B:21 Timo Suutari: Etelä-Pohjanmaan matkailun ja kulttuurin ...

22Matkailukohteiden ja -alueiden tutkimuksessa vetovoima on ymmärrettävästi keskeinenkäsite, sillä vetovoimatekijöistä hahmottuu kohteen tai alueen imago ja samallatuotekuva, jolla kohdetta sekä siinä toimivia yrityksiä markkinoidaan (Vuoristo 1994,22). Maakuntien matkailullisia imagoja luodaan ja korostetaan painottamalla tiettyjäteemoja ja vetovoimatekijöitä. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan matkailun teemaohjelmassaon tavoitteena luoda pohjalaisuudesta matkailullinen käsite, jossa yhdistyy sekähistoria ja kulttuuriperintö että nykypäivä (Etelä-Pohjanmaan teemaohjelmat. Matkailunkehittämisohjelma 2000–2006. 2000, 4).Kulttuurin merkitys matkailun vetovoimatekijänä korostuu maakuntien matkailustrategioissayleisemminkin ja maakuntien kulttuurin omaperäisyys ja omaleimaisuus koetaanusein matkailun keskeiseksi vetovoimatekijäksi. Paikalliseen ja maakunnalliseenkulttuuriin liittyvien elementtien liiketaloudellisen merkityksen ratkaisee matkailun osaltakuitenkin viime kädessä kysyntä. Se, millä on alueelliseen ja paikalliseen identiteettiinliittyvää merkitystä, ei välttämättä ole kulttuurimatkailullista menekkiä. Kulttuurillistakiinnostavuutta tulisikin tarkastella objektiivisesti. (Leveälahti 2001, 48.)Myös luonto nähdään yhä lisääntyvässä määrin matkailun vetovoimatekijänä. Luonnonmerkitystä matkailun vetovoimatekijänä arvioitaessa on tosin ongelmana luonto-käsitteenmääritteleminen ja rajaaminen, mikä toki koskee kulttuuri-käsitettäkin. Eräänlaisenratkaisun määrittelyn ongelmaan antaa Järviluoma (2001) määrittelemällä luontomatkailunmatkailuksi, jossa luonnonelementit ja niistä saatavat kokemukset toimivatsytykkeinä matkakohteen valinnalle. Ensisijaiset luontomatkailun rajaukset löytyvät näinollen yksittäisen matkailijan kohdevalinnan syistä ja vasta toissijaisesti kohdealueidenpiirteistä. Siis se, onko kohdealue luonteeltaan pääasiassa luonnontilaista ympäristöävai rakennettua ympäristöä, on luontomatkailun määrittelyn kannalta epäoleellista. (Järviluoma2001, 78.)Perustuipa kohdealueen matkailullinen imagonrakennus sitten kulttuurin tai luonnonvetovoimatekijöihin, pyritään erityisesti markkinoinnilla vaikuttamaan kohdealueenimagoon ja niihin mielikuviin, joita potentiaaliset matkailijat kohdealueesta muodostavat.Vetovoimatekijänä imagon merkitys on kasvanut viime aikoina suhteessa konkreettisiinvetovoimatekijöihin. Tämän vuoksi on tärkeää toisaalta arvioida, millaista imagoamaakunta matkailullisessa mielessä tarjoaa ja ylläpitää ja toisaalta, millaisia mielikuviamaakunnasta muodostuu.Albanesea ja Boedekeria (2002, 24) mukaillen voi todeta, että attraktiot, vetovoimatekijätja mielikuvat yhdessä varsinaisten matkailupalvelujen kanssa tekevät kohteista houkutteleviaja näkemisen arvoisia ja luovat yhdessä kokonaisuuden, jota kutsutaan matkailutuotteeksi.3.2 Mielikuvat Etelä-Pohjanmaastamatkailu- ja kulttuurimaakuntanaMaakunnan vetovoimaisuutta matkailualueena on käsitelty osana Etelä-Pohjanmaanimagotutkimusta (Zimmerbauer 2002). Tutkimuksessa todettiin maakunnalla olevanjokseenkin heikko vetovoima matkailualueena. Kuitenkin tiettyjen vetovoimatekijöi-