Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
24 kulttuurivihkot 2 / 2011<br />
Korealainen Chulki Hong synnytti<br />
pitkiä kirskuvia ääniä painamalla<br />
metalli- ja muoviliuskoja vasten<br />
levysoittimen pyörivää kiekkoa.<br />
lä veistäen, vailla trillejä, glissandoa, vailla<br />
hienostelua. Ei silti vailla hienostuneisuutta:<br />
ne olivat niin voimakkaasti tunteella ladattuja,<br />
että vain parhailla rock-keikoilla tai<br />
sinfonisen musiikin konserteissa saa kokea<br />
samanlaisia liikutuksen väreitä.<br />
Ranskalais-australialainen The Ames<br />
Room esitti perinteisellä jazztrion kokoonpanolla<br />
musiikkia, joka oli melko kaukana<br />
jazzista. Yhtye soitti yhden pitkän kappaleen,<br />
joka alkoi Will Guthrien jyskyttävällä,<br />
eteenpäin nojaavalla rumpukompilla ja<br />
Clayton Thomasin muutaman nuotin bassoriffillä,<br />
joiden päälle Jean-Luc Guillonet<br />
toisti saksofonilla kahta nuottia. Tätä tiukkaa<br />
kompin rankaa käytiin vähitellen muuntelemaan<br />
ja avaamaan, kunnes keikan puolivälissä<br />
soitto oli jo jazzmaisen rullaavaa ja<br />
liikkuvaa. Kun Guthrie sitten lakkasi soittamasta,<br />
Thomas jatkoi bassoriffiä ja Guthrie<br />
palasi piiskaamaan sitä jyskyttävällä kompilla,<br />
joka oli aloitusta vielä raskaampi, vielä<br />
vimmaisemmin kahleissaan vääntelehtivä.<br />
Hienon muunnelman jazz-improvisaatiosta<br />
tarjosi myös Terje Isungsetin ja Karl<br />
Seglemin duo. Lukuisilla etnisillä soittimilla<br />
varustettua rumpusettiä soittanut Isungset<br />
rakensi kaikilla raajoillaan monikerrok-<br />
sisia rytmejä, joista olisi itsessään riittänyt<br />
musiikillista materiaalia yhden keikan tarpeiksi,<br />
etenkin kun Isungset soitti perkussioiden<br />
lisäksi myös erilaisia ylä-äänitorvia<br />
ja lähimikitettyjä kivilevyjä. Seglem osallis-<br />
Intuitiivinen soittotapa<br />
edellyttää<br />
kuuntelemisen<br />
mestarillista taitoa.<br />
tui tähän rytmiseen myrskyyn pukinsarvesta<br />
tehdyllä torvella, tenorisaksofonilla ja välillä<br />
myös laulamalla. Samanistinen tunnelma<br />
tihentyi paikoin lähes kiusallisen intiimiksi,<br />
niin herkästi ja varmasti soittajat seurasivat<br />
muusaansa, melkeinpä yleisöstä piittaamatta.<br />
Elektroniselle puolella vaikuttavin oli Kevin<br />
Drummin soolokeikka perjantai-iltana.<br />
Pitkän pöydän ääressä istunut Drumm soitti<br />
laitteitaan sangen vähäeleisesti, mutta löysi<br />
niistä taajuuksia jotka saivat suhteellisen<br />
matalasta äänenvoimakkuudesta huolimatta<br />
kuulijan vaatteet ja ihokarvat värisemään.<br />
Toisella tapaa vaikuttava oli lauantaina<br />
yleisön keskellä esiintyneiden Jérôme Noetingerin<br />
ja Lionel Marchettin duo. Ranskalaiset<br />
live-elektroniikan konkarit soittivat<br />
pitkän improvisaation, jossa eri taajuuksia<br />
ja koko tilaa käytettiin huomattavalla varmuudella.<br />
Noetinger oli rauhallisemman ja<br />
harkitsevamman oloinen soittaja, kun taas<br />
tyylikkäästi liiviin pukeutunut Marchetti lähestulkoon<br />
tanssi pöytänsä takana heilutellen<br />
muun muassa ja käsiporaa ja kameran<br />
salamaa. Soitto oli dramaattista ja tarkkaa.<br />
Yhdessä ensimmäistä kertaa<br />
Festivaali on myös aina synnyttänyt uusia<br />
kokoonpanoja. Kuraattorit ovat kutsuneet<br />
festivaalille soittajia esiintymään yhdessä<br />
ensimmäistä kertaa. »Tarkoitus ei ole tehdä<br />
soittajien oloa epämukavaksi. Elämässä joutuu<br />
muutenkin kohtaamaan tarpeeksi epämukavia<br />
tilanteita. Mutta oletamme, että<br />
kaikki kutsumamme soittajat ovat kiinnostuneita<br />
haastamaan itseään, kokeilemaan uusia<br />
tilanteita», Marhaug selvittää kokoonpanojen<br />
muodostamisen perusteita.<br />
Lauantai-iltana Joe McPhee soitti basisti<br />
Øyvind Storesundin ja rumpali Randy Petersonin<br />
kanssa hienon triokeikan klassista
Change language