä pyrin luomaan moninaisiaja paikoin surrealistisiakin vaikutelmia tilasta.Kuvien yhdistelyssä minua kiinnostaa myösmahdollisuudet luoda videolle ja sarjakuvalleominaisin keinoin narratiivisuutta.Anu Suhonen (s. 1970)Reflections, 2010Teoskokonaisuus koostuu viidestä ympyränmuotoisesta valokuvasta ja kahdesta pyöreästäpeilistä. Teos elää koko ajan riippuen siitä,mistä kulmasta sitä katsotaan – mitä peileistäkulloinkin heijastuu – ja kuinka se mitä peilitnäyttävät vertautuu valokuviin. Peilin ja valokuvansuhde todellisuuteen on sama – paitsi ettävalokuvan peiliheijastus on pysäytetty.*reflect (peilautua, heijastaa, miettiä, pohtia,harkita, kuvastua, ”reflektoida” kuvainnollisestitai ”reflektoida” esim. valoa).Linda Maria Varoma (s. 1985)Kolmessa minuutissanollasta sataan, 2010Teokseni kertoo siitä miten alituinen tarve suoriutuavaikuttaa meihin ja ajatustoimintaamme.Mitä enemmän vapaudumme meitä hallitsevistaodotuksista ja paineista sitä vapaamminajatuksemme toimii ja sitä enemmän ajatuksillemmeon myös tilaa.Filippo Zambon (s. 1981)The state of things, 2010Tammikuussa 2010 ystäväni, ”Physicians forHuman Rights” -järjestössä työskentelevä lääkärikutsui minut tutustumaan pieneen sairaalaan,joka sijaitsee Burkina Fason savannialueidenpohjoisosassa muutama sata kilometriäpääkaupungista Ouagadougousta. Burkina Fasossaollessani kuvasin maan terveydenhuollontilaa ja läheisten kylien jokapäiväistä elämää.Mielenkiintoni kohdistui erityisesti (vaikka eiainoastaan) lasten tilanteeseen maaseudulla,jossa suuri osa heistä kärsii aliravitsemuksesta.

” Punainenon ehkäkaikista väreistämonipuolisin,sielukkain jasiksi erikoisenelävä”Carolus EnckellPuhettapunaisestaTaidemaalari Carolus Enckelliä haastatteli Päivi KarttunenPuhutaan punaisesta väristä kuvataiteissa.Mainitsit kolme taiteilijaa Fra Angelicon,Breughelin ja Barnett Newmanin, kun kysyin,kuka taiteilija tulee ensimmäiseksi mieleesi,kun ajattelet punaista väriä kuvataiteissa. Miksinämä kolme?CE: Koska kaikki nämä kolme käyttävät sitäväriä mielenkiintoisesti, eri lailla, metaforisessamerkityksessä. Fra Angelico mielestäni käyttäätätä väriä jumalaisen olotilan vertauskuvana,jonakin, joka hänen ihmiskuvauksessaan ilmeneelempeytenä ihmisen kasvoissa. Breughelillapunainen tai oikeastaan oranssinpunainen,kuvaa maallista elämää, jotakin arkista, ihmistälähellä olevaa, kun taas Barnett Newman päinvastoinkuin edellä mainitut luo värin. Newmanilleväri on puhdas tila, jotakin arkaaista johonvoi upota.Olet taidemaalari ja olet käyttänyt omassa työssäsipaljon muun muassa juuri punaista väriä.Sanoit 1970-luvun Marokon matkasi vaikuttaneentähän. Kerroit kokeneesi Marokon punaiseksimaaksi, aistillinen vaikutelmasi maastaja sen maisemista oli punaisuus. Miten alkoisuhteesi punaiseen väriin?CE: Kyllä se pääasiallisesti johtui siitä, ettäpunaisen värin olemus mielestäni oli muitaylivoimaisempi. Enemmän kuin mikään muuväri se julistaa itseään – sillä on oma arvovalta,sillä on kaikista väreistä laajin rekisteri, enitensävyjä. Ainoa väri, joka ehkä voi kilpailla senkanssa on vihreä. Mutta myös kiinnostukseniKasimir Malevitsiin ja hänen suprematismiinsaon tuonut esille punaisen – vallankumouksensymbolina. Ei poliittisessa mielessä vaan pikemminmuutoksen vertauskuvana, henkisenkasvun välttämättömyytenä, niin kuin valkoinensymboloi hänelle ikuisuutta.Olet aika ajoin nimennyt teoksiasi viitateneri taiteilijoihin. Palataan Fra Angelicon jaBreughelin punaisiin väreihin ja sinun taiteelliseentyöhösi.CE: Muutamassa omassa työssäni olen käyttänytLefrangin öljyvärituotteita, jotka on nimettyFra Angelico punaiseksi, Ucello punaiseksija Breughelin punaiseksi. Otaksun, että näissävalmisteissa on haluttu simuloida kyseistentaiteilijoiden punaisia. Tämä on taas synnyttänytminussa kysymyksen, pystyvätkö katsojatyhdistämään nämä värit kyseisiin taiteilijoihin.Omat teokseni, joissa käytän näiden nimiä,ovat samanaikaisesti sekä kysymys että väite.Saastamoisen säätiön teemaripustus Punainen esillä nyt EMMAssa.

... Puhetta punaisesta”Värioppi” vai ”väriteoria”?CE: Jos viitataan sellaisiin ”väriteorioihin”,joita käytetään taiteen opetuksessa ja joita ontarkoitus soveltaa käytännön työskentelyyn,niiden rakenne ei pohjaudu teoriaan eikä oleluonteeltaan abstraktia vaan ne pohjautuvatpääasiallisesti näkemiseen, havainnoinnin tarkoituksessa.Sitä voisi kutsua empiiriseksi menetelmäksioppia ja nähdä värit taiteellisena välineenä.Siksi oppi ei teoria. Fysiikan alueelta löytyy väriteorioita.Mainitsit kaksi väriopinperinnettä. Mitkä ne ovat?CE: Mielestäni ne ovat niin sanottu analyyttinenvärioppi, joka perustuu mm. Newtoniinja Chevreuliin ja joka pohjautuu valon ja värinsuhteeseen. Tämä kehittyi väriopiksi lähinnäneo-impressionistien kautta, jotka jakamallavalon sen värillisiin osatekijöihin (so. divisionismi),halusi aikaansaada silmissä tapahtuvanoptisen värisekoituksen, joka myös tarkoitti,että värin avulla luotiin valo uudestaan.10Toinen värioppilinja on saanut alkunsa romantiikastaja Goethesta. Siinä pyritään havaintojenkautta luomaan väriä. Josef Albersin värioppion systemaattinen muunnelma tästä.Mikä on sinun värioppisi?CE: Minun värioppini on mielikuvitukseni värit.Ne värit, jotka minussa löytävät hahmonsa, eline värit, jotka muuttuvat itsenäisiksi arvoiksiilman havainnollisia esikuvia.Olet opettanut pitkään Vapaassa taidekoulussa.Mikä siinä on ollut sinulle merkityksellisintä?CE: Koulu ja sen opetuksellinen sisältö.Tämä tarkoittaa sitä, että minulle se paitsierinomaisen maalaustaiteeseen liittyvän pedagogiikkansatakia on toiminut myös taidehistorianyleissivistyksellisenä yliopistona, erikoisalueenaanmoderni maalaus eikä klassistamaalaustakaan ole unohdettu. Tämän lisäksikoulu on toiminut luovana keskustelufooruminamaalaustaiteeseen liittyvissä kysymyksissä.Vapaa taidekoulu järjesti 70-luvulla ensimmäisenätaidekouluna pitkäjänteistä väriopinopetusta, lukuvuosi kerrallaan. Opetus pohjautuiJosef Albersin värioppiin. Näille kursseilletultiin koulun ulkopuolelta ja muistataidekouluista. Sittemmin Vapaa taidekoulujulkaisi suomenkielisiä laitoksiaAlbersin kirjasta ja muutkin koulutjärjestivät omia kursseja tästäaiheesta. Väriopin kurssit eivätole enää pakollisia eivätkäkeskeisiä osia opetuksessa.Vapaassa taidekoulussaopetetaan yhäGoethen värioppia.

