29.11.2012 Views

Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot

Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot

Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Vakavammassa sairauden muodossa suolisto<br />

alkaa vuotaa verta. Erittäin suuret säteilyannokset<br />

voivat tuhota keskushermoston,<br />

jolloin kuolema seuraa hyvin nopeasti.<br />

Laskeuma voi vaikuttaa monilla tavoilla<br />

hyvin pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi radioaktiivisen<br />

isotoopin Strontium-90 puoliintumisaika<br />

on 28,8 vuotta, ja se ajautuu<br />

lehmänmaitoon. Ihmisruumiissa se kiinnittyy<br />

luustoon ja voi aiheuttaa luusyöpää tai<br />

leukemiaa.<br />

Väestönsuojelu<br />

Jokaiseen kotiin suositellaan kahden viikon<br />

ruokatarvikkeista ja lääkkeistä koostuvaa kotivaraa.<br />

Lisäksi on hyödyllistä hankkia joditabletteja.<br />

Joditabletit suojaavat kuitenkin<br />

vain yhdeltä laskeuman muodolta. Ne estävät<br />

radioaktiivista jodia kerääntymästä kilpirauhaseen.<br />

Lievältä laskeumalta voi suojautua kotiinsa,<br />

mikäli sulkee kaikki ilmanvaihtoaukot. Vakavampia<br />

tilanteita varten ovat väestönsuojat,<br />

jotka tulee rakentaa jokaiseen vähintään 600<br />

neliömetrin kokoiseen rakennukseen. S1luokan<br />

väestönsuoja, eli tyypillinen kerrostalosuoja,<br />

on rakennettu teräsbetonista. Se<br />

tulee saada käyttövalmiiksi 24 tunnin varoitusajalla.<br />

Väestönsuojassa on 0,75 metriä tilaa<br />

ja 30 litraa vettä asukasta kohden. Suojassa on<br />

myös suojapukuja, säteilymittari, joditabletteja<br />

ja ensiaputarvikkeita. Suojaan tuleva ilma<br />

suodatetaan radioaktiivisista hiukkasista,<br />

ja sen ovi suljetaan sulkuteltalla. S6-luokan<br />

kallioluola voi kestää jopa pienen ydinaseen<br />

räjähtämisen ilmassa yläpuolellaan.<br />

Jatkuvan oleskelun väestönsuojassa arvellaan<br />

olevan välttämätöntä parhaassa tapauksessa<br />

parin päivän ajan voimakkaankin<br />

radioaktiivisen laskeuman levitessä. Tämän<br />

jälkeen sieltä olisi mahdollista poistua lyhyeksi<br />

aikaa suorittamaan välttämättömiä toimenpiteitä.<br />

Melko varmasti suojassa tulisi<br />

kuitenkin pysyä ainakin kaksi viikkoa, jolloin<br />

olo ahtaassa ja kuumassa suojassa voisi<br />

tulla melko tukalaksi, varsinkin kun suojan<br />

ulkopuolella tuntuu vallitsevan apokalyptinen<br />

tilanne.<br />

Väestönsuojaan<br />

pääsisi kolme miljoonaa<br />

suomalaista.<br />

Ympäristövirasto on määritellyt tietyt alueet<br />

Suomesta suojelukohteiksi. Nämä ovat<br />

niitä alueita, joita kohtaan käytetään muita<br />

alueita todennäköisemmin joukkotuhoaseita.<br />

Näillä alueilla väestönsuojien maksimikoko<br />

on pienempi kuin muualla maassa. Suuri<br />

suoja saa osuman helpommin kuin pieni.<br />

Sisäasianministeriön pelastustoimikunta on<br />

ehdottanut, että suojia ei olisi enää pakko rakentaa<br />

muualle maahan.<br />

Nykyisellään väestönsuojaan pääsisi kolme<br />

miljoonaa suomalaista. Kaksi miljoonaa<br />

joutuu huolehtimaan suojautumisestaan itse.<br />

Jos pääsyä väestönsuojaan ei ole, joudutaan<br />

rakentamaan tilapäinen säteilysuoja, joka<br />

voisi olla esimerkiksi ilmanpuhdistuslaittella<br />

varustettu ja riittävästi säteilyä vastaan<br />

vahvistettu kellari. Tämäkin vaatisi rakennustarvikkeita<br />

ja nikkarointitaitoa, joita ei välttämättä<br />

ole kaikille tarjolla kriisitilanteessa.<br />

Missään tapauksessa terveydenhuoltopalvelut<br />

eivät olisi riittäviä. Säteilysairaat jouduttaisiin<br />

jakamaan useampaan osaan. Hoitoa<br />

