Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Mon-khmer-kielet edustavat Kaakkois-Aasian<br />
vanhinta kielikerrostumaa ja ovat saaneet<br />
historiansa aikana paljon vaikutteita<br />
ympäröivistä indoarjalaisista ja sinotiibetiläisistä<br />
kielistä. Erityisesti khmeriin on<br />
vaikuttanut Intia ja sen kielet ja kulttuurit:<br />
Kambodzhan pääuskonto theravedabuddhalaisuus<br />
ja khmerin kirjakieli perustuvat<br />
sanskritiin.<br />
Vähemmistöt kouluun<br />
Maailmassa on noin 100 miljoonaa lasta,<br />
joilla ei ole mahdollisuutta koulunkäyntiin.<br />
Näistä 50–70 prosenttia kuuluu maidensa<br />
etnisiin vähemmistöihin. Etnisiin tai kielellisiin<br />
vähemmistöihin kuuluvien lasten<br />
kouluttaminen on usein järjestävän valtion<br />
näkökulmasta kalliimpaa kuin valtaväestöön<br />
kuuluvien.<br />
Vähemmistöt asuvat tavallisesti kehitysmaidenkin<br />
mittakaavassa syrjäseuduilla, ja<br />
paikallisyhteisöt ovat köyhiä eivätkä voi osallistua<br />
koulutuskustannuksiin. Koska opetuskielenä<br />
on tyypillisesti valtion enemmistön<br />
kieli, kuluu opetusajasta suuri osa kielen<br />
opiskeluun, mikä heikentää oppimistuloksia<br />
ja tekee opettajien työstä haastavaa.<br />
Resurssikysymysten ohella vähemmistöihin<br />
kuuluvien lasten koulutietä hankaloittaa<br />
usein myös suoranainen syrjintä. Kymmenet<br />
miljoonat lapset ympäri kehittyvää maailmaa<br />
suljetaan systemaattisesti ulos koulujärjes-<br />
telmistä etnisen, kielellisen tai uskonnollisen<br />
taustansa vuoksi.<br />
Vaikka Kambodžassa ollaan yk:n vuosituhattavoitteiden<br />
hengessä sitouduttu korkeimmalla<br />
poliittisella tasolla koulunkäynnin<br />
turvaamiseen kaikille varallisuuteen,<br />
sukupuoleen, etniseen taustaan tai uskontoon<br />
katsomatta, vuoriheimojen keskuudessa pääsy<br />
kouluun on edelleen äärimmäisen harvinaista,<br />
ja niidenkin lasten keskuudessa, jotka kouluun<br />
pääsevät, keskeyttämisprosentti on korkea.<br />
Vuoden 2002 tietojen perusteella esimerkiksi<br />
Ratanakirin maakunnan vuoriheimolaisista<br />
yli 95 prosenttia ei ollut koskaan käynyt<br />
minkäänlaista koulua.<br />
Kambodžan vuoriseutujen etnisten vähemmistöjen<br />
keskuudessa koulunkäynnin<br />
turvaaminen on kaikilla mittareilla äärimmäisen<br />
haastavaa. Toisaalta suurin osa vuoriheimolaisista<br />
puhuu ainoana kielenään<br />
harvinaista vähemmistökieltä, jolle ei välttämättä<br />
ole esimerkiksi kehitetty kirjakieltä,<br />
toisaalta paikallinen kulttuuri ja elinkeinot<br />
asettavat rajoituksia sille, miten, missä ja<br />
milloin lapset pääsevät kouluun.<br />
Aivan merkityksetön seikka ei ole sekään,<br />
että suurin osa lapsista kulkee kymmenien<br />
kilometrien koulutaipaleensa keskellä luonnonsuojelualueiksi<br />
nimettyjä viidakoita, jotka<br />
eivät aikuisillekaan ole aivan vaarattomia.<br />
Myös opettajien löytäminen näille seuduille<br />
on osoittautunut vaikeaksi.<br />
C-kasettikoulutus<br />
Vastauksena muodollisen koulunkäynnin<br />
vaikeuksiin opetusministeriö, kansalais- ja<br />
avustusjärjestöt ovat käynnistäneet pilottihankkeita,<br />
joissa koulutus tapahtuu koulun<br />
sijaan vuoristokylissä ja on luonteeltaan epämuodollista.<br />
Tulokset tämänkaltaisesta koulutuksesta<br />
ovat olleet positiivisia, vaikka on<br />
selvää, että pohjatason ollessa käytännössä<br />
nolla, suurin osa lapsista on edelleenkin täysin<br />
jatkokoulutuksen ulkopuolella.<br />
(Hieman sanan eurooppalaisesta käytöstä<br />
poiketen, jatkokoulutuksella tarkoitetaan<br />
kehitysmaissa usein ala-asteen kolmatta tai<br />
neljättä luokkaa.)<br />
Kuvaavaa epämuodollisen koulutuksen<br />
hankkeiden aloituspisteille on ollut se, että<br />
kun ensimmäisiä epämuodollisen koulutuksen<br />
pilottihankkeita käynnistettiin<br />
Ratanakirissa, tieto näistä hankkeista oli levitettävä<br />
vuorikylissä kiertävillä c-kaseteilla,<br />
sillä painetut materiaalit tai paikallisia kieliä<br />
taitamattomat tiedottajat olisivat olleet tyystin<br />
hyödyttömiä.<br />
Samoin opetusministeriön ja järjestöjen<br />
tuella on neljälle vuoriheimojen kielistä laadittu<br />
khmeriin pohjautuva kirjakieli. Kirjakielten<br />
kehittämishankkeet ovat osoittautuneet<br />
oletettua helpommiksi, sillä monet<br />
vuoriheimot säilyttävät suullisessa perinteessään<br />
tarinoita siitä, miten heidän kieliään<br />
ennen kirjoitettiin puhvelinnahoille,<br />
mutta että nämä taidot olisivat kadonneet<br />
1900-luvun yhteiskunnallisten mullistusten<br />
myötä.<br />
Oli tarinoilla tosipohja tai ei, niiden kertominen<br />
kertoo oman identiteetin tiedostamisesta,<br />
joka on käytännössä ainoa tekijä, joka<br />
voi suojella pieniä vähemmistökulttuureja<br />
ja -kieliä sulautumiselta valtakulttuuriin.<br />
Lähteet<br />
kulttuurivihkot 2 / 2011 51<br />
He, In & Thomas 2003: Bilingual education in Cambodia.<br />
http://www.sil.org/asia/ldc/parallel_papers/<br />
he_chey_chap.pdf<br />
ngo Forum on Cambodia 2006: Indigenous peoples in<br />
Cambodia.<br />
http://www.ngoforum.org.kh/eng/core/imrpdoc.php<br />
Hean Sokhom 2004: Education in Cambodia: Highland<br />
minorities in the present context of dvelopment.<br />
Inter-Asia Cultural Studies. Volume 5. 1/2004.<br />
yk 2009: State of world’s indigenous peoples.<br />
http://www.un.org/esa/socdev/unpfii/en/sowip.html
Change language