Viihde ANSSI

TANSSIViihdeSUOMALAISEN MUSIIKIN JA TANSSIKULTTUURIN ERIKOISLEHTI • 1/2009 3.vuosikertatanssiitähtienkanssauudetkilpailijatPääyhteistyökumppani:remu aaltonenKOKO SUOMI TANSSII-PALSTALLAHaastatteluissa mm.antti ahopeltothe bubblesfrederikkike elomaamaria lundkangastussouvarittanssiseuratelävät vapaaehtoistyöstäKoop ArponenMaailman matkaajastasuomalaisten idoliksimEIJU sUVASjARKKO hONKANENSUSANNA HEIKKIMITÄ SULLE KUULUU-PALSTALLAtanssipaikkaliitteessämukana:• Auran Nuortentalo• Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu• Hirvensuuli, Huittinen• Hotelli-Ravintola Hiittenharju,Harjavalta• Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi,Kurikka• Hyvinkään Järjestötalo• Kankaanpään kuntoutuskeskus• Kylpylähotelli Päiväkumpu,Karjalohja• Mäntymotelli, Mäntyharju• Scandic Luosto• Tanssikrouvi, Häijää• Tanssiravintola Monrepos,Lappeenranta• Teeriharju, Somero• Vuoksenniskan työväentalo, Imatra• Wanhan Tanssikellari, Helsinki• Ylläs Soikoon, Äkäslompoloshk 40 vuottaTANSSIPAIKKOJEN ASIALLAtanssittajanaPRINSSI ORLOWSKYISKELMÄ GAALAVUODEN 2008 PALKITUT

Päätoimittajan sananenkuva: J.vuorenpääolen lakannut huolehtimasta turhia!Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa! Näin sanotaan eräässäkin jo klassikoksi muodostuneessa kappaleessa. Päätinlopettaa turhan asioista huolehtimisen ja stressaamisen tai ainakin pyrin suggestiomaan itseäni siihen aktiivisesti. Kunvain uskoo ja luottaa lujasti itseensä ja siihen mitä tekee, ja se tuntuu hyvältä tuolla jossain sydämen pohjalla, ei voimennä pahasti harhaan. Kyllä elämä kantaa aina eteenpäin tavalla tai toisella! Stressi on pidemmän päälle aika ankea kaveri,eikä sen ylläpitäminen hyödytä ketään. Vähemmälläkin hosumisella saa paljon aikaiseksi ja kaikesta tekemisestä pitää ennenkaikkea nauttia! Uskon vankasti myös siihen, että mikään elämässä ei ole vain sattumaa ja kaikella on oma positiivinen tarkoituksensa- niillä ”huonoillakin” asioilla, mutta se myönteisyys pitää vain löytää ja ymmärtää. Ei saa antaa myöskään pelolleliikaa valtaa vaikuttaa omiin päätöksiin!Minulla todettiin juuri ennen joulua kilpirauhasen vajaatoiminta, joka selittää paljolti taustaa viimeisen parin vuoden aikanatuntemallani oudolle väsymykselle, saamattomuudelle, vilutukselle, turvotukselle ja ennen kaikkea älyttömälle lihomiselleni.Stressi on tähänkin sairauteeen yksi laukaiseva tekijä. Kaduttaa vain se, että en älynnyt mennä aiemmin lääkäriin. Nyt lääkityson kuitenkin hyvällä pohjalla ja oireet minimoituneet siedettävälle tasolle! Ehkä se painokin alkaa pikku hiljaa tippumaan normaalilletasolle. Ja se parhaiten ja viimeksi nauraa, jollain on sopivin lääkitys, tai siten ovat ainakin isot pojat kertoneet! ;)Vuosi 2009 alkoi komealla 92 000 kpl:n painoksella, joka on 12 000 kpl isompi kuin vuosi sitten kevään numerossa. Tämänmahdollistaa se, että jakelupaikkoja on tullut liuta lisää ja lehden menekki on kasvanut tasaisen varmasti. Olen päättänyt laajentaaentisestään myös lehden sisällöllisistä suuntausta sopivissa määrin suomalaiseen pop- ja rock-musiikkiin sekä teatteriviihteenmaailmaan. Meillä on todella upeita erilaisia kotimaisia artisteja ja bändejä, joita haluan tuoda lehdessä esiin ja musiikillistengenrejen rajat ovat muutoinkin hämärtyneet entisestään. Periaatteessa lähes mitä tahansa musiikkia voi tanssia parintanssina,sillä on tullut paljon ”uusia” tanssilajeja vanhojen hyvien lisäksi. Pääpaino lehden sisällössä tulee kuitenkin olemaan visustiseuratanssikulttuurissa ja iskelmämusiikissa. Lehden lisänimike muuttui niin ikään tämän päätöksen myötä ”suomalaisen musiikinja tanssikulttuurin erikoislehdeksi”. Tällä tavoin voin hyvällä omalla tunnolla monipuolistaa lehden juttuaiheita jayhteistyökumppanipohjaa, mikä vahvistaa siten koko lehden toimintaa ja josta kaikki osapuolet hyötyvät.Tanssiviihde lehti on ylipäätään loistava esimerkki yhteistyön voimasta ja yhteiseen hiileenpuhaltamisesta! Minä olen edelleenkin vain se ”palikka”, joka tätä konkreettisesti pyörittää! :DTänä vuonna tulen panostamaan lisäksi radiomainontaan, jonka avulla tavoitetaan varmasti lisääuutta lukijakuntaa. Ensimmäiset mainokset tulivat eetteriin heti lehden ilmestymispäivästä alkaen.SUN Radio, Radio Pooki ja Radio Kajaus aloittivat tämän Tanssiviihde lehdelle historiallisenkampanjan. Radiot tekevät artisteja, lauluja ja lauluntekijöitä tunnetuiksi yleisölleen ja ovat sitentärkeä osa tätä koko kulttuuria ja sen esille tuomista.Ja hei, tanssiviihde.fi -sivustolla on nyt aivan uudenlainen lehden digilehti, jota on entistä kätevämpilukea! Käyhän tsekkaamassa siellä muutoinkin!OSALLISTU KEVÄTKAUDEN NETTIKILPAILUUN - upeat palkinnot!www.univisio.fiUnivision Feel Air –profiilityynytukee hyvin nukkujan niskaa. Ainutlaatuinenreunarakenne hengittää jahaihduttaa kosteutta.Tutkitusti allergiaturvallinen tyynyon puhtaasti kotimainen tuote.Nuku itsesi virkeäksi!!"#$%&'"(()*+,*-*./,0,/112*3*/4-5,*&67()56'8#999,:)$;'>#$):,!*Lämpimin keväisin ajatuksin ja rattoisia lukuhetkiä toivotellen,Jaana ”Jande” Vuorenpää :), PäätoimittajaKerro TANSSIVIIHDE.FI -sivuston palaute-lomakkeella, mikä onmielestäsi Tanssiviihde lehden 1/2009 numeron parhain juttu!Kilpailuaika 11.5.09 asti! Palkintoina arvotaan kaikkien vastannaidenkesken Matkapojat Oy lahjakortti (arvo 250 eur),Tangomarkkinoiden Viikkopassipaketti 2 kpl (arvo a’ 95€ =190€), lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAY:njärjestämään konserttiin, Univisionin Unilux Feel Airprofiilityyny 2 kpl (arvo 78 eur), Karaokekeskuksen DVD/iPod Mikrofoni 2 kpl (arvo a’ 55 eur), SK-Ravintolat Freda51Helsinki VIP-kortti 2 kpl (1+2 henkilöä ilmaiseksi Freda 51:eensisään + muita extraetuja) ja Souvarit tuotepaketti 2 kpl sekäMusatorin tuotepaketti 4 kpl (arvo a’ 29.90 eur).www.musatori.fiKARAOKEKESKUS.EULehden 1/2009 jakelupaikatSUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 23).Lehtiä on saatavilla SUSEL jäsenten toimesta myös pienempiämääriä satunnaisissa kohteissa.Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla;www.tanssiviihde.fiABC Amiraali, KotkaABC AnjalankoskiABC AuraABC HaapajärviABC HaapavesiABC Härkähovi, SomeroABC IisalmiABC JalasjärviABC KajaaniABC KalajokiABC KarjaaABC KemijärviABC KiikoinenABC KiurvesiABC KokkolaABC KoriaABC Kortela, RaumaABC KristiinankaupunkiABC KuorttiABC LieksaABC Majakka, PyhtääABC Masuuni, KarkkilaABC NurmesABC Pitkälahti KuopioABC PulkkilaABC PyhäjärviABC SavonlinnaABC Tikkula, PoriABC TornioABC TuposABC Tuulos / S-Hotel TuulonenABC UttiABC ValkealaABC VarkausABC Viipurinportti, LappeenrantaAlapitkän nuorisoseuran talo, AlapitkäAnttilan tavaratalo, TampereAuran Nuortentalo, AuraElimäen ns-taloEsakallio, SomeroHelsinki-Pavi, VantaaHesestoppi, ParkanoHietasaaren Tanssimajakka, OuluHiitteenharjun TeeBee, HarjavaltaHimosAreena, JämsäHirvensuuli, HuittinenHotelli Aquarius, UusikaupunkiHotelli Hiittenharju, HarjavaltaHotelli Iso-Valkeinen, KuopioHotelli Kalliohovi, RaumaHotelli Korpilampi, EspooHotelli Levitunturi, SirkkaHotelli Luostotunturi, SodankyläHotelli Mesikämmen, ÄhtäriHotelli Sommelo, KuusankoskiHotelli Ylläs Saaga, YlläsjärviHotelli Ylläsrinne, YllärjärviHotelli-Ravintola Karelia, JoensuuHotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, KurikkaHumppilan lasi, HumppilaHyvinkään JärjestötaloHämeenlinna kaupunginkirjastoHärkäpakari Oy, HuittinenHärmän Kuntokeskus, YlihärmäIdeapark, LempääläImatran Kylpylä, ImatraKankaanpään KuntoutuskeskusKauppahotelli Grand, LahtiKauppakeskus Iso Myy, JoensuuKauppakeskus Kärkkäinen, YlivieskaKauppakeskus Tuulonen, TuulosKaustisen kansantaiteenkeskusK-Citymarket RaaheK-Citymarket, PirkkalaK-Citymarket, SaloK-Citymarket, TurtolaKemin Kulttuurikeskus/Iris CaféKisaranta, KangasalaKoskikartano, HämeenkoskiKruunupuisto, PunkaharjuK-Supermarket Apiantori, ValkeakoskiK-Supermarket Linkki, YlöjärviK-Supermarket, KankaanpääK-Supermarket, KauhajokiKuntotalo, KouvolaKylpylä Kivitippu, LappajärviKylpylähotelli Keurusselkä, KeuruuKylpylähotelli Peurunka, LaukaaKylpylähotelli Päiväkumpu, KarjalohjaKylpylähotelli Rauhalahti, KuopioKylpylähotelli Summassaari, SaarijärviKyläkauppa Veljekset Keskinen, TuuriKäenkoski, ParkanoLinjurin Kauppakeskus, SaloLomahotelli Jämi, JämijärviLomakeskus Revontuli, HankasalmiMartin Kievari, HietamaMerihelmen matkailualue, KuivaniemiMäntymotelli, KarankamäkiNaapurinvaaran Huvikeskus, SotkamoNeste Aapiskukko, PälkäneNeste Hoiskonportti, HoiskoNeste HäijääNeste Iitti / Matkakeidas, KausalaNeste Imatra KorvenkangasNeste Jämsän PorttiNeste LeppävirtaNeste Linnatuuli, TervakoskiNeste Napapiiri, RovaniemiNeste Paanulinna, KärsämäkiNeste Pedersöre, EdsevöNeste Pentinkulma, UrjalaNight Club Tähti, OuluNokian Kerhola, NokiaPajarinhovi, KiteePesäkallio, LahtiPiruetti, TamperePuistokulma, VantaaRantacafe Sammi, IkaalinenRavintola Calypso, VantaaRavintola Galax, TurkuRavintola Morgan Kane, MänttäRokuan Kuntokeskus, RokuaSaariselän KuukkeliSaariselän Tunturihotelli, SaariselkäSalon VPK taloSavonlinna-Sali, SavonlinnaScandic, LuostoSiuntion Hyvinvointikeskus, SiuntioS-Market, HämeenkyröS-Market, IkaalinenS-Market, NokiaS-Market/Kioski-Kahvio HEITIINA,ViitasaariSokos Hotel Jyväshovi, JyväskyläSokos Hotel Presidentti, HelsinkiSokos Hotel Vaakuna, KouvolaSokos Hotel VantaaSokos Hotelli Tahkovuori, TahkovuoriSokos, MikkeliST1 Kukonlinna, HollolaSuomen Tanssitarvike Oy (Hki, Oulu,Lahti, Turku)Suutari-Kake, Lappeenranta (Prisma)Tanhuhovi, LohjaTanssikoulu Baila Baila, HelsinkiTanssikoulu Pilvisteps, HelsinkiTanssikrouvi, HäijääTanssipaviljonki Tulenliekki, HeinävesiTanssiravintola Kaleva, MikkeliTanssiravintola Lyhty, SeinäjokiTanssiravintola Rukahovi, KuusamoTeboil Pirkanhovi, LempääläTeboil Tähtihovi, HeinolaTeeriharju, SomeroUrjanlinna, SieviWanhan Tanssikellari, HelsinkiViihdekeskus Hojo-hojo, TuusniemiViihdekeskus Kalliojärvi, OrismalaViihdekeskus Merisärkkä, KalajokiVuoksenniskan Työväentalo, ImatraYlläksen Kaivohuone, ÄkäslompoloJULKAISUTIEDOTJulkaisija ja KustantajaJAAMEDIAPL 57, 33711 TampereLehden toimitusPäätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää,GSM 050 569 1969, paatoimittaja@tanssiviihde.fiToimitus:Juha Lahti, juha@tanssiviihde.fiChristina Lokkinen, christina@tanssiviihde.fiVierailevat toimittajat:Heikki MerihaaraToimitusneuvosto:Päivi Mustonen SUSEL ry, Pentti Teräväinen DiscopressOy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitonja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajat,Jaana VuorenpääPainopaikka Hämeen Paino Oy, ForssaPainosmäärä 92 000 kplKannen pääkuva Risto Vauras;Koop ArponenIlmoitusmyynti ja lehden tilaukset:Jaana VuorenpääGSM 050 569 1969tanssiviihde@tanssiviihde.fiAineiston toimituspostiosoite;Jaamedia/Tanssiviihde lehtiPL 57, 33711 TampereE-mail; aineisto@tanssiviihde.fiIlmestymisajankohdat 2009:1/2009 - helmikuu vko 8 - 20.2.20092/2009 - toukokuu vko 21 - 22.5.20093/2009 - syyskuu vko 37 - 11.9.20094/2009 - marraskuu vko 46 - 13.11.2009Lehden 2/2009 aineistopäivä on 27.4.2009(Valmiit ilmoitukset 11.5. mennessä)Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenätanssilavoilla ja - ravintoloissa,hotelleissa, liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissaja muissa mahdollisissayrityksissä eri puolilla Suomea sekä sopimuksenmukaan SUSEL ry:n jäsenille.Lehti on myös tilattavissa kotiin.Katso lehden ilmoitushinnasto:www.tanssiviihde.fiISSN 1796-7139Aikakauslehtien Liiton jäsenYHTEISTYÖSSÄ;Suomen Seuratanssiliitto SUSEL rySuomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ryOhjelmatoimistojen Liitto rySuomen Tanssinopettajien Liitto ryDiscopress OyEastway OyLEVYLAULAJAKSI?Älä jää odottelemaan,toteuta haaveesi itse!Tuotamme valmiittaustat oikeidensoittajien kanssatoiveidesi mukaan.Kaikki tyylilajit pitkälläammattimuusikonkokemuksella. MyösCD-monistus ja kannensuunnittelu sekäpaperityöt julkaisuavarten hoituvat kauttamme.Kyllä se vaan on ihanmahdollista! KerroÄänitysstudio ja musiikkituotanto:suunnitelmistasi japyydä näyte radiolistoillakinkeikkuneistaBeeduuri Oy TampereMasi Luomajo toteutuneista0400-640616töistämme.masi.luoma@pirkanmediatalo.com2TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009

SisÄllysluetteloTässä numerossa mm.4 Kauden pakina - Raisa-TiinaLahtinen6 Tanssii Tähtien kanssa ohjelmastarttaa jälleen10 Lasse Hoikka & Souvarit30 vuotta tien päällä13 Frederik ja Ilkka Sysimetsäovat kaksi eri ihmistä14 Bile- ja Coverbändi The BubbleKupla kohoaa15 Kike Elomaa, Musiikin jaliikunnan harmoniaa1722Mitä sulle kuuluu? -palstalla;Meiju Suvas, Jarkko Honkanenja Susanna HeikkiMinun tarinani palstalla -Aarno ja Elvi Luodes, VirratARTIKKELIT2-78-1718-21ERIKOISARTIKKELITARTISTIT JA MUSIIKKITANSSIjoka lehdessä MM.TAPAHTUMAKALENTERISUSEL JÄSENSEURATIEDOTSUSEL YHTEISTYÖJÄSENETSUSEL JÄSENETUPAIKATTANSSIPAIKKALIITE22-23aihealueittainWWW.TANSSIVIIHDE.FI3

