385. MATKAILUPAKETIT ETELÄ-POHJANMAALLA5.1 Elämyksellisyys <strong>ja</strong> teemoittelu paketoinnin perustanaMatkailun ydinasiana voidaan pitää kokemuksia <strong>ja</strong> elämyksiä. Kokemuksen <strong>ja</strong> elämyksenkeskeisin ero on siinä, että kaikkia elämyksiä voidaan pitää kokemuksina, muttakaikki kokemukset eivät matkailussa ole elämyksiä. Elämyksellisyyteen liitetään useina<strong>ja</strong>tus voimakkaasta tunteisiin perustuvasta kokemuksesta, jonka muodostuminen tapahtuuuseiden eri aistien välityksellä <strong>ja</strong> joka on positiivisesti latautunut. (Saarinen 2001,85–86.)Jos matkailuyritys alkaa markkinoida elämyksiä, silloin ei enää riitä pelkkä kuljetus-,majoitus- <strong>ja</strong> ravitsemuspalvelujen järjestäminen, vaan tuote täytyy tarjota kokonaisvaltaisesti.Tällöin itse asiakkaastakin tulee osa matkailutapahtuman tuotantoprosessia, johonhän osallistuu fyysisellä, älyllisellä, tunteellisella <strong>ja</strong> jopa uskonnollisella tasolla.(Petrisalo 2001, 94.)Koska kokemukset <strong>ja</strong> elämykset ovat sisäisiä, yksilön mielessä vaikuttavia seikko<strong>ja</strong>,voidaan tällöin perustellusti kysyä, kuinka pitkälti matkailuelämystä voi ennakolta tietoisestirakentaa? Matkailuelämys tulee nähdä prosessina, jonka syntyminen alkaa joennen ostopäätöstä kiinnostuksen herätessä <strong>ja</strong> mahdollisiin kohteisiin orientoiduttaessa.Varsinaisen matkan aikana matkaili<strong>ja</strong> vastaanottaa monenlaista elämysten raaka-ainetta,joita hän tallentaa niin fyysisinä esineinä (esimerkiksi valokuvat) kuin sosiaalisinakontakteina <strong>ja</strong> mentaalisina vaikutelmina. Matkailuelämys täydentyy matkan jälkeentapahtuneita elämyksiä muistelemalla <strong>ja</strong> liittämällä niihin uusia merkityksiä. (Aho 200143–47.)Mikäli keskitytään matkan aikana tarjottavien elämysten raaka-aineisiin, ovat Pine II &Gilmore (1998) esittäneet kuusi kohtaa, jotka tulisi ottaa huomioon elämysteollisuudenmatkailukohdetta suunniteltaessa <strong>ja</strong> toteutettaessa (Pine II & Gilmore 1998 Petrisalon2001, 94–95 mukaan):1. Elämysten teemoittaminen2. Vaikutelman harmonisointi sellaisilla myönteisillä merkeillä, jotka tukevatteemaa3. Teemaan kuulumattomien <strong>ja</strong> kielteisten merkkien eliminointi4. Kaikkien kohteeseen liittyvien asioiden <strong>ja</strong> esineiden, mm. matkamuistojenyhteensovittaminen samaan teemaan5. Kaikkien aistien aktivointi samanaikaisesti <strong>ja</strong> yhteensopivalla tavalla6. Jatkuva uudistuminen.