Heidi WesterbergmarkkinointiassistenttiGasum Oy1. Sain punaisen herätyksen helteisellälomamatkalla Roomassa vuonna 2008.Hypnotisoidun pitkäksi aikaatuijottamaan Valentinon liikkeenikkunassa olevaa upeaa punaistapukua, joka oli kuin veistos.Syksyllä koti-Suomessa ostin useitapunaisia vaatteita, kuten nämäkengät, jotka nostavat juhlatunnelmaanheti kun ne laittaa jalkaansa.2. Lämpö ja voimakkuus,jotka ottavat valtaansa.3. Se liittyi varmaankin hämmentävänkysymyksen esittämiseen.Nuorena olin kova punastumaan,enää en niinkään.Riitta Nykänenpäätoimittaja, Eeva-lehti1. Punainen jakkara on appeni tekemä.Se oli meillä pitkään mökillä takkatulensytytyspallina, mutta toin sen kotiimmekun sisustuksessa alkoi punainen kausi.Moderniin miljööseen vanha jakkaratuo hauskaa kontrastia ja muistuttaaperinteistä sekä mökkielämänihanuuksista; järvestä, luonnosta,tulesta ja rauhasta.2. Punainen on tunteita täynnä,voimaa, vihaa, rakkautta ja energiaa.3. Mitä vanhemmaksi tulen sitäharvemmin punastun, muttajos niin käy, niin nostan asianhuumorilla tapetille:”Nyt mä kyllä punastun!”Sointu Slavovasiakkuuspäällikkö, Art-Print Oy1. Viiden, nyt jo aikuisen serkunammeessa polskinut punainenkylpykala on meillä edelleenkylpyhuoneessa. Se muistuttaaniistä mukavista ajoista, jolloinlapset olivat pieniä ja kylpyhetketriemukkaita.2. Tyttäreni Emma, joka on ainarakastanut voimakkaita värejä jajolle usein ostan jotain punaista.3. Viime vuoden lopulla yllättäväkohteliaisuus tutulta yllätti niin,että taisin punastua.Laura Ojatalousjohtaja, HOK-Elanto1. Olen tainnut alitajuisesti valitalenkkivaatteideni väriksi punaisen,sillä väristä tulee pirteä mieliihan niin kuin lenkistäkin.2. Pirtsakkuus.3. No lenkillä tietysti, eilen illalla viimeksi.Heidi WesterbergRiitta NykänenSointu SlavovLaura OjaSaastamoisen säätiöntaidekokoelman teemaripustuksenPunaineninnoittamana EMMA-lehtikysyi taidemuseon yritysyhteistyökumppanienedustajilta muutamanpunertavan kysymyksen.1. Kerro kuvaan ottamastasitunteita herättävästäpunaisesta esineestä.2. Mitä sinulle tulee mieleenpunaisesta?3. Koska viimeksi punastuit?Satu MarttilaSatu Marttilajohtaja, Tapiola Varainhoito Oy1. Kiinalaisesta taidekaupasta ostamanipunainen rasia on todellinen poikkeuspohjoismaisen pelkistetyssä kodissamme.Rasia muistuttaa kulttuurien välisistäeroista ja siitä miten asioita katsotaan erikulmista eri puolilla maailmaa. Jos rasiaolisi tehty Suomessa, se olisi varmastikinpuunvärinen. Säilytän siinä hiussolkia.2. Punainen on energisoiva ja symbolinen väri.Punainen ei koskaan ole kompromissi.Mutta toisaalta, voiko suomalaisessamaalaismaisemassa olla mitäänharmonisempaa kuin punamullattu talo?3. Viime viikolla ihailin 2 tunnin hiihtolenkinposkille pitkäksi aikaa jättämää terveenraikasta punaa.11