KEVÄTKAUDEN PAKINAMitä yhteistä on siivoojallaja tanssinjärjestäjällä?Vastaus: Kynnenaluset veressä!On ilo järjestää kansalle huveja, vaikka välillä sevähän itkettääkin. Kun on niin monta mieltä kuinmiestäkin, naisista puhumattakaan. Toinen tykkääTaavitsaisesta, toisen mielestä Wähäkosket on todella hyvätanssiorkesteri. Kaikki ne kuitenkin juoksee Finkkujen perässäja minä ainakin menen sinne minne likat päättää mennä.Likkoja sitten on kuin likkojen lenkillä, lenkki vain on suoristettupitkäksi pötköksi vai olisiko se rivistö?Suomi on väärällään yhtyeitä. Soittajat ovat taitavia, niitäkoulutetaan ala-asteiden musiikkiluokilta alkaen, konservatorioissaja musiikkiopistoissa. Suomessa on korkeatasoinenmusiikkialan koulutusjärjestelmä. Kaikista ei tule kuitenkaankonserttipianisteja eikä oopperalaulajia. Tanssimusiikin pariinpäätyy moni taituri. Ei ihme, että laulukilpailuihin jonotetaanja tanssiorkestereita kootaan innolla joka kylän poikientoimesta. ”Mä haluun oman bändin perustaa. ”Suuri osa onharjoitellut tanssi-illallisen eri tahtisia tanssikappaleita, osaavatjopa laulaa äänissä ja soittaa monenlaisia soittopelejä.Jotkut ovat soittaneet niin kauan, etteivät enää jaksa soittaakoko iltaa. Kun vähemmästäkin työstä maksetaan kunnonpalkka. Ei Luoja laiskoja ruoki, mutta tanssihullut ovatkineri asia. Vaihteluhan on mukavaa. Kun on kaksi orkesteriasoittamassa, niin tulee erilaisia esityksiä illan mittaan ja saavielä jännittää, soittaako kumpikaan sitä masurkkaa. Ja josei, niin sitten saa antaa taas palautetta järjestäjälle ja valittaanetin tanssipalstoilla.Kun on kaksi orkkaa, niin riittää elävää musiikkia kokoillaksi. Vaan ei aina kuitenkaan. Jotkut soittajat ovat niinlaulajaa, etteivät enää halua olla niin kuin muut bändit, vaanmieluummin kuin solistit. Soittavat ja laulavat yhteensä vainkaksi settiä. Ja silloin saa tanssikansa kuulla myös levymusiikkia,tarvitseehan se kakkosorkesterikin välillä pisu- jamehuhetkensä. No senhän takia niillä onkin niitä levyjä, omiakappaleita täynnä. Saavat sitten esiintymispalkkion lisäksituloja äänitteinä soitetuista biiseistään.Kuka keksisi pyörivän lippuluukun? Kun asiakas pyörittääpäätään, voisi lipunmyyjä luukussaan pyöriä samaan tahtiin.Tai sitten eritahtiin, niin kuin asiakas usein ymmärtäätanssikansan palvelijoiden tekevän. Mikä näissä tansseissamaksaa, kuuluu ihmetyksen ääni kummastuksen suusta. Eiköse niskan poika voisi keksiä orkestereiden käyttöön sellaisenvalotaulun kuin on television uutisten lukijalla tai jokaisessakaraokekuppilassa. Laulujen sanat ja sävelet kulkisivat siinäsilmäin edessä, yksi ja sama bändi saisi soitetuksi kokoillan ja pistäisi hyvät levyt kahvitaukojensa ajaksi soimaan.Pysyisivät lippujen hinnat kohtuudessa ja ne tyttöjen suosimatsoittajat jakautuisivat vähän useampaan paikkaan. PojatRaisa-Tiina Lahtinen, Nokian Kerholasitten ajelisivat autoillaan niitten likkojen perässä.Tanssilippujen hinnat tosin ovat kaikesta vuosittain kohonneestakohinasta huolimatta pyörineet paikallaan kuinkädenalihäkkyröitsijät konsanaan. Euroaikana eivät pääsymaksutole nousseet kuin yhdestä kolmeen euroa ja näilläkolikoilla on pelattu jo seitsemän vuotta. Piletti yhden orkesterinpaikkaan maksaa nyt liki saman kuin kahden orkesterintanssit silloin kauan sitten. Ja todistetusti on paikkoja, joissalippujen hinnat ovat laskeneet. Iso osa asiakkaista omaaerilaisia kortteja, joilla myönnetään alennuksia normaalistahinnasta.Kun samat orkesterit pitävät konsertin, jossa heidän pitääosata vain sen puolentoista tunnin verran omia laulujaan,pyytää konsertin järjestäjä vähintään kaksinkertaisen summansisäänpääsystä. No saahan siellä salissa sentään istuapehmeällä penkillä, eikä tanssia jyskyttää jalkojaan kipeäksilautaparketilla. Tansseissa jos joutuu penkille, niin siitä vastatulee pyyhkeitä. Kyllä on kallista istumista. Istumapaikanpitäisi olla ainakin puolet halvempi. Ei me siitä olla maksettu,että tänne istumaan tullaan. Ja sama musiikki soi, yleensäjopa kolme kertaa pidemmän aikaa kuin konserttisalissa.Kuka nyt ahterinsa puuduksiin haluaisi, tansseihin ollaantultu tanssimaan.Entäs sitten tuo narikkamaksu? Jos se sisällytetään lipunhintaan ja lipun hinta nousee, niin eikö se ole epäreilua niitäkohtaan jotka tykkäävät mennä hikisenä kylmään autoonpukemaan jäistä palttoota päälle. Vapaus valita, se on oikeus tansseissakin.Valita laittaako takin vartioituun narikkaan, valita kenethakee tanssiin, kelle antaa pakit, juoko vettä tai limsaa vaiko jotainvettä ja limsaa väkevämpää. Oikeus valita mistä maksaa, meneeköpaikkaan, missä soittaa kaksi orkesteria vai vähemmän. Niin kauanvoi valita, kun on valinnan varaa. Sitten kun ei enää voi valita,ollaan tilanteessa jossa isot ovat jyränneet pienet, suuret ovat valloittaneetkaikki niemet ja notkelmat ja päättävät, mitä maksaa mukivettä. Kaikissa tanssipaikoissa. Siihenkö me olemme matkalla?ABC:llä tankataan ja ÅÄÖ:llä tanssitaan.Jos on tanssikansassa ja orkestereissa eroja, niin tanssinjärjestäjissäniitä on vähintään yhtä paljon. Kukin taaplaa tyylillään. Koskahyviä orkestereita maa on pullollaan, tanssiseurat ja –koulut kasvattavatuusia sukupolvia tanssin huumasta nauttimaan, niin lavakansatarvitsee värikkään toinen toistaan täydentävän lavaverkoston terveenkilpailun periaatteella. Vain siten pidämme hinnat kohtuullisinaja tarjoamme jokaisen tyyliin sopivan tanssipaikan ja toisaaltamahdollisuuden harrastaa tanssimatkailua ja kokea tanssielämyksiämyös kauempana, lääniä kun riittää omankin maakunnan ulkopuolella.Jokaiselle järjestäjälle löytyy tästä laajasta maasta omat tonttinsa.Jos tykkää liata kyntensä kuopimalla maata toisen alta, niinäkkiä niillä kynsillä saastuttaa enemmän kuin oli ajatellutkaan.Kansa saa ajaa itsensä näännyksiin tanssipaikalle ja väsyksissäsieltä pois, mutta toivon mukaan ei ole pakko. Päästöjä voi vapaastipistää kuriin myös yksilötasolla, tanssimatkailu on aikamoinen ekologisentanssikengän askellus. Siitä jää jälkiä, mutta onneksi meilläon vapaus valita. Ainakin vielä.Rikas tanssikulttuurimme kestää taantuman, tanssit ovat aina eläneetvaikeiden aikojen läpi. Yhteistä hiiltä pitäisi puhaltaa kaikkienalan toimijoiden voimin. Mikä mahdollisuus pienen Suomen olisipäätyä maailmankartalle tanssivana kansana tähtien alla. Kesälavojemmeainutlaatuisuus ja ympärivuotinen tanssinharrastaminenpitäisi luokitella Unescon maailmanperintöluetteloon. Ei ainoastaanperinteisyytensä vuoksi vaan sen tosiasian, ettei mikään muu harrastusole yhtä aikaa liikuntaa, kulttuuria ja mahdollisuutta ihmisenkoskettaa toistaan niin sielun kuin ruumiin kielellä.Saanen vielä viestittää yhden toiveen tanssien taustavoimilta.Totuuden sanoja siivoojan suusta: ”Pure jenkkis, mut älä oo kalkkis,vaan opettele sylkemään se gummi suustas sinne vessan roskikseen!Vai haluatko todella olla yksi tuhannesta, joka tahtoo kuvittaa lattiantyyliin dalmatialainen. Minä en ainakaan niitä sieltä kynnet verissäraavi. Tai raavin kumminkin. Haluanhan, että sinulla on sitten ensitansseissa taas huvisi myös toiletissa. ”Ei sitten muuta kuin tervetuloa tansseihin, minun on nyt mentäväviemään ilmoitus Aamulehteen ja sovittava Keken kanssa mihinaikaan Sextetit saapuu soundcheckiä tekemään. Ja muistutettava,etteivät pese turhaan sitä parkettia. Liukastetta pitää levittää vesipestyynlattiaan - sen levittäminen tai levittämättä jättäminen on joyhden pakinan mittainen tarina. Sitten pitää soitella sairastuneellejärjestyksenvalvojalle tuuraaja. Ja mietittävä, mitä sen pääsiäisenohjelman kanssa tehdään. Otetaanko se Taavitsainen vai Wähäkosket?Ei kuitenkaan molempia, ei sitten kiusallakaan. Se on tanssinjärjestäjänvalinta. Jää jotain toisillekin.Ei itketä lauantaina eikä myöskään sunnuntaina. Nauretaan jatanssitaan! •Lavatanssi ei ole liikuntaa eikä kulttuuria- toisin kuin jääkiekko-ottelun ja jalkapallon seuraaminen!Eduskunta on kaikessa viisaudessaanmarraskuussasäätänyt lain, jonka nojallayritykset voivat tarjota henkilökunnalleentyökykyä edistäviä verottomialiikunta-, kulttuuri- tai virikeseteleitä.Seteleitä voi antaa työntekijälleenintään 400 euron arvosta vuodessa.Yhden setelin arvo on 4 tai 5 euroa,joten työntekijällä on mahdollisuuskäyttää viikoittain lähes kaksi seteliä.Henkilökunnalleen seteliä tarjoaviayrityksiä on maassamme jo useitatuhansia.Verohallituksen soveltamisohjeissaselkeästi todetaan, että tanssilavat onrajattu setelinkäytön ulkopuolelle.Verohallinto ja ministeriö ovat vetäneetrajan siihen mikä on kulttuuriaja mikä liikuntaa. Yksiselitteisestion selvää, että kulttuuriseteliä ei voikäyttää tanssilipun osamaksuna. Sitävastoin kulttuuriseteliä voi hyvinkäyttää vaikka lätkämatsin tai jalkapallo-ottelunseuraamiseen. Tanssilavatoimintaaon aikaisemmin pidettyvahvasti suomalaiseen kulttuuriinkuuluvaksi.Yritin saada selvää päättäjiltä miksilavatoimintaa ei voida pitää osanakulttuuria, vaikka lavoilla esiintyymaamme eturivin muusikoita ja artisteja.Perustelut ovat olleet varsinontuvia. Verohallinnon mukaan lavoilleei tulla ensisijaisesti kuuntelemaanmusiikkia tai artistia. Tämäpitänee paikkansa. Suurin osa lavoilletulijoista tulee tanssimaan jakuuntelemaan. Näin ollen tässä yhteydessätäyttyy sekä kulttuuri- ettäliikuntasetelin kriteerit. Jotkut perustelivatlavojen poisjättämistä mm. sillä,että nykyisin lavat ovat enemmänyksityistä yritystoimintaa kuin yleishyödyllistenjärjestöjen rahanhankkimiskeino.Tämäkin pitää paikkaansajossain määrin. Tilanne on kuitenkinse, että erityisesti pienet lavat ovatedelleen sellaisia joilla järjestöt hakevattaloudellista tuloa toiminnalleen.Monet suuret viihdekeskuksetkinovat usein yleishyödyllistenyhdistysten tai säätiöiden omistamia,mutta niiden liiketointa on vuokrattuulkopuoliselle yrittäjälle. Tässäkintapauksessa riskittömän hyödyn saajuuri yleishyödyllinen yhteisö.Liikuntaseteliäkään sellaisenaan eivoi käyttää tanssilipun ostoon. Siitähuolimatta, vaikka monet tutkimuksetovat kiistatta todistaneet tanssinmitä parhaimmaksi liikuntamuodoksi.Tanssikurssit kylläkin kelpaavatliikuntasetelillä ostettavaksi. Tämäjohtaa siihen, että tanssilavojen tuleejärjestää ennen tanssien alkua tanssikurssin,joka sisältyy illan tanssilipunhintaan. Tällöin osamaksuna voikäyttää liikuntaseteliä.Kansanedustaja Mikko Alataloteki asiasta kirjallisen kysymyksenkulttuuriministerille. Ministerin jaministeriön kanta oli selvä – raja olijohonkin vedettävä ja nyt se vedettiinsiihen, että aikaisemmin kulttuuriksikatsottu tanssilavatoiminta, jossa yhdistyyniin liikunta kuin kulttuurikinjätettiin liikunta – ja kulttuurisetelinkäytön ulkopuolelle.Ilpo Siimes4TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009

Vahvasti kotimainenRadio PookiRADIO POOKI OY aloitti lähetyksensä 6.10.1989 Raahesta taajuudella 94.8 Mhz.Nykyinen kuuluvuusalue on koko länsirannikko Pietarsaaresta Ylitornioon jasisämaassa Pihtiputaalta Otamäen kautta Rovaniemelle.Nykyiset lähettimet ja taajuudet ovat:Oulu................88.0 MhzRaahe.............94.8 MhzYlivieska........95.5 MhzKokkola.........89.3 MhzKruunupyy..105.9 MhzPietarsaari..100.3 MhzKalajoki.......101.5 MhzHaapajärvi....95.0 MhzNivala...........100.5 MhzHaapavesi..103.3 MhzKemi...............89.5 MhzSäädä itsesioikealletaajuudelle!Mainos radiossa tehoaa!Ota yhteyttämediamyyjiimmewww.radiopooki.fiKirkkokatu 8 A, 90100 OULUPuh. vaihde (08) 5626 800Fax. (08) 5626 810Niittykatu 5, 92100 RAAHEPuh. vaihde (08) 2118 200Fax. (08) 2118 210Uusi-ErkkiläPSWWW.TANSSIVIIHDE.FI5

Kim Herold jaSanna SiuruaBettina Sågbomja Jani RasimusTanssiparit ovat pukeutuneet kuvissaJukka Rintalan uniikkiasuihin.Rolf Nordström jaNitta Kortelainenteksti ja Kuvat: MTV3Kymmenen tanssiparinjoukossa on niin musiikin,viihteen, teatterin,urheilun kuin lääketieteenedustajia. He harjoittelevattänä keväänä kaikki kymppitanssitrumbasta valssiin jafoxtrotista jiveen, opettajinaanmaamme ehdottomasti parhaattanssiammattilaiset!Tuomariston uutena vahvistuksenanähdään Suomen Taitoluisteluliitonpuheenjohtajaja Suomen jäätanssin kiistatonkuningatar Susanna Rahkamo-Kokkoyhdessä HelenaAhti-Hallbergin, Jorma Uotisenja Jukka Haapalaisenkanssa.Musiikista vastaa jälleenSami Pitkämön upea orkesteri.Ohjelman juontavat VappuPimiä ja Marco Bjurström.Ensimmäisessä jaksossapalataan muistelemaan viimekevään tanssitunnelmia jaesitellään uudet tanssiparit.Jännittävät, suorat lähetyksetalkavat sunnuntaina 8.3. janiitä on tiedossa aina äitienpäiväsunnuntaihin10.5. saakka,jolloin käydään finaalitaisto.Sarjan päättää 17.5. koostekevään mieleenpainuvimmisuudetupeat kilpailijattanssii tähtien kanssaohjelma starttaa jälleenTanssii Tähtien Kanssa alkaa sunnuntaina 1.3.MTV3-kanavalla. Tänä keväänä tanssiparketilla mittaatoisistaan ottavat Kim Herold, Rosa Meriläinen,Simo Frangén, Satu Tuomisto, Wilson Kirwa, PirkkoMannola, Miia Nuutila, Mato Valtonen, Bettina Sågbomja Rolf Nordström. Tuomariston uutena vahvistuksenanähdään Susanna Rahkamo-Kokko.6ta hetkistä.Ohjelman virallisilta nettisivuiltamtv3.fi/tanssiitahtienkanssalöytyvät aina tuoreimmatTanssii Tähtien Kanssa-uutiset ja videot. Radio Novaseuraa ohjelman kulkua seitsemänäpäivänä viikossa, pudonneenparin haastattelu kuullaanaina maanantaisin klo 12.KIM HEROLDja SANNI SIURUATANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009Komearaaminen Kim Heroldkokee olevansa etuoikeutettusaadessaan tehdä elämässäänsitä mitä rakastaa eli musiikkia.Humane-yhtye on toistaiseksitauolla miehen luodessaomalla nimellään soolouraa.Suomessa musiikin kauttasuuren yleisön tietoisuuteenpongahtaneella Kimillä on roppakaupallakokemusta esiintymisestäja kriittisten katseidenalla olemisesta. Menestys kansainvälisillämallimarkkinoillaon koulinut miehestä ammattilaisen.Sanni Siurualla on kosmopoliitinpiirteitä. Jo 9-vuotiaanatanssiin hurmaantunut Sanniasui lapsuudessaan useaan otteeseenulkomailla. Hän kotiutuiTampereelle vuonna 2002,jossa hän opiskelee englanninkääntämistä ja tulkkausta. Niinkoti- kuin ulkomaisissa tanssikilpailuissahienoja sijoituksiaparinsa kanssa napsinut Sannipitää tanssissa eniten tarinankertomisen mahdollisuudesta.Katsoja kokee saman tunteidensekamelskan, jonka hänitse parhaimmillaan tanssiessaantuntee.SIMO FRANGÉN JASATU MARKKANENKoko kansalle tuttu maisterija komiikan sekatyömies SimoFrangén on pitkän linjanhauskuuttaja. Alivaltiosihteeri-radio-ohjelma,kolumnit,huumorishow-keikat ja lukuisatmuut tehtävät työllistävätverbaalisesti lahjakasta miestä.Kotona vauhdista pitää huolen3-vuotias poika Frans.Simo tunnustaa, ettei olekoskaan tanssinut oikeita tanssejaja hän odottaa, että oppisitanssimaan muullakin tavallakuin pogoamalla tai loppuillastapöydällä. Luotto omaanopettajaan Sutu Markkaseenon vahva: ”Hänhän saavaikka pysäköintimittarin taipuhelintolpan tanssimaan!”Mato Valtonen jaJanica MatssonPirkko Mannola jaMika JauhiainenOman lisävivahteen Simontanssinopetteluun tuo omanavovaimon Rosa Meriläisenosallistuminen ohjelmaan.Tarmonpesä Sutu Markkanentuo iloa mukanaan minneikinä meneekään! Tämä rönsyilevänainen on toinen Bailatino-tanssiliikuntamuodonkehittelijöistä ja toimii SuomenTanssiurheiluliiton maajoukkuevalmentajana.Värikäs

Rosa Meriläinenja Sami HeleniusWilson Kirwa jaSusanne MatsonMiia Nuutilaja Vesa AnttilaSutu on tanssinut niin Suomenedustusjoukkueessa kuin lattareidenMM-kisoissa ja hänenerityisosaamisaluettaan ovatkuubalaiset tanssit.Satu Tuomistoja Janne TalasmaSimo Frangén jaSatu MarkkanenROSA MERILÄINENja SAMI HELENIUSRäiskyvä Rosa Meriläinen eijätä ketään kylmäksi. Vihreäneduskuntaryhmän varapuheenjohtajanaaikaisemmintoiminut Rosa kirjoittaa työkseenmm. blogia ja kolumneja.Kirjailijan kannuksiakinhankkinut monitoiminainen on3-vuotiaan Fransin äiti, jonkaharrastuksiin kuuluu monipuolisestikulttuuri sekä liikunta.Määrätietoinen nainen ilmoittaatavoitteekseen kisanvoittamisen, vaikka tunnustaatanssiopettajalla olevan omahaasteensa siinä, ettei Rosaerota oikeaa ja vasenta.Vuonna 2006 ammattilaistanssijaksisiirtyneen SamiHeleniuksen erikoisalana ovatvakiotanssit, joissa hän kilpaileeaktiivisesti niin kotimaassakun maan rajojen ulkopuolella.Tyylikäs ja iloinen Sami onhallitseva 10-tanssin Suomenmestari, jolla ei ole ajankäyttöongelmia.Ehtivä mies toimiiSuomen TanssinopettajainLiitto ry:n sihteerinä ja tekeetanssinopetuksen lisäksi toimistotöitä.SATU TUOMISTOja JANNE TALASMAHerkällä olemuksellaan ihastuttavaSatu Tuomisto paiskiiympäri maata mallin ja juontajanhommia ja tunnustaa rakastavansatyöntekoa. Viimevuonna Suomen kauneimmaksikruunattu Satu on opiskellutmerkonomiksi ja tähtäimessäon suorittaa kaupan alan esimiestutkintoloppuun.Satu ei ole aivan ensikertalainentanssilattialla, sillähänellä on yhdeksän vuodenkokemus showtanssista. Tanssitaustastaanhuolimatta nuorinainen on realisti ja pelkää telovansaitsensä rankoissa tanssitreeneissä.Tanssinopettaja Janne Talasmavalmentaa Suomenhuippupareja ja johdatteleesatunnaisesti kilpatanssinmaajoukkuetta salsan ja reggaetoninsalaisuuksiin.23 vuotta sitten kilpatanssinaloittanut Jannen tanssihistoriaon varsin monipuolinen, mm.baletti ja kuubalainen salsaovat tulleet miehelle tutuiksi.Jannen kilpauraan kuuluumaajoukkue-edustuksia sekäuseita 10-tanssin Suomenmestaruuksia eri ikäluokista.WILSON KIRWA jaSUSANNE MATSONReilut 10 vuotta sitten KeniastaSuomeen muuttaneen WilsonKirwan elämä on rikaskäänteissään – miehen ammatinkuvatovat vaihdelleet ainatraktorinkuljettajasta ammattisotilaankautta pikajuoksijaan.Sympaattinen ja ehtivä miestyöskentelee valmentajana,kirjoittaa lastenkirjoja ja kiertäätekemässä kullanarvoistatyötä suvaitsevaisuuden puolesta.Pikajuoksijaurallaan Wilsonedusti Suomea useissa MM- jaEM-kisoissa ja juoksi palkintosijojaGP-kisoissa.Jalat alta vievä Susanne”Susa” Matson kertoo olevansatäysin koukussa salsaan.Jo pikkutyttönä tanssille sydämensämenettänyt Susa siirtyivakiotanssin ammattilaiseksi11 vuotta sitten eikä energiaota loppuakseen.PIRKKO MANNOLA jaMIKA JAUHIAINENJo vuosikymmeniä kansaaihastuttanut näyttelijä-laulajatar,viihteen tuhatkasvo ja ajattomankaunis Pirkko Mannolaottaa mielenkiinnolla tanssihaasteenvastaan.Missikisoista 1950-luvunlopulla suuren yleisön tietoonpongahtanut Pirkko onlevyttänyt lukuisia levyjä janäytellyt niin elokuvissa kuintelevisiossa.Kansainvälistäkin uraa niinlaulajana kuin näyttelijänäluonut Pirkko näyttelee parhaillaanEspoon Kaupunginteatterissaja toimii vuoden 2009Reilun kaupan lähettiläänä.Oulussa syntyneen, sittemminkuopiolaistuneen MikaJauhiaisen komeaan tanssiuraanlukeutuu monia saavutuksia.Vuonna 2005 miessiirtyi ammattilaiseksi ja voittipareineen samana vuonna arvostetunBlacpool Rising Star-kilpailun. Jo kuusivuotiaanatanssiparketin vetovoimaankoukkuun jäänyt Mika onkaksinkertainen EM-finalisti,joka opettaa tällä hetkellä antaumuksellaniin aikuisia kuinlapsia.MIIA NUUTILAja VESA ANTTILANauravainen ja sujuvasanainenMiia Nuutila on jäänytyleisön mieleen mm. MTV3-kanavan suositusta MaajussilleMorsian -ohjelmasta, jokapoiki Miialle katsojien äänestämänparhaan naisesiintyjänVenlan vuonna 2007.Temperamenttinen teatteritaiteenmaisteri on tehnyt laajaalaisestitöitä niin tv:ssä kuinteatterilavoilla.Parhaillaan eläväistä Miiatyöllistää Mika Waltarinnäytelmä, mutta hän ei maltaodottaa pääsevänsä tanssitreenienmakuun. ”Olen erittäininnoissani tästä haasteestasaada astua tanssin mystiseenmaailmaan”, toteaa Miia.Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmantoisella kaudella nähtytanssinopettaja Vesa Anttilaastuu jälleen tanssiparketille.Vesa on yksi Suomen kansainvälisestikoskaan menestyneimmistäkilpatanssijoista,jolla on hallussaan jopa 13Suomen mestaruutta.BETTINA SÅGBOMja JANI RASIMUSBettina S. -keskusteluohjelmanluotsaaja, tv-toimittaja jalahjakas haastattelija BettinaSågbom on onnistunut hurmaamaankatsojat kummallakinkotimaisella kielellä.Aito ja rempseä Bettinaomaa loistavan heittäytymiskyvyn,joka varmasti auttaavaativissa tanssikuvioissakin.Työn lisäksi kahden pojanäidille perhe sekä koti ovattärkeitä ja aikaa pitää löytyämyös harrasteille. Purjehduson lähellä Bettinan sydäntä,kuten myös marjastus, sienestys,valokuvaus, hiihtäminenja sulkapallo. Tuore Venlavoittajaantautuu avoimin mielintanssihaasteelle.Lennokas tanssinopettajaJani Rasimus on opettanuttanssia ulkomaita myöten.SM-tasolla tanssissa komeastimenestynyt Jani nähdääntänä vuonna ammattilaistenSM-kisoissa Tampereella.Tanssi täyttää miehen elämästäsuuren osan, mutta vuonna1998 parturi-kampaajaksi valmistunutJani toteuttaa nykyäänvisioitaan myös hiusalallauseamman vuoden tauon jälkeen.MATO VALTONEN jaJANICA MATTSSONMato Valtonen on tekojenmies. Elämänsä varrella mieson ehtinyt näyttelemään elokuvissa,musisoimaan SleepySleepers ja Leningrad Cowboys-yhtyeissä, toimittamaanja esiintymään niin radio-kuintv-ohjelmissa, toimimaan ITyrityksentoimitusjohtajana jaonpa mies ollut vuoristoradanjarrumiehenäkin!Jatkuvasti uusia projektejakehittelevälle miehelle huomionkeskipisteenä oleminen ei oleuutta, mutta tanssikengät ovattainneet pölyttyä jonkin verran!Turkulaisella Janica Mattssonillaon vahva ote opettamiseen.Janica on opiskellut Oulussatanssipedagogiksi kilpatanssilinjallasekä HungarianDance Academyssa.7-vuotiaana alkanut kilpatanssiharrastuson jatkunuttähän päivään saakka elämäntapanaja kokopäivätyönä.Aktiivikilpailuaikanaan Janicasaavutti useita SM-mitaleja jamaajoukkue-edustuspaikan jasiirtyi ammattilaiseksi keväällä2006.Janica on opettanut moniavuosia kilpatanssia ja tanssipedagoginkoulutus avarsityökenttää lastentanssiin,seura- ja showtanssiin, jotkamonipuolistavat ja tarjoavathaasteita opetustyöhön.ROLF NORDSTRÖM jaNITTA KORTELAINENYli 10 000 leikkausta tehneelläkirurgian ja plastiikkakirurgianerikoislääkäri, professori RolfNordströmillä on vakaa käsija loistelias ura. Ympäri maailmaatunnetun miehen meriittilistaon pitkä ja kunnioitettava:hän on muun muassa kehittänytuseita plastiikkakirurgisialeikkausmenetelmiä, kirjoittanuttieteellisiä artikkeleitaja kansainvälisiä oppikirjojaplastiikkakirurgiasta.16-vuotaana vakavan tanssikärpäsenpureman saanutNitta Kortelainen on nelinkertainenSM-voittaja, jokasiirtyi ammattilaisten rivistöönvuonna 2005.Blackpool Rising Star tittelilläpalkittu neito on tanssinutmyös EM-kisoissa finalistipaikanpariin otteeseen ja Nittakilpailee edelleen ammattilaisenavakiotansseissa. Tanssinopetuksenohella Kuopioonkotiutunut tarmokas Nittatyöskentelee parturi-kampaajanaja maskeeraajana, jotenvapaa-aika on kortilla. •WWW.TANSSIVIIHDE.FI7

