B:21 Timo Suutari: Etelä-Pohjanmaan matkailun ja kulttuurin ...

39Keskeistä on siis elämysten teemoittaminen. Tämä liittyy laajemmin ajatukseen kokemuksistaja elämyksistä kulutushyödykkeinä, joita tuotteistettuina ja paketoituina onhelpompi myydä ja tarjota kuluttajille.Esimerkiksi juuri kulttuurimatkailu täyttää usein nämä teemoitetun elämyksellisyydenja paketoinnin kriteerit. Matkailun elämysteollisuuden tarvitsemaa arkitodellisuudestapoikkeavaa ”elämää suurempaa kulttuuria” luodaan esimerkiksi kytkemällä kulttuurimatkailupaketeissaerilaisia kulttuurisia elementtejä yhteen. Jotta kulttuuri täyttäisi matkailuteollisuudenvaatimukset uuden kokemisesta ja erilaisuudesta, sen tulee olla enemmänkuin matkailijan oma arkipäivän todellisuus. Tämä saadaan aikaan kokoamalla erikulttuurien osia toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Näin saatua uutta kulttuurikuvaavoidaan rikastaa mielikuvituksen avulla keksimällä uutta historiaa ja perinnettä.Käsitellyn kulttuurin kuitenkin tulee antaa vaikutelma todellisuudesta ja olla todellisuudenkaltainen. Tällä tavoin saadaan matkailun elämysteollisuuden tarvitsemaa ”elämääsuurempaa kulttuuria”. (Petrisalo 2001, 88.)Kulttuuria tai historiaa hyödynnettäessä ja tuotteistettaessa tulisi kuitenkin ottaa huomioonse, että tuotteistaminen lähtee paikallisen kontekstin huomioimisesta sekä kulttuurikohteenja historian ymmärryksestä eikä vain lyhytjännitteisestä eduntavoittelusta,jolloin voidaan puhua kohteen kulttuurisesti kestävästä hyödyntämisestä (Kainulainen& Suutari 2002, 50).Ovatko sitten eteläpohjalaisen kulttuurin piirteet sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka todellahoukuttelevat ulkopuolisia matkailijoita alueelle? Vaikka kulttuuri koettaisiinkinomaleimaisena, se ei välttämättä realisoidu imago- ja talousvaikutuksina ja lisääntyvinämatkailijavirtoina. Kainulainen (1999, 46) esittääkin aiheellisesti kysymyksen, onkopohjalaisella kulttuurilla kysyntää matkailijoiden silmissä? Luvussa 3.1 vetovoimatekijöidenolemusta pohdittaessa todettiin Leveälahtea (2001, 48) mukaillen, että paikalliseenja maakunnalliseen kulttuuriin liittyvien elementtien liiketaloudellisen merkityksenratkaisee matkailun osalta viime kädessä kysyntä. Tähän voi vielä lisätä, että kysyntäänvaikuttaa tarjonta eli se, miten pohjalaisuus on matkailullisessa mielessä teemoittainpaketoitu ja tuotteistettu.Matkailun elämyksellisyyden näkökulmasta olennaisempaa kuin se, mistä elementeistäesimerkiksi kulttuurimatkailupaketti on koottu, on se peruskysymys, voiko valmiiksipaketoitu tuote tuottaa matkailun ydinsisältöä eli kokemuksia ja elämyksiä? Itse keksimisen,suunnittelemisen ja löytämisen ilo on keskeinen osa matkailuelämystä, mikä asettaahaasteita tuotteistamiselle. Näin ollen haasteena on saada matkailun kokonaispaketitvaikuttamaan siltä kuin niitä ei olisikaan valmiiksi tuotteistettu.Käytännössä tuotteistamisen ja paketoimisen keskeisimpiä etuja on se, että asiakas saaparemmin tietoa palvelusta ja sen hinnasta sekä hahmottaa selvemmin, minkälaisestapalvelukokonaisuudesta on kyse. Lisäksi yrittäjälle jälleenmyynti ja markkinointi onhelpompaa, kun tuotteella on selkeä sisältö ja hinta. Myös tieto paketoidusta tuotteestaleviää helpommin kuin erillään olevista hajanaisista osapalveluista. (Elämyksiä maaseutumatkailuun1998, 68–69.) Viimeksi mainittu on erityisen tärkeää, sillä usein matkailijasaattaa kiinnostua joistain tuotteistetun paketin osista, joita ei ilman tuotteistamistaja paketoimista osaisi edes toivoa ja kysyä.