Tony OurslerMercury12teksti Leena KuumolaTumma tähtitaivas, kaksi pehmeän veistoksellistamuotoa. Heijastuksia ja loputontaliikettä kahden äänen puhuessa omiaan. Tässäelementtejä Tony Ourslerin videoinstallaatiostaMercury. Tony Oursler (s. 1957) on amerikkalainentaiteilija joka on tullut tunnetuksi ympärimaailman monitahoisilla teoksillaan. Hänenaluettaan ovat niin performanssi, video, maalauskuin veistos, kulloinkin tilanteen mukaan.Häntä kiinnostavat ihmiset oudoissa tilanteissaja erilaiset muodonmuutokset.Hän tekee videoinstallaatioistaan tilallisiatapahtumia, joissa ääni ja kuva yhdessä fyysisenmuodon kanssa luovat kokonaisvaltaisiakokemuksia. Ourslerin teoksissa surrealistiset,usein luonnon inspiroimat elementit synnyttävätkuvitteellisia ja monikerroksisia tarinoita.Hänen liikkuva kuvansa ei näy monitoreidenkulmikkaista ruuduista vaan vaihtelevien esineidenpinnasta jossa se alati muuttuvallaolemuksellaan entisestään korostaa vieraudenläsnäoloa.EMMAssa esillä oleva Mercury koostuuuseista eri tasoista. Hämärän tilan tumma avaruusmaisematähtineen on täynnä mystiikkaa.Seinälle piirtyvät varjot kahdesta pehmeän pyöreämuotoisestakappaleesta joiden ääriviivathohtavat himmeää valoa. Niiden lomitse hahmottuutähtien runsaus. Näistä osa on jatkuvassahitaassa liikkeessä työntyen vääjäämättäkohti katsojaa. Veistoksellisten kappaleidenpinta kimmeltää ja muuttuu taukoamatta liikkuvankuvan heijastuessa siihen. Niissä kummassakinnaisen suusta tulvii jatkuvaa puhetta.Toinen suu on selkeästi nähtävissä, sitä ympäröivistävälkkyvistä muodoista erottuvat sillointällöin silmät jotka hitaasti avautuvat tai sulkeutuvat.Toinen taas muuttuu välillä muuksi,kääntyy hitaasti ylösalaisin erottuakseen taashetken verran. Liikkuva kuva myötäilee pyöreitämuotoja ja luo näin erilaisia optisia harhojaja mielikuvia. Aivan kuin veden liikkuvassapinnassa polveilevat kuvastukset muuttavattodellisuuden etäisen hauraiksi varjoiksi. Muodotvenyvät ja tiivistyvät, katkeavat ja yhdistyvätjatkuvassa orgaanisessa liikkeessä palatakseenvälillä hetkeksi tunnistettavaan asuun. Suidenpuhe on kuitenkin kaukana dialogista, kumpikinniistä on täysin sulkeutunut omaan maailmaansa.Siihen maailmaan jota leimaa kiihkeä keskittyneisyys,tajunnanvirta joka hetkittäin hiljeneemelkein kuiskaukseksi. Sanat seuraavattoisiaan, toistuvat välillä ja muuttuvat sekavanmielen kuohahtelevaksi ilmaisuksi. Kolkkonauru tuo väliin muistumia hajoavan mielenharhoista.Koko tilan yllä kaikuu intensiivinen äänimaisemajonka kohinan voimakkuus vaihtelee.Oursler leikittelee teoksessa voimakkaillavastakohdilla. Taustan runollinen ja hiljainenolemus rikkoutuu jatkuvan liikkeen ja hajanaistenkuvakatkelmien ja äänten kaaoksessa. Senarvoituksellinen tyyneys korostaa entisestäänpirstaleisen jatkuvan muutoksen kiihkeyttä.Samalla kuin ollaan mielen suljetussa tilassaon teoksessa vahvasti läsnä äärettömyys arkisentodellisuuden ulkopuolella.

Enemmän irti taiteesta!OHEISOHJELMISTO kesä 2010Varaukset ja ilmoittautumiset: Ma–Pe KLO 9–12, P. (09) 8163 0493OPASTUKSETYLEISÖOPASTUKSETSisältyvät museolipun hintaan.TAIDEVARTTI kesä- ja elokuussaEsitellään teoksia Saastamoisen säätiöntaidekokoelman uudesta osiosta Punainen.Kesto 15 min.sunnuntaisin klo 13, kieli suomisunnuntaisin klo 14, kieli englantiHeinäkuussa järjestämme Taidevarttejans. äkkilähtöinä. Kysy päiväkohtainentilanne EMMA infosta, 1. krs.Tieto mahdollisista opastuksistalöytyy myös näyttelytiloista,Taidevartti-teosten ääreltä.VARATTAVAT OPASTUKSETRyhmäkoko max. 25 henkilöä.Kesto 45 min., Taidevartti 15 min.Hinta 45 € / la–su 70 €Opastusvaraus viimeistään kolmearkipäivää ennen opastusta.TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus,joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan.Opas on ryhmän käytettävissä vartin jälkeenkeskustelua ja neuvontaa varten.TAIDETUNTI on opastus Saastamoisensäätiön taidekokoelmaan.TAIDEHALTIJAN TUNTI on päiväkoti-ikäisille,alk. 4 v., suunnattusadutusopastus.TAIDETUNTI näkövammaisilleTutustutaan oppaan johdolla Saastamoisensäätiön taidekokoelmaan. Kierroksen aikanamahdollisuus tunnustella teoksia. Havaintomateriaalinatoimivat myös EMMAn opetuskokoelmaTaidepakin teokset, joita saakoskettaa ja pitää kädessään.Ryhmäkoko 3-5 hlöä.= lapsille suunnatunohjelman merkkiTYÖPAJATAVOIMET TYÖPAJATMielen maisemat – valokuva-aiheinen työpajakaiken ikäisille (alk. 6-v.)Pe 27.8. Espoo-päivä /Taiteiden ilta klo 12, 16, 20Ks. lisätiedot kohdasta Tapahtumat.VARATTAVAT TYÖPAJAT RYHMILLEVarattavat työpajaopastukset käynnistyvätkesätauon jälkeen 17.8. alkaen. PoikkeuksenaTaidehaltijan pajakutsut, joita voi tilata myöskesällä.Taidehaltijan pajakutsutYli 4-vuotiaille lapsille. Kutsutsisältävät sadutusopastuksennäyttelyssä, ohjatun työskentelyntyöpajassa materiaaleineensekä juhla-aterian Café WeeGeellä.Kesto 2 h + omatoiminen ateriointi ½ h.Ryhmäkoko max. 15 lasta + 5 aikuista.Varaus on tehtävä viimeistään 1 viikkoennen kutsuja.Hinta: 80 € / ryhmä javalinnainen menu 7,30 € / hlöOMIN PÄINOikotiet ja ääniopastus antavat uusia näkökulmiaSaastamoisen säätiön taidekokoelmaan.Palveluita ja lisätietoa jakaa EMMA info, 1. krs.OIKOTIETOikotiet-sarjassa on ilmestynyt neljä esitettä:Kierrätysreitti sekä Lauluntekijän,Konservaattorin ja Tanssintekijän reitit.Esitteet ovat maksuttomia.ÄÄNIOPASTUSKoiran ja suden välissä vie kuulijan mustan,valkoisen ja harmaan maailmaan kuva -taiteilija, kirjailija Hannu Väisäsen johdolla.Kielet: suomi, ruotsi, englanti, ranska.Kesto: 15 min. Maksuton.SADUTUSTUOLI Kuvataiteilija Anu Tuomisenosallistava teos Kirjan kannet koivupuuta– ajatukset Australiassa astiIlme-pajassa, 2. krs.TAPAHTUMATESPOO-PÄIVÄNÄ / TAITEIDEN ILTANA 27.8.EMMAssa sukelletaan valokuvan maailmaanopastuksilla ja työpajoissa.Taidevartti klo 13, 15, 18vie yleisön EMMA Prize-kilpailunfinalistien teosten äärelle.Ks. www.emma.museum/EMMAPrize2010.phpKesto 15 min. Museolipun hinnalla.Lähtö lipunmyyntipisteestä.Taidetunti klo 19, 21Keskustelua EMMA Prize -kilpailunvoittajasta, Helsinki Schoolista javalokuvasta tämän päivän Suomessa.Kesto 45 min. Museolipun hinnalla.Lähtö lipunmyyntipisteestä.Mielen maisemat - valokuva-aiheinen työpajakaiken ikäisille (alk. 6-v.) klo 12, 16, 20Tutustumme EMMA Prize -valokuvauskilpailunvoittajateoksiin ja Camera Obscura -ilmiöönsekä valmistamme omia mielenmaisemiadiaprojektorin ja digikameran avulla.Työpajan kesto n. 1 ½ t. Alle 18-v. maksutta,aikuiset museolipun hinnalla.Kuhunkin työpajaan mahtuu 10 ensimmäistä,aloituspaikkana työpaja Paletti, 1. krs.Pienenä kuvakkeena LEIRITUNNUSKesäleirit näkyvät Näyttelykeskus WeeGeelläkesä- ja elokuussa. Leireillä puuhataan,leikitään ja liikutaan kaikissa talon museoissasekä Galleria Aarnissa ja Espoon kuvataidekoulussa.Kesän 2010 leirit ovat täynnä,mutta jatkoa seuraa tulevina vuosina.Lisätietoja:www.emma.museum/kesaleiritEMMA on liikkumisesteetön.Palvelumme soveltuvat myösliikkumis esteisille ja kehitys vammaisille.Opastukselle on mahdollisuus varatakäyttöön oppaan ääntä vahvistava laite.Lisätietoa: www.emma.museum/tule/saavutettavuus.php13