ARTISTIT JA MUSIIKKIteksti: christina lokkinen / Kuvat: jaana vuorenpääiskelmä gaala 2009juha tapion peräkärrytäyttyi radioista!Iskelmä Gaala 2009 puhkeaa kukkaansa yhdeksän radion muotoisenpalkinnon vaihtaessa omistajaa. Tampere-talon konserttisali kaikuuinnokkaiden naisten kiljahduksista kun lavalle saapuu illan palkintorohmu,laulaja Juha Tapio.”Hyvä että vuokrasinperäkärryn!” Juha Tapionaureskeli saatuaanneljä palkintoa IskelmäGaalassa.”Hienoa, että Iskelmä otti minutkin ehdokkaaksi”,Kristian Meurman iloitsi palkintojenjaon tuoksinassa.Kuvassa mukana tilaisuudessa esiintymässä ja useammassaeri palkintokategoriassa ehdokkaanakin ollutCharles Plogman.Rennosti mustalla sohvallaistuva JuhaTapio odottaa iltaarauhallisin mielin. Pehmeäääninenlaulaja ei himoitsevoittoa, vaan pitää ehdokkuuttajo suurena saavutuksena.- Kappaleeni ”Kaksi Puuta”on vuoden biisiehdokas. Saaninspiraatioita biiseihini ympäröivästämaailmasta ja omastaelämästä, mies kertoo.- Suomessa julkisuus on varsinpienimuotoista, enkä oleurani aikana kohdannut hankaliatilanteita. Yleisö on ainaollut kohteliasta ja pidättyvää.Minun fanini ovat niin hienotunteisia,Juha Tapio toteaa.Roskelmaaja rääkymistäIskelmää ja rockia risteyttävä,eli omin sanoin ”roskelmaaesittävä” laulaja KristianMeurman ei jännitä iskelmäiltaaollenkaan. Roskelmaprinssiodottaa illalta ennen kaikkealaadukasta musiikkia.- Aivan mahtava ilta tulossa!Olen niin otettu ehdokkuudesta!Kristian hihkuu.Kristian Meurmanin kesäkuluu lavoilla hikoillessa jasaaristossa soudellen.- Kummipoikani kanssameinaan vapaa-ajalla peuhatalandella, kunhan pääsen laval-ta rääkymästä, mies vitsailee.Idols-leima ei tunnu enääkiiltelevän nuoren Meurmaninotsassa. Silti hän joutuu välillähuomaamaan, että ”Idols-Kristian”keikkuu vieläkin lehtienpalstoilla.- Ihmisiä saa joskus muistuttaasiitä, että etunimeni ei oleIdols vaan Kristian! Meurmannauraa.Tanssityttöjenkanssa lavalleIllan erikoisimman esityksentitteli kuulunee Marko Lämsälle.Tiedossa on tanssityttöjäja glitterin kyllästämiä vaateparsia.- Jännittää hieman, koskateksti: Juha lahti / Kuvat: RISTO VAURASKOOP ARPONENMAAILMANMATKAAJASTASUOMALAISTEN IDOLIKSILappeenrannassa syntynyt KoopArponen on viettänyt leijonanosankaksikymmentäneljä-vuotisestaelämästään ulkomailla. Miehensydän sykkii kuitenkin edelleenhänen synnyinmaalleen, ja artistinvarsin lämpimät suhteet suomalaisiinlähisukulaisiinsa ovatauttaneet kotiinpalaajan sopeutumisessa.Koop Arponen. Miehenetunimi viittaajonnekin aivan muuallekuin Suomeen.- Minun äitini on hollantilainen,ja etunimeni tuleemyös sieltä, Koop Arponenvalaisee.Mies ei ole kauaa ehtinytSuomessa asustaa, vaikka täälläsyntynyt onkin. Ollessaankaksivuotias, perhe muuttiBelgiaan. Sieltä he muuttivatedelleen asumaan LontooseenKoopin ollessa viisivuotias.Artistin suomen kielen ääntämisessäon myös selvästi kuultavissase, että paljon on aikaaulkomailla vietetty.- Suoritin kyllä välillä asevelvollisuudenSuomessa,mutta palasin sen jälkeen taasIso-Britanniaan ja suoritin sielläyliopiston, Arponen kertoo.Koop Arponen tunnustautuuvarsin spontaaniksi ihmiseksi.Mitään suuria ennakkosuunnitelmiaesimerkiksi Idols- kilpailunsuhteen hän ei tehnyt,vaan kaikki kävi varsin nopeasti.- Itse asiassa koko Suomeenmuutto oli sellainen aika nopeapäätös. Ja Idols-kisaanosallistuin, kun näin juurimuuttoni aikoihin siitä mainoksenTV:ssä. Ehkä se kuitenkinvaikutti, että olin VR:llärakennushommissa, eikä juurisillä hetkellä ollut tiedossa oikeinmitään koulutustani vastaavaatyötä.Itse kilpailusta ei KoopArponen sen kummempaamenestystä odottanut, vaanhän lähtikin mukaan avoiminmielin katsomaan, minne asti8TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009

minun pitää muistaa askeleet,Lämsä naurahtaa.Laulajan kesä on keikkojapullollaan ja uutta levyäkinaletaan valmistella.- En osaa vielä uudesta levystäniennustaa mitään. Muutamakiva ulkomainen biisi onjo käännetty suomeksi, hänkuvailee.- Minun kesäni tulee olemaankiireinen, mutta veneilemään aionsilti ehtiä. Minulla on sellainenvanha pirtuvene Näsijärvelläja toivon sen pysyvän pinnallakesään asti. Kaverin kanssakerran ollaan se jo karille ajettu,Marko Lämsä kertoo.Aikuinen nainenhurmasiIskelmäkuningatar PaulaKoivuniemi saapuu Tampere-talollehehkeämpänä kuinkoskaan. Säteilevä Paula kylpeesuosiossa jo ennen yleisönVuoden tulokkaaksi valitun Suvi Teräsniskan palkinnonjakoivat Negative -yhtyeen Jonne Aaron jaIskelmän Satu Järvinen.eteen astumista.- Oman esitykseni suhteenminulla on hyvä fiilis. Minuavastassa on nuoria, musiikkiaopiskelleita muusikoita. Itselähdin aikoinaan tien päälleilman mitään erityistä opiskelua,Paula muistelee.Energinen laulajatar saaviettää koko kesänsä lavoilla,lomasta ei ole mitään tietoa.Biisilista on täynnä kruununjalokiviä.- Olemme Ilkka Vainionkanssa tehneet yhteistyössänäitä lauluja. En kirjoita kappaleitaniitse, mutta olen siltiniiden teossa mukana, Paulakertoo.- Kappaleeni ”Aikuinennainen” on vaikea biisivalintaesimerkiksi karaokeen. Sekappale kuvaa yleisöäni oikeinhyvin, Koivuniemi toteaa.Komia poikavilliintyipalkinnostaVuoden tulokkaaksi valittiinlupaava nuori laulaja Suvi Teräsniska.- Olen pahoillani, että saamanihieno palkinto päätyymuuttolaatikkoon, mutta selaatikko on joka tapauksessamatkalla Tampereelle! Suviilmoitti.Vuoden viihdyttäjän palkintokuului Lauri Tähkä& Elonkerjuulle. Tähkä itselaukkasi hakemaan palkinnonlavalta.”Palkinnot menivät oikeisiinosoitteisiin. Nykyäänon paljon hienoja, nuoriaartisteja!” Paula Koivuniemihihkaisi nähtyäänSuvi Teräsniskan esityksen.- Mie rakastan palkintojensaamista! mies riemuitsipomppiessaan ympäri lavaakuin superpallo.Iskelmä Gaalassa palkittiinseitsemän yleisön suosikkia,vuoden 2008 myydyin levysekä raadin valitsema Pro Iskelmä-artisti.Illan esiintyjistäJuha Tapio pokasi kaiken kaikkiaanneljä palkintoa; vuodenalbumi, vuoden miesartisti,vuoden myydyin levy sekävuoden 2008 paras iskelmä.Vuoden naisartistiksi valittiinLaura Voutilainen, vuodenyhtyeeksi Agents ja ProIskelmä-palkinnon sai PaulaKoivuniemi.Iskelmä Gaalassa esiintyivätPaulan ohella Juha Tapio, MariaLund, Jorma Kääriäinen,Remu Aaltonen, Simo Silmu,Laura Voutilainen, CharlesPlogman, Kristian Meurman,Janne Raappana, Suvi Teräsniska,Marko Lämsä sekä Jani& Jetsetters. •”Uusi levyni on paraikaasyntymässä. Se tuleeolemaan yllätyksellinen”,Marko Lämsä kertoi salaperäisesti.rahkeet riittävät.- Hain kilpailusta kokemuksiaja toki toivoin myöspientä menestystä. Mutta se,että voitin, oli melkoinen yllätys.Olin kyllä vitsimielessälyönyt itsestäni vetoa pienelläsummalla eräässä englantilaisessavedonlyöntitoimistossa,ja sainkin sijoittamani rahatmukavasti 250- kertaisena takaisin.Koop Arponen piti kilpailuatietyllä tapaa melko raskaana,koska julkisuus oli kaiken aikaamittelössä vahvasti mukana.- Se oli aika uuvuttava kilpailu.Aina piti muistaa, ettäkaikki mitä teet, näkyy myösTV:ssä. Mutta ei se fyysisestirassannut, henkisesti kyllä.” Se oli aikauuvuttavakilpailu. Ainapiti muistaa,että kaikki mitäteet, näkyy myösTV:ssä. Mutta eise fyysisestirassannut,henkisesti kyllä.”Sukulaiset tukenaKoop Arponen on touhunnutmusiikin parissa jo pikkulapsestaasti. Viisivuotiaana hänaloitti pianon soiton, piti siitävälillä taukoa, mutta jatkoisitten taas uudelleen. Hän onnuorempana toiminut myösbändissä rumpalina. Kitaranhän osti itselleen armeijassaollessaan.- Lomille päästessäni harjoittelinkitaran soittoa ainamummolassa Pihlajavedellä.Istuin takan äärellä ja harjoittelinostamani soitto-oppaanmukaan. Silloin aloin myöstekemään omia sävellyksiä jasanoituksia kitarallani kompaten.Pelkän itseopiskelun tulostaKoop Arposen osaaminen musiikinsuhteen ei kuitenkaanole, sillä yliopistossa hän onmyös aihetta opiskellut.- Siellä käsiteltiin myös musiikkibusinesta,kuten lakiasioita,managerin roolia musiikissaja niin edelleen.Koop Arposen paluu Suomeenei ole tapahtunut mitenkääntyhjän päälle hyppäämällä.Vaikka hänen äitinsäasuukin Yhdysvalloissa,löytyy lähisukua myös täältäSuomesta.- Siskoni asuu Lapissa. Hänonkin paljon auttanut minuatässä muuttoasiassa. Lisäksi85-vuotias mummoni asuuedelleen Pihlajavedellä. Käynhäntä katsomassa aina kunmahdollista. Ja ne mummontekemät ruoat ovat aivan erinomaisia,Arponen kertoo.Artisti kertoo saaneensalapsena kasvatuksen, jostahän on iloinen ja jonka uskookantavan elämässä hyvineteenpäin.- Vaikka olenkin spontaanija teen asioita joskus aika nopeasti,olen kaikessa tekemisessänipoikkeuksetta rehellinen.Katson toista ihmistä ainasilmiin ja minulta ei löysää kädenpuristusta saa. Olen saanutisältäni kasvatuksen, joka nojaasuomalaisiin perinteisiin.Musiikki työnäja harrastuksenaJuuri nyt Koop Arposen elämäntäyttää ymmärrettävästimusiikki. Maaliskuussa julkaistavaaalbumia on työstettyvarsin kovalla tempolla. Kovastatyötahdista huolimattaartisti itse on varsin tyytyväinenkaikkeen esikoislevyynliittyvään.- Siitä tulee hieno kokonaisuus.Erityisen iloisesti olenyllättynyt siitä, että myösminun mielipiteeni on otettuhyvin huomioon kaikessamikä levyyn liittyy, Arponenmainitsee.Minkäänlaisia uupumisenmerkkejä miehessä ei kuitenkaanole nähtävissä tiiviinkeikkailun ja levytyssessiontakia.- Teen nyt sitä työtä, jota rakastan.Se auttaa jaksamaan.Urheilua ja biljardin pelaamistaharrastava Koop Arponenon joutunut jättämäänedellä mainitut vähemmällemusiikkikiireiden takia. Ja kunmusiikki vie mukanaan, se viejoskus aika totaalisesti.- Aina kun aika antaa myöden,käyn pubeissa kuuntelemassapieniä bändejä.Koop Arponen ei ole paljonehtinyt tulevaisuuttaan suunnitella.Nyt hän keskittyy kaikkeenIdols-voittoon liittyvään.- Totta kai haluan tulevaisuudessakintehdä työksenimusiikkia. Mutta katsotaannyt, mitä se tulevaisuus tuotullessaan.Yksi selvä tavoite Arposellaon kuitenkin olemassa ja seliittyy tanssimiseen.- En ole oikein hyvä noidenperinteisten paritanssien kanssa.Haluaisinkin ehdottomastioppia tanssimaan paremmin. •WWW.TANSSIVIIHDE.FI9

ARTISTIT JA MUSIIKKIVuoden 2008 lappilaisiksi valitutTanssiorkesteri Souvarit; vas.Lasse Hoikka (laulu, rummut),Jorma Hietala (basso), JouniRuokamo (koskettimet) ja JukkaLampela (harmonikka), on perustettuvuonna 1978. Nykyiselläkokoonpanolla Souvarit-yhtyeon soittanut vuodesta 1990.teksti: JUHA LAHTI / Kuvat: jaana vuorenpääLasse Hoikka & Souvarit30 vuotta tien päällälapin tunnelmaaLasse Hoikka & Souvarit on koko olemassaolonsa ajan vetänyt omaa linjaa tanssiorkesterienrunsaassa kirjossa. Linjaonkin osoittautunut oikeaksi, sillä kokoonpanoviettää 30-vuotissynttäreitään,suosio sen kuin lisääntyy ja kysyntäätanssikansan keskuudessa riittää.Mistä tässä kaikessa on kysymys?Pitkät ajat trionakinesiintynyt, muttasittemmin kvartetiksi kasvatettu Souvariton aika outo lintu kotimaisessatanssiorkesterien tarjonnassa. Kunvarsinaisesti mitään musiikillisestiylivoimaista tai ennenkuulumatontaei kokoonpano kuulijoilleen tarjoile,eikä siihen kaiketi edes pyri, on syytsuosiolle etsittävä muualta.- 1980-luvulla esiinnyimme useinSaariselän alueella, Laanihovissa.Siellä kävi paljon ihmisiä etelästä jasuosiomme lähti nousuun. Keikkakyselyjäalkoi tulla myös eteläsuomeen,ja siitä se lähti, yhtyeen perustaja,Lasse Hoikka kertoo ja jatkaa:- Monet etelän ihmiset ovat kertoneet,että kun Lapinmatkalla ylitetäännapapiiri, niin silloin laitetaan Souvarienmusiikki soimaan, ja näin päästäänmukavasti Lapin tunnelmiin. Elikyllä suosiomme on lähtöisin Lapistaja Lappi-aiheisista lauluista.Lasse Hoikka & Souvarit on ainatehnyt paljon ruohonjuuritason työtä,eli keikkoja, uransa eteen. Tämä sekätietynlainen esiintyminen ovat myösaina olleet avainasemassa kaikessatekemisessä.- 1990-luvulla teimme keskimäärinviisi keikkaa viikossa. Se on kantanuthedelmää. Kun teemme keikkojamielellämme, ja olemme vuorovaikutuksessayleisön kanssa, niin se onvarmasti yksi suosioomme vaikuttavatekijä, yhtyeen kosketinsoittaja JouniRuokamo mainitsee.Vaikka keikkamäärä onkin tietoisestipudotettu 120 esiintymiseenvuodessa, on yksittäisen keikan esiintymisaikapidetty edelleen sellaisena,että orkesteri pystyy yksinään hoitamaankoko illan.- Se, että esiinnymme aina neljäsettiä keikoilla, on järjestäjän kannaltahyvä asia, koska silloin ei tarvitavälttämättä niin sanottua kakkosbändiä.Toinen juttu on se, että yleensämeille tuodaan yleisöltä niin pitkiätoivekappalelistoja, ettei niitä kahdessasetissä ehtisi edes soittaa.Keikat etelässäVoisi kuvitella, että pohjoisesta kotoisinoleva orkesteri tekisi enimmät keikkansakotiseudullaan ja nauttisi suurintasuosiota juuri siellä. Näin ei kuitenkaanSouvarien kohdalla tilanne ole.- 85% keikoistamme on etelässä,tai sanotaan Oulun alapuolella, ja loputtunturipaikoissa keväällä ja syksyllä,Ruokamo laskeskelee.Kovaan suosioon juuri Etelä-SuomessaSouvareilla on myös teoriaolemassa.- Meille on varmasti muodostunutjonkinlainen ”Lapin poika”-imago.Monissa levyttämissämme kappaleissakinkerrotaan asioista, jotkaovat jopa omakohtaisia kokemuksiajuuri Lapista. Ja on käynyt niinkin,että kappaleidemme myötä jotkutihmiset ovat saaneet kipinän ensivierailulleLappiin ja ihastuneetkinsitten aiheeseen ikiajoiksi, Ruokamokertoo.- Ja jotta kappaleiden tekstit voitulkita oikealla tavalla, pitää asioistaolla omakohtaisia kokemuksia. Joslauletaan tunturituulesta, on oikeastitiedettävä, millainen tunturituulion eri vuodenaikoina, Lasse Hoikkapuolestaan mainitsee.Kun keikat ovat pääosin etelässä jaorkesteri tekee ne pohjoisesta käsin,tulee Ruokamon mukaan matkoistaväkisinkin pitkiä.- Joskus kun ajetaan suoraan Helsinkiinkeikalle, niin keikkamatkoineenja roudauksineen voi mennäteksti: Juha lahti / kuva: jukka-pekka virtanenantti ahopelto jättää kilpailuturaarakennetaanuusin eväinSuomi on laulukilpailujen luvattu maa.Niihin osallistutaan edelleen innolla janiiden avulla monet artistit ovat saaneetkestosuosionkin aikaiseksi. Myös AnttiAhopelto on yksi ahkerasti eri koitoksiinosallistunut iskelmäartisti. ”Kilpailukausi”alkoi jo 7-vuotiaana Tenavatähti- kilpailustaja viimeisin saavutus on Tangomarkkinoilta2008.10TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009- Nyt saa kuitenkin kilpaileminenjäädä. Olen ollut kolme kertaa Tangomarkkinoillamukana ja aina minuton kruunattu prinssiksi. Arvelisin,ettei minusta enää koskaan tangokuningastatehtäisi, vaikka mukaanvielä menisinkin, Antti Ahopeltomainitsee.Pienen takaportin mies kuitenkinasiaan jättää.- No jos joku nyt rikkoo tämänminun kolmasti prinssiksi tulemisenennätykseni, niin sitten kyllä voinmennä hakemaan vielä sen neljännenprinssin tittelin, artisti letkauttaa.Antti Ahopelto onkin nyt kilpailemisensijaan rakentamassa uraansahieman eri pohjalta. Hänen orkesterinaanon syksyllä 2008 aloittanutVoimaorkesteri. Tämä kokoonpanohanon tullut tutuksi myös siitä, että

