Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
44 kulttuurivihkot 2 / 2011<br />
kansaLaisjournaLismi on ammatiLLista<br />
journalismia, jossa toimittajat tekevät juttuja<br />
kansalaisten kanssa. Idea syntyi 1980-luvun<br />
lopulla usa:ssa ja tuli nopeasti Suomeen<br />
akateemisen väen mukana. Taustalla<br />
on John Deweyn ja Jürgen Habermasin<br />
ajatuksia, joita tulkitaan niin, että »tavallisen<br />
kansalaisen» pitäisi toimia aktiivisesti<br />
julkisuudessa.<br />
pertti julkunen: Tutkija Laura Ahva, teit<br />
väitöskirjan kansalaisjournalismista. Miksi<br />
yliopistoväki on aina aktivoimassa tavallisia<br />
ihmisiä? Kuka on tavallinen kansalainen?<br />
Miksi hänen pitää osallistua juttujen tekemiseen?<br />
laura ahva: Kansalaisuus on toimintapositio,<br />
johon ihminen voi astua, jos haluaa.<br />
Jos ihmiset osallistuvat asioihin muutenkin<br />
kuin äänestämällä, niin syntyy järkevämpää<br />
demokratiaa. Journalismi voi olla mukana<br />
tuottamassa tällaista julkista osallistumista.<br />
Kuka tarvitsee kansalaista?<br />
pj: Habermasin julkisuusfilosofian taustalla<br />
on Immanuel Kantin käsitys kansalaisesta<br />
(Laari 1999, 251). Kant ei määrittele kansalaisuutta<br />
toiminnan aktiivisuuden vaan<br />
mielipiteiden muodostamisen ja päätösten<br />
teon itsenäisyyden perusteella (ks. Julkunen<br />
2010). Vauva voi toimia aktiivisesti ja ehkä<br />
myös muodostaa mielipiteitään itsenäisesti,<br />
mutta vauvaa ei silti pidetä kansalaisena,<br />
koska alaikäinen ei tee päätöksiään vastuullisen<br />
riippumattomasti. Jos kansalaisuutta siis<br />
halutaan kasvattaa, niin huolen aiheena ei<br />
ole toiminnallisuus vaan itsenäisyys. Miksi<br />
kansalaisjournalismi aktivoi ihmisiä, vaikka<br />
maailma on turhaa touhua täynnä, mutta<br />
vastuullisesta harkinnasta on pula?<br />
l a: Käyttämäni termi »toimintakyky» on<br />
lähellä tuollaista »itsenäisyyttä». Ihmisiä ei<br />
varta vasten aktivoida. Heille halutaan järjestää<br />
mahdollisuus toimia tai olla toimimatta.<br />
Miten kansalais -<br />
journalismia tehdään?<br />
pj: Olet tutkinut kansalaisten ja ammattijournalistien<br />
yhteistyötä. Yleisönosastot<br />
ja ei-ammatillisen nettijulkisuuden rajasit<br />
väitöstyönsä ulkopuolelle. Kansalaisjournalismi<br />
on ammatillista journalismia, jossa toimittajat<br />
tekevät juttuja kansalaisten kanssa.<br />
Millä tavalla tavallinen kansalainen osallistuu<br />
työprosessiin?<br />
la: Kansalainen voi toimia lähteenä, haastateltavana,<br />
arjen asiantuntijana tai jutuntekokumppanina.<br />
Käytännössä kansalainen<br />
on usein vain vinkin antaja. Se on helpointa<br />
toimituksille. Muut tavat ovat työläämpiä.<br />
pj: Otit esimerkkitapauksiksi kolme sanomalehteä.<br />
Helsingin Sanomat on tehnyt<br />
lyhyitä vaaliprojekteja, joissa on vastattu<br />
äänestäjien näkemyksiin ja kysymyksiin.<br />
Tamperelainen Aamulehti on toteuttanut<br />
kansalaisjournalismin ideaa keskusteluihin<br />
perustuvissa juttusarjoissa. Heinolalainen<br />
Itä-Häme on palkannut erityisen kansalaistoimittajan,<br />
joka vastaa siitä, että lukijoiden<br />
ideat muuttuvat lehtijutuiksi.<br />
Julkisuus ja<br />
tavallinen kansalainen<br />
teksti ja kuva pertti julkunen<br />
kuvitus heikki rönkkö<br />
Erityisesti Heinolan esimerkki on mielestäsi<br />
hyvä. Toimittaja ei etsi kansalaisten keskuudessa<br />
kummallisia kuriositeetteja, vaan<br />
tavalliset kansalaiset hakeutuvat aktiivisesti<br />
huolenaiheidensa kanssa hänen luokseen.<br />
l a: Heinolassa on helppoa ja luontevaa<br />
esiintyä lehdessä ihan omana itsenä.<br />
Taustalla on vahvaa kansalaisjournalismin<br />
asennetta. Lehdessä ei tarvitse aina esiintyä<br />
taustajärjestön kautta tai taustayhteisön<br />
edustajana.»<br />
Kuka tarvitsee<br />
lisää toimintakykyä?<br />
pj: Kansanedustajat ovat ryhmäkurin sitomia<br />
ja sidosryhmäriippuvuuksien raskauttamia<br />
ihmisiä. He noudattavat omantuntonsa<br />
ääntä vain silloin, kun saavat siihen erikseen<br />
luvan. He eivät muodosta mielipiteitään itse<br />
eivätkä tee päätöksiään itsenäisesti. Kansanedustajat<br />
eivät näin ollen ole kansalaisia,<br />
vaan »itse aiheutetussa alaikäisyydessä» eläviä<br />
aikuisia (vrt. Kant 1950). Eikö siis olisi tärkeämpää<br />
parantaa poliitikkojen itsenäisyyttä<br />
kuin »tavallisten ihmisten» toimintakykyä?<br />
Useimmat tavalliset ihmiset ovat jo kansalaisia,<br />
mutta kansanedustajat eivät ole. Minkä<br />
asenteen kansalaisjournalismi ottaa kansanedustajia<br />
ja muita poliitikkoja kohtaan?<br />
la: Kansalaisjournalismin asenne on se, että<br />
julkiseen keskusteluun halutaan tuoda sellaisia<br />
asioita ja näkökulmia, jotka kumpuavat<br />
ihmisten arkisesta kokemuksesta. Olisi hyvä,<br />
jos ihmiset osallistuisivat yhteisten asioiden<br />
hoitoon muutenkin kuin äänestämällä tai<br />
Järkevöittääkö kansalaisjournalismi politiikkaa? Entä miksi<br />
ylipäätään tavallisten kansalaisten pitäisi osallistua journalismin<br />
tekemiseen? Muun muassa näihin kysymyksiin etsii vastausta<br />
väitöskirjan aiheesta tehnyt tutkija Laura Ahva.
Change language