TaidetabletitEMMAn väliintulohyvin voinnin edistämiseksi14Teksti Nana Salinn museopedagoginen toimintaalkoi vuonna 2003,EMMAjo ennen museon avaamista. Siitä lähtien museoon jalkautunut kouluihin, päiväkoteihin javanhusten luo. Taide on siistii tarjosi kolmenvuoden ajan koululaisille mahdollisuuksia yhdistäätaide eri oppiaineisiin. Liplaputus osallistiRuusutorpan koulun monikulttuuriset oppilaatja toi heidät osaksi kaupunkikuvaa Leppävaaranlippuaukiota koristaneilla omakuvalipuilla.Museon ensimmäinen pedagoginen julkaisuHerkkäkuuloinen keräsi päiväkodeilta sanataidettaEMMAn taidekokoelmasta. Taide friskaaluo edelleen hyvinvointia ja sosiaalista kanssakäymistäikäihmisten ja hoitohenkilökunnankesken taide-esineiden käsittelyn avulla. EM-MAn viimeisin, Koneen säätiön tukema Matkalla-projektiedistää kohtaamista yli ikärajojen jaymmärryksen kasvua Tapiolan SOS-lapsikylännuorten sekä alueen päiväkeskuksen ikäihmistenkesken. Käyttäjät pyritään ottamaanmukaan jo projektien suunnitteluvaiheeseen.Tärkeää on myös löytää uusia ryhmiä, jotkaeivät vielä ole tunnistaneet museon tarjoamiamahdollisuuksia.Museoiden ja kulttuurilaitosten yhteiskuntavastuullisuusei ole uusi asia. Taiteen käyttöhyvinvoinnin edistämiseksi on maailmalla hyvinyleistä. Esimerkiksi Englannissa kulttuurilaitostenosallistavuudesta on paljon kokemusta.Tarvetta palveluille ovat lisänneet maan sosioekonominenepätasa-arvoisuus ja antisosiaalisetlieveilmiöt. Pelkästään Liverpoolin alueella kärsitäänmaan suurimmista työttömyysluvuista,rikollisuudesta, syrjäytymisestä ja keskiarvoaalhaisimmista oppimistuloksista. Museoidenja kulttuurilaitosten yhteyksiä eri yhteisöihin,eri toimijoiden voimien yhdistämistä ja ihmistenkuuntelua pidetään Isossa-Britanniassatärkeänä. Maasta löytyy paljon rohkaiseviaesimerkkejä museoiden ja kulttuuritoimijoidenmahdollisuuksista parantaa ihmisten hyvinvointianiin vanhusten huollossa, vankiloissakuin sairaaloissa. Suomessa tehdyn tuoreimmatkyselyn mukaan syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassaolevat eivät saa tarvitsemaansaapua. Heikoimmassa asemassa olevien tarpeettunnistetaan, mutta niihin ei aina pystytä vastaamaan.Syrjäytymisen estämiseksi on kehitettyviranomaisten yhteistyötä ja palveluja onuudelleenorganisoitu.Yhteiskunnallisen työn vaikutusten näkyminenkestää, vaatii kärsivällisyyttä ja sitoutumista,mutta onnistuessaan toiminnan myönteisetvaikutukset luovat pysyvää hyvinvointia.Museoiden tulee tehdä yhteistyötä, tarjota tapahtumisentiloja ja olla mukana lievittämässäyhteiskunnan ongelmia omien voimavarojensapuitteissa. Museoiden jalkauttamistyössä ontärkeää huomata yhteisöjen toimintaympäristöerotja vaatimukset, rohkaisu toimijoiden kesken,ymmärrettävä keskinäinen vuorovaikutusja palaute. Lähes yhtä tärkeää on tehdä näkyväksimuseoiden pedagoginen työ. Näin museoidensisällä ja ulkopuolella voidaan ymmärtääparemmin työn sisältö, tarkoitus ja arvo sekäparantaa yhteisöjen mahdollisuutta tarttua museonpalveluihin.

Matkallan museo-opetus ohjasiEMMA keväällä Tapiolan alueenikäihmisistä ja SOS -lapsikylän nuoristakoostuvaa ryhmää, joka toteutti suurikokoisenseinämaalauksen Länsimetron työmaa-aitaan.Maalaus julkistettiin kesän alussa Tapiolankeskustassa.Yhteisötaiteellisessa projektissa tarkastellaaneheyttävästi omaa elinpiiriä, minäkuvaa jaikää. Pyrkimyksenä on vaikuttaa kuvataiteenkeinoin elähdyttävästi katukuvaan ja nostaaesille yksilöllisiä kertomuksia markkinataloudentuottamien viestien rinnalle.Kevään aikana ryhmä tutustui lähiympäristöönmm. valokuvan keinoin. Ensi syksynänuorten kanssa pohditaan aikuiseksi kasvamistakuvataiteilija Katja Tukiaisen kanssa. Tukiainentoteuttaa EMMAn työpaja Ilmeeseen koko tilantäyttävän Good Heavens! -maalausinstallaation,joka kertoo liian isoksi kasvaneesta tytöstä.EMMA-lehti seuraa projektin etenemistäseuraavassa numerossa.15

Ajatus voi syntyä tosiabstraktista asiasta,kuten vaikka ihmistenintohimoisestasuhtautumisestatyöhönsä, sanooEMMA Cavanetiketin suunnittelijaAnna Retulainen.teksti Leena Joutsenniemi16