kuusitoista tuntia aikaa, ennen kuin päästään soittamaan.Tuntuukin, että soittaminen tulee tässä työssävähän niin kuin sivutuotteena.Pitkään yhdessä soittaneena ja maatamme kiertäneenäSouvarit on myös oppinut elämään keskenäänkeikkamatkoilla.- Tiedämme jo läpikotaisin toistemme hyvät jahuonot puolet, ja tarvittaessa luovimalla osataanmennä tilanteissa eteenpäin. Ja tasapuolisia olemme,jokainen esimerkiksi ajaa keikkabussia yhtä paljon,miehet kertovat.Matka jatkuuLasse Hoikka & Souvarit on perustettu vuonna1978. 30-vuotisjuhlan kunniaksi Souvarit on myösjulkaissut uuden albumin. Edellisiin pitkäsoittoihinverrattuna erona on nyt se, että kaikki orkesterin jäsenetlaulavat levyllä ainakin yhden soolonumeron.Jokainen on itse saanut valita kappaleensa, jonkahaluaa esittää levyllä.- Yhtye on julkaissut myös Kultamaan kulkijatnimisendvd:n, joka on musiikkipitoinen dokumenttiLasse Hoikka ja Souvarit- yhtyeen taipaleesta.Kuvaukset on tehty 1994 – 1998 välisenä aikana,Lasse Hoikka mainitsee.Souvarit on aina ollut varsin tuottelias studiossa.Levyjä on julkaistu vähintään yksi joka vuosi, eliyli kolmekymmentä albumia on jo nähnyt päivänvalon. Levymyynti on ollut myös melko huimaa,sillä orkesteri on pokannut tähän mennessä seitsemäntoistakultalevyä ja neljä platinalevyä. KaikkiaanLasse Hoikka ja Souvarit- äänitteitä on myyytynoin 800.000 kpl.Myöskään tulevaisuuden suhteen ei Souvarientoiminta näytä hiipumisen merkkejä.- Tilanne on sikäli hyvä, että jokainen lähteeedelleen mielellään keikoille. Teemme tätä työtänyt parin vuoden periodeissa. Vuoden 2009 keikatonkin jo myyty ja myös osa 2010 keikoista, Hoikkamainitsee.90-luvun hullujen keikkavuosien jälkeen orkesterion ottanut tavakseen myös pitää lomia ja muutenkinrajoittaa keikkamäärän niin, että muullekintoiminnalle jää aikaa.- Kyllä nyt tuntuu hyvältä, kun jää perheilleenemmän aikaa. Ja onhan meillä kaikilla omat harrastuksemme,niilekkin jää nyt oma aikansa. Tulevaisuudessakeikkoja vähennetään ja kohdistetaanne viikonloppuihin sekä kevät- syksysesonkeihintuntureilla. •” No jos joku nytrikkoo tämänminun kolmastiprinssiksi tulemisenennätykseni,niin sitten kyllävoin mennähakemaan vieläsen neljännenprinssin tittelin”taskuun kilahti TanssiorkestereidenSuomen mestaruus vuonna 2007.Musiikin tasosta ei homma siis ainakaankiinni jää.Paitsi keikkakuntoonsa satsaamiseen,on Ahopelto panostanut uraansamyös studioympäristössä.- Viime elokuussa julkaistiin single”Voitin vaikka hävisin”, joka onkinsaanut todella mukavasti soittoaikaaradiossa. Kappale pääsi myös Iskelmän”20 radiohittiä, Vol. 10”- kokoelmalle.Ahopellon studiosessiot ja suunnitelmatäänitteiden suhteen eivät suinkaanjää tähän yhteen kappaleeseen,vaan lisää materiaalia on luvassakuunneltavaksemme.- Kyllä nyt täyspitkää albumia tehdään.Kappaleiden tekijöistä mainittakoon,että mukana tulee olemaanainakin parivaljakon Pertti Haverinen/ Ilkka Vainio tuotantoa.Albumin julkaisulle ei ole asetettumitään tiukkaa takarajaa, mutta vuoden2009 aikana se on tarkoitus saadajulkaistuksi.Metsän poikaAntti Ahopelto on syntynyt Evijärvellä,etelä-pohjanmaalla. Hän asuusiellä edelleen vaimonsa kanssaomakotitalossa maaseudun ympäröimänä.- Lähimpään naapuriin on matkaa400 metriä, joten kyllä täällä aikarauhassa saa olla.Artsistilla on yksi harrastus ylitsemuiden, metsästys.- Kun siihenkään ei aina aika tahdoriittää, niin en ole väkisin yrittänytottaa enää muita harrastuksia itselleni,Ahopelto kertoo. Hän harrastaapienriistan metsästystä, ja siihenkinlöytyy syynsä.- Tätä voin harrastaa yksinäni jalähdenkin metsälle silloin kun minullaaikaa siihen on. Esimerkiksihirvenmetsästykseen en ole mukaanlähtenyt, koska se tapahtuu porukallaja yleensä viikonloppuisin, ja silloinhanminä olen aina keikoilla.Ahopellon metsästysharrastuksessaei suuri saalismäärä suinkaannäyttele toiminnan pääroolia.- Itse asiassa se tärkein asia tässäkoko touhussa on se, että saan ulkoillatarpeeksi luonnossa ja laittaasitten puolilta päivin nuotiomakkaraaja kahvia metsässä. Enkä minä sielläerämaassa yksin samoile, minullaon yleensä kaverinani myös suomenajokoira. Minä olenkin niitä ihmisiä,joiden mielestä jokaisessa talossa pitäisiolla koira.AmmattilaulajaksiAntti Ahopelto tekee tällä hetkelläkahta työtä, sillä laulukeikkojen lisäksihän on kouluttanut itsensä sähköasentajaksi.- Tavoite on jatkossa se, että voisinkeksittyä vain yhteen asiaan, ja se onehdottomasti laulaminen, mies mainitseetulevaisuuden suunnitelmistaan.Tämän tavoitteen toteuttamisensuhteen voikin juuri tulevalla esikoislevylläolla varsin suuri merkitys.Koska Suomessa ei yleensä kuitenkaanlevymyynnillä elä, pitää laulajanleipä hakea keikoilta.- Sellainen 120 keikkaa vuodessaalkaa olla se raja, jolloin voi jo miettiäammatikseen laulamista.Keikkojen saaminen kovasti kilpaillullaalalla ei ole kuitenkaanhelppoa. Artistin pitää pystyä vakuuttamaankuulijansa juuri esiintymistilanteissa.- Minäkin olen huomannut sen,että paljon on ihmisten tanssitaitoparantunut viime vuosina. Useintullaan myös pyytämään artistiltaerilaisia tanssilajeja. Itselläni onkinohjelmistossa varsin kattavasti kaikkiarytmejä. No, masurkkaa minullaei ole, mutta sitä löytyy taas Voimaorkesterinohjelmistosta.Antti Ahopellon tulevaisuus eiole kovin pitkälle mitenkään piiruntarkastimietittynä. Ensilevy on nytmiehen tärkein projekti keikkailunohella. •WWW.TANSSIVIIHDE.FI 11

ARTISTIT JA MUSIIKKIteksti: juha lahti / Kuvat: harri hinkkamaria lundin kolmassooloalbuminostalgiaaKiertäessään jo pikkutyttönä paljon vanhempiensakanssa esiintymismatkoilla MariaLund ajatteli, että sellaista työtä hän eiainakaan missään nimessä halua aikuisenatehdä. Nyt kun taskussa on Tanssii TähtienKanssa- kilpailun voitto, juuri julkaistuuusi albumi ja keikkailu sen tiimoilta, sekämonet roolisuoritukset teatteriympyröissä,voidaan kaiketi sanoa, että muuttuvainenon ihmisen mieli.- Nuorempana kapinoin pitkään ja kovastisitä vastaan, että tulisin sellaiseksi,mitä itse asiassa juuri nyt olen, MariaLund paljastaa.- 15-vuotiaana tein kuitenkin jo ensimmäisenkeikkani ja koulun jälkeen lopullisestitajusin, että en pysty tekemään muutakuin esiintymään – se tulisi olemaanminun työni.Artistin viime marraskuussa julkaistustaAjan Sävel- albumista täytyy sanoa,että se jos mikä on täsmälleen tekijänsänäköinen tuote. Tyylillisesti kuulijansajonnekin 50-/60-lukujen tunnelmiin johdattelevalevy onkin aika mielenkiintoinenkokonaisuus.- Joskus 14-vuotiaana minua alkoi jotällainen vanhanaikainen tyyli viehättää,joten tämä levy on minulle aika luonnollinenjuttu. Olen sellainen vanhojen aikojenperään haikailija, Maria Lund kertoo.Albumin kappalevalikoima on varsinmielenkiintoinen. Sieltä löytyy lauluja,joiden alkuperäisesittäjiä ovat muun muassaNightwish, Timo Rautiainen & TrioNiskalaukaus, Miljoonasade, Uniklubi,Neljä Ruusua ja Apulanta. Aika rohkeaveto siis.- Mikään perinteinen cover-levy ei nytkuitenkaan ole kyseessä, vaan tutut kappaleetovat saaneet aivan uuden ulkoasun.Tuntuu hyvältä huomata, että levystä tuleepääosin hyvää palautetta ja että ihmisetovat oikeasti odottaneet sen julkaisua.Myös esiintymiset albumin pohjustamanaovat alkamassa. Jo viime vuodenpuolella Maria Lund teki joitakin esiintymisiämutta varsinaisesti kiertueellelähdetään nyt helmikuussa. Myös esiintymisissätullaan panostamaan nostalgisuuteen.- Keikoilla minua säestää kokoonpanonasekstetti, jossa on kaksi puhaltajaa,kosketinsoittaja, kitaristi, basisti ja rumpali.Bändissäni on muutamia soittajia, jotkaovat mukana myös levyllä. Esimerkiksituottajana toiminut, YUP:sta tuttu ValtteriTynkkynen puuhastelee keikoillabasistin virassa. Keikoilla tulemme esittämääntietenkin uuden levyn materiaalia,mutta toki muutakin tarjoillaan.Mitään perinteistä tanssilavakiertuettaMaria Lund kokoonpanoineen eitule tekemään, vaan esiintymispaikkoinatulevat toimimaan tanssilavojenlisäksi klubit, yökerhot, erilaisetkonsertit ja kaiketi myös yksityistilaisuudet.Vapaa-ajan ongelmaMaria Lund elää vahvasti tätä päivää.Tekemistä eri projektien parissa riittääkinjuuri nyt yllin kyllin.- Keikkailun lisäksi minua työllistääTivolilapset- esitys Seinäjoenkaupunginteatterissa vielä toukokuunloppuun asti, Lund mainitsee.Koko tanssikansan tietoisuuteenTanssii Tähtien Kanssa- voittonsamyötä noussut Maria Lund tekeeedelleen myös esiintymisiä ohjelmanjälkimainingeissa.- Aina silloin tällöin tulee pyyntöjätanssiesityksistä. Viimeksi juuritammikuussa olimme Mikko Ahdinkanssa Kuopiossa esiintymässä.Kauas tulevaisuuteen ei MariaLund ole tekemisiään suunnitellut.Hän on tyytyväinen tilanteeseensajuuri nyt ja pyrkii vain hoitamaantyönsä mahdollisimman hyvin.- Parhaillaan saan tehdä sitä mitäoikeasti haluan. Ja ainakin nyt tuntuusiltä, että minulle riittää, jos saan tehdätätä työtä myös tulevaisuudessa. Ei minullamitään muita suunnitelmia ole.Riittävä määrä työtä onkin se, mikäpitää Maria Lundin mielen virkeänä.- Rakastan työntekoa! Itse asiassavapaa-aika aiheuttaa minulleongelmia, jos silloin ei ole mitäänmielestäni järkevää tekemistä. Olentosin vapaa-ajan tappamiseksi löytänytitselleni mukavan harrastuksen,vesijuoksun. Se on laji, jossa sätkitäänpaikallaan vedessä vaahtomuovilanteilla. Se on teholtaan lenkkeilyävastaavaa, mutta sillä erotuksella,että se ei rasita niveliä, Maria Lundmainitsee. •12TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009

teksti: Juha lahti /kuvat: erik uddström / suomidiskon kuningas revyyfrederikja ilkka sysimetsä ovatkaksi eri ihmistäIlkka Sysimetsä on vetänyt Frederik-roolia jo pitkään.Jos miehen uran lasketaan alkaneen SyksynSävelessä kolmanneksi sijoittuneesta ”Jos jotainyrittää”- kappaleesta, viettää artisti kohtapuoliin40-vuotistaiteilijajuhlaa. Vauhti on kuitenkin edelleenhurjaa, eikä taantumisen merkkejä ainakaanvielä ole havaittavissa.Frederik on aina pitänyttekemisissään ja sanomisissaanmelko rempseäälinjaa. Ja juuri tämän omantyylinsä pitämisellä hän onkinsaanut kerättyä itselleen omanvankan kannattajajoukkonsa.- Onhan tämä täysin tietoisestirakennettu imago, Frederikkertoo ja jatkaa:- Ei tällä tyylillä voi kuitenkaankaikkia miellyttää, jatiedänkin, että joitakin ärsytänihan suunnattomasti. Muttaei voi olla täysin hajuton jamauton. Asia on niin, että kuntoiselle kumarrat, niin toisellepyllistät.Vuosikymmeniä Frederikinäoleminen ei ole aina olluthelppoa, ja kyllästyminenkinon aina joskus tullut esiin.- Kun vuodesta toiseen joutuulaulamaan keikoilla samojabiisejä, tuntee olevansaniiden vanki.Frederik on huomannutsen, että aika vähän on enäähänen ikäluokkansa naisartistejakeikkarintamalla mukana.Ikäisiään miehiä sen sijaan pyöriikuvioissa sitäkin enemmän.Syykin tähän on olemassa.- Miehet kestävät tietynlaistahenkistä väkivaltaa paremminkuin naiset. Sitä joutuu useinesiintymisten aikana kohtaamaan.Minua esimerkiksi naisetaina keikoilla puristelevattakapuolesta ja vähän muualtakin.Mutta puristelkoon ihanrauhassa, jos heidän mielestäänminulla on hyvä takamus.Ei se minua haittaa. Mutta naisillenyt ei tällaista oikein voisimennä tekemään.Frederikin keikat ovatkinpoikkeuksetta melkoisia biletapahtumia.Tanssilavoillehänelle ei enää kovin suurtatarvetta ole päästä.- Ei minun ohjelmistoni oikeinsovellu tanssipaikoille. Jasiellä on niin paljon sen tyylisuunnanartisteja, kuten tangokuninkaallisia,jo olemassa.Turha minun on sinne itseäniväkisin tunkea. Teen tätä omaa”junttidiskokuningas”- meininkiänija se toimii paremminihan jossain muualla kuin tanssipaikoilla.Frederik onkin nyt kehittelemässäSedu Koskisenkanssa muun muassa Onnelakiertuetta.Myös muutamiasuurempia keikkoja on tällevuodelle tiedossa.- Down By The Laituri,Kotkan Meripäivät ja AitoonKirkastusjuhlat ovat ainakinisompina juttuina tulossa.Muutenkin kalenteriin on jomukavasti myyty keikkojakoko kuluvalle vuodelle.Artistintoinen puoliMikko Kivinen ja Frederik suositussa FlamingoClubin Suomidiskon kuningas revyyssä.Frederik sai juuri päätökseenFlamingo Clubilla toteutetun,Frederik – Suomidiskon kuningas-nimisen musiikkirevyynesitykset. Siinä MikkoKivisen kanssa käytiin läpiFrederikin artistitaival iskevänmusiikin kera. Myös miehenuusin singlejulkaisu lienee jolehden ilmestymisen aikaanjulkaistu.- Teen nyt uutta musiikkiaRisto Asikaisen ja Ilkka Vainionkanssa. Materiaali tuleeolemaan tuttua Reetua. Uusinsingle on nimeltään ”Remontti”.Mielestäni remonttihommissaon aina myös erotiikkaamukana, ja niinpä tässäkinkappaleessa leka heiluu jahöyläpenkki joutuu koville.Uutta pitkäsoittoakaan eitarvitse enää kauan odotella,sillä se on tarkoitus julkaistavielä ennen kesää.Pitkän artistiuran tehnytIlkka Sysimetsä kertoo julkisuuskuvastapoiketen olevansakeikkailun ulkopuolella tavallinensuomalainen mies.- Se Frederik jää aina sinnekeikalle. Kun olen himassa,vedän verkkarit jalkaanja jätän parran ajamatta. Jasamalla tavalla kuin muutkin,minä teen myös kotihommia,tiskaan ja imuroin. Joskus minustatulee esille myös viherpeukalo-ominaisuus,ja silloinmenen hoitamaan omaa pikkupuutarhaani.Artistin elämä tuntuu olevankaikin puolin muutenkinhyvällä mallilla.- Rakkauselämäni on nythienossa kunnossa. En ole kuitenkaankoskaan vielä päässytnaimisiin asti. En ole oikeinsellaista avioituvaa tyyppiä.Ja kun katsoo erotilastoja, niinmiksi mennäkään naimisiin,koska eroonhan ne avioliitotnäyttävät päättyvän. Muttaonhan minulla silti kaksi hienoaaikuista lasta, joista olenerityisen ylpeä. Heistä on kasvanutvarsin yhteiskuntakelpoisiaihmisiä.Poliittiselleuralle?Myös Frederikin harrastuksetja muut aktiviteetit ovat hänenelämässään tärkeässä roolissa.Kuntosalikäynnit ovat aina olleetmiehen ohjelmassa. Hän olimyös ehdokkaana edellisissäeduskuntavaaleissa ja nyt poliittinenura saattaa saada jatkoa.- Olen pohtinut europarlamenttiehdokkaaksiasettumista,koska minulle on siihentilaisuus olemassa. En ole kuitenkaanvielä päätöstä tehnytsen suhteen.Vaikka hänen oma elämäntilanteensaon nyt hienosti tasapainossa,painaa mieltä tämänhetken yleinen tilanne.- Maailmantalous on tosihuonossa kunnossa. Ja kylläse heijastuu myös viihdealalle.Kaikki puhuu taantumasta,mutta ei tämä ole enää mitääntaantumaa, tämä on lama. Setuo ikävä kyllä mukanaantyöttömyyttä, alkoholismia,asunnottomuutta ja muutakurjuutta.Frederik pyrkii omalta osaltaantuomaan helpotusta myös vallitsevaantilanteeseen.- Teen siksi tällaisia hauskojalauluja, jotta saisin ihmiset hyvälletuulelle lamankin keskellä. •WWW.TANSSIVIIHDE.FI13

