B:21 Timo Suutari: Etelä-Pohjanmaan matkailun ja kulttuurin ...

11yritysten sitouttaminen ”ylimääräiseen” työhön, lomakkeen tarjoamiseen yöpyjälle tainiiden jakamiseen majoitustiloihin. Lisäksi matkailualaan liittyvät aiemmat tai meneilläänolleet selvitykset ja tutkimukset sekä opinnäytetöiden yhteydessä tehdyt kyselytkorottivat ymmärrettävästi yritysten kynnystä lähteä mukaan ja toisaalta saattoivat laskeavastaajien halukkuutta vastata. (Aineiston keruun ongelmista esim. Honkanen 2001,117–118.) Toisaalta, mukana olleet yritykset suhtautuivat kiinnostuneesti ja innostuneestitutkimukseen.Talvitapahtumien yhteydessä jaettiin talvijaksolla yhteensä 221 lomaketta, joista 47palautui. Palautusprosentiksi tuli näin ollen 21 %. Seinäjoen EM-paineja lukuun ottamattatapahtumat olivat pienimuotoisia ja suunnattuja erityisille kohdeyleisöille. Lisäksieteläpohjalaisten osuus tapahtumakävijöistä oli suuri. Kesäajan tapahtumissa jaettiinkaikkiaan 1013 kyselylomaketta, joista palautui 372. Palautusprosentiksi tuli 37 %, mitävoidaan pitää kohtuullisen korkeana. Erityisesti talviajan tapahtumien yhteydessä aineistoakerättäessä ongelmana oli se, että vierailijoina oli paljon eteläpohjalaisia, jotkaeivät näin ollen kuuluisi tiukasti rajatun matkailijan määritelmän piiriin. Useat näistätapahtumakävijöistä eivät itsekään pääsääntöisesti kokeneet olevansa matkalla, ja tällöinlomakkeen matkailutapahtumaan liittyvät kysymykset menettivät heidän kohdallaanmerkitystään. Tämän vuoksi kyselylomaketta tarjottaessa pyrittiinkin etsimäänmaakunnan ulkopuolisia vastaajia.Lomake mittasi sekä tosiasioita (senhetkiseen matkailutapahtumaan liittyviä tietoja) ettäasenteita (mielipiteitä matkailupaketeista ja Etelä-Pohjanmaasta matkailualueena). Tällaisessaalueellisessa matkailututkimuksessa esitettävien kysymysten avulla pyritään sekäselvittämään matkailijoiden asiakasprofiili että identifioimaan matkailullisia vetovoimatekijöitäja palveluita sekä niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä eri segmenttien keskuudessa.Empiirinen tutkimus on ensisijainen tapa tuottaa tällaista tietoa matkailunsuunnittelun ja kehittämisen tarpeisiin, mutta ei suinkaan ainoa tai edes välttämättä paras(vrt. Paajanen 1994, 128). Kyselylomaketutkimukseen saattaa liittyä tiettyjä ongelmia,kuten vastaajien mahdolliset väärinymmärrykset sekä tietty sattumanvaraisuus vastauksissa.Lisäksi kyselylomakkeen konstruoima todellisuus on varsin suljettu ja ennaltamäärätty ja tiettyjen tahojen mielestä heijastelee ennemminkin laatijoidensa kuin vastaajienarvostuksia.Tämän tutkimuksen aineisto siis muodostuu kokonaisuudessaan 1139 matkailijan vastauksesta.Osin suhteellisen alhaisista palautusprosenteista ja talviaineiston pienehköstäkoosta huolimatta ei estettä monipuoliselle tarkastelulle ole. Talviajan matkailijavirratovat Etelä-Pohjanmaalla pieniä suhteessa kesäajan matkailuvolyymiin, ja tutkimuksenajoittamisen kannalta tietty puute oli joulunajan ja vuodenvaihteen puuttuminen tutkimusjaksosta.Kesäjakson aineistokertymän ongelmana oli osin sesongin kiireisyys jamuut meneillään olevat kyselyt. Aineisto on kuitenkin kokonaisuudessaan monipuolinenja useasta kohteesta koottu ja tarjoaa vertailuasetelman talvi- ja kesäajan matkailunvälillä. Suoria vertailuja tehtäessä on kuitenkin huomioitava se, että talvi- ja kesäajanaineistoa hankittaessa eri aineistolähteet painottuvat eri tavalla, mikä vaikuttaa vertailtavuuteen.