CarambaKun soitin viime syksynä kuvataiteilija AnnaRetulaiselle kysyäkseni, tekisikö hän etiketinEMMACavalle, välitön vastaus oli kyllä!- Innostuin heti, sillä minua kiinnostaataide suhteessa johonkin muuhun, Anna totesijälkeenpäin.- En pitänyt ajatusta maalauksen liimaamisestapullon kylkeen kiinnostavana vaan halusinnähdä pullon kokonaisuutena, kolmiulotteisenakappaleena ja miettiä sitä. Etiketissätaide on suhteessa ”oikeaan elämään”, samaantapaan kuin vaikka seinämaalaukset tai craffitiarkisessa tilassa.Marraskuussa matkustimme Kataloniaantutustumaan cavamme syntyyn ja palasimmelukuisten poskisuudelmien mäiskeet poskillahehkuen, typertyneinä saamastamme ylenpalttisenystävällisestä kohtelusta, katalonialaisistaherkuista ja viinistä.- Vierailu vaikutti etikettiin paljon enemmänkuin olin ennakkoon kuvitellut. Ei paikkasinänsä mutta ne ihmiset ja se syvällisyys,joilla he suhtautuvat tekemiseensä. Tästä tulihenkilökohtaista, Anna kuvaili.Joanilta JoanilleEMMACava tulee Katalonian Penedésistä, jossavaltaosa espanjalaisista cavoista tuotetaan.Espanjalaisen kuohuviinin nimeksi vakiintuikellaria tarkoittava cava 1986, jolloin Espanjajoutui EU:hun liittymisen myötä luopumaanxampánja-nimestä.EMMACavan kotitilan, Pares Baltan ensimmäisetviiniköynnökset istutettiin jo 1790ja edelleen sama suku isännöi tilaa. Cusinénperheellä, jonka neljä sukupolvea elää yhdessäviininviljelyn ja -teon ympärille kietoutuvaaelämää tuntuu viiniä virtaavan suonissaankin.Elämäntapa ja -työ sekä ylpeys siitä näkyy kaikessa,alkaen elegantista otteesta viinilasista.Tapasimme 92-vuotiaan Joanin, joka edelleenpäivittäin kiertää tiluksia elämäntyöstään nauttien,hänen poikansa Joanin, pojanpoikansaJoanin sekä kaikki lapsenlapsenlapsena, joistayksi oli – kas kummaa – nimeltään Joan.Joan sekä veljensä Josep ovat kumpikinlöytäneet vaimokseen enologin, Martan ja MariaElenan, jotka vastaavat itse viininteosta miestenviljellessä, myydessä ja markkinoidessa.Voimakas perhekeskeisyys näkyy myös tilantavassa nimetä viinejä perheen naisten mukaan,vasta 7-vuotiaalla Blancallakin onjo oma nimikkocavansa.17

Udae ant elenis utaspietre eatia sit voluptatet latenulparibea nonsequisnatur?Sequi dolest ipsa vent odquidus. Us ma in eatinimquodit eum aut volorroiusa dolores dus, quisulliaturit uta sapidipismos sit eos dolesciusdella conse lab im inusdaecum iliciasPäivä viinitilallaMarraskuisessa kuulaankirkkaassa maisemassakäppyräisistä viiniköynnöksistä suurin osa onjo pudottanut lehtensä, rypäleterttuja roikkuuainoastaan nuorissa pensaissa, joiden satoa eivielä korjata. Vasta viisivuotiaiden pensaidenhedelmät kelpaavat viinintekoon, hoidettunapensas voi elää ja tuottaa jopa satoja vuosia.- Jokaisella viinilajilla on oma muotonsa, neovat kuin ihmisiä, joilla kullakin on kolotustaeri paikoissa, isäntämme Joan kuvailee silittäessäänelämän käpristämän Merlotin vartta.Mutkaiset varret inspiroivat myös Annaa,joka pysähtyy kuvamaan vanhoista varsistakasattua kekoa, ilmiselvää installaatiota.Ajeluttaessaan meitä viiniviljelykseltä toisellepitkin jyrkkiä sateen syövyttämiä vuoristoisiahiekkateitä, Joan kertoo hyvän viinin synnystä.Lopputulokseen vaikuttavat ilmasto, maaperä,itse viinilajike (joita he viljelevät 19 erilaista)sekä maanviljelys. Bares Palta on luomutila,jossa lannoituksesta huolehtivat talviajantarhoilla laiduntavat lampaat.Vasta viljelyn jälkeen kuvaan astuu itse viininvalmistus.Kun Marta ja Maria Elena päästetääniltapäivällä viinien maistelun lomassasiitä kertomaan, ei omenahappoja, fermentoitumistaja filtteröintiä vilisevä innostunut puheloppu ennen kuin nuorten naisten on pakkolähteä lapsiaan noutamaan.- Yksi viiniteon suurimmista haasteista onyrittää päätellä, miten viini kehittyy pullotettuna,miltä se maistuu muutaman vuodenjälkeen?Sameista eri rypäleistä tehdyistä raakaviineistäkokeilemme sopivan sekoitussuhteen etsimistähajun ja maun perusteella. Niin että yksi lajiketoisi seokseen rotevuutta ja toinen syvyyttä vaimiten se menikään.Lähtö illalliselle viivästyy kun isä-Joan palaa1970-luvulle muistelemaan häämatkaansa,joka suuntautui Suomeen - ja mikä hauskinta -myös Tapiolaan. Nuorikko kiersi Eurooppaa itserakennetulla asuntoautolla, joka oli varustettuPohjolan hyytävää kylmyyttä vastaan. Suomessaolikin lämmin kesä, joka mansikoineen jamuikunmäteineen teki lähtemättömän vaikutuksennuoreenpariin.Pitkän päivän päätteeksi Tapas-illallisellaserrano-kinkkujen, juustojen ja erinomaisenviinin seurassa Anna pyörittelee kuohuviinipulloakäsissään.- Mitä jos etiketti kiertäisikin koko pullon?Lähtiessämme ravintolan isäntä huutaa peräämme,hänelle on meille jotain näytettävääviinikellaristaan: Marlin Aurora-herukkaviini80-luvulta. Kehotamme häntä säilyttämäänpullon muistona, ei juomaan.Tammikuussaetiketti on valmis- Siitä tuli just sellainen kuin Espanjassaajattelin, kevyt ja pulppuava. Ensi vilkaisullaetiketti saattaa näyttää abstraktilta, mutta sitäse ei ole. Maalaus ottaa kantaa asetelmamaalauksentraditioon. Lopullinen työ on koko kolmiulotteinenpullo, jossa valkoisella kapsyylilla onoma roolinsa. Tämän tekeminen oli yksi hauskimpiajuttuja pitkään aikaan, Anna pulppuaakuin elämäniloinen kuohuviinipullonsa.EMMA Cava, Alkon tilausvalikoimassanro 927357. Hinta: 9,91€18