ARTISTIT JA MUSIIKKIteksti: JUHA LAHTI / Kuva: kangastusisojen orkestereiden perinteiden vaalijakangastus täytti 25 vuottaOn hienoa huomata, että tämän päivän kvartettivoittoisten tanssibändien ja radiokanaviensuoltamien kertakäyttöiskelmien ohella on vielä tarjolla joitakin isoja,perinteistä tanssimusiikkia esittäviä kokoonpanoja, jotka itsestään sen suurempaaääntä pitämättä kiertävät viihdyttämässä osaavaa tanssikansaamme. Yksi tällainenkokoonpano on Tanssiorkesteri Kangastus.Kouvolasta kotoisin olevaKangastus on alusta lähtienperustanut toimintansa siihen,että musiikki kuulostaa hyvältä,ohjelmisto on kattava ja kaikkia tanssijoitatyydyttävä.- Haastetta soittamiseen asettaa se,että tanssipaikoilla on nykyään niinmonentasoisia tanssijoita. On niitä,jotka eivät hallitse vielä kunnollaedes vaihtoaskeleita. Sitten on kilpatasontanssijoita, joilla on tietenkinomat odotuksensa musiikin suhteen.Kun tähän vielä lisätään esimerkiksise, että vanhan tyylin humpat tanssitaaneri tempossa kuin uudet, niinpaljon on asioita, joita pitää keikallaja ohjelmistossa huomioida, orkesterinlaulava rumpali Esa Sjöblomkertoo.- Lisäksi vielä orkesteriltammepyydetään paljon toivekappaleita keikoilla.Joskus tuleekin eteen tilanteita,jolloin soitettavaa on niin paljon,että tunnit tahtovat loppua kesken,Sjöblom lisää.Tanssiorkesteri Kangastus onvarsin muuntautumiskykyinen kokoonpano.Tällä hetkellä etupäässäkahdeksanjäsenisenä kiertävä orkesteritekee keikkoja myös eri solistienkanssa, ja silloin laulajan lisäksi lavallavoi olla myös trio, kvartetti taikvintetti. Suurimmillaan Kangastuson esiintynyt kymmenellä miehellä.Tanssiorkesteri Kangastuksenkeikoilla vierailee solisteja Suomenhuipulta. Tällä hetkellä orkesteri tekeetiivistä yhteistyötä muun muassaEssi Leppäkosken kanssa.- Alkuaikoina meille sanottiin, ettäei noin isolle kokoonpanolle keikkojalöydy. Mutta juuri sen takia olemmeitse asiassa päässeet esiintymäänmaamme suurimmille tanssilavoille,Sjöblom mainitsee.Orkesterin peruskokoonpanoonkuuluvat puhaltajat Ismo Varis,Juhani Kulhela, Rauno Kahri jaPekka Sjöblom. Rytmiryhmän muodostavatSjöblomin lisäksi MarkkuSeppälä (hanuri, laulu), Juha Vanhatalo(kitara, laulu) ja Risto Sorsa(basso, laulu).Kun orkesteri on näinkin iso, tuleeväistämättä eteen tilanteita, jolloinjoku perusjäsenistä on syystä taitoisesta estynyt lähtemään keikalle.Kangastus on kuitenkin ottanut tämänkinhuomioon.- Bändissä on myös kakkosmiehitys.Jos joku ei pääse keikalle, niinsoitamme varamiehelle, ja hommatoimii. Kun lisäksi olemme niin sanottu”lappubändi”, eli kaikki kappaleeton sovitettu ja nuotit löytyy, niintuuraukset eväti aiheuta ammattimiehillemitään ongelmia.Juhlavuosi menossa3.12.1983 on päivämäärä, jolloinKangastus teki ensimmäisen keikkansa.Viime vuoden joulukuussakokoonpano täytti siis 25 vuotta. Mitäänsen suurempia suunnitelmia eiorkesteri ole kehitellyt tämän etapinsuhteen, mutta jotain on kuitenkinluvassa.- Satsaamme nyt myös visuaalisuuteen,muun muassa 25v juhlaroll-up(banderol) on keikoillammemukana. Myös joitakin yllätyksiä tulemmeesityksissämme tarjoamaan,Sjöblom lupailee.Vaikka juhlavuotta vietetäänkin lähinnänormaalin keikkailun merkeissä,Kangastus on suunnittelemassamyös konsertin tai juhlatanssien järjestämistäensi syksynä.Syksyllä 2008 TanssiorkesteriKangastus kantaesitti ”Yrittäjänlaulun” Kymen Yrittäjien Yrittäjäjuhlassa.Kappaleen on säveltänytja sanoittanut pitkän linjan säveltäjäSeppo Nissilä, sovituksesta vastaaEsa Sjöblom.- Suunnitelmissa on myös saadajulkaistuksi äänitteenä tämä ”Yrittäjänlaulu” sekä muuta uutta materiaaliaensi syksynä. Olemmehan metoki ennenkin musiikkia julkaisseet,sillä jo 1990-luvun alussa ensimmäinensinglekappaleemme ”Humppahai”oli pitkään jopa soittolistojenkärjessä.Myös muutamia muitakin singlejulkaisujaon orkesterin toimestasaatu aikaan, sekä yksi täyspitkä cdyhteistyössä Lasse Santakankaanorkesterin kanssa.- Tämä ”Onnen kaipuu”- niminenlevy pitää sisällään Unto Monosentuotantoa, ja se tehtiin silloin, kunsäveltäjän syntymästä oli kulunut 65vuotta.Tanssiorkesteri Kangastus on ainatoiminut harrastuspohjalta, vaikkakaikessa tekemisessä pyritäänkinammattimaiseen lopputulokseen.Kaikilla orkesterin jäsenillä on myöspäivätyö, jonka ohessa kokoonpanokeikkailee lähinnä viikonloppuisin. •teksti: JUHA LAHTI / Kuva: janne virtanenbile- ja coverbändithe bubblekupla kohoaaEi ole aivan jokapäiväistä, että bilebändiksiitseään tituleeraava ja cover-kappaleillaesityksensä läpi vievä orkesteri kertoo olevansamyös ammattibändi sen todellisessamerkityksessä, eli jokaiselle kokoonpanonjäsenelle leipä irtoaa musiikista. The Bubbleon sellainen.The Bubblesyhtyeen toinensolisti ja perustajajäsen JanneVirtanen.The Bubble syntyi vuonna2005. Bändin on perustanutja sen puuhamiehenä toimiiJanne Virtanen, joka on myös kokoonpanontoinen solisti.The Bubble sai jo alkuvaiheessahyvät eväät nousujohteiselle uralle,sillä keikkoja hyville estradeille tarjoutuiheti roppakaupalla.- Vuonna 2006 olimme paljonSilja Linen laivoilla esiintymässä.Siellä taisi vierähtää sellaiset 150päivää vuoden aikana. Bändin nimioli silloin eri, mutta soittajat samat,Virtanen kertoo.Myös ”laivakomennuksen” jälkeenorkesterille tarjoutui otollinen tilaisuustuoda itseään esille, sillä erässuuri tietoliikennealan yritys kiinnittibändin esiintymään tapahtumiinsavuonna 2007.- Kiersimme silloin ympäri eurooppaa,oli isoja messutapahtumiaja muita tilaisuuksia. Myös yrityksenkesätapahtumat kotimaassa soitimmevuonna 2007, ja silloin säestimmemuun muassa Jari Sillanpäätä jaKatri Ylanderia.The Bubble on muutenkin kunnostautunutmyös säestävänä kokoonpanona,sillä se on soittanut muunmuassa Maarit Hurmerinnan, SakariKuosmasen, Olavi Uusivirran,Tapani Kansan, Jore Marjorannanja Johanna Förstin taustalla. Tämäkertoo omalta osaltaan bändin kovastaammattitaidosta. Ja on näidensäestyskokemusten tiimoilta syntynytmyös yksi ideakin tulevaisuudenvaralle.- Olisi tosi kiva lähteä joskus tekemäänvaikkapa kesälavakiertuejonkun nimekkään solistin kanssa.Siitä saisi sellaisen näyttävän showtyyppisenjutun, jossa myös visuaalisuudellaolisi suuri rooli, Virtanenideoi.Muuntautumiskykyäja ammattitaitoaKokoonpanoltaan The Bubble eimitään ihmeellisyyksiä tarjoile, bändissäon solistien Janne Virtanen jaMirkka Paajanen lisäksi rumpaliJussi Murtojärvi, basisti SampoRiskilä, kitaristi Antti Kajanus, sekäkosketinsoittaja Petri Nikkinen.Kokoonpano satsaakin tekemisissäänkorkeaan osaamistasoon ja ohjelmistonsisältöön.- Ohjelmistomme on aika laaja, sekäsittää nyt noin 250 – 300 kappaletta.Sieltä löytyy Led Zeppeliniä,TikTakia, Lauri Tähkää, discoa,lattareita ja niin edelleen, Virtanenmainitsee ja lisää:- Mikään perinteinen tanssiorkesteriThe Bubble ei ole. Mutta joshuomaamme, että keikalla on paljontanssiyleisöä paikalla, niin pystymmeheittämään helposti vaikkapa Apulannan”Anna Mulle Piiskaa”- kappaleenfoksina. Muuntautuminen eritilanteisiin ja yleisötyypin aistiminenonkin yksi vahvuuksistamme.Uusien kappaleiden harjoitteluunThe Bubble ei tarvitse mitään erillisiinharjoituksiin kokoontumista.- Kun soittajat ovat ammattilaisia,niin käymme yleensä keikkojen yhteydessäuudet kappaleet pari kertaaläpi, ja sitten ne ovatkin jo esityskunnossa.Muuntautumiskykyinen TheBubble on paitsi ohjelmistoltaan,myös kokoonpanoltaan. Keikkojavoidaan nimittäin tehdä esimerkiksitriona tai kvartettina.- Tähän emme kuitenkaan kovinmielellämme lähde. Koska tässä jutussaon kaikkien leipä kiinni, ei näinollen ole ihan reilua jättää paria orkesterinjäsentä keikkojen ulkopuolelle,Virtanen mainitsee.The Bubble tekee vuositasolla noin150 esiintymistä. Sen jäsenille kertyykeikkoja kuitenkin pari sataa kappalettavuodessa, koska muitakin kuinThe Bubble- keikkoja bändin muusikottekevät. Muun muassa tuurauksiamuissa kokoonpanoissa on aina tarjollaosaaville soittajille.Myös visuaalisuus ja osaava esiintyminenon yksi tärkeä elementti keikoillatänä päivänä. Tämäkin asia onThe Bubblessa mukavasti kohdallaanainakin Janne Virtasen kohdalla, sillämies on toteuttanut muun muassanäyttelemistä jo vuodesta 1992 lähtien.Freelancer- pohjalta kokemustaonkin kertynyt esimerkiksi Heinolankesäteatterista vuonna 2004 ja Lohjanteatterin West Side Storysta vuon-14TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009

teksti: JUHA LAHTI / Kuva: Kikeelomaa.comKike elomaamusiikin jaliikunnan harmoniaaMusiikin tekemiseen ja esittämiseen täysillä jo yli kaksikymmentävuotta panostanut Kike Elomaa kertoo kehonrakentajataustansakantavan vasta nyt hedelmää. Ollessaan urheilijanahuipulla 1980-luvun alkupuolella eivät monet hänennykyisistä kuuntelijoistaan olleet silloin vielä edes syntyneet,ja juuri heidän kohdallaan kiinnostus artistin menneisyydestäja hänen saavutustensa arvostus onkin korkealla- Monilla nuoremmilla ihmisilläon kova tarve selvittää, mistä tässäkaikessa on oikein kysymys, muunmuassa Miss Olympia- tittelin 1981voittanut Kike Elomaa kertoo.- Mutta silloin 80-luvulla monetkyllä sanoivat, että pitikö tuonkin nytvielä alkaa laulamaan, hän muisteleeartistitaipaleensa alkua.Kike Elomaa ei kuitenkaan aloittanutlaulamista urheilu-uran tuomanjulkisuuden siivittämänä, vaanmusiikki on kuulunut aina hänenelämäänsä.- Lapsuuteni olen viettänyt maalla,ja vaikka urheiluharrastus veikinleijonanosan vapaa-ajasta, kuuluimusiikki kiinteästi kuvioihin. Itseasiassa me kaikki sisarukset soitimmejotain instrumenttia pienenä.70-luvulla olen myös suorittanut musiikkiopiston,Elomaa kertoo.Musiikkikuvioiden hoitaminen vieartistilta paljon aikaa, sillä hän hoitaaitse lähes kaiken siihen liittyvän.Kuudennen albuminsa vast’ikään julkaissutlaulaja kertoo projektin olleenstressaavan ja ihanan.- Olen itse tehnyt levyn suhteen läheskaiken kappalevalinnoista lähtien.Uskomattoman paljon kaikkea uuttaon tullut eteen. Olen oppinut matkanvarrella todella paljon. Nyt tiedän,että levyn tekemiseen pitää varatatodella paljon aikaa ja voimia.Kike Elomaa on käyttänyt uutuuslevynsääänityksissä maammeeturivin muusikoita. Kun kappaleeton vielä artistin itsensä levylle valitsemia,ei niiden sisäistämiseen oletarvinnut sen enemmän paneutua,vaan materiaali on juuri sitä, mitähän haluaakin esittää. Niinpä albumikuulostaakin varsin onnistuneelta kokonaisuudelta.Keikoille Kike Elomaata saapuusäestämään joku hänen kolmestavakio-orkesteristaan. Myös taustaäänitteidenkanssa hän tekee paljonesiintymisiä.- Bändin kanssa esiintyminen ontoki paljon joustavampaa, koska silloinpystyy hyvin muokkaamaan illanohjelmiston yleisön mukaan. Keikatvedän joka tapauksessa aina täysilläriippumatta siitä, onko yleisö kaksikymppistävai kahdeksankymppistätai onko heitä kaksikymmentä vaikaksi tuhatta, Elomaa vakuuttaa.Politiikkaaja hevosteluaSosiaaliseksi, sukulaisissa usein vierailullakäyväksi ihmiseksi tunnustautuvaKike Elomaa kertoo liikunnanvievän musiikin ohella edelleenpaljon aikaa. Mutta aikaa jää siltivielä muullekin. Liikunta- ja ravintoluentojahän toteuttaa tilauksesta,mutta myös harrastukset saavat KikeElomaan elämässä oman osansa.- Politiikka on yksi harrastuksistani.Yhteiskunnallisten asioiden hoitaminenonkin minulle henkilökohtaisestitärkeä asia, Elomaa kertoo.Hän oli ehdolla myös edellisissäeduskuntavaaleissa. Äänimäärä eisilloin kantanut kansanedustajaksiasti, vaikka olikin ääniharava puolueessaan.Viime syksyn kuntavaaleissaKike Elomaata ei ehdokaslistoillakuitenkaan nähty.- Teimme viime vuonna ”Tallitähdet”-nimstä TV-sarjaa, ja siihenosallistuville ei suvaittu esimerkiksikuntavaaliehdokkaaksi asettumista,Elomaa selvittää.” Keikat vedänjoka tapauksessaaina täysilläriippumatta siitä,onko yleisö kaksikymppistävaikahdeksankymppistätai onkoheitä kaksikymmentävai kaksituhatta”Itse sarjan tekeminen oli artistillevarsin mielenkiintoinen kokemus.Mukaan hän lähti niin sanotusti ”puhtaaltapöydältä”.- Alussa en osannut enkä tiennytratsastamisesta yhtään mitään. Kunmeidät sitten laitettiin hevosen selkään,niin kirkuminen ja huuto olikinmelkoinen. Ja kuten muistamme, niintapahtuihan siellä muutama loukkaantuminenkinjoillekin.Minkäänlaista kammoa ei KikeElomaalle hommasta jäänyt, vaanasian suhteen kävi vähän päinvastoin.- Ainakin minulta siellä lähti pelkoratsastusta kohtaan. Itse asiassa minulleiski kipinä lajiin ja aion sitä kyllätulevaisuudessa kokeilla vielä uudestaansiten kuin keikkailultani ehdin.Saimme ohjelman teon jälkeen myöspitää kaikki ratsastustarvikkeet itsellämme,joten sekin asia on valmiiksihoidettuna, Kike Elomaa kertoo. • Parkano (3-tien varrella) WWW.TANSSIVIIHDE.FI15

ARTISTIT JA MUSIIKKITätä Suomi tanssiiMusiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä helmikuunloppupuolella 2009. Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä www.hitit.fiJarkkoHonkanenDebyyttialbumi-Hetken kestääonni kerrallaan -nyt kaupoissa!www.jarkkohonkanen.comwww.powerviihde.comed vk Kappale Artisti Levymerkki1 1 16 Elämän lanka Reijo Taipale Bluebird2 2 20 Sade Jari Grek Finrila3 5 7 Andalusian yö Meiju Suvas Motley4 3 20 Katsota ei eilisiin Markus Törmälä & FBI–Beat MTG5 11 16 Tahdon kanssas naimisiin Pekkaniskan pojat Magnum6 6 40 Savukuva Varjokuva Mediamusiikki7 13 12 Taivas Lasse Hoikka Bluebird8 * * Sinun vuokses Finlanders MTG9 7 25 Ne na na na Anneli Mattila Bluebird10 4 10 Muistatko kun Jani & Jetsetters Universal11 9 47 Kuinka ihmeellinen oot Janne Tulkki PFM12 10 12 Hämärtyvä ilta Varjokuva Mediamusiikki13 12 2 En ole yksin Susanna Heikki Magnum14 8 29 Vielä olen sun In The Mood pienk.15 23 2 Jotain parempaa Channel Four Bluebird16 17 12 Kun soitti Dallape Martti Metsäkedon tanssiorkesteri Finrila17 27 2 Tänne vielä tahdon tulla Matti Esko Vee-Music18 24 4 Planeetta Remu Edel19 25 2 Kuulethan mua Markus Törmälä & FBI–Beat MTG20 * * Kuuma maa Anneli Saaristo FiftyFifty21 19 18 Tanssi-ilta Tanssiorkesteri Helibor pienk.22 * * Minä uskon Reijo Taipale23 29 2 Voiko käydä niin Helmenkalastajat Magnum24 * * Kulkureiden kuningas Jarkko Honkanen Power25 20 10 Intiaanikesä Souvarit Velhonpetsi26 * * Rakkautta on, rauhaa ei Tapani Kansa Bluebird27 21 2 Virginia Danny Poptori28 RE 2 Kantaisko Janne Hurme Finrila29 18 34 Elä vielä Simo Silmu Warner30 15 7 Eri huone, eri sänky Ässät Silturecords© Discopress Oy» live.ideapark.fiIdeaparkin Suurtanssit tulevat taas!Hanki lippusi heti!Liput ennakkoonLippupalvelusta 23 €, ovelta 28 €.Ovet tilaisuuteen avataan klo 19.00.Ravintolamaailma palvelee koko illan.Bussikuljetukset Tampereenlinja-autoasemalta.16TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009

