Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
teksti ja kuva juha säijälä<br />
Tallinnalaisia tarinoita merenrannalta<br />
Tallinna päätti hoitaa Euroopan kulttuuripääkaupunkipestinsä eri tavalla kuin Turku.<br />
Yhdessä turun kanssa Euroopan kulttuuripääkaupunkina<br />
toimii Viron pääkaupunki<br />
Tallinna. Lähtökohdat eteläisellä<br />
kulttuuripääkaupungilla ovat olleet hyvin<br />
erilaiset verrattuna pohjoisen kaimaansa.<br />
Turun liimatessa kulttuuria koristeeksi<br />
kaupunkinsa kulttuurivihamielisen imagon<br />
päälle pääkaupunkivuoden ajaksi, hakee<br />
Tallinna taiteesta todellisia vaikutuksia<br />
kauas tulevaisuuteen.<br />
Tallinna kysyi kaupunkilaisilta ehdotuksia<br />
siitä mitä he haluavat nähdä, tehdä ja<br />
muuttaa omassa kaupungissaan. Ehdotuksia<br />
yhdisti meri-teema.<br />
Meren läheisyys on Tallinnassa tuskin<br />
huomattavissa. Mereen rajoittuvat alueet<br />
ovat satamien ja teollisuuden käytössä.<br />
Enimmäkseen hylätty, roskien ja raunioituneiden<br />
rakennusten täyttämä ranta-alue<br />
haittaa vielä nykyäänkin Tallinnan keskustan<br />
sekä meren välisen yhteyden luomista.<br />
Mikko Fritze Tallinn 2011 -säätiön hallituksesta<br />
kertoo tavoitteena olevan muutoksen<br />
sekä käytännössä että runollisemmalla<br />
tasolla.<br />
»Valitsimme tarinoiden kertomisen<br />
Tallinnan merenrantakaupunkiin liittyvän<br />
perusajatuksen toteutustavaksi. Kaikkia<br />
tapahtumia ei voida toteuttaa merenrannalla,<br />
mutta tarinoiden avulla voimme<br />
viedä ajatuksen näyttely- ja teatterisaleihin,<br />
kaupungille ja ihmisten tajuntaan, jotta<br />
kehittyisi halu osallistua.»<br />
Kulttuuripääkaupunkihanke on kohdannut<br />
myös vaikeuksia. Tallinn 2011 -säätiön<br />
toimitusjohtaja Jaanus Mutli pitää näistä<br />
isoimpana talouden kriisiä, joka on supistanut<br />
alkuperäistä budjettia huomattavasti.<br />
Vuosille 2007–2012 on Tallinnassa budjetoitu<br />
vain 15,4 miljoonaa euroa, 36 prosenttia<br />
suunnitellusta.<br />
Kansanluonteen välittäjänä<br />
Turun valintaa kulttuuripääkaupunkikumppaniksi<br />
Jaanus Mutli pitää hyvänä.<br />
»Ensimmäistä kertaa kulttuuripääkaupunkien<br />
historiassa ne ovat näin lähellä<br />
toisiaan, mikä tarjoaa monille vieraille<br />
mahdollisuuden vierailla niissä molemmissa.»<br />
Hän ei ole ollut tietoinen Turussa tapahtuneesta<br />
peruskulttuuripalveluiden alasajosta<br />
tai vaikkapa teatterille tarkoitettujen valtionavustusten<br />
väärinkäytöksistä. Hän pitää niitä<br />
uskomattomina.<br />
»Euroopan kulttuuripääkaupunkihanketta<br />
ei pitäisi rahoittaa toisten jo olemassa olevien<br />
kulttuuristen ja sosiaalisten instituutioiden<br />
kustannuksella», Mutli viestittää Turkuun.<br />
Hän toivoo, että Tallinnan vuosi nostaisi<br />
esiin virolaista kansanluonnetta.<br />
»Tallinna on monikasvoinen ja tänä vuonna<br />
sitä on mahdollista esitellä niin vierailijoille<br />
kuin paikallisille. Vain kulttuurin<br />
muuttujien ja ravistajien monimuotoisuuden<br />
kautta voimme tuoda esiin virolaista<br />
mielentilaa, kansanluonnetta.»<br />
Pienellä rahalla Tallinna onkin saanut<br />
koottua vaikuttavan ohjelman. Sitä kuvaa<br />
parhaiten positiivinen kotikutoisuus, innostus<br />
asiaan ja osallistumisen matala kynnys.<br />
Lidia Kölvart on uranuurtaja virolaisten<br />
vähemmistökansojen kulttuurin esille tuojana.<br />
»Kulttuuri-identiteetin pitäisi olla kaikkein<br />
tärkein eri vähemmistöillä. Meillä voi<br />
olla erityyppisiä maantieteellisiä piirteitä,<br />
mutta kun on mahdollisuus tuoda esiin<br />
omaa kulttuuri-identiteettiään, se vahvistaa<br />
koko yhteiskuntaa. Värikkyyden ja erilaisten<br />
piirteiden määrä yhteiskunnassa lisääntyy,<br />
kun tiedostetaan myös toisia kulttuureja.»<br />
Kölvart suhtautuu kulttuuripääkaupunkivuoteen<br />
positiivisesti.<br />
»Olen ymmärtänyt, että hankkeessa on<br />
paljon ihmisistä lähtevää potentiaalia ja voimavaroja.<br />
Haluamme sanoa, ettei raha ole<br />
niin tärkeää tapahtumien järjestämisessä.<br />
Tärkeintä on asenne ihmisiä kohtaan.»<br />
Vähemmistöt esiin<br />
Jo pelkästään tavallisena, sesonkikauden<br />
ulkopuolisena helmikuun viikonvaihteena<br />
tarjolla oli psykedeliaa ja kokeilevaa noisea<br />
tarjoava korkeatasoinen Heliosphere Festival<br />
sekä Monikulttuurinen Sirkus -festivaali.<br />
Lidia Kölvart on toiminut festivaalin järjestävän<br />
paikallisten vähemmistöjen säätiön<br />
Lyran johtajana koko tämän ajan. Osallistavaa ja iloitsevaa<br />
»Idea yhdistyksen muodostamisesta syntyi Otteita kulttuurin lähestymiseen ja sen eu-<br />
aikana jolloin virolaiset kansana ymmärsivät rooppalaisen juhlavuoden rakentamiseen voi<br />
olevansa vapaita», hän kertoo.<br />
siis olla monia. Kuluvan vuoden pääkaupungit<br />
Festivaalin päätavoite on pitää yllä Viron näyttävät tässä ääripäitä. Tallinna on lähtenyt<br />
lukuisten eri vähemmistökansojen identi- tukemaan jo olemassa olevaa, paikallisuutta<br />
teettiä.<br />
ja yhteisöllisyyttä luovaa kulttuuria, joka ottaa<br />
myös rohkeasti kantaa ja jättää jäljen. Siis tekee<br />
miltei kaiken päinvastoin kuin Turku.<br />
Virolainen runoilija Juhan Viiding on<br />
kirjoittanut: »Kukaan ei nuku puolestani,<br />
ei valvo eikä koe tuskaa puolestani. Muistin<br />
pohjassa, aistimetsän takana, totuus haluaa<br />
nousta jaloilleen.»<br />
talouden kriisi on<br />
supistanut alkuperäistä<br />
budjettia<br />
huomattavasti.<br />
kulttuurivihkot 2 / 2011 21
Change language