39Keskeistä on siis elämysten teemoittaminen. Tämä liittyy laajemmin a<strong>ja</strong>tukseen kokemuksista<strong>ja</strong> elämyksistä kulutushyödykkeinä, joita tuotteistettuina <strong>ja</strong> paketoituina onhelpompi myydä <strong>ja</strong> tarjota kuluttajille.Esimerkiksi juuri kulttuurimatkailu täyttää usein nämä teemoitetun elämyksellisyyden<strong>ja</strong> paketoinnin kriteerit. Matkailun elämysteollisuuden tarvitsemaa arkitodellisuudestapoikkeavaa ”elämää suurempaa kulttuuria” luodaan esimerkiksi kytkemällä kulttuurimatkailupaketeissaerilaisia kulttuurisia elementtejä yhteen. Jotta kulttuuri täyttäisi matkailuteollisuudenvaatimukset uuden kokemisesta <strong>ja</strong> erilaisuudesta, sen tulee olla enemmänkuin matkaili<strong>ja</strong>n oma arkipäivän todellisuus. Tämä saadaan aikaan kokoamalla erikulttuurien osia toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Näin saatua uutta kulttuurikuvaavoidaan rikastaa mielikuvituksen avulla keksimällä uutta historiaa <strong>ja</strong> perinnettä.Käsitellyn <strong>kulttuurin</strong> kuitenkin tulee antaa vaikutelma todellisuudesta <strong>ja</strong> olla todellisuudenkaltainen. Tällä tavoin saadaan <strong>matkailun</strong> elämysteollisuuden tarvitsemaa ”elämääsuurempaa kulttuuria”. (Petrisalo 2001, 88.)Kulttuuria tai historiaa hyödynnettäessä <strong>ja</strong> tuotteistettaessa tulisi kuitenkin ottaa huomioonse, että tuotteistaminen lähtee paikallisen kontekstin huomioimisesta sekä kulttuurikohteen<strong>ja</strong> historian ymmärryksestä eikä vain lyhytjännitteisestä eduntavoittelusta,jolloin voidaan puhua kohteen kulttuurisesti kestävästä hyödyntämisestä (Kainulainen& <strong>Suutari</strong> 2002, 50).Ovatko sitten eteläpoh<strong>ja</strong>laisen <strong>kulttuurin</strong> piirteet sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka todellahoukuttelevat ulkopuolisia matkailijoita alueelle? Vaikka kulttuuri koettaisiinkinomaleimaisena, se ei välttämättä realisoidu imago- <strong>ja</strong> talousvaikutuksina <strong>ja</strong> lisääntyvinämatkaili<strong>ja</strong>virtoina. Kainulainen (1999, 46) esittääkin aiheellisesti kysymyksen, onkopoh<strong>ja</strong>laisella kulttuurilla kysyntää matkailijoiden silmissä? Luvussa 3.1 vetovoimatekijöidenolemusta pohdittaessa todettiin Leveälahtea (2001, 48) mukaillen, että paikalliseen<strong>ja</strong> maakunnalliseen kulttuuriin liittyvien elementtien liiketaloudellisen merkityksenratkaisee <strong>matkailun</strong> osalta viime kädessä kysyntä. Tähän voi vielä lisätä, että kysyntäänvaikuttaa tarjonta eli se, miten poh<strong>ja</strong>laisuus on matkailullisessa mielessä teemoittainpaketoitu <strong>ja</strong> tuotteistettu.Matkailun elämyksellisyyden näkökulmasta olennaisempaa kuin se, mistä elementeistäesimerkiksi kulttuurimatkailupaketti on koottu, on se peruskysymys, voiko valmiiksipaketoitu tuote tuottaa <strong>matkailun</strong> ydinsisältöä eli kokemuksia <strong>ja</strong> elämyksiä? Itse keksimisen,suunnittelemisen <strong>ja</strong> löytämisen ilo on keskeinen osa matkailuelämystä, mikä asettaahaasteita tuotteistamiselle. Näin ollen haasteena on saada <strong>matkailun</strong> kokonaispaketitvaikuttamaan siltä kuin niitä ei olisikaan valmiiksi tuotteistettu.Käytännössä tuotteistamisen <strong>ja</strong> paketoimisen keskeisimpiä etu<strong>ja</strong> on se, että asiakas saaparemmin tietoa palvelusta <strong>ja</strong> sen hinnasta sekä hahmottaa selvemmin, minkälaisestapalvelukokonaisuudesta on kyse. Lisäksi yrittäjälle jälleenmyynti <strong>ja</strong> markkinointi onhelpompaa, kun tuotteella on selkeä sisältö <strong>ja</strong> hinta. Myös tieto paketoidusta tuotteestaleviää helpommin kuin erillään olevista ha<strong>ja</strong>naisista osapalveluista. (Elämyksiä maaseutumatkailuun1998, 68–69.) Viimeksi mainittu on erityisen tärkeää, sillä usein matkaili<strong>ja</strong>saattaa kiinnostua joistain tuotteistetun paketin osista, joita ei ilman tuotteistamista<strong>ja</strong> paketoimista osaisi edes toivoa <strong>ja</strong> kysyä.