Sosiaalinen ostaminen: Opas sosiaalisten näkökohtien ... - Europa

Sosiaalinen ostaminen:Opas sosiaalisten näkökohtienhuomioonottamisestajulkisissa hankinnoissa

Tämä julkaisu on työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan Euroopan unionin ohjelman(2007–2013) mukainen. Ohjelmaa hallinnoi Euroopan komission työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioidenpääosasto. Se perustettiin tukemaan taloudellisesti Euroopan unionin työllisyyteen ja sosiaaliasioihinliittyviä tavoitteita sellaisina kuin ne sosiaalipoliittisessa ohjelmassa määritellään, ja näin ollen se osaltaanauttaa saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet näillä aloilla.Seitsemänvuotisen ohjelman kohteena ovat kaikki sidosryhmät, jotka voivat auttaa hahmottamaanasianmukaisen ja tehokkaan työllisyys- ja sosiaalilainsäädännön ja näiden alojen politiikkojenkehittämistä kaikkialla 27 jäsenvaltion EU:ssa, ETA:n EFTA-valtioissa, EU:n ehdokasmaissa ja mahdollisissajäsenehdokasmaissa.Progress-ohjelman tavoitteena on tehostaa EU:n osallistumista jäsenvaltioiden sitoumusten tukenaja sen tavoitteena on luoda uusia ja parempia työpaikkoja sekä lujittaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.Progress-ohjelma on tässä avuksi seuraavin tavoin:— se tarjoaa tutkimusapua ja politiikkaa koskevia neuvoja Progress-ohjelman politiikkojenalueilla— se valvoo ja raportoi EU:n lainsäädännön ja politiikkojen täytäntöönpanoa Progressohjelmanpolitiikkojen alueilla— se edistää EU:n tavoitteita ja prioriteetteja koskevan politiikan siirtoa, oppimista ja tukeajäsenvaltioiden keskuudessa sekä— se välittää sidosryhmien ja koko yhteiskunnan näkemyksiä edelleen.Lisätietoja:http://ec.europa.eu/progress

Sosiaalinen ostaminen:Opas sosiaalisten näkökohtienhuomioonottamisestajulkisissa hankinnoissaEuroopan komissioTyöllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosastoYksikkö D.2Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosastoYksikkö C.3Käsikirjoitus valmistunut lokakuussa 2010

Asiakirjan SEC(2010) 1258 lopullinen perusteella laadittu asiakirja. Euroopan komissio tai kukaan komission nimissätoimiva henkilö ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä.Tärkeä huomautusVaikka tämän oppaan tiedot on tarkistettu huolellisesti, Euroopan komissio ei vastaa siinä mainituista erityisistä tapauksista.Tämä opas on ohjeellinen komission yksiköiden valmisteluasiakirja, eikä sen voida katsoa velvoittavan komissiotamitenkään. Siihen vaikuttaa myös komission käytäntöjen ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kehittyminen.© Valokuvat:43211: 123RF2: Getty Images3: 123RF4: 123RFMuiden kuin Euroopan unionin tekijänoikeuksin suojattujen valokuvien käytön tai jäljentämisen osalta lupaa on anottavasuoraan tekijänoikeuksien omistajilta.Europe Direct -palvelu auttaasinua löytämään vastauksetEuroopan unioniin liittyviin kysymyksiisi.Yhteinen maksuton palvelunumero (*):00 800 6 7 8 9 10 11(*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800-alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa.Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimenkautta (http://europa.eu).Luettelointitiedot sekä tiivistelmä ovat teoksen lopussa.Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2011ISBN 978-92-79-18403-1doi:10.2767/18806© Euroopan unioni, 2011Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.Printed in BelgiumPAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE (ECF)

SisällysluetteloJohdanto ..........................................................................................................................................................................5I. Sosiaalinen ostaminen: keskeiset kysymykset .....................................................................................71. Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat: määritelmä ................................................................. 72. Sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojen mahdolliset edut ............................................. 92.1. Sosiaali- ja työlainsäädännön vaatimustenmukaisuuden tukeminen, mukaan luettunasiihen liittyvät kansalliset ja kansainväliset poliittiset sitoumukset/toimintaohjelmat ....................................................92.2. Sosiaalisesti tiedostavien markkinoiden edistäminen ......................................................................................................................102.3. Sosiaalisesti hyväksyttävän hallintotavan osoittaminen .................................................................................................................102.4. Osallisuuden edistäminen .................................................................................................................................................................................102.5. Julkisten menojen tehokkaamman käytön varmistaminen .........................................................................................................103. Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat ja EU:n sosiaalinen malli .......................................104. Oikeudellinen ja poliittinen lähestymistapa sosiaalisesti vastuullisiin julkisiinhankintoihin EU:ssa .....................................................................................................................................114.1. EU:n politiikan ja lainsäädännön sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen ..........................................................................114.2. Oikeudellinen ja poliittinen lähestymistapa sosiaalisesti vastuullisiin julkisiin hankintoihin EU:ssa ....................124.3. Yleistä taloudellista etua koskevat sosiaalipalvelut ............................................................................................................................124.4. Pienet ja keskisuuret yritykset .........................................................................................................................................................................13II. Sosiaalisen ostamisen organisaatiostrategia .....................................................................................151. Sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojen tavoitteiden asettaminen ...........................152. Korkean tason poliittinen sitoutuminen ja johtajuus sosiaalisesti vastuullisissajulkisissa hankinnoissa ................................................................................................................................153. Riskien arviointi ja organisaation menoluokkien asettaminen tärkeysjärjestykseensosiaalisten tulosten parantamiseksi ....................................................................................................164. Tiedottaminen sosiaalisesti vastuullisista julkisista hankinnoista ja keskeistensidosryhmien ottaminen mukaan ..........................................................................................................185. Sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja koskevan strategian täytäntöönpano .............196. Tehokkaan täytäntöönpanon arviointi ................................................................................................197. Yleiskatsaus hankintamenettelystä .......................................................................................................207.1. Oikeudellisen neuvonnan merkitys .............................................................................................................................................................207.2. Valmistautuminen hankintamenettelyyn ................................................................................................................................................208. Hankintamenettelyn vaiheet ja sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintojakoskevat lähestymistavat ..........................................................................................................................20III. Tarpeiden määrittäminen ja hankinnan suunnittelu ...................................................................231. Todellisten tarpeiden arvioinnin merkitys ..........................................................................................232. Kohteen määrittely ......................................................................................................................................233. Hankintamahdollisuuksien saatavuuden lisääminen .....................................................................253.1. Hankintamahdollisuuksien saatavuuden parantaminen ...............................................................................................................253.2. Erityissopimukset suojatyökeskuksille ........................................................................................................................................................273

IV. Hankintasopimus................................................................................................................................................29A. Hankintasopimuksen vaatimusten määrittely ..........................................................................................291. Teknisten eritelmien laatiminen .............................................................................................................292. Toteuttamiseen perustuvien tai toiminnallisten eritelmien käyttäminen ..............................303. Vaihtoehtojen käyttö ..................................................................................................................................304. Sosiaalisen vastuun merkinnät ja seuraukset eettiselle kaupalle ..............................................315. Sosiaalisten näkökohtien huomioon ottaminen tuotanto- ja käsittelymenetelmissä ........336. Vammaisuus ja tekniset eritelmät ..........................................................................................................33B. Tavarantoimittajien, palveluntarjoajien ja toimeksiaajien valitseminen .........................................351. Poissulkemisperusteet ...............................................................................................................................352. Tekniset valmiudet ......................................................................................................................................35C. Hankintasopimuksen tekeminen ...................................................................................................................371. Sopimuksentekoperusteita ja sopimuksen tekemistä koskevat yleiset säännöts ................371.1. Sopimuksentekoperusteisiin tarjousten arvioinnissa sovellettavat ehdot ..........................................................................381.2. ”Lisäperuste” ...............................................................................................................................................................................................................402. Poikkeuksellisen alhaisten tarjousten käsittely .................................................................................413. Tiedottaminen hylätyille tarjoajille ........................................................................................................42D. Hankintasopimuksen toteuttaminen ...........................................................................................................431. Säännöt hankintasopimuksen toteuttamista koskevia lausekkeita varten.............................432. Esimerkkejä sosiaalisista näkökohdista, jotka voidaan sisällyttää hankintasopimuksentoteuttamista koskeviin lausekkeisiin ...................................................................................................443. Kansallisten työllisyyttä koskevien oikeudellisten puitteiden noudattaminen .....................464. Toimitusketjun hallinnointi .....................................................................................................................475. Sopimusten hallinnointi ja vaatimustenmukaisuuden valvonta ...............................................484

JohdantoSosiaalisesti vastuullisissa julkisissa hankinnoissa on kyseesimerkin näyttämisestä ja markkinoihin vaikuttamisesta.Sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja edistämälläviranomaiset voivat tarjota yrityksille todellisia kannustimiasosiaalisesti vastuullisen hallinnon kehittämiseen.Viranomaiset voivat viisaita hankintoja tekemällä edistäätyömahdollisuuksia, ihmisarvoista työtä, sosiaalistaosallisuutta, esteettömyyttä ja saavutettavuutta ja kaikillesopivaa suunnittelua ja pyrkiä siihen, että sosiaalisianormeja noudatetaan laajemmin. Vaikutus voi joidenkintuotteiden, urakoiden ja palvelujen osalta olla erityisenhuomattava, koska julkiset hankintaviranomaiset tilaavatsuuren osan markkinoista (esim. rakentaminen, liiketoimintapalvelutja tietotekniikka). Viranomaiset ovatEuroopassa yleisesti merkittäviä kuluttajia, sillä ne kuluttavatnoin 17 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta(määrä, joka vastaa puolta Saksan BKT:stä). Ne voivatsiten edistää huomattavasti kestävää kehitystä käyttämälläostovoimaansa sellaisten tavaroiden ja palvelujenvalitsemiseksi, joista on myös hyviä sosiaalisia tuloksia.Julkisille hankinnoille Euroopan unionissa annetaanoikeusperusta direktiiveillä 2004/17/EY 1 ja 2004/18/EY 2(”hankintadirektiivit”) 3 , joilla mahdollistetaan sosiaalistennäkökohtien ottaminen huomioon edellyttäen erityisesti,että ne liittyvät sopimuksen kohteeseen 4 ja että ne ovatoikeassa suhteessa sen vaatimuksiin ja että hintalaatusuhdettaja kaikkien EU:n tavarantoimittajien yhdenvertaistapääsyä koskevia periaatteita noudatetaan.Tätä aihetta on kehitetty vuosien ajan Euroopan unionintuomioistuimen (tuomioistuin) oikeuskäytännössä,Euroopan komission vuonna 2001 antamalla tiedonannolla5 ja komission vuonna 2003 julkisten hankintojenmoninaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta julkaisemassatutkimuksessa (http://ec.europa.eu/employment_social/fundamental_rights/public/arc_en.htm#Leaflets).Tämän oppaan tarkoituksena on a) tiedottaa hankintaviranomaisillesosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojenmahdollisista eduista ja b) selittää käytännöllisesti,mitä mahdollisuuksia nykyisillä EU:n oikeudellisillapuitteilla viranomaisille tarjotaan ottaa julkisissa hankinnoissaanhuomioon sosiaaliset näkökohdat, jolloinkiinnitetään hinnan lisäksi huomiota parhaaseen hintalaatusuhteeseen.Komissio kuuli tätä opasta laatiessaanlaajasti jäsenvaltioiden viranomaisia ja monia muita asiaankuuluviaosapuolia ja sidosryhmiä.Tämä opas on tarkoitettu pääasiassa viranomaisille,mutta toiveena on, että se innoittaa myös yksityisen sektorinhankkijoita.Käytännön syistä oppaassa seurataan hankintamenettelyävaiheittain.1Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/17/EY, annettu 31päivänä maaliskuuta 2004, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujenalalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta(jäljempänä ”direktiivi 2004/17/EY”);2Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY, annettu31 päivänä maaliskuuta 2004, julkisia rakennusurakoita sekä julkisiatavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjenyhteensovittamisesta(jäljempänä ”direktiivi 2004/18/EY”);.3Hankintadirektiivit perustuvat perussopimuksen periaatteisiin ja ”erityisestitavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteeseen, sijoittautumisvapaudenperiaatteeseen ja palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteeseen janiistä johtuviin periaatteisiin, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen,syrjimättömyyden periaatteeseen, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen,suhteellisuusperiaatteeseen ja avoimuusperiaatteeseen”. Hankintadirektiiviensäännöksiä olisi tulkittava sekä edellä mainittujen sääntöjenja periaatteiden että perussopimuksen muiden määräysten mukaisesti(katso direktiivin 2004/18/EY johdanto-osan 2 kappale ja direktiivin2004/17/EY johdanto-osan 9 kappale);4Tai vaihtoehtoisesti hankintaa toteutettaessa tapauksissa, joissa sosiaalisetnäkökohdat sisällytetään hankintasopimuksen toteuttamista koskeviinlausekkeisiin.5KOM(2001) 566 julkisiin hankintoihin sovellettavasta yhteisön lainsäädännöstäja mahdollisuuksista ottaa sosiaaliset näkökohdat huomioon julkisissahankinnoissa.5

I. Sosiaalinen ostaminen:keskeiset kysymyksetI. Sosiaalinen ostaminen: keskeiset kysymykset1. Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat:määritelmä1.1 Sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla tarkoitetaanhankintatoimia, joissa otetaan huomioonyksi tai useampia seuraavista sosiaalisista näkökohdista:työllisyysmahdollisuudet, ihmisarvoinentyö, sosiaalisten oikeuksien ja työoikeuksien noudattaminen,sosiaalinen osallisuus (mukaan luettunavammaiset henkilöt), yhdenvertaiset mahdollisuudet,kaikille sopiva suunnittelu, jossa otetaanhuomioon kestävyysperusteet, mukaan luettunaeettistä kauppaa koskevat kysymykset 6 ja laajempiyritysten yhteiskuntavastuun vapaaehtoinen noudattaminensekä Euroopan union perussopimuksellaja hankintadirektiiveillä vahvistettujen periaatteidennoudattaminen. Sosiaalisesti vastuullisetjulkiset hankinnat voivat olla voimakas väline sekäkestävän kehityksen edistämisessä että EU:n (jajäsenvaltioiden) sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisessa.Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnatkattavat laajan kirjon sosiaalisia näkökohtia,jotka hankintaviranomaiset voivat ottaa huomioonasianmukaisessa hankintamenettelyn vaiheessa.Sosiaaliset näkökohdat voidaan yhdistää vihreisiinnäkökohtiin julkisten hankintojen yhdennetyssätoimintamallissa 7 .1.2 Hankintaviranomaisilla on monia tapoja, joilla nevoivat ottaa sosiaaliset näkökohdat huomioon julkisissahankinnoissa ja tukea siten sosiaalisia toimiaan.Jäljempänä esitetään esimerkkiluettelo, jokaei ole tyhjentävä, sosiaalisista näkökohdista, jotkasaattavat olla merkityksellisiä julkisten hankintojenosalta ja joiden osalta edellytetään hankintadirektiivienja Euroopan unionin toiminnastatehdyn sopimuksen perusperiaatteiden noudattamista.Monet sosiaaliset näkökohdat voidaan6Lisätietoja IV luvun 4 osasta (Sosiaaliset merkinnät ja seuraukset eettisellekaupalle).7Julkisten hankintojen vihreiden näkökohtien osalta katso komissiontiedonanto KOM(2008) 400 ”Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat”,(http://ec.europa.eu/environment/gpp/pdf/com_2008_400.pdf) ja komissionyksiköiden vihreitä julkisia hankintoja käsittelevästä oppaasta ”BuyingGreen — Handbook on Green Public Procurement”(http://ec.europa.eu/environment/gpp/guideline_en.htm). Vihreiden julkistenhankintojen käsikirja kuitenkin julkaistiin vuonna 2004, eikä siinäoteta huomioon EU:n lainsäädännössä sen jälkeen tapahtunutta kehitystä.niiden luonteesta riippuen sisällyttää hankintamenettelyynkuitenkin vain tietyissä vaiheissa 8 .Hankintaviranomaisten olisi lisäksi päätettävätapauskohtaisesti, mitkä sosiaaliset näkökohdatovat merkityksellisiä niiden hankinnoille,sopimuksen kohteesta ja niiden tavoitteistariippuen. Seuraavat sosiaaliset näkökohdat voisivatolla merkityksellisiä hankinnassa:• ”Työllisyysmahdollisuuksien” edistäminen, esimerkiksi:– nuorten työllisyyden edistäminen;– sukupuolten tasapainon edistäminen 9 (esimerkiksityö- ja perhe-elämän tasapaino, alakohtaisenja ammatillisen eriytymisen torjuminen);– pitkäaikaistyöttömien ja iäkkäiden työntekijöidentyöllisyysmahdollisuuksien edistäminen;– moninaisuutta koskevat toimet ja työllisyysmahdollisuudetheikossa asemassa olevaan ryhmäänkuuluville henkilöille (esim. siirtotyöntekijät, etnisetvähemmistöt, uskonnolliset vähemmistöt,vähän koulutetut ihmiset);– vammaisten henkilöiden työllisyysmahdollisuuksienedistäminen, myös osallistavien ja esteettömientyöympäristöjen avulla.• ”Ihmisarvoisen työn” 10 edistäminen:Tämä yleisesti hyväksytty käsite perustuu vakaumukseen,jonka mukaan ihmisillä on oikeus tuottavaantyöhön, joka on vapaata, yhdenvertaista, turvallistaja ihmisarvoista. Ihmisarvoista työtä koskevaohjelma koostuu neljästä yhtä merkittävästä ja toisistaanriippuvaisesta kohdasta: oikeus tuottavaanja vapaasti valittuun työhön, työtä koskevat perusperiaatteetja -oikeudet, kunnolliset tulot tarjoava8Esimerkiksi työoloja koskevat sosiaaliset näkökohdat on tavallisesti asianmukaisempaasisällyttää hankintasopimuksen toteuttamista koskeviinlausekkeisiin, koska niitä ei tavallisesti katsota teknisiksi eritelmiksi taivalintaperusteiksi hankintadirektiiveissä tarkoitetulla tavalla. Toisaalta,tavallisesti on asianmukaisempaa sisällyttää esteettömyysnäkökohdatteknisiin eritelmiin.9Sukupuolten tasapainon käsite kattaa sekä naisten aliedustuksen tietyilläaloilla että miesten aliedustuksen lastenhoidon ja peruskoulutuksen kaltaisilla”naisistuneilla” aloilla.10Euroopan komissio, KOM(2006) 249, 24. toukokuuta 2006, s. 2: ”Taloudenkilpailukyvyn yhdistäminen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen oneurooppalaisen kehittämismallin keskeinen periaate. Ihmisarvoisen työnaktiivinen edistäminen on olennainen osa Euroopan sosiaalista toimintaohjelmaaja EU:n toimia, joilla se pyrkii ilmentämään eurooppalaisia arvojaja levittämään tietoa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen integroidustamallista ja siitä saadusta kokemuksesta”, SEC(2008) 2184, perustuu tiedonantoonKOM(2008) 412 lopullinen.7

© iStocktyö ja sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen vuoropuhelu.Sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys katsotaanihmisarvoista työtä koskevassa ohjelmassamonialaisiksi aiheiksi. Sosiaalisesti vastuullisissa julkisissahankinnoissa monilla asioilla voi olla merkittäväasema, esimerkiksi seuraavilla:– perustyönormien noudattaminen 11 ;– kunnollinen palkka:– työterveys ja -turvallisuus;– sosiaalinen vuoropuhelu– pääsy koulutukseen;– sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys– perussosiaaliturvan saatavuus.• Sosiaalisten oikeuksien ja työoikeuksien noudattamisenedistäminen, esimerkiksi:– EU:n lainsäädännön mukaisten kansallistenlakien ja työehtosopimusten noudattaminen;– naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun periaatteennoudattaminen, mukaan luettuna samapalkka samanarvoisesta työstä -periaate ja sukupuoltentasa-arvon edistäminen;– työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön noudattaminen;– muihin syihin (ikä, vammaisuus, rotu, uskonto javakaumus, sukupuolinen suuntautuminen jne.)perustuvan syrjinnän torjuminen ja yhdenvertaistenmahdollisuuksien luominen.• ”Sosiaalisen osallisuuden tukeminen ja yhteisötalousyritystenedistäminen, esimerkiksi seuraavasti:– etnisistä ryhmistä tai vähemmistöryhmistä peräisinolevien henkilöiden omistamien tai heitätyöllistävien yritysten – osuuskunnat, sosiaalisetyritykset ja voittoa tavoittelemattomat järjestöt– yhdenvertainen pääsy hankintamahdollisuuksiin,esimerkiksi– edistämällä vammaisia henkilöitä tukevaa työllisyyttä,myös avoimilla työmarkkinoilla.11ILOn perustyönormeilla kielletään pakkotyö (yleissopimukset nro 29 ja105) ja säädetään oikeudesta järjestäytymisvapauteen ja kollektiivisestaneuvotteluoikeudesta (yleissopimukset nro 87 ja 98) sekä oikeudesta syrjimättömyyteentyöllisyydessä ja työssä (yleissopimukset nro 100 ja 111).Perustyönormien oikeusperustat ovat kahdeksan edellä mainittua ILOnyleissopimusta, jotka kaikki 27 EU:n jäsenvaltiota ovat ratifioineet.8

I. Sosiaalinen ostaminen: keskeiset kysymykset• Esteettömyyden ja saavutettavuuden ja kaikille sopivansuunnittelun 12 edistäminen esimerkiksi:– teknisten eritelmien velvoittavilla säännöksillä,joilla varmistetaan vammaisten henkilöidenpääsy esimerkiksi julkisiin palveluihin, julkisiinrakennuksiin, julkiseen liikenteeseen, julkiseentietoon ja tieto- ja viestintätekniikan tavaroihinja palveluihin, mukaan luettuna verkkopohjaisetsovellukset. Keskeinen kysymys on kaikkien saatavillaolevien tavaroiden ja palvelujen ostaminen.• Eettistä kauppaa 13 koskevien kysymysten ottaminenhuomioon, esimerkiksi:– mahdollisuus ottaa tietyin ehdoin 14 huomiooneettistä kauppaa koskevat kysymykset tarjouseritelmissäja sopimusehdoissa.• Pyrkimys saada aikaan laajempi vapaaehtoinensitoutuminen yritysten yhteiskuntavastuuseen eli siihen,että yritykset toimivat vapaaehtoisesti ja tekevätjokapäiväisessä liiketoiminnassaan enemmänkuin laissa edellytetään ympäristönäkökohtien jasosiaalisten näkökohtien hyväksi, esimerkiksi:– tekemällä toimeksisaajien kanssa työtä yritystenyhteiskuntavastuuseen liittyviä arvoja koskeviensitoumusten edistämiseksi.• Suojelu ihmisoikeuksien väärinkäytöltä ja ihmisoikeuksienkunnioittamisen edistäminen.• Pk-yritysten edistäminen, mikäli ne voidaan liittääedellä esitettyihin näkökohtiin:– säännökset, joilla pk-yrityksille luodaan parempipääsy julkisiin hankintoihin, vähentämällä kustannuksiaja/tai rasituksia, jotka johtuvat osallistumisestasosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintojakoskeviin mahdollisuuksiin. Se voidaan saadaaikaan varmistamalla mahdollisuuksien mukaanesimerkiksi, että sopimuksen koko ei ole itsessääneste pk-yritysten osallistumiselle, antamalla riittävästiaikaa tarjousten valmisteluun, takaamallaoikea-aikaiset maksut, asettamalla oikeasuhteisiapätevyys- ja talousvaatimuksia jne.;– yhdenvertaiset mahdollisuudet tekemällä alihankintamahdollisuuksistaentistä näkyvämpiä.Näiden sosiaalipolitiikan tavoitteiden asema on hyvin erilainensekä EU:n lainsäädännössä että eri jäsenvaltioissa.Joissakin, mutta ei kaikissa jäsenvaltioissa on joillakinaloilla esimerkiksi esteettömyyttä koskevia velvoittaviasäännöksiä, jotka ovat tiukempia kuin EU:n lainsäädännönvaatimukset.2. Sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojenmahdolliset edut12Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessatunnustetaan esteettömyys ja saavutettavuus yhdeksi 3 artiklassa vahvistetuistayleisperiaatteista (”yleissopimus”), Yleissopimuksen 9 artiklallasäädetään lisäksi sopimuspuolten velvoitteista varmistaa pääsy fyysiseenympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassatieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölleavoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- ettämaaseutualueilla. Yleissopimuksessa myös kehotetaan toteuttamaan toimenpiteitä,joilla pannaan täytäntöön kaikille sopivaa suunnittelua. EU:ssasiihen viitataan usein käsitteellä ”Design for all”.Huomattava määrä YK:n jäseniä on allekirjoittanut yleissopimuksen (muunmuassa Euroopan yhteisö ja kaikki jäsenvaltiot) ja parhaillaan ratifioimassasitä. Komissio antoi elokuussa 2008 kaksi ehdotusta neuvoston päätöksiksitehdä YK:n yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja. Neuvosto teki 26.marraskuuta 2009 päätöksen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevanYhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopanyhteisön puolesta:http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/09/st15/st15540.fi09.pdf.13Eettisen kaupan näkökohtien huomioon ottamista julkisissa hankinnoissakäsiteltiin 5. toukokuuta 2009 annetussa tiedonannossa KOM(2009) 215”Reilu kauppa ja valtiosta riippumattomat kestävän kaupan varmistavatjärjestelmätkestävän kehityksen edistäjinä.”14Näistä ehdoista lisää luvussa IVA: ”Sopimuksen vaatimusten määrittely”,erityisesti osassa 4 (”Sosiaaliset merkinnät ja seuraukset eettiselle kaupalle”).2.1. Sosiaali- ja työlainsäädännönvaatimustenmukaisuuden tukeminen,mukaan luettuna siihen liittyvät kansallisetja kansainväliset poliittiset sitoumukset/toimintaohjelmatSosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla voidaanedistää sosiaalisen kehityksen tavoitteita koskevien kansallistentai kansainvälisten sitoumusten noudattamisenparantamista, koska monissa maissa ollaan entistäenemmän huolissaan siitä, että perinteiset yhteiskunnallisenoikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuudenedistämistä koskevat mekanismit eivät riitä.Sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla voidaanosoittaa, miten sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdatvoivat vahvistaa toisiaan.9