teksti Päivi TalasmaaEspoo liittyi vuonna 1997 Euroopan komissionperustamaan nuorille eurooppalaisilletaitelijoille tarkoitettuun Peja-residenssiprojektiin(Pépinières européennes pour les jeunesartistes). Residenssin ensimmäisenä taiteilijanaEspoossa toimi hollantilainen ympäristötaiteilijaGerma Huijbers (s. 1967). Huijberstyöskenteli Espoossa kulttuuritoimen vieraanapuoli vuotta kohteenaan Leppävaaran alue,jonne hän toteutti useita tilapäisiä ympäristöteoksia.Samaan aikaan tehtiin Leppävaaran eteläosansuunnitelmia, joiden tuloksena valmistuivatnykyisen eteläleppävaaran asuinaluekorttelit,kauppakeskus Sello ja uusi rautatieasema.Espoo päätti tilata Germa Huijbersilta, jokaoli jo Hollannissa toteuttanut ympäristöönliittyviä suunnittelutehtäviä, Alberganesplandinpohjoispuolen päätyyn visuaalisen maamerkin.Maamerkin tehtävänä oli kaupunkikuvallisestialoittaa ja päättää esplanadi. Sen lisäksi teoksellatuli olla avoin rakenne siten että ympäristöolisi selvästi nähtävissä ja se muodostaisikontrastin esplanadin puustolle. Teoksen tuliolla myös muuntautuvainen otettaessa huomi-AlberganesplanadinLippumerikuvaa Suomen kesääoon alueen tulevaisuuden suunnitelmat. Puistoonistutettavat kirsikkapuut olisivat täydessämitassaan kymmenisen vuoden kuluttua.Germa Huijbersin lähtökohtana oli ajatussiitä, että Alberganesplanadin pohjoisosa oliollut joutomaata. Aiemmin Leppävaara olimaaseutua ja hän halusi joutomaatunnelmankorostamiseksi aukiosuunnitelman ilmentävänalueen aiempaa tunnelmaa, samoin muotojenja värien tuli olla suhteessa alkuperäiseenmaisemaan. Huijbers päätti peittää aukon 21lipputangolla, jotka kuvaavat alueelta kaadettujapuita. Tavoitteena oli antaa ihmistennähdä arkiympäristönsä uudesta ja erilaisestanäkökulmasta. Hän halusi myös aukiollekuvamateriaalia ja suunnitteli tankoihin liput.Yhdessä liput luovat vaikutelman vehreistälehdistä sinistä taivasta vasten. LipputankoaukiollaGerma Huijbers halusi tuoda luonnontakaisin Leppävaaran kaupunkimaisemaan jaantaa aukiolle luonnollisen asun urbaaneinilmaisukeinoin.Aukio on pinnoitettu punaieilla graniittilla,joka on Espoolle tunnusomainen kivilaji.Liput on valaistu Leppävaarankadunkatuvalaisinpylväistä sekä puiston puoleltavalonheittimin. Liput liehuvat 12 metriäkorkeissa alumiinisissa, ylöspäin kapenevissalipputangoissa muodostaen säännöllisenlippurivistön. Liput on vaihdettavissa tarpeenmukaan Suomen lippuihin, Espoon kaupunginlippuihin, EU-lippuihin, eri yhteisöjen, yritystentai jopa koulujen ja päiväkotien lippuihin.Lippumeri-teos paljastettiin syyskuussa 2003Leppävaara-viikolla ja heti seuraavana vuonnataidemuseo ja läheisen Ruusutorpan koulunoppilaat toteuttivatAlberganesplanadille liplaputus-projektinkoulun oppilaiden suunnittelemin lipuin.Lippumeri- hankkeesta vastasivat Espoonkaupungin tekninen keskus, Espoon kulttuuritoimenkeskus ja Espoon taidemuseo, jokamyöhemmin nimettiin EMMAksi.19

julkaisujärjestelmään Drupaliin. Valitsimmejulkaisualustaksi Drupalin siksi, että sille jouseat suomalaiset nettipavleluiden toimittajattuottavat sovelluksia ja sillä on suhteellisenlaaja käyttäjäyhteisö myös Suomessa.Kuka olet?Pertti Lähteenmäki, ICT-päällikköKahvikuppisi?Kun tulin EMMAan töihin 2004 valitsinkupikseni vanhan Arabian valkoisen peruskupin.Valitin aina kun muutkin käyttivät minunkuppiani, koska se näytti samanlaiselta kuinmuseo kalustoon kuuluvat muut kupit. Työtoverinikyllästyivät varmaankin kuuntelemaanjuttuja persoonattomasta kupistani ja ostivatkimpassa uuden Ego-kupin. Sain siis lisääpersoonallisuutta.Mitä teet EMMAssa?Teen kaikkea, mikä kuulostaa biteiltä ja toimiisähköllä. Työnkuvani on muotoutunut tarpeenmukaan museon avaamista edeltäneestäsuunnittelusta tämän päivän verkkoviestintästrategiaan.Työnkuvaani kuuluvat ICT-asiatkuten käyttäjien henkilökohtainen tietotekniikkaja puhelimet sekä yhteiset palvelinpalvelutsekä näyttelyiden mediataiteeseen liittyvätekniikka. Työni koostuu suurimmaksi osaksiverkkoviestinnästä mihin tällä hetkellä kuuluumm. EMMAn nettisivu-uudistus. Nettiuudistuksessatukeudumme avoimen lähdekoodinMiten sinusta tuli ICT-päällikkö?Koska työnkuvani on laaja ja siihen kuuluu niinmonia osa-alueita, aikaisempi verkkomediasuunnittelijantittelini ei ollut enää työtäni kuvaava.Muutimme sen sitten enemmän vastuutakantavaksi nimikkeeksi ICT-päällikkö. Olenensimmäiseltä peruskoulutukseltani tradenomipääaineena tietoliikenne. Tradenomi-tutkinnonsuorittamisen jälkeen olen työskennellyt järjestelmäasiantuntijanaIT- ja telealan yrityksissä.Opiskelin vielä toisen perustutkinnon ja luinHelsingin yliopistossa aikuiskasvatustiedettä,tietojenkäsittelyä ja mediakasvatusta. Opintojenohessa koulutin nettijulkaisun alkeita yliopistontäydennyskoulutuskeskuksessa. Espoonkaupungille minut palkattiin WeeGee-projektiinverkkomediasuunnittelijaksi 2001. Iloksenikolmen vuoden määräaikaisen työn jälkeenmuseonjohtaja Markku Valkonen pyysi minuaEMMAan töihin. Työ museon IT:n parissa onhurahtanut nopeasti mielenkiintoisen sisällönja Egostani huolehtivien mukavien työtoverienkanssa — siitä lämmin kiitos!Parasta viiden jälkeenLempeästi laulava nykykomedia,kevyesti sivaltava keittiösatiiriEnsi-ilta Espoon Kaupunginteatterissa 3.11.2010Käsikirjoitus Ilpo TuomarilaOhjaus Jussi HelminenTapiola SinfoniettaKausikortit 2010 –11 myynnissäLippupisteessä 28.8 asti.Kertaliput 30.8. alkaen.Lisätietoa konserttien ohjelmista ja lipuista:www.tapiolasinfonietta.fiESPOON KAUPUNGINTEATTERI | www.espoonteatteri.fi |Liput p. (09) 439 3388 | Lippupiste 0600 900900 (1,75e/min+pvm)