mitä sulle kuuluu?teksti: juha lahtiMeiju Suvaksella menossa Viidenkympin VillitysTammikuussa viisikymmentä vuotta täyttänyt Meiju Suvas toteuttaa kevään aikananeljätoista esitystä käsittävän Viidenkympi Villitys- nimisen musiikki-iloittelunyhdessä Anne Nielsenin ja Merja Ikkelän kanssa. Esitykset ovat Teatteri Vantaassa.- Esityksen juoni perustuu siihen, että kolme naista tapaavat toisensa vuosienjälkeen ja ovat lähdössä esiintymään luokkakokoukseensa. He harjoittelevat ohjelmanumeroaankotonaan vähän ennen lähtöä. Siinä sitten samalla katsellaan kuviavalokuva-albumista ja hauskat muistot palaavat mieleen. Musiikki on tietenkintärkeässä roolissa esityksen aikana, muun muassa ABBA-tuotanto on vahvastiesillä, Meiju Suvas paljastaa.Ei Meiju Suvas kuitenkaan kokonaan ole siirtymässä teatterikuvioihin, vaan keikkailutulee jatkossakin olemaan tärkeässä roolissa hänen elämässään. Hän ottaakuitenkin tämänhetkisen elämäntilanteensa huomioon töitään suunnitellessa.- Minullahan on kaksi pientä lasta ja mieheni vielä matkustelee paljon oman työnsävuoksi. Niinpä suunnittelen aika tarkkaan menemiseni omalta kohdaltani, jotta arkisaadaan sujuvasti toimimaan.Erityisen kiitollinen Meiju Suvas on Safir- orkesteristaan, jonka kanssa hän on keikkaillut noin vuoden.- Pitkä yhteistyö alkaa nyt kuulua. On hienoa lähteä keikoille kun tietää että homma toimii. Bändi pystyy myös muilta töiltään lähtemäänkeikoille milloin tahansa, eli joustavuutta löytyy, Suvas kiittelee orkesteriaan.Meiju Suvashan nousi koko kansan tietoisuuteen Tahdon sinut- kappaleella vuonna 1982. Kappaleen myötä syntynyt esikoisalbumiolikin melkoinen menestys saavuttaen aina platinalevyrajan, joka siihen aikaan oli 50000 myytyä albumia. Huima saavutus vinyylilevyjenaikakaudella. Suosion siivittämänä artisti heittäytyi vuotta myöhemmin ammattilaulajaksi ja sillä tiellä hän on edelleen.- Minulla on kaupallinen koulutus, ja itse asiassa kipinä musiikkiin syntyikin jo opiskeluaikana, kun voitimme kauppaopiston bändinkanssa Suosikin järjestämän kilpailun Kiparkatissa Mysrskylässä. Vuosi oli 1980.Silloin esiintyessämme tunsin kummaa leiskuntaasydänalassa ja tiesin, että tämä on se mun iso juttu. Voisin verrata sitä uskoon tulemiseen, Meiju Suvas muistelee.Valitsemallaan tiellä hän on siis edelleen ja vaikka iän karttumisen myötä tuntuukin, että kiire on aina vain kovempi, osaa Meiju Suvasmyös rauhoittua välillä ja antaa itselleen aikaa vaikkapa liikuntaharrastustensa muodossa. Myös puolen vuosisadan etapin täyttymisenartisti osaa ottaa huumorilla:- Haluaisin mieluummin sanoa, että täytin juuri 2x25 vuotta!Jarkko Honkanen ammentaa voimansa LapistaDebyyttialbuminsa tammikuussa julkaissut rovaniemeläinen laulaja ja lauluntekijäJarkko Honkanen tuntuu olevan toiminnan mies. Itsekin esikoislevyn seitsemässäkappaleessa tekijänä mukana oleva mies nimittäin työstää jo täysillä toistaalbumiaan.- Ei saa jäädä tuleen makaamaan, Honkanen mainitsee.Jarkko Honkanen asui 90-luvun alkupuolen Ruotsissa. Sieltä takaisin Suomeenmuutettuaan lähtivät miehen musiikkihommat toden teolla käyntiin.- Alkuvaiheessa keikkailin pääasiassa pohjoisessa. Sieltä sitten reviiri on vähitellenlaajentunut ja nyt teemme esiintymisiä ympäri Suomen. Sesonkiaikoina keikatkuitenkin painottuvat edelleen tuntureille, Honkanen kertoo.Artistin taustaorkesterina toimi alussa Pohjantähti – niminen kokoonpano. Nytnimi on muutettu, ja syykin nimenmuutokseen on selvä.- Pohjantähti-nimisiä bändejä alkoi olla joka puolella niin paljon, että päädyimmesekaannusten välttämiseksi nimenmuutokseen. Orkesterin nimi on nyt Taiga. Ja nimihän viittaa suoraan Lappiin.Lappi on muutenkin Jarkko Honkasella lähellä sydäntä ja se on myös paikka, josta hän saa kaikelle tekemiselleen alkuvoimaa.- Olen kotoisin Kemijärveltä. Vapaa-aikana usein matkustankin täältä Rovaniemeltä kotiseudulle. Otan sitten koiran mukaan ja lähdemmePyhätunturille ja vietämme vain aikaa luonnossa.Myös työhön liittyvät asiat yhdistyvät usein Lappiin ja kotiseutuun.- Levyllä olevien kappaleiden sanoitukset ovat paljolti tarinoita eletystä elämästä ja idea niihin lähtee usein juuri Lapista.Raskaan laulajan ammatin kunnialla hoitaakseen Jarkko Honkanen on panostanut myös peruskuntonsa ylläpitämiseen. Myös liikunnalisiatavoitteita on asetettu.- Juoksuharrastus on minulle tärkeä. Levin maratoni – tai ehkä puolikas – on tavoitteenani ensi syksynä, artisti paljastaa.Jarkko Honkanen Taiga- orkestereineen panostaa esiintymisissään ohjelmiston monipuolisuuteen ja hyvältä kuulostavaan musiikkiin.Sen lisäksi erittäin tärkeä elementti on visuaalisuus, eli se, että paketti myös näyttää hyvältä.Susanna Heikki palasi onnistuneesti lavoilleUuden albumin tammikuussa julkaissut Susanna Heikki kuulostaa selvästi tyytyväiseltätämän hetken tilanteeseensa. Pari vuotta sitten yleisön eteen palannut artistion itsekin positiivisesti yllättynyt paluunsa saamasta vastaanotosta.- Kolme vuotta olin kokonaan pois keikkakuvioista. Kun sitten ajatus kypsyi ammatinpariin palaamisesta, otin nöyrin mielin yhteyttä yhteistyökumppaneihin jakyselin, josko minullekin vielä töitä löytyisi tällä kieltämättä varsin kilpaillullaalalla, Susanna Heikki kertoo.Kaikki sujui paluun suhteen suunnitellusti ja tästä artisti haluaa osoittaa kiitoksetjuuri taustalla hääriville ammatilaisille, kuten ohjelmatoimistolleen sekä mainiolleKaravaani- orkesterilleen.- Yhteistyökumppanien tuki urani uudelleen herättämiseksi on ollut mahtavaa. Jakun meillä on vielä bändin kanssa täysin yhtenevä näkemys siitä, millaista musiikkiatanssikansalle pitää esittää, niin hyvältähän se tuntuu. Myös uutuuslevynimateriaali on sellaista, että se soveltuu suoraan keikoille.Susanna Heikin oma ohjelmisto keikoilla on perinteisesti 2 x 45 minuutin mittainen.Kulloiseenkin tilanteeseen sopeutuminen ohjelmiston sisällön suhteen on hänelle tärkeää, mutta haitarikappaleita on aina paljonmukana, eikä suinkaan sattumalta.- Karavaani-yhtyeen hanuristina on Kultaisen Harmonikan voittaja Sami Hopponen, Susanna Heikki paljastaa.Kolmen vuoden keikkatauko ei Susanna Heikillä mennyt suinkaan lepäilyn merkeissä, vaan häntä työllisti hieman erilainen projekti.- Lastenhoidon merkeissähän se meni. Minulla on kolme tyttöä, esikoinen iältään seitsemän vuotta ja viisivuotiaat kaksoset.Paluu työelämään on tuonut mukanaan tiettyjä vaatimuksia myös arkirutiinien järjestämisessä. Normaalisti lähinnä viikonloppuisin keikkailevalleartistille lasten hoidon järjestäminen ei yleensä ole vaikeaa, mutta pidemmät kiertueet vaativat vähän enemmän järjestelyä.- Kun ollaan monta päivää laivalla tai vaikka Lapin rundilla, niin lapset ovat silloin yleensä mummolassa hoidossa. Itselläni iskee ainaikävä näillä keikoilla. On kuitenkin rauhoittavaa tietää, että he ovat hyvissä käsissä isovanhemmillaan. Tästä kertoo sekin, että kunmenen heitä sitten hakemaan, niin saan yleensä vastaani kysymyksen ”joko sä nyt tulit hakemaan?” •UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSAiskelmä- ja Tanssimusiikkiauusilla äänilevyilläTätä Suomi tanssii –listan laatijat arvostelevatkotimaisia uutuusalbumeja.Tanssiorkesteri PEKKANISKAN POJAT - Tanssimusiikkia- Perusiskelmälevy, jonka käyttöaste on korkea. Hyvänä pointtinaon paripariin järjestetty kokonaisuus, joka sopii myöstanssittajan levypakkiin. Harold- Pareittain reilu tunti monipuolista tanssimusiikkia laidastalaitaan. Voiko tanssimusiikkia sisältävältä levyltä enempäävaatia? Sovitukset ovat just eikä melkein. Taustat soivat todellaupeasti. Jos nyt jotain voisi seuraavalle levylle vielä parantaa,niin Pekkaniskan poikien kolmella julkaistulla levyllä ei olevielä ollut polkkaa eikä masurkkaa. JukeLASSE HOIKKA & SOUVARIT - 30-vuotisjuhlalevy- Hoikan Lasse Rovaniemeltä on kierrellyt Suomen maata 30vuotta erilaisten kanssa Souvari-kokoonpanojen. Viimeisinmiesjoukko on viihtynyt keikkabussissa jo 18 vuoden ajan elitämän suurimman Souvari-nosteen. Juhlalevyllä koko poppoopääsee ääneen eli Lassen ei tarvitse yksin vetää kaikkialauluja. Albumi on hyvä läpileikkaus yhtyeen osaamisesta.Siltä löytyy monta soittoon menevää kappaletta ja taustatkinovat souvarimaisen hyvät. Juke- Taatusti tanssittavaa alusta loppuun, kyllähän Souvarit tämänhomman osaavat. Peruskompit hoidetaan tyylillä ja onpamukana myös aika jännä versio Joutsenlaulusta. RamiSUSANNA HEIKKI - Vietellen- Hyvää on todellakin kannattanut odottaa, sillä tämä levyon erittäin toimiva kokonaisuus. Taustat kunnossa ja yksitangokin mukana, joten ei huono laisinkaan. Susannakinpitäisi nähdä myös ihan tanssipaikalla keikalla. Juke- Susanna Heikiltä saatiin pitkästä aikaa (10 v) kokopitkä.Ilmeikäs ja todella lahjakas laulaja saa lauluihin aivan uudenilmeen ja meiningin. Löytöinä levyltä ovat nimikappaleVietellen, En ole yksin, Hyväile, hyväile vaan, Sinä valaisitkiitävän hetken sekä Siipensä polttanut enkeli. LasseJARKKO HONKANEN - Hetken kestää onni kerrallaan- Sinkkuja on jo tullutkin vino pino, joten albumi on aivanpaikallaan. Kohtalaisen hyvin onnistunut kokonaisuus, rytmikästäja väliin tunnelmaa. Esitys sujuu myös, ok levy. Rami- Rovaniemen mies on vihdoinkin saanut ensimmäisen albuminvalmiiksi. Jarkon oloista ja näköistä musiikkia sisältävälevy toimii varsin hyvin. Livenähän Jarkko & Taigaorkesterion todella hyvänkuuloinen sekä ennen kaikkeatanssittavaa musiikkia esittävä ryhmä. JukeDANNY - Hitit- Tämä ei ole ns. tribuutti, mutta kokonaisuudessaan loistavakattaus isolta D.ltä. Sanoisin, että parhaat on nyt laitettu uusiotallenteelle.Loistava avaus levyllä on tuo Virginia ja vieläpäsuomeksi. Uudempaa ja harvinaisempaa tuotantoa levyllä onErolaulu, Hyvästelty ei ja Uudet äänet laulaa. Lasse.- Sen seitsemäs kokoelma Dannyltä, missä samat tutut kappaleettällä kertaa uudelleen soitettuina ja laulettuina versioina.Muutama uudempikin kappale on mukana, ilmeisestikeikkasetistä poimittuna. JukeANNELI SAARISTO - Uskalla rakastaa.- Loistava ja tyylikäs kokonaisuus mahtavalta tulkitsijalta.Hienoa musiikkia jokainen raita. Avausraita Kuuma maaon lattarihitti, toimivia tanssiparketeilla myös Liian onnellinen,Lumottu maa, Vuoriston kellot ja Elegia. LasseWWW.TANSSIVIIHDE.FI17

TANSSIkoko suomi tanssiihyvä tanssibiisivie lähelle toistaREmu AaltonenTiukka ilme, uniikki ääni, mahtava rytmitaju. Siinä kehykset RemuAaltoselle. Remu paukutteli itsensä suomalaisten sydämiin jo1960-luvun lopulla. Miehen menneisyyteen kuuluu joukko rockbändejä,joista merkittävin on ollut Hurriganes. Bändin historia nähtiinhiljakkoin myös valkokankaalla.Remu muistutti olemassaolostaan jälleen tammikuussa Suomenviisukarsinnoissa. Vaikka Planeetta -kappale ei Suomen edustajaksipäässytkään, se kertoo Remun monipuolisuudesta. Kesällä ilmestyvälläalbumilla on tarjolla menevää jytkettä perisuomalaiseen tapaan.Mikä merkitys musiikilla oli lapsuuudenkodissasi?-Ensin tuli ruoka, sitten musiikki ja tanssi. Ekat tanssiaskeleetolen ottanut tietenkin mutsin sylissä.Remu Aaltonen valmistelee albumia kesäksi. RemuGoes Rock’n Tango sisältää vanhoja tangoklassikoita,mutta myös uutta materiaalia. Tukea nikkarointiinRemu saa Ilkka Vainiolta ja Risto Asikaiselta.Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuudenhenkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvatheidän elämäänsä sekä miten he kokevat senmerkityksen.teksti: heikki MerihaaraKuva: edel recordsMiten sujuivat ensikäyntisi tanssilavoilla?- Tanhurinteellehän sitä mentiin. Kun joku gimma pyysi lattiallepyörimään niin aattelin, ettei siitä seuraa hyvää. Tulihan sitäparketilla käytyä, mutta en ole juuri oppinut tanssimaan. Entiedä, mikä mättää. Suvussa on kyllä ihan kilpatanssijoitakin.Toki jos hieno kukkanainen tulisi hakemaan, saattaisin suit saitsukkelaan kyllä pyörähtää hänen kanssaan…Millainen on mielestäsi hyvä tanssipaikka?-Sellainen, missä ei ole hirveästi nykyajan vempeleitä. Pelkistettyulkoilmalava puree. On hyvä, jos lattia on pyöreä jajengi vetää siinä ristiin rastiin ympyrää. Ja lattian toki pitääolla liukas. Turun lähellä oli aikanaan hyvä mesta, mutta enenää muista sen nimeä.Entä tanssimusiikki?-Tanssimusan pitää olla sellaista, että se kannustaa kunnon paritanssiineikä mihinkään sooloiluun. Eihän siitä tule mitään, josihmiset ovat kilometrien päässä toisistaan parketilla. Iskelmääja tangoa pitää tarjota.Mistä elementeistä hyvä tanssibiisi koostuu?-Rytmin on oltava kohdallaan. Tangoksi kutsuaan nykyisin biisejä,joissa ei ole sykettä lainkaan. Sama pätee rockiin. Emmekaipaa mitään sillisalaattia vaan aitoutta. Kapinoin myös turhiatoistoja vastaan. Saman asian voi ilmaista eri tavoin eli symboliikkaapitää käyttää.Miten vierailut bändiesi kanssa sujuivat alkuvuosina lavoilla?-Siitä on tosi hyviä muistoja. Aluksi paikkojen isännät empivät,että tuleeko meidän keikoille yhtään yleisöä. Mutta kyllähänniitä tuli ja äijät olivat mielissään. Saimme paljon hyvää kansikuvamatskualavoilta levyihimme.Millä tavoin omat kappaleesi syntyvät?-Tekijän pitää nähdä, mitä sanat tarkoittavat. Itse voin pitää vaikkasilmät kiinni, jotta asia havainnollistuu paremmin. Näin teimmePlaneettaakin Risto Asikaisen ja Ilkka Vainion kanssa.Mitä mieltä olit Suomen viisukarsintojen tuloksista?-Ihmettelin kyllä, miten Waldo’s People menestyi. Mielestänikappaleen oli kuullut jo kolmen neljän tahdin jälkeen. Pitäisimuistaa, että kyse on sävellyskilpailusta. Ajatus on karannutmahdollisimman kauas alkuperäisestä. Esityksiin lyödään sekaanjos jonkinlaista sirkusta, käärmeenlumoajia ja tulinäytöksiä.Pelkistetty, yksinkertainen juttu olisi paras. Protestoinmyös Ylen sähläystä äänteni läpimenossa, mutta se on kokonaantoinen juttu.Takaisin tanssilavoille – millä mielellä tansseihin tulisi mennä?-Joillekin sopii snadit näkäräiset, mutta varovaisesti sitä siltipitää ottaa. Joskus on rankkaa katsoa, miten gimmatkin vetääviinaa kaksin käsin. Silloin ei tanssikaan kyllä suju. Tanssi onhyvä tapa tutustua toiseen ihmiseen. Tiedät aika paljon toisestaihmisestä, jos näet, kuinka hän joraa. Olen kyllä sellaisenvanhanaikaisen, romanttisen vaihtoehdon kannalla. Tansseistaei saa tehdä kauhean kaksimielistä. Hetken parketilla pitää ollahieno.Olet tuomaroinut tangokilpailuja – sujuisiko vastaava tanssikilpailussa?-Ei mitenkään. Toki seuraan mielelläni tanssimista, jos pariosaa sen kunnolla. Katselin hiljakkoin Venäjän Tanssii tähtienkanssa –ohjelmaa ja se tuntui mielettömän tasokkaalta. Kotimaisettanssiohjelmat vaikuttavat siihen nähden kovin kesyiltä.Toisaalta mietin, pitääkö kaikesta aina tehdä kilpailua? Emmekökeksi omia ohjelmaformaatteja?Miltä tulevaisuutesi näyttää?-Lähiviikot menevät tangoalbumin työstämisessä. Tarkoituksenaon saada se markkinoille kesän kynnyksellä. Rautaa pitää takoasilloin kun se on kuuma. Toki teen levylle muutakin musaa,mutta tangoissa on se paras syke. Tuoreet biisini ovat varmaankovaa valuuttaa Tangomarkkinoilla.Taidat olla tangon vankka ystävä?-Ehdottomasti. Se on klassinen juttu. Ihmisen elämän tulee ollakuin tango. Ei mitään kaukokaapelikamaa vaan läheisyyttä,virtaa ja lämpöä. Ja tuon Virran voi kirjoittaa myös isolla.Alemana Dance Center, PORIpuh. (02) 5480 759fax (02) 5481 077Alemana Dance Center, JKLpuh./fax (014) 612 488Alemana Shop, TampereLaaja ja laadukas valikoimatanssikenkiä, tanssiasujaja muita alan tuotteita!Tilaa esittely tilaisuuksiisi,soita puh. 0400 591 646tai sähköpostitsealemana@co.inet.fiKatso liikkeidemmetarkemmat aukioloajatja yhteystiedotnettisivustoltamme!Alanammattilainen30 vKatso juhlavuodentarjoukset ja käyTUTUSTUmassa tuotteisiinwww.alemana.fi18TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009

käy tanssimaanKäy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajiennäkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaisetja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliitonohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajienjoukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassaon mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona,tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin,sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä jaomaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii LiisaKontturi.teksti: tii alasimi / Kuva: mika kamulamietteitä Valmistuvanopiskelijan näkökulmastaHenkilökuvatii alasimiTANSSITii Alasimi (o.s. Kinnunen) on tanssinopettajaksi viimeistävuotta opiskeleva, elämänmyönteinen ja innostava persoona.Hänellä on takanaan yli 15-vuoden tanssikokemus, jonka aikanaon esiintynyt mm. useissa tanssi- ja teatteriproduktioissa,tv-ohjelmissa sekä musikaaleissa. Tii on myös kilpaillut menestyksekkäästi,voittaen useita seuratanssin SM-kilpailuita.Tällä hetkellä hän työskentelee yrittäjänä ja tanssinopettajanavuonna 2007 perustetussa Tanssikoulu Sulavassa. Koko perheentanssikoulu on hyvää vauhtia nostamassa päätään laadukastaja monipuolista tanssinopetusta tarjoavana opinahjona,jollaiselle Oulussa on selkeästi ollut tarvetta. Yksilöllisyys,pienryhmäopetus ja ammattitaitoiset opettajat ovat saaneeterinomaisen vastaanoton jonka myötä tuoreen tanssikouluntulevaisuus vaikuttaa valoisalta. Vaikka yrittämisen haasteetovat välillä arvaamattomiakin, Tii rakastaa vuorovaikutuksellistatyötään; työtä jossa ei koskaan ole valmis.Seuratanssi on yksi tanssinopettajan koulutusohjelman neljästä suuntautumisvaihtoehdosta.Kun kuulin tästä opiskelumahdollisuudesta,päätin välittömästi ja empimättä hakea kyseiseen opinahjoon. Olenaina rakastanut tanssimista, erityisesti tanssimista parin kanssa. Ennen koulutustaolin opettanut jonkin verran, sen verran kuin tällä perfektionistillaoli kanttia opettaa ilman asiantuntemusta. Kaipasin varmuutta ja tarkempaatietoa itseäni varten; mitä opettaminen on, miten minä haluan opettaa jamillaiseen työhön olen suuntautumassa.Sata lasissa, päivittäinHakuvaiheessa minulla ei ollut aavistustakaan mihin olin nokkaani pistämässä.Myönnettävä on, että luulin selviäväni huomattavasti helpommalla.Pelkästään puoli yhdeksästä neljään elämä oli kotiäidin vapaaseen rytmiintottuneelle suuri muutos. Koulutuksen kokonaisvaltaisuuden vuoksi mielija kroppa lähestyivät välillä yliväsymyksen rajapyykkiä. Kun katsoo aikaataaksepäin, on helppo hymyillä ja myöntää jokaisen päivän olleen kokemisenarvoinen. Koulutus antaa valmiudet ammattilaiseksi kasvamisen tielle, muttase tie ei synny itsestään eikä varsinkaan helpolla.Monipuolisia tunteja,muutakin kuin tanssiaToisaalta, vaikka vuodet ovat olleet paikkapaikoin rankkoja, ne ovat tarjonneetenimmäkseen avartavia onnistumisen elämyksiä. Koulutuksen kohokohtiaovat olleet mm. oman soolotanssiteoksen valmistaminen, tanssillisuuttaja kehontuntemusta kehittäneet balettiopinnot, lasten luova opettaminen sekäopetusharjoitteluaika. Tutustumismatka ihmisen anatomiaan, koreografianluomisen aakkoset ja yrittäjyysopinnot ovat täydentäneet varsinaisen päälajiosaamisentietoutta. Mukaan on tarttunut rohkeutta, luottamusta, pitkäjännitteisyyttä,uskoa itseensä sekä yhtenä tärkeimmistä – ystäviä. Ystävät ovatpaitsi ihania ihmisiä ja läheisiä, myös samalla alalla toimivia kollegoita joitailman alalla työskentely tuntuisi kolkolta jossa ei olisi pintaa johon tarttua.Vahvuutena tieto-taitoKoulutukseen sisältyvät laajat pedagogiset- ja didaktiset opinnot. Opetusharjoitteluja viimeisen opiskeluvuoden työharjoittelu mahdollistavat erilaistenopetuksellisten lähestymistapojen ja opetusmenetelmien käytännönkokeilun.Opetusmetodi joka toimii yhdellä, ei toimi toisella – olemmehan kaikkierilaisia! Harjoittelu on synnyttänyt kirkkaita ahaa-elämyksiä, niin lastenkuin aikuisten parissa. Toki on tullut mokailtuaja välillä menty metsään, mutta mitä sitten!Kantapään kautta oppii parhaiten ja se on vaininhimillistä. Harjoitteluaika on itsensä etsimistä,kokeilua ja valintoja, jonka myötä luottamusomaan opettajuuteen alkaa nostaa päätään. Kasvunmyötä olen löytänyt periaatteet, joihin itseuskon ja luotan. Olen saanut vastaukset kysymyksiin,joita lähdin hakemaan.Työtä tarjollaTanssinopettajakoulutuksesta valmistuneettanssinopettajat työllistyvät käsitykseni mukaan100%:sti. Työmahdollisuuksia on tarjollarunsaasti, sillä monipuolisen ja laaja-alaisenkoulutuksen ansiosta ammattitaitoinen yksilöon haluttua tavaraa; onhan seuratanssinopettajankorkeakoulutasoinen tutkinto ainutlaatuinenSuomessa ja koko maailmassa. Tanssinopettajiatyöllistävät mm. kansalaisopistot, ala-asteet,päiväkodit, ammattikorkeakoulut, vanhainkoti,yritysten virkistyspäivät, tapahtumat, tanssi- jaliikuntaseurat, tanssikoulut tai oma yritys. Tanssinopettajavoi toimia myös koreografina taitanssijana teatterissa tai tanssiteoksessa. Useintanssin ammattilainen työllistyykin freelancerinatarjoten ammattitaitoaan usealle työnantajalle.Ihmisenä kasvamistaHyvä opettaja auttaa, kasvattaa, saa pohtimaan,motivoi, antaa rakentavaa palautetta, kannustaa,on paljosta vastuussa ja parhaassa tapauksessasaa ilon valon loistamaan. Tanssinopettajakoulutuson mielestäni antanut valmiudet vastatanäihin tarpeisiin, omat kiinnostuksen kohteethuomioiden. Minulle tanssin opettaminen javivahteikkaan tanssikulttuurin parissa työskenteleminenon palkitsevaa ja luovaa työtä. Tärkeintäon, ettäniin pieni kuinisokin oppilaskokee elämyksiätanssin, liikkeen,musiikinja yhdessä tekemisenriemunavulla. Kunnäen ilon ja onnenpursuavanoppilaistani,on työni jälkimittaamattomanarvokasta.Lämmin kiitosOulun ammattikorkeakouluntanssinopettajakoulutukselle.Tiellä ollaan! •HELSINKI: Aleksis Kiven katu 32-34p. (09) 446 788KUOPIO: Männistönkatu 8p. 045-136 6336LAHTI: Vesijärvenkatu 26p. (03) 782 3021LOHJA: Langinkuja 5p. 040-586 5150OULU: Pakkahuoneenkatu 32p. (08) 338 122TURKU: Sammaltie 12, Piikkiöp. 050 -538 9097 www.tanssitarvike.fi•TANSSITARVIKKEET•HARJOITUSASUT••TANSSIMUSIIKKI•TANSSIKENGÄT•TERVETULOA TUTUSTUMAAN!Pitkäkatu 35, 44150 ÄänekoskiGSM 040 505 2507E-mail: dancestopoy@pp.inet.www.dancestop.WWW.TANSSIVIIHDE.FI19