2.2. Sosiaalisesti tiedostavien markkinoidenedistäminenSosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla voidaanedistää sosiaalisesti edullisten tuotteiden markkinoidenkehittämistä laajentamalla nykyisiä markkinoita tai luomallauusia markkinoita tavaroille ja palveluille, jotkatukevat sosiaalisten tavoitteiden saavuttamista ja toimivatmallina toisille kuluttajille tarjoamalla heille vertailukohtiaja tietoa. Sosiaalisilla julkisilla hankinnoillavoidaan todella luoda tasapuoliset toimintaedellytyksetEuroopassa sekä mittakaavaetuja. Markkinainnovaatioita,kuten myös kilpailua EU:n tasolla, voidaan vauhdittaaesimerkiksi hankkimalla vammaisten henkilöidenkäytettävissä olevaa tietotekniikka, minkä ansiosta markkinoilletulee parempia ja edullisempia vastaavia tuotteita.2.3. Sosiaalisesti hyväksyttävän hallintotavanosoittaminenSosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla voidaanedistää yhteisön arvojen ja tarpeiden noudattamistaparemmin, koska niillä vastataan kasvavaan yleiseenvaatimukseen siitä, että hallitusten on oltava toimissaansosiaalisesti vastuullisia. Esimerkiksi varmistamalla, ettäsosiaalipalvelusopimuksessa otetaan huomioon kaikkienkäyttäjien (kuten esimerkiksi vammaisten tai eri etnisiinryhmiin kuuluvien henkilöiden) tarpeet, hankintaviranomainenvoi täyttää palvelemansa monimuotoisenyhteisön tarpeet.2.4. Osallisuuden edistäminenJulkisen tahon puuttuminen asiaan on joskus toivottavaa,jotta voidaan edistää yhteiskunnan huomattavienryhmien (esimerkiksi vammaisten henkilöiden, pienyritysten,naisten tai vähemmistöjen) osallistumista tärkeimpiinmarkkinatoimiin tehokkaiden markkinoidenkehittämiseksi.2.5. Julkisten menojen tehokkaamman käytönvarmistaminenJulkisten hankintojen määrä ja suoralle sosiaalisellepuuttumiselle talousarvion kurinalaisuudella asetetutrajat voisivat tehdä julkisista hankinnnoista houkuttelevanalan, jolla sosiaalista osallisuutta voitaisiin edistää.3. Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnatja EU:n sosiaalinen malli3.1 Kuten on jo huomattu, yksi sosiaalisesti vastuullistenjulkisten hankintojen suurimmista eduista onse, että viranomaiset voivat käyttää niitä Euroopansosiaalisen mallin edistämiseen. Euroopan sosiaalinenmalli on näkemys yhteiskunnasta, jossa kestävätalouskasvu yhdistyy entistä parempiin elin- ja työoloihin.Se saadaan aikaan luomalla menestyksekästalous, jossa saavutetaan asteittain tietyt sosiaalisetnormit: laadukkaat työpaikat, yhdenvertaiset mahdollisuudet,syrjimättömyys, sosiaaliturva kaikille,sosiaalinen osallisuus, sosiaalinen vuoropuhelu, laadukkaattyöelämän suhteet ja ihmisten osallistuminenheitä koskeviin päätöksiin. Nämä normit ovat joitsessään merkittäviä, ja sen lisäksi ne ovat olennaisiatekijöitä parhaan mahdollisen hintalaatusuhteenja innovaation edistämisessä.3.2 Sosiaalisten normien asemasta on tullut Euroopantaloudellisen vahvuuden edistämisessä keskeinen,koska niillä kehitetään sitä, mitä EU:n toimielimissäkutsutaan “ainutkertaiseksi sosiaaliseksi malliksi” 15 .Taloudellista edistystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuuttaon alettu käsitellä kestävän kehityksen täydentävinäpilareina, ja ne molemmat ovat Euroopanyhdentymisprosessin ytimessä.3.3. EU:ssa on korostettu jatkuvasti enemmän sosiaalisiaoikeuksia ja yhdenvertaisuutta, erityisesti työpaikalla.Kun kestävä kehitys omaksuttiin sosiaalisissa15Katso esimerkiksi sosiaalisen toimintaohjelman johdanto.10

I. Sosiaalinen ostaminen: keskeiset kysymyksetkysymyksissä ympäristökysymysten lisäksi, sosiaalisetnormit on määritetty entistä useammin yhdeksitekijäksi yritysten yhteiskuntavastuuta koskevassavahvistuvassa liikkeessä. Esimerkiksi sukupuoltentasa-arvosta on sekä EU:n tasolla että kansallisellatasolla tullut jatkuvasti ”valtavirtaistuneempi”, elisukupuolinäkökulma on asteittain sisällytetty kaikkiinvaiheisiin institutionaalisissa toimissa, prosesseissaja käytännöissä, suunnittelusta täytäntöönpanoon,valvontaan tai arviointiin.4. Oikeudellinen ja poliittinen lähestymistapasosiaalisesti vastuullisiin julkisiin hankintoihinEU:ssa© iStock4.1. EU:n politiikan ja lainsäädännön sosiaalisenulottuvuuden kehittäminenEU on 20:n viime vuoden aikana kehittänyt sosiaalistaulottuvuuttaan huomattavasti, mikä näkyi vuonna 2008uudistetussa sosiaalisessa toimintaohjelmassa 16 . Merkittäväätässä kehityksessä on se, että sosiaalisesti vastuullisillajulkisilla hankinnoilla voidaan nyt entistä enemmänedistää politiikkaa EU:n tasolla, myös sen vuorovaikutustakansainvälisen politiikan kanssa. EU on antanutjoillakin aloilla lainsäädäntöä – erityisesti sukupuoltentasa-arvosta ja rotuun, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen ja uskontoon ja muihin vakaumuksiinperustuvan syrjinnän torjumisesta sekä työterveydestäja -turvallisuudesta, työajasta, työoloista javiestinnästä ja tiedotuksesta. Nyt monien Euroopan unionintoiminnasta tehdyn sopimuksen säännösten nojallaon olemassa kattava EU:n lainsäädäntö, joka käsitteleeyhdenvertaista kohtelua sekä työolojen edistämistäyhteisön tasolla. Lainsäädännön lisäksi EU myös kehittääsosiaalista ulottuvuuttaa toisin keinoin, esimerkiksiedistämällä sosiaalista vuoropuhelua ja työllisyyttä, sosiaaliturvaaja sosiaalista osallisuutta koskevien toimienavointa koordinointimenetelmää, ja tekee sitä myösEuroopan sosiaalirahaston rahoitustuella. Sosiaalistennormien nostaminen edelleen on EU:n tärkein tavoitemonessa suhteessa, erityisesti silloin, kun sosiaaliset normitovat myös perusoikeuksia.Eri aikoina muutaman viime vuoden aikana jotkin työmarkkinaosapuoltenjärjestöt ovat lisäksi tuottaneetjärjestöille ja viranomaisille oppaita sopimuksen tekemisestäerityisaloilla (ravitsemus, siivous, yksityinen turvallisuusja tekstiilit) niiden kirjoittamisen aikana sovellettujenoikeudellisten puitteiden perusteella 17 . Nämäalakohtaiset oppaat ovat tulosta työmarkkinaosapuoltenitsenäisestä työstä Euroopan sosiaalisen vuoropuhelunprosessissa, ja niissä korostetaan teknisen ohjauksenmerkitystä sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojenkäyttämisessä kyseisillä erityisaloilla. EU:n oikeudellisetpuitteet ovat sillä välin kehittyneet, ja nyt tarvitaanentistä kattavampaa ja ajankohtaisempaa opastusta,jotta voidaan varmistaa, että hankintakäytännöissänoudatetaan täysimääräisesti nykyistä EU:n julkisia hankintojakoskevaa lainsäädäntöä. Se on tämän oppaantavoite.16Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopantalous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: Uudistettu sosiaalinentoimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvunEuroopassa, KOM(2008) 412 lopullinen, 2. heinäkuuta 2008.17Ruokapalvelut: ”Guide to most economically advantageous offering incontract catering” (2006); Siivous: ”Selecting best value — A manual fororganisations awarding contracts for cleaning services” (2004); Yksityinenturvallisuus: ”Selecting best value — A manual for organisations awardingcontracts for private guarding services” (1999); Tekstiilit: ”Public procurementawarding guide for the clothing-textile sector” (2005).11

4.2. Oikeudellinen ja poliittinen lähestymistapasosiaalisesti vastuullisiin julkisiin hankintoihinEU:ssaEuroopan komissio kehitti strategian sosiaalisesti vastuullistenjulkisten hankintojen soveltamisalan selventämiseksi.Euroopan komissio esitti 15. lokakuuta 2001antamassaan tulkitsevassa tiedonannossa yhteisön lainsäädännöntarjoamat mahdollisuudet sisällyttää sosiaalisetnäkökohdat julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin.18 Kyseisen tiedonannon tarkoituksena oli ”selventääerilaisia mahdollisuuksia, joita voimassa oleva yhteisönlainsäädäntö tarjoaa sosiaalisten näkökohtien sisällyttämiseksijulkisiin hankintoihin”. Erityisesti sillä pyritäänvarmistamaan keskinäisesti toisiaan vahvistava talous-,työllisyys- ja sosiaalipolitiikan positiivinen ja dynaaminenvuorovaikutus. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin selvensisekä ennen julkaisua että sen jälkeen kyseisiä mahdollisuuksiavielä lisää monien erityistapausten osalta 19 .Maaliskuun 31. päivänä 2004 annetuilla hankintadirektiiveillävahvistettiin oikeudelliset puitteet. Niissä mainittiinerityisesti tapoja, joilla sosiaaliset näkökohdat voidaansisällyttää teknisiin eritelmiin, valintaperusteisiin, sopimuksentekoperusteisiinja hankintasopimuksen toteuttamistakoskeviin lausekkeisiin. Uusi vammaisten työntekijöidenkeskuksia koskeva säännös otettiin käyttöön.Hankintadirektiivejä ei sovelleta kaikkiin julkisiin hankintasopimuksiin.Jotkut hankintaviranomaiset ovat omaksuneetsosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja koskevanpolitiikan, jota sovelletaan erityisesti sopimuksiin,joita hankintadirektiiveillä ei kateta (esimerkiksi direktiivinsoveltamisen rajat alittavat sopimukset) tai jotkakatetaan vain osittain (esimerkiksi palvelusopimukset,jotka ylittävät hankintadirektiivien soveltamista koskevatrajat ja jotka on lueteltu direktiivin 2004/18/EY liitteessäII B ja direktiivin 2004/17/EY liitteessä XVII B).Tässä oppaassa keskitytään niiden julkisten hankintojensosiaalisten näkökohtien huomioon ottamiseen, jotkakatetaan täysimääräisesti hankintadirektiiveillä. Siinä18Komission tulkitseva tiedonanto julkisiin hankintoihin sovellettavastayhteisön lainsäädännöstä ja mahdollisuuksista ottaa sosiaaliset näkökohdathuomioon julkisissa hankinnoissa, KOM (2001) 566 lopullinen,15.10.2001.19Esimerkiksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 17. syyskuuta 2002asiassa C-513/99 (Concordia Bus) antama tuomio ja 4. joulukuuta 2003asiassa C-448/01 (Wienstrom) antama tuomio.ei käsitellä yksityiskohtaisesti sosiaalisten näkökohtiensisällyttämiseen sovellettavia Euroopan unionin toiminnastatehdyn sopimuksen sääntöjä sopimuksissa, joitaei kateta tai jotka katetaan vain osittain hankintadirektiiveillä(esimerkiksi edellisessä kappaleessa mainitut).On kuitenkin lisättävä, että kyseisten sopimusten tapauksessahankintaviranomaiset voivat vapaasti (tämänvaikuttamatta alan kansalliseen lainsäädäntöön) ottaa(tai olla ottamatta) sosiaalialan näkökohtia huomioonhankintamenettelyissään edellyttäen, että niissä noudatetaanEuroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksenyleisiä sääntöjä ja periaatteita. Euroopan unionintuomioistuimen oikeuskäytännössä on todellakin vahvistettu,että sisämarkkinoita koskevia sääntöjä Euroopanunionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa sovelletaanmyös hankintadirektiivien soveltamisalanulkopuolella oleviin sopimuksiin 20 . Euroopan unionintuomioistuin on päättänyt, että Euroopan unionin toiminnastatehdyn sopimuksen periaatteita yhdenvertaisestakohtelusta ja avoimuudesta, tavaroiden vapaastaliikkumisesta, sijoittautumisvapaudesta ja palvelujentarjoamisen vapaudesta sovelletaan myös sopimuksiin,jotka alittavat hankintadirektiiveissä asetetun rajan.Siten sosiaaliset näkökohdat, jotka voidaan lain nojallahyväksyä hankintadirektiivien täysin kattamissa hankintasopimuksissa,voidaan sitä suuremmalla syyllä sisällyttäähankintasopimuksiin, joita direktiivit eivät kata taikattavat vain osittain.4.3. Yleistä taloudellista etua koskevatsosiaalipalvelutTässä oppaassa ei käsitellä erityisesti yleistä taloudellistaetua koskevien sosiaalipalvelujen hankintaan liittyviäoikeudellisia kysymyksiä.Komissio antoi marraskuussa 2007 tiedonannon yleishyödyllisistäpalveluista, mukaan luettuna yleishyödyllisetsosiaalipalvelut 21 , jossa korostettiin erityistarpeidenmukaisesti mitoitettujen laadullisten perusteiden huo-20Katso esimerkiksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 7. joulukuuta 2000asiassa C-324/98 (Teleaustria) antama tuomio.21Katso tiedonanto ”Yleishyödyllisiä palveluita ja yleishyödyllisiä sosiaalipalveluitakoskeva uusi eurooppalainen sitoumus” KOM(2007) 725 lopullinen,20. marraskuuta 2007.12

I. Sosiaalinen ostaminen: keskeiset kysymyksetmioon ottamisen merkitystä sosiaalipalvelujen tarjoamisessa.Siinä pyritään antamaan käytännön neuvojaEU:n sääntöjen soveltamisesta näihin palveluihin. Tiedonantoonliittyi kaksi komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa,joilla vastattiin moniin kysymyksiin, jotka liittyivätvaltiontukea koskevien sääntöjen soveltamiseenja yleishyödyllisten palvelujen julkiseen hankintaan 22 .Suurin osa näistä kysymyksistä kerättiin vuosina 2006–2007 järjestettyjen sosiaalipalveluja koskevien laajojenkuulemisten aikana. Tiedonannon seuraamiseksi tammi-kuussa 2008 perustettiin myös interaktiivinen tietopalveluantamaan vastauksia kansalaisten, viranomaistenja palveluntarjoajien muihin kysymyksiin EU:n sääntöjensoveltamisesta 23 .4.4. Pienet ja keskisuuret yritykset 24Pk-yritysten osalta on otettava huomioon monia kysymyksiä(riippumatta siitä, ovatko ne voittoa tuottavia vai© 123RF22http://ec.europa.eu/services_general_interest/faq_en.htm. Yleishyödyllisiinsosiaalipalveluihin liittyviä julkisia hankintoja koskevien sääntöjensoveltamisesta laadittu komission yksiköiden valmisteluasiakirja sisältäähyödyllisiä ohjeita yleishyödyllisiin sosiaalipalveluihin liittyviä julkisia hankintojakoskevien sääntöjen soveltamisesta.23http://ec.europa.eu/services_general_interest/registration/form_en.html.24Pk-yritykset on määritelty EU:n tasolla suosituksessa 2003/361/EYmikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä:http://ec.europa.eu/enterprise/enterprise_policy/sme_definition/index_en.htm.13

voittoa tavoittelemattomia). Yksi erityisen tärkeä kysymysliittyy mahdollisiin rasitteisiin 25 , joita sosiaalisestivastuullisia julkisia hankintoja koskevan toimintamallinomaksuminen voi sälyttää pk-yrityksille suoraan (jos neovat päätoimeksisaajia) tai välillisesti (jos ne ovat alihankkijoita,joille päätoimeksisaaja on siirtänyt sosiaalisestivastuullisia julkisia hankintoja koskevat velvoitteet).Sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojen käyttöönottoaharkitsevien viranomaisten olisi oltava tietoisianäistä suorista ja välillisistä kustannuksista, ja niidenolisi otettava ne huomioon päättäessään, sisällytetäänkösosiaaliset näkökohdat tai miten ne sisällytetään 26 niidenhankintamenettelyihin. Hankintaviranomaisten on myösoltava tietoisia siitä, että sosiaalisesti vastuullisten julkistenhankintojen käyttöönotto ei todennäköisesti vaikutakaikkiin pk-yrityksiin samalla tavalla. Jotkin saattavatpystyä muita paremmin hyötymään sosiaalisesti vastuullisistajulkisista hankinnoista ja tarttumaan tilaisuuksiinkilpailla hankinnan sosiaalisia normeja koskevissa näkökulmissa.25Käytännön suuntaviivoja siitä, miten julkisia hankintoja koskevista käytännöistätehdään entistä suotuisampia ja helppokäyttöisempia pienilleja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) yleisesti, on komission yksiköidenvalmisteluasiakirjassa SEC(2008) 2193 ”Eurooppalaiset julkisia hankintojakoskevat käytännesäännöt, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksiasaada julkisia hankintasopimuksia”, joka on saatavilla sivullahttp://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/docs/sme_code_of_best_practices_fi.pdf.26Joiden on tietysti liityttävä sopimuksen kohteeseen (tai sopimuksentoteuttamiseen, mikäli ne on sisällytetty sopimuksen toteuttamista koskeviinlausekkeisiin).14

II. Sosiaalisen ostamisenorganisaatiostrategiaII. Sosiaalisen ostamisen organisaatiostrategiaViranomaisten, jotka haluavat saavuttaa sosiaalisettavoitteet sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojenavulla, on luotava strategia sosiaalisesti vastuullistenjulkisten hankintojen täytäntöönpanoa varten ja keskityttäväkonkreettisiin tavoitteisiinsa.1. Sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojentavoitteiden asettaminenSosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojen organisaatiostrategioillavoidaan kuvata kansallisia, alueellisiaja/tai paikallisia sosiaalisia painopistealoja 27 ja samallatunnustaa yksiselitteisesti asema, joka hankinnoilla onniiden saavuttamisessa.Esimerkki:Ranska: Kestävän kehityksen kansallinen strategia “Stratégienationale du développement durable” käynnistettinvuonna 2003, ja sitä seurasi kestävien julkisten hankintojenkansallinen toimintasuunnitelma “Plan national d’actionpour des achats publics durables” vuonna 2007. Ranskanhallitus on sitoutunut laajoihin kuulemisiin työmarkkinaosapuolten– “Grenelle de l’environnement” ja “Grenellede l’insertion” – kanssa sosiaaliseen osallisuuteen vaikuttavistaeri toimenpiteistä, myös julkisista hankinnoista.Tavoitteena on kehittää keskeistä ajatusta esimerkkinä toimivastavaltiosta “État exemplaire”, mikä tarkoittaa, ettävaltion ja yleisemmin kaikkien julkisten tahojen odotetaanjohtavan tietä kestävään kehitykseen.2. Korkean tason poliittinen sitoutuminen jajohtajuus sosiaalisesti vastuullisissa julkisissahankinnoissaJohtajuus on yksi menestyksen avain kaikissa sosiaalisestivastuullisten julkisten hankintojen strategioissa.Siihen kuuluuu sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojentoteuttamisessa tarvittavien (inhimillisten jataloudellisten) voimavarojen ja hallintorakenteen määrittäminen.Sosiaalisesti vastuullisissa julkisissa hankinnoissatarvitaan johtajuutta aivan organisaation huipultaasti, ja se edellyttää poliittista sitoutumista ja johtajuuttakoko hallintorakenteessa.Periaatteessa sosiaalista ostamista koskevan päätöksentekemisen pitäisi olla sangen helppoa kaikille viranomaisille.Niitä pitäisi todellakin kannustaa tekemään niin,koska se on yhteiskunnan lisäksi eduksi myös hankintaviranomaiselle,koska se parantaa sen julkisuuskuvaa.Tavallisesti sosiaalinen hankintapolitiikka ei käytännössäedellytä mitään rakenteellisia muutoksia hankintaviranomaisenosalta.Esimerkki:Yhdistynyt kuningaskunta: Viranomaisille määrätty tasa-arvovelvoite (Gender Duty) tuli voimaan huhtikuussa 2007yhdenvertaisuusasetuksen nojalla (2006). Se on uusi oikeudellinen väline, jolla voidaan saada aikaan huomattavaa edistystäsukupuolten tasa-arvossa julkisella sektorilla ja vaikuttaa jonkin verran yksityiseen sektoriin hankintojen avullaJulkisen sektorin tasa-arvovelvoite sisältää vaatimuksen taata palkkatasa-arvoa koskevan lain noudattaminen. Sukupuoltentasa-arvoa koskevissa järjestelmissä viranomaiset velvoitetaan omaksumaan tavoitteet, joiden mukaan puututaan sukupuoltenpalkkaeron syihin ja pohditaan tapoja sen käsittelemiseksi, esimerkiksi muuttamalla työhönottomenetelmiä, ottamallakäyttöön joustava työ ja tekemällä samaa palkkaa koskevia tarkistuksia.Tasa-arvovelvoitteen nojalla on käynnistetty aloitteita monissa julkisen sektorin osissa, ja sen avulla pyritään saamaan aikaanyksityisen sektorin toimeksisaajiin sovellettavat työllisyysehdot. Sitä varten on laadittu hankintojen suuntaviivat kannustamaanjulkista sektoria edistämään moninaisuutta ja samaa palkkaa koskevia hyviä käytäntöjä toimeksisaajien keskuudessa.Helmikuussa 2006 julkaistiin ohjeet sukupuolten tasa-arvon edistämisestä julkisen sektorin hankinnoissa. Niissä esitettiinmonia positiivisia toimenpiteitä, joihin viranomaisten olisi ryhdyttävä noudattaakseen tasa-arvovelvoitteen vaatimuksiahankintatoimissa. Tämän tasa-arvovelvoitteen menettelyohjeet julkaistiin vuonna 2007.27Se ei luonnollisesti tarkoita, että hankintaviranomaiset voisivat antaa etusijanpaikallisille, alueellisille tai kansallisille tuotteille edistääkseen paikallisiatyömarkkinoita.15