Ilta on aina ennen yötäWeeGeen Espoo-päivässä ja Taiteiden illassatapahtuu 27.8. klo 11-22Talo tarjoaa kokemuksia kaikenikäisille;puuhataan työpajoissa, syvennytään opastuksiin,tavataan Star Wars hahmoja ja käydäänkokemuksellisen kaupungin konsultinvastaanotolla.Musiikista vastaa mm.Lauluyhtye Meri. klo 19.Maksuton sisäänpääsy!Lisätietoja: www.weegee.fiKuvassa ateljeen ensimmäinen taiteilijastipendiaatti Christine Camenisch,1997. Kuva: Petr RehorEMMAn tukemataiteilijaresidenssi- sekä Open StudiotoimintaPäät pyörällenykytaiteesta 21.–22.8.EMMA on aloittanut vuoden 2010 alustayhteistyön Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiönTapiolan vierasateljeen vaihto-ohjelmankanssa. Residenssiohjelma on toiminutvuodesta 1997 alkaen ja sen kautta Tapiolaansaapuu vuosittain yksi quebeciläinen jayksi sveitsiläinen taiteilija. Vastavuoroisestisuomalaistaiteilijoille tarjotaan mahdollisuusSveitsissä ja Quebecissä työskentelyyn. Tällähetkellä Sveitsissä työskentelee taidemaalariPetr Rehor, syksyllä Quebeciin lähtee kuvataiteilijaKari Yli-Annala.Vaihto-ohjelman yhteistyökumppaneita ovatsveitsiläinen internationales Austauch- undAtelierprogramm Region Basel sekä quebeciläinenConseil des Arts et des Lettres du Québec.Suomessa ohjelmaa tukevat EMMA ja taiteenkeskustoimikunta.Yhteistyön puitteissa EMMA ja SuomenTaiteilijaseuran ateljeesäätiö järjestää yleisölleresidenssitaiteilijaesittelyjä ja vierailuja Nallenpolunateljeeseen. Vierailuista löytyy parhaitentietoa www.emma.museum/oheisohjelmisto jaEMMA-lehdestä.Elokuinen Pää Pyörälle -tapahtuma tarjoaa jokolmannen kerran päräyttävää nykytaidettaseitsemässä kohteessa.15 kilometrinen pyöräilyreitti vie museokohteestatoiseen, jokaisessa esillä takuutuorettanykytaidetta sekä tietenkin museoiden omatnäyttelyt. Kaikki yhdellä lipulla. Ohjelmisto jataiteilijat tulossa osoitteeseen: www.paapyoralle.fi.Mukana Valokuvataiteen museo, Didrichsenintaidemuseo, Helsingin taidemuseo Meilahti,Gallen-Kallelan museo sekä EMMA, GalleriaAarni ja Cartes WeeGee-talossa. Kuraattorinataiteilija Markus Renvall.21

kysy!AskarruttaakoSinua jokin taidetermi?Lähetä kysymyksesi:info@emma.museumMitätarkoittaalambda?Entä diasec taikromo geeninenvärivedos?Valokuvataiteen tekniikat ja niistä käytettävätnimitykset hämmentävät monianäyttelyissä kävijöitä. Onko seinällä oleva teosvalokuva, vaikka sen tekniikaksi ilmoitetaan"lambda"?EMMAn valokuvaaja Milja Laurila avaateoslappuihin kätkeytyvien kirjainyhdistelmiensaloja.Tekniikoihin voit tutusta EMMA Prize -näyttelyssäja Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa.LambdaNimitystä käytetään valokuvasta, joka ontulostettu aidolle valokuvapaperille digitaalisestatiedostosta. Sähköisessä muodossa olevakuva valotetaan valokuvapaperille laserilla,ja valotettu paperi kehitetään perinteistenvalokuvakemioiden avulla. Lambda on yhdenvalmistajan laitteen nimi - yleisesti tekniikastavoidaan käyttää termiä digitaalinen värivedos.Kromogeeninen värivedosNegatiivista valokuvapaperille valotettu kuva.Filmillä oleva kuva heijastetaan valokuvapaperillesuurennuskoneen avulla, ja valotettupaperi kehitetään valokuvakemioiden avulla.Esimerkiksi perinteiset "kymppikuvat" ovat kromogeenisiavärivedoksia. Tekniikasta voidaankäyttää myös termiä analoginen värivedos,vastakohtana digitaaliselle värivedokselle.DiasecRekisteröity tuotemerkki ja tekniikka, jonkaavulla valokuvan kuvapuolelle kiinnitetäännoin sentin paksuinen, läpinäkyvä akryylilevy.Kuvan taakse kiinnitetään ohut alumiinilevy,jolloin lopputuloksena on kahden levyn välissäoleva valokuva. Diasecin sanotaan korostavanvalokuvien värejä ja yksityiskohtia, minkä takiamonet valokuvataiteilijat esittävät kuvansanäyttelyissä Diasec-tekniikalla pohjustettuina.Rekisteröityjä Diasec-pohjustuksia ei tehdäSuomessa. Vastaavaa, optista silikonia valokuvanliimaukseen käyttävää tekniikkaa tehdäänmeillä mm. Silisec-nimellä.PohjustusValmis valokuvavedos kiinnitetään ohuellelevylle, usein alumiinille tai akryylille. Levyntaakse voidaan kiinnittää ripustuslistat, joidenavulla pohjustettu valokuva voidaan ripustaaseinälle. Levylle pohjustettu valokuva voidaanmyös kehystää. Alumiinille pohjustettu valokuvapysyy suorana, ja se voidaan ripustaaseinälle koskematta itse valokuvaan.Näyttelyissä esillä olevat, alumiinille pohjustetutvalokuvat suojataan usein myös laminoinnilla,jolloin valokuvan kuvapuolelle kiinnitetäänläpinäkyvä matta tai kiiltävä suojakalvo(vrt. kirjojen päällystys kontaktimuovilla!).Museoiden janäyttelyjen maailmaPäivän päätteeksielämysten ilta!Taidetta, tietoa, historiaa, kulttuuria,makuja, tuoksuja, värejä ja tapahtumia.Avoinna ti klo 11–18, ke–to klo 11–20, pe–su klo11–18, ma suljettu.Liput 10/8 e, alle 18- ja yli 70-vuotiaat ilmaiseksi.Kesäaukioloaika 1.6.–31.8. ti–pe klo 11–18,la–su klo 11–17.Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo. www.weegee.fiIRTIOTTOJA ARJESTAGULDKANT PÅ TILLVARON I HAGALUNDMAGICAL MOMENTS IN TAPIOLAEMMA | KAMU | Helinä Rautavaaran museo | Suomen kellomuseoLelumuseo | Café WeeGee | WeeGee Shopwww.espoo.fi/kulttuurikeskusTapiola, Kulttuuriaukio 2, 02100 Espoo, puh. (09) 816 5051