teksti ja kuva: jaana vuorenpääMinun tarinani - Aarno ja Elvi Luodesyhteistä ajanvietettäAarno ja Elvi Luodes Virroilta ovat käyneet tansseissakaiken kaikkiaan jo 37 vuoden ajan eli aivan nuorestapitäen. Aarno kävi ensimmäisen kerran tanssikursseillaopettelemassa perusaskeleita noin16-vuotiaana nuorena miehenäkokonaisen yhden talven ajan. Musiikillisesti lahjakkaanahenkilönä ja hyvän rytmitajun omaavana hän innosti ja opettisamalla myös Elvin tanssimaan.Tanssiminen on ollut heille aina mieluista ajanvietettä, jajota he ovat voineet harrastaa yhdessä. Nelilapsisen perheenvanhempina, tanssiminen oli aikoinaan myös hyvä mahdollisuuspieneen irtiottoon normaalista arjesta. Lasten ollessa pieniä,käyntikerrat luonnollisesti harvenivat, mutta jälkikasvunvarttuessa pariskunta löysi tiensä jälleen aktiivisemmin tanssinpariin.Noin kuutisen vuotta sitten, kun työt eivät myöskään enääsitoneet niin vahvasti, käyntimäärät lisääntyivät entisestään jahe alkoivat käydä vähintään kerran viikossa tansseissa. Nähdessääntoisia yhä taitavimmin tanssivia pareja, alkoi pariskunnallaitselläänkin samalla kasvaa pikku hiljaa halu oppia tanssimaanmonipuolisemmin ja saada uusia lisämausteita harrastukseen.Myös musiikki itsessään on ollut heille aina tärkeä tekijä, jokaon innostanut osaltaan tanssin maailmaan.Vaikka Aarno ja Elvi olivat tanssineet jo vuosikausia, he päättivätaloittaa tanssikursseilla käymisen uudestaan aivan alkeista,jota oli tarjolla paikallisen tanssiseuran toimesta. Sanotaanhansitä, että kertaus on aina opintojen äiti ja he kokivat siten myöspääsevänsä paremmin mukaan opetukseen.Luodekset käyvät paljon eri tanssilavoilla ja tekevät välillähyvin pitkiäkin reissuja aivan ex-tempore ja talviaikaan tokimyös ravintoloissa. Kesällä he saattavat käydä tansseissa jopakolmekin kertaa viikossa. Hidas valssi ja perusfoksi ovat heidänmielitanssejaan.Noin vajaa vuosi sitten Elvi huomasi netissä ilmoituksen kesäisestäreilun viikon mittaisesta tanssileiristä, joka järjestettiineräällä perinteisellä kesätanssilavalla. Hän oli itse tuolloin työstäänpidemmällä vapaalla ja myös Aarnolla oli lomaa. Aarno eitosin aivan heti lämmennyt ajatukselle, mutta pienen miettimisenja leirin ohjelmatarjonnan tarkemman tutkimisen jälkeen,aviomies oli melkein innokkaampi kuin Elvi itse.He eivät olleet koskaan aikaisemmin osallistuneet tämän kaltaiseenopetukseen, joten kokemus oli aivan uusi molemmille.Samalla he päättivät ottaa härkää sarvista kiinni ja osallistualeirin koko opetustarjontaan kertaheitolla. Jos jokin laji ei tuntuisimukavalta, niin se jätettäisiin sitten vain pois ohjelmasta.Lopulta leirin kahdeksan päiväisestä ja neljä kurssia päivässäsisältävästä ohjelmasta jäi väliin ainoastaan kaksi kurssia.Viikko oli fyysisesti varsin raju, ja pieniä rasitusvammojakintuli, mutta hauskaa oli koko rahan edestä. Yöpyminen tapahtuikätevästi omassa asuntovaunussa läheisellä leirintäalueella, jokaoli aivan täynnä kurssilaisista, ja siellä olikin varsin helppotutustua toisiinsa. Osallistujia oli tanssitasoltaan aivan laidastalaitaan alkeiden opettelijoista aina jatkotason tanssijoihin, muttakaikki olivat silti kuin yhtä isoa perhettä. Iltaisin opetuksenjälkeen oli lisäksi vapaita iltatansseja, jossa saattoi kokeilla opittujataitoja heti käytännössä. Leirintäalueella tuli myös aina iltaisinmietiskeltyä yhdessä ”naapureiden” kanssa päivän oppejaja välillä porukka pisti tanssit pystyyn sielläkin.Oman mielenkiintoisen aspektinsa pariskunnan leiriviikkoonmuodosti opetuksessa tapahtuva jatkuva parinvaihto. Naisia olitoisinaan kursseilla enemmän kuin miehiä, ja hetkittäin naisetsaattoivat joutua odottelemaan parin kanssa tanssimista.Vaihtuva tanssipari saattoi tuoda välillä myös omia haasteitaanopetteluun, mutta se toimi samalla hyvänä opetusmuotona jatutustumistapanakin kurssilaisten kesken.Kokemuksena tanssileiri oli hyvin ikimuistoinen ja henkisestivirkistävä. Yksi leirin parhaimpia oppeja oli heille se, että senjälkeen he uskalsivat alkaa tulkita musiikkia entistä vapaamminja rohkeammin heittäytyen syvemmälle tanssin nautintoon.Aarnolle ja Elville ei ole niin vakavaa, jos jokin liike ei onnistuaivan odotetulla tavalla, vaan sen päälle voi vain nauraa. Heilleon pääasia, että nauttii siitä, mitä tekee ja tietenkin yhdessäoleminen ja harrastaminen.Ensi kesänä Luodekset aikovat mennä uudestaan samaiselleleirille tehostamaan lisää taitoja ja tapaamaan samanhenkisiäihmisiä, jos he saavat vain lomansa sovitettua.Tanssiminen on heistä itsessään hyvin monipuolista liikuntaa,joka pitää mukavasti kuntoa yllä ja siinä tutustuu helpostimyös uusiin ihmisiin. Kun kerran tanssikärpäsen puremansaa, siitä ei tokene koskaan. He suosittelevat lämpimästi myösmuillekin tanssimista ja tutustumista ennakkoluulottomasti eritanssipaikkoihin ja niiden tarjontaan. Suomi on täynnä varsinkinkesäaikaan mitä upeimpia ja eksoottisempia tanssipaikkoja.Ja pienenä vinkkinä: matkojen yhteyteen kannattaa sisällyttäämyös muutakin yhdessäoloa kuin pelkästään tanssia. •teksti: liisa kontturi, Kuva: mika kamulauudistuksia tanssinopettajakoulutuksessaOulun seudun ammattikorkeakoulussajärjestettävästä tanssinopettajakoulutuksestavalmistuuvuonna 2009 joukkomonipuolisia ja laaja-alaisiaseuratanssin ammattilaisia,jotka ovat jo ennen valmistumistaanlöytäneet paikkansatyöelämässä oman erityisosaamisensasaralta. Valmistuvienseuratanssinopettajien laajaalainenkokemus monenlaisistaparitanssitekniikoistaja niiden didaktiikoista tuleetulevaisuudessa vaikuttamaankoko tanssinopetuskenttäänSuomessa sekä lavatanssin ettätanssiurheilulajien parissa.Koulutuksen sisältö onvuosien saatossa muokattusellaiseksi, että opiskelijallevoidaan tarjota varsinaisenydinalueen, suomalaisen seuratanssin,lisäksi mahdollisuussyventää tietotaitoaanomassa erikoislajissaan sekäsaada vahva tietämys myösmuista paritanssilajeista. Opetussuunnitelmaatarkennetaanuusille polville vielä siten, ettäopinnoissa voidaan hyödyntääja hyväksilukea omaa aktiiviharrastajaja/tai –kilpailu-uraasekä pitkää työkokemustakoulutuksen hyväksymissälajeissa. Koulutuksessa on tällähetkellä aikuisopiskelijanamm. argentiinalaisen tangonerityisosaaja, joka hyödyntääopinnoissaan omaa työkokemustaanja hankkii lisäksi uuttatanssiteknistä ja pedagogistaosaamista koulutuksen tarjoamistaopintojaksoista.Seuratanssin suuntautumisvaihtoehdonopintojen tavoitteenaon kasvattaa tanssiteknisesti,ilmaisullisesti ja pedagogisestivahvoja osaajia Suomenlaajaan paritanssikenttään siten,että valmistuvat opiskelijatvoivat oman vahvuusalueensamukaisesti työskennellä paitsisuomalaisen lava/seuratanssinparissa myös tanssiurheilu- tairock´n´swingvalmennuksenpiirissä. Tämä mahdollistetaanmuokkaamalla opetussuunnitelmaasellaiseksi, ettäsiinä voidaan ottaa huomioonopiskelijan aiempi harrastuneisuusja/tai tämänhetkinenkilpailu-ura seuratanssin lisäksimyös vakiossa ja lattareissatai rock´n´swintansseissa.Lajikohtaisessa opetussuunnitelmassaseuratanssin suuntautumisvaihtoehdonpääainesisältää kolme lajikokonaisuutta,joista ydinosaamisalueenaon suomalainen seuratanssi.Seuratanssin katsotaantässä yhteydessä sisältävänns.lavatanssit eli ne lajit, jotkaovat käytössä elävässätanssilavakulttuurissa. Pääaineensisällä luodaan lisäksivahvaa tanssiteknistä pohjaapureutumalla vakio- ja latinalaistanssienlajitekniikkoihinja perusliikkumistapoihin.Ilmaisullista vapautta haetaanrock´n´swingmaailmaansyventymisen kautta, tutustumallaviemisen ja seuraamisensyvempään olemukseensekä musiikintulkinnallisiinelementteihin. Näiden kolmenlajiperheen symbioosin on todettusynnyttävän uusia tapojaajatella ja kokea paritanssia jasen myötä opettaa sitä. Lisäksisivuaine- ja perusopinnoissatulee aimo annos syventäväätietotaitoa tanssitiedon, musiikin,kehontuntemuksen jasivulajien kautta. Tanssiin liittyvienopintojen lisäksi koulutuksessaon mahdollisuus osallistuamm. yrityshautomoon,jossa opiskelija saa henkilökohtaistaapua oman yrityksensuunnittelussa, perustamisessaja käynnistämisessä.Kun koulutuksen monipuolisuuteenja laaja-alaisuuteenlisätään opetuksen korkealaatu, voidaan taata että koulutuksestavalmistuvat opettajatovat alansa huippuosaajia,jotka kykenevät vastaamaankentän haasteisiin ja tulevatolemaan vahvasti mukana eriparitanssilajien kehityksessäSuomessa.Jutun kirjoittaja on seuratanssintutoropettaja Oulunseudun ammattikorkeakoulunkulttuurialan yksikön tanssinopettajakoulutuksessa.•WWW.TANSSIVIIHDE.FI21

suomen seuratanssiliitto susel ry:njäsentanssiseurat alueittain www.susel.fiyhteistyöjäsenet:ETELÄ-SUOMEN LÄÄNIRock’n’Roll Dance Club Comets ry, HELSINKIwww.comets.fi, 050 387 7140Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry, HELSINKIei www-sivuja, 050 572 2779Tanssin Ilo ry, KIRKKONUMMIwww.tanssinilo.net, 045 133 3362Lavatanssiseura Tanssikas ry, KOUVOLAwww. tanssikas.net, 040 824 2226Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, LAHTIwww.lavarit.com, 040 596 6962Möysän Nuorisoseura ry, LAHTIwww.tonttila-sali.com, 050 918 9402Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, LAHTIwww. jamroll.com, 040 560 9191Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, LAPPEENRANTAwww. saiset.net, 040 543 8414Lohjan Tanssifestivaalit ry, LOHJAwww.tanssifestivaalit.fi, 045 133 3362Porvoon Lavatanssiseura ry, PORVOOwww.porvoonlavatanssiseura.fi, 040 757 5601Suomen Pyörätuolitanssiseura ry, PORVOOwww.pyoratuolitanssi.fi, 040 728 1425Tanssin Taitajat ry, VANTAAwww.tanssintaitajat.fi, 044 373 8165ITÄ-SUOMEN LÄÄNIScandinavian Culture Forum ry, JOENSUUwww.freewebs.com/cultureforum, +46 70 603 7373Suomalaisen Humpan yhdistys ry, JOENSUUwww.freewebs.com/humpanyhdistys, 0400 883 140Koillis-Savon Tanssijat ry, JUANKOSKI UUSIei www-sivuja, 044 590 3800Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, KIURUVESIwww.tanssileiri.fi, 050 354 2023Tanssiseura J & V ry, KUOPIOwww.tanssiseurajetv.fi, 040 511 2856Tanssiseura Tanssi-Savo ry, KUOPIOwww.tanssisavo.fi, 040 757 1821Liperin Lavatanssijat LiLat ry, LIPERIwww.lilat.com, 050 592 8449Mikkelin Tanssihullut ry, MIKKELIwww.tanssihullut.net, 040 550 0507Ylä-Karjalan Tanssikerho Täysikuu ry, NURMESwww.oyk.fi/~tanssikerho.taysikuu, 050 336 7188Dancing Foxes ry, VARKAUSwww.dancingfoxes.net, 040 776 2900Jumis-Palosten nuorisoseura ry/Viäntymättömät,VARPAISJÄRVI ,ei www-sivuja, 040 568 7624LAPIN LÄÄNITanssiseura Heinäkengät ry, INARIwww.heinakengat.palvelee.fi, 040-700 8146Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, KEMIwww.swengijengi.net, 040 751 2550Kemijärven Seuratanssijat ry, KEMIJÄRVIwww. kemijarvi.fi/seuratanssijat, 040 827 5945Tanssiseura Menomono ry, KITTILÄwww.menomono.fi, 040 762 1254Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, ROVANIEMIwww. nastat.net, 040 736 1694Sodankylän Seuratanssijat ry, SODANKYLÄwww.seuratanssijat.com, 0400 131 229LÄNSI-SUOMEN LÄÄNILavatanssiseura TanssiTossut ry, HARJAVALTAwww.tanssitossut.com, 050 366 3839Himos Tanssijat ry, Jämsä UUSIwww.himostanssijat.fi, 040 548 9730Tanssin Taikaa ry, JYVÄSKYLÄwww. tanssittaa.fi, 0400 544 970Kokkolan Tanssiklubi ry, KOKKOLAwww.kokkolantanssiklubi.fi, 0400 160 099Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry,LAUKAA, www. kestavat.fi, 045 130 9040Tanssitaivas ry, PORI UUSIwww.tanssitaivas.net, 050 302 1331Rauman Dansseor ry, RAUMAwww.raumandansseor.net, 050 386 0692Salon Seuratanssi Klubi ry, SALOwww.salonseuratanssiklubi.com, 050 564 6382Botafogo ry , SEINÄJOKIwww.netikka.net/botafogo, 050 343 3858Fuskaajat ry, SEINÄJOKIwww.fuskaajat.fi, 040 551 8071Lavatanssiseura Monokas ry, SOMEROwww.somero.fi/monokas, 040 501 4841Tanssiseura Hurmio ry, TAMPEREwww.hurmio.fi, 045 129 7497Lavatanssikerho Sekahaku, TURKUwww.sekahaku.net, 0400 225 856Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps,TURKU www.flyingsteps.fi, 040 578 6792Turun Kansantanssin Ystävät ry, TURKUwww.rytky.fi, 040 748 6610Tanssiseura Lava´n Svengi ry, ULVILAwww.lavansvengi.fi, 040 778 2141Tanssiurheiluseura Rolling ry, VAASAwww.rolling.fi, 040 589 0087Vaasan Viuhka ry, VAASAwww.vaasanviuhka.fi, 050 390 1277Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, ÄHTÄRIwww. geocities.com/mesikammenet, 0400 413 134OULUN LÄÄNITanssikerho Kavaljeeri ry, HAAPAJÄRVIwww.tanssikerhokavaljeeri.fi, 0400 588 589Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry,KAJAANIwww. casamba.fi, 0500 748 928Tanssikerho Jammarit ry, KALAJOKILAAKSOwww. jammarit.net, 040 557 8681Raahen Tanssiklubi ry, RAAHEwww.raahentanssiklubi.com, 044 574 3463Tanssiseura Iso O ry, OULUwww.iso-o.com, 040 505 9631RUOTSISaanko Luvan Seuratanssijat ry, GÖTEBORGwww.saankoluvan.se, +46 73 953 4563• Alemana Dance Center www.alemana.fi Pori• Auraviihde Oy www.auraviihde.fi Turku• Dance Stop Oy www.dancestop.fi Äänekoski• Hotelli Levitunturi www.hotellilevitunturi.fi Sirkka• Leenan Kahvio www.leenankahvio.com Turku• Tapsan Tahdit www.tapsantahdit.fi Nokia• Ohjelmatoimisto Atlaswww.ohjelmatoimisto-atlas.com Turku• Piruetti Oy www.piruetti.fi Tampere• Pistohiekan Lava www.pistohiekanlava.net Puumala• Saariselän Tunturihotellit Oy www.tunturihotelli.fi Saariselkä• Seinäjoen Tangomarkkinat Oy www.tangomarkkinat.fi Seinäjoki• Suomen Media & Action www.tanssikurssit.fi Piikkiö• Tanssikoulu Baila Baila www.bailabaila.fi Helsinki• Tanssikoulu Eija PuranenIkaalinen• Tanssikoulu Hannu Koivisto www.haetko.fi Leppävesi• Tanssikoulu Liisa KontturiOulu• Tanssikoulu Pilvisteps www.pilvisteps.fi Helsinki• Tanssikoulu Sulava www.tanssikoulusulava.fi Oulu• Tanssikoulu Vietävän Hyvää www.vietavanhyvaa.net Turku• Vihreät Niityt Oy www.vihreatniityt.net KiuruvesiJÄSENETUPAIKAT 2009Edut voimassa toistaiseksi ellei toisin ilmoiteta!• Aulavan lava, Alavus• Esakallio, Somero• Haikan lava, Pirkkala• Hotelli Rauhalahti, Kuopio• Höyryveturipuisto, Haapamäki• Kalliojärven Viihdekeskus , Isokyrö• Kapakanmäki, Tuulos• Kerhola, Nokia• Kisaranta, Kangasala• Kohoniemi, Pielavesi• Krouvin lava, Hartola• Kulttuuritalo, Helsinki• Kyröskosken Suurlava, Kyröskoski• Liperin lava, Liperi• Littoisten lava, Kaarina• Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi• Lusan halli, Kurikka• Martin Kievari, Hietama• Mäntymotelli, Karankamäki• Mäntyrinne, Savonlinna• Pesäkallio, Lahti• Petäjoen Paviljonki, Loimaa• Pistohiekan Lava, Puumala• Riutanharju, Riihimäki• Rönnin lava, Eräjärvi• Savion lava, Laukaa• Sivakan lava, Kaavi• Suukosken keidas, Tervola• Syvälahden lava, Kangasniemi• Tanhuhovi, Lohja• T-talo, Turku• Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula• Tanssipaviljonki Tulenliekki, Leppävirta• Teeriharju, Somero• Tommolan Suurlava, Mäntyharju• Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala• Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi• Viihteen Valtatie 2, HarjavaltaLisätietojaJÄSENETUPAIKOISTAverkkosivuiltawww.susel.fi• Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisistatuotteista.• Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 %• Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.• Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisistatuotteista.• Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista.• Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisistatuotteista 20%• Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista• pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisistatuotteista.• Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista• Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä• Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista23WWW.TANSSIVIIHDE.FIWWW.TANSSIVIIHDE.FI23

TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009TANSSIPAIKKAliiteKevät 2009Ti 24.2.Janne Hurme & Power of coverTi 3.3.Antti Raiski & SesamTi 10.3.Eini & BoogieTi 17.3.TÄHTI-TANSSITtiistaisinLiput 10 €Mikko mäkeläinen & MyrskylyhtyTi 24.3.Ti 31.3.Mikael KonttinenOksasenkatu 2, Lappeenrantati-to 21-03, pe-la 21-04www.ravintolamonrepos.fiUmberto Marcato feat. Miso Misic & La Strada(Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin)TORSTAISIN NAISTENTANSSIT ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY KE-TO 21-22!Majoitu mukavasti2hh 93 €/vrksisältäen aamiaisen,allasosaston, kuntosalin jaliikuntatilojen käyttö.Ennakkotilauksellakeilausta,hemmotteluhoitoja,parturikampaajan jakosmetologin palvelutTulehemmottelulomalle!Valmiita teemalomia 1-7 vrkpuoli- tai täysihoidolla!Puh. 050-394 7529A ´la carte vaihtoehdotNoutopöytäSolisti-ja karaokeillatAulakahvion herkutwww.kuntke.fiKinoJake 20.3.2009liite on tarkoitettu pääasiallisestitanssipaikkojen ohjelmisto- ja yhteystiedoille!