3. Riskien arviointi ja organisaation menoluokkienasettaminen tärkeysjärjestykseen sosiaalistentulosten parantamiseksiHankintaviranomaisten on arvioitava sosiaaliset riskit javaikutus hankintatoimintaan ja toimitusketjuun. Se auttaaniitä keskittämään ponnistuksensa merkittävimpiinmenoluokkiinsa ja niihin, joilla voidaan edistää niidensosiaalisten tavoitteiden saavuttamista.Tässä on muutamia ehdotuksia, joita hankintaviranomaistenpitäisi miettiä laatiessaan tärkeysjärjestystäsosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja koskevassatoimintamallissaan:• Omaksutaan asteittainen lähestymistapa. Aloitetaanpienellä tuote- ja palveluvalikoimalla, jonkasosiaalinen vaikutus on selkeä tai jossa sosiaalisestivastuulliset vaihtoehdot ovat helposti saatavillaeivätkä ne ole muita kalliimpia. Valitaan esimerkiksituotteita (esim. ajoneuvot) tai palveluja (esim. siivous),joissa heikossa asemassa olevien työntekijöiden(etnisistä vähemmistöistä, vammaiset henkilötjne.) tai naispuolisten työntekijöiden osuus on suuri.Esimerkki:Ruotsi: Helpottaakseen sosiaalisesti heikossa asemassaolevien ryhmien kanssa työskentelevien pk-yritysten,yhteisötalousjärjestöjen tai vapaaehtoisjärjestöjen pääsyäjulkisia hankintoja koskeviin mahdollisuuksiin Ruotsinsosiaaliturvalaitos sisällyttää joskus hankintaa koskevaanalustavaan selvitykseensä näiden ryhmien osallistumisenottaakseen täysimääräisemmin huomioon niiden erityisongelmattarjousasiakirjojen laatimisessa.Määrittääkseen sosiaalisten normien noudattamatta jättämistäkoskevat riskit laitos analysoi riskit hankinnan alussa.Esimerkiksi siivouspalvelujen hankintaa koskevassa tapauksessariski työoloja koskevan lainsäädännön noudattamattajättämisestä katsotaan korkeaksi.• Aloitetaan myös varmistamalla, että sopimukseneritelmillä ei ole kielteistä vaikutusta sosiaalisiinoloihin (esim. arvioimalla palvelujen toimittamisenyksityistämisen vaikutusta heikossa asemassa oleviinryhmiin), tai varaamalla sopiva hankinta suojatyökeskuksilletai suojatyöohjelmille 28 niiden senhetkisettuotantovalmiudet huomioon ottaen.• Keskitytään alustavasti yhteen tai useampaan sosiaaliseenongelmaan, esimerkiksi oikeudenmukaisiinpalkkoihin tai terveyteen ja turvallisuuteen.• Käsitellään sosiaalisesti parhaiden vaihtoehtojensaatavuutta ja kustannuksia ja varmistetaan, ettäniissä noudatetaan sovellettavia julkisen hankinnansääntöjä ja periaatteita. Onko olemassa muitasosiaalisesti vastuullisia tapoja saavuttaa hankintastrategiantavoitteet kuin hankintaviranomaisenomaksumat tavat? Täytetäänkö niillä hankintaviranomaisenvaatimukset ja onko sillä varaa niihin? Mietitään,mitä (mahdollisia) lisäkustannuksia sosiaalistennäkökohtien sisällyttäminen voisi aiheuttaa,sekä kilpailun rajoittamisen mahdollisia vaikutuksia.• Käsitellään tietojen saatavuutta. Voiko hankintaviranomainensaada sosiaaliset tiedot, joita se tarvitseelaatiakseen sosiaalisesti vastuullisemman hankintastrategian?Miten monimutkaista on päättää,mitä hankintaviranomainen haluaa teknisesti, jailmaista se tarjouspyynnössä?• Käsitellään hankintaviranomaisen valmiuksia saadatoteuttamiskelpoinen, tehokas ja toimiva sosiaalisestivastuullisia julkisia hankintoja koskeva toimintaohjelmatoimimaan.• Mietitään vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa kyseessäoleva sosiaalipolitiikka. Onko tämän sosiaalipolitiikan(osittainen) toteuttaminen julkisten hankintojenavulla asianmukaista resurssien käyttöä vaionko olemassa tehokkaampi tapa toteuttaa kyseistäpolitiikkaa käyttämällä muita hankintaviranomaisenkäytettävissä olevia välineitä?• Pyritään näkyvyyteen. Miten näkyvää sosiaalisestivastuullinen politiikka on yleisölle ja henkilökunnalle?Korkean profiilin muutokset, esimerkiksi vaihtaminenkestävästi tuotettuun tai eettisen kaupankahviin kahvilassa, voivat auttaa lisäämään tietoi-28Perustuu direktiivin 2004/18/EY 19 artiklaan ja direktiivin 2004/17/EY28 artiklaan.16

II. Sosiaalisen ostamisen organisaatiostrategia© 123RFEsimerkkejä:Ranska: Angersin kunta nimesi vuonna 2005 ympäristön kannalta vastuullisia hankintoja varten sisäisen yhteyshenkilön(oikeudellinen erikoisneuvonantaja), joka vastaa sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja koskevien käytäntöjen kehittämisestätavoitteenaan tehdä niistä täysin vakiintuneitä käytäntöjä kunnan hankintatoimissa. Neuvonantaja antoi sisäistäkoulutusta kestävistä hankinnoista. Tiedottamista ja ohjausta tarjottiin sekä tekniikan että lain osalta tarpeiden määrittämisen,tarjouksen valmistelun ja käynnistämisen ja saatujen tarjousten tutkimisen ja arvoinnin aikaan tiiviissä yhteistyössäyritysten kanssa. Sosiaalisten näkökohtien osalta Angersin kunta katsoo yleisesti julkisten urakoiden ja palvelujen olevanensisijaisia aloja, erityisesti rakennusten, yleisten teiden ja yleisten puistojen ja puutarhojen rakentamisen.Yhdistynyt kuningaskunta: Sekä sosiaalisia että ympäristöön liittyviä kysymyksiä käsittelevä kestävien hankintojen toimintaryhmäperustettiin toukokuussa 2005, ja se julkaisi toimintasuunnitelmansa kesäkuussa 2006. Toimintasuunnitelmassaesitettiin kestäviä hankintoja koskeva liiketoimintaesimerkki, suositeltiin toimintaa kuudella laajalla alueella ja tarjottiinkaksi välinettä, joilla järjestöjä voidaan auttaa saamaan aikaan edistystä: tärkeysjärjestykseen asettamista koskeva menetelmäja joustavat puitteet. Tärkeysjärjestykseen asettamista koskeva menetelmä on riskiin perustuva toimintamalli, jokaauttaa järjestöjä keskittämään ponnistuksensa ja resurssinsa asianmukaisesti. Pelkästään menotilastojen käyttämisen sijastajärjestöt voivat menetelmän avulla ottaa huomioon ympäristöriskit ja sosioekonomiset riskit, mahdollisen vaikutuksen toimittajiinja todelliset mahdollisuudet kestävyyden parantamiseen. Joustavat puitteet on suunniteltu auttamaan järjestöjäymmärtämään vaiheita, joita organisatorisella tasolla ja prosessin tasolla tarvitaan parantamaan hankintakäytäntöjä ja tekemäänkestävistä hankinnoista totta.suutta politiikasta ja liittämään sen muihin sosiaalisiinhankkeisiin.• Käsitellään tulevan kehityksen mahdollisuuksia.Sosiaalisesti vastuullinen ostaminen, jossa keskitytäänvarhaisessa kehitys- ja markkinointivaiheessaoleviin palveluihin, voisi olla tuloksellisempaa kuinyrittää muuttaa kehittyneiden alojen sosiaalisiaominaisuuksia.Sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojen toteuttaminenkäytännössä edellyttää siten strategista suunnitteluaeli ensisijaisten tavoitteiden asettamista, kunvalitaan sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojenkannalta sopivimpia hankintoja. Jotkut hankintaviranomaisetovat päättäneet omaksua yhteensovitetun jakokonaisvaltaisen lähestymistavan sosiaalisten näkökohtiensisällyttämiseen.17

4. Tiedottaminen sosiaalisesti vastuullisistajulkisista hankinnoista ja keskeisten sidosryhmienottaminen mukaanSosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat ovat kiinnostaviamonille sidosryhmille, jotka on otettava mukaankehittämään sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintojakoskevaa toimintamallia, jotta ne voivat luottaa siihenenemmän ja parantaa sitoutumistaan sen tavoitteidensaavuttamiseen. Keskeisiä sidosryhmiä sosiaalisesti vastuullisissajulkisissa hankinnoissa ovat keskus-, alue- japaikallishallinnot, mahdolliset tavarantoimittajat tai toimeksisaajat,kansalaisyhteiskunta, työnantajajärjestötja ammattiliitot. Sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintojakoskevaan toimintamalliin liittyvien näkemystenkeräämiseksi olisi järjestettävä työpajoja, seminaareja jakonferensseja. Niitä pitäisi järjestää kehitysprosessin erivaiheissa eli aivan prosessin alussa, kun ajatukset ovatmuotoutumassa, toimintamallin laatimisen aikana jalopussa, kun lopullinen luonnos voidaan antaa saataville.Lopuksi, tehokkaaalla tiedottamisella sosiaalisesti vastuullistenjulkisten hankintojen eduista, hyvistä käytännöistäja menestystarinoista on myös keskeinen tehtäväedistyksen aikaansaamisessa. On erittäin tärkeää, ettäkaikki kyseiset sidosryhmät ymmärtävät haasteen luonteenja oman asemansa. Hankkijoiden ja toimeksisaajienvälisen innovatiivisen ja sitoutuneen kumppanuudenavulla saadaan aikaan entistä parempia tuloksia.Esimerkkejä:Ruotsi: Lounais-Ruotsin aluehallinto järjestää tarjouksen tekemistä edeltäviä kokouksia kaikille mahdollisille tarjoajille selittääkseenkaikki teknisiin eritelmiin sisältyvät kaikille sopivaa suunnittelua koskevat vaatimukset.Yhdistynyt kuningaskunta: Saadakseen aikaan suosituksia siitä, miten Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen sektorinhankintoihin saataisiin entistä paremmin mukaan pk-yrityksiä, Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeriö ja liikeyrityksistäja sääntelyuudistuksista vastaava ministeriö käynnistivät verkkokuulemisen tärkeimmistä kysymyksistä, joillatutkitaan esteitä, joita pk-yrityksillä on hankintatarjousten tekemisessä. Kuuleminen annettiin saataville verkkosivulla, jahankkijoilta, sidosryhmiltä ja tavarantoimittajilta pyydettiin vastauksia. Siitä johtuvien suositusten panemiseksi täytäntöönperustettiin myöhemmin sidosryhmistä koostuva ryhmä, joka on säännöllisesti yhteydessä täytäntöönpanosta vastaavaanhankeryhmään ja joka voi antaa kommentteja omaksuttavasta toimintamallista.Hankintaviranomaisten välinen yhteistyö on toinen tapalisätä sosiaalisen asiantuntemuksen ja tietotaidon saatavuuttaja tiedottamista politiikasta muille tahoille.Esimerkki:Tanska: Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat ovat yksi aiheista, jotka katetaan kansallisen hankintayhtiön ennenjokaista tarjouspyyntöä tekemässä selvityksessä. Kyseinen organisaatio järjestää koulutusohjelmia ja seminaareja kaikilletavarantoimittajille. Se yrittää tehdä tehdä tarjousasiakirjojen laatimisesta mahdollisimman yksinkertaista, jotta myös pk-yrityksilläolisi voimavaroja tarjouksen tekemiseen. Puitesopimukset jaetaan usein moniin eriin (esim. maantieteellisin perustein)rikkomatta hankintadirektiiveillä asetettuja rajoja * , jotta tavarantoimittajille annetaan mahdollisuus jättää tarjous.*Direktiivin 2004/18/EY 9 artiklan 3 kohta ja direktiivin 2004/17/EY 16 artiklan 2 kohta.18

II. Sosiaalisen ostamisen organisaatiostrategia5. Sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintojakoskevan strategian täytäntöönpanoSosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja koskevassastrategiassa on annettava yksityiskohtaisia tietoja siitä,miten sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat pannaantäytäntöön ja mitä vaiheita on käytävä läpi edistyksenaikaansaamiseksi. Strategiassa on otettava huomioonseuraavanlaisia tekijöitä:• oikeudelliset puitteet ja sääntelypuitteet;• institutionaaliset puitteet;• hallintorakenne;• ammatillisten valmiuksien ja resurssien saatavuus;• aloittain eriytetty lähestymistapa, jossa otetaanhuomioon kunkin alan erityisominaisuudet;• sidosryhmien osallistuminenStrategian täytäntöönpanotavan osalta on annettavayksityiskohtaisia tietoja vastuualueista, tavoitteista sekärealistisesta aikataulusta niiden saavuttamiseksi, niidentäytäntöönpanoa koskevasta hallintorakenteesta, tarvittavistaammatillisista ja taloudellisista resursseista jatoimenpiteistä edistymisen valvomiseksi ja siitä raportoimiseksi.Toteutettaviin vaiheisiin voisivat kuulua sosiaalisten hankintojentoimintaryhmän perustaminen, toimintasuunnitelmanlaatiminen, sosiaalisesti vastuullisten julkistenhankintojen sisällyttäminen toimiin ja menettelyihin taiyksinkertaistettujen suuntaviivojen kehittäminen talousarviostavastaaville virkailijoille ja hankintavirkailijoillekaikilla tasoilla.Valmiuksien vahvistaminen voisi sisältää johtajien jahenkilöstön koulutusohjelmia. Se voisi myös sisältäähyvien käytäntöjen jakamista, sosiaalisesti vastuullistenjulkisten hankintojen täytäntöönpanossa tarvittavientaitojen antamista saataville, sosiaalisesti vastuullisia julkisiahankintoja koskevien taitojen sisällyttämistä ehdokkaidenvalintaperusteisiin ja sosiaalisesti vastuullisia julkisiahankintoja koskeviin aloitteisiin liittyvien tietojenantamista saataville EU:n ja/tai valtion tasolla.Hankintoja tekevälle henkilöstölle olisi annettava oikeudellista,taloudellista ja sosiaalista tietoa, jota se tarvitseepäättääkseen, miten ja missä sosiaaliset tekijät voidaantai miten ja missä ne voidaan parhaiten ottaa käyttöönhankintamenettelyssä, onko ne asetettu oikealle tasolleparhaan hintalaatusuhteen aikaansaamiseksi ja vastaavatkone hankintaviranomaisen ensisijaisia sosiaalisiatavoitteita.6. Tehokkaan täytäntöönpanon arviointiSosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja koskevanstrategian tehokkaan täytäntöönpanon ja sen tulostenarvioimiseksi on perustettava sisäinen ja ulkoinen valvonta,jossa olisi arvioitava tuloksia verrattuna asetettuihintavoitteisiin ja toteuttamisnormeihin.Sisäiset toimenpiteet on yhdistettävä olemassa oleviinraportointijärjestelmiin, joita on mukautettava sosiaalisestivastuullisten julkisten hankintojen tavoitteidenottamiseksi huomioon. Ne on myös yhdistettävä sisäisiintarkistusmenettelyihin, ja ne voisivat sisältää seuraamuksiasosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojen tavoitteidennoudattamatta jättämisestä.Ulkoisten toimien pitäisi sisältää sosiaalisesti vastuullistenjulkisten hankintojen toteuttamisen riippumatontarkistus. Ne voisivat myös sisältää vertailun aiempiintoteutuksiin tai muiden järjestöjen toteutuksiin.Sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojen toteuttamisentarkastusten tulokset olisi annettava suurenyleisön saataville ja niillä olisi edistettävä sosiaalisestivastuullisia julkisia hankintoja koskevien toimien, tavoitteidenja menetelmien tarkistamista ja päivittämistä.19

© 123RF• Esimerkkejä avoimuuden periaatteen soveltamisestaon ilmoitusten julkaisua koskevissa eri säännöksissäja hankintaviranomaisen velvoitteessatiedottaa asianosaisille tarjoajille, miksi niiden tarjouksethylättiin.7.1. Oikeudellisen neuvonnan merkitys7. Yleiskatsaus hankintamenettelystäJulkisten hankintojen sosiaalisten näkökohtien huomioonottamiseksi on ehdotettu, että hankkijat toimivatkahden keskeisen kysymyksen perusteella:• parhaan hintalaatusuhteen aikaansaaminen;• oikeudenmukaisesti toimiminen.Paras hintalaatusuhde: Hankintaviranomaiset vastaavatsiitä, että ne saavat kaikesta hankkimastaan veronmaksajienrahoille parhaan hintalaatusuhteen. Paras hintalaatusuhdeei välttämättä tarkoita vain halvimmantarjouksen hyväksymistä. Se tarkoittaa, että hankintaviranomaisenon taattava paras kauppa asettamiensavaatimusten puitteissa. Paras hintalaatusuhde voitaisiinmääritellä parhaaksi mahdolliseksi yhdistelmäksi kokoelinkaaren kustannuksia ja loppukäyttäjän vaatimuksettäyttävää laatua. Hintalaatusuhde voi myös sisältää sosiaalisianäkökohtia.Oikeudenmukaisesti toimiminen Oikeudenmukaisestitoimiminen tarkoittaa niiden sisämarkkinoiden periaatteidennoudattamista, jotka muodostavat hankintadirektiivienja niihin perustuvan kansallisen lainsäädännönperustan. Tärkein niistä on yhdenvertaisen kohtelunperiaate, jossa määrätään, että kaikilla kilpailijoilla olisioltava yhdenvertaiset mahdollisuudet kilpailla hankinnasta.Näiden tasavertaisten toimintaedellytysten takaamiseksion sovellettava myös avoimuuden periaatetta.• Esimerkkejä hankintadirektiivien säännöksistä, joissayhdenvertaisen kohtelun periaatetta sovelletaan,ovat tarjousten vastaanottamiselle ja osallistumispyynnöilleasetetut aikarajat, teknisten eritelmienyhteiset säännöt ja toisista jäsenvaltioista peräisinolevien toimeksisaajien syrjinnän kieltäminen.Euroopan komission hankintasäännöissä säädetään,miten hankintaprosessia käsitellään oikeudenmukaisuuden,syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteidensuojaamiseksi. Näiden sääntöjen nojalla voidaan tietyinehdoin ottaa huomioon kestävyys ja yhdenvertaisetmahdollisuudet. Varhaisessa vaiheessa saatu oikeudellisenasiantuntijan neuvonta sosiaalisesti vastuullisia julkisiahankintoja koskevan toimintasuunnitelman laatimisestavähentää todennäköisesti vaikeuksia myöhemmin.7.2. Valmistautuminen hankintamenettelyynKaikkien hankintamenettelyjen valmisteluvaihe on olennaisentärkeä, koska jokainen vaihe rakentuu edellisillevaiheille. Ennen tarjousmenettelyn aloittamista hankintaviranomaisenpitäisi siksi varata riittävästi aikaa määrittääkseensopimuksen kohteen ja lopputuloksen saavuttamiseenkäytettävät keinot. Valmisteluvaihe on myösparas tilaisuus määritellä, mitkä sosiaaliset näkökohdatovat merkityksellisiä ja asiaankuuluvia otettavaksi huomioonkyseisessä menettelyssä.8. Hankintamenettelyn vaiheet ja sosiaalisestivastuullisia julkisia hankintoja koskevatlähestymistavatTämän prosessin luonteen nojalla on olemassa ainakinneljä peruslähestymistapaa siihen, miten sosiaalisia kysymyksiätällä hetkellä käsitellään julkisissa hankinnoissa.Ensimmäinen on se, että hankkija päättää sisällyttääsosiaaliset perusteet itse sopimuksen kohteeseen ja/taiteknisiin eritelmiin, jotka sopimuspuoleksi valittujen tarjoajanon täytettävä siten, että ne sisältävät sosiaaliset20

II. Sosiaalisen ostamisen organisaatiostrategiaperusteet 29 . Yksi esimerkki tästä on sen edellyttäminen,että tietokonelaitteiden on täytettävä tietyt esteettömyysperusteet.Toisessa lähestymistavassa tarjoajia estetään tietyinehdoin 30 saamasta valtion hankintoja, jos ne on tuomittuaiemmista väärinkäytöksistä, jotta julkisia elimiä voidaanestää tekemästä sopimuksia sellaisten tarjoajien kanssa,jotka eivät ole täyttäneet tiettyjä sosiaalisen käytöksenvaatimuksia.Kolmannsessa lähestymistavassa pyritään saamaan tarjoajatsitoutumaan tiettyihin sosiaalisiin normeihin jaotetaan huomioon niiden onnistuminen siinä, kun hankinnastatehdään sopimus. Yksi tämän käytännön muotoon se, kun julkinen elin ottaa tietyt sosiaaliset kysymyksethuomioon sopimuksentekoperusteissa 31 .Esimerkki:Espanja: Baskimaan hallitus on antanut “ohjeen” siitä, miten sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja muut yleistä järjestystä koskevatperusteet sisällytetään sen hallinnossa julkisiin hankintoihin. Siinä määrätään, mitkä sosiaaliset ja ympäristöön liittyvätperusteet on otettava huomioon kaikissa alueen julkisissa hankinnoissa ja miten.Ohjeen päätavoite: Baskimaan hallintoviranomaiset ottavat huomioon sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat (jotkamolemmat ovat osa kestävyyslähestymistapaa) muiden yleistä järjestystä koskevien näkökohtien ohella julkisissa hankinnoissaja julkisissa yksiköissä.Arviointi ja valvonta: Baskimaan hallituksen työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta, sosiaaliasioita ja ympäristöä käsittelevätosastot arvioivat hankintojen toteuttamista ajoittain. Arviointi sisältää eritelmien sanamuodon ja sen, miten niitä sovelletaansopimuksentekoprosessissa ja sopimuksen toteuttamisessa.Tekniset eritelmät: Ohjeissa suositellaan esteettömyyden ja kaikille sopivan suunnittelun sisällyttämistä teknisiin eritelmiin.Sopimuksentekoperusteet: Kun sopimuksentekoperusteita on enemmän kuin yksi, näiden perusteiden on sisällettävä se, ettätuotteiden ja palvelujen on sovittava hyvin vammaisille henkilöille (aina, kun tämä mukautus ylittää lain mukaan velvoittavanvähimmäismäärän). Kun heikossa asemassa olevat ryhmät ovat sopimuksen kohteessa määritettyjen palvelujen edunsaajia,heidän sosiaalisten tarpeidensa tyydyttämiseen liittyvät ominaisuudet on sisällytettävä sopimuksentekoperusteisiin.Hankintasopimuksen toteuttamista koskevat lausekkeet: Ohjeessa kehotetaan, että sopimukseen sisällytetään konkreettisiahankintasopimuksen toteuttamista koskevia lausekkeita: ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja muuhun yleiseen järjestykseenliittyviä lausekkeita. Erityisten hankintasopimuksen toteuttamista koskevien lausekkeiden tavoitteena on suojella ympäristöä,terveyttä ja turvallisuutta, edistää heikossa asemassa olevien ryhmien työllisyyttä, poistaa sukupuolten epätasa-arvotyömarkkinoilla ja torjua työttömyyttä.Esimerkkejä hankintasopimuksen toteuttamista koskevista lausekkeista Baskimaassa:1. Vaikeasti työllistettävien työttömien ihmisten työvoimaan osallistuminen: Ohjeessa todetaan tästä, että hankinnan toteuttavassahenkilöstössä on oltava tietty osuus heikossa asemassa olevia henkilöitä, esimerkiksi työttömiä ihmisiä, vammaisiaihmisiä, yli 30-vuotiaita naispuolisia pitkäaikaistyöttömiä, lähisuhdeväkivallan uhreja, mielenterveyshäiriöisiä, työttömiäyksinhuoltajia, vähintään kuusi kuukautta työttöminä olleita maahanmuuttajia, pitkäaikaistyöttömiä (yli vuosi) ja työttömiänuoria.2. Työn laatu ja perustyöoikeudet: Toimeksisaajan on taattava ILOn perustyönormien noudattaminen hankintasopimuksentoteuttamisen aikana tuotteita (sopimuksen kohdetta) valmistavien työntekijöiden osalta koko toimitusketjussa.3. Terveys ja turvallisuus urakka- ja palveluhankintasopimusten toteuttamisessa.29Ehdot, joiden nojalla sosiaaliset näkökohdat voidaan ottaa huomioonsopimuksen kohteessa ja/tai teknisissä eritelmissä, selitetään myöhemminosissa ”Kohteen määrittäminen” ja Sopimusten vaatimusten määrittäminen”.30Ehdot, joiden nojalla hankintaviranomaiset voivat (tai joissakin tapauksissaniillä on velvoite) sulkea tarjoaja pois hankintamenettelystä, on selitettymyöhemmin osassa ”Poissulkemisperusteet”.31Ehdot, joiden nojalla sosiaaliset näkökohdat voidaan ottaa huomioonsopimuksen tekemisessä, selitetään myöhemmin osassa ”Hankintasopimuksentekeminen”.21

