Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vakavammassa sairauden muodossa suolisto<br />
alkaa vuotaa verta. Erittäin suuret säteilyannokset<br />
voivat tuhota keskushermoston,<br />
jolloin kuolema seuraa hyvin nopeasti.<br />
Laskeuma voi vaikuttaa monilla tavoilla<br />
hyvin pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi radioaktiivisen<br />
isotoopin Strontium-90 puoliintumisaika<br />
on 28,8 vuotta, ja se ajautuu<br />
lehmänmaitoon. Ihmisruumiissa se kiinnittyy<br />
luustoon ja voi aiheuttaa luusyöpää tai<br />
leukemiaa.<br />
Väestönsuojelu<br />
Jokaiseen kotiin suositellaan kahden viikon<br />
ruokatarvikkeista ja lääkkeistä koostuvaa kotivaraa.<br />
Lisäksi on hyödyllistä hankkia joditabletteja.<br />
Joditabletit suojaavat kuitenkin<br />
vain yhdeltä laskeuman muodolta. Ne estävät<br />
radioaktiivista jodia kerääntymästä kilpirauhaseen.<br />
Lievältä laskeumalta voi suojautua kotiinsa,<br />
mikäli sulkee kaikki ilmanvaihtoaukot. Vakavampia<br />
tilanteita varten ovat väestönsuojat,<br />
jotka tulee rakentaa jokaiseen vähintään 600<br />
neliömetrin kokoiseen rakennukseen. S1luokan<br />
väestönsuoja, eli tyypillinen kerrostalosuoja,<br />
on rakennettu teräsbetonista. Se<br />
tulee saada käyttövalmiiksi 24 tunnin varoitusajalla.<br />
Väestönsuojassa on 0,75 metriä tilaa<br />
ja 30 litraa vettä asukasta kohden. Suojassa on<br />
myös suojapukuja, säteilymittari, joditabletteja<br />
ja ensiaputarvikkeita. Suojaan tuleva ilma<br />
suodatetaan radioaktiivisista hiukkasista,<br />
ja sen ovi suljetaan sulkuteltalla. S6-luokan<br />
kallioluola voi kestää jopa pienen ydinaseen<br />
räjähtämisen ilmassa yläpuolellaan.<br />
Jatkuvan oleskelun väestönsuojassa arvellaan<br />
olevan välttämätöntä parhaassa tapauksessa<br />
parin päivän ajan voimakkaankin<br />
radioaktiivisen laskeuman levitessä. Tämän<br />
jälkeen sieltä olisi mahdollista poistua lyhyeksi<br />
aikaa suorittamaan välttämättömiä toimenpiteitä.<br />
Melko varmasti suojassa tulisi<br />
kuitenkin pysyä ainakin kaksi viikkoa, jolloin<br />
olo ahtaassa ja kuumassa suojassa voisi<br />
tulla melko tukalaksi, varsinkin kun suojan<br />
ulkopuolella tuntuu vallitsevan apokalyptinen<br />
tilanne.<br />
Väestönsuojaan<br />
pääsisi kolme miljoonaa<br />
suomalaista.<br />
Ympäristövirasto on määritellyt tietyt alueet<br />
Suomesta suojelukohteiksi. Nämä ovat<br />
niitä alueita, joita kohtaan käytetään muita<br />
alueita todennäköisemmin joukkotuhoaseita.<br />
Näillä alueilla väestönsuojien maksimikoko<br />
on pienempi kuin muualla maassa. Suuri<br />
suoja saa osuman helpommin kuin pieni.<br />
Sisäasianministeriön pelastustoimikunta on<br />
ehdottanut, että suojia ei olisi enää pakko rakentaa<br />
muualle maahan.<br />
Nykyisellään väestönsuojaan pääsisi kolme<br />
miljoonaa suomalaista. Kaksi miljoonaa<br />
joutuu huolehtimaan suojautumisestaan itse.<br />
Jos pääsyä väestönsuojaan ei ole, joudutaan<br />
rakentamaan tilapäinen säteilysuoja, joka<br />
voisi olla esimerkiksi ilmanpuhdistuslaittella<br />
varustettu ja riittävästi säteilyä vastaan<br />
vahvistettu kellari. Tämäkin vaatisi rakennustarvikkeita<br />
ja nikkarointitaitoa, joita ei välttämättä<br />
ole kaikille tarjolla kriisitilanteessa.<br />
Missään tapauksessa terveydenhuoltopalvelut<br />
eivät olisi riittäviä. Säteilysairaat jouduttaisiin<br />
jakamaan useampaan osaan. Hoitoa<br />
ei tarjottaisi niille, jotka paranevat joka<br />
