Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
46 kulttuurivihkot 2 / 2011<br />
la: Uskon, että sekä poliitikkojen että kansalaisten<br />
toimintakyvyt paranisivat, jos virallisjulkisuudella<br />
olisi kosketuksia kansalaisten<br />
kokemuksiin.<br />
Miten tavallista<br />
ihmistä edustetaan?<br />
Tutkija Laura Ahva.<br />
pj: Kun kansalainen kääntää autonsa virtaavainta,<br />
niin hänen tarkoituksensa on saada<br />
moottori käyntiin. Kansalainen voi aiheuttaa<br />
samalla kevyellä ranneliikkeellä tarkoittamattaan<br />
ilman saastumista, ilmaston<br />
lämpenemistä, joukkoliikenteen näivettymistä,<br />
kaupunkisuunnittelun kurjistumista,<br />
maissin hinnan nousua ja nälänhätää sekä<br />
koko joukon sellaisia seuraamuksia, joista<br />
kenelläkään ei ole aavistustakaan. Dewey<br />
(1991) lähtee julkisuusteoriassaan siitä, että<br />
julkisuus on toimintaa, jossa kansalaiset<br />
yrittävät kontrolloida tekojensa tarkoittamattomia<br />
ja välillisiä seurauksia. Hänelle ei<br />
ole olemassa erikseen tavallisia ja tavattomia<br />
ihmisiä. Julkiso (the public) koostuu kaikista<br />
niistä ihmisistä, joita vaikkapa auton<br />
käynnistämisen tai eläkeiän korottamisen<br />
epäsuorat seuraukset koskevat. Myös Habermasin<br />
liberaalissa mallissa julkisuus on<br />
Kansanedustajat eivät<br />
muodosta mielipiteitään<br />
itse eivätkä tee päätöksiään<br />
itsenäisesti.<br />
julkisen vallan vastakohta ja sellaisena itse<br />
asiassa osa yksityisyyden sfääriä ja samalla<br />
kuitenkin myös yksityispiiriin kuuluvan<br />
talouden alueen vastakohta (Pietilä 2004,<br />
10). Habermasilaisessa porvarillisen julkisuuden<br />
ihannemallissa julkisuuden toimijat<br />
ovat persoonallisesti vastuullisia yksityishenkilöitä.<br />
Kaikki julkisuuden toimijat<br />
ovat siis tavallisia ihmisiä, ainakin jos tavallinen<br />
ihminen määritellään sanoistaan<br />
vastaavaksi yksityishenkilöksi. Miksi siis tavallisia<br />
ihmisiä pitää vielä erikseen nostaa<br />
julkisuuteen?<br />
la: Haastattelemieni toimittajien mukaan<br />
ihminen monesti nähdään jonkin laajemman<br />
asian edustajaksi, mutta tavallinen kansalainen<br />
tarkoittaa henkilöä, joka ei edusta<br />
organisaatioita.<br />
pj: Haastattelemasi Helsingin Sanomien<br />
toimittajat uskoivat tehneensä vaaliprojektissaan<br />
juttuja tavalliselle ihmiselle. Tekivätkö<br />
he? Mistä he tiesivät tehneensä? Jos Aamulehdessä<br />
esiintyy yksi tavallinen ihminen,<br />
niin tuoko hän mukanaan muiden tavallisten<br />
ihmisten kokemuksia? Ovatko kaikki ne ihmiset,<br />
jotka eivät edusta jotakin organisaatiota,<br />
samanlaisia? Voiko tavallinen ihminen<br />
edustaa muita tavallisia ihmisiä? Mitä ajattelet<br />
»tavallisen ihmisen» käsitteestä?<br />
la: Se on toki ongelmallinen käsite.<br />
Kuka tarvitsee<br />
järkeilevää julkisuutta?<br />
pj: Kansalaisjournalistit lukevat huonosti<br />
oppi-isäänsä Deweytä. Deweyn julkisuus-<br />
Julkiseen keskusteluun<br />
halutaan tuoda asioita<br />
ja näkökulmia, jotka<br />
kumpuavat ihmisten<br />
arkisesta kokemuksesta.<br />
filosofia lähtee siitä, että tekojen epäsuorien<br />
vaikutusten kohteiksi joutuvat kansalaiset<br />
tarvitsevat viranomaisia (officials)<br />
edustamaan itseään ja turvaamaan sen, että<br />
heidän etunsa otetaan huomioon ja ongelmien<br />
ratkomisessa tarvittavia yhteisiä resursseja<br />
käytetään järkevästi. Se, miten hyvin<br />
tai huonosti edustajat hoitavat kansalaisilta<br />
saamaansa tehtävää, riippuu kansalaisten<br />
organisoiman normaalin julkisuuden laadusta.<br />
Kieltolain ajan Chicagossa luennoineen<br />
Deweyn mukaan kansalaisjulkisuuksia<br />
ja vaihtoehtojulkisuuksia oli olemassa suorastaan<br />
liikaa (ks. Julkunen 2008). Suurena<br />
ongelmana oli, miten viranomaisia valvova<br />
tavallinen suuri virallisjulkisuus saataisiin<br />
valaisemaan ongelmakenttiä tarpeeksi laajalti.<br />
Tehtävänä oli normaalijournalismin<br />
kehittäminen järjen käyttöä sallivaksi. Julkisuus<br />
pitää Deweyn (1991) mukaan muuttaa<br />
kyllästyttävästi lörpöttelevästä suuresta<br />
seurapiiristä kiinnostavasti järkeileväksi<br />
suureksi lautakunnaksi. Mitä väität kansalaisjournalismin<br />
poliittista järjestelmää innostavasta<br />
voimasta?
Change language