Neljännessä lähestymistavassa keskitytään vaiheeseensopimuksenteon jälkeen. Siinä edellytetään, että toimeksisaajaksivalittu tarjoaja noudattaa tiettyjä ehtojatoteuttaessaan hankinnan sopimuksenteon jälkeen 32 .Tässä mallissa edellytetään, että kaikki toimeksisaajatsitoutuvat samaan vaatimukseen, vaikka toimeksisaajanvalmiuksia täyttää tietyt ehdot ei arvioida.Nämä neljä peruslähestymistapaa eivät ole välttämättävaihtoehtoisia, vaan usein ne yhdistetään samassa julkisessahankintamenettelyssä.Sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja koskevien aloitteiden strateginen kehittäminen jatärkeysjärjestykseen asettaminen — PÄHKINÄNKUORESSAMääritetään sosiaalisesti vastuullisille julkisille hankinnoille merkitykselliset kansalliset ja paikalliset ensisijaiset tavoitteet.Tarkistetaan järjestöjen hankintastrategia ja määritetään, miten sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat liittyvät kattaviintavoitteisiin ja lähestymistapoihin. Määritetään, miten sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla voidaan auttaasaavuttamaan nämä tavoitteet ja tarjoamaan järjestön rahoille vastinetta.Taataan korkean tason poliittinen sitoutuminen sosiaalisesti vastuullisiin julkisiin hankintoihin sekä niitä koskevajohtajuus.Määritetään ne hankintaviranomaisen hankkimat tuotteet ja palvelut, jotka aiheuttavat suurimman sosiaalisen riskin ja/tai joilla on suurimmat mahdollisuudet edistää sosiaalista tulosta.Laaditaan hankinnan sosiaalisten kysymysten käsittelyä koskevat tavoitteet ja toimintasuunnitelma.Tiedotetaan sosiaalisesti vastuullisista julkisista hankinnoista sidosryhmille.Varmistetaan, että hankintakäytännöt ovat avoimia pienten ja keskisuurten yritysten, yhteisötalouden yritysten ja vapaaehtois-ja yhteisöalan kaltaisille elimille niiden oikeusmuodosta riippumatta.32Ehdot, joiden nojalla sosiaaliset näkökohdat voidaan ottaa huomioonsopimuksen toteuttamista koskevissa lausekkeissa, selitetään myöhemminosassa ”Hankintasopimuksen toteuttaminen”.22

III. Tarpeiden määrittäminenja hankinnan suunnittelu1. Todellisten tarpeiden arvioinnin merkitysYksi olennaisen tärkeä vaihe, joka hankintaviranomaisenon toteutettava tässä valmisteluvaiheessa jopa ennensopimuksen kohteen määrittelyä, on todellisten tarpeidenarviointi.Hankintaviranomainen on esimerkiksi saattanut päättää,että sen on jaettava tietoa yleisölle. Siinä pitäisi mahdollisuuksienmukaan olla mukana sosiaalisesti osallistavampiratkaisu, kuten tiedon jakaminen sellaisissaesteettömissä muodoissa, joita myös vammaiset yleisönjäsenet voivat käyttää.Juuri tässä vaiheessa julkinen sektori voi parhaiten määrittääsosiaaliset normit, joiden täyttämistä hankinnallavoidaan edistää. Se edellyttää, että ”asiakaspuolella” olevien,päätöksentekijöistä toimijoihin, on• etsittävä aktiivisesti tilaisuuksia edistää sosiaalisianormeja;• taattava, että mahdollisuudet liittyvät sopimuksenkohteeseen ja että ne ovat kustannustehokkaita;• keskityttävä vaadittuihin tuloksiin;• lisättävä joustavuutta hankkeen keston aikanamuuttuviin vaatimuksiin sopeutumiseksi 33 ;• määritettävä kaikkien hankittavien palvelujen, urakoidentai tavaroiden käyttäjäluokkien tarpeet.Hankintaviranomaisen on siksi tehokkuuden takia mietittävätarpeitaan toiminallisuuden kannalta, jotta mitäänsosiaalisia vaikutuksia ei suljeta pois.2. Kohteen määrittelyKun hankintaviranomainen on arvioinut tarpeensa, sevoi määrittää entistä helpommin sopimuksen kohteen.”Sopimuksen kohteessa” on kyse tuotteesta, palvelustatai urakasta, jonka hankintaviranomainenhaluaa hankkia. Hankintaviranomaiset voivat sopimuksenkohdetta määrittäessään valita hyvin vapaasti, mitäne haluavat hankkia, myös sosiaaliset normit täyttäviätavaroita tai palveluja, edellyttäen, että kyseiset sosiaalisetnormit liittyvät todellisiin hankittaviin tavaroihin, palveluihintai urakoihin (jotka muodostavat sopimuksenkohteen).Esimerkkejä:Vammaisia henkilöitä koskevat esteettömyysnormit voivat olla osa koulun rakentamista koskevan urakkasopimuksen kohdetta,koska ne voivat olla osa sen urakan kuvausta, jonka hankintaviranomainen haluaa ostaa ja johon ne liittyvät.• Koulua rakentavien työntekijöiden työolot eivät toisaalta voi olla osa sopimuksen kohdetta, koska ne eivät liity hankinnankohteeseen vaan vain tapaan, jolla hankintasopimus toteutetaan. Työoloihin liittyvät vaatimukset voidaan kuitenkin tietyinehdoin * sisällyttää hankintasopimuksen toteuttamista koskeviin lausekkeisiin.• Palvelusopimuksissa hankintaviranomainen voi kohteen osalta määritellä, että tarjotuilla palveluilla on vastattava kaikkienkäyttäjäluokkien tarpeisiin, myös sosiaalisesti heikossa asemassa olevien tai syrjäytyneiden tarpeisiin.*Kaikki hankinnan toteuttamista koskevat lausekkeet, mukaan luettuna työoloihin liittyvät lausekkeet, on erityisesti liitettävä sopimuksen suorittamiseenja ne on avoimuuden takia julkaistava etukäteen hankintailmoituksessa. Lisätietoja osassa ”Säännöt hankintasopimuksen toteuttamista koskevista lausekkeista”.33Edellyttäen, että kyseisiä muutoksia hankintasopimuksen alkuperäisiinehtoihin suunniteltiin jo alkuperäisessä sopimuksessa tai että ne voidaanperustella jollakin hankintadirektiiveissä luetelluista olosuhteista (erityisestidirektiivin 2004/18/EY 31 ja 61 artikla sopimuksen tekemisestä lisätoimituksista,-palveluista tai -urakoista.23

© 123RFEsimerkiksi esteettömyys ja saavutettavuus liitetäänusein hankittavien tavaroiden tai palvelujen ominaisuudeksi.Kyseiset hankinnat olisi tehtävä vääristämättämarkkinoita eli rajoittamatta tai estämättä niille pääsyä.Sopimuksen kohteen määrittämistä koskeva prosessijohtaa tavallisesti tuotteen, palvelun tai urakan peruskuvaukseen,mutta se voidaan esittää myös toteuttamiseenperustuvana määritelmänä.Toisaalta näkökohtia, jotka eivät liity todellisiin tavaroihin,urakoihin tai palveluihin, joita hankintaviranomaiset haluavatostaa, ei voidaa sisällyttää sopimuksen kohteeseen.Periaatteessa hankintaviranomainen voi määritelläsopimuksen kohteen millä tahansa tavalla, jokatäyttää sen tarpeet. Julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössäei käsitellä niinkään sitä, mitä hankintaviranomaisetostavat, vaan pääasiassa sitä, miten ne senostavat. Kummallakaan hankintadirektiivillä ei siksi rajoitetasopimusten kohdetta sellaisenaan.Hankinnan määrittelyä koskeva vapaus ei kuitenkaanole rajaton. Joissakin tapauksissa tietyn tuotteen,palvelun tai urakan valinta voisi vääristää yritysten julkisiahankintoja koskevia tasapuolisia toimintaedellytyksiäkoko EU:ssa. Joitakin suojatoimia tarvitaan. Nämäsuojatoimet ilmenevät ennen kaikkea siinä, että Euroopanunionin toiminnasta tehdyn sopimuksen syrjimättömyyttä,palvelujen tarjoamisen vapautta ja tavaroidenvapaata liikkuvuutta koskevia säännöksiä sovelletaankaikkiin tapauksiin ja siten myös julkisiin hankintasopimuksiinhankintadirektiiveissä asetettujen rajojen puitteissatai sopimusten tiettyihin näkökulmiin, joita kyseisillädirektiiveillä ei yksiselitteisesti kateta.Käytännössä se tarkoittaa, että hankintaviranomaisen onkaikissa tapauksissa varmistettava, että sopimus ei vaikutamuiden EU:n toimijoiden tai maista, joilla on vastaavatoikeudet, peräisin olevien toimijoiden pääsyyn senkansallisille markkinoille 34 . Hankintadirektiiveillä katettujensopimusten osalta syrjimättömyyden periaate ylittääkansallisuuden ja edellyttää kaikkien ehdokkaiden/tarjoajientiukkaa yhdenvertaista kohtelua kaikkien menettelynnäkökulmien osalta.Toinen suojatoimi, jota käsitellään seuraavassa luvussa,on se, että julkisia hankintoja koskevien sääntöjenmukaan hankinnan määrittelyyn käytettävissä teknisissäeritelmissä ei saa käyttää syrjivää sanamuotoa ja niidenon liityttävä sopimuksen kohteeseen.Lisäksi sosiaalisia tai muita asioita koskevalla EU:n lainsäädännöllätai EU:n lainsäädännön kanssa yhteensopivallakansallisella lainsäädännöllä voitaisiin myösrajoittaa valinnanvapautta sopimuksen kohteesta taivaikuttaa siihen.34Esimerkiksi toimijat maista, joita WTO:n sopimus julkisista hankinnoistavelvoittaa.24

III. Tarpeiden määrittäminen ja hankinnan suunnittelu3. Hankintamahdollisuuksien saatavuudenlisääminen3.1. Hankintamahdollisuuksien saatavuudenparantaminenJoiden tarjoajaluokkien voi kuitenkin olla muita vaikeampaapäästä julkisten hankintojen markkinoille (esim. pkyritykset).Ostajat voivat käsitellä näitä vaikeuksia, muttane eivät saa suosia tiettyjä tarjoajaluokkia. EU:n lainsäädännössäsallitaan ostajien positiivinen toiminta muttaei positiivista syrjintää 35 .Tarkoituksena on sen sijaan taata tasapuoliset toimintaedellytykset,jotta hankkijat tarjoaisivat aliedustetuilleyrityksille samat mahdollisuudet kilpailla julkisista hankinnoistakuin muille päteville tavarantoimittajille. Tällätavalla kilpailua voidaan edistää houkuttelemalla useampiayrityksiä tarjousprosessiin. Näissä rajoissa voidaanryhtyä eri toimenpiteisiin:• suuria järjestöjä voidaan rohkaista käsittelemääntavarantoimittajien moninaisuutta vapaaehtoisestitarjoamalla erilaisille yrityksille yhdenvertaisia mahdollisuuksiaalihankkijoina ja edistämällä yhdenvertaisuuttaja moninaisuutta 36 ;• erilaisten tavarantoimittajien osallistumista voidaanedistää julkaisemalla tärkeimmille hankintatoimilleennakoiva suunnitelma, jossa määritetään suurethankinnat, joista on tehtävä tarjouspyyntö seuraavan12 kuukauden aikana;• voidaan järjestää ”tapaa ostaja” -tapahtumia kaikillemahdollisille ehdokkaille, jotta niille voidaan tiedottaahankintaviranomaisen tarpeista ja ensisijaisistapoliittisista tavoitteista ja siten parantaa hankintamenettelynavoimuutta ja saavutettavuutta;• voidaan kehittää yritystukiohjelmia pienten ja erilaistentoimittajien valmiuksien parantamiseksi ja ohjauksentarjoamiseksi julkisista hankintamenettelyistä.Mikä ei ole sallittua – esimerkkejä• Lukuun ottamatta suojatyöpaikkoihin ja suojatyöohjelmiin liittyviä erityissäännöksiä * ostajat eivät saa varata hankintojentoteuttamista tietyille yritysluokille, koska sillä rikottaisiin EU:n lainsäädännön yhdenvertaista kohtelua koskevia vaatimuksia.Sosiaalipalvelujen alalla on kuitenkin mahdollista poikkeustapauksissa, kun tietyt erityisehdot täytetään, varata tiettyjenhankintojen toteuttaminen voittoa tavoittelemattomille toimijoille ** . Se edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säännellääntätä tiettyä toimintaa ja säädetään rajoitetusta pääsystä tiettyihin palveluihin voittoa tavoittelemattomien toimijoidenhyväksi. Kaikella sellaisella kansallisella lainsäädännöllä kuitenkin rajoitettaisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdynsopimuksen 49 ja 56 artiklaa sijoittautumisvapaudesta ja palvelujen vapaasta liikkumisesta, ja se olisi perusteltava tapauskohtaisesti.Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella kyseinen rajoitus voisi olla perusteltu erityisesti,jos se on välttämätön ja oikeasuhteinen tiettyjen kansallisessa sosiaaliturvajärjestelmässä asetettujen tavoitteidensaavuttamiseksi.• Hankintaviranomainen ei voi rajoittaa kilpailua tarjoajiin, joilla on jo toimipaikka tietyllä maantieteellisellä alueella, muttahankintasopimuksen toteuttamista koskevilla lausekkeilla voidaan vaatia, että sopimuksen saanut tarjoaja avaa sivutoimipaikantai toimiston kyseisellä alueella, jos se on perusteltua hankinnan onnistuneen toteuttamisen kannalta (esimerkiksimonimutkaisen rakennushankinnan koordinointi itse paikalla).*Jotka eivät ominaisuuksiensa takia saattaisi pystyä saamaan sopimuksia tavanomaisten kilpailuehtojen nojalla (katso luku III, osa 3.2, ”Erityissopimuksetsuojatyökeskuksille”.**Katso tuomioistuimen 17. kesäkuuta 1997 asiassa C-70/95 (Sodemare) [1997] antama tuomio ECR I-3395. Katso myös vastaus kysymykseen 2.7 komissionyksiköiden valmisteluasiakirjassa usein kysytyistä kysymyksistä yleishyödyllisiin sosiaalipalveluihin liittyviä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisesta,joka on saatavilla englanniksi sivullahttp://ec.europa.eu/services_general_interest/docs/sec_2007_1514_en.pdf.35Lukuun ottamatta direktiivin 2004/17/EY 28 artiklaa ja direktiivin2004/18/EY 19 artiklaa , joiden nojalla sopimukset voidaan tietyin ehdonvarata suojatyökeskuksille tai tai sallia kyseisten sopimusten toteuttaminensuojatyöohjelmien puitteissa.36Koska positiivinen syrjintä ei kuitenkaan ole sallittua, hankintaviranomaiseteivät voi sopimuksentekovaiheessa suosia tarjoajia, jotka käyttävät tiettyätavarantoimittajien tai alihankkijoiden luokkaa (esim. pk-yritykset). Hankintaviranomaiseteivät myöskään voi edellyttää hankintasopimuksen toteuttamistakoskevissa lausekkeissa, että tietty osuus toimeksisaajan tavarantoimittajistatai alihankkijoista on pk-yrityksiä tai muita erityisiä luokkia.25

Esimerkkejä:Yhdistynyt kuningaskunta: Suur-Lontoon yhteinen hallintoelin (the Greater London Authority, GLA) on omaksunut politiikan,jolla se edistää yksityisen sektorin tavarantoimittajiensa entistä suurempaa moninaisuutta. Tarkoituksena on “tasapuolistaatoimintaedellytykset”, jotta “aliedustetuille yrityksille tarjotaan samat mahdollisuudet kilpailla GLA-ryhmän sopimuksistakuin muille päteville tavarantoimittajille * ”. GLA erottaa positiivisen toiminnan (jonka se hyväksyy) positiivisestasyrjinnästä (jonka se torjuu). GLA-ryhmä on käynnistänyt tutkimuksen hankintamenettelyistään poistaakseen sopimuksiaankoskevat esteet kilpailevilta pk-yrityksiltä ja erilaisilta tavarantoimittajilta. Suuria hankintoja koskevia hankintamenettelyjäon kehitetty tavarantoimittajien moninaisuuden käsittelemiseksi tarjoamalla erilaisille tavarantoimittajille yhdenvertaisiamahdollisuuksia alihankkijoina ja edistämällä yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta. GLA-ryhmä valvoo säännöllisesti menojaanpk-yritysten ja muiden erilaisten yritysten kanssa määrittääkseen suuntauksia ja edistääkseen lisää toimia, joilla parannetaansen hankintamenettelyjä.Hankintamenettelyjen tarkastus hankinnoista mahdollisesti tarjouksen tekevien pk-yritysten määrittämiseksi on alkanut, janykyisiä tavarantoimittajia on pyydetty antamaan palautetta GLA:n hankintamenettelyistä, jotta voidaan määritellä toimet,joilla niistä tehdään helpommin saavutettavia.GLA-ryhmä yhdistää lisäksi Lontoon kehitysviraston (London Development Agency, LDA) kautta hankintamenettelynsäyritystukiohjelmiin, joilla parannetaan pienten ja erilaisten toimittajien valmiuksia tehdä tarjouksia julkisen sektorin hankinnoista.Kyseisellä prosessilla voidaan parantaa yritysten mahdollisuuksia saada GLA-ryhmän sopimuksia ja tarjota GLAryhmälleentistä kilpailukykyisempi urakoista tarjouksen tekevien tavarantoimittajien perusjoukko.Irlanti: InterTrade Ireland -yhtiön Go-Tender-ohjelman tavoitteena oli “luoda pk-yrityksille rajatylittäviä liiketoimintamahdollisuuksiakoko saaren kattavilla julkisten hankintojen markkinoilla tarjoamalla huolellisesti kohdennettuja alueellisiaseminaareja”. Ohjelman tavoitteena oli tiedottaa tavarantoimittajille erityisesti rajatylittävistä sopimuksista ja luoda pk-yrityksillerajatylittäviä liiketoimintamahdollisuuksia koko saaren kattavilla julkisten hankintojen markkinoilla, tarjota pk-yrityksilletietoa julkisen sektorin markkinoista koko saarella, kehittää taitoja, joita tarvitaan julkisen sektorin urakan saamiseenmolemmilla alueilla ja antaa kokenutta yksilöllistä tukea urakkatarjousmenettelyssä. Kolmen viime vuoden aikana esittelyjätehtiin 30 seminaarissa, joihin osallistui yli 400 pk-tavarantoimittajaa. Monet näistä tavarantoimittajista kilpailivat myöhemminmenestyksekkäästi julkisen sektorin hankinnoista Irlannissa, Pohjois-Irlannissa ja koko EU:ssa.*Kansainvälisen työjärjestön kansainvälinen koulutuskeskus “Study on the incorporation of social considerations in public procurement in the EU”, 21. heinäkuuta2008.• Hankintojen jakaminen eriin helpottaa selkeästi pkyritystenpääsyä sekä määrällisesti (koko voi vastataparemmin pk-yritysten tuotantokapasiteettia) ettälaadullisesti (erien sisältö voi vastata paremminpk-yritysten erityisosaamista). Se on mahdollistaedellyttäen, että sopimusten jakamisen tavoitteenaei ole hankintadirektiivien soveltamisen välttäminen37 .Esimerkki:Ranska: Yleisenä sääntönä on tehdä sopimukset erillisinä erinä mahdollisimman laajan kilpailun aikaansaamiseksi. Hankintaviranomaisetvoivat kuitenkin tehdä kaikenkattavia sopimuksia, jos ne katsovat että eriin jakaminen rajoittaisi kilpailuatai saattaisi tehdä hankinnan toteuttamisesta teknisesti vaikeaa tai kallista tai jos hankintaviranomainen ei pysty koordinoimaanhankinnan toteuttamista.37Direktiivin 2004/18/EY 9 artiklan 3 kohta ja direktiivin 2004/17/EY 17 artiklan2 ja 6 kohta.26

III. Tarpeiden määrittäminen ja hankinnan suunnittelu3.2. Erityissopimukset suojatyökeskuksilleHankintadirektiiveissä 38 on kuitenkin selkeä säännös,jonka nojalla jäsenvaltiot voivat ”varata oikeuden osallistuahankintamenettelyihin suojatyökeskuksille tai rajataniiden toteuttamisen suojatyöohjelmien puitteissa”.Perusteluna on, että ”suojatyöpaikoilla ja suojatyöohjelmillaedistetään tältä osin tehokkaasti vammaistenhenkilöiden yhteiskuntaan sopeuttamista tai uudelleensopeuttamista. Tällaiset työpaikat eivät kuitenkaantavanomaisissa kilpailuolosuhteissa voi saada hankintojasuoritettavikseen 39 ”. Tämän vuoksi on aiheellista, ettäjäsenvaltiot voivat myöntää etuuksia, jotta kyseiset työpaikatvoivat osallistua ilman, että niiden on kilpailtavamuiden taloudellisten toimijoiden kanssa.Hankintadirektiivien edellä mainittujen säännöstennojalla kyseinen varaus sallitaan vain tietyin ehdoin:• jäsenvaltioiden on pitänyt laatia kaikki kyseisetvaraukset lainsäädännön nojalla, eikä niiden hyväksyjänäsaa olla väliaikainen julkinen elin, mikälikyseisen varauksen sallivaa kansallista lainsäädäntöäei ole;• vähintään 50 prosentin kyseisen suojatyökeskuksentai suojatyöohjelman työntekijöistä on oltava vammaisiahenkilöitä:• kyseiset työntekijät eivät voi vammaisuutensa luonteenja vakavuuden takia käydä töissä tavanomaisinehdoin.Jos jäsenvaltiot käyttävät näitä säännöksiä, se on mainittavahankintailmoituksessa, ja etuuksien laajuus on sisällyttäväennakkoilmoitukseen ja jälki-ilmoitukseen 40 .Esimerkit:Saksa: Vammaisten työkeskuksia koskevista sopimuksista 10. toukokuuta 2005 annetussa liittotasavallan asetuksessa edellytetään,että liittotasavallan hankintavirastot varaavat osan talousarviostaan sopimuksille, jotka voidaan tehdä vammaistentyöntekijöiden työkeskusten kanssa. Se voi sisältää jopa suuria toimitus- ja palvelusopimuksia. Osallistuminen rajataanvammaisten työntekijöiden työkeskuksiin * . Kyseisten työkeskusten on kuitenkin kilpailtava sopimuksentekomenettelyssä jatoimitettava taloudellisesti vakaita tarjouksia. Hankintaviranomaisten on lisäksi täytettävä hankintamääräyksen yleiset avoimuuttakoskevat vaatimukset. Monilla kunnilla näyttää olevan vammaisia työntekijöitä suosivaa hankintapolitiikkaa. Nämätyökeskukset ovat usein osittain tai kokonaan sopimukset tekevien kuntien omistuksessa.Ranska: Ranskan työlain Code du travail L323-1 pykälässä edellytetään, että yksityiset ja julkiset työnantajat (joilla on yli25 työntekijää) antavat vähintään 6 prosenttia työpaikoistaan vammaisille henkilöille. Lain L323-8 pykälän mukaan työnantajat,erityisesti hankintavirastot, voivat täyttää tämän velvoitteen osittain tekemällä sopimuksia vammaisten henkilöidentyötä tukevien yritysten kanssa. Julkisten hankintojen puitteissa se tarkoittaa tiettyjen sopimusten varaamista yksiköille,joissa yli 50 prosenttia henkilökunnasta on vammaisia henkilöitä, direktiivin 2004/18/EY 19 artiklan mukaisesti.*Ehdot, joiden nojalla hankintaviranomaiset voivat varata sopimukset vammaisten keskuksille, on asetettu direktiivin 2004/18/EY 19 artiklalla ja direktiivin2004/17/EY 28 artiklalla.38Direktiivin 2004/17/EY 28 artiklassa ja direktiivin 2004/18/EY 19 artiklassaviitataan ”suojatyökeskuksiin” ja ”suojatyöohjelmiin”, joissa ”asianomaistentyöntekijöiden enemmistö on vammaisia”. Kyseisiä yksikköjä voidaannimittään eri tavoin eri jäsenvaltioissa. On pantava merkille, että direktiivin2004/17/EY 28 artikla ja direktiivin 2004/18/EY 19 artikla kattavat kaikkivastaavat yksiköt (riippumatta siitä, miten niitä nimitetään) edellyttäen,että a) vähintään 50 prosenttia henkilöstöstä on vammaisia ja ettäb) ne täyttävät muut edellä mainituilla artikloilla asetetut ehdot.39Direktiivin 2004/18/EY johdanto-osan 28 kappale ja direktiivin 2004/17/EYjohdanto-osan 39 kappale.40Direktiivi 2004/18/EY, liite VII ja direktiivi 2004/17/EY, liite XIII: Ennakkoilmoituksissaja jälki-ilmoituksissa on tarvittaessa ilmoitettava, ”onko hankintasopimusvarattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettusuorittaa tuettujen työllisyysohjelmien puitteissa”.27

