Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
elias krohn<br />
Oppilaita<br />
kasvatetaan<br />
kansalaisuuden<br />
sijasta yrittäjyyteen.<br />
pääkIrjoItus<br />
Passiivisuus vaihtui sokeaan protestointiin<br />
Viime vuonna julkistetun kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnalliset<br />
tiedot ovat kansainvälistä kärkeä, mutta heidän kiinnostuksensa osallistua politiikkaan ja yhteiskun-<br />
nalliseen vaikuttamiseen on sen sijaan pohjatasoa. tutkimukseen osallistui peruskoulun 8. luokan<br />
oppilaita.<br />
tulokset kertovat siitä, että suomalaisissa kouluissa päntätään tuloksekkaasti tietoa yhteiskun-<br />
nasta, mutta tieto on ulkokohtaista. oppilat eivät saa koulusta sellaisia aineksia, jotka auttaisivat<br />
heitä mieltämään yhteiskunnan ja politiikan osaksi jokaisen elämää ja kannustaisivat aktiivisen ja<br />
kriittisen kansalaisen rooliin.<br />
kuvaavaa tutkimustuloksissa oli myös se, että tietämyksen lisäksi suomalaisten luottamus yhteis-<br />
kunnallisiin instituutioihin oli erityisen suurta. Valtionhallintoon luotti 82 prosenttia, tiedotusväli-<br />
neisiin 80 ja puolueisiin 61 prosenttia nuorista. kaikki nämä luvut olivat noin 20 prosenttia suurempia<br />
kuin muissa länsimaissa keskimäärin.<br />
Nuoret siis luottavat siihen, että yhteiskunta toimii, mutta eivät ole kiinnostuneita itse osallistu-<br />
maan siihen. Asenne on demokratian kannalta huolestuttava. Luottamus instituutioihin voi sinänsä<br />
olla hyväkin merkki, mutta tuskin silloin, kun se yhdistyy kiinnostumattomuuteen ja passiivisuuteen.<br />
todellinen kansanvalta edellyttää alamaisasenteen sijasta aktiivisia kansalaisia.<br />
Nuoria ei kuitenkaan pidä syyllistää vääristä asenteista. Vika on siinä, miten asioita heille opetetaan<br />
ja millaisia toimintamalleja annetaan tai jätetään antamatta.<br />
Nuorten passiivisuus on luultavasti ainakin osittain tietoisen politiikan tulosta. suomalaisissa kou-<br />
luissa näkyy yhä 1970- ja 1980-luvuilla vaikuttaneen Vapaan koulutuksen tukisäätiön kädenjälki. Elin-<br />
keinoelämän ja poliittisen oikeiston piirissä syntynyt vaikutusvaltainen säätiö lobbasi voimakkaasti<br />
koulutuksen »politisoitumista», kuten kouluneuvostoja ja yhteiskuntakasvatusta vastaan. se sai ta-<br />
voitteensa niin täydellisesti läpi, että se saattoi lopettaa toimintansa tarpeettomana.<br />
kulttuurivihkot 2 / 2011 3<br />
tämän päivän koulumaailmassa oppilaita kasvatetaan yhä enemmän kansalaisuuden sijasta yrit-<br />
täjyyteen. Nykykoulun arvomaailmaa kuvaa myös se, että rauhankasvatus on käytännössä lopetettu.<br />
Suomalaisen politiikan monet suuret linjat eivät tällä hetkellä vastaa yleistä kansalaismielipidettä:<br />
hyvinvointivaltion palvelujen annetaan rapistua tai niitä yksityistetään, tuloeroja kasvatetaan veropo-<br />
litiikalla, ydinvoimaa rakennetaan lisää ja sotilaallinen liittoutuminen etenee. kaikissa näissä asioissa<br />
kansalaisten enemmistön mielipide on lukuisten mielipidemittausten mukaan päinvastainen. silti he<br />
vaaleissa äänestävät toistuvasti nykyistä politiikkaa toteuttavia puolueita – tai jättävät kokonaan<br />
äänestämättä. Ehkä tämä kertoo osaltaan vähäisestä kiinnostuksesta tai yhteiskunnallisen lukutai-<br />
don puutteesta. jos »suomen toivona» esiintyvän kokoomuksen kannatuksessa vaikkapa vain 2–3<br />
prosenttiyksikköä tulee sellaisilta äänestäjiltä, jotka tosiasiassa kannattavat toisenlaista politiikkaa<br />
kuin kokoomus tekee, sekin riittää nostamaan kokoomuksen suurimmaksi puolueeksi.<br />
Mielikuvilla ratsastaminen ja epäpoliittisten tunnusten käyttäminen yleensä hyödyttää juuri oikeistoa.<br />
»jos oikeisto tekisi kuten se puhuu, se olisi vasemmisto», kirjoitti aforistikko Samuli Paronen.<br />
Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan republikaanisen puolueen äänestäjistä huomattava osa<br />
on sellaisia, joiden kuuluisi asiakysymyksiä koskevien mielipiteittensä perusteella äänestää Demokraattista<br />
puoluetta. sama ei päde vastaavassa mitassa toisinpäin.<br />
Huhtikuun eduskuntavaaleissamme muutoksia on tietysti luvassa perussuomalaisten odotettavissa<br />
olevan hurjan nousun vuoksi. tuskin on demokratian kannalta huono asia, jos moni aiemmin<br />
nukkunut äänestäjä lähtee nyt uurnille. Varsinkin talouspoliittiselta linjaltaan hyvin epämääräisen<br />
protestipuolueen kannatus on kuitenkin merkki yhteiskunnallisen tietämyksen ja kiinnostuksen pinnallisuudesta<br />
siinä missä passiivisuus tai valtapuolueiden sokea tukeminenkin.<br />
Eduskuntavaalien tuloslaskentaa jännitetään Kulttuurivihkojen suorassa videolähetyksessä osoitteessa<br />
http://www.kulttuurivihkot.fi vaalipäivänä 17.4. klo 19 alkaen.