Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
8 kulttuurivihkot 2 / 2011<br />
Helmikuun alussa kokoonnuttiin<br />
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran<br />
ja Eino Leinon seuran kutsumina<br />
monisyisen aiheen äärelle. Tarjolle oli<br />
nostettu Suomen kulttuurin elinehdot<br />
sekä kysymykset siitä, kannattaako<br />
kulttuuri – taloudellisesti, sisällöllisesti,<br />
arvollisesti.<br />
SKS:n tiloissa keskustelua johti kirjallisuudentutkija<br />
ja suomen kansallisteatterin entinen johtaja<br />
professori Maria-Liisa Nevala. Mukana olivat kirjailija<br />
ja tutkija Risto Isomäki, opetus- ja kulttuuriministeriön<br />
ylijohtaja Riitta Kaivosoja, Helsingin<br />
juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Erik Söderblom<br />
sekä kirjailija Jarkko Tontti.<br />
teknologiakehityksen ohella haasteiksi nimettiin<br />
kustannusalan sekä kulttuurin kuluttamisen<br />
muutoksia kokeneet prioriteetit, kulttuurikentän<br />
rahoitusrakenne sekä pienen kulttuurialueen elinvoiman<br />
takaaminen.<br />
»kysymys kulttuurin kannattavuudesta on ylipäätään<br />
kaksijakoinen, tietynlaista riskitaloutta:<br />
investoidaan miljoonia sataan tekijään, joista yksi<br />
tai kaksi menestyy. kun taloudellinen voitto alkaa<br />
kiinnostaa kustantajia monipuolisuutta enemmän,<br />
tästä voi muodostua homogenisoiva tekijä,» avasi<br />
200 sANAA<br />
Kannattaako kulttuuri?<br />
tontti. Brändäyksen nousu itseisarvoksi nähtiin uhkana:<br />
se ei osaa ennakoida eikä kykene vastaamaan<br />
ruohonjuuritasolta nouseviin kulttuuriliikkeisiin ja<br />
voi näin muodostua kulttuurikentän kahleiksi. Isomäki<br />
kiinnitti huomion alan uusjakoon: suurimmat<br />
riskit ja mielenkiintoisimmat uutuudet löytyvät jo<br />
pitkälti pienten kustantamojen valikoimista.<br />
Sähkökirjapiraatista<br />
kustantamon rosvotalouteen<br />
uuteen teknologiaan siirryttäessä eritoten tontti<br />
ja Isomäki äityivät napakkaankin sananvaihtoon<br />
uhkista ja mahdollisuuksista. keskustelijat ennakoivat<br />
piratismin kotiutuvan sähköisten julkaisujen<br />
kasvun myötä myös kirjallisuuden pariin.<br />
kovimmin verkkopiratismin arveltiin iskevän<br />
suurten kaupallisten nimien myyntiin. pienten<br />
painosten erikoisuuksille sen taas nähtiin mahdollistavan<br />
myös suuremman lukijakunnan ja tunnettuuden<br />
saavuttamisen. kaupallisuuden kaventamaan<br />
myyntivalikoimaan e-kirjoilla ennustettiin<br />
olevan räjähdysmäinen vaikutus: uusi lukuteknologia<br />
voi saada kuluttajat tekemään monipuolisempia<br />
hankintoja ja esittämään aktiivisempia<br />
vaatimuksia. sähköpainosten levitessä verkossa<br />
joutunevat myös kustantamot harkitsemaan uudelleen<br />
esimerkiksi käännöstahtiaan.<br />
positiivisena piirteenä formaatissa nähtiin<br />
myös antimaterialistisuus. »Lukija ei ensisijaisesti<br />
teksti riia Colliander<br />
kuvitus miika immonen<br />
»taide ei ole sama<br />
kuin taideteos.»<br />
ostakaan kirjaa, vaan kokemuksen, kulttuurillisen<br />
sisällön», kuvasi Isomäki.<br />
Vertailukohtia piratismin negatiivisista piirteistä<br />
löydettiin myös kustantamokentältä. Esimerkkinä<br />
mainittiin kääntäjien tilanne: kustantamot ovat olleet<br />
halukkaita lunastamaan käännöksiä pienellä kertakorvauksella<br />
käyttääkseen niitä ilman erilliskorvausta<br />
rajattomasti uusissa julkaisuformaateissa.<br />
»Musiikkipuolella laskenut levymyynti esimerkiksi<br />
ajoi bändit taas kiertueille», totesi söderblom.<br />
»En vertaisi kirjallisuutta suoraan musiikkiin, mutta<br />
teknologian tuomat haasteet eivät välttämättä ole<br />
huono asia.»<br />
Julkista tukea tarvitaan<br />
»En näe, että suomen kaltaisessa maassa on mahdollista<br />
pärjätä ilman julkista kulttuurin tukea. tärkeämpi<br />
kysymys on, mikä on julkisen ja yksityisen<br />
rahoituksen suhde», kaivosoja määritteli.<br />
»jo yliopistouudistuksesta nähdään, millaisen<br />
uhan julkisen rahoituksen karsiminen voi muodostaa:<br />
päätöksiä tehdään kaupallisin intressein. taatakseen<br />
kulttuurin elinvoiman eritoten hallinnossa<br />
kulttuurimäärärahoista ja apurahoista päättävien<br />
on pidettävä huoli sen riittävyydestä.»<br />
»julkisen rahan käyttö on vaativa laji. Vakiintuneen<br />
taidelaitoksen tuki ei voi olla tempoilevaa ja<br />
projektiluonteista», tylytti söderblom. »kulttuuri<br />
kannattaa, mutta samoin kuin julkinen terveydenhuolto:<br />
vasta sen rapauduttua huomataan sen todellinen<br />
painoarvo.»<br />
Koulutuksen kulmakivi<br />
»taideyliopisto on auttamatta myöhässä. taide on<br />
taito, ja mikäli se puuttuu perusopetuksesta, on<br />
korkea-asteella enää turha aloittaa», kuvaili Erik<br />
söderblom. »kulttuuriaineissa jos missä osaavalla<br />
opettajalla on suuri merkitys: huono tai hyvä ope voi<br />
saada kokonaisen luokan innostumaan tai kyllästymään»,<br />
korosti riitta kaivosoja.<br />
pienen kulttuurialueen sisin elää tai kuolee sen<br />
mukana, osataanko sen kulttuurille lukea muukin<br />
kuin rahallinen arvo ja investoida sen elämänlangan<br />
ylläpitoon satunnaisen taloudellisen tappion uhallakin.<br />
Luovuus, kulttuurihistoria ja innovointi tarvitsivat<br />
keskustelijoiden puheessa polttoaineekseen<br />
muutakin kuin kylmiä taloudellisia painotuksia.<br />
»taidehan ei ole sama kuin taideteos. taideteos<br />
on vain hetki, mutta taide on kytköksissä koko elämään»,<br />
tiivisti söderblom.
Change language