Tarpeiden määrittäminen ja hankinnan suunnittelu – PÄHKINÄNKUORESSAYksittäisissä hankintamenettelyissä:Määritetään hankintaviranomaisen tarpeet ja ilmaistaan ne asianmukaisesti.Mietitään, miten ja missä määrin mahdolliset sosiaalipolitiikan tavoitteet tai velvoitteet sopivat tähän hankintaan.Sovelletaan kannattavuus- ja kustannustehokkuustestejä sekä arvioidaan sosiaaliset tavoitteet täyttävän hankinnan käyttämisenetuja ja kustannuksia.Määritetään sopimuksen kohde ja se, miten sosiaalisia tavoitteita pitäisi eritellä tai miten niitä voi eritellä osana sopimuksenkohdetta.Parannetaan pääsyä hankintamahdollisuuksiin tasapuolistamalla toimintaedellytyksiä, jotta aliedustettujen yritystentavarantoimittajilla on samat mahdollisuudet kilpailla julkisista hankinnoista kuin muilla pätevillä toimittajilla (edellyttäen,että se ei johda “positiiviseen syrjintään”).Mietitään, miten hankintaviranomaisen politiikasta voidaan parhaiten tiedottaa muille tahoille ja varmistaa mahdollisimmansuuri avoimuus mahdollisille tavarantoimittajille tai palveluntoimittajille ja kansalaisille, joita hankintaviranomainenpalvelee.28

IV. HankintasopimusIV. HankintasopimusA. Hankintasopimuksen vaatimustenmäärittely1. Teknisten eritelmien laatiminenKun hankintaviranomainen on määritellyt sopimuksenkohteen, sen on esitettävä se yksityiskohtaisina mitattavissaolevina teknisinä eritelminä, joita voidaan soveltaasuoraan julkisessa hankintamenettelyssä.Teknisillä eritelmillä on siten kolme tehtävää:• Niillä kuvataan hankinnan vaatimuksia, jotta yrityksetvoivat päättää, ovatko ne kiinnostuneita. Sitenniillä määritetään kilpailun taso.• Niillä tarjotaan mitattavissa olevat vaatimukset, joidenperusteella tarjouksia voidaan arvioida.• Ne muodostavat vähimmäisperusteet vaatimustenmukaisuudelle.Jos ne eivät ole selkeitä ja asianmukaisia,ne johtavat vääjäämättä sopimattomiintarjouksiin. Tarjoukset, joissa ei noudateta teknisiäeritelmiä, on hylättävä.EU:n julkisia hankintoja koskevien sääntöjen nojalla hankintaviranomainenvoi arvioida tai vertailla tarjoajienehdotuksia vain teknisten eritelmien vaatimusten perusteella.Vastaavasti hankintaviranomainen voi arvioidatarjoajien valmiuksia toimittaa vain se, mikä on mainittueritelmissä. Eritelmät annetaan varhaisessa vaiheessatarjousprosessia, ja siksi viranomaisten on ilmaistavavaatimuksensa heti oikein.Teknisten eritelmien on liityttävä sopimuksen kohteeseen.Vaatimukset, jotka eivät liity itse tuotteeseen taipalveluun, esimerkiksi vaatimukset siitä, miten yritystähoidetaan, eivät ole hankintadirektiiveissä tarkoitettujateknisiä eritelmiä. Siten esimerkiksi henkilöstön rekrytointiätietyistä ryhmistä (vammaiset, naiset jne.) ei voidakatsoa teknisiksi eritelmiksi. Myöskään yrityksen ”sosiaalisiinvalmiuksiin” liittyvän merkinnän ei voida katsoaolevan hankintadirektiiveissä tarkoitettu ”tekninen eritelmä”.Hankintadirektiiveissä säädetään lisäksi, että teknisilläeritelmillä ei saa vähentää kilpailua 41 , niiden on oltavaavoimia 42 ja niillä ei saa syrjiä hankintaviranomaisenjäsenvaltion ulkopuolelta peräisin olevia mahdollisia toimeksisaajia43 .Mikä on sallittua – joitakin esimerkkejä• Urakkasopimusten osalta voidaan vaatia toimenpiteitä, joilla vältetään työtapaturmia, ja edellyttää vaarallisten tuotteidenvarastointia koskevia erityisoloja työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojaamiseksi.• Tuotteiden tiettyjen ergonomisten ominaisuuksien noudattamista voidaan edellyttää esteettömyyden takaamiseksi kaikkienkäyttäjäluokkien, myös vammaisten, osalta * .Mikä ei ole sallittua – joitakin esimerkkejä• Sen edellyttäminen, että verkko- ja puhelintukea (jota voitaisiin perustellusti tarjota mistä tahansa paikasta) tarjoavanulkoistetun yhteyspisteen on sijaittava tietyssä kaupungissa.• Eritelmien laatiminen asuntojen isännöintiä koskevaa sopimusta varten, mutta tarjoajien valitseminen myöhemmin senperusteella, että ne voisivat myös ostaa taloja tulevaisuudessa, jos viranomainen päättäisi yksityistää asunnot.*Katso direktiivin 2004/18/EY 23 artikla ja direktiivin 2004/17/EY 34 artikla.41Direktiivin 2004/18/EY 23 artiklan 2 kohta.42Direktiivin 2004/18/EY 23 artiklan 1 kohta.43Direktiivin 2004/18/EY 23 artiklan 3 kohta.29

2. Toteuttamiseen perustuvien tai toiminnallisteneritelmien käyttäminenHankintadirektiiveillä sallitaan nimenomaan se, ettähankintaviranomaiset voivat valita teknisiin normeihintai toteuttamiseen/toimintaan perustuvien vaatimustenvälillä 44 . Toteuttamiseen perustuvalla tai toiminnallisellalähestymistavalla annetaan tavallisesti enemmäntilaa markkinoiden luovuudelle, ja joissakin tapauksissase haastaa markkinat kehittämään innovatiivisia teknisiäratkaisuja. Jos hankintaviranomainen valitsee tämänlähestymistavan, sen ei tarvitse esittää teknisiä eritelmiäkovin yksityiskohtaisesti:Koska tekniset eritelmät on mahdollista määritellä toteuttamiseentai toimintaan perustuvien vaatimusten nojalla,hankintaviranomaiset voivat etsiä paremmin tarpeisiinsasopivia innovatiivisia ratkaisuja. Tuotteen esteettömyysvaatimuksetvoidaan esimerkiksi määritellä joko laatimallaerittäin yksityiskohtaiset tekniset normit tai laatimalla toiminnanesteettömyyttä koskeviin vaatimuksiin perustuvatnormit. Toinen vaihtoehto voi kannustaa taloudellisia toimijoitaehdottamaan tarjouksissaan innovatiivisia ratkaisuja.Koska markkinoilla saatavilla olevat toteuttamiseenperustuvat eritelmät voivat olla hyvin erilaisia, hankintaviranomaisenolisi varmistettava, että sen eritelmät ovatriittävän selkeitä, jotta asianmukaisen ja perustellun arvioinnintekeminen on mahdollista.Suuremmissa tai monimutkaisissa hankkeissa voi ollaenemmän mahdollisuuksia ottaa sosiaaliset näkökohdathuomioon, mutta hankkeen koosta huolimatta eritelmienon• oltava tarkkoja vaadittujen tulosten ja tuotostenosalta, ja niillä on kannustettava tarjoajia käyttämääntaitojaan ja kokemustaan ratkaisujen laatimisessa;• oltava riittävän laajoja, jotta tarjoajat voivat saadalisäarvoa, mutta ei niin laajoja, että ne tuntevat olevansaalttiita riskeille, joita on vaikea määritellä, jaminkä takia ne nostavat hintojaan;• liityttävä sopimuksen kohteeseen, ja niissä on otettavahuomioon asianmukaiset poliittiset tavoitteet,mukaan luettuna monialaiset toimet ja oikeudellisetvelvoitteet sekä markkinatutkimukset siitä, mitä alavoi tarjota.3. Vaihtoehtojen käyttöVuoropuhelu mahdollisten tarjoajien kanssa ennen eritelmienviimeistelyä voi auttaa määrittämään mahdollisuuksiayhdenvertaisten mahdollisuuksien ja kestävyydenedistämiseen. Näiden keskustelujen avulla voidaanlaatia mahdollisimman laajat ja kaupallisesti toteuttamiskelpoisetvaatimukset tekemällä järkeviä järjestelyjäriskin jakamiseksi ja hallitsemiseksi. Nykyisten palvelujenvertaaminen siihen, mitä muualla on tarjolla, voisi myösauttaa. Näitä tekniikoita käytettäessä olisi huolehdittava,ettei yhdellekään tietylle toimittajalle anneta etusijaa.Jopa tällaisen markkinatutkimuksen jälkeen on mahdollista,että hankintaviranomainen ei vieläkään saata ollavarma, miten sosiaaliset normit sisällytetään parhaitenkonkreettisiin teknisiin eritelmiin. Jos näin käy, voisi ollahyödyllistä pyytää mahdollisia tarjoajia toimittamaansosiaalisesti vastuullisest vaihtoehdot. Se tarkoittaa, ettähankintaviranomaisen olisi laadittava tuotteelle, jonka sehaluaa hankkia, tekniset vähimmäiseritelmät, joita sovelletaansekä neutraaliin tarjoukseen että sen sosiaalisestivastuulliseen vaihtoehtoon. Jälkimmäisen osalta hankintaviranomainenlisää sosiaalisen ulottuvuuden teknisiineritelmiin 45 .Kun tarjoukset saadaan, hankintaviranomainen voi sittenvertailla niitä kaikkia (sekä neutraaleja että sosiaalisestivastuullisia tarjouksia) samojen sopimuksentekope-44Direktiivin 2004/18/EY 23 artiklan 3 kohta.45Tämä sosiaalinen ulottuvuus on tietenkin liitettävä sopimuksen kohteeseen(eli todellisiin tavaroihin, palveluihin tai urakoihin, jotka hankintaviranomainenhaluaa ostaa), ja siinä on noudatettava kaikkia EU:n sääntöjäja periaatteita, joita sovelletaan julkisten hankintojen teknisiin eritelmiin.30

IV. Hankintasopimusrusteiden perusteella. Hankintaviranomainen voi sitenkäyttää vaihtoehtoja sosiaalisten normien tukemiseensallimalla vertailun tavanomaisten ratkaisujen ja sosiaalistenvaihtoehtojen välillä (samojen tavanomaisten teknistenvaatimusten perusteella). Yritykset voivat vapaastitehdä tarjouksia joko tavanomaisen ratkaisun tai vaihtoehdonperusteella, ellei hankintaviranomainen ole toisinilmoittanut.Ennen kuin hankintaviranomainen voi hyväksyä vaihtoehdotjulkisessa hankintamenettelyssä 46 , sen on etukäteenilmoitettava tarjousasiakirjoissa• että vaihtoehdot hyväksytään;• sosiaaliset vähimmäiseritelmät, jotka vaihtoehtojenon täytettävä (esim. parempi sosiaalinen tulos);© 123RF• erityisvaatimukset vaihtoehtojen esittämiselle tarjouksissa(esim. vaatimus erillisestä asiakirjasta,jossa esitetään vaihtoehto, tai ilmoitetaan, että vaihtoehtovoidaan toimittaa vain yhdessä neutraalintarjouksen kanssa).Hankkijat, jotka sallivat vaihtoehdot, voivat verrata neutraalejatarjouksia sosiaalisesti vastuullisiin vaihtoehtoihin– samojen sopimuksentekoperusteiden perusteella –ja arvioida tarjoajien ehdotuksia lisäeduista sosiaalistennormien täyttämisessä ja päättää, ovat ne kannattavia.Esimerkki:Yksi esimerkki on julkishallinnon ravitsemuspalvelujenhankinta, jossa hankintaviranomainen voisi kehottaa toimittajiaesittämään neutraalin (tavanomaisen) tarjouksenlisäksi vaihtoehdon, joka sisältää sosiaalisen ulottuvuuden(vähäkalorisen ja suolattoman kosher-ruoan valmistaminenkaikkien käyttäjäluokkien lääketieteellisten tai uskonnollistentarpeiden täyttämiseksi).4. Sosiaalisen vastuun merkinnät ja seuraukseteettiselle kaupalleHankintaviranomainen saattaa haluta hankkia tavaroita,joilla edistetään kestävää kehitystä (jäljempänä ”eettisenkaupan tavarat”). Siinä tapauksessa se voi ottaa asianmukaisetnäkökohdat huomioon tarjouseritelmissä, muttase ei voi edellyttää, että tuotteilla on erityinen eettisenkaupan merkki/sertifikaatti 47 , koska sillä rajoitettaisiinsellaisten tuotteiden pääsyä hankintaan, joita ei ole sertifioitumutta jotka täyttävät vastaavat kestävän kaupannormit. Tämä on yleisperiaate, jota sovelletaan eettisenkaupan merkkien lisäksi kaikkiin merkkeihin, jotka edellyttävättaloudellisten toimijoiden tai niiden tuotteidenennakkosertifiointia. Myöskään hankintaviranomainen,joka haluaa ostaa luonnonmukaisia tuotteita, ei voi edellyttääerityistä ympäristömerkkiä, mutta se voi tarjousasiakirjoissapyytää noudattamaan luonnonmukaisenmaatalouden tiettyjä perusteita.46Katso direktiivin 2004/18/EY 24 artikla ja direktiivin 2004/17/EY 36 artikla.47Tässä oppaaassa ”eettisen kaupan merkillä/sertifikaatilla” tarkoitetaankaikkia valtiosta riippumattomia kestävän kaupan varmistavia järjestelmiä(esimerkiksi reilu kauppa, Fairtrade, Max Havelaar, Utz, Fainforest Alliance).Lisätietoja reilun kaupan järjestelmästä ja muista kestävän kaupan varmistavistajärjestelmistä komission 5. toukokuuta 2009 annetussa tiedonannossaKOM(2009) 215 lopullinen Reilu kauppa ja valtiosta riippumattomatkestävän kaupan varmistavat järjestelmät”, joka on saatavilla sivulla:http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2009/may/tradoc_143089.pdf.31

(a)Kestävyysvaatimukset voidaan sisällyttää julkisentarjouksen teknisiin eritelmiin edellyttäen, ettäkyseiset perusteet liittyvät kyseessä olevan sopimuksenkohteeseen 48 ja että niissä taataan muidenasiaankuuluvien EU:n julkisia hankintoja koskeviensääntöjen 49 ja yhdenvertaista kohtelua ja avoimuuttakoskevien periaatteiden noudattaminen.Hankintaviranomainen, joka haluaa ostaa eettisenkaupan tavaroita, voi tehdä niin määrittämälläasiaankuuluvat kestävyysperusteet tavaroita koskevissateknisissä eritelmissään. Kun hankintaviranomainenon päättänyt hankintasopimuksenkohteen (yleisesti minkälaisia tavaroita ostetaan), sevoi vapaasti määritellä kyseisten tavaroiden tekniseteritelmät 50 . Vaatimusten on kuitenkin liityttävä tuotteidenominaisuuksiin tai tehokkuuteen (esim. kierrätettymateriaali) tai tuotteiden tuotantoprosessiin(esim. luonnonmukaisesti kasvatettu).Hankittavien tavaroiden tuotantoprosessissamukana olevien työntekijöiden työoloihin liittyviävaatimuksia ei voida ottaa huomioon teknisissä eritelmissä,koska ne eivät ole hankintadirektiiveissätarkoitettuja teknisiä eritelmiä. Ne voidaan tietyinehdoin kuitenkin sisällyttää hankintasopimuksentoteuttamista koskeviin lausekkeisiin 51 .Hankintaviranomaisten, jotka aikovat hankkia eettisenkaupan tavaroita, ei pitäisi yksinkertaisesti”leikata ja liimata” kaikkia eettisen kaupan merkkiä/sertifikaattiakoskevia teknisiä eritelmiä 52 omanhankintansa teknisiiin eritelmiin eikä ainakaannimetä tiettyä eettisen kaupan merkkiä tai sertifikaattia.Niiden pitäisi sen sijaan tarkastella jokaistaeettisen kaupan merkin tai sertifikaatin taustallaolevaa alakohtaista perustetta ja käyttää vain niitä,jotka liittyvät niiden hankinnan kohteeseen. Hankintaviranomaisetvoivat määrätä, minkä eettisenkaupan merkkien/sertifikaattien katsotaan täyttävännämä perusteet, mutta niiden on sallittava ainamyös muut todisteet. Tarjoajien pitäisi voida valita,todistavatko ne määritettyjen vaatimusten noudattamisenkäyttämällä asianmukaisia eettisen kaupanmerkkejä/sertifikaatteja vai muilla keinoilla.(b) Kestävyysperusteet (mukaan luettuna sosiaalisetperusteet) voidaan myös sisällyttää hankintasopimuksentoteuttamisen ehtoihin edellyttäen, ettäne liittyvät kyseessä olevan hankintasopimuksenEsimerkkejä:Jos hankintaviranomainen haluaa ostaa eettisen kaupan kahvia tai hedelmiä, se voi esimerkiksi liittää hankintasopimuksentoteuttamista koskeviin ehtoihin lausekkeen, jossa edellytetään, että toimittaja maksaa tuottajille hinnan, joka kattaa niidenkestävän tuotannon kustannukset, kuten kunnolliset palkat ja työolot kyseessä oleville työntekijöille, ympäristön kannaltasuotuisat tuotantomenetelmät ja tuotantoprosessin ja työolojen parannukset.Saksa: Düsseldorfin kaupunkiNordrhein-Westfalenissa sijaitsevan Düsseldorfin kaupungin julkisia hankintoja koskevan määräyksen (Vergabeordnung fürdie Stadtverwaltung Düsseldorf) hankintasopimuksen toteuttamista koskevassa 7.3 pykälässä todetaan, että ”lapsityövoimaakäyttämällä valmistettuja tuotteita ei hankita. Riippumaton sertifikaatti (esimerkiksi Transfair-merkki tai Rugmark-merkki)voi olla siitä todisteena. Jos kyseessä olevassa tuotteessa ei ole kyseistä sertifikaattia, voidaan hyväksyä ilmoitus urakansuorittamista koskevien täydentävien sopimussäännösten hyväksymisestä ja tavaroiden ja palvelujen hankintaa koskevientäydentävien sopimussäännösten hyväksymisestä. ”48Direktiivin 2004/18/EY 53 artiklan ja direktiivin 2004/17/EY 55 artiklanmukaisesti.49Lisätietoja osassa ”Sopimuksen vaatimusten määrittäminen”.50Edellyttäen, että on ymmärretty, että tekniset eritelmät on määriteltäväsyrjimättömästi.51Katso jäljempänä b kohta kestävyyden varmistavien tavaroiden hankintasopimustentoteuttamista koskevista lausekkeista ja yleinen osa ”Säännötsopimuksen toteuttamista koskevista lausekkeista”.52Koska näiden eettisten merkkien/sertifikaattien tiettyjä eritelmiä ei voidaliittää sopimuksen kohteeseen. Niiden sisällyttäminen tarjouseritelmiinolisi siksi vastoin hankintadirektiivien periaatteita.32

IV. Hankintasopimustoteuttamiseen 53 (esim. hankinnan toteuttamisessamukana olevien työntekijöiden vähimmäispalkkaja ihmisarvoiset työolot) ja että niissä noudatetaansoveltuvin osin muita edellä a kohdassa mainittujavaatimuksia ja yleisimmin tämän oppaan osassa”Säännöt hankintasopimuksen toteuttamista koskevialausekkeita varten” esitettyjä ehtoja.5. Sosiaalisten näkökohtien huomioon ottaminentuotanto- ja käsittelymenetelmissäSe, mistä tuote on tehty ja miten se on tehty, voi vaikuttaahuomattavasti sen sosiaaliseen vaikutukseen. Hankintadirektiiviennojalla tuotantomenetelmät voidaannimenomaan ottaa huomioon teknisten eritelmien määrittelyssä54 .Esimerkki:Rakennusurakkasopimusten teknisiin eritelmiin voidaansisällyttää teknisiä vaatimuksia, joilla pyritään välttämäänonnettomuuksia rakennustyömaalla. Kyseiset toimenpiteet(joita voivat olla esimerkiksi neuvonta, vaarallistentuotteiden varastointiehdot tai laitteiden kuljetusreitit)ovat osa tarjouksen kohteena olevaa hanketta.Sairaalan ruokapalvelujen hankintaa koskevassa sopimuksessahankintaviranomainen voi potilaiden hyvin-voinnin parantamiseksi edellyttää teknisissä eritelmissä,että ruoka on valmistettava sellaisten tiettyjen menetelmienmukaisesti, jotka täyttävät tiettyjen potilasluokkienruokavaliota koskevat ja lääketieteelliset vaatimukset.Koska kaikkien teknisten eritelmien on liityttävä sopimuksenkohteeseen, hankintanviranomainen voi kuitenkinsisällyttää niihin vain sellaisia sosiaalisia vaatimuksia,jotka myös liittyvät sopimuksen kohteeseen.6. Vammaisuus ja tekniset eritelmätHankintadirektiiveissä 55 säädetään, että hankintasopimusasiakirjoissaesitetyissä teknisissä eritelmissä on käsiteltäväsopimuksen kohteena olevien urakoiden, tavaroidentai palvelujen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Direktiivin2004/18/EY 23 artiklan 1 kohdassa todetaan, että”tekniset eritelmät olisi aina kuin se on mahdollista määriteltäväniin, että voidaan ottaa huomioon vammaisiahenkilöitä koskevat saavutettavuusnäkökohdat tai suunnitteluakoskevat vaatimukset kaikkia käyttäjiä ajatellen”.Kuten aiemmin on selitetty, ”kaikkien saavutettavuutta”koskevassa asiaankuuluvassa lainsäädännössä eriteltyjenvelvoittavien kansallisten vaatimusten pitää näkyä sopimuksenkohteessa. Hankinnan johtajille on tiedotettavanäistä saavutettavuutta ja kaikille sopivaa suunnitteluakoskevista erityisistä kansallisista sääntelyvaatimuksista,ja ne on sisällytettävä täysimääräisesti tarjousasiakirjoihin,pääasiassa teknisten eritelmien muodossa.Esimerkki:Italia: Kaikkien julkisten verkkosivustojen esteettömyydestä tehdään pakollista Stancan lain nojalla. Lailla säädetään verkkosivustojenjulkisissa hankinnoissa käytettävistä vaatimuksista. “Lain 4/2004 teknisiä sääntöjä koskeva asetus” on koottupääasiassa liitteistä, jotka sisältävät verkon teknistä esteettömyyttä koskevat vaatimukset, verkkosivustojen arviointimenetelmätja vaatimukset esteettömille laitteille ja ohjelmistoille. Näiden ryhmien ensisijaiset innoituksen lähteet olivat W3C:nverkon esteettömyysaloite ja myönteiset kokemukset Yhdysvaltain kuntoutuslain 508 pykälästä. Italian kansallinen julkishallinnontietotekniikan keskus CNIPA vastaa merkittävien tieto- ja viestintätekniikkaa koskevien julkisten hankintatarjoustenarvioimisesta taatakseen, että myös ne sisältävät lainsäädännössä sovitut esteettömyysvaatimukset. Lailla 4/2004 vastuu laintäytäntöönpanon valvonnasta osoitetaan ministerineuvoston puheenjohtajalle (innovaatio- ja tekniikkaosasto) ja CNIPA:lle.Vuoden 2006 aikana arvioitiin, miten 15 merkittävässä hankintahankkeessa (arvo 71 miljoonaa) noudatetaan esteettömyslakejaja miten noudattamista voidaan parantaa. Useimmissa näistä kymmenen eri keskushallinnon toteuttamasta hankkeestakeskityttiin verkkosivustoihin ja laitehankintoihin.53Hankintasopimuksen toteuttamista koskeviin lausekkeisiin sisältyvienehtojen ei välttämättä tarvitse liittyä sopimuksen kohteeseen vaan vainsopimuksen toteuttamiseen.54Direktiivin 2004/18/EY liite VI ja direktiivin 2004/17/EY liite XXI.55Direktiivin 2004/18/EY 23 artiklan 1 kohta ja direktiivin 2004/17/EY34 artiklan 1 kohta.33