EMMAPrize18.6. – 29.8.201EMMA Prize-bildkonsttävlingens tio unga ochbegåvade finalister ställer under sommarenut sina konstverk i EMMA. Tävlingen gick avstapeln för första gången i år och kommer ifortsättningen att ordnas vart tredje år. Varjekonstnär bidrog med en serie på 3–5 bilder iutställningen. EMMA Prize tävlingen fokuseradedenna gång på fotokonst och tävlingen vannsav Xxxxxxxxx Xxxxxxx. De övriga finalisterna ärElina Julin (f. 1979), Kimmo Metsäranta(f. 1978), Nelli Palomäki (f. 1981), AnnaKatariina Pesonen (f. 1979), Mikko Rikala(f. 1977), Jarkko Räsänen (f. 1984), SakuSoukka (f. 1982), Anu Suhonen (f. 1970),Linda Maria Varoma (f. 1985) ja Filippo Zambon(f. 1981).Tävlingsbidragen bestod av 146 verkserier,eller sammanlagt 590 fotografier, som bedömdesanonymt av juryn. Tyngdpunkten låg i detfiktiva och i konstfotografiet medan det blandbidragen fanns mycket få dokumentärfotografier.Tapiola-gruppen löser in vinnarserien till sinegen konstsamling och verket kommer attplaceras i företagets nya hus i Hagalund.RöttHängningen i Saastamoinenstiftelsens konstsamlinghar förnyats med temautställningenRött.Tyngdpunkt ligger på nutidskonsten ochutställningen frossar i olika nyanser av rött.Konstverken representerar bildkonstens breddfrån video- och fotografikonst till målningar ochskulpturer. Antalet verk är över 40 och så gottsom alla av olika konstnärer. Representeradepå utställningen finns bland annat CarolusEnckell, Rafael Wardi, Santeri Tuori, JaumePlensa, Leena Luostarinen, Anni Leppälä ochElina Merenmies.Konceptet för nyhängningen, som skapats avHannele Grönlund, Päivi Karttunen och HannuVäisänen, är en fortsättning på Saastamoinenstiftelsensförnyelse av samlingen. HelhetenMellan hund och varg var det första ledet iförnyelsen. Kom och pröva om rödorangefår ditt blod att svalla!GUIDNINGARALLMÄNNA GUIDNINGARIngår i inträdesprisetKONSTKVARTEN i juni och augusti iutställningen Rött på finska sö kl. 13och engelska sö kl. 14Info om Konstkvarternas tidpunkteri juli fås i EMMA infon.Konstkvarten på svenska igen i höst!MED FÖRHANDSBOKNINGGruppstorlek max 25 personer.Längd 45 min., Konstkvarten 15 min.Pris 45 € / lö–sö 70 €.Förhandsbokning senast 3 vard.före guidningen.KONSTKVARTEN är en kort presentationav ett konstverk.KONSTTIMMEN är en guidning i enutställning efter eget val.KONSTFENS TIMME är en sagoguidningför daghemsbarn.KONSTTIMMEN för synskadade förfram konsten på ett handgripligt sätt.Få ut merav konsten!PROGRAM sommar 2010Guidningar och förfrågningar: må–fr kl. 9–12, tfn (09) 8163 0493Obs! Bokningen håller stängt xx.x–xx.x.VERKSTÄDERDe förhandsbokade guidningarna hållersommarpaus fram till 17.8. Undantaget ärKonstféns verkstadskalas som kan bokas förfödelsedagskalas. Guidning, skapande arbeteoch festmåltid ingår. Bokning bör göras envecka innan kalaset.PÅ EGEN HANDTa en GENVÄG i den permanenta samlingenmed hjälp av samlingsbroschyrerna eller lånaen AUDIOGUIDE och lyssna till Hannu Väisänenstankar om utställningen Mellan hund ochvarg (språk: sv, fi, en, fr). Längd 15 min.Mer info får du i EMMAs info, 1 vån.!EVENEMANGESBODAGEN / KONSTENS KVÄLL 27.8I EMMA dyker vi in i fotografiets värld.På guidningar i EMMA Prize-utställningenbehandlas bl.a. tävlingens vinnare och fotografietsställning i dagens Finland. I verkstädernatillverkas egna inre landskap med hjälp avdigikamera och diaprojektor.Mer om programmet på finskapå s. 13 och på svenska påhttp://www.emma.museum/swe/program/index.phpRätten till ändringar förbehålles.23

WeeGee-talo, 2. kerrosEMMA Espoon modernin taiteen museoBox 6661, FI-02070 ESPOON KAUPUNKIWeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola+ 358 (0)9 8165 7512www.emma.museumOpastusvaraukset ma–pe klo 9–12Guidebokningar må–fre kl. 9–12Guided tour reservations Mon–Fri 9–12+ 358 (0)9 8163 0493Avoinna, Öppet, Openti, Tues / pe–su, fr–sö, Fri–Sun 11–18ke–to, on–to, Wed–Thurs 11–2018–20 maksutta, gratis, freeLiput | Biljetter | TicketsWeeGee-lippu 10€ / 8€(koko talo = 5 museota)S-etukortilla 9 / 7 €Alle 18-v ja yli 70-v ilmaiseksiWeeGee-biljett 10€ / 8€(hela huset = 5 museer)Med S-Förmånskort 9 / 7 €.Under 18 och över 70 år gratisWeeGee ticket 10€ / 8€(whole building = 5 museums)Visitors under 18 and over70 years are admitted free.Näyttelykeskus WeeGeeUtställningscentret WeeGeeExhibition Centre WeeGee(09) 8163 1818Bussit Helsingin Kampista: 106, 110Bussar från Kampen i Helsingfors: 106, 110Busses from Kamppi, Helsinki: 106, 110Espoon sisäiset bussit 15, 18, 18Z, 57 ks. www.hsl.fiEMMAn tukijat