Lataa PDF-tiedosto - Kulttuurivihkot

teistöt eivät ole kaupungin omistuksessa eikä
se Kuitusen mukaan aio toimia niiden välivuokraajana.
Kulttuuripääkaupunkivuoden aie tuottaa
uusia kulttuuripalveluja peruskoulujen sekä
palvelutalojen tarpeisiin ei suojellut lähikirjastoja:
Ruusukorttelin vanhustentalon lähikirjasto
Mikael sekä Martin kaupunginosan
koululaiskirjastonakin toiminut kirjasto lakkautettiin
2010.
Tiloille on löydetty uudet haltijat: Martin
vajaan 250 000 euron hintaan myydyn
kiinteistön tiloissa toimintansa aloitti Turun
Osuuskauppa tok:n Sale.
Kahden kirjaston vuosittaiset yhteiskulut
olivat 100 000 euroa.
Kömpelöin kulttuurikompastus muodostunee
päätöksestä osoittaa vuoden 2009 teatteritoimeen
korvamerkitty valtionapu yleisen
taloustilanteen hoitoon. Väärinkäytön seurauksena
valtionapunsa menetti esimerkiksi
Turun kaupunginteatteri. Kaupunkia herkesi
moittimaan myös kulttuuriministeri Stefan
Wallin.
Vyötään kireämmälle joutui sovittelemaan
myös maan johtaviin taide- ja kulttuurialan
oppilaitoksiin lukeutuva Turun Taideakatemia.
Taideakatemian ahdinko
Taideakatemia kohtasi uudistetun säästöbudjetin
vaateet vuonna 2008, kun sen
opetusmäärärahoja karsittiin 15 prosenttia.
Piia Hirvensalo.
»kaupunginteatterin
lomau tukset, sivukirjastojen
lakkautukset ja taiteilijoiden
tilahäädöt eivät voi olla
hinta, joka kulttuurivuodesta
maksetaan.»
piia hirvensalo
Seuranneet viisi vuotta toivat mukanaan 25
prosentin lisänipistykset.
Seuraukset olivat tuntuvat. Kokonaisia
opetusaloja lakkautettiin. Olemassa olevien
linjojen opetus- sekä välineresursseja karsittiin.
Lisäahdinkoa oppilaitokselle toivat tuntuvasti
kohonneet tilavuokrat.
Taideakatemian sirkuslinjalla opintonsa
2007 startannut Hansi Harjunharja kertoo
leikkausten luoneen jopa tilanteita, joissa
opiskelijan valmistumisaikataulu saattaa
olla vaarassa.
»Joustovaraa ei ole enää juuri lainkaan.
Mikäli olet sairas tai muuten estynyt suorittamasta
tiettyjä opintoja silloin, kun niitä
tarjotaan, joudut odottamaan helposti uutta
tilaisuutta vuodenkin. Se taas aiheuttaa ongelmia
niiden opintojen suhteen, jotka alunperin
on suunniteltu tuolle ajalle.»
Piia Hirvensalo, Taideakatemiasta elokuvaohjaajaksi
2011 valmistuva kulttuurityöläinen,
havainnoi leikkausten vaikutusta opetuksen
laatuun:
»Ne ahdistivat opiskelijoiden lisäksi myös
opettajia. Merkittävää huononnusta laaduntarkkailuun
toi ulkopuolisten opinnäytetyön
ohjaajien poisjäänti; nyt opinnäytetöistä arvion
antavat samat opettajat, jotka ovat seuranneet
opiskelijaa kouluajan. Näkökulma töihin
tulee vain koulun sisältä. Myös kalustohankinnat
ovat olleet pitkään alinta mahdollista
tasoa. hd-tekniikkaan siirtyminen sujuu hitaasti,
koulu elää yhä pääasiassa nauha-aikaa.»
Lakkautusuhan alle joutuneet, myös kulttuuripääkaupunkihakemuksessa
mainitut
sirkus- ja nukketeatterilinjat onnistuttiin
säilyttämään osin aktiivisen opiskelijatoiminnan
ansiosta.
»Tieto muutoksista kulki huonosti: sitä oli
saatavilla pitkälti vasta, kun asia oli jo menossa
täytäntöönpanoon. 2010 tuli ilmi, että linjamme
oli tarkoitus sulkea. Suunnitelma saatiin
kuitenkin pyörrettyä kahden mielenosoituksen,
lehtikirjoittelun ja noin 3 000 allekirjoituksen
adressin voimin», Harjunharja kuvaa.
Kulttuurin lunnaat
Kaupunginjohtaja Aleksi Randell ei näe
leikkaustoimia mustavalkoisena alueena.
Hän kiistää osin suoritetut säästötoimet ja
korostaa, miten tiukan talouden aikoina on
tehtävä myös epäsuosittuja päätöksiä.
»Monet näistä asioista eivät varsinaisesti
pidä paikkaansa. Toimenpiteet on lisäksi jak-
Hansi Harjunharja.
»turkulaisten on syytä saada
tietää, mihin heidän rahansa
menevät.»
hansi harjunharja
kulttuurivihkot 2 / 2011 19
sotettu eri vuosille. Panostuksiakin on tehty,
esimerkiksi kulttuurivuoden ylimääräinen 18
miljoonaa. Ja emmehän me voi ryhtyä leikkaamaan
varoja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolelta»,
hän sanoo.
Hirvensalo suhtautuu Randellin laskelmiin
kriittisesti.
»Jos kulttuuritoimintaan panostamiseksi
lasketaan myös kulttuuripääkaupunkivuosi,
voidaan investointeja kai sanoa tehdyn samalla
mitalla kuin leikkauksia. Mielestäni sitä ei
kuitenkaan voida laskea mukaan sellaisenaan.
Kaupunginteatterin lomautukset, sivukirjastojen
lakkautukset ja taiteilijoiden tilahäädöt
eivät voi olla hinta, joka kulttuurivuodesta
maksetaan.»
Kulttuuripääkaupunkivuoden 50 miljoonan
euron budjetin muodostavat 18 miljoonan euron
valtionosuus, muun rahoituksen – esimerkiksi
säätiöiden, yritysyhteistyön ja EU-ohjelmien
– osuudesta koostuva 14 miljoonaa sekä
kaupungin oma 18 miljoonan panos. Budjetin
jaottelun julkiseen avaamiseen säätiö ei ole halukas;
säätiötoiminnan tapaan varojen jako pysyy
sen hallinnassa.
Kulttuuripääkaupunkisäätiön toimitusjohtaja
Cay Sevón korostaa säätiön työskentelevän
omana elimenään.
hansi harjunharja