Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
30 kulttuurivihkot 2 / 2011<br />
Eläköön Kommuuni!<br />
Keväällä 1871 Pariisissa koettiin jotain ennennäkemätöntä: proletariaatti<br />
otti ensimmäistä kertaa historiassa vallan käsiinsä. Lyhytaikaiseksi<br />
jäänyt vallankumous teki vaikutuksen paitsi vallankumoukselliseen<br />
työväenliikkeeseen myös runoilija Arthur Rimbaudiin.<br />
»Aamulla 18. maaliskuuta 1871 Pariisin herätti<br />
ukkosena jylisevä huuto: Vive la Commune!<br />
Entä mikä oli Kommuuni, tuo sfinksi, joka asetti<br />
porvarillisen järjen niin kovalle koetukselle?»<br />
karL Marx<br />
tänä keväänä tuLee kuluneeksi 140 vuotta<br />
Pariisin kommuunin lyhytaikaisesta mutta<br />
kauaskantoisesta vallankumouksesta. Keväällä<br />
1871 vain 72 päivää kestänyt työläisvalta<br />
kirvoitti niin Marxilta, Engelsiltä kuin<br />
Leniniltä ylistäviä arvioita.<br />
Myös Arthur Rimbaud oli Pariisissa<br />
kommuunin vallan aikana. Nuori runoilija<br />
imi keuhkoihinsa proletariaatin kapinan<br />
henkeä ja sylki sen ulos kynästään hurjiksi<br />
runoiksi tavalla, joka sai Albert Camus’n<br />
ylistämään Rimbaudia maailmanhistorian<br />
ensimmäiseksi vallankumousrunoilijaksi.<br />
Rimbaudin ja kommuunin yhteyttä pohtii<br />
uutuuskirjassaan englantilainen kirjailija ja<br />
runoilija Sebastian Hayes. Ranskalaista runoutta<br />
kääntävältä Hayesilta ilmestyi viime<br />
vuonna teos Rimbaud Revisited 1968–2008 &<br />
Une Saison en Enfer, a New Translation, jossa<br />
hän tarkastelee Rimbaudin suhdetta paitsi<br />
Pariisin kommuuniin myös politiikkaan<br />
yleisemmin.<br />
Hayes summaa joitakin mielenkiintoisen<br />
teoksensa ajatuksia myös lontoolaisen Marx<br />
Memorial Libraryn julkaisemassa Praxislehdessä.<br />
Ranskan ja Preussin sota<br />
Ranskassa sattui ja tapahtui 1800-luvulla kenties<br />
enemmän kuin missään muussa eurooppalaisessa<br />
maassa. Ranskan vallankumouksen<br />
1789–1795 jälkeen maata riepottelivat yhteiskunnalliset<br />
kumoukset ja mullistukset tasaisin<br />
väliajoin, toinen toisensa perään.<br />
Valta oli helmikuun 1848 vallankumouksen<br />
ja Toisen tasavallan jälkeen siirtynyt<br />
Lòuis Napoleon Bonapartelle, joka oli 1852<br />
kaapannut vallan lopullisesti ja julistanut<br />
Ranskan keisarikunnaksi ja itsensä keisari<br />
Napoleon III:ksi. Seurasi parinkymmenen<br />
vuoden ajanjakso, jolloin Ranska vaurastui,<br />
mutta sangen epätasaisesti.<br />
Sebastian Hayes kuvaa Napoleon III:n<br />
ulko politiikkaa »tolkuttomaksi». Nokkapokka<br />
Preussin kanssa johti lopulta heinäkuussa<br />
1870 täysimittaiseen sotaan. Vaikka<br />
sodan syy on usein vieritetty Preussin rautakansleri<br />
Otto Bismarckin niskoille, pitää<br />
Hayes sodan syttymistä enimmäkseen Napoleonin<br />
vikana. Sotamielialaa oli lietsottu<br />
Pariisin kaduilla jo tovin aikaa.<br />
Ranska oli jo lähtiessä alakynnessä. Liikekannallepanossa<br />
oli rintamalle saatu värvättyä<br />
vain 250 000 miestä, kun vastapuolella<br />
oli tuplaten tähän verrattuna. Raskaiden<br />
tappioiden jälkeen Ranskan keisari antautui<br />
syyskuun alussa, vain muutaman viikon taisteluiden<br />
jälkeen.<br />
Pariisissa työläiset vaativat keisarivallan<br />
kumoamista ja Ranskaa tasavallaksi. Sellainen<br />
julistettiinkin syyskuussa 1870, ja uuden<br />
tasavallan johtoon asettui etupäässä porvaristoa<br />
edustanut kansalliskokous. Keisarin<br />
kukistumisesta huolimatta sota Preussia vastaan<br />
jatkui edelleen, ranskalaisten kannalta<br />
huonoissa merkeissä.<br />
Tammikuussa 1871 solmittiin Ranskan<br />
ja Preussin välillä kolmen viikon aselepo.<br />
Bismarckin vaatimuksesta Ranskan<br />
vakinainen armeija luopui aseista, mutta<br />
Pariisin kansalliskaarti ilmoitti jatkavansa<br />
vastarintaa. Helmikuussa Ranskan Kolmannen<br />
tasavallan johtoon astui Adolphe<br />
Thiers, pitkän linjan kova oikeistolaispoliitikko.<br />
Etelä-Ranskaan Bordeaux’hon siirty-<br />
teksti marko korvela<br />
kuvitus miika immonen<br />
nyt kansalliskokous ryhtyi Thiersin johdolla<br />
hieromaan sovintoa Preussin kanssa. Rauhansopimus<br />
allekirjoitettiin 26. helmikuuta,<br />
ja Thiersin vastuulle sälytettiin kapinoivan<br />
Pariisin riisuminen aseista.<br />
Saadakseen Pariisin hallintaansa Thiers<br />
lähetti joukkoja maaliskuun puolessavälissä<br />
hakemaan Pariisista pois tykit ja muut aseet.<br />
Hanke epäonnistui, kun Pariisin kansalliskaarti<br />
kieltäytyi luovuttamasta kaupungin<br />
aseita.<br />
Alkoi verinen sisällissota Thiersin johtaman<br />
Ranskan hallituksen ja Pariisin Kommuunin<br />
kapinallisten, kommunardien välillä.<br />
uuden politiikan aikakausi<br />
Keitä olivat nuo kapinalliset kommunardit?<br />
Sebastian Hayesin mukaan kyseessä oli sangen<br />
sekalainen joukko vallankumouksellisia.<br />
Mukana oli blanquisteja sekä Proudhonin<br />
nimeen vannovia anarkisteja. Marxilaisen<br />
Pariisissa työläiset<br />
vaativat keisarivallan<br />
kumoamista ja<br />
Ranskaa tasavallaksi.<br />
Internationaalin edustajat olivat vähemmistössä.<br />
Valtaa käytti Kommuuni, kansan<br />
valitsema kaupunginvaltuusto, joka valittiin<br />
Pariisin eri piireistä yleisen äänioikeuden<br />
perusteella. Valtuutetut olivat pääasiassa eri<br />
alojen työläisiä.<br />
Kommuuni ryhtyi välittömästi rajoittamaan<br />
muun muassa virkamiesten etuuksia.
Change language