Kaikkien hankintaviranomaisten on hankalaa olla asiantuntijoitakaikilla sosiaalisilla aloilla. Hankintaviranomaistenon tärkeää muistaa, että joidenkin EU:n ulkopuolistenmaiden käytännöillä voitaisiin helpottaa niiden työtäesteettömysnormien kehittämisessä. Yhdysvalloissakuntoutuslain 508 pykälällä edellytetään, että hankintaviranomaisetkäyttävät esteettömyysnormeja julkisissahankinnoissaan, ja sillä on ollut vaikutuksia myösmonissa EU:n jäsenvaltioissa, ja se on vaikuttanut alankäytäntöihin. EU:ssa Euroopan komissio on antanut kaksitoimeksiantoa tuotteiden ja palvelujen julkisia hankintojakoskevien EU:n esteettömyysvaatimusten tukemiseksitieto- ja viestintätekniikan 56 ja rakennetun ympäristön57 aloilla. Toimeksiannon 376 ensimmäisen vaiheentulokset ovat saatavilla, ja niissä esitetään tiettyjä esteettömyysnormejasekä erilaisia menetelmiä noiden normiennoudattamisen arvioimiseksi tieto- ja viestintätekniikkaaostettaessa 58 .Hankintasopimuksen vaatimusten määrittäminen teknisissä eritelmissä – PÄHKINÄNKUORESSALaaditaan selkeät ja tarkat tekniset eritelmät. Varmistetaan, että eritelmät liittyvät sopimuksen kohteeseen, että kaikkiasianmukaiset sosiaaliset vaatimukset ovat niissä mukana ja että ne ovat avoimia ja syrjimättömiä.Kehitetään muiden hankintaviranomaisten “parhaita käytäntöjä” edelleen. Käytetään verkostoitumista tapana saada jajakaa tietoa.Käytetään toteuttamiseen perustuvia tai toiminnallisia eritelmiä innovatiivisten sosiaalisesti vastuullisten tarjousten edistämiseksi.Harkitaan sosiaalisten näkökohtien ottamista huomioon tuotanto- ja jalostusmenetelmissä.Mikäli sosiaalisesti vastuullisten tuotteiden tai palvelujen todellisesta olemassaolosta, hinnasta tai laadusta on epävarmuutta,on mahdollista pyytää sosiaalisesti vastuullisia vaihtoehtoja.Tarvittaessa harkitaan hankinnan varaamista suojatyökeskuksille tai säädetään, että hankinta toteutetaan suojatyöohjelmienpuitteissa.Varmistetaan, että kaikki tarkoitetut tulokset on otettu mukaan – niitä ei voida lisätä myöhemmin prosessissa.© iStock56Euroopan komissio, standardointitoimeksianto CENille, CENELECille jaETSIlle tieto- ja viestintätekniikan alan julkisia hankintoja koskevien EU:nesteettömyysvaatimusten tueksi, M/376 EN, 7. joulukuuta 2005.57Euroopan komissio, standardointitoimeksianto CENille, CENELECille jaETSIlle rakennetun ympäristön julkisia hankintoja koskevien EU:n esteettömyysvaatimustentueksi M/420 EN, 21. joulukuuta 2007.58Tieto- ja viestintätekniikan alan tuotteiden ja palvelujen julkisia hankintojakoskevat EU:n esteettömyysvaatimukset (Euroopan komission toimeksiantoM 376, vaihe 1); CEN/BT WG 185 ja CLC/BT WG 101-5, kertomus vaatimustenmukaisuudenarviointijärjestelmistäja esteettömyysvaatimuksiakoskevista järjestelmistä.34

IV. HankintasopimusB. Tavarantoimittajien,palveluntarjoajien ja toimeksiaajienvalitseminenValintaperusteissa keskitytään yritysten valmiuksiintoteuttaa hankinta, josta ne esittävät tarjouksen. Hankintadirektiiveissäon kahdenlaisia valintasääntöjä: poissulkemisperusteetja teknisiä ja taloudellisia valmiuksiakoskevat säännöt.1. PoissulkemisperusteetHankintadirektiiveissä on kattava luettelo tapauksista,joissa ehdokkaan tai tarjoajan henkilökohtainen tilannevoi johtaa sulkemiseen hankintamenettelyn ulkopuolelle59 . Jotkin näistä puutteista voivat olla sosiaalialaanliittyviä. Ehdokkaat tai tarjoajat voidaan sulkea ulkopuolelleesimerkiksi• sosiaalimaksujen maksamisen laiminlyönnin takia 60 ;tai• jos taloudellinen toimija ”on saanut ammattinsa harjoittamiseenliittyvästä lainvastaisesta teosta tuomion(joka on tullut maan lainsäädännön mukaisestilainvoimaiseksi)” 61 tai ”on ammattitoiminnassaansyyllistynyt vakavaan virheeseen (jonka hankintaviranomaisetvoivat näyttää toteen)” 62 , kansallisessalainsäädännössä määritettävän käsitteen ”ammattitoiminnanvakava virhe” perusteella 63 .Mikä on sallittua – esimerkkejä• Sellaisen tarjoajan sulkeminen ulkopuolelle, joka onsaanut lainvoimaisen tuomion, koska ei ole noudattanutkansallista lainsäädäntöä, jolla kielletään laiton työ,kansallisia sääntöjä työterveydestä ja -turvallisuudestatai kansallisia sääntöjä, joilla kielletään eri syihin (ikään,sukupuoleen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseensuuntautumiseen, uskonnolliseen vakaumukseen jne.)perustuva syrjintä.• Sellaisen tarjoajan sulkeminen ulkopuolelle, joka ei oleottanut käyttöön yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevaapolitiikkaa, kuten edellytetään sen jäsenvaltion kansallisessalainsäädännössä, johon hankintaviranomainenon sijoittautunut, edellyttäen, että lainsäädännön noudattamattajättäminen luokitellaan “ammattitoiminnanvakavaksi virheeksi” kyseessä olevassa jäsenvaltiossa.Mikä ei ole sallittua – esimerkki• Mahdollisen tarjoajan sulkeminen ulkopuolelle tarjoajansellaisten poliittisten tai henkilökohtaisten vakaumustentakia, jotka eivät liity ammattitoimintaan.2. Tekniset valmiudet 64Hankintaviranomainen voi valintamenettelyssä arvioidaehdokkaiden valmiuksia täyttää sopimuksessa eritellytvaatimukset. Hankintadirektiiveissä on kattava luetteloteknisiä valmiuksia koskevista valintaperusteista, joitavoidaan soveltaa ehdokkaiden valinnan perustelemiseksi.Valintaperusteet, jotka eroavat hankintadirektiiveissäesitetyistä, eivät siten ole direktiivien mukaisia.Esimerkki:Asiassa Beentjes * tuomioistuin totesi, että pitkäaikaistyöttömientyöllistämiseen kehottava ehto ei liittynyt tarjoajiensopivuuden tarkastamiseen niiden taloudellisia jarahoitusta koskevien voimavarojen ja niiden teknisten tietojenja valmiuksien osalta (tuomion 28 lauseke) ** .59Direktiivin 2004/18/EY 45 artikla ja direktiivin 2004/17/EY 53 artiklan 3kohta ja 54 artiklan 4 kohta. Joissakin erityisen vakavissa rikostapauksissatarjoajien poissulkeminen saattaa olla jopa pakollista.60Direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 2 kohdan e alakohta.61Direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 2 kohta c alakohta.*Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 20. syyskuuta 1988 antama tuomioasiassa 31/87.**Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen kehottava ehto voitaisiin kuitenkinlisätä sopimuksen toteuttamista koskeviin lausekkeisiin edellyttäen,että se on toteuttamisvaiheessa sovellettavien EU:n sääntöjenmukainen (lisätietoja osassa ”Hankintasopimuksen toteuttaminen ”).62Direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 2 kohdan d alakohta.63”Ammattitoiminnan vakavaa virhettä” ei ole vielä määritelty EU:n lainsäädännössätai EU:n oikeuskäytännössä. Jäsenvaltioiden on siksi määriteltävätämä käsite kansallisessa lainsäädännössään ja määritettävä, onkotiettyjen sosiaalisten velvoitteiden noudattamatta jättäminen ammattitoiminnanvakava virhe.64Tässä oppaassa ei tutkita taloudellisiin ja rahoitusta koskeviin voimavaroihinliittyviä valintaperusteita, koska tarjoajien taloudellisten ja rahoitustakoskevien voimavarojen arvioimiseen tarvittavien viitteiden luonteentakia niihin ei voida sisällyttää sosiaalisia näkökohtia.35

Valintaperusteiden on myös oltava syrjimättömiä, oikeasuhteisiaja niiden on oltava yhteydessä sopimuksenkohteeseen.Kyseisen yhteyden takia sosiaaliset näkökohdat voidaansisällyttää teknisiin valintaperusteisiin vain, jos sopimuksentoteuttaminen edellyttää erityistä ”tietotaitoa”sosiaalialalla. Sopimuksen kohteesta riippuen hankintaviranomainenvoi tutkia eri näkökohtia ehdokkaiden teknisissävalmiuksissa:• Työllistääkö tarjouksen tehnyt yritys henkilöstöä taionko sen saatavilla henkilöstöä, jolla on hankinnansosiaalisten kysymysten käsittelemiseksi vaadituttiedot ja kokemus (sillä on esimerkiksi oltava koulutettuahenkilöstöä ja erityistä hallinnointikokemustapäiväkotia koskevassa hankinnassa tai julkisenrakennuksen rakentamista varten esteettömyysasioissapäteviä arkkitehtejä tai insinöörejä?• Omistaako tarjouksen tehnyt yritys tai onko silläkäytössään sosiaalisessa suojelussa tarvittavia teknisiälaitteita (sillä on esimerkiksi oltava iäkkäille henkilöillesopivat laitteet vanhustentalon johtamistakoskevassa hankinnassa)?• Onko tarjouksen tehneellä yrityksellä saatavilla asiaankuuluvattekniset välineet sosiaalisten näkökohtienkattamiseksi (esimerkiksi tietokonelaitteidenhankintaa koskevassa sopimuksessa, mukaan luettunavammaisia henkilöitä koskevat esteettömyysvaatimukset)?Todisteet taloudellisten toimijoiden teknisistä valmiuksistavoidaan antaa yhdellä tai useammalla direktiiveissäeritellyllä kattavalla keinolla 65 , esimerkiksi:• aiemmin toteutettuja hankintoja koskevilla todisteilla,joista näkyvät mukana olleet tekniset asiantuntijattai tekniset laitokset;• kuvauksella käytetyistä teknisistä laitteista ja muistatoimeksisaajan toteuttamista asiaankuuluvista toimenpiteistä:• toimeksisaajan henkilöstön koulutus- ja työtodistuksilla(ne ovat erityisen tärkeitä sopimuksissa,joiden sosiaaliset tavoitteet voidaan saavuttaa vainhenkilöstön asianmukaisen koulutuksen ansiosta);• yksityiskohtaisilla tiedoilla palveluntarjoajan työvoimastaja johtohenkilöstön määrästä;• yksityiskohtaisilla tiedoilla siitä sopimuksen osasta,joka voidaan suorittaa alihankintana.On saatava aikaan tasapaino sen välille, että hankintaviranomaisenon saatava riittävät todisteet siitä, että toimeksisaajallaon valmiudet toteuttaa hankinta, ja senvälille, että vältetään asettamasta liiallisia rasitteita toimeksisaajille.Tavarantoimittajien, toimeksisaajien ja palveluntarjoajien valinta — PÄHKINÄNKUORESSAKäsitellään mahdollisten toimeksisaajien valmiuksia toteuttaa kyseessä oleva erityinen hankinta. Laaditaan valintaperusteethankintadirektiiveissä esitetyn kattavan luettelon perusteella.Edellyttääkö sopimus sosiaalisia kykyjä tai valmiuksia (esim. erityistaitoja, koulutusta tai riittäviä laitteita sopimuksen sosiaalistennäkökohtien käsittelemiseksi)? Jos se edellyttää, sisällytetään sosiaaliset perusteet hankinnan toteuttamiseen tarvittavinateknisinä valmiuksina.Teknisten valmiuksien arvioinnin on liityttävä ehdokkaan kykyyn toteuttaa hankinta.Käsitellään tarvittaessa toimittajien aiempia suorituksia vaadittuihin sosiaalisiin normeihin liittyvien vastaavien hankintojentoteuttamisessa. Harkitaan mahdollisuutta sulkea tarjoajia ulkopuolelle, jos kyseisen poissulkemisen mahdollistavathankintadirektiivien ehdot täyttyvät.65Direktiivin 2004/18/EY 48 artikla.36

IV. HankintasopimusC. Hankintasopimuksen tekeminen1. Sopimuksentekoperusteita ja sopimuksentekemistä koskevat yleiset säännötsSosiaalisia sopimuksentekoperusteita voidaan soveltaaedellyttäen, että ne 66 :• liittyvät sopimuksen kohteeseen;• eivät anna hankintaviranomaiselle rajatonta valinnanvapautta;• on nimenomaan mainittu hankintailmoituksessa jatarjousasiakirjoissa; ja• ovat sopusoinnussa EU:n lainsäädännön perusperiaatteidenkanssa.Kun hankintaviranomainen arvioi tarjousten laatua, sekäyttää ennalta määritettyjä ja etukäteen julkaistuja sopimuksentekoperusteitapäättääkseen, mikä tarjous onparas. Hankintaviranomaisella on hankintadirektiiviennojalla kaksi vaihtoehtoa: se voi joko vertailla tarjouksiavain hinnan perusteella 67 tai päättää tehdä sopimuksen”kokonaistaloudellisesti edullisimman” tai parhaan hintalaatusuhteentarjoavasta tarjouksesta, mikä tarkoittaa,että hinnan lisäksi otetaan huomioon muita sopimuksentekoperusteita.Koska ”kokonaistaloudellisesti edullisimmassa tarjouksessa”tai parhaan hintalaatusuhteen tarjoavassa tarjouksessayhdistyy aina vähintään kaksi alakohtaistaperustetta, sosiaaliset perusteet voivat olla osa niitä.Hankintaviranomaisten rajoittamaton luettelo esimer-66Lisätietoja jäljempänä asetetuista ehdoista osassa ”Sopimuksentekoperusteisiintarjousten arvioinnissa sovellettavat ehdot”. Katso myös direktiivin2004/18/EY johdanto-osan 1 ja 2 kappale ja direktiivin 2004/17/EYjohdanto-osan 1 ja 9 kappale;67Alimman hinnan perusteella tehdyissä sopimuksissa muiden sopimuksentekoperusteiden(esimerkiksi laatu tai sosiaaliset näkökohdat) huomiottajättäminen voidaan jossain määrin korvata sisällyttämällä sopimuksenteknisiin eritelmiin korkeat laatunormit (niin että vain kaikki teknisteneritelmien laatunormit täyttävät tarjoukset voidaan ottaa huomioon sopimuksentekovaiheessa)tai sisällyttämällä sosiaaliset näkökohdat (niidenluonteesta riippuen) teknisiin eritelmiin (jos kyseiset näkökohdat liittyvätsopimuksen kohteeseen) tai hankintasopimuksen toteuttamista koskeviinlausekkeisiin (jos ne liittyvät vain hankinnan toteuttamiseen).keistä todellakin 68 sallii hankintaviranomaisten määrittävän,että kokonaistaloudellisti edullisin tarjous sisältäälaadun, hinnan, tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnallisetominaisuudet, sosiaaliset ominaisuudet, käyttökustannukset,kustannustehokkuuden, myynnin jälkeisetpalvelut, teknisen tuen, toimituspäivämäärän, toimitusajanja päättymisajan.Koska paras tarjous määritetään useiden alakohtaistenperusteiden perusteella, hankintaviranomainen voi käyttääuseita tekniikoita vertaillakseen ja arvioidakseen erialakohtaisia perusteita. Niitä ovat muun muassa matriisivertailu,suhteelliset painotukset ja bonusjärjestelmät.Hankintaviranomaisen vastuulla on eritellä ja julkaistasopimuksentekoperusteet ja kullekin noista perusteistaannettu asiaankuuluva painotus tarpeeksi ajoissa, jottatarjoajat ovat niistä tietoisia laatiessaan tarjouksiaan.Yksittäiset perusteet, joilla määritetään kokonaistaloudellisestiedullisin tarjous tai parhaan hintalaatusuhteentarjoava tarjous, on muotoiltava siten, että ne täyttävätseuraavat ehdot:• Ne liittyvät tehtävän hankintasopimuksen kohteeseen(teknisten eritelmien kuvauksen mukaan).Teknisissä eritelmissä määritetään vaadittu suoritustaso(esim. esteettömyysnormit teknisissäeritelmissä). Hankintaviranomainen voi kuitenkinpäättää, että kaikille tuotteille/palveluille, joidensuoritustaso on vähimmäistasoa parempi, voidaansopimuksentekovaiheessa myöntää ylimääräisiäpisteitä. Kun esimerkiksi viitataan esteettömyyttäkoskevaan vaatimukseen, esimerkiksi verkkoon,kuten standardissa UNE 139803 “Requisitos deaccesibilidad para contenidos Web” (Espanja), seon mahdollista täyttää kolmella tasolla — A, AA taiAAA. Ylimmän tason saavuttavalle tarjoukselle voitaisiinantaa ylimääräisiä pisteitä.• Niiden avulla on mahdollista arvioida tarjoajianiiden taloudellisten ja laadullisten perusteidenperusteella kokonaisuudessaan, jotta voidaan määritellä,mikä tarjoaa parhaan hintalaatusuhteen 69 .Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisen yksittäisen68Direktiivin 2004/18/EY johdanto-osan 46 kappale ja 53 artikla.69Katso direktiivin 2004/18/EY johdanto-osan 46 kappale ja direktiivin2004/17/EY johdanto-osan 55 kappale.37

Mikä on sallittua – esimerkkejä• Vammaisten hoitoa koskevassa hankintasopimuksessa sopimuksentekoperusteissa voidaan ottaa huomioon kunkin käyttäjäluokanerityistarpeiden täyttämiseen liittyvät vaatimukset (esim. käyttäjien iästä, sukupuolesta tai sosiaalisista vaikeuksistariippuva henkilökohtainen palvelu).• Julkisen sektorin työhönottotestien ja -palvelujen hankintaa koskevassa sopimuksessa hankintaviranomainen voi pyytäätarjoajia takaamaan, että työhönottotestit ja -palvelut suunnitellaan ja toteutetaan tavalla, joka takaa yhdenvertaiset mahdollisuudetkaikille osallistujille riippumatta heidän iästään, sukupuolestaan ja etnisestä tai uskonnollisesta taustastaan.• Ohjelmistojen tai laitteiden hankintaa koskevaan sopimukseen voidaan sisällyttää sopimuksentekoperuste, joka liittyyesteettömyystasoille tai vammaisten eri vammaisryhmiä varten ehdotetuille erityisille esteettömyysominaisuuksilleannettujen pisteiden määrään. Siihen kuuluu esimerkiksi se, onko tuote tai palvelu heikkonäköisten tai sokeiden, heikkokuuloistentai kuurojen, älyllisesti kehitysvammaisten tai liikuntavammaisten tai liikuntarajoitteisten ihmisten saavutettavissa.Mikä ei ole sallittua – esimerkkejä• Toimeksisaajan laitteiden paikallisiin ostoihin liittyvien sopimuksentekoperusteiden käyttäminen (esimerkiksi sairaalanrakennussopimuksessa) uusien työpaikkojen luomisen edistämiseksi paikallisilla markkinoilla. Mikään sellainen perusteei ensinnäkään liity sopimuksen kohteeseen (sairaalan rakentaminen). Toiseksi, tämä peruste on myös syrjivä, koska silläannetaan paikallisilta markkinoilta laitteita ostaville tarjoajille epäasianmukainen etu muihin, muualta ostaviin tarjoajiinverrattuna.• Viime hetkellä esitettyjen ja tarjousasiakirjoihin sisältymättömien sopimuksentekoperusteiden käyttäminen.• Sellaisten sopimuksentekoperusteiden käyttäminen, jotka voivat antaa hankintaviranomaiselle epäasianmukaista harkintavaltaa.Esimerkiksi atk-laitteiden hankinnassa sopimuksentekoperuste, jossa eritellään, että tarjoajat voivat saada1–20 pistettä ehdotettujen tuotteiden esteettömyyttä koskevista teknisistä ansioista, erittelemättä mittareita tai ominaisuuksia,jotka hankintaviranomainen ottaa huomioon määrittäessään kussakin tapauksessa annettujen pisteiden tarkanmäärän, voi antaa hankintaviranomaiselle epäasianmukaisen harkintavallan tarjousten teknisten ansioiden arvioinnissa.sopimuksentekoperusteen ei ole tarpeen antaataloudellista etua hankintaviranomaiselle vaan ettähankintaviranomaisen on voitava yhteenlaskettujensopimuksentekoperusteiden (eli taloudellistenja sosiaalisten) avulla määritellä tarjous, joka tarjoaaparhaan hintalaatusuhteen.1.1. Sopimuksentekoperusteisiin tarjoustenarvioinnissa sovellettavat ehdotHankintadirektiiveillä sallitaan nimenomaan sosiaalistennäkökohtien sisällyttäminen sopimuksentekoperusteisiin.Tämä lainsäädäntö perustuu Euroopan unionintuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Sosiaalisia sopimuksentekoperusteitakoskeva perussääntö johtuu asioistaC-513/99 (Concordia Bus) ja C-448/01 (Wienstrom) jahankintadirektiiveistä, joissa viitataan erityisesti näihintuomioihin niiden johdanto-osan 1 kappaleessa. Kaikkiensopimuksentekoperusteiden olisi täytettävä edelläC 1 osassa mainitut neljä ehtoa 70 .(a) Sopimuksentekoperusteiden on liityttävä sopimuksenkohteeseenSe on olennaista. Sillä varmistetaan, että sopimuksentekoperusteetliittyvät sopimuksen kohteessa määritettyihinhankintaviranomaisen tarpeisiin. Tuomiossaanasiassa Wienstrom 71 Euroopan yhteisöjen tuomioistuinantoi lisätietoa siitä, miten yhteys sopimuksen kohteeseenpitäisi tulkita.70Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-513-99 Tämätuomio koskee ympäristöön liittyviä sopimuksentekoperusteita, muttasamoja periaatteita voidaan soveltaa soveltuvin osin julkisten hankintojensosiaalisiin sopimuksentekoperusteisiin.71Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-448-0138