tapauksessa, eikä toivottomille tapauksille.<br />
Ainoastaan pyrittäisiin hoitamaan niitä, jotka<br />
voisivat hyötyä hoidosta. Toivottomat tapaukset<br />
tulisi ilmeisesti eristää jonkinlaiselle<br />
kokoamisleirille.<br />
Ydinnälkä<br />
Uusimpien tutkimusten mukaan ydinsota<br />
johtaisi otsonikerroksen heikkenemiseen,<br />
ilmastonmuutokseen ja mahdollisesti koko<br />
ekosysteemin sekoamiseen. Sadan Hiroshiman<br />
kokoisen ydinaseen räjäyttäminen tuhoaisi<br />
neljäsosan maapallon otsonikerroksesta.<br />
Tällainen ydinsota olisi mahdollinen<br />
esimerkiksi Intian ja Pakistanin välillä.<br />
Kaupungeissa syttyisi tulimyrskyjä, mikä<br />
johtaisi otsonikerroksen heikkenemiseen.<br />
Lämpötila laskisi pari astetta ja sademäärät<br />
vähenisivät. Otsonikerroksen heikkeneminen<br />
lisäisi ultraviolettisäteilyä, joka vähentäisi<br />
meren planktonin määrää ja näin kaikkea<br />
elämää meressä. Ruokaa olisi vaikeampi<br />
viljellä ja kalastaa. Jopa alueellisen ja rajoitetun<br />
ydinsodan vaikutuksina olisi ekosysteemin<br />
häiriintyminen ja maailmanlaajuinen<br />
nälänhätä.<br />
Elääkö Tohtori Outolempi vieläkin? Todellinen<br />
Tohtori Outolempi oli ilmeisesti<br />
Herman Kahn, saman tyyppisiä spekulaa-<br />
kulttuurivihkot 2 / 2011 43<br />
Tuomiopäivän kello<br />
on kuuden minuutin<br />
päässä keskiyöstä.<br />
tioita sisältäneen kirjan On Thermonuclear<br />
War kirjoittanut Rand-yhtiön konsultti, joka<br />
kuoli vuonna 1983. Ainakin Venäjällä uskotaan<br />
olevan Yamantau-vuoren sisällä sijaitsevassa<br />
valtavassa ydinbunkkerissa »Kuollut<br />
käsi» -niminen järjestelmä, joka takaa ydinaseiden<br />
laukaisemisen sensorien havaitessa<br />
ydiniskun tapahtuneen. Sen sijaan Outolemmestä<br />
ja esimerkiksi Viimeisellä rannalla<br />
-kirjasta tuttua kaiken elämän lopettavaa<br />
kobolttipommia ei ilmeisesti ole rakennettu.<br />
Bulletin of the Atomic Scientists on vuodesta<br />
1947 ylläpitänyt Tuomiopäivän kelloa,<br />
joka lähestyy keskiyötä sen mukaan, miten<br />
tiedemiehet arvioivat ydinsodan läheisyyttä.<br />
Lähimmäs keskiyötä kello siirtyi vuonna<br />
1953, jolloin keskiyöhön oli kaksi minuuttia.<br />
Nyt Tuomiopäivän kello on kuuden minuutin<br />
päässä keskiyöstä, sillä aseistariisunta<br />
on edistynyt isojen pelureiden välillä, vaikka<br />
joukko pienempiä valtioita yrittää kovasti<br />
hankkia omia pommejaan.<br />
Kylmän sodan Yhdysvalloissa monet survivalistit<br />
eivät luottaneet valtion väestönsuojeluun,<br />
vaan ryhtyivät varustautumaan ydinsotaan<br />
ja sen jälkeiseen omavaraiseen elämään.<br />
Aatteeseen liittyy usein pelottavaa asehulluutta<br />
ja individualistista sosiaalidarwinismia.<br />
Nyt tämä alakulttuuri on levinnyt hieman<br />
jälkijunassa Suomeen, ainakin nettipalstojen<br />
perusteella. Tosin survivalistit varustautuvat<br />
ydinsodan lisäksi myös ympäristökriiseihin<br />
ja muihin tulevaisuuden uhkakuviin.<br />
Vaikka ydinaseiden välittömiin vaikutuksiin<br />
on jossain määrin varauduttu väestönsuojelussa,<br />
on vaikeaa nähdä, miten ydinsodan<br />
pitkäaikaisiin vaikutuksiin olisi mahdollista<br />
varautua. Väestönsuojelun avulla on mahdollista<br />
selvitä pari viikkoa pidempään, mutta tulevaisuus<br />
näyttää hyvin synkältä.<br />
Google Maps -sovelluksessa voi katsoa<br />
kartalta, miten erilaiset ydinpommit<br />
vaikuttaisivat omaan asuinpaikkaan:<br />
http://carloslabs.com/node/20.