Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
puessaan Suomeen on murskaava, varsinkin<br />
kun ei ole yhteistä kieltä eikä ihmistä, jonka<br />
kanssa jakaa kokemuksia. Elämänpiiri ja<br />
kokemusmaailma lähtömaassa ovat tyystin<br />
erilaiset kuin täällä, vaikea siitä on täällä puhua»,<br />
Moila pohtii.<br />
»Suomalaislapsen ei tarvitse tehdä mitään<br />
ollakseen suomalainen, mutta Josephin täytyy<br />
tehdä kaikkensa saadakseen olla suomalainen,<br />
eikä sekään riitä. Halutessaan olla<br />
normia poika tekee ylilyöntejä ja häntä kiusataan<br />
koulussa ja jätetään ulkopuolelle vielä<br />
enemmän», Pesonen jatkaa ja muistelee<br />
kokemuksiaan maahanmuuttajalasten opettajana.<br />
Moila eli nuoruuttaan 1990-luvulla Joensuussa,<br />
kun kaupungissa vallitsi yhteisöllinen<br />
rasismi ja skinhead-alakulttuuri kukoisti.<br />
»Yhteisöllinen rasismi yhdistää. On<br />
yhteinen vihollinen, syntipukki, jonka kaut-<br />
Nirvana<br />
Jälkibrechtiläistä teatteri-ilmaisua.<br />
Kuvassa Ágnes Kaszás ja<br />
Wintom Zecarias Ghebreselssie.<br />
teatteriryhmä Nirvana esitti Paratiisinäytelmän<br />
kantaesityksen 18. 2. 2011<br />
teatteri takomossa Helsingin Fredrikintorilla<br />
. ryhmä koostuu teatterialan<br />
ammattilaisista suomesta ja muualta<br />
maailmasta.<br />
ta on helpompi tulkita poliittiset kysymykset<br />
ja kanavoida pettymyksen tunteet. Maahanmuuttajat<br />
erottuvat helposti ja ovat otollinen<br />
kohde pelon ja vihan lietsonnalle. Pääseekö<br />
joku helpolla?»<br />
Pesonen kehottaa huomaamaan, mitä ympärillä<br />
tapahtuu, kun kovat arvot vallitsevat ja<br />
kaikkien pitäisi menestyä. Näytelmässä hiljaisuus<br />
huudetaan monesta suusta. Joseph<br />
on kateuden ja katkeruuden kohde. Häneen<br />
voi heijastaa oman elämänsä epäonnistumiset<br />
ja pahan olon tuntemukset. Näin niitä ei<br />
tarvitse käsitellä itsessä. »Kait maahanmuuttajissa<br />
koetaan jotain samaa kuin jos perheeseen<br />
syntyy uusi lapsi ja elintilaa jaetaan. Mä<br />
olin täällä ensin. Tää viedään multa!» Moila<br />
toteaa ja jatkaa: »Rasismi on samanlaista<br />
kiusaamista kuin muukin, ulkopuolelle sulkemista,<br />
mitätöintiä, vähättelyä, välttelyä,<br />
väkivaltaa. Se on järjestelmällistä ja tiettyyn<br />
kansanosaan kohdistuvaa.»<br />
Pesonen kertoo, että työryhmässä mietittiin,<br />
mitä uus-suomalaisuus tarkoittaa<br />
ja milloin joku on suomalainen. »Mitä me<br />
pelkäämme, jos suomalaisuuden käsite laajenee,<br />
pelkäämmekö menettävämme suomalaisuuden?<br />
Ja mitä me menetämme, jos menetämme<br />
suomalaisuuden?»<br />
Seppele sodan uhreille<br />
Paratiisi-näytelmän loppupuolella näyttämölle<br />
lasketaan seppele sodan uhreille,<br />
taakse jätetyille. Seppele muistuttaa sii-<br />
kulttuurivihkot 2 / 2011 39<br />
tä, minkä emme halua toistuvan. Emme<br />
täällä Suomessa, emmekä muualla. Tätäkö<br />
pelkäämme? Tästäkö emme halua tietää,<br />
sodasta, kuolemasta? Tai siitä, miten<br />
kansallinen hyvinvointimme hyötyy kehitysmaiden<br />
luonnonvarojen ja ihmistyövoiman<br />
riistosta? Tämänkö vuoksi meidän on<br />
vaikea kohdata tasa-arvoisesti turvapaikan<br />
hakija? Hänen läsnäolonsa muistuttaa<br />
vaikeista asioista, joita emme halua ajatella.<br />
Suomi-paratiisissamme pelon käärme<br />
nostaa päätään, houkuttelee maistamaan<br />
vallan ja väkivallan omenasta, jotta hallitsemalla<br />
ja alistamalla maahanmuuttaneen<br />
voisimme kuvitella hallitsevamme oman<br />
pelkomme.<br />
Yhden yksilön poissulkeminen tekee väkivallan<br />
kautta yhteisöstä kiinteämmän.<br />
Yhtenäisyyden tunnetta vahvistetaan uhrimekanismilla,<br />
joka korostaa muiden normaaliutta<br />
ja hyvyyttä. Yhteiskunnan tasolla<br />
tällaisen uhrin roolin voi ottaa myös kokonainen<br />
väestönosa.<br />
Näytelmän loppukohtauksessa senegalilaisen<br />
Keurgi la Masonin esittämä mustan<br />
äidin laulu kertoo huolen pojasta, joka haluaa<br />
Eurooppaan. Äiti pelkää poikansa puolesta.<br />
Eurooppa on kaukainen ja tuntematon.<br />
Kuinka pojan käy, kuka siellä välittää<br />
pojasta? Pesonen on luottavainen: »Kulttuuriset<br />
muurit ovat ylitettävissä. Ihmisten<br />
peruskokemukset samanlaisuuksista löytyvät<br />
eri kulttuureista».
Change language