IV. HankintasopimusEsimerkkejä:Asia Wienstrom: Tässä asiassa Euroopan yhteisöjen tuomioistuinpäätti, että energianhankintaa koskevassa tarjouksessaperusteen, joka liittyy ainoastaan siihen uusiutuvistalähteistä tuotettuun sähkön määrään, joka ylittäähankintaviranomaisen ennakoidun kulutuksen (joka olisopimuksen aihe), ei voida katsoa liittyvän sopimuksenkohteeseen. Jotta sopimuksen kohteeseen olisi yhteys,uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön määrään liittyvänperusteen olisi pitänyt koskea vain hankintaviranomaiselletodellisuudessa toimitettua sähköä.Rakennusurakkasopimus: Mikäli sopimus sisältää sosiaalisianäkökohtia, rakennussopimuksessa, jossa sopimuksenkohde on koulun rakentaminen, sopimuksentekoperuste,joka perustuu siihen, miten paljon rahaa toimeksisaajatoisi paikallisyhteisölle sopimuksen ulkopuolella, ei olelain nojalla sallitua, koska se ei liittyisi sopimuksen kohteeseen.(b) Sopimuksentekoperusteiden on oltava tarkkoja ja ne onvoitava ilmaista objektiivisesti ja määrällisestiEuroopan yhteisöjen tuomioistuin päätti aiempien tuomioidensaperusteella, että sopimuksentekoperusteillaei saa antaa hankintaviranomaisille rajatonta valinnanvapautta.Niillä on rajoitettava tätä valinnanvapauttaasettamalla konkreettiset, tuotteeseen liittyvät ja mitattavissaolevat perusteet tai, kuten Euroopan yhteisöjentuomioistuin sen ilmaisi, perusteiden on oltava “riittäväntarkkoja ja ne on voitava ilmaista objektiivisesti ja määrällisesti”.Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi lisääselvennyksiä asioissa Wienstrom ja Concordia Bus 72 .Esimerkkejä:Sopimuksentekoperusteiden selkeyden ja objektiivisyydenpuute asiassa Wienstrom:Asiassa Wienstrom Euroopan yhteisöjen tuomioistuintotesi, että antaakseen tarjoajille yhdenvertaiset mahdollisuudetlaatia tarjoustensa ehdot hankintaviranomaisen onlaadittava sopimuksentekoperusteensa siten, että “kaikkitavanomaisen huolelliset tarjoajat, joille on tiedotettukohtuullisen hyvin, tulkitsevat niitä samalla tavalla * ”. Toinensopimuksentekoperusteiden tarvittavaa selkeyttä jamitattavuutta koskeva näkökulma oli Euroopan yhteisöjentuomioistuimen mukaan se, että hankintaviranomainenvoi laatia vain sellaiset perusteet, joiden perusteella tarjoajienantama tieto voidaan todella tarkistaa.Sopimuksentekoperusteiden tarkkuus ja mitattavuusasiassa Concordia Bus:Asiassa Concordia Bus Helsingin kaupunki oli ennen tarjoustenarviointia päättänyt järjestelmästä, jolla annetaanlisäpisteitä tietyille melu- ja päästötasoille ja julkaissutsen ** . Euroopan yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että kyseinenjärjestelmä oli riittävän tarkka ja mitattavissa.*Tässä tapauksessa hankintaviranomainen ei määritellyt tiettyjä ajanjaksoa,jolloin tarjoajien pitäisi ilmoittaa määrä, jonka ne voisivat toimittaa.**Tässä tapauksessa annettiin lisäpisteita muun muassa sellaisten bussienkäytöstä, joiden typpioksidipäästöjen taso on alle 4 g/kWh (+ 2,5pistettä/bussi) tai alle 2 g/kWh (+ 3,5 pistettä/bussi) ja ulkoisen meluntaso alle 77 dB (+1 piste/bussi)”.(c) Sopimuksentekoperusteet on pitänyt julkaista aiemminHankintadirektiiveillä säädetään, että hankintailmoituksissaon mainittava, tekeekö hankintaviranomainensopimuksen “alhaisimman hinnan” vai “kokonaistaloudellisestiedullisimman tarjouksen” perusteella. Kokonaistaloudellisestiedullisimman tarjouksen määrittämisessäkäytetyt perusteet on mainittava ilmoituksessa taiainakin tarjousasiakirjoissa.72Nämä molemmat asiat koskevat ympäristöön liittyviä sopimuksentekoperusteita,mutta näistä tuomioista johtuvia periaatteita voidaan soveltaasoveltuvin osin sosiaalisiin sopimuksentekoperusteisiin.39

© 123RF(d) Sopimuksentekoperusteissa on noudatettava EU:nlainsäädäntöä (mukaan luettuna Euroopan unionintoiminnasta tehdyn sopimuksen perusperiaatteet)Viimeinen Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksestaja hankintadirektiiveistä johtuva ehto on se,että sopimuksentekoperusteissa on noudatettava kaikkiaEU:n lainsäädännön perusperiaatteita.Euroopan unionin tuomioistuin on nimenomaan korostanutsyrjintäkiellon periaatteen merkitystä, sillä se onmuiden periaatteiden, esimerkiksi palvelujen tarjoamisenvapauden ja sijoittautumisvapauden perusta. Syrjintäkysymysotettiin nimenomaan esiin asiassa ConcordiaBus 73 .Esimerkki:Yksi Concordia Bus -yhtiön vastalauseista oli, että Helsinginkaupungin laatimat perusteet olivat syrjiviä, koskakaupungin oma bussiyhtiö HKL oli ainoa yhtiö, jolla oli kaasukäyttöisiäajoneuvoja, joilla asetetut päästötasot voitiinsaavuttaa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin päätti, ettävaikka vain pieni määrä yhtiöitä pystyi täyttämään yhdenuseista hankintaviranomaisen määräämistä perusteista,se ei sellaisenaan ollut syrjivää. Kaikki asian seikat on siisotettava huomioon, kun määritetään, onko syrjintää ollut.1.2. ”Lisäperuste”Asiassa C-225/98 Euroopan yhteisöjen tuomioistuinpäätti, että hankintaviranomaiset voivat tehdä päätöksenesimerkiksi työttömyyden torjuntaan liittyvän ehdonperusteella edellyttäen, että se on kaikkien EU:n lainsäädännönperusperiaatteiden mukainen, mutta vain, josviranomaisten on pitänyt arvioida yhtä tai usempaasamanarvoista tarjousta. Kyseinen jäsenvaltio katsoi,että tämä ehto oli lisäperuste, joka ei ole määrääväja käsitteli sitä vasta sen jälkeen, kun tarjouksia oli verrattumuiden sopimuksentekoperusteiden perusteella.Lopuksi, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi, ettätyöttömyyden torjuntaa koskevan sopimuksentekoperusteensoveltamisella ei saa olla suoraa tai välillistä vaikutustatoisista EU:n jäsenvaltioista tarjouksia tekeviinja että se on nimenomaan mainittava hankintailmoituksessa,jotta mahdolliset toimeksisaajat olisivat tietoisiakyseisen ehdon olemassaolosta.Siksi työttömyyden torjuntaa koskeva peruste (ja muutperusteet, jotka eivät liity sopimuksen kohteeseen) voidaanottaa huomioon sopimuksentekovaiheessa vain”lisäperusteena”, jotta voidaan valita kahden samanarvoisentarjouksen välillä. Kaikkien muiden sopimuksentekoperusteiden(muut kuin lisäperuste) on liityttäväsopimuksen kohteeseen, kuten Euroopan yhteisöjentuomioistuin päätti vuonna 2001 asiassa Wienstrom 74(katso edellä).73Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-513-9974Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-448-0140

IV. Hankintasopimus2. Poikkeuksellisen alhaisten tarjousten käsittelyJos hankintaviranomaiset katsovat, että tarjous on poikkeuksellisenalhainen, niiden on hankintadirektiivienmukaisesti pyydettävä selvityksiä ennen kuin ne voivathylätä sen. Direktiiveissä todetaan, että nämä selvityksetvoivat viitata myös (muiden tekijöiden muassa) ”siellävoimassa olevien työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiinliittyvien velvoitteiden noudattamiseen, missäsuorituksen on määrä tapahtua” 75 . Siten hankintadirektiiveilläliitetään poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia koskevakysymys erityisesti työsuojeluun ja työoloihin. Jotkinkäytännöt, mukaan luettuna lain mukaan vaadittujentyöolojen laiminlyönti, voivat aiheuttaa epäoikeudenmukaistakilpailua.Mikä on sallittua – esimerkkiTarjoaja voidaan sulkea menettelyn ulkopuolelle, josedellä mainittujen hankintadirektiivien sääntöjen mukaantehdyssä tutkimuksessa * todetaan, että tarjous onpoikkeuksellisen alhainen, koska tarjoaja ei ole noudattanuttyösuojeluun, sosiaalimaksujen tai ylityötuntien maksamiseen,työturvallisuuteen tai laittoman työn kieltoonliittyviä sovellettavia sääntöjä.Mikä ei ole sallittua – esimerkkiHankintaviranomainen ei saa määrätä, että tarjous, jokajää alle tietyn osuuden (esim. 80 prosenttia) kaikkien vastaanotettujentarjousten keskihinnasta, suljetaan täydellisestija automaattisesti tarjousmenettelyn ulkopuolelle.*Direktiivin 2004/18/EY 55 artikla ja direktiivin 2004/17/EY 57 artikla.Esimerkkejä:Ranska: Angersin kaupunki huomasi, että siivousalantyöntekijöillä on tiukat työajat. Siten tarjous, joka on taloudellisestierittäin houkutteleva, koska siinä ehdotetaanalhaisempaa määrää työntekijöitä kuin on asianmukaistasiivottavaa pinta-alaa koskevien keskimääräisten laskelmienperusteella, katsotaan poikkeuksellisen alhaiseksi jahylätään, jos tarjoaja ei pysty selittämään, miten hän pystyytarjoamaan niin alhaisen hinnan rikkomatta sovellettavialakeja (esimerkiksi lakeja työtuntien enimmäismäärästäpäivässä).Hankintadirektiiveissä esitetään menetelmät, joita hankintaviranomaisenon käytettävä ennen kuin se hylkäätarjouksen sen perusteella, että se on poikkeuksellisenalhainen 76 . Jokaista tapausta olisi käsiteltävä sen ansioidenmukaan; mitään ei pitäisi sulkea automaattisestiulkopuolelle; tarjoajilla pitäisi olla mahdollisuus kumotaniitä vastaan esitetty asia; ja syrjinnän kieltäviä ehtojaolisi noudatettava.Hankintaviranomainen voi pyytää kirjallisesti tietoja,jotka se katsoo olennaisiksi poikkeuksellisen alhaisentarjouksen arvioinnissa. Ne voivat liittyä työsuojeluun jatyöoloihin. Näyttää siltä, että sitä ei rajoiteta kyseistentietojen pyytämiseen vain tarjoajalta. Esimerkiksi työolojenosalta voisi olla asianmukaista pyytää tietoja ammattiliitoilta.Mikäli hankintaviranomainen kuitenkin todellahankkii tietoa muista lähteistä, hankintadirektiiveissäedellytetään, että hankintaviranomaisen pitää ”tarkistaatarjoajaa kuullen tarjouksen pääkohdat ottamalla huomioontoimitetun näytön”. Kyseistä tarkistusta koskeviakäytännön sääntöjä säännellään kansallisella lainsäädännöllä,koska katsotaan, että tarjoajan on voitava esittääkantansa kyseisten sääntöjen nojalla.Jos tutkimuksessa todetaan, että tarjous näyttää poikkeuksellisenalhaiselta, hankintaviranomainen voi hylätäsen (vaikka hankintadirektiiveissä ei edellytetä sen tekevänniin). Jäsenvaltioissa, jotka ovat antaneet tästä lainsäädäntöä,hankintaviranomaisilla voi kuitenkin olla velvoitehylätä kyseiset tarjoukset.75Direktiivin 2004/18/EY 55 artiklan 1 kohdan d alakohta ja direktiivin2004/17/EY 57 artiklan 1 kohdan d alakohta.76Direktiivin 2004/18/EY 55 artikla ja direktiivin 2004/17/EY 57 artikla.41

3. Tiedottaminen hylätyille tarjoajilleHankintaviranomaisen on annettava palautetta tarjoajille,kun sopimus on tehty. Se voi olla hyödyllinentilaisuus sitouttaa hylätyt tarjoajat yleisesti ja erityisestihankintaviranomaisen sosiaalisia kysymyksiä koskevientoimien osalta. Jos tarjoaja hylätään osittain siitä syystä,että se ei täyttänyt sosiaalisia perusteita, voidaan antaayksityiskohtaisia tietoja siitä, mitä tarjoaja voisi tehdämenestyäkseen paremmin tulevaisuudessa.Hankintasopimuksen tekeminen: tarjouksen arviointi – PÄHKINÄNKUORESSALaaditaan sopimuksentekoperusteet: jos valitaan perusteeksi “kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous”, asiaankuuluvatsosiaaliset perusteet voidaan lisätä joko vertailukohtana, jolla verrataan sosiaalisesti vastuullisia tarjouksia toisiinsa, taikeinona soveltaa sosiaalista osaa ja antaa sille tietty painotus.Sosiaalisten (ja myös taloudellisten ja ympäristöön liittyvien) sopimuksentekoperusteiden on täytettävä seuraavat ehdot:• niiden on liityttävä sopimuksen kohteeseen;• niillä ei saa antaa hankintaviranomaiselle rajatonta valinnan vapautta;• ne on nimenomaan mainittava hankintailmoituksessa ja tarjousasiakirjoissa;• niissä on noudatettava EU:n lainsäädäntöä (mukaan luettuna Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen perusperiaatteet:avoimuus, yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys)• niiden on autettava määrittämään tarjous, joka tarjoaa hankintaviranomaiselle parhaan hintalaatusuhteen; ja• niiden on oltava johdonmukaisia hankintadirektiivien asiaankuuluvien sääntöjen kanssa.Harkitaan, onko tarjous “poikkeuksellisen alhainen”, koska tarjoaja rikkoo sosiaalisia normeja.42

IV. HankintasopimusD. Hankintasopimuksen toteuttaminenEnsimmäiseksi on sanottava, että julkiset hankintasopimukseton aina toteutettava kaikkien sovellettavienvelvoittavien sääntöjen mukaisesti, mukaan luettunasosiaaliset ja terveyteen liittyvät asetukset. Jos hankintaviranomainenlisäksi haluaa toimeksisaajan saavuttavantäydentävät sosiaaliset tavoitteet 77 , se voi käyttää siihenhankintasopimuksen toteuttamista koskevia lausekkeita.Hankintasopimuksen toteuttamista koskevissa lausekkeissaesitetään, miten hankinta pitäisi toteuttaa. Hankintasopimuksentoteuttamista koskeviin lausekkeisiinvoidaan sisällyttää sosiaalisia näkökohtia edellyttäen,että i) ne liittyvät hankinnan toteuttamiseen, ii) ne julkaistaanhankintailmoituksessa ja iii) niissä noudatetaanEU:n lainsäädäntöä (erityisesti Euroopan unionin toiminnastatehdyn sopimuksen yleisiä periaatteita).1. Säännöt hankintasopimuksen toteuttamistakoskevia lausekkeita vartenHankintasopimuksen toteuttamista koskevat lausekkeetovat velvoitteita, jotka toimeksisaajan on hyväksyttäväja jotka liittyvät hankinnan toteuttamiseen. Siksi periaatteessariittää, että tarjoajat sitoutuvat tarjouksiaanjättäessään täyttämään kyseiset ehdot, jos sopimus tehdäänniiden kanssa. Tarjoukset tarjoajilta, jotka eivät olehyväksyneet kyseisiä ehtoja, eivät olisi hankintaasiakirjojenmukaisia eikä niitä siten voisi hyväksyä 78 . Sopimuksenehdot on kuitenkin täytettävä tarjousta jätettäessä.Vaadittujen sosiaalisten normien kirjoittaminen sopimukseenselkeyttää viranomaisen odotuksia. Ankaralähestymistapa suunnittelu- ja tarjousvaiheiden aikanahelpottaa näiden aikomusten tarkkaa ilmaisua, mikä voivaikuttaa toteuttamisen hallinnointiin.Vaikka hankintasopimuksen toteuttamista koskevillalausekkeilla ei pitäisi olla vaikutusta sen määrittämisessä,mikä tarjoaja saa sopimuksen, eikä niitä pitäisi piilottaateknisiin eritelmiin, sopimuksentekoperusteisiin eikävalintaperusteisiin, on sallittua laatia täydentäviä sopimusehtoja,jotka ovat erillään eritelmistä, valintaperusteistaja sopimuksentekoperusteista 79 . Niitä voivat ollasosiaaliset ja ympäristöön liittyvät ehdot. Jos siis hankintaviranomainenhaluaa toimeksisaajan saavuttavan sosiaalisettavoitteet, jotka eivät liity eritelmiin, se voi asettaatäydentäviä sopimusehtoja. Ne liittyvät vain hankinnantoteuttamiseen.Tarjoajien on todistettava, että niiden tarjoukset täyttävättekniset eritelmät, mutta hankintasopimuksentoteuttamista koskevien lausekkeiden noudattamista eipitäisi vaatia hankintamenettelyn aikana.Hankintasopimuksen toteuttamista koskevien lausekkeidenon lisäksi• liityttävä hankinnan toteuttamiseenSe tarkoittaa, että hankintasopimuksen toteuttamistakoskevien lausekkeiden on liityttävä tehtäviin,jotka ovat välttämättömiä tarjouspyynnön kohteenaolevien tavaroiden tuottamiselle / palvelujen tarjoamiselle/ urakoiden suorittamiselle. Ehto ei esimerkiksiliittyisi sopimuksen ”toteuttamiseen”, jos– siinä edellytetään, että toimeksisaaja palkkaatietyn osan vammaisista työntekijöistä toisenhankinnan yhteydessä 80 tai jos sillä rajoitetaansitä, mitä toimeksisaaja voi tehdä toisessa hankinnassa;– siinä edellytetään, että toimeksisaaja osallistuutaloudellisesti esimerkiksi syrjäytyneiden ihmistenkeskuksen rakentamiseen;– siinä edellytetään, että urakkasopimuksen toimeksisaajatarjoaa päiväkotipalveluja henkilöstönlapsille. Kyseiset palvelut eivät liity urakan77Eli tavoitteet, jotka ylittävät sovellettavalla pakollisella lainsäädännölläasetetut tavoitteet ja jotka eivät liity teknisiin eritelmiin, valintaperusteisiintai sopimuksentekoperusteisiin.78Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 22. kesäkuuta 1992 asiassa C-243/89(Storebaelt) antamassa tuomiossa todettiin, että hankintaviranomaisen onhylättävä tarjoukset, jotka eivät täytä tarjousmenettelyn ehtoja, jotta voidaanvälttää rikkomasta tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta,joka on hankintadirektiivien ytimessä.79Asia Beentjes, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa 31/87.80Vaatimus palkata tietty määrä vammaisia työntekijöitä kyseessä olevanhankinnan (eikä minkään muun hankinnan) toteuttamiseksi liitettäisiinkuitenkin kyseessä olevan hankinnan toteuttamiseen.43

toteuttamisessa välttämättömiin tehtäviin. Joshankintaviranomainen haluaa hankkia kyseisiäpalveluja, sen pitäisi laatia myös niistä tarjouspyyntö.• julkaistava hankintailmoituksessaVaikka hankintasopimuksen toteuttamista koskevienlausekkeiden katsotaan olevan sopimustentekomenettelynulkopuolella, ne on silti esitettäväselkeästi tarjouspyynnössä. Tarjoajien olisi oltavatietoisia kaikista sopimuksessa esitetyistä velvoitteistaja niiden olisi voitava osoittaa se hinnoissaan 81 .Toimeksisaajan on kunnioitettava tarjouksessaantekemiään sitoumuksia sopimuksen ehtojen täyttämisestä.• oltava sopusoinnussa EU:n lainsäädännön kanssa(mukaan luettuna Euroopan unionin toiminnastatehdyn sopimuksen perusperiaatteet)Sopimuksen ehdoilla ei esimerkiksi saa aiheuttaaepäoikeudenmukaista haittaa toisesta valtiostaperäisin oleville mahdollisille toimeksisaajille,eivätkä ne yleisemmin saa johtaa mahdollisten tarjoajienepätasa-arvoiseen kohteluun. On kuitenkinmyös yhtä tärkeää, että sopimusehdot ovat myössopusoinnussa EU:n lainsäädännön kanssa yleisesti,mukaan luettuna EU:n sosiaalilainsäädäntö.2. Esimerkkejä sosiaalisista näkökohdista, jotkavoidaan sisällyttää hankintasopimuksentoteuttamista koskeviin lausekkeisiinDirektiivin 2004/18/EY johdanto-osan kappaleissa (hiemaneri tavalla direktiivissä 2004/17/EY) 82 annetaanesimerkkejä sosiaalisista näkökohdista, jotka voidaansisällyttää hankintasopimuksen toteuttamista koskeviinlausekkeisiin:”Niillä voidaan erityisesti pyrkiä tukemaan ammatillistakoulutusta työmaalla, erityisistä työllistymisvaikeuksistakärsivien henkilöiden työllistämistä, torjumaan työttömyyttä... pitkäaikaistyöttömien palvelukseen ottamista taityöttömien tai nuorten kouluttamista tarkoittavia toimenpiteitä,Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perustavanlaatuistensopimusten säännösten sisällön noudattamista 83 ...sekä tietyn vammaisten vähimmäismäärän palvelukseenottamista ....”Hankintasopimuksen toteuttamista koskevat lausekkeetovat yleisesti se menettelyn vaihe, johon on asianmukaisintasisällyttää hankinnan toteuttamisessa mukanaolevien työntekijöiden työllisyys- ja työoloihin liittyvätsosiaaliset näkökohdat 84 .Lopuksi, julkiset hankintasopimukset olisi joka tapauksessatoteutettava kaikkia sovellettavia sääntöjä noudattaen,mukaan luettuna sosiaali-, työ- ja terveysasetukset.81Direktiivin 2004/18/EY 26 artikla ja direktiivin 2004/17/EY 38 artikla.82Direktiivin 2004/18/EY johdanto-osan 33 kappale ja direktiivin 2004/17/EYjohdanto-osan 44 kappale.83Hankintadirektiiveissä tarkoitetut ILOn perusyleissopimukset ovat kahdeksanILOn perusyleissopimusta, jotka kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet(lisätietoja alaviitteessä 11).84Kuten aiemmissa osissa on huomautettu, hankinnan toteuttamiseenosallistuvien työntekijöiden työolot eivät ole hankintadirektiiveissä tarkoitettujateknisiä eritelmiä tai valintaperusteita. Koska kyseisiä sosiaalisianäkökohtia on lisäksi vaikeaa yhdistää sopimuksen kohteeseen, yleisesti eiolisi mahdollista sisällyttää niitä sopimuksentekoperusteisiin (paitsi ”lisäperusteina”,joilla saadaan ero kahden tasavertaisen tarjoajan välille, kutenEuroopan yhteisöjen tuomioistuin hyväksyi asiassa C-225/98 ja kutenosassa ”Hankintasopimuksen tekeminen” on selitetty).44