ei tarjottaisi niille, jotka paranevat joka<br />

tapauksessa, eikä toivottomille tapauksille.<br />

Ainoastaan pyrittäisiin hoitamaan niitä, jotka<br />

voisivat hyötyä hoidosta. Toivottomat tapaukset<br />

tulisi ilmeisesti eristää jonkinlaiselle<br />

kokoamisleirille.<br />

Ydinnälkä<br />

Uusimpien tutkimusten mukaan ydinsota<br />

johtaisi otsonikerroksen heikkenemiseen,<br />

ilmastonmuutokseen ja mahdollisesti koko<br />

ekosysteemin sekoamiseen. Sadan Hiroshiman<br />

kokoisen ydinaseen räjäyttäminen tuhoaisi<br />

neljäsosan maapallon otsonikerroksesta.<br />

Tällainen ydinsota olisi mahdollinen<br />

esimerkiksi Intian ja Pakistanin välillä.<br />

Kaupungeissa syttyisi tulimyrskyjä, mikä<br />

johtaisi otsonikerroksen heikkenemiseen.<br />

Lämpötila laskisi pari astetta ja sademäärät<br />

vähenisivät. Otsonikerroksen heikkeneminen<br />

lisäisi ultraviolettisäteilyä, joka vähentäisi<br />

meren planktonin määrää ja näin kaikkea<br />

elämää meressä. Ruokaa olisi vaikeampi<br />

viljellä ja kalastaa. Jopa alueellisen ja rajoitetun<br />

ydinsodan vaikutuksina olisi ekosysteemin<br />

häiriintyminen ja maailmanlaajuinen<br />

nälänhätä.<br />

Elääkö Tohtori Outolempi vieläkin? Todellinen<br />

Tohtori Outolempi oli ilmeisesti<br />

Herman Kahn, saman tyyppisiä spekulaa-<br />

kulttuurivihkot 2 / 2011 43<br />

Tuomiopäivän kello<br />

on kuuden minuutin<br />

päässä keskiyöstä.<br />

tioita sisältäneen kirjan On Thermonuclear<br />

War kirjoittanut Rand-yhtiön konsultti, joka<br />

kuoli vuonna 1983. Ainakin Venäjällä uskotaan<br />

olevan Yamantau-vuoren sisällä sijaitsevassa<br />

valtavassa ydinbunkkerissa »Kuollut<br />

käsi» -niminen järjestelmä, joka takaa ydinaseiden<br />

laukaisemisen sensorien havaitessa<br />

ydiniskun tapahtuneen. Sen sijaan Outolemmestä<br />

ja esimerkiksi Viimeisellä rannalla<br />

-kirjasta tuttua kaiken elämän lopettavaa<br />

kobolttipommia ei ilmeisesti ole rakennettu.<br />

Bulletin of the Atomic Scientists on vuodesta<br />

1947 ylläpitänyt Tuomiopäivän kelloa,<br />

joka lähestyy keskiyötä sen mukaan, miten<br />

tiedemiehet arvioivat ydinsodan läheisyyttä.<br />

Lähimmäs keskiyötä kello siirtyi vuonna<br />

1953, jolloin keskiyöhön oli kaksi minuuttia.<br />

Nyt Tuomiopäivän kello on kuuden minuutin<br />

päässä keskiyöstä, sillä aseistariisunta<br />

on edistynyt isojen pelureiden välillä, vaikka<br />

joukko pienempiä valtioita yrittää kovasti<br />

hankkia omia pommejaan.<br />

Kylmän sodan Yhdysvalloissa monet survivalistit<br />

eivät luottaneet valtion väestönsuojeluun,<br />

vaan ryhtyivät varustautumaan ydinsotaan<br />

ja sen jälkeiseen omavaraiseen elämään.<br />

Aatteeseen liittyy usein pelottavaa asehulluutta<br />

ja individualistista sosiaalidarwinismia.<br />

Nyt tämä alakulttuuri on levinnyt hieman<br />

jälkijunassa Suomeen, ainakin nettipalstojen<br />

perusteella. Tosin survivalistit varustautuvat<br />

ydinsodan lisäksi myös ympäristökriiseihin<br />

ja muihin tulevaisuuden uhkakuviin.<br />

Vaikka ydinaseiden välittömiin vaikutuksiin<br />

on jossain määrin varauduttu väestönsuojelussa,<br />

on vaikeaa nähdä, miten ydinsodan<br />

pitkäaikaisiin vaikutuksiin olisi mahdollista<br />

varautua. Väestönsuojelun avulla on mahdollista<br />

selvitä pari viikkoa pidempään, mutta tulevaisuus<br />

näyttää hyvin synkältä.<br />

Google Maps -sovelluksessa voi katsoa<br />

kartalta, miten erilaiset ydinpommit<br />

vaikuttaisivat omaan asuinpaikkaan:<br />

http://carloslabs.com/node/20.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!