TanssinystävienkesätapahtumaYLLÄSSOI K OON!16.–19.7.2009TanssiorkestereidenSM-kilpailuwww.yllas.fiwww.auraviihde.fi/smorkteksti: katja virtanen / kuva: Jaana vuorenpääsuomen huvijärjestäjienkeskusliitto ry40 vuotta tanssipaikkojenasiallaSuomen HuvijärjestäjienKeskusliitto vietti40-vuotisjuhlaa KöyliönLallintalolla viime vuodenmarraskuussa. Juhlaa vetivätpuheenjohtaja Sakari Kesonenja toiminnanjohtaja KatjaVirtanen. Juhlapuheen olilaatinut kunniapuheenjohtajaMauno Niemelä. Tilaisuudessakuultiin lisäksi liitonhistoriikki, jonka oli koostanutvarapuheenjohtajana toimivaJari Colliander ja jonka hänmyös esitti. Liiton kultaisenansiomerkin kunniakirjoineenpitkäaikaisesta ja ansioituneestatanssilavatoiminnastaLiiton puheenjohtaja SakariKesonen palkitsemassa MattiIsotaloa liiton kultaisella ansiomerkillä.vastaanottivat Matti Isotaloja Hannu Kuuri.Musiikillisesta annista vastasivuoden tangokuningasJukka Hallikainen säestäjineen.Suomen HuvijärjestäjienKeskusliitto ry perustettiin25.11.1968 Ruovedellä, jossaperustamisasiakirjan allekirjoittivatAlastaron Urheilijatry, Punkalaitumen Kunto ryja Loimaan Jankko ry. Läsnäoli 49 kokousedustajaakahdestakymmenestäviidestäeri yhdistyksestä. Tämä valtakunnallinenhuvipaikkojenkattojärjestö perustettiin aatteellisiayhdistyksiä varten.Sääntömuutoksella vuonna2000 mahdollistettiin myösyksityishenkilöiden ja yhteisöjenjäsenyys.Liiton toiminta on vuosienvarrella ollut moninaista. Tärkeimpinäniistä mainittakoon,toiminnan käynnistäminenhuviveron (25 % lipputuloista)poistamiseksi, joka toteutuikonkreettisesti vuonna 1981.Liiton saavutuksiin voidaanlukea myös sopimukset Teostory:n ja Gramex ry:n kanssasekä vaikuttaminen yhteisenkäytännön saamiseksi huvipaikkojenjärjestyksenpitoonja huvitoiminnan yleistenedellytysten kohentamiseksi.Jäsenistölle on järjestetty alueellisiakokouksia ja luentotilaisuuksiatärkeistä ajankohtaisistaaiheista.Liiton toimintapolitiikan peruslähtökohtanaon edistää jatukea jäsenistöä aktivoimaanlaajapohjaisesti toimintojansa,mikä luo vankan perustanon myös tulokselliselle tanssitoiminnalle.Se vahvistaasamalla tahtoa ja luottamustatämän kulttuurimuodon säilyttämiseentulevillekin sukupolville!KEVÄTOHJELMISTO2009MAALISKUULa 07.03 Markku Aro & DieselLa 14.03. FinlandersLa 21.03. YölintuLa 28.3 KorsuorkesteriHUHTIKUULa 04.04. Charles Plogman & TommysPe 10.04. Lasse Hoikka & SouvaritLa 11.04. Mikko Mäkeläinen & MyrskylyhtyLa 18.04. Johanna Pakonen & OmenapuuLa 25.04. Markus Törmälä & FBI BeatTo 30.04. Anne Mattila & MistralTOUKOKUULa 02.05. KorsuorkesteriLa 09.05. TulipunaruusutLa 16.05. Saska Helmikallio & AvecKe 20.05. Juha Metsäperä & Resiinaja Suvi TeräsniskaLa 23.05. Marko Lämsä & PallosalamaLa 30.05. Kari Piironen & CaminiittoTanssit klo 20.30 - 02.00Hietasaarentie 13, Ouluwww.hietaviihde.fiA-oikeudet!teksti: timo pälä / kuva: minna jalovaaraTapsan Tahdeilla ensi kesänämyös tanssinopetusta!Tulevan kesän TapsanTahtien yhteydessäkäynnistyy tanssinopetus. Opetusta tullaan antamaanNokian Kerholan isossasalissa, missä on tähän tarkoitukseensopiva parkettilattia.Tanssikurssit järjestetäänkolmena päivänä tapahtumanaikana. Kaikkina päivinä tuntejaon aamu- ja iltapäivisin.Luvassa on perinteisten lavatanssienohella latinalaisia rytmejäsekä jotakin yllätystä.Kursseilla saatuja oppejaon mahdollista kokeilla käytännössäkaikkina kyseisinäpäivinä Tapsan Tahtien katuareenalla,missä päivittäintanssitaan ilta kuudesta pikkutunneille.Tanssittajina ovat mm.Agents, Suvi Teräsniska,Paula Koivuniemi, TapaniKansa, Laura Voutilainensekä monet muut tähtiartistit.Tanssinopetus on viime vuosinaollut ohjelmassa monillakesäfestareilla. Kokemuksetovat olleet pääsääntöisestierittäin hyviä. Tanssin osuuson kasvanut räjähdysmäisestimyös Tapsan Tahdeilla Tahtikadunmenestyksen myötä.Tanssikansaa on kokoontunutkaukaakin verestämään tanssitaitoaan.Vasta-alkajille tämänkaltainen tilaisuus luo loistavatedellytykset ja puitteet saadakosketusta tanssimiseen, eikäkynnys ole niin korkea jatkossakaanharrastuksen syventämiseen.Nokialla kurssien järjestelyistäja opetuksesta vastaaTanssikoulu Vietävän Hyvää. •

teksti: patrick Lagus / kuvat: Tuire Ruokosuo ja Vicente Serratanssittajanaprinssi orlowskyKlassisen musiikinvastaus Mamma Mia!-musikaalille - näinvoisi kutsua Prinssi OrlowskynTanssiaisia! Siinä on kuitenkinpaljon enemmän: musiikkinäytelmänlisäksi tarjolla onillalliset ja tanssiaiset suurenorkesterin tahdittamana.Niin yleisö, kuin esiintyjätkinovat kaikki PrinssiOrlowskyn vieraina juhlissa.Tähän aikuisen naisen ja nuorenmiehen rakkaustarinaanon sisällytetty kauneimmat jatunnetuimat klassisen musiikinhelmet.Illan isännän, Prinssi Orlowskynjärjestämiin tanssiaisiintulee niin hänen vanhojaystäviään, kuin myös uusiatuttavuuksiakin. Vieraidenjoukossa on luonnollisestiprinssin lapsuuden ystävä Josefja hänen poikansa Karl.Nuorukaisen ja prinssin naimattomansiskon välillä syntyyjuhlissa lyhyt ja kuuma romanssi.He eivät ole aikaisemmintavanneet ja näin ollen heeivät voi tietää toistensa taustoja.Prinsessa Marie-Thereseja Josef olivat nuoruudessaanrakastavaisia , mutta tämä rakkaustarinaloppui lyhyeen ,kunprinsessan isä lopetti suhteenluokkaerojen takia. Myöhemminillan aikana, kun Josef jaTanssiaisten isäntäpari PrinssiOrlowsky (Ralf Kircher) jaMarie-Therese (Riikka Hakola).Marie-Therese tapaavat ensikertaa 25 vuoteen, vanhat tunteetleimahtavat jälleen! Ilohäviää kuitenkin nopeasti, kunprinsessalle selviää kuka nuorukainenoikeasti on! Tässä onmusiikkinäytelmän pääainesja vasta viimeisen valssin aikanaselviää miten tästä sotkustaselvitään.Tuottajat Patrick Lagus jaRalf Kircher halusivat avataklassisen musiikin mahdollisuudetsuuremmalle yleisöllekun mitä on totuttu näkemäänkonserttisaleissa. Näiden kahdenkäsikirjoittajan yhtenätavoitteena oli myös luoda uudenlaineninteraktiivinen tapahtuma,jossa yleisö on luontevanaosana mukana - omillaehdoillaan!Illan säveltäjistä voidaanmainita mm Mozart, Verdi,Strauss ja Offenbach, joidentunnetut sävellykset loistivateri kohtausten tunnetilojenkuvaajina. Ralf Kircher toimimusiikin sovittajana ja myöshänen omia sävellyksiään esitettiinillan ohjelmistossa.Tanssiaiset saivat riemuisanvastaanoton yleisöltäänniin Oulun kuin Kuopionkinensiesityksissä vuodenvaihteenaikoihin. Prinssi Orlowskynroolin teki itävaltalainenkapellimestari Ralf Kircher.Roolityön lisäksi hän samallamyös johti kaupunginorkestereita.Viettelevän Marie-Theresennaispääroolin teki hurmaavastikansainvälisesti tunnettusopraano Riikka Hakola.Arvostettu baritoni JaakkoKortekangas lauloi ja näyttelikomeasti ja herkästi Josefinosan. Nuoren pojan intohimoatoi yleisölle nouseva tamperelainenlahjakkuus, tenori TeroHarjunniemi.Prinssi Orlowskyn tuki jaturva on hänen uskollinen palvelijansaButti, jonka roolinPatrick Lagus teki. MerjaSatulehto ja Jani ManeliusOulun Citydancesta esittivätnäyttämöllä tanssin keinoinherkän tanssin, joka toimi rakkauskohtauksenpeilinä. KuopionTanssiseura J&V tekivätnäyttävän esityksen samastakohtauksesta Kuopiossa.Ohjelma jatkuu musiikkinäytelmänjälkeen, kunPrinssi Orlowsky kutsuu vieraatillallispöytiin. Ruokailunaikana tarina etenee ja yleisösaa nauttia niin lauluista kuinorkesterimusiikistakin.Yleisö pääsee harvemmintanssimaan suuren orkesterinsäestämänä - ja tässä on yksiPrinssi Orlowskyn Tanssiaistensuurista riemuista, kun sadatvieraat osallistuvat tanssinpyörteisiin. •Kevätkauden ohjelmistoPe 20.2. Scandinavian HunksLa 21.2. Sirpa Liimatainen & MonacoPe 27.2. Jore MarjarantaLa 28.2. TaikakuuPe 6.3. Karaoke Legenda 2009 kilpailuLa 7.3. Saija Tuupanen & TornadosPe 13.3. TeräsbetoniLa 14.3. Antti RaiskiPe 20.3. HelmenkalastajatLa 21.3. Pekkaniskan PojatPe 27.3. Kaija Kärkinen & Ile KallioLa 28.3. Marko Lämsä & PallosalamaPe 3.4. KaraokeLa 4.4. SputnikPe 10.4. Trio HarhakuvaLa 11.4. Tangomarkkinat esikarsintakiertue,Hanna Talikainen & FantasiaPe 17.4 Harri Kuokkanen bändLa 18.4. VarjokuvaPe 24.4. Hannu Auvinen groupLa 25.4. Kake Randelin & PrestoTo 30.4. Jari Greg & FlamingoPe 1.5. Jari Greg & FlamingoLa 2.5. KaraokePe 8.5. Trio BluestarLa 9.5. SykeMotellintie 13KarankamäkiKevätkauden ohjelmistoSUSELin jäsenkortilla-2 € tanssilipusta !Tanssipaketti tarjousSUSELin jäsenille;40 € / vrk / henkilö 2 hh.Sis. aamiainen, sauna jatanssilippuPuh. (015) 761 6200www.mantymotelli.netVUOKSENNISKANTYÖVÄENTALOSu 22.02. Mikko Mäkeläinen & MyrskylyhtySu 01.03. Tangomarkkinoiden esikarsintaHanna Talikainen & FantasiaSu 08.03. HelmenkalastajatSu 15.03. Anneli Mattila & V.I.P.Su 22.03. KorsuorkesteriSu 29.03. Johanna Pakonen& OmenapuuSu 05.04. Kati Tuulia & KismetSu 12.04. Markus Törmälä & FBI BeatSu 19.04. SykeSu 26.04. TaikakuuSu 03.05. SinitaivasSu 10.05. Maarit Peltoniemi & FederalSu 17.05. Antti Huovila & Sata kitaraaTanssit klo 16 -21Torikatu 7ImatraTiedustelut 040 777 9756www.ruokolahdenraju.fi

AURAN NUORTENTALOKirkkotie 254, 21370 Aura kkUUTTA - perjantaitanssitklo 20-01,liput 8 eurpe 27.02 Myrskytuuli, Heidi Brunilape 27.3 Henkka ja KulkuritJarkko Salmi & Sunsetpe 24.4 Tanja Sundell & SemitesJanina Lehtonenla 21.02la 28.02HelmikuuJanne Tulkki & Tulinen SydänMartti Metsäkedon TanssiorkesteriJani & JetsettersMikael Konttinen & Nelinpelila 07.03la 14.03la 21.03la 28.03MaaliskuuTanssit klo 21 - 02 • INFO (02) 486 9092, 040 514 2468A. Aallon RytmiorkesteriAnneli Mattila &V.I.P.Johanna Pakonen & OmenapuuJuha Metsäperä & ResiinaEija Kantola & Omega, SinitaivasAnne Mattila & Mistral, Helmenkalastajatla 04.04la 11.04su 12.04la 18.04la 25.04Ohjelmamuutokset mahdollisia.HuhtikuuVarjokuva, Annika Eklund yhtyeineenYölintu, Tiina Pitkänen yhtyeineenMarkku Aro & Diesel, Pekka Nebelung &Volga ja Suvi HiltunenMikko Mäkeläinen & Myrskylyhty, UnelmavävytCharles Plogman & Tommys ja Tarja Lunnaswww.aurannuortentalo.fiTanssi- ja juhlataloJÄRKKÄRITANSSIT sunnuntaisin klo 16-21.Tanssikurssit klo 15. -15.45, sis. tanssilippuunKevätohjelmisto 200922.02. Raimo Turtiainen & Pojat / Hidas valssi alkeet01.03. Humppakuningas 2008 Aarne Saarinen& Alfa / Foksi alkeet08.03. Euroset yhtye / Vanha tango alkeet15.03. Pispalan Sälli & Markus / Bugg alkeet22.03. Kari Piironen & Caminito / Ei tanssikurssia29.03. Kari Isola & Yöntähdet / Fusku alkeet05.04. Unto Satoranta yhtyeineen / Ei tanssikurssia12.04. Jorma Markos & Lamer / Ei tanssikurssia19.04. Ari Aalto & Atlantic / Kävelyjenkka alkeetTiedustelut ja varaukset:019-417 057 / 0400-898 638Munckinkatu 49, HyvinkääJärkän parketilla tanssien rypistetty “retonkia” jo 50vuotta. Vietä elämäsi tärkeimmät juhlat meillä!* Häät,synttärit,ym. perhejuhlat* Yhteisöjen juhlat ja myyntinäyttelyt.26.04. Humppakuningatar 2008 Terhi Matikainen&Sulttaanit/ Hidas valssi alkeet30.04. Vapun aattotanssit klo 19-24 / Kirsi ja Tie SydämeenJUHLAVUOSI2009http://seurantalot.fi/hyvinkaan_jarjestotalo/HIRVENSUULIErkkiläntie 17-21, HUITTINEN p. 044 056 5610, (02) 565 610Talvella tanssit Vintillä ja kesällä SuulissaKeskiviikkoisin NAISTENTANSSIT, Lauantaisin PERINTEISET TANSSITPOIMINTOJA KEVÄÄN 2009 OHJELMISTOSTAKe 4.3. Unto Satoranta, la 7.3. Tuomas Koivuviita & Sympatia,ke 11.3. Markus Sextet, ke 8.4. Erkki Liikanen, la 11.4. Wähäkosket,ke 22.4. Seitsemän Seinähullua, la 25.4. Kari Isola & Yön Tähdet,vappuaattona 30.4. Kari Piironen, la 2.5. Mikael Konttinen,ke 6.5. Korsuorkesteri, la 9.5. Väriloiste, ke 13.5. SinitaivasHuittisten keskustasta 6 km Taikayöntietä (tie 230) Punkalaitumensuuntaan.Katso koko ohjelmisto: www.tanssi.net/hirvensuuliIlmoitustilamyynti:Jaana Vuorenpäätanssiviihde@tanssiviihde.fiGSM 050 569 1969TERVETULOA, TANSSIN YSTÄVÄ!Kotimaiset tähtiartistit ovat valmiinaviihdyttämään sinua ja parketilla pyörähdelläänkinlähes vuoden jokaisena päivänä.Pe 20.2.La 21.2.Pe 27.2.La 28.2.Pe 6.3.La 7.3.Pe 13.3.La 14.3.Pe 20.3.La 21.3.Pe 27.3.La 28.3.HELMIKUUJohanna Pakonen & OmenapuuTeemu & TeryleeniNeljänsuoraGroove PresidentMAALISKUUDanny & IslandersClifters & Jiri Nikkinen BandMikko Mäkeläinen & MyrskylyhtyJussi & the BoysJuha Metsänperä & ResiinaThe FirstAntti Raiski & SesamPepe Willberg BandKatso kaikki esiintyjät: wanhantanssikellari.fiKaivopiha, Mannerheimint. 300100 Hki, puh. 010 76 64380(0,0821 €/puhelu + 0,119 €/min)TANSSIPAKETTI45 € / hlöKEVÄTKAUDEN TIISTAIN OHJELMISTOA:Ti 24.2. Mikko Mäkeläinen & MyrskylyhtyTi 3.3. Pekkaniskan pojatTi 10.3. Hanna Talikainen & FantasiaTi 17.3. TulipunaruusutTi 24.3. Markus Törmälä & FBI BeatTi 31.3. Anniina Mattila & AvenueTi 7.4. Nalle Lehtonen & MatadorTi 14.4. SM-Tanssiorkesteri In the MoodTi 21.4. Teuvo Oinas & KiintotähtiTi 28.4. Jarkko Salmi & SunsetTi 5.5. Meiju Suvas & SafirTi 12.5. FinlandersTi 19.5. Channel FourTi 26.5. Marion Rung & Kaikko BandTi 2.6. Matti Esko & Hannu Karjalainen GroupOhjelmamuutokset mahdollisia!Hiittenharjuntie 1, 29200 HarjavaltaPuhelin (02) 531 1600hotelli@hotellihiittenharju.fiwww.hotellihiittenharju.fi