IV. HankintasopimusKomission vuonna 2001 antamassa tulkitsevassa tiedonannossa todetaan, että ”hankintaviranomaisella on laajat mahdollisuudetpäättää sosiaalikysymyksiin liittyvistä sopimuslausekkeista ” ja luetellaan ”esimerkkejä lisäehdoista, joita hankintaviranomainenvoi asettaa toimeksisaajalle ”. Niitä ovat:• “velvoite palkata työttömiä, erityisesti pitkäaikaistyöttömiä, tai toteuttaa työttömille tai nuorille tarkoitettuja koulutustoimiaosana tarjottavaa suoritusta;• velvoite toteuttaa tarjottavan suorituksen yhteydessä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää miesten ja naistenvälistä tasa-arvoa tai etnistä tai rodullista monimuotoisuutta;• velvoite noudattaa pääkohdiltaan ILO:n yleissopimusten määräyksiä tarjottavaa suoritusta toteutettaessa siinä tapauksessa,että niitä ei vielä olisi pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä;• velvoite palkata sopimuksen toteuttamista verten sellainen määrä vammaisia, joka ylittää sopimuksen toteuttamispaikkanaolevan jäsenvaltion tai toimeksisaajan jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä edellytetyn määrän.”Julkiset urakka- ja palveluhankintasopimukset, joissa on mahdollista säätää tavasta, jolla hankinta toteutetaan, tarjoavathankintaviranomaiselle parhaan mahdollisuuden ottaa sosiaaliset näkökohdat huomioon hankintasopimuksen toteuttamistakoskevissa lausekkeissa. Näyttäisi olevan vaikeampaa suunnitella sopimuslausekkeita, jotka koskevat tavaranhankintasopimustentoteutustapaa, koska toisen jäsenvaltion alueelle sijoittautuneen yrityksen organisaation, rakenteen tai toimintapolitiikanmuuttamista edellyttävät lausekkeet saattaisivat osoittautua syrjiviksi tai muodostaa perusteettoman esteenkaupankäynnille.Muita esimerkkejä:Ruotsi: Kansallisen tieviraston tekemät rakennussopimukset sisältävät vakiolausekkeen, jolla toimeksisaajat velvoitetaannoudattamaan tiettyjä (ILOn perustavanlaatuisia) yleissopimuksia, kun ne toteuttavat hankintoja Ruotsissa. Samalla lausekkeellaedellytetään, että toimeksisaaja noudattaa tiettyjä raportointivaatimuksia, joiden tarkoituksena on tarkastaa, ettähankinnan toteuttamisessa käytetyt tavarat ja tuotteet on tuotettu turvallisessa ympäristössä mainittujen sopimusten sääntöjenmukaisesti. Tavarat, joiden huomataan olevan ristiriidassa tämän säännöksen kanssa, on korvattava toimeksisaajankustannuksella. Toimeksisaajan on varmistettava, että alihankkijat noudattavat samoja velvoitteita. Kaikista näistä toimeksisaajansosiaalisten velvoitteiden rikkomuksista on maksettava sakko.Yhdistynyt kuningaskunta: Vuonna 2004 Lontoon liikennelaitos (TfL) laati viisivuotisen kymmenen miljardin punnan arvoiseninvestointiohjelman rahoittaakseen laajoja rakennushankkeita Lontoossa, mukaan luettuna East London Line -rautatienlisäosa. Yhdenvertaisuuden ja osallisuuden katsottiin olevan kyseisen ohjelman ytimessä ja olennaisia hankintasopimuksissa.East London Line -hankkeen (East London Line Project, ELLP) arvoksi määrättiin 500 miljoonaa puntaa päätöiden osaltaja 350 miljoonaa puntaa raidekaluston ja junien huollon osalta.Hankkeen strategiassa asetettiin tavoitteeksi parantuneiden liikenneyhteyksien käyttäminen vauhdittamaan taloudellistaelpymistä lisäosaa ympäröivillä alueilla, joista jotkin ovat Lontoon heikoimmassa asemassa olevia alueita. Näillä alueilla onmonien kulttuurisesti ja taloudellisesti moninaisten yhteisöjen koti, ja niiden työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen asteon korkea. Rakennusvaiheen aikana oli myös tarpeen edistää myönteisiä suhteita yhteisössä rakennustoimien vaikutuksenminimoimiseksi ja uuden rautatien toimintaa koskevan myönteisen ympäristön luomiseksi. Näiden olosuhteiden perusteellakahdeksi keskeiseksi sosiaaliseksi tavoitteeksi määritettin yhdenvertaisuus ja osallisuus. TfL esitti siten tarjoajille vaatimuksia,jotka pantaisiin täytäntöön hankkeen toteuttamisen aikana: hankkeen yhdenvertaisuuspolitiikka, hankkeessa työskentelevänhenkilöstön moninaisuutta koskeva koulutussuunnitelma ja tavaranhankkijoiden moninaisuutta koskeva suunnitelma(sen varmistamiseksi, että erilaiset tavaranhankkijat pystyivät tekemään tarjouksia hankkeesta johtuvista alihankintamahdollisuuksista).Nämä vaatimukset sisällytettiin tarjouspyyntöön ja sopimusehtoihin.45

Sosiaalisten vaatimusten sisällyttämistä sopimusehtoihinolisi tasapainotettava käytännön mahdollisuudellavalvoa näiden vaatimusten noudattamista sopimuksentoteuttamisen aikana, jotta ei lisättäisi ylimääräisiä vaatimuksia,joita ei voida valvoa (tai ei valvota) tehokkaasti.Se tarkoittaa sopimuksen hallinnointia ja vaatimustenmukaisuudenvalvontaa.3. Kansallisten työllisyyttä koskevien oikeudellistenpuitteiden noudattaminenMolemmissa hankintadirektiiveissä 85 tehdään selväksi,että ”hankintasopimusta toteutettaessa sovelletaan työ-olojen ja työturvallisuuden alalla voimassa olevia sekäkansallisia että yhteisön säädöksiä, sääntöjä ja työehtosopimuksiaedellyttäen, että kyseiset säännöt sekä niidensoveltaminen ovat yhteisön oikeuden mukaisia” 86 .Jotkin esimerkit siitä, miten jäsenvaltiot ovat lähestyneettätä kysymystä, ovat aiheuttaneet ristiriitoja jäsenvaltioidensisällä. Yksi esimerkki on asia Rüffert 87 .On pantava merkille, että vaikka tämä tuomio annettiin julkisenhankintasopimuksen puitteissa, sillä ei ole vaikutuksiahankintadirektiivien tarjoamiin mahdollisuuksiin ottaasosiaaliset näkökohdat huomioon julkisissa hankinnoissa.Siinä vain selvennetään, että lähetettyjä työntekijöitä koskeviensosiaalisten näkökohtien (julkisissa hankinnoissa)Esimerkki:Lähetetyt työntekijät EU:ssa: asia RüffertNiedersachsenin (Ala-Saksin osavaltio ) julkisten hankintasopimuksien tekemisestä annetussa laissa todetaan muun muassa,että julkiset urakkasopimukset voidaan tehdä vain sellaisten toimeksisaajien kanssa, jotka sitoutuvat kirjallisesti maksamaantyöntekijöilleen vähintään sovellettavassa (alueellisessa) työehtosopimuksessa määrätyn korvauksen. Toimeksisaajan onmyös sitouduttava määräämään sama velvoite alihankkijoilleen ja tarkastamaan, että ne noudattavat sitä. Sitoumuksen noudattamattajättämisestä joutuu maksamaan sopimussakon.Näiden säännösten laillisuus kyseenalaistettiin Saksan alueellisessa tuomioistuimessa saksalaisen hankintaviranomaisen jaObjekt und Bauregie -yhtiön (O&B) välisen Göttingen-Rosdorf-vankilan rakentamista koskevan urakkasopimuksen toteuttamisenosalta. Hankintaviranomainen oli irtisanonut sopimuksen ja haastanut O&B-yhtiön oikeuteen sopimussakon maksamisesta,koska se oli havainnut, että O&B-yhtiön puolalainen alihankkija maksoi Saksassa sijaitsevalla työmaalla työskentelevilletyöntekijöilleen vain 46,57 prosenttia sovellettavalla työehtosopimuksella määrätystä vähimmäispalkasta.Koska Saksan alueellinen tuomioistuin oli epävarma sopimussakkoja koskevan säännöksen lainmukaisuudesta, se vei asianEuroopan yhteisöjen tuomioistuimeen saadakseen ennakkopäätöksen tähän asiaan liittyvien EU:n lainsäädännön näkökulmientulkinnasta.Euroopan yhteisöen tuomioistuin totesi, että työehtosopimusta ei ollut julistettu yleisesti sovellettavaksi (vaikka Saksassaon järjestelmä työehtosopimusten julistamiselle yleisesti sovellettaviksi) ja että se kattoi vain osan rakennusalasta, koska asiaankuuluvaalakia, jolla “rakennuksia ja julkisia urakoita” koskeva työehtosopimus tehdään velvoittavaksi, sovelletaan vainjulkisiin hankintoihin eikä yksityisiin hankintoihin. Siksi “rakennuksia ja julkisia urakoita” koskevassa työehtosopimuksessasäädettyä vähimmäispalkkaa ei ollut laadittu työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin 96/71/EY 3 artiklan mukaisesti(“Direktiivi työntekijöiden lähettämisestä”) * .Siten tuomioistuimen asiassa Rüffert antamassa tuomiossa todettiin, että kyseiset säännökset eivät ole työntekijöiden lähettämisestäannetun direktiivin mukaisia.*Euroopan parlamentin ja neuvoston 16 päivänä joulukuuta 1996 annettu direktiivi 96/71/EY palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöidenlähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon.85Direktiivin 2004/18/EY johdanto-osan 34 kappale ja direktiivin 2004/17/EYjohdanto-osan 45 kappale.86Yksi esimerkki kyseisestä EU:n lainsäädännön noudattamisesta on vaatimusnoudattaa työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin96/71/EY vaatimuksia rajatylittäviä tilanteita sisältävissä julkisissa hankinnoissa,joissa toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevat työntekijät tarjoavat palvelujatoisessa jäsenvaltiossa julkisen hankintasopimuksen toteuttamiseksi.87Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-346/06 (Dirk Rüffertv. Land Niedersachsen).46

IV. Hankintasopimuson myös oltava EU:n oikeuden mukaisia, erityisesti työntekijöidenlähettämisestä annetun direktiivin mukaisia 88 .Hankintadirektiiveissä säädetään, että hankintaviranomaisetvoivat käsitellä työsuojelua tarjousmenettelyssäkahdella erityisellä tavalla:Hankintaviranomaiset voivat ensinnäkin ilmoittaa tarjousasiakirjoissa,mistä tarjoajat voivat saada tietoa työsuojeluunja työoloihin liittyvistä velvoitteista, jotka ovatvoimassa siinä jäsenvaltiossa tai sillä alueella taikka paikkakunnalla,jolla suorituksen on määrä tapahtua tai jollapalvelu on määrä tarjota 89 .Toiseksi, kaikkien hankintaviranomaisten, jotka toimittavatnäitä tietoja, olisi pyydettävä tarjoajia ilmoittamaan,että ne ovat tarjousta laatiessaan ottaneet huomioonsiellä voimassa oleviin työsuojelua 90 ja työoloja koskeviinsäännöksiin liittyvät velvoitteet, missä suorituksen onmäärä tapahtua tai palvelu on määrä tarjota 91 . Se johtuusiitä, että pelätään, että toimeksisaajat saattaisivat pyrkiäalentamaan työsuojelunsa tasoa voidakseen esittääalhaisemman tarjouksen.4. Toimitusketjun hallinnointiHankintaviranomaiset voivat myös sisällyttää hankintasopimuksentoteuttamista koskeviin lausekkeisiinalihankkijoita koskevia sosiaalisia näkökohtia esimerkiksilapsi- ja pakkotyövoiman kiellosta, terveys- ja turvallisuusvaatimuksista,vähimmäispalkkaa koskevistavelvoitteista, sosiaaliturvavaatimuksista ja yleisemminihmisarvoista työtä koskevista normeista. Jotkut hankintaviranomaisetovat myös alkaneet sisällyttää lausekkeita,joilla vaaditaan alihankkijoita noudattamaanlapsi- ja pakkotyövoiman kieltoja, kun toimitusketjuuntodennäköisesti kuuluu tuotantoa tai käsittelyä, jossanäitä ongelmia ilmenee.Esimerkki:Pariisin kaupunki: Pariisin kaupungin vaatetusosastonon tarjottava vaatetus kaupungin 29 000 työntekijälle.Kyseinen osasto käsittelee 300 000 vaatetta ja 300 tilaustavuodessa. Se on sisällyttänyt sosiaaliset ja ympäristöönliittyvät näkökohdat hankintamenettelyihinsä. Sosiaalistensitoumuksiensa mukaisesti Pariisin kaupunki pyytäätavarantoimittajiaan allekirjoittamaan sitoumuksen,jossa ne sitoutuvat kunnioittamaan perusoikeuksia työssä(mukaan luettuna nimenomainen viittaus työntekijöidenvähimmäisikään), esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestönmäärittämiä oikeuksia, hankinnan toteuttamisen aikana.Pariisin kaupunki myös edellyttää, että kaupunginhallituksennimeämä riippumaton elin tarkastaa tavarantoimittajatja että näistä tarkastuksista johtuvat suosituksetpannaan täytäntöön.Sillä on erityiset seuraukset EU:n sisäisiin ja EU:n ulkopuolistenmaiden kanssa tehtäviin kauppoihin. Julkisethankintaviranomaiset ovat esimerkiksi entistä enemmänhuolissaan puutavaran laillisuudesta ja kestävyydestä,erityisesti, kun se tuodaan kolmansista maista, joillaon tällä alalla erityisiä vaikeuksia. Koko ajan laajemmintunnustetaan, että lainmukaiseen ja kestävään metsänhoitoonkuuluvat talouteen ja ympäristöön liittyvienperusteiden lisäksi myös sosiaaliset perusteet (esimerkiksikunnolliset palkat ja työ-, terveys- ja turvallisuusolotja maanomistuksen ja paikallis- ja alkuperäisyhteisöjenoikeuksien käytön kunnioittaminen).© iStock88Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY palvelujen tarjoamisenyhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhöntoiseen jäsenvaltioon.89Direktiivin 2004/18/EY 27 artiklan 1 kohta.90Kyseisissä säännöksissä on myös noudatettava kaikkea asiaankuuluvaaEU:n lainsäädäntöä.91Direktiivin 2004/18/EY 27 artiklan 2 kohta.47

Kun tällaisia vaatimuksia säädetään myös alihankkijoille,hankintaviranomaisten olisi pyydettävä päätoimeksisaajaaantamaan todisteet vaatimustenmukaisuudestajoko viittaamalla erityisiin sertifiointijärjestelmiin (mikälisellaisia järjestelmiä on olemassa) tai jollakin muulla luotettavallatavalla 92 .Metsänhoidon alalla esimerkiksi on kehitetty monia sertifiointijärjestelmiäantamaan riippumaton todistus siitä,että puutavaran lähde täyttää tietyt kestävyyttä koskevatvaatimukset (mukaan luettuna ympäristöön liittyvät jasosiaaliset perusteet). Kyseisiä järjestelmiä ei kuitenkaanpidä katsoa yksinomaisiksi todistustavoiksi kestävästäpuutavarasta, koska myös muut vastaavat todistusmuodoton hyväksyttävä.5. Sopimusten hallinnointi javaatimustenmukaisuuden valvontaHankinnan toteuttamisen hallinnointijärjestelmässä esitetääntoteuttamisen ja täytäntöönpanon arviointia koskevatehdot. Se voi tarkoittaa toimeksisaajien palkitsemistahyvästä suorituksesta, alisuoritukseen puuttumistatai yhteistyötä toteutuksen parantamiseksi. Tärkeimmillätoteuttamista koskevilla indikaattoreilla tavoitteetmuunnetaan mitattavissa oleviksi kohteiksi ja määrätäänhyväksyttävä toteuttamisen taso. Valvontajärjestelyilläolisi taattava asianmukaisten toteuttamista koskevientilastojen kerääminen ja niiden tehokas analysoiminen.Maksuehdoilla (jotka olisi eriteltävä sopimuksessa) tarjotaanperusta sen varmistamiselle, että toimeksisaajatäyttää vaaditut normit. Niillä voidaan tarjota taloudellisialannistimia huonosta toteuttamisesta ja kannustimiaperustavoitteiden ylittämisestä. Nämä taloudellisetehdot on julkaistava hankintailmoituksessa.Sysäys palvelun parantamiselle voisi tulla huonoistatärkeimpiä toteuttamisindikaattoreita koskevista tuloksistatai tunteesta, että vaikka tavoitteet saavutetaan, onmahdollisuuksia vielä parempaan. Joka tapauksessa toi-92Hankintaviranomaisten pitäisi aina sallia se, että toimeksisaajat toimittavatvaihtoehtoisia todistuskappaleita (esimerkiksi viranomaisen tai kolmansienosapuolien myöntämät todistukset, kolmannen osapuolen tarkastuskertomukset,työsopimusten jäljennökset, kaikkien asiaankuuluvienasiakirjojen jäljennökset, todisteet valvontakäynneistä). Hankintaviranomainenvoi kuitenkin vaatia lisätodisteita, jos toimeksisaajan toimittamatalkuperäiset todisteet osoittautuvat (kyseisissä oloissa) riittämättömiksi taiepäluotettaviksi.meksisaajan ja asiakkaan olisi ymmärrettävä, millä perusteellanykyiset toteuttamistasot määrätään, ja sovittavasiitä, miten tuloksia parannetaan. Toimeksisaajan jatkuvanepäonnistumisen pitäisi johtaa sopimusehtojenrikkomisen soveltamiseen, vaikka kaikkien toteutettavientoimien olisi oltava kohtuullisia. Analyysi voisi myösjohtaa sopimuksen muutoksiin, palvelun suunnitteluunuudelleen tai innovaatioihin.Esimerkki:Yhdistynyt kuningaskunta: Parantaakseen sairaaloisdenruokapalveluja Pohjois-Irlannin terveysviranomaisenpuolesta ruokapalvelujen hoitaja teki sopimuksen vuotuistenpotilastyytyväisyyskyselyjen järjestämisestä ja tietojenanalysoinnista iän, etnisen alkuperän ja sukupuolenmukaan. Viranomainen myös aloitti ateriapalvelun arvioinninaliravitsemusta vanhustenosastoilla koskevien lehtiartikkelienperusteella. Yhdistetyt todisteet käynnistivätvanhustenosastojen palvelun parantamiseksi sopimuksenmuutokset, joilla helpotettiin potilaiden ruokkimista.”Kumppanuuskulttuurin” pitäisi tukea hankintasopimustenhallinnointia. Asiakkaat ja toimeksisaajat voivathallita riskejä ja saada aikaan parhaita tuloksia vaininnovatiivisen ja sitoutuneen ryhmätyön avulla. Yleisestiparhaat toimeksisaajat suhtautuvat hyvin kyseisiin suhteisiinja tekevät vapaaehtoisesti lisäsitoumuksia, esimerkiksiperustaito-ohjelmia, ympäristöinnovaatioita taipienten yritysten tukemista niiden toimitusketjussa.Esimerkki:Ranska: Sosiaalisesta osallisuudesta vastaavat julkisetelimet ovat olleet olennaisen tärkeitä sosiaalisten lausekkeidensisällyttämisessä hankintasopimuksiin, esimerkiksitarjoamalla yhteyshenkilöitä auttamaan toimeksisaajiahallinnoimaan osallistamisessa mukana olevaa työvoimaa,ja ne voivat myös toimia sosiaalisen vaatimustenmukaisuudensertifioijina. Esimerkiksi Rouenin kaupunki käyttiEU:n sosiaalirahaston rahaa osarahoittaakseen sosiaalistaosallisuutta koskevien lausekkeiden sisällyttämisestä tehtyihineri hankintasopimuksiin vastaavan hankejohtajanpalkkaamisen. Arlesin kunta päätti palkata oikeudellisenerikoisneuvonantajan laatimaan ja hallinnoimaan sosiaalisialausekkeita sisältäviä hankinta-asiakirjoja.48

IV. HankintasopimusSopimusehdot, sopimuksen hallinnointi ja sopimuksen valvonta – PÄHKINÄNKUORESSAHankintasopimuksen toteuttamista koskevat lausekkeet ovat yleisesti se menettelyn vaihe, johon on asianmukaisinta sisällyttäähankinnan toteuttamisessa mukana olevien työntekijöiden työllisyys- ja työoloihin liittyvät sosiaaliset näkökohdat.Varmistetaan, että hankintasopimuksen toteuttamista koskevat lausekkeet• liittyvät hankinnan toteuttamiseen;• ovat yhdenmukaisia parhaan hintalaatusuhteen aikaansaamisen kanssa;• sisältyvät tarjousasiakirjoihin;• ovat sopusoinnussa EU:n lainsäädännön kanssa (mukaan luettuna Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksenperusperiaatteet).Varmistetaan, että sopimusehtojen noudattamista voidaan valvoa tehokkaasti.Työskennellään yhdessä tavarantoimittajan kanssa, jotta toteuttamista voidaan hallinnoida ja tavoitteet saavutetaan jasopimusehtoja noudatetaan mahdollisimman hyvin.Pidetään asianmukaisia rekisterejä tavarantoimittajien, toimeksisaajien ja palveluntarjoajien suorituksista.Käytetään lausekkeiden muuttamista kuvaamaan muutoksia, joita sopimuksessa saatetaan ajan myötä tarvita edellyttäen,että ne ovat hankintadirektiivien säännösten ja avoimuusperiaatteen mukaisia.Työskennellään tavarantoimittajien kanssa jatkuvien parannusten puolesta – vapaaehtoisesti – ja pysytään yleisesti markkinoidenkehityksessä mukana. Tehdään erityisesti työtä tavarantoimittajien kanssa ihmisarvoista työtä ja yritysten yhteiskuntavastuutakoskevien periaatteiden noudattamisen helpottamiseksi koko toimitusketjussa.49

Euroopan komissioSosiaalinen ostaminen – Opas sosiaalisten näkökohtien huomioonottamisesta julkisissa hankinnoissaLuxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto2011– 49 s. – 21 x 29,7 cmISBN 978-92-79-18403-1doi:10.2767/18806Julkisten hankintojen osuus EU:n bruttokansantuotteesta on noin 17 prosenttia. Niillävaikutetaan merkittävästi esimerkiksi sosiaalipolitiikkaan. Oppaallaan Sosiaalisten näkökohtienhuomioiminen julkisissa hankinnoissa (Guide to Taking Account of Social Considerationsin Public Procurement) Euroopan komissio pyrkii hyödyntämään tätä seikkaa (a)lisäämällä hankintaviranomaisten tietoisuutta hyödyistä, joita saadaan hyviä sosiaalipoliittisiatuloksia tuottavista tavaroista ja palveluista, ja (b) kertomalla mahdollisuuksista,joita EU:n nykylainsäädäntö tarjoaa sosiaalisten näkökohtien huomioon ottamiseksi julkisissahankinnoissa. Oppaassa määritellään ensin, mitä sosiaalisesti vastuulliset julkisethankinnat (socially responsible public procurement, SRPP) ovat, ja kerrotaan sitten niidenhyödyistä. Siinä tarkastellaan SRPP:tä suhteessa EU:n sosiaaliseen malliin ja esitelläänunionin lainsäädännöllinen ja poliittinen lähestymistapa aiheeseen. Oppaassa kerrotaanmyös SRPP-strategiasta ja neuvotaan, miten tarpeita määritellään ja hankintamenettelyjäsuunnitellaan. Oppaassa selvitetään myös lainsäädännöllisestä näkökulmasta, miten sosiaalisetnäkökohdat voidaan ottaa huomioon hankintaprosessin eri vaiheissa (teknisteneritelmien ja valintakriteerien määrittelemisestä sopimusten tekemiseen ja niiden täytäntöönpanonseurantaan). Prosessin eri vaiheita havainnollistetaan kansallisin esimerkein.Julkaisu on saatavilla sähköisessä muodossa kaikilla EU:n virallisilla kielillä.

MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA?Maksuttomat julkaisut:• EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)• Euroopan unionin edustustoista tai lähetystöistä.Yhteystiedot löytyvät internetosoitteesta http://ec.europa.eu, tai ne saa lähettämälläfaksin numeroon +352 2929-42758.Maksulliset julkaisut:• EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu).Maksulliset tilaukset (esimerkiksi EUVL:n vuosikerta, tuomioistuinten oikeustapauskokoelmat):• Euroopan unionin julkaisutoimiston myyntiedustajalta(http://publications.europa.eu/others/agents/index_fi.htm).

KE-32-10-584-FI-COletko kiinnostunut työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioistavastaavan pääosaston julkaisuista?Voit ladata ne tai rekisteröityä tilaajaksi maksutta osoitteessahttp://ec.europa.eu/social/publicationsVoit myös tilata Euroopan komission ilmaisen uutiskirjeenSocial Europe e-newsletterhttp://ec.europa.eu/social/e-newsletterhttp://ec.europa.eu/socialwww.facebook.com/socialeuropeISBN 978-92-79-18403-1