B:21 Timo Suutari: Etelä-Pohjanmaan matkailun ja kulttuurin ...

9selvemmin eri kuluttajaryhmille suunnattuja tuotteita. Siinä missä modernin ajan matkailualuonnehtivat sellaiset piirteet kuin massaturismi, pakettimatkailu ja passiivisuus,luonnehtii jälkiteollisen ajan matkailua yksilöllisyys, joustava omatoimimatkailu ja aktiivisuus.(Urry 1990, 13–14, Saarinen 2001, 88–89.)Tätä jälkiteolliseksi tai postmoderniksi nimetyn ajan matkailua leimaa lisäksi nautinnonjatkuva metsästäminen ja arkitodellisuudesta irrottautuminen sekä matkailijan kiinnostusyksilöllisiä valintoja kohtaan, pakettimatkaajan statuksen välttäminen sekä ”oikean”ja ”luonnollisen” arvostaminen matkakohteessa. Tämä uusi matkailijatyyppi, niin sanottupostturisti, ei kuitenkaan välttämättä halua nähdä aitoja ja autenttisia kohteita,vaan olennaisempaa hänelle on välitön tarpeentyydytys ja nautinto, eli elämykset. Postturistiyhdistääkin yksilöllisen matkailun piirteet turistiseen tarpeeseen kuluttaa valmiiksituotettuja matkailupalveluja. Sinänsä voidaan suhtautua kriittisesti koko ajatukseenmatkailun muuttumisesta postmoderniksi ja postturistin olemassaolosta, koska moderninajan matkailu ja sen ominaispiirteet eivät periaatteessa ole kadonneet minnekään,vaan ne ovat vain muuttaneet muotoaan entistä intensiivisemmiksi ja nopeatempoisemmiksi.(Urry 1990, 96, 100–102; vrt. Selänniemi 1996, 170–172; Saarinen 2001, 96.)Matkailun kuluttajakäyttäytymistä tarkastelevissa tutkimuksissa, joita tämä asiakastutkimuskinedustaa, tulee huomioida yhteiskuntaan, yhteisöihin ja yksilöihin vaikuttaviamuutostekijöitä ja pohtia niiden vaikutusta matkailun kulutukseen ja tuottamiseen lähitulevaisuudessa.Matkailun toimintaympäristöön vaikuttavien muutosten, kuten globalisaation,ikärakenteen muutoksen ja elämäntapojen muutoksen tunnistamisen avullapyritään luomaan kuvaa lähitulevaisuuden matkailijasta ja siitä, miten yksilön sosiaaliseenolemukseen ja taloudellisiin resursseihin vaikuttavat muutokset heijastuvat hänenmatkailijakäyttäytymiseensä ja arvostuksiinsa. (Leveälahti 2001, 9–10,13.)Eläkeläisten määrän nopea kasvu, vanheneva ikärakenne sekä sukupolvien väliset eroavaisuudetkulutustottumusten, tulojen ja menojen suhteen muuttavat matkailun toimintaympäristöntilaa. Tämä tulee huomioida sekä matkailun markkinoinnissa että matkailupalveluidenja -tuotteiden kehitystyössä. Erityisen tärkeää on arvioida 1940–1950-luvuilla syntyneiden, ns. suurten ikäluokkien merkitystä kuluttajina, koska he ovat absoluuttisenja suhteellisen määränsä, tulojensa ja kulutuksen suhteen tärkein matkailunkuluttajaryhmä lähitulevaisuudessa. (Leveälahti 2001, 34, 89–90.)Asuinpaikan ja -maan mukaisessa segmentoinnissa tulee puolestaan huomioida se, ettämatkailun painopiste on kotimarkkinoilla. Suomen matkailutulojen ja -määrien mukaanmitattuna yli kaksi kolmasosaa matkailusta koostuu kotimaan matkailijoista. Lisäksimaaseutuväestön määrän vähentyminen ja elämäntavan urbanisoituminen aiheuttavatmuutoksia eri matkailijasegmenttien välisissä painoarvoissa. (vrt. Leveälahti 10, 113.)Lyhyemmälläkin aikavälillä on tärkeää tunnistaa matkailuun vaikuttavia trendejä ja niitätekijöitä, jotka muokkaavat ihmisten arvostuksia ja käsityksiä matkailusta sekä vaikuttavathenkilökohtaisiin matkustusmotiiveihin. Esimerkiksi Matkailun edistämiskeskuksensuhdanneraportin mukaan perhematkailun sekä luonnossa ja maaseudulla tapahtuvanlomailun uskotaan lisääntyvän. Erityisesti luonto- ja liikuntamatkat ovat olleetbarometrin kärkiryhmässä kysyttäessä matkailualalta eri tuoteryhmien kasvunäkymiä.(Maaseudun